PERKKAAN TOIMIVUUSTARKASTELUT

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERKKAAN TOIMIVUUSTARKASTELUT"

Transkriptio

1 Vastaanottaja NCC Property Development Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä PERKKAAN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kuva: Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy

2 Versio LUONNOS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Kalle Syrjäläinen, Jukka Räsänen Petri Saarelainen Markus Salmela Työssä suoritettiin kaavamuutokseen liittyvät liikenteen toimivuustarkastelut sekä vuorottaispysäköintiselvitys Espoon Perkkaalla sijaitsevalle Hatsinanpuiston alueelle, jonne suunnitellaan liikunta- ja liiketoimintakeskusta. Työssä tutkittiin liikenteen toimivuutta ennustevuosina 2025 ja Ramboll PL 25 Säterinkatu ESPOO P F

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. LÄHTÖKOHDAT Suunnitteluhanke Liikennemäärät Suunnitteluhankkeen liikennetuotokset 4 3. TOIMIVUUSTARKASTELUT Simulointiperiaatteet Toimivuustarkastelujen tulokset Ennustevuosi Ennustevuosi VUOROTTAISPYSÄKÖINTISELVITYS YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 18

4 1. JOHDANTO Hatsinanpuiston alueelle on suunniteltu liiketiloista, toimistoista ja liikuntatiloista sekä asumisesta koostuvaa korttelia. Tässä työssä laadittiin em. maankäyttövaihtoehdolle liikenne-ennusteet ja tehtiin liikenteen toimivuustarkastelut, jotka voidaan liittää kaavamateriaalin liitteeksi. Suunnittelukohde sijaitsee Espoon Perkkaalla. Kaavamuutosalue sijaitsee junaradan (rantarata) ja Perkkaantien välisellä itä-länsi-suuntaisella alueella. Toimivuustarkastelualue ulottuu etelässä Turunväylälle (valtatie 1) ja lännessä Mestarintielle (Kehä I) sisältäen Vermonsolmun, Leppäsolmun, Säterinsolmun, Ratsusolmun sekä Läkkisolmun eritasoliittymät. Pohjoisessa tarkastelualue rajautuu junarataan ja idässä Tarvonsalmen, Majurinkujan sekä Ravitien liittymiin. Kaavamuutosalueen sijainti sekä toimivuustarkastelualueen rajaus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Kaavamuutosalueen sijainti sekä toimivuustarkastelualueen rajaus (pohjakuva: Espoon karttapalvelu). Työssä suoritettavien toimivuustarkasteluiden tavoitteena on varmistaa, että suunnittelukohteen ajoyhteydet ovat sujuvat, eivätkä tehostuvan maankäytön synnyttämät matkatuotokset aiheuta toimivuusongelmia tarkastelualueen muulle liikenteelle. Huomiota kiinnitetään erityisesti Perkkaantien katuliittymiin sekä Ratsusolmun ja Vermonsolmun eritasoliittymien ramppeihin. Alueelle tarvittavaa kokonaispysäköintipaikkamäärää voidaan mahdollisesti pienentää vuorottaispysäköintijärjestelyillä. Tämä potentiaali arvioitiin tarkoitukseen kehitetyllä laskentamallilla. 1 (18)

5 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnitteluhanke Hatsinanpuiston alueelle on suunnitteilla liiketiloista, toimistoista, liikuntatiloista sekä asumisesta koostuva liikunta- ja liiketoimintakeskus. Hankkeen laajuus on yhteensä kerrosneliömetriä. Liiketiloista noin puolet on oletettu olevan tilaa vievää erikoiskauppaa ja puolet erikoiskauppaa (sisältäen ravintolat). Taulukossa 1 on esitetty hankkeen rakennusoikeudet toiminnoittain. Taulukko 1. Hankkeen rakennusoikeudet. Toiminto Rakennusoikeus kem 2 Liiketilat Toimistot Liikuntatilat Asuminen YHTEENSÄ Liikennemäärät Perkkaan alueen liikennejärjestelyjä on viime vuosina tutkittu useiden eri hankkeiden yhteydessä. Koska tarkastelut on aiemmin tehty hankekohtaisesti rajatuille alueille, niin nyt haluttiin selvittää koko Perkkaan katuverkko ja sen liitynnät Kehä I:lle (mt 101) ja Turunväylälle (vt 1). Tieverkon liikenne-ennuste perustuu HSL:n vuosien 2025 ja 2040 autoliikenteen ennusteisiin, jotka on laadittu HELMET 2.1-liikennemallilla. Perkkaan katuverkon liikennemäärät tarkistettiin suhteessa liikennelaskentoihin ja maankäyttöön. Kehä I nykytilanteen ennusteesta puuttui noin 10 % liikenteestä Turunväylän pohjoispuolella, Turunväylällä oli puolestaan noin 5 % laskentoja enemmän liikennettä Kehä I sisäpuolella (kuvat 2 ja 3). Nämä erot korjattiin ja otettiin huomioon myös ennustetilanteita tutkittaessa. Kalibroinnin jälkeinen ja alueen uudet maankäyttöhankkeet huomioon ottava ennustetilanne (KAVL 2040) on esitetty kuvassa 4. Ennustetilanteessa oletettiin, että Kehä I Vihdintie alueen lisäkaistat on toteutettu, mutta Kehä II jatketta tai tienkäyttömaksuja ei ole. Läkkitorin Sellon alueen hankkeet sisältyvät ennusteeseen. Kuva 2. Espoon kaupungin liikennelaskennat (KAVL 2014) ja liikennemallin tuottama nykytilanne. 2 (18)

6 Kuva 3. Liikennemallin tuottamat KAVL 2025 (vasen) ja 2040 (oikea)- ennusteet päätieverkolle. Kuva 4. Kalibroidut ja uudet hankkeet sisältävät KAVL 2025 (vasen) ja KAVL 2040 (oikea) -ennusteet päätie- ja katuverkolle. Seudullista liikennemallia tarkennettiin tihentämällä aluejakoa niin, että sekä Perkkaan liittymät tieverkkoon että alueen sisäinen katuverkko kuormittuvat havaintojen mukaisesti (kuva 5). Ulkoisen verkon alueet on kuvassa numeroitu 1 11, alueen sisäiset osa-alueet Nyt varsinaisesti tutkittavan Hatsinanpuiston kaavamuutosalueen (alueet 22 24) kehittämisen vaikutusten lisäksi merkittävä vaikutus on suunnitellun Vermontien viereen kaavoitetulla asuinalueella, johon on tulossa yli 5000 asukasta (alueet 20 ja 21). 3 (18)

7 Kuva 5. Simulointimalliin tihennetty aluejako. Liikennemallilla tuotettiin simulointiin tarvittavat liikennevirrat aamu- ja iltahuipputuntien tilanteisiin vuosille 2025 ja Oletuksena oli, että vuoteen 2025 mennessä on toteutunut noin 80 % uudesta maankäytöstä. 2.3 Suunnitteluhankkeen liikennetuotokset Suunnitteluhankkeen toimintojen synnyttämät liikennetuotokset arvioitiin Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa julkaisun (Ympäristöministeriö 2008) avulla. Matkatuotoslukuina ja kulkutapajakaumana käytettiin Helsingin seudun joukkoliikennevyöhykkeen lukuja. Hatsinanpuiston oletettiin toteutuvan kolmessa päävaiheessa niin, että v siitä on toteutunut noin 80 % ja v koko hanke. Henkilöautojen matkatuotokset jaettiin mallin alueille suhteessa kunkin tonttikadun palvelemaan maankäyttöön ja pysäköintipaikkamääriin (taulukko 2). Raskas huoltoliikenne oletettiin kulkevaksi itäisen liittymän kautta. Taulukko 2. Henkilöautoliikenteen matkatuotokset liittymittäin. Alue AHT saapuvat AHT lähtevät IHT saapuvat IHT lähtevät Läntinen liittymä (alue 22) Keskimmäinen liittymä (alue 23) Itäinen liittymä (alue 24) (18)

