Ulkoministeriö MINVA UM

Transkriptio

1 Ulkoministeriö MINVA UM POL-30 Nissinen Matti(UM) Viite Asia Epävirallinen Gymnich-ulkoministerikokous ; Suomen tavoitteet EU:n epävirallinen Gymnich-ulkoasiainministerikokous pidetään Sofiassa Kokouksessa Suomea edustaa ulkoministeri Timo Soini. Keskusteluaiheina ovat Syyria, Länsi-Balkan ja Pohjois-Korea sekä turvallisuus ja puolustus, josta keskustellaan yhdessä hakijamaiden kanssa. Syyria Suomelle YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2254 mukainen YKneuvotteluprosessi on ensisijainen ja EU:n on annettava sille näkyvä tukensa. EU:n tulee rohkaista aktiivisesti suurvaltoja ja alueellisia toimijoita kokoontumaan ja ponnistelemaan Syyrian konfliktin ratkaisun eteen. EU:n tulee arvioida Turkin sotilaallisten toimien vaikutuksia Syyrian konfliktiin, mukaan lukien ISILin vastaisiin toimiin, YK-neuvotteluihin, pakolaistilanteeseen ja Syyrian konfliktin sotilaallisten toimijoiden keskinäisiin liittolaisuuksiin ja tarvittaessa pyrittävä vaikuttamaan Turkkiin. EU:n painopisteenä tulee olla Syyrian siviiliväestön tukeminen Syyrian eri alueilla sodan todennäköisesti jatkuessa. EU:n tulee hyödyntää huhtikuun lopulle valmistelemaansa konferenssia niin, että EU voi yhdessä muiden kansainvälisten ja alueellisten toimijoiden kanssa parhaiten tarjota tukeaan syyrialaisille Syyriassa ja syyrialaispakolaisille Syyrian naapurimaissa niiden kantokyvyn parantamiseksi. Suomen mukaan EU:n on pitäydyttävä huhtikuussa 2017 sovitussa jälleenrakennuskannassa. Syyrian jälleenrakennusta voidaan tukea siinä vaiheessa kun aito ja todellinen transitioprosessi on meneillään. Konfliktin ratkaisu ei ole edennyt siten, että jälleenrakennuskannan muuttamiselle olisi perusteita. Samalla on varmistettava humanitaarisen avun perillepääsy ja vakauttamistoimet ISIL:ltä vapautetuilla alueilla. Suomi ja EU tukevat erilaisia paikallistason rauhan dialogeja ja toimijoita. Syyrialaisten omia näkemyksiä tulee kuunnella ratkaisuja mietittäessä ja apua suunniteltaessa. Länsi-Balkan EU:n tulee jatkaa aktiivista Länsi-Balkan-politiikkaansa. Jokaisella Länsi-Balkanin maalla on EU-jäsenyysperspektiivi ja EU:n tulee pitää kiinni tästä sitoumuksesta. Kukin jäsenyysprosessissa oleva Länsi-Balkanin maa etenee omien meriittiensä perusteella. Neuvotteluissa tulee edetä sitä mukaa, kun ehdot täyttyvät. Jokaista maata tulee arvioida sen oman edistymisen perusteella. EU:n puolelta asetetut tavoiteaikataulut voidaan tulkita virheellisesti lupaukseksi jäsenyyden toteutumisesta tiettynä vuonna, mikä voi vähentää uudistusmotivaatiota. Tulee korostaa, että jäsenyyden toteutuminen riippuu pelkästään jäsenyyskriteerien

2 2(20) täyttämisestä eikä yhdellekään hakijamaalle luvata jäsenyyttä automaattisesti. Jäsenyysprosessissa olevilla mailla on vielä paljon työtä jäsenyyskriteerien täyttämisessä, etenkin oikeusvaltiouudistuksissa sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisten toimien tehostamisessa. Strategiseen viestintään tulee panostaa ja myös Länsi-Balkanin mailla itsellään on vastuu viestinnän toteuttamisesta. Maiden EU-lähentyminen ei sulje pois yhteistyötä muiden maiden kanssa, mutta pitkällä tähtäimellä EU on Länsi-Balkanin maille paras kumppani. EU tarjoaa pääsyn sisämarkkinoille, tukea yhteiskunnallisiin uudistuksiin ja kansalaisia hyödyttävää yhteistyötä monilla elämänaloilla. EU on myös alueen suurin investointien lähde sekä suurin taloudellisen avun antaja. Jäsenyysprosessissa olevien maiden tulee yhdenmukaistaa ulkopolitiikkansa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan mukaiseksi hyvissä ajoin ennen jäsenyysneuvotteluiden päättymistä ja yhdenmukaistamisessa on osoitettava nopeaa edistymistä heti jäsenyysprosessin alussa. Pohjois-Korea EU:n on tuettava toimia paineen lisäämiseksi ja Pohjois-Korealle asetettujen pakotteiden toimeenpanemiseksi. EU:n tulee jatkaa vaikuttamista sellaisiin valtioihin, joiden arvioidaan kiertävän tai rikkovan YK:n turvallisuusneuvoston asettamia pakotteita. On tärkeää varmistua EU:n kolmasmaavaikuttamisen tuloksellisuudesta. On varauduttava lisäprovokaatioihin, jotka voivat hyvin nopeasti mitätöidä saavutetun pienen edistyksen. EU:lla tulee olla valmius pakotteiden kiristämiseen entisestään, tarvittaessa EU:n autonomisin lisäpakottein. Tilanteen ratkaisu neuvotteluteitse on edelleen ainoa kestävä tie rauhaan. Se edellyttää kansainvälisen yhteisön osallistumista neuvotteluihin. Koreoiden lisäksi vähintään Yhdysvaltojen ja Kiinan on oltava osa tilanteen kestävää ratkaisua. Pitkään jatkuneiden jännitteiden lieventyminen Pohjois- Korean ja Etelä-Korean neuvotteluiden myötä on nähtävä realistisesti. Pohjois- Korean ehdoton kieltäytyminen aseohjelmiaan koskevista keskusteluista kertoo maan johdon vilpittömyyden puutteesta. On todennäköistä, että Pohjois-Korea jatkaa ohjuskokeita olympialaisten jälkeen. Turvallisuus ja puolustus (keskustelu EU-hakijamaiden kanssa) Vuonna 2017 EU:ssa saatiin paljon tuloksia turvallisuuden ja puolustuksen alalla. Tänä vuonna keskeistä on toimeenpano, mihin on keskeistä löytää tarvittavat resurssit. EU-hakijamaille tulee viestiä, ettei EU:n puolustusyhteistyön kehittäminen tarkoita kilpailua Naton kanssa. Keskeistä ovat EU:n ja Naton väliset synergiat ja täydentävyys. Turvallisuus- ja puolustusyhteistyön kehittämisellä EU varautuu myös vallitseviin uhkiin esimerkiksi hybridin ja kyberin alalla. Yhteistyön hakijamaiden kanssa turvallisuuden ja puolustuksen alalla tulisi olla laajaa ja strategista, suhtaudumme myönteisesti sen lisäämiseen. Hakijamaiden kapasiteettien kehittäminen liittyen turvallisuuteen ja puolustukseen on tärkeää. Kiitetään hakijamaita niiden osallistumisesta YTPP-operaatioihin ja toivotaan, että kontribuutiot jatkuvat. Keskusteltaessa ajankohtaisista turvallisuuden ja puolustuksen alan hankkeista voidaan avata pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) sisältöä hakijamaille. Kolmansien maiden osallistuminen PRY:hyn on tietyin edellytyksin mahdollista.

3 3(20)

4 Asialista: 4(20) 1. Syyria s Länsi-Balkan s Pohjois-Korea s Turvallisuus ja puolustus s. 13

5 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 5(20) ALI-10 Lepistö Hanna Asia Syyria Kokous/tapaaminen Gymnich Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Hanna Lepistö, UM/ALI-10, Tanja Jääskeläinen, Jussi Nummelin (UM/ALI-10), Anna Savolainen (BEI), Mari Ahmed (EUE), Marko Mäntylä (YKE), Lauri Hirvonen (UM/EUR-40), Mikael Långström (UM/POL-20), Sofie Sandström (UM/POL-40), Riina-Riikka Heikka (UM/OIK-10) 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Syyriasta keskustellaan viimeaikaisen kehityksen ja Brysseliin huhtikuun loppuun suunniteltuun EU:n apukonferenssiin liittyvien diplomaattisten valmisteluiden valossa. 2. SUOMEN TAVOITE Suomelle YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2254 mukainen YK-neuvotteluprosessi on ensisijainen ja EU:n on annettava sille näkyvä tukensa. EU:n tulee rohkaista aktiivisesti suurvaltoja ja alueellisia toimijoita kokoontumaan ja ponnistelemaan Syyrian konfliktin ratkaisun eteen. EU:n tulee arvioida Turkin sotilaallisten toimien vaikutuksia Syyrian konfliktiin, mukaan lukien ISILin vastaisiin toimiin, YK-neuvotteluihin, pakolaistilanteeseen ja Syyrian konfliktin sotilaallisten toimijoiden keskinäisiin liittolaisuuksiin ja tarvittaessa pyrittävä vaikuttamaan Turkkiin. EU:n painopisteenä tulee olla Syyrian siviiliväestön tukeminen Syyrian eri alueilla sodan todennäköisesti jatkuessa. EU:n tulee hyödyntää huhtikuun lopulle valmistelemaansa konferenssia niin, että EU voi yhdessä muiden kansainvälisten ja alueellisten toimijoiden kanssa parhaiten tarjota tukeaan syyrialaisille Syyriassa ja syyrialaispakolaisille Syyrian naapurimaissa niiden kantokyvyn parantamiseksi. Suomen mukaan EU:n on pitäydyttävä huhtikuussa 2017 sovitussa jälleenrakennuskannassa. Syyrian jälleenrakennusta voidaan tukea

6 6(20) siinä vaiheessa kun aito ja todellinen transitioprosessi on meneillään. Konfliktin ratkaisu ei ole edennyt siten, että jälleenrakennuskannan muuttamiselle olisi perusteita. Samalla on varmistettava humanitaarisen avun perillepääsy ja vakauttamistoimet ISIL:ltä vapautetuilla alueilla. Suomi ja EU tukevat erilaisia paikallistason rauhan dialogeja ja toimijoita. Syyrialaisten omia näkemyksiä tulee kuunnella ratkaisuja mietittäessä ja apua suunniteltaessa. 3. NEUVOTTELUTILANNE Ulkoministerien edellinen Syyria-keskustelu oli huhtikuussa 2017, jolloin sovittiin Syyria-strategiasta ja annettiin päätelmät. Syyrian konfliktin poliittinen ratkaisu ei ole vuodessa edennyt. Gymnichkeskustelu käydään Venäjän järjestämän Sotšin kokoontumisen jälkeen ja ennen seuraavaa Astanan neuvottelukierrosta (helmikuun loppupuolella). Keskustelussa nousevat esille Sotšin tulokset ja merkitys YK-prosessille. Turkin operaatio Oliivinoksan myötä käynnistämät sotilaalliset toimet kurdi-joukkoja kohtaan ja operaation vaikutukset Syyrian konfliktiin ovat ajankohtaisia ja edellyttävät seurantaa. Ulkoministerit antavat ohjausta EU:n huhtikuun lopulle suunnitteleman apukonferenssin painotuksiin. 4. TAUSTA Syyrian konflikti jatkuu tuhoisana erityisesti Damaskoksen vieressä sijaitsevassa Itä-Ghoutassa, Homsin pohjoispuolella ja Idlibin provinssissa. Syyrian hallinnon joukot Venäjän ilmaiskujen tukemana sotivat oppositioon kuuluvia aseellisia ryhmiä ja jihadistisia ryhmiä vastaan, mutta ilmaiskuja osuu myös siviilikohteisiin aiheuttaen jatkuvasti siviiliuhreja. Taisteluita käydään myös aseellisten ryhmien kesken. ISIL:illä on edelleen joitakin enklaaveja, esimerkiksi idässä ja Idlibissä. Turkki käynnisti operaatio Oliivinoksan myötä sotatoimet ja maahyökkäyksen yhdessä Turkin tukemista aseellisista oppositioryhmistä muodostuvan Syyrian vapaan armeijan joukkojen kanssa kurdijoukkojen häätämiseksi Afrinista. Muun muassa Yhdysvallat, Saksa ja Ranska ovat kehottaneet Turkkia pidättyväisyyteen ja varoittaneet eskalaation riskistä. Myös Suomi on esittänyt huolen Turkin toimista ja vaikutuksista Syyrian rauhanprosessiin, ISIL:n vastaiseen toimintaan, siviilien suojeluun sekä pääsystä humanitaariseen apuun. Konfliktin eskaloituessa operaatiolla voi olla vaikutuksia pakolaisten liikehdintään alueella ja aina vain laajamittaisempaan konfliktiin. Kurdit ovat Syyrian konfliktin alusta lähtien tasapainoilleet liittolaisuuksien välillä. Uuden tilanteen valossa ne joutuvat jälleen arvioimaan strategiaansa. Yhdysvaltojen tuki SDF-joukoille ISILin vastaisessa taistelussa vahvisti kurdien asemaa merkittävästi Syyrian sisällä.

7 7(20) Venäjän järjestämässä "Syyrian kansalliskongressissa" Sotšissa keskusteltiin muun muassa Syyrian perustuslakikysymyksen käsittelystä. Osallistujajoukko ei ollut Syyrian opposition kannalta edustuksellinen, sillä monet kieltäytyivät osallistumasta. YK:ta edusti erityisedustaja Staffan de Mistura. Venäjän mukaan Sotšin tulokset tuodaan kontribuutiona Geneven neuvotteluihin. Venäjä on pyrkinyt ottamaan Syyrian poliittisen prosessin käsiinsä vuoden 2017 aikana tuomalla poliittisia aiheita käsittelyyn YK-vetoisen prosessin ulkopuolelle. Geneven kommunikea vuodelta 2012 ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2254 määrittävät ne keskeiset periaatteet, joiden pohjalta poliittisen neuvotteluratkaisun tulee edetä. YK-vetoiset Geneven neuvottelut eivät vuoden 2017 aikanakaan tuottaneet tuloksia osapuolten välillä. Syyrian hallitus uskoo sotilaalliseen ratkaisuun, mistä osoituksena ovat loppuvuodesta lähtien kiihtyneet sotilaalliset toimet erityisesti Itä-Ghoutassa ja Idlibissä. Kyseiset alueet ovat Venäjän, Turkin ja Iranin Astanan neuvotteluissa sopimia nk.deeskalaatioalueita. Yhdysvallat kertoi Syyria-strategiastaan julkisuuteen Sen mukaan Yhdysvallat säilyttää sotilaallisen läsnäolonsa Syyriassa ISILin mahdollisen uudelleen nousun estämiseksi ja siihen saakka kunnes tarvittavat edellytykset Syyrian konfliktin poliittiselle ratkaisulle ovat olemassa. Yhdysvaltojen strategiassa huomioidaan myös Iranin vaikutusvallan kasvu alueella. Strategiassa vahvistetaan Yhdysvaltojen diplomaattinen tuki Geneven neuvotteluille. ISIL on menettänyt Syyriassa ja Irakissa 98 prosenttia valtaamistaan maaalueista. Järjestön uskotaan siirtyvän tukikohtiensa tuhoamisen jälkeen alueella sissisotaan ja terrori-taktiikkaan. Jos radikalisoitumista ruokkiva sekasorto jatkuu, ISIL tai vastaavanlainen järjestö voi lähitulevaisuudessa nostaa päätään uudelleen. Kansainvälisen yhteisön avainkysymyksenä on ISILiltä vapautettujen alueiden vakauttamistoimet. ISILin tappion myötä ISILin vastaisessa koalitiossa (C-ISIL) on siirrytty uuteen vaiheeseen. Koalition seuraava ministerikokous järjestetään Kuwaitissa EU valmistelee Syyria-konferenssia Brysseliin huhtikuun 2018 lopulle. EU:n roolina Syyrian konfliktissa on ollut humanitaarisen ensisijaisesti avun antaja: niin humanitaarisen hätäavun kuin pakolaisia majoittavien naapurimaiden kantokyvyn tukemisen osalta. Venäjä on useaan otteeseen vedonnut EU:in Syyrian jälleenrakentamiseksi. EU:n Syyria-strategiassa huhtikuulta 2017 määritellään EU:n voivan osallistua Syyrian jälleenrakennukseen vasta, kun kokonaisvaltainen, aito ja inklusiivinen poliittinen transitio on kunnolla käynnissä. Yhdysvaltojen kanta jälleenrakennukseen on linjassa EU:n kanssa. YK:n tammikuisen arvion mukaan 2,9 miljoonaa syyrialaista elää humanitaarisen avun pääsyn kannalta joko vaikeasti tavoitettavissa olosuhteissa tai saarretuilla alueilla. Syyrian sodassa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden sääntöjä rikotaan toistuvasti ja usein räikeästi. YK on kerännyt aineistoa sisällissodan kaikkien osapuolten epäillyistä sotarikoksista, kuten systemaattisesta seksuaalisesta väkivallasta, humanitaarisen avun pääsyn rajoittamisesta sekä siviilikohteiden erityisesti sairaaloiden ja koulujen järjestelmällisestä tuhoamisesta ja siviilien suojelun täydestä laiminlyönnistä.

8 8(20) Julkisuudessa on esitetty syytöksiä kemikaalien (mahdollisesti kloori) käytöstä tammikuun aikana Syyriassa. Pariisissa perustettiin Kansainvälinen kumppanuus kemiallisten aseiden käytöstä rankaisemattomuutta vastaan (International Partnership against Impunity for the Use of Chemical Weapons). Uuden kumppanuuden taustalla on YK:n ja OPCW:n yhteisen tutkintamekanismin (Joint Investigative Mechanism, JIM) mandaatin päättyminen marraskuussa Venäjän tehtyä veton YK:n turvaneuvostossa. Oikeuden ja vastuuvelvollisuuden toteutuminen on kestävän rauhan edellytyksiä. Todellinen vaikutuskeino rankaisemattomuuteen puuttumiseksi edellyttäisi YK:n turvaneuvostolta yksimielisyyttä. Suomi ja EU tukevat YK:n yleiskokouksen alle perustettua Syyrian vastuuvelvollisuusmekanismia (IIIM, International Independent & Impartial Mechanism). Suomi oli sen ensimmäisiä suurimpia rahoittajia 1 miljoonan euron kontribuutiolla. IIIM:n rahoitus tarvitsee kestävän pohjan. Ihmisoikeusneuvostossa uusitaan maaliskuun istunnossa ihmisoikeusloukkauksien tutkintakomission mandaatti. EU tukee tutkintakomission mandaatin jatkoa. Suomi panostaa aiempaa enemmän rauhanrakennushankkeisiin syyrialaisten sisäisten rauhanprosessien tukemiseksi, erityisesti inklusiivisuuden ja naisten osallistumisen lisäämiseksi. Rauhanrakennushankkeilla pyritään fasilitoimaan rauhanvälitystä ja verkostoja ns. toisen ja kolmannen raiteen kautta YK-raiteen tukemiseksi. Suomi rahoittaa kolmea aloitetta, jotka pyrkivät luomaan rakenteita, kuten mahdollisesti tulevan kansallisen dialogin rakennuspalasia, joita joka tapauksessa tarvitaan kestävän rauhan saavuttamiseen. Koska Syyriassa on meneillään useita konflikteja, vakauttamis- ja sovittelutarpeet ovat myös paikallisia.

9 9(20) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO EUR-40 Karjalainen Keijo Asia Länsi-Balkan Kokous/tapaaminen Epävirallinen ulkoasiainneuvosto Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Keijo Karjalainen, UM/EUR-40, ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Länsi-Balkan, etenkin 6.2. julkistettu komission Länsi-Balkan-strategia. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n tulee jatkaa aktiivista Länsi-Balkan-politiikkaansa. Jokaisella Länsi-Balkanin maalla on EU-jäsenyysperspektiivi ja EU:n tulee pitää kiinni tästä sitoumuksesta. Kukin jäsenyysprosessissa oleva Länsi-Balkanin maa etenee omien meriittiensä perusteella. Neuvotteluissa tulee edetä sitä mukaa, kun ehdot täyttyvät. Jokaista maata tulee arvioida sen oman edistymisen perusteella. EU:n puolelta asetetut tavoiteaikataulut voidaan tulkita virheellisesti lupaukseksi jäsenyyden toteutumisesta tiettynä vuonna, mikä voi vähentää uudistusmotivaatiota. Tulee korostaa, että jäsenyyden toteutuminen riippuu pelkästään jäsenyyskriteerien täyttämisestä eikä yhdellekään hakijamaalle luvata jäsenyyttä automaattisesti. Jäsenyysprosessissa olevilla mailla on vielä paljon työtä jäsenyyskriteerien täyttämisessä, etenkin oikeusvaltiouudistuksissa sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisten toimien tehostamisessa. Strategiseen viestintään tulee panostaa ja myös Länsi-Balkanin mailla itsellään on vastuu viestinnän toteuttamisesta. Maiden EU-lähentyminen ei sulje pois yhteistyötä muiden maiden kanssa, mutta pitkällä tähtäimellä EU on Länsi-Balkanin maille paras kumppani. EU tarjoaa pääsyn sisämarkkinoille, tukea yhteiskunnallisiin uudistuksiin ja kansalaisia hyödyttävää yhteistyötä monilla elämänaloilla. EU on myös alueen suurin investointien lähde sekä suurin taloudellisen avun antaja. Jäsenyysprosessissa olevien maiden tulee yhdenmukaistaa ulkopolitiikkansa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan mukaiseksi hyvissä ajoin ennen jäsenyysneuvotteluiden päättymistä ja

10 10(20) yhdenmukaistamisessa on osoitettava nopeaa edistymistä heti jäsenyysprosessin alussa. 3. NEUVOTTELUTILANNE Ministerit keskustelevat Länsi-Balkanista, keskustelu käydään pitkälti 6.2. julkistetun komission Länsi-Balkan-strategian pohjalta. Länsi-Balkan on vuoden ensimmäisellä puoliskolla muutenkin näkyvästi EU:n agendalla. Huhtikuussa komissio julkistaa laajemmat arviot jokaisen laajentumisprosessissa olevan maan edistymisestä (ns. laajentumispaketti) ja kesäkuun yleisten asioiden neuvostossa on tarkoitus antaa laajentumista koskevat neuvoston päätelmät. Toukokuussa Sofiassa järjestetään EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokous. Lisäksi Länsi-Balkan on ulkoasiainneuvoston agendalla huhtikuussa. 4. TAUSTA Komission Länsi-Balkan-strategia 6.2. julkistetun komission Länsi-Balkania koskevan strategian taustalla on komission puheenjohtaja Junckerin syksyinen Euroopan unioniin tilaa käsitellyt puhe ja siihen liittyvä aiekirje. Strategiassa todetaan, että jokaisen Länsi-Balkanin maan on mahdollista edetä EU-lähentymisessään lähivuosina omien ansioidensa perusteella. Montenegro ja Serbia nostetaan esiin jäsenyysneuvotteluja jo käyvinä maina ja todetaan, että parhaan tapauksen skenaariossa niiden jäsenyys voisi toteutua vuoden 2025 näkymällä. Strategia korostaa, että kummankaan maan jäsenyys ei toteudu automaattisesti vuoteen 2025 mennessä, vaan edistyminen riippuu ehtojen täyttämisestä. Serbian kohdalla korostetaan Kosovo-suhteiden normalisoinnin tärkeyttä. Muista maista strategiassa todetaan, että komissio on valmis suosittelemaan lähivuosina neuvotteluiden aloittamista Albanian ja Makedonian kanssa avaamiselle asetettujen ehtojen täytyttyä. Bosnia-Hertsegovina voi saada jäsenehdokasmaan aseman, jos maa on edistynyt riittävästi. Kosovon on mahdollista edetä eurooppalaisella tiellään. Strategian mukaan jäsenyyskriteerien täyttyminen edellyttää Länsi-Balkanin mailta kattavia ja uskottavia uudistuksia oikeusvaltiokysymyksissä, talouden kilpailukyvyn kehittämisessä ja alueellisessa yhteistyössä ja sovinnonteossa. Strategiassa todetaan, että komissio tulee esittämään vuosina kuusi aloitekokonaisuutta, joilla EU voi tukea uudistuksia Länsi-Balkanin maissa. Aloitekokonaisuudet ovat seuraavat: tuki oikeusvaltiosektorille, vahvistettu yhteistyö turvallisuuteen ja muuttoliikkeeseen liittyvissä kysymyksissä, sosioekonomisen kehityksen tukeminen, liikenneyhteyksien kehittäminen, digitaalinen agenda ja sovinnonteon ja hyvien naapuruussuhteiden tukeminen. Kokonaisuuksiin sisältyy yhteensä 57 aloitetta.

11 11(20) Tarvittavien institutionaalisten muutosten osalta viitataan komission tuleviin ehdotuksiin määräenemmistöpäätöksenteon alan kasvattamisesta ja oikeusvaltioperiaatteiden täytäntöönpanoa koskevasta mekanismista. Lisäksi todetaan, että tarvitaan mekanismi, jolla varmistetaan, etteivät tulevat uudet jäsenvaltiot estä muiden Länsi-Balkanin maiden liittymistä. Strategiassa todetaan, että komissio tekee arviot siitä, miten uusien jäsenmaiden liittyminen tulee vaikuttamaan keskeisillä politiikka-aloilla. Strategia korostaa, että Länsi-Balkanin maiden hallituksilla on päävastuu viestiä kansalaisille ja liike-elämälle jäsenyyden tuomista mahdollisuuksista ja haasteista. Strategian mukaan komissio tulee tehostamaan omaa strategista viestintäänsä. Useat maat, ml. Suomi ja Ruotsi, ovat toimittaneet omia ajatuksiaan strategiatyön tueksi. Suomi on korostanut uudistusten toteuttamista etenkin oikeusvaltiosektorilla, EU:n ja Länsi-Balkanin maiden yhteistyön laajentamista sekä alueellisen yhteistyön ja strategisen viestinnän tärkeyttä. Länsi-Balkanin maiden EU-lähentymisen tilanne Montenegron EU-jäsenyysneuvottