Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvitys T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen

Transkriptio

1 Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvitys 2010 Imatran kaupunki T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen

2 Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvitys 2010 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä Johdanto Aineisto ja menetelmät Selvitysalueen yleiskuvaus Selvitysmenetelmät Tulokset Kohde 1 (Liippilahdentien lehto) Kohde 2 (Niskalammen lehto) Kohde 3 (Onnenmäki) Kohde 4 (Neitsytniemi) Kohde 5 (Sienimäen laskuoja) Kohde 6 (Rönnemäki) Kohde 7 (Itä-Siitolan kosteikko) Kohde 8 (Vuoksen ranta Itä-Siitolassa) Kohde 9 (Kruunupuisto) Kohde 10 (Voimalaitoksen niemi) Kohde 11 (Mellonlahden rannat) Kohde 12 (Hallikkaanjoen itäosa) Kohde 13 (Paavolanmäki) Tulosten tarkastelu Kirjallisuus Liite: Selvityksessä havaitut lintulajit Kaikki raportin kuvat kirjoittajan, ellei toisin mainita. Kansi: Koiras pohjantikka Neitsytniemessä Kuva: Kauko Kauppinen T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen Lappeenranta lokakuu 2010 karri.kuitunen@pp.inet.fi Puh

3 Tiivistelmä Imatran Vuoksen pesimälinnustoa selvitettiin kesäkuussa vuonna Selvitys on osa Vuoksen yleissuunnitelma -hanketta ja päivittää samalla vuoden 2000 luonnonsuojeluselvitystä Vuoksen varren kohteiden osalta. Kohteilla havaittiin vuoden 2010 ja aiempien vuosien havainnot huomioiden 70 pesivää ja mahdollisesti pesivää lintulajia. Uhanalaisia lajeja havaittiin viisi. Silmälläpidettäviä lajeja havaittiin viisi ja alueellisesti uhanalaisia kolme. Lintudirektiivin I-liitteessä mainittuja lajeja havaittiin kahdeksan. Kohteet muodostavat alueellisesti merkittävän lehto- ja vanhanmetsän lintujen elinympäristöjen ketjun. Erään uhanalaisen lajin osalta on kysymys jopa valtakunnallisesti merkittävästä elinympäristökokonaisuudesta. Metsäkohteiden linnustollinen arvo säilyisi parhaiten, mikäli ne jätettäisiin luonnontilaan. Erityisen tärkeää on sekametsäluonteen, puuston vaihtelevan ikärakenteen, vanhojen puiden ja lahopuuston säilyttäminen. Itä-Siitolan kosteikon (kohde 7) hoitotoimena voidaan harkita pensaikon osittaista raivausta. Mahdollisesti matkailuun soveltuvia metsäkohteita ovat 1, 2, 4, 9 ja 11 sekä muista kohteet 7 ja 8 (Itä-Siitolan kosteikko, Vuoksen ranta). Lintujen pesimärauhan ja elinympäristöjen turvaamiseksi liikkuminen on ohjattava teille, kevyen liikenteen väylille ja vakiintuneimmille poluille. 2

4 1. Johdanto Imatran kaupunki tilasi T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuituselta Vuoksen varren kohteiden pesimälinnustoselvityksen kesäkuussa Se on osa Vuoksen yleissuunnitelma -hanketta ja päivittää vuonna 2000 toteutettua Imatran luonnonsuojeluselvitystä Vuoksen varren kohteiden osalta (Imatran kaupunki 2000). Linnustoselvitys arvioi: kohteiden linnustollista arvoa. millaisin toimenpitein kohteiden linnustollista arvoa voi ylläpitää ja mitkä toimenpiteet vaarantavat linnustollisen arvon säilymisen. mille kohteista voi ohjata matkailua pesimälinnuston rauhaa ja elinympäristöjä vaarantamatta. 2. Aineisto ja menetelmät 2.1. Selvitysalueen yleiskuvaus Linnustoselvityksen 13 kohdetta sijaitsevat Vuoksen varrella Niskalammen ja Hallikkaanjoen välisellä alueella (kuva 1). Yleisilmeeltään metsäiset kohteet edustavat Itä-Siitolan kosteikkoa ja muutamaa muuta pienialaista joenvarsikosteikkoa lukuun ottamatta pääasiassa kuusi- ja lehtipuuvaltaisia lehtoja sekä lehtomaisia kankaita. Lisäksi Kruunupuiston ja voimalaitoksen niemen kohteilla on kasvillisuudeltaan avoimempia niittykasvillisuuden esiintymisalueita. Kaikki tässä selvitetyt kohteet on arvioitu eri perustein luonnonolosuhteiltaan huomionarvoisiksi vuoden 2000 Imatran luonnonsuojeluselvityksessä (Imatran kaupunki 2000) Selvitysmenetelmät Pesimälinnusto Linnustoselvityksen tarkoitus oli ensisijaisesti lintudirektiivin I-liitteen, uhanalaisten ja silmällä pidettävien lajien esiintymisen selvittäminen sekä kohteiden pesimälajiston yleiskuvan muodostaminen (Neuvoston direktiivi 79/409/ETY, Rassi ym. 2001). Huomionarvoisten lajien luokista käytetään seuraavia lyhenteitä: U= uhanalainen laji NT= silmälläpidettävä RT= alueellisesti uhanalainen LD= lintudirektiivin I-liitteen laji M= muulla perusteella huomionarvoinen laji 3

5 Kuva 1. Imatran Vuoksen varren pesimälinnustoselvityksen pohjoinen alue (kohteet 1 8) ja eteläinen osa-alue (kohteet 9 13) vuonna Pesimälinnustoa selvitettiin maalintujen kartoitusmenetelmää soveltaen yhdellä koko alueen kattavalla laskentakierroksella, jotka tehtiin yhdeksänä päivänä (Koskimies ja Väisänen 1988). MMM Karri Kuitunen teki maastotyöt pääsääntöisesti heikkotuulisella ja poutaisella säällä klo Laskennoissa selvitysalue käveltiin systemaattisesti läpi lintuja jatkuvasti havainnoiden siten, että kulkulinjojen välinen etäisyys vaihteli kasvillisuuden tiheyden perusteella noin 50 metristä 150 metriin. Muutamina päivinä ajoittainen sade häiritsi jossakin määrin maastotöitä. Tällöin kohteella eteneminen pysäytettiin voimakkaimman sateen ajaksi. Reviirihavainnot merkittiin maastokartoille. Havainto tulkittiin pesiväksi pariksi tai muuksi pysyväksi reviiriksi, kun havaittiin laulava yksilö tai koiras/naaras sopivassa pesimäympäristössä. Pesälöydön lisäksi erityisesti pesintään viittaavia havaintoja olivat poikue, pesää rakentavaa tai ruokaa/ulosteita kantava emo. Yhteen käyntikertaan perustuva selvitys on luonteeltaan yleinen. Täydentäviä pesimälinnustohavaintoja kerättiin myös Imatran luonnonsuojeluselvityksen päivityksen maastotöiden yhteydessä heinäkuussa Lisäksi Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys luovutti kohteilla viime vuosina tehtyjä ja BirdLife Suomen Tiira-havaintotietopalveluun tallennettuja havaintoja selvityksen käyttöön. Useita lintuhavaintoja luovuttivat Kauko Kauppinen, Kari Kärkkäinen, Jorma Liesma ja Jouko Rantanen. Havainto tulkittiin pesiväksi pariksi tai muuksi pysyväksi reviiriksi, kun havaittiin laulava yksilö tai koiras/naaras sopivassa pesimäympäristössä. Pesälöydön lisäksi erityisesti pesintään viittaavia havaintoja olivat poikue, pesää rakentavaa tai ruokaa/ulosteita kantava emo. Yhteen käyntikertaan perustuva selvitys on luonteeltaan yleinen. 4

6 3. Tulokset Kohteilla havaittiin vuosina yhteensä 70 pesivää ja mahdollisesti pesivää lintulajia (liite 1). Uhanalaisia lajeja havaittiin viisi, joista yksi äärimmäisen uhanalainen ja neljä vaarantunutta. Alueellisesti uhanalaisia lajeja havaittiin kolme, silmälläpidettäviä viisi ja muita huomionarvoisia lajeja kolme sekä lintudirektiivin I-liitteen lajeja kahdeksan (taulukko 1). Uhanalaisia lintulajeja ei suojelullisista syistä mainita tekstissä nimeltä. Taulukko 1. Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvityksessä vuosina havaitut pesivät ja mahdollisesti pesivät huomionarvoiset lintulajit (18) sekä niiden kohteiden määrä, jolla laji havaittiin. U= uhanalainen, RT= alueellisesti uhanalainen, NT= silmälläpidettävä, LD= lintudirektiivin I-liitteen laji, M= muu huomionarvoinen lintulaji (Neuvoston direktiivi 79/409/ETY; lintudirektiivi, Rassi ym. 2001). Lintulaji U RT NT LD M Kohteet uhanalainen laji x 4 uhanalainen laji x x 7 uhanalainen laji x 1 uhanalainen laji x 1 uhanalainen laji x 1 harmaapäätikka x x x 5 idänuunilintu x 4 kalatiira x 2 kuhankeittäjä x 1 käki x 2 lehtopöllö x 1 luhtahuitti x 1 nokkavarpunen x 4 palokärki x 5 pikkusieppo x x 4 pohjantikka x x x 2 pyy x 1 taivaanvuohi x Kohde 1 (Liippilahdentien lehto) Kohteen kuvaus Kohde sijaitsee Vuoksen länsirannalla Niskalammen asutusalueen itäpuolella (kuvat 1 ja 3). Liippilahdentien itä- ja länsipuolella sijaitsevan alueen keskeisen osan muodostaa puustoltaan komea, pääasiassa järeiden kuusten muodostama osa sekametsä. Sekapuuna on erityisesti kookkaita koivuja ja paikoin mäntyjä. Alueen itäosassa on varttunutta koivikkoa. Pensaskerroksessa kasvaa muun mu- 5

7 assa tuomea, pihlajaa, mustaherukkaa, vaahteraa ja raitoja. Metsätyyppi vaihtelee lehtomaisesta kankaasta tuoreeseen ja paikoin kosteaan lehtoon. Tikkojen ruokailuun soveltuvaa lehtilahopuuta, kuten raita- ja koivupökkelöitä sekä muutamia kuolleita kuusia on erityisesti Liippilahdentien itäpuolella. Kohteen eteläosa Liippilahdentien itä- ja länsipuolella on luonnonsuojelualuetta. Pesimälinnusto Kohteella havaittiin vuonna 2010 yhteensä 33 pesivää ja mahdollisesti pesivää lintulajia. Linnuston pääosan muodostivat tavanomaiset metsälajit, joista runsaimpia olivat peippo, räkätti- ja punakylkirastas sekä punarinta. Muita tavanomaisia pesimälintuja olivat muun muassa pajulintu, lehtokerttu, mustarastas, tali-, sini- ja töyhtötiainen, hippiäinen, rautiainen, viherpeippo, vihervarpunen ja punatulkku sekä vanhanmetsän lajeista puukiipijä (2 3 reviiriä). Vähälukuisemmista metsälajeista havaittiin sepelkyyhky (2 3 reviiriä), käpytikka (pesintä ja reviiri) ja kuusitiainen (pesintä). Etelä- Karjalan oloissa vaateliaista lehtolajeista havaittiin sirittäjä (3 reviiriä), mustapääkerttu (3), peukaloinen (2) ja kultarinta (1). Vesilinnuista havaittiin isokoskelopoikue Vuoksen rannassa. Huomionarvoiset lintulajit Kohde on osa uhanalaisen lintulajin reviiriä. Lintudirektiivin I-liitteen, alueellisesti uhanalaisista ja silmälläpidettävistä lajeista vuonna 2010 havaittiin harmaapäätikan reviiri. Vuonna 2009 tehtiin useita pohjatikkahavaintoja koiraasta ja naaraasta ilmeisesti talvireviirillä (Tiira- havaintotietopalvelu). Vanha kuusivaltainen sekametsä on pohjantikalle sopivaa pesimäympäristöä, mutta pesinnästä ei ole tietoa. Pikkusiepon (LD, NT) pesintä havaittiin vuonna 2010 (kuva 2). Alue on myös osa palokärjen (LD) talvi- ja pesimäaikaista reviiriä (useita havaintoja vuosina ). Silmälläpidettävistä lintulajeista havaittiin yksi käkireviiri. Muista huomionarvoisista lajeista havaittiin kaksi Suomessa harvalukuisen idänuunilinnun reviiriä. Kohteella havaittiin heinäkuun alussa kaksi varoittelevaa idänuunilintua, mikä viittaa pesintään. Idänuunilinnusta on myös useita aiempia havaintoja muun muassa vuosilta (Tiira-havaintotietopalvelu). Linnustollinen merkitys: Muodostaa kohteen 2 (Niskalammen lehto) kanssa merkittävän lehto- ja vanhan metsän lintujen elinympäristökokonaisuuden. Kohteen hoito-ohjeet: Suositellaan kohteen säilyttämistä luonnontilaisena. Kulkureittien varrelta voidaan tarvittaessa harkiten kaataa vaarallisia puita. Kielletyt toimenpiteet: Uudistushakkuut, suurten puiden kaataminen, lehtipuuston, kuten haapojen, koivujen ja raitojen kaataminen sekä lehtipensaikon raivaaminen (sekametsäluonteen säilyttäminen). Lehtilahopuiden (pystypökkelöt, maapuut) ja kuolleiden kuusten poistaminen. Soveltuvuus matkailukohteeksi: Erityisesti laululintujen tarkkailuun ja kuuntelemiseen soveltuva kohde. Lintujen ja helposti kuluvan lehtokasvillisuuden suojelemiseksi pesimäaikainen ( ) liikkuminen vain teillä, kevyen liikenteen väylillä ja vakiintuneimmilla poluilla. 6

8 Kuva 2. Liippilahdentien ja Niskalammen kohteiden järeä kuusivaltainen sekametsä on harvalukuisten vanhan metsän lintujen, kuten idänuunilinnun ja pikkusiepon (pieni kuva) pesimäympäristöä. 7

9 Kuva 3. Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvityksen kohde 1 (Liippilahdentien lehto) vuonna 2010 ja sen yhtenäisellä punaisella viivalla merkitty rajaus. 8

10 3.2. Kohde 2 (Niskalammen lehto) Kohteen kuvaus Kohdetta rajaavat etelässä Niskalammen asutusalue, lännessä Mustalammen asutusalue ja pohjoisessa Liippilahti (kuvat 1 ja 4). Alueen halki kulkee pohjois-eteläsuunnassa Melulantie. Kohteen valtapuuston muodostavat varttuneet ja paikoin järeät kuuset. Sekapuuna kasvaa haapoja, koivuja ja raitoja sekä erityisesti kuivemmilla mäenharjanteilla mäntyjä. Melulantien varrella kasvaa useita suuria tervaleppiä, haapoja koivuja. Pensaskerroksessa kasvaa muun muassa tuomea, pihlajaa, musta- ja punaherukkaa, terttuseljaa, lehtokuusamaa ja vadelmaa. Metsätyyppi vaihtelee tuoreesta ja lehtomaisesta kankaasta tuoreeseen ja kosteaan lehtoon. Pesimälinnusto Kohteella havaittiin vuonna 2010 yhteensä 30 pesivää ja mahdollisesti pesivää lintulajia. Lajiston pääosan muodostivat tavanomaiset metsälajit. Peipon ja pajulinnun lisäksi runsaimpia lajeja olivat punarinta, punakylki- ja räkättirastas. Muita tavanomaisia metsälintuja olivat muun muassa mustarastas, laulurastas, tali- ja sinitiainen, lehtokerttu, rautiainen, punatulkku, vihervarpunen ja vanhanmetsänlajeista puukiipijä (3 reviiriä). Vähälukuisemmista, mutta tavanomaisista metsälajeista havaittiin närhi ja sepelkyyhky. Etelä-Karjalan oloissa vaateliaista lehtolajeista havaittiin sirittäjä (2 3 reviiriä), mustapääkerttu (4), peukaloinen (3) ja kultarinta (2). Muista Etelä-Karjalassa vähälukuisista lajeista havaittiin kuusitiainen (2 reviiriä) sekä Etelä-Suomessa harvalukuinen järripeippo (laulava koiras reviirillä). Huomionarvoiset lintulajit Alue on osa samaa kohteella 1 (ks. edellä) havaittua uhanalaisen lintulajin reviiriä. Lisäksi havaittiin toisen uhanalaisen lajin reviiri vuosina (Tiira-havaintotietopalvelu). Lintudirektiivin I-liitteen, alueellisesti uhanalaisista ja silmälläpidettävistä lajeista havaittiin vuonna 2009 pohjantikan pesintäyritys. Pikkusiepon (LD, NT) pesintä havaittiin vuosina (Tiirahavaintotietopalvelu). Pyyreviirejä havaittiin yksi (LD). Alue on osa todennäköisesti samaa palokärjen (LD) reviiriä kuin kohde 1. Soidintava käki (NT) havaittiin koillisosassa. Alueen länsiosasta on lehtopöllön reviirihavainto keväältä 2006 (Karri Kuitusen julkaisemattomat muistiinpanot). 9

11 Linnustollinen merkitys: Muodostaa kohteen 1 (Liippilahdentien lehto) kanssa merkittävä lehtoja vanhan metsän lintujen elinympäristökokonaisuuden. Kohteen hoito-ohjeet: Suositellaan alueen säilyttämistä luonnontilaisena. Kulkureittien varrelta voidaan tarvittaessa harkiten kaataa vaarallisia puita. Kielletyt toimenpiteet: Uudishakkuut, suurten puiden ja lehtipuuston kaataminen sekä lehtipensaikon raivaaminen (sekametsäluonteen säilyttäminen). Lehtilahopuiden (pystypökkelöt, maapuut) ja kuolleiden kuusten poistaminen. Soveltuvuus matkailukohteeksi: Erityisesti laululintujen tarkkailuun ja kuuntelemiseen soveltuva kohde. Lintujen ja helposti kuluvan lehtokasvillisuuden suojelemiseksi pesimäaikainen ( ) liikkuminen vain teillä, kevyen liikenteen väylillä ja vakiintuneimmilla poluilla. Kuva 4. Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvityksen kohde 2 (Niskalammen lehto) vuonna 2010 ja sen yhtenäisellä punaisella viivalla merkitty rajaus Kohde 3 (Onnenmäki) Kohteen kuvaus Kohde sijaitsee Vuoksen länsirannalla Tainionkosken voimalaitoksen eteläpuolella (kuvat 1 ja 5). Alueen pinnanmuotoja hallitsee kolme pientä metsäistä kuusi- ja mäntyvaltaista mäkeä. Sekapuuna on koivua ja harmaaleppää. Lahopuuta on jonkin verran. Pensaskerroksessa kasvaa muun muassa tuomia, pihlajia, mustaherukkaa ja raitoja. Vuoksen varressa kasvaa lähinnä nuorehkoa lehtipuustoa. Metsätyyppi vaihtelee tuoreesta lehdosta tuoreeseen kankaaseen. 10

12 Pesimälinnusto Kohteella havaittiin vuonna 2010 yhteensä 15 pesivää ja mahdollisesti pesivää lintulajia. Runsaimmat lajit olivat peippo, pajulinnun, punarinta ja räkättirastas, joiden lisäksi havaittuja tavanomaisia metsälintuja olivat lehtokerttu, tali- ja sinitiainen, punakylkirastas, kirjosieppo, harmaasieppo ja hippiäinen. Etelä-Karjalan oloissa vaateliaista lehtolajeista havaittiin kaksi sirittäjän ja mustapääkertun reviiriä. Huomionarvoiset lajit Erityissuojelua vaativia tai uhanalaisia lintulajeja ei havaittu. Alueen länsiosassa havaittiin pikkusiepon (LD, NT) reviiri (laulava koiras). Lintudirektiivin I-liitteen lajeista on lisäksi pesimäaikainen havainto viirupöllöstä ja talvihavainto palokärjestä (Tiira-havaintotietopalvelu). Viirupöllöhavainto koskee todennäköisesti ohikulkijaa. Alue on todennäköisesti osa palokärjen laajaa reviiriä ja ruokailualuetta (kuva 5). Linnustollinen merkitys: Kohteella on paikallista merkitystä lehto- ja vanhan metsän lintujen elinympäristönä. Kohteen hoitosuositus: Suositellaan kohteen säilyttämistä luonnontilaisena. Kulkureittien varrelta voidaan tarvittaessa kaataa vaarallisia puita. Kielletyt toimenpiteet: Uudistushakkuut ja vanhojen puiden kaataminen. Lehtilahopuiden (pystypökkelöt, maapuut) ja kuolleiden kuusten poistaminen (tikkojen ruokailupuita ja kolopesijöiden, kuten pikkusiepon pesäpaikkoja). Kohteen pohjoisosan mäkien ympäristössä lehtipuuston, kuten haapojen, koivujen ja raitojen kaataminen sekä lehtipensaikon raivaaminen (sekametsäluonteen säilyttäminen). Soveltuvuus matkailukohteeksi: Helposti tavoitettavana ja ulkoilureittien varrella sijaitseva mahdollinen, joskin pienialainen eikä linnustollisesti parhaimpien kohteiden veroinen. Alue on varsin roskaantunut. 11

13 Kuva 5. Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvityksen kohde 3 (Onnenmäki) vuonna 2010 ja sen yhtenäisellä punaisella viivalla merkitty rajaus Kohde 4 (Neitsytniemi) Kohteen kuvaus Kohde sijaitsee Vuoksen itärannalla Tainionkosken voimalaitoksen kaakkoispuolella (kuva 1 ja 6). Komea puusto on alueen pohjoisosassa kuusivaltaista ja eteläosassa lehtipuuvaltaista (mm. vaahtera, koivut, tervaleppä, haapa). Pensaskerroksessa kasvaa muun muassa tuomea, pihlajaa, puna- ja mustaherukkaa, vaahteraa ja pajuja. Metsätyyppi vaihtelee tuoreesta/lehtomaisesta kankaasta tuoreeseen ja kosteaan lehtoon. Lehtilahopuuta on paikoin runsaasti. Neitsytniemen eteläpuolisen lahti on kapealti luhtarantainen. 12

14 Pesimälinnusto Kohteella havaittiin vuosina yhteensä 27 pesivää ja mahdollisesti pesivää lintulajia (vuoden 2010 selvitys, Tiira-havaintotietopalvelu). Runsaimmat lajit olivat peippo, sinitiainen, punarinta ja räkättirastas, joiden lisäksi havaittuja tavanomaisia metsälintuja olivat pajulintu, lehtokerttu, talitiainen, punakylkirastas, laulurastas, rautiainen, kirjosieppo, harmaasieppo, hippiäinen, vihervarpunen ja vanhan metsän lajeista puukiipijä. Vähälukuisemmista mutta tavanomaisista metsälajeista havaittiin käpytikka (1 2 reviiriä), kuusitiainen ja leppälintu (1) sekä hieman kohteen rajojen ulkopuolella sepelkyyhky (2). Etelä-Karjalan oloissa vaateliaista lehtolajeista havaittiin vuonna 2010 yksi sirittäjän ja mustapääkertun reviiri. Neitsytniemen eteläpuolisella lahdella ja koskiuomassa havaittiin kaksi kalalokkireviiriä, rantasipipoikue, sinisorsa- ja telkkäpoikue sekä pieniä määriä joutilaita vesilintuja, kuten tukkasotkia, sinisorsia, telkkiä, haapana ja tukkakoskelo sekä parhaimmillaan kymmeniä kalastavia kalatiiroja. Huomionarvoiset lajit Kohde on osa kahden uhanalaisen lintulajin reviiriä. Harmaapäätikan (LD, RT, NT) pesintä havaittiin vuonna 2010 ja pohjantikan (LD, RT, NT) talvireviiri vuonna 2009 (Tiira-havaintotietopalvelu, Jorma Liesma, suullinen tiedonanto). Muista lintudirektiivin lajeista palokärkihavainto on tallennettu Tiira-havaintotietopalveluun maaliskuulta Kaikkia kohteella tehtyjä palokärkihavaintoja ei liene ilmoitettu. Alue on lajin ruokailu- ja potentiaalista pesimäaluetta. Nokkavarpunen (NT) havaittiin pesimäaikana vuonna Pesintä alueella on mahdollista. Linnustollinen merkitys: Muodostaa kohteen 5 (Sienimäen laskuoja) kanssa merkittävän lehtoja vanhan metsän lintujen elinympäristökokonaisuuden. Kohteen hoitosuositus: Suositellaan rantametsien säilyttämistä luonnontilaisena. Teiden ja polkujen varsilta voidaan tarvittaessa harkiten kaataa vaarallisia puita. Kielletyt toimenpiteet: Uudistushakkuut, vanhojen puiden kaataminen sekä lehtilahopuiden (pystypökkelöt, maapuut) ja kuolleiden kuusten poistaminen. Kaikenlainen puiden kaataminen ja raivaaminen ranta-alueella (erityisesti Neitsytniemen eteläpuoli) ilman suunnittelua ja lintuasiantuntijan konsultointia. Rantaluhdan kasvillisuuden muuttaminen esimerkiksi niittämällä, ojittamalla tai ruoppaamalla. Soveltuvuus matkailukohteeksi: Erityisesti laululintujen tarkkailuun ja kuuntelemiseen soveltuva kohde. Linnuston ja lehtokasvillisuuden suojelemiseksi pesimäaikainen ( ) liikkuminen vain kartanon pihatiellä ja siitä Tornansillalle kulkevalla kevyen liikenteen väylällä. 13

15 Kuva 6. Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvityksen kohde 4 (Neitsytniemi) vuonna 2010 ja sen yhtenäisellä punaisella viivalla merkitty rajaus Kohde 5 (Sienimäen laskuoja) Kohteen kuvaus Kohde sijaitsee Sienimäen asutusalueen pohjois- ja Vuoksenniskantien itäpuolella (kuvat 1 ja 7). Laskuojan varrella kasvillisuus on rehevää ja suurelta osin lehtipuuvaltaista. Laskuojan eteläpuolella on paikoin järeää kuusimetsää. Lehtilahopuuta on varsin runsaasti. Metsätyyppi vaihtelee lehtomaisesta kankaasta tuoreeseen ja kosteaan lehtoon. Länsipäässä on myös pienialainen kurjenmiekkakorpi. Erityisesti laskuojan leveän länsipään ranta ovat pensoittunut ja luhtainen. 14

16 Pesimälinnusto Alueella havaittiin vuosina 2006 ja yhteensä 34 pesivää ja mahdollisesti pesivää lintulajia (vuoden 2010 selvitys, Tiira-havaintotietopalvelu). Runsaimmat lajit olivat pajulintu, peippo, lehtokerttu, punakylkirastas, punarinta, sini- ja talitiainen, joiden lisäksi havaittuja tavanomaisia metsälintuja olivat musta-, räkätti- ja laulurastas, rautiainen, metsäkirvinen, kirjosieppo, harmaasieppo, hippiäinen, punatulkku, vihervarpunen ja vanhan metsän lajeista puukiipijä. Vähälukuisemmista mutta tavanomaisista metsälajeista havaittiin yksi sepelkyyhky- ja närhireviiri sekä kaksi käpytikan pesintää. Etelä-Karjalan oloissa vaateliaista lehtolajeista havaittiin peukaloinen (1 reviiri), pyrstötiainen (1), kultarinta (1), sirittäjä (2) ja mustapääkerttu (1 2). Vähälukuisemmista pensaikkojen yölaulajista havaittiin satakieli (1 reviiri), viitakerttunen (1 vuonna 2008) ja luhtakerttunen (1 vuonna 2007). Huomionarvoiset lajit Kohde on osa kolmen uhanalaisen lintulajin reviiriä. Nokkavarpusesta (NT) on kaksi pesimäaikaista havaintoa, 4 yksilöä vuodelta 2007 ja 1 yksilö vuodelta 2010 (vuoden 2010 linnustoselvitys, Tiirahavaintotietopalvelu). Pesintä alueella on mahdollista. Laskuojan itäosan eteläpuolella ja Sienimäen asuinalueen koillispuolella sijaitseva järeä kuusivaltainen sekametsä on mahdollista muun muassa pohjantikan, pikkusiepon ja idänuunilinnun elinympäristöä. Linnustollinen merkitys: Muodostaa yhdessä kohteen 4 (Neitsytniemi) kanssa merkittävän lehto- ja vanhan metsän lajien elinympäristökokonaisuuden. Merkittävin alue sijaitsee pumppaamon länsipuolella sekä laskuojan itäosan eteläpuolella. Kohteen hoitosuositus: Suositellaan kohteen säilyttämistä luonnontilaisena erityisesti pumppaamon länsipuolella sekä itäpuolella laskuojan varressa ja eteläpuolella. Kulkureittien varsilta voidaan tarvittaessa harkiten poistaa vaarallisia puita. Kielletyt toimenpiteet: Uudishakkuut, vanhojen puiden ja lehtipuuston kaataminen sekä lehtipensaikon raivaaminen (sekametsäluonteen säilyttäminen). Lehtilahopuiden (pystypökkelöt, maapuut) ja kuolleiden kuusten poistaminen. Nuorten lehtipuiden ja pensaskerroksen raivaaminen. Kaikenlaiset laskuojan varren kosteikkoa muuttavat toimenpiteet. Soveltuvuus matkailukohteeksi Vaikeakulkuisen maaston, arvokkaan linnuston ja helposti kuluvan lehtokasvillisuuden vuoksi kohde ei sovellu matkailukohteeksi. 15

17 Kuva 7. Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvityksen kohde 5 (Sienimäen laskuoja) vuonna 2010 ja sen yhtenäisellä punaisella viivalla merkitty rajaus Kohde 6 (Rönnemäki) Kohteen kuvaus Kohde sijaitsee Vuoksen itäpuolella valtatie 6:n ja Sienimäen asutusalueen välisellä alueella (kuva 1 ja 8). Mäen laella puuston muodostavat erityisesti suuret lehtikuuset ja männyt. Vanhan pihapiirin ympäristössä on nuorehkoa lehtimetsää, kookkaita puistopuita ja koristepensaita. Radan varressa on nuorta ja varttunutta lehtimetsää sekä joitakin kookkaita puistopuita (tuore lehto). Pesimälinnusto Kohteella havaittiin 15 pesivää ja mahdollisesti pesivää lintulajia. Runsaimmat lajit olivat pajulintu, peippo, lehtokerttu ja punarinta, joiden lisäksi havaittuja tavanomaisia metsä- ja pensaikkolintuja olivat kirjosieppo, sinitiainen, rautiainen, punavarpunen ja vihervarpunen. Vähälukuisemmista mutta tavanomaisista metsälajeista havaittiin sepelkyyhky (1 reviiri), käpytikka (1) ja varis (1). 16

18 Huomionarvoiset lajit Erityissuojelua vaativia tai uhanalaisia lajeja ei havaittu. Vähälukuisemmista pensaikkojen yölaulajista havaittiin satakieli (1 reviiri), viitakerttunen (1), luhtakerttunen (3) (Tiira-havaintotietopalvelu; kuva 8). Linnustollinen merkitys: Kohteella on paikallista merkitystä lähinnä yölaulajien ja lehtolintujen elinympäristönä. Kohteen hoitosuositus: Yölaulajien suosima pensaikkoalue on muodostunut vuoden 2000 luonnonsuojeluselvityksessä mainitun vanhan pihapiirin umpeenkasvaessa. Pitkälle edetessään umpeenkasvu heikentää myös yölaulajien elinympäristön laatua, joten niittämisellä ja pensaikon osittaisella raivaamisella voidaan ylläpitää sekä lintujen että kulttuurikasvien elinoloja. Junaradan varressa sijaitseva nuorehko ja varttunut lehtimetsävyöhyke suositellaan säilytettäväksi luonnontilaisena lehtolintujen elinympäristönä. Rönnemäen laella sijaitsevalla lehtikuusi- ja mäntyvaltaisella alueella voidaan soveltaa puistometsänhoitoa. Kielletyt toimenpiteet: Vanhojen hyväkuntoisten puiden kaataminen koko kohteella. Lehtilahopuuston poistaminen (pystypökkelöt, maapuut) vanhassa pihapiirissä ja radanvarren lehtimetsässä. Soveltuvuus matkailukohteeksi: Helposti tavoitettavana ja ulkoilureittien varrella sijaitseva mahdollinen, joskin pienialainen eikä linnustollisesti parhaimpien kohteiden veroinen. 17

19 Kuva 8. Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvityksen kohde 6 (Rönnemäki) vuonna 2010 ja sen yhtenäisellä punaisella viivalla merkitty rajaus. Yölaulajien suosima alue on merkitty mustalla katkoviivalla Kohde 7 (Itä-Siitolan kosteikko) Kohteen kuvaus Itä-Siitolan kosteikko on Vuoksen itäpuolella sijaitseva erillinen noin 2,7 ha:n laajuinen vesialue (kuvat 1 ja 9). Kosteikon avovesialuetta reunustaa muun muassa sarojen, osmankäämin, kurjenjalan ja järvikortteen muodostava luhta sekä tiheä pensaikkovyöhyke. Pesimälinnusto Kohteella havaittiin 13 pesivää ja mahdillisesti pesivää lintulajia. Rantaluhdan ja sitä ympäröivän pensaikon pikkulintuja olivat kosteikkolajeista ruokokerttunen (3 reviiriä) ja pajusirkku (2) sekä muista pensaikko- ja metsälajeista pajulintu (4), lehtokerttu (3), pensaskerttu (2), sinitiainen (1), 18

20 talitiainen (1), punavarpunen (1) ja kulttuuriympäristön lajeista harakka (1). Vesilinnuista havaittiin yksi sinisorsapoikue ja tavi (mahdollinen pesintä). Lisäksi havaittiin pieniä määriä joutilaita vesilintuja, kuten sinisorsia, taveja ja telkkiä. Huomionarvoiset lajit Erityissuojelua vaativia, uhanalaisia, silmälläpidettäviä tai lintudirektiivin I-liitteen lajeja ei havaittu. Vähälukuisemmista pensaikkolajeista havaittiin yksi satakielen ja viitakerttusen reviiri. Linnustollinen merkitys: Paikallista merkitystä vesi-, kosteikko- ja pensaikkolintujen levähdys- ja pesimäalueena. Kohteen hoitosuositus: Mahdollisesti rantapensaikon osittainen raivaaminen vesilinnuille tärkeän avoimuuden ja pensaikkolinnuille otollisten reuna-alueiden lisäämiseksi (ks. kappale Tulosten tarkastelu). Lintuasiantuntijan johdolla suunnitellut toimenpiteet tulee tehdä pesimä- ja muuttoajan ulkopuolella. Kielletyt toimenpiteet: Kaikki kosteikon luonnontilaa heikentävät toimenpiteet, kuten esimerkiksi ojittaminen, ruoppaaminen ja niittäminen. Lehtilahopuun poistaminen. Soveltuvuus matkailukohteeksi: Mahdollisuus tavallisten vesi- ja kosteikkolintujen tarkkailuun. Havainnointimahdollisuuksia voi parantaa kosteikon rannalle rakennettavalla tarkkailulavalla. Häiriön minimoimiseksi mahdollinen lava tulee sijoittaa kosteikon länsipuolelle Vuoksentien varrelle pensaikkoiseen kohtaan, kuitenkin niin että pensaikko ei estä näkyvyyttä. Lava tulisi sijoittaa niin, että siitä pystyy tarkkailemaan sekä kosteikossa että Vuoksella oleskelevia lintuja. Kosteikolla tai sen välittömällä ranta-alueella liikkuminen ei ole suotavaa. 19

21 Kuva 9. Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvityksen kohde 7 (Itä-Siitolan kosteikko) vuonna 2010 ja sen yhtenäisellä punaisella viivalla merkitty rajaus Kohde 8 (Vuoksen ranta Itä-Siitolassa) Kohteen kuvaus Kohde sijaitsee Vuoksen varressa Itä-Siitolan kosteikon eteläpuolella (kuvat 1 ja 10). Rannassa on rehevää varttunutta lehtimetsää (tuore lehto) ja -pensaikkoa. Kapean rantaluhtavyöhykkeen kasveja ovat muun muassa sarat, osmankäämi ja järviruoko. Pesimälinnusto Kohteella havaittiin vuosina 2006 ja 2010 yhteensä 11 pesivää ja mahdollisesti pesivää lintulajia (vuoden 2010 selvitys ja Tiira-havaintotietopalvelu). Rantametsän tavanomaisia lajeja ovat peippo, 20

22 lehtokerttu, räkättirastas ja sinitiainen sekä kulttuurilajeista harakka. Luhtavyöhykkeen tavanomaisia lajeja olivat ruokokerttunen ja pajusirkku. Vesilinnuista havaittiin yksi telkkäpoikue. Huomionarvoiset lajit Erityissuojelua vaativia, uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lintulajeja ei havaittu. Soidintava luhtahuitti (LD) havaittiin vuonna 2006 sekä yölaulajista satakieli (1 reviiri) ja pensassirkkalintu (1 reviiri vuonna 2007; Tiira-havaintotietopalvelu). Linnustollinen merkitys: Paikallista merkitystä vesi-, kosteikko- sekä pensaikkolintujen pesimä- ja levähdysalueena. Kohteen hoitosuositus: Suositellaan kohteen säilyttämistä luonnontilaisena. Pyörätien varrelta voidaan tarvittaessa harkiten poistaa vaarallisia puita. Kielletyt toimenpiteet: Kaikki ranta-alueen luonnontilaa heikentävät toimenpiteet, kuten esimerkiksi ojittaminen ja ruoppaaminen. Lehtilahopuun poistaminen, pensaikon raivaaminen. Soveltuvuus matkailukohteeksi: Soveltuu tavallisten vesi- ja kosteikkolintujen tarkkailuun. Linnuston havainnointimahdollisuuksia voi parantaa rannalle rakennettavalla tarkkailulavalla. Lava tulisi sijoittaa niin, että siitä pystyy tarkkailemaan sekä kosteikossa että Vuoksella oleskelevia lintuja. Itse kosteikolla tai sen rantojen läheisyydessä liikkuminen ei ole suotavaa. 21

23 Kuva 10. Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvityksen kohde 8 (Vuoksen ranta Itä-Siitolassa) vuonna 2010 ja sen yhtenäisellä punaisella viivalla merkitty rajaus Kohde 9 (Kruunupuisto) Kohteen kuvaus Kohde sijaitsee Imatrankosken kaupunginosassa Vuoksen muinaisuoman etelä- ja pohjoispuolella ja rajautuu pohjoisessa Valtionhotellin puistikkoon, idässä voimalaitoksen uomaan ja koillisessa voimalaitospatoon (kuvat 1 ja 11). Puuston muodostaa erityisesti kohteen pohjoisosassa järeä kuusikko ja alueen keski- ja eteläosien avokallioiden ympäristössä männyt. Kohderajauksen eteläpuolella voimalaitoksen ylivuodon varrella on huomionarvoinen rehevä lehtimetsävaltainen lehtoalue, jossa on runsaasti lehtilahopuuta. Pensaskerroksessa kasvaa muu muassa tuomia ja pihlajia. Metsätyyppi vaihtelee lehtomaisesta kankaasta tuoreeseen ja kosteaan lehtoon. 22

24 Pesimälinnusto Kohteella havaittiin vuosina yhteensä 21 pesivää ja mahdollisesti pesivää lintulajia (vuoden 2010 selvitys, Tiira-havaintotietopalvelu). Runsaimmat lajit olivat peippo, pajulintu, punarinta ja räkättirastas, joiden lisäksi havaittuja tavanomaisia metsälintuja olivat punakylki-, laulu- ja mustarastas, sini- ja talitiainen, kirjosieppo, viherpeippo ja vihervarpunen. Vähälukuisemmista, mutta tavanomaisista metsälajeista havaittiin käpytikka (1 reviiri). Rantalinnuista havaittiin yksi rantasipi- ja kaksi västäräkkireviiriä. Vesilinnuista koskiuomassa havaittiin isokoskelopoikue. Huomionarvoiset lajit Kohde on osa kahden uhanalaisen lajin reviiriä. Harmaapäätikasta (LD, RT, NT) on pesimähavainto vuodelta 2008 sekä muita satunnaishavaintoja (Tiira-havaintotietopalvelu, Kauko Kauppinen). Kruunupuisto on myös palokärjen (LD) ruokailualuetta. Muista huomionarvoisista lajeista idänuunilinnusta on pesimäaikainen havainto vuodelta 2006 (Tiira-havaintotietopalvelu). Linnustollinen merkitys: Kohteella ja erityisesti sen kaakkoispuolella sijaitsevalla lehtoalueella (voimalaitoksen ylivuotoalue) on merkitystä lehto- ja vanhan metsän lintujen elinympäristönä. Alueen hoito-ohjeet: Suositellaan ylivuotoalueen säilyttämistä luonnontilaisena. Kruunupuiston alueella voidaan suorittaa puiston kunnossapidon edellyttämiä toimia, kuten vaarallisten puiden poistamista. Suuret puistopuut ja erityisesti lehtipuut tulisi kuitenkin säästää (sekametsäluonteen säilyttäminen). Kielletyt toimenpiteet: Ylivuotoalueella uudishakkuut, vanhojen puiden ja lehtipuuston kaataminen sekä lehtipensaikon raivaaminen (sekametsäluonteen säilyttäminen). Lehtilahopuiden (pystypökkelöt, maapuut) ja kuolleiden kuusten poistaminen. Soveltuvuus matkailukohteeksi: Puistoalue on erityisesti laululintujen tarkkailuun ja kuuntelemiseen soveltuva kohde. Ylivuotoalue ei sovellu matkailukohteeksi (lehtolinnuston pesimärauha, kulumiselle herkkä lehtokasvillisuus, turvallisuussyyt). 23

25 Kuva 11. Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvityksen kohde 9 (Kruunupuisto) vuonna 2010 ja sen yhtenäisellä punaisella viivalla merkitty rajaus. Kohteen eteläpuolella ylivuotoalueella sijaitseva linnustollisesti merkittävä lehtoalue on merkitty mustalla katkoviivalla Kohde 10 (Voimalaitoksen niemi) Kohteen kuvaus Kohde sijaitsee Kruunupuiston eteläpuolella vanhalla reunoiltaan pensoittuneella täyttömaa-alueella (kuvat 1 ja 12). Alueen itäosassa on varttunutta kuusimetsää. Pesimälinnusto Kohteella havaittiin kahdeksan pesivää ja mahdollisesti pesivää lintulajia. Runsaimmat lajit olivat pajulintu ja punarinta, joiden lisäksi havaittuja tavanomaisia metsälintuja olivat peippo, sinitiainen, 24

26 kirjosieppo. Vähälukuisemmista mutta tavanomaisista metsälinnuista havaittiin sepelkyyhky (1 reviiri), käpytikka (1) ja närhi (1). Huomionarvoiset lajit Kohteella ei havaittu erityissuojelua vaativia, uhanalaisia, silmälläpidettäviä, lintudirektiivin I- liitteen eikä muulla perusteella huomionarvoisia lintulajeja. Alueella ei myöskään ole linnustollisesta näkökulmasta merkittäviä elinympäristöjä. Kohteen rajojen läheisyydessä havaittiin koskiuomassa kalatiirapoikue (LD) ja pensaikkoalueella viitakerttusreviiri. Linnustollinen merkitys: Alueella ei ole merkittäviä linnustollisia arvoja. Alueen hoito-ohjeet: ks. edellinen kohta Kielletyt toimenpiteet: ks. edellinen kohta Soveltuvuus matkailukohteeksi: Alue ei ole linnustollisesta näkökulmasta mielekäs matkailukohde. Kuva 12. Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvityksen kohde 10 (Voimalaitoksen niemi) vuonna 2010 ja sen yhtenäisellä punaisella viivalla merkitty rajaus. 25

27 3.11. Kohde 11 (Mellonlahden rannat) Kohteen kuvaus Kohde sijaitsee Vuoksen länsirannalla joen ja Meltolan kaupunginosan välisellä alueella (kuvat 1 ja 13). Metsäisen kohteen puuston muodostaa pääasiassa järeiden kuusten muodostama sekametsä. Sekapuuna kasvaa koivuja, raitoja, harmaa- ja tervaleppiä sekä paikoin järeitä haapoja. Muun muassa tuomien muodostama pensaskerros on paikoin tiheä. Rantametsän ja asutuksen välissä on paikoin pensoittuneita vanhoja peltoalueita. Alueella on useita jyrkkärinteisiä rehevän lehtokasvillisuuden hallitsemia (puro)notkelmia. Pääasiallinen metsätyyppi on tuore lehto. Pesimälinnusto Kohteella havaittiin vuosina yhteensä 38 pesivää ja mahdollisesti pesivää lintulajia. Runsaimmat lajit olivat peippo, punarinta, pajulintu, sinitiainen, lehtokerttu ja räkättirastas, joiden lisäksi havaittuja tavanomaisia havu- ja lehtimetsien lintuja olivat kirjosieppo, hippiäinen, laulurastas-, punakylki- ja mustarastas, tali- ja töyhtötiainen, rautiainen, kirjosieppo, vihervarpunen, viherpeippo ja vanhan metsän lajeista puukiipijä (2 reviiriä). Vähälukuisemmista mutta tavanomaisista metsälajeista havaittiin sepelkyyhky (2 reviiriä), käpytikka (2) ja varis (2) sekä kulttuurilajeista harakka (3). Etelä-Karjalan oloissa vaateliaista lehtolajeista havaittiin peukaloinen (3 reviiriä), kultarinta (2) ja mustapääkerttu (3). Pensaikkolajeista havaittiin satakieli (1 reviiri v. 2009), viitakerttunen (2 reviiriä), pensaskerttu (3) ja hernekerttu (1). Ranta- ja vesilinnuista havaittiin västäräkki (1 reviiri), rantasipi (1), kalalokki (4 5 pesintää), sinisorsa (3 poikuetta) ja tukkasotka (mahdollinen pesintä). Näiden lisäksi nähtiin pieniä määriä joutilaita sorsia, kuten sinisorsia, haapanoita ja telkkiä. Huomionarvoiset lajit Kohde on osa uhanalaisen lintulajin reviiriä. Harmaapäätikasta (LD, RT, NT) on vuosilta useita talvi- ja pesimäaikaisia reviirihavaintoja (Tiira-havaintotietopalvelu). Pesintä alueella on todennäköistä. Pikkusiepon reviiri havaittiin vuonna Silmälläpidettävistä lehtimetsälajeista nokkavarpunen on Meltolan kaupunginosan ympäristössä vuosittainen talvi- ja todennäköisesti myös pesimälintu. Pesinnän varmistaminen on lajin piileskelevien elintapojen vuoksi vaikeaa. Kohteelta on pesälöytö 2000-luvun alkupuolelta, pesimäaikainen, todennäköinen poikuehavainto vuodelta 2010 ja vuosilta viisi talvihavaintoa (Kari Kärkkäinen, suullinen tiedonanto, vuoden 2010 selvitys, Tiira-havaintotietopalvelu). Kaikkia lajin havaintoja ei todennäköisesti ole ilmoitettu Tiiraan. Muista vähälukuisista lehtimetsälajeista pyrstötiaisesta on yksi pesimäaikainen havainto vuodelta 2006 (Tiira-havaintotietopalvelu). 26

28 Linnustollinen merkitys: Erityisesti Kuukansaaren pohjoispuolinen ja Onnelan alue sekä eteläranta muodostavat merkittävän vanhan metsän ja lehtolintujen elinympäristön. Alueen hoito-ohjeet: Suositellaan kohteen säilyttämistä luonnontilaisena. Kulkureittien varsilta voidaan tarvittaessa harkiten poistaa vaarallisia puita. Kielletyt toimenpiteet: Uudistushakkuut, vanhojen puiden ja lehtipuuston kaataminen sekä lehtipensaikon raivaaminen (sekametsäluonteen säilyttäminen). Lehtilahopuiden (pystypökkelöt, maapuut) ja kuolleiden kuusten poistaminen. Soveltuvuus matkailukohteeksi: Kohteen pohjoisosan ja Onnelan välinen alue on erityisesti laululintujen tarkkailuun ja kuuntelemiseen soveltuva kohde. Linnuston ja kulumiselle herkän lehtokasvillisuuden suojelemiseksi pesimäaikainen ( ) liikkuminen tulee ohjata vain alueen läpi kulkevalle kevyen liikenteen väylälle. 27

29 Kuva 13. Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvityksen kohde 11 (Mellonlahti) vuonna 2010 ja sen yhtenäisellä punaisella viivalla merkitty rajaus Kohde 12 (Hallikkaanjoen itäosa) Kohteen kuvaus Hallikkaanjoki on Vuoksen länsirannalla Vortornin lahteen laskeva sivujoki (kuvat 1 ja 14). Rantaalueet ovat pääasiassa tuoretta lehtoa, paikoin kosteaa lehtoa. Puusto vaihtelee nuoresta lehtimetsäs- 28

30 tä järeiden kuusten ja haapojen muodostamaan sekametsään. Erityisesti tuomen muodostama pensaskerros on monin paikoin tiheä. Lehtilahopuuta on paikoin runsaasti. Metsätyyppi on lähinnä tuoretta ja kosteaa lehtoa. Kohteella on kaksi pienialaista luonnonsuojelualuetta. Pesimälinnusto Kohteella tavattiin vuosina yhteensä 40 pesivää ja mahdollisesti pesivää lintulajia. Runsaimmat lajit olivat peippo, pajulintu, räkättirastas, punarinta sekä sini- ja talitiainen, joiden lisäksi havaittuja tavanomaisia havu- ja lehtimetsien lintuja olivat muun muassa lehtokerttu, kirjosieppo, vihervarpunen, harmaasieppo, rautiainen, punakylki-, laulu- ja mustarastas, metsäkirvinen, hömötiainen, punatulkku, viherpeippo ja vanhan metsän lajeista puukiipijä (1 reviiriä). Vähälukuisemmista mutta tavanomaisista metsälajeista havaittiin lehtokurppa (3 reviiriä), sepelkyyhky (2 reviiriä), käpytikka (3) ja varis (1) sekä kulttuurilajeista harakka (1). Etelä-Karjalan oloissa vaateliaista lehtolajeista havaittiin kolme mustapääkertun reviiriä. Pensaikkolajeista havaittiin viitakerttunen (1 reviiri), pensaskerttu (1) ja hernekerttu (2) ja keltasirkku (1). Tavanomaisista ranta- ja vesilinnuista havaittiin rantasipi (pesintä ja 2 reviiriä), kalalokki (3 reviiriä), sinisorsa (2 poikuetta), västäräkki (2 reviiriä). Näiden lisäksi nähtiin pieniä määriä joutilaita sorsia, kuten sinisorsia, haapanoita ja telkkiä. Huomionarvoiset lajit Kohde on kolmen uhanalaisen lintulajin reviiriä. Harmaapäätikasta (LD, RT, NT) tehtiin kaksi poikuehavaintoa, jotka koskivat yhtä tai kahta poikuetta. Nokkavarpusesta (NT) on yksi pesimäaikainen, todennäköisesti poikuetta koskeva havainto. Lisäksi lintudirektiivilajeista havaittiin kalatiira (saalistava, pesintä mahdollinen). Muista Suomessa vähälukuisista lehtimetsälajeista havaittiin yksi kuhankeittäjäreviiri. Kohteen välittömässä läheisyydessä havaituista lajeista mainittakoon alueellisesti uhanalaisen isokuovin pesintä. 29

31 Kuvat 14. Hallikkaanjokivarsi on vaarantuneen pikkutikan (vas.) sekä alueellisesti uhanalaisen ja silmälläpidettävän harmaapäätikan elinympäristöä. Kuvissa pesivä pikkutikkanaaras ja juuri lentämään oppinut harmaapäätikan poikanen. Linnustollinen merkitys: Merkittävä vanhan metsän ja lehtolintujen elinympäristö. Alueen hoito-ohjeet: Suositellaan kohteen säilyttämistä luonnontilaisena. Kielletyt toimenpiteet: Uudistushakkuut, vanhojen puiden ja lehtipuuston kaataminen sekä lehtipensaikon raivaaminen (sekametsäluonteen säilyttäminen). Lehtilahopuiden (pystypökkelöt, maapuut) ja kuolleiden kuusten poistaminen. Soveltuvuus matkailukohteeksi: Vaikeakulkuisuuden vuoksi soveltuu huonosti matkailukohteeksi. Merkittävät alueet sijaitsevat kapeana vyöhykkeenä joen varressa, mikä lisää häiriöalttiutta ja lehtokasvillisuuden kulumisen riskiä. 30

32 Kuva 14. Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvityksen kohde 12 (Hallikkaanjoen itäosa) vuonna 2010 ja sen yhtenäisellä punaisella viivalla merkitty rajaus Kohde 13 (Paavolanmäki) Kohteen kuvaus Kohde sijaitsee Pelkolan ratapihan ja Vuoksen välisellä alueella (kuvat 1 ja 15). Paavolanmäen rinteillä kasvaa varttunutta kuusivaltaista ja mäen lakialueilla paikoin mäntyvaltaista sekametsää. Pelkolan ratapihaan rajoittavaa osaa on vuoden 2000 luonnonsuojeluselvityksen jälkeen osittain hakattu. Hakatuilla alueilla kasvaa nykyisin lehtipensaikkoa. Metsätyyppi vaihtelee tuoreesta/lehtomaisesta kankaasta tuoreeseen lehtoon. Kohteen eteläpuolella Vuokseen laskevan Kielojan rannalla on kapea luhtavyöhyke. 31

33 Pesimälinnusto Kohteella havaittiin 18 pesivää ja mahdollisesti pesivää lintulajia. Runsaimmat lajit olivat peippo, punarinta, pajulintu ja mustarastas, joiden lisäksi havaittuja tavanomaisia metsälintuja olivat metsäkirvinen, rautiainen, räkätti- ja laulurastas, hippiäinen, hömö-, tali- ja töyhtötiainen, lehtokerttu, vihervarpunen, viherpeippo sekä vanhan metsän lajeista puukiipijä (1 3 reviiriä). Pensaikkolajeista havaittiin yksi pensaskerttureviiri ja rantalinnuista yksi rantasipireviiri. Huomionarvoiset lajit Erityissuojelua vaativia, uhanalaisia, silmälläpidettäviä, lintudirektiivin I-liitteen tai muulla perusteella huomionarvoisia lintulajeja ei havaittu. Alueella ei myöskään ole linnustollisesta näkökulmasta merkittäviä elinympäristöjä. Linnustollinen merkitys: Alueella ei ole merkittäviä pesimälinnustollisia arvoja. Alueen hoito-ohjeet: ks. edellinen kohta Kielletyt toimenpiteet: ks. edellinen kohta Soveltuvuus matkailukohteeksi: Kohde ei vaikeasti tavoitettavana ja linnustoltaan tavanomaisena ole mielekäs matkailukohde. 32

34 Kuva 15. Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvityksen kohde 13 (Paavolanmäki) vuonna 2010 ja sen yhtenäisellä punaisella viivalla merkitty rajaus. 4. Tulosten tarkastelu Selvityksen kattavuus Linnustoselvitys on yleisluontoinen, sillä maastotyöt tehtiin , ja kukin kohde käytiin läpi vain kerran. Helsingin yliopiston eläinmuseon laskentaohjeiden mukainen maalintujen pesimälinnustokartoitus edellyttää noin 5 10 maastokäyntiä huhti- ja heinäkuun välisenä aikana. Pesivän vesilinnuston paras laskenta-aika on toukokuun alusta kesäkuun alkuun (Koskimies ja Väisänen 1988). Aineiston puutteita korjattiin heinäkuussa kasvillisuusselvityksen yhteydessä tehdyillä, paikallisten lintuharrastajien sekä BirdLife Suomen Tiira-havaintotietopalveluun tallennetuilla havainnoilla. Näin tarkennettiin erityisesti uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien esiintymiskuvaa. 33

35 Kohteiden linnustollinen arvo ja sen turvaaminen Selvitys tarkentaa olennaisesti vuoden 2000 luonnonsuojeluselvityksessä kohteiden linnustosta saatua kuvaa (Imatran kaupunki 2000). Vuoksen varren kohteet muodostavat alueellisesti merkittävän lehto- ja vanhan metsän lintujen elinympäristöjen ketjun. Uhanalaisen lintulajin osalta on kysymys jopa valtakunnallisesti merkittävästä elinympäristökokonaisuudesta. Linnustollisen arvon säilyminen turvattaisiin parhaiten jättämällä alueet luonnontilaan. Mikäli se ei täysimittaisesti syystä tai toisesta ei kuitenkaan ole mahdollista, seuraavilla metsänhoidollisilla periaatteilla on merkitystä kohteiden monipuolisen linnuston säilymisen kannalta: Metsänhoitotoimet lintujen pesimäaikana ( ) eivät ole suotavia Puuston monipuolisen ikärakenteen ja pensaskerroksen säilyttäminen Eri-ikäisten lehtipuiden suosiminen havupuuvaltaisilla alueilla sekametsäluonteen ylläpitämiseksi Lehtilahopuiden (pystypökkelöt, maapuut) ja kuolleiden havupuiden säästäminen tikkojen ruokailupuiksi ja kolopesijöiden pesäpaikoiksi Pesivää vesilinnustoa selvitettiin vain kohteiden välittömällä ranta-alueella. Laajempien kosteikkojen puuttuessa vesilinnuston määrä ja lajisto oli varsin tavanomainen, joskin selvityksen ajankohta ei ollut paras mahdollinen. Itä-Siitolan kosteikko arvioitiin vuoden 2000 luonnonsuojeluselvityksessä tärkeäksi vesilintujen levähdys- ja pesimäalueeksi (Imatran kaupunki 2000). Linnuston kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä ei ole kunnollista tietoa saatavilla, mutta nykyisellään kosteikolla on pesimä- ja levähdysalueena korkeintaan paikallista merkitystä. Lintumäärien vähenemiseen vaikuttaneita tekijöitä ovat mahdollisesti pesivän naurulokkikolonian katoaminen ja vesilintujen osalta kosteikon reuna-alueiden liiallinen umpeenkasvu. Raivaamalla pensaikkoon näkyvyyttä parantavaa aukkoisuutta voidaan todennäköisesti parantaa vesilintujen viihtyvyyttä ja samalla synnyttää pensaikkolinnuille otollisia reuna-alueita. Mahdolliset hoitotoimet tehtävä on pesimäajan ulkopuolella, mieluiten talvella. Lehtilahopuut tulee jättää tikkojen ruokailupuiksi. Mahdollinen raivaaminen tulee kohdentaa siten, että kosteikon Vuoksentien puoleiselle reunalle jätetään enemmän suojaavaa pensaikkoa. Vuoksen matkailun kehittämisen ja suojelullinen näkökulma Matkailun mahdollinen lisääntyminen aiheuttaa myös lisääntyvää häiriötä. Lintujen pesimärauhaa ja elinympäristöjä tulee suojella suuntaamalla matkailua sellaisille mielenkiintoisille kohteille, joilla pystyy teitä, kevyen liikenteen väyliä ja vakiintuneita polkuja liikkumaan aiheuttamatta kasvillisuuden kulumista tai muuta häiriötä. Tällaisia puustoltaan ja kasvillisuudeltaan näyttäviä sekä runsaslintuisia alueita ovat lähinnä kohteet 1, 2, 4, 9 ja 11 sekä muista kohteista 7 ja 8 (Itä-Siitolan kosteikko, Vuoksen ranta). 34

36 5. Kirjallisuus Koskimies, P., Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. 143 s. Neuvoston direktiivi 79/409/ETY: luonnonvaraisten lintujen suojelusta (lintudirektiivi). Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T., Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Imatran kaupunki 2000: Luonnonsuojeluselvitys. 117 s. LIITE 1. Imatran Vuoksen varren linnustoselvityksessä havaitut 71 pesivää tai mahdollisesti pesivää lintulajia. Vain ennen vuotta 2010 havaitut lajit on merkitty tähdellä*. Lajit on esitetty suomenkielisen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. uhanalainen laji* uhanalainen laji* uhanalainen laji uhanalainen laji uhanalainen laji harakka harmaapäätikka harmaasieppo hernekerttu hippiäinen hömötiainen idänuunilintu isokoskelo järripeippo kalalokki kalatiira keltasirkku kirjosieppo kuhankeittäjä kultarinta kuusitiainen käki käpytikka laulurastas lehtokerttu lehtokurppa lehtopöllö* leppälintu luhtahuitti* luhtakerttunen metsäkirvinen mustapääkerttu mustarastas nokkavarpunen närhi pajulintu pajusirkku palokärki peippo pensassirkkalintu* pensaskerttu peukaloinen pikkusieppo pohjantikka* punakylkirastas punarinta punatulkku punavarpunen puukiipijä pyrstötiainen pyy rantasipi rautiainen ruokokerttunen räkättirastas satakieli sepelkyyhky sinisorsa sinitiainen sirittäjä tavi telkkä tukkasotka varis vihervarpunen viherpeippo viitakerttunen västäräkki taivaanvuohi talitiainen töyhtötiainen 35