8 3. TOIMIVUUSTARKASTELUT 3.1 Simulointiperiaatteet Teiden ja katujen kaistajärjestelyt vastaavat nykytilannetta lukuun ottamatta Perkkaantietä, jonka kaistajärjestelyt mallinnettiin viimeisiä katusuunnitelmia vastaaviksi. Mallissa Perkkaantie on kauttaaltaan 2+2 -kaistainen, ja sen liittymissä on valo-ohjaus sekä erilliset vasemmalle kääntymiskaistat. Myös Tarvaspääntien ja Vermontien suunniteltu katuyhteys sekä Vermontien- Perkkaantien liittymään suunniteltu osittain kaksikaistainen turbokiertoliittymä mallinnettiin. Mallit eivät sisällä pyöräilijöitä tai kävelijöitä. Tarkastelualueen liikennevalo-ohjelmat on mallinnettu kiintein kiertoajoin liikennemääriä vastaaviksi. Raide-Jokerin suunniteltu linjaus Perkkaantien pohjoispuolella otettiin huomioon Komentajakadun, Perkkaankujan ja Majurinkadun liittymien valo-ohjauksessa lisäämällä joka toiseen vaihekiertoon 15 sekunnin vaihe, jolloin oikealle kääntyminen on idän tulosuunnilla kielletty. Valoohjuksessa käytetyllä kiertoajalla (70 s) menettely vastaa melko hyvin Raide-Jokerin suunniteltua vuoroväliä (5 min/suunta). Toimivuustarkastelut suoritettiin Paramics-mikrosimulointiohjelmistolla. Simulointimalleille suoritettiin kolme 60 minuutin mittaista simulointiajoa eri siemenlukuja käyttäen. Eri siemenlukujen käyttäminen tuottaa liikenteeseen satunnaisuutta, mikä vastaa jokaisen päivän ainutkertaisuutta. Ennen kutakin simulointiajoa suoritettiin 15 minuutin lämmittelyjakso, jolta ei kerätty tuloksia. Mallit kalibroitiin vastaamaan suomalaisia liikenneolosuhteita Tieliikenteen toimivuuden arviointi ohjeen (Liikennevirasto 2013) mukaisesti. Simulointien tuloksina on raportoitu maksimijonopituudet kaistoittain sekä keskimääräiset viivytykset tulosuunnittain. Maksimijonopituuksina on raportoitu pisimmät simulointiajojen aikana esiintyneet jonot. Raportissa esitetyiksi maksimijononpituuskuviksi on valittu simulointiajoista ne kuvat, jotka edustivat parhaiten liikenneverkon kokonaistilannetta. Viivytyksinä on kussakin tapauksessa raportoitu kolmen simulointiajon keskimääräiset tulosuunnittaiset kokonaisviivytykset. Viivytysluku ilmaisee keskimääräisen tulosuunnittaisen (sekä suoraan ajavat että kääntyvät) saapumisviivytyksen verrattuna vapaalla ajonopeudella ajettaessa kuluvaan aikaan. Raportissa esitetyt viivytykset voidaan muuttaa palvelutasoluokiksi taulukon 3 mukaisesti. Taulukko 3. Viivytyksiin perustuvat palvelutasokriteerit. Palvelutaso Keskimääräinen viivytys valoohjatussa liittymässä (s/ajon) Tasoliittymät, Tiehallinto 2001 A (erittäin hyvä) 5,0 B (hyvä) 5,1 15,0 C (tyydyttävä) 15,1 25,0 D (välttävä) 25,1 40,0 E (huono) 40,1 60,0 F (erittäin huono) > 60,0 5 (18)

9 3.2 Toimivuustarkastelujen tulokset Ennustevuosi 2025 Aamuhuipputunti 2025 Ennusvuoden 2025 aamuhuipputuntina liikenne on sujuvaa koko tarkastelualueella. Perkkaantien liittymien viivytykset pysyvät liikennevalojen lyhyen kiertoajan (70 s) ja vihreän aallon ansiosta suhteellisen matalina ja liittymien palvelutasot välillä hyvä tyydyttävä. Leppäsolmun eritasoliittymän rampeilla esiintyvät satunnaiset jonot johtuvat liikenteen sekoittumisalueista, eivätkä sinänsä aiheuta toimivuusongelmia. Kuvissa 6 ja 7 on esitetty maksimijonopituudet, ja kuvissa 8 ja 9 keskimääräiset viivytykset ennustevuoden 2025 aamuhuipputuntina. 6 (18)

10 Läkkisolmu Ratsusolmu Säterinsolmu Leppäsolmu Vermonsolmu Kuva 6. Maksimijonopituudet tarkastelualueella ennustevuoden 2025 aamuhuipputuntina. Kuva 7. Maksimijonopituudet Perkkaantiellä ennustevuoden 2025 aamuhuipputuntina. 7 (18)

11 Läkkisolmu Ratsusolmu Säterinsolmu Leppäsolmu Vermonsolmu Kuva 8. Keskimääräiset viivytykset tarkastelualueella ennustevuoden 2025 aamuhuipputuntina. Kuva 9. Keskimääräiset viivytykset Perkkaantiellä ennustevuoden 2025 aamuhuipputuntina. 8 (18)

12 Iltahuipputunti 2025 Ennustevuoden 2025 iltahuipputuntina liikenne on tarkastelualueella pääosin toimivaa. Simulointiajon loppupuolella (viimeisten 15 minuutin aikana) liikenne alkaa hidastua Kehä I:llä Ratsusolmun ja Säterinsolmun välisillä sekoittumisalueilla, mikä aiheuttaa ajoittaista jonoutumista. Tämä johtuu kuitenkin Kehä I:n suuresta liikennemäärästä, eikä Perkkaantien liikenteellä ole siihen merkittävää vaikutusta. Perkkaantielle muodostuvat maksimijonopituuden vastaavat suurin piirtein aamuhuipputunnin tilannetta. Hatsinanpuiston tonttiliittymiin muodostuvat jonot pääsevät pääosin purkautumaan ensimmäisen liikennevalovaihekierron aikana, jolloin ajoneuvoille aiheutuvat keskimääräiset viivytyksen pysyvät suhteellisen matalina. Perkkaantien Hevosenkengän ja Hevosenkengän Leppävaarankadun liittymiin muodostuu aamuhuipputuntia pidempiä jonoja, mutta liittymien palvelutasot säilyvät vuoden 2025 tilanteessa tyydyttävinä välttävinä. Kuvissa 10 ja 11 on esitetty maksimijonopituudet, ja kuvissa 12 ja 13 keskimääräiset viivytykset ennustevuoden 2025 iltahuipputuntina. 9 (18)

13 Läkkisolmu Ratsusolmu Säterinsolmu Leppäsolmu Vermonsolmu Kuva 10. Maksimijonopituudet tarkastelualueella ennustevuoden 2025 iltahuipputuntina. Kuva 11. Maksimijonopituudet Perkkaantiellä ennustevuoden 2025 iltahuipputuntina. 10 (18)

14 Läkkisolmu Ratsusolmu Säterinsolmu Leppäsolmu Vermonsolmu Kuva 12. Keskimääräiset viivytykset tarkastelualueella ennustevuoden 2025 iltahuipputuntina. Kuva 13. Keskimääräiset viivytykset Perkkaantiellä ennustevuoden 2025 iltahuipputuntina. 11 (18)

15 3.2.2 Ennustevuosi 2040 Aamuhuipputunti 2040 Ennustevuoden 2040 aamuhuipputuntina liikenteen toimivuus ei poikkea merkittävästi ennustevuoden 2025 aamuhuipputunnista. Myös Perkkaantien liittymien jonopituudet ja palvelutasot säilyvät ennustevuoden 2025 tasolla. Kuvissa 14 ja 15 on esitetty maksimijonopituudet, ja kuvissa 16 ja 17 keskimääräiset viivytykset ennustevuoden 2040 aamuhuipputuntina. Läkkisolmu Ratsusolmu Säterinsolmu Leppäsolmu Vermonsolmu Kuva 14. Maksimijonopituudet tarkastelualueella ennustevuoden 2040 aamuhuipputuntina. Kuva 15. Maksimijonopituudet Perkkaantiellä ennustevuoden 2040 aamuhuipputuntina. 12 (18)

16 Läkkisolmu Ratsusolmu Säterinsolmu Leppäsolmu Vermonsolmu Kuva 16. Keskimääräiset viivytykset tarkastelualueella ennustevuoden 2040 aamuhuipputuntina. Kuva 17. Keskimääräiset viivytykset Perkkaantiellä ennustevuoden 2040 aamuhuipputuntina 13 (18)

17 Iltahuipputunti 2040 Perkkaantien liittymissä maksimijonopituudet kasvavat jonkin verran vuoden 2025 iltahuipputuntiin verrattuna, liittymien toimivuus säilyy kuitenkin hyvänä ja palvelutasot vuoden 2025 tasolla. Pisimmät jonot muodostuvat vuoden 2025 iltahuipputunnin tavoin Perkkaantien - Hevonsenkegän sekä Hevosenkengän Leppävaarankadun liittymiin. Erityisesti Hevosenkengän länsipäähän muodostuva jonopituus kasvaa. Ennustevuoden 2025 tavoin Mestarintien liikenne alkaa jonoutua simulointiajon loppupuolella Ratsusolmun ja Säterinsolmun välisellä osuudella. Kuvissa 18 ja 19 on esitetty maksimijonopituudet, ja kuvissa 20 ja 21 keskimääräiset viivytykset ennustevuoden 2040 iltahuipputuntina. 14 (18)

18 Läkkisolmu Ratsusolmu Säterinsolmu Leppäsolmu Vermonsolmu Kuva 18. Maksimijonopituudet tarkastelualueella ennustevuoden 2040 iltahuipputuntina. Kuva 19. Maksimijonopituudet Perkkaantiellä ennustevuoden 2040 iltahuipputuntina. 15 (18)

19 Läkkisolmu Ratsusolmu Säterinsolmu Leppäsolmu Vermonsolmu Kuva 20. Keskimääräiset viivytykset tarkastelualueella ennustevuoden 2040 iltahuipputuntina. Kuva 21. Keskimääräiset viivytykset Perkkaantiellä ennustevuoden 2040 iltahuipputuntina. 16 (18)

20 kello PERKKAAN TOIMIVUUSTARKASTELUT 4. VUOROTTAISPYSÄKÖINTISELVITYS Autojen pysäköintipaikkamääriä koskevat mallitarkastelut on tehty seuraavien Espoon uusien pysäköintipaikkanormien mukaisesti: toimisto 1 ap / 100 kem, eli 387 ap liiketilat 1 ap / 100 kem, eli 243 ap liikuntatilat 1 ap / 200 kem, eli 51 ap asuminen 1 ap / 95 kem, eli 263 ap. Yhteensä maksimitarve olisi täten 945 ap. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että alueelle on sijoitettavissa samojen normien mukainen määrä polkupyöräpaikkoja, yhteensä Alueelle on suunniteltu 877 autopaikkaa, joista suuri osa radan puolelle sijoittuvaan laitokseen. Vuorottaispysäköintijärjestelyjä käytettäessä on usein sallittu 20 % alenema pysäköintipaikkamäärään, millä päädyttäisiin 756 autopaikan tarpeeseen. Koska asukkaille halutaan tarjota nimetyt paikat, ei kaikkia pysäköintipaikkoja voida sisällyttää laskennallisen helpotuksen piiriin. Tämän vuoksi pysäköintipaikkatarvetta arvioitiin laskentamallilla, joka ottaa huomioon eritoimintojen pysäköintikysynnän vaihtelumuodot. Vuorottaispysäköintikäytössä oleville paikoille käytettiin lähtökohtana 85 % maksimikäyttöastetta, jotta paikan etsintä ja kysynnän päivittäiset vaihtelut eivät aiheuta ongelmia. Kuvassa 22 on esitetty pysäköintikysyntäkuvaajat eri toiminnoittain (alhaalta asunnot käytössä, asunnot tyhjänä, toimisto vuorottaiskäytössä, liikunta vuorottaiskäytössä ja kauppa vuorottaiskäytössä. Kokonaispaikkamäärä on osoitettu punaisella viivalla kauppa vuorottais liikunta vuorottais toimistot vuorottais hotelli vuorottais kauppa tyhjänä kauppa varatut liikunta tyhjänä liikunta varatut toimistot tyhjänä toimistot varatut asuminen tyhjänä asuminen varatut Kuva 22. Pysäköintikysynnän vaihtelut, kun 877 autopaikasta 263 on varattu asukkaiden käyttöön. Mallilaskelman mukaan vuorottaiskäytössä olevista 614 paikasta on enimmillään käytössä puolen päivän aikaan noin 500, ja niiden käyttöaste 81 % jää alle kriittisenä pidetyn 85 %. Tämä ei kuitenkaan tarkoita ettei pysäköintikapasiteetti voisi huippukysyntätilanteissa loppua. Vanhoilla pysäköintinormeilla pysäköintipaikkoja olisi vaadittu vähintään Mikäli asiakkaiden liikkumistottumukset eivät muutu, pysäköintipaikkojen kysyntä voi ajoittain ylittää tarjonnan. Mallinnettu pysäköinnin maksimikysyntä 760 vastaa tässä tapauksessa hyvin edellä esitetyllä 20 % lievennyksellä arvioitua 756 paikkaa, jossa asukkaiden paikkoja ei oltu erikseen tarkasteltu. 17 (18)

21 5. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Työssä tarkasteltiin Espoon Perkkaalla sijaitsevan Hatsinanpuiston alueen kaavamuutoksen aiheuttamia liikenteellisiä vaikutuksia. Hatsinanpuistoon on suunnitteilla yhteensä kerrosneliömetrin suuruinen työpaikka-, liikunta- ja liiketoimintakeskus. Työssä selvitettiin kaavamuutoksen aiheuttamien matkatuotosten vaikutuksia lähialueen liikenneverkon liikennemääriin ja liikenteen toimivuuteen. Päätie- ja pääkatuverkon liikennemäärät perustuvat HSL:n HELMET 2.1 -liikennemalliin ja HLJ työn maankäyttöennusteisiin. Liikenteen toimivuutta tutkittiin ennustevuosien 2025 ja 2040 aamu- ja iltahuipputunteina. Päätieverkkoa (erityisesti Kehä I) on oletettu parannettavan vuoteen 2040 mennessä, sen sijaan liikenteen hinnoittelua tai Kehä II jatketta ei ole mukana ennustemallissa. Perkkaantien liikennemäärät kasvavat sekä Perkkaan muiden kehityshankkeiden että Hatsinanpuiston toteuttamisen seurauksena. Usean peräkkäisen liikennevaloliittymän seurauksena aamun ja illan huipputuntien jonot ovat melko pitkiä, mutta vihreän aallon ansiosta liittymäväleihin kertyvät autojonot saadaan purettua aina seuraavan vihreän vaiheen aikana. Tällöin keskimääräiset viivytykset pysyvät suhteellisen vähäisinä ja liittymien palvelutasot vähintään tyydyttävällä tasolla. Myös sivusuuntien kapasiteetti on riittävä. Aiempiin suunnitelmiin verrattuna simulointien pohjalta suositellaan Perkkaantieltä lännestä noin 30 metrin pituista vasemmalle kääntyvien kaistaa Hatsinanpuiston läntisimpään tonttiliittymään (Komentajankadun jatke). Kaikissa liittymissä iltahuipputunnin aikana tontilta poistuva liikenne jonoutuu hetkittäin, minkä vuoksi tonttiliittymiin olisi hyvä järjestää mahdollisimman pitkät jonotustilat. Tontilta poistuvan liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi keskimmäiseen ja itäiseen liittymään on suositeltavaa toteuttaa erilliset vasemmalle kääntymiskaistat. Kehä I ramppien ja ramppiliittymien toimivuus säilyy hyvänä tai tyydyttävänä pitkään. Liittymistä kuormittunein Ratsusolmu, jossa Hevosenkengän Leppävaarankadun liittymään muodostuu pitkiä jonoja erityisesti ennustevuoden 2040 tarkastelutilanteissa, jolloin liittymän tulosuuntien palvelutasot laskevat välttäviksi huonoiksi. Myös Kehä I:ltä pohjoisesta tuleva ramppi jonoutuu tällöin, mutta häiriö ei ulotu rinnakkaisrampille asti. Kehä I:n liikennemäärä on niin korkea, että suoraan etelään ajava liikenne jonoutuu, mutta palvelutaso pysyy välttävänä myös vuoden 2040 aamuhuipputuntina. Perkkaan alueen liikennetuotoksen kasvulla voi olla tähän pieni vaikutus, kun rinnakkaisrampilta päätielle liittyvä yhteyden (Ratsusolmun ja Säterinsolmun välillä) liikennemäärä kasvaa hieman. Pääosa hidastumisesta johtuu kuitenkin Kehä I suoraan kulkevan liikennevirran suuruudesta. Työn yhteydessä tehtiin vuorottaispysäköintiselvitys sekä uusia pysäköintinormeja käyttäen. Tarkastelujen lähtökohtana olleilla kerrosaloilla ja toimintojakaumalla pysäköinnin suurin kysyntä tulee työpaikoista. Koska muiden toimintojen huippukysyntä ajoittuu hieman eri ajankohtaan kuin työpaikoilla, niin vuorottaispysäköinnillä voidaan säästää noin viidesosa kokonaispysäköintipaikkamäärästä, vaikka asukkaille varattaisiinkin 263 paikkaa toteutettavista 877 paikasta. Yhteenvetona voidaan todeta, että liikenteen toimivuuden kannalta kaavamuutokselle ei ole esteitä. Perkkaantien toimivuus voidaan varmistaa liikennevalojen toimivalla yhteenkytkennällä, eikä Hatsinanpuiston maankäytön aiheuttamalla liikennemäärien kasvulla ole merkittävää vaikutusta Kehä I:n (Mestarintien) ja Turunväylän eritasoliittymien toimintaan. Turunväylällä ongelmia ei esiinny, ja Kehä I:n liikenteen hidastuminen iltahuipputunnin vilkkaimman 15 minuutin aikana liittyy liikenteen yleiskasvuun kehäteillä. 18 (18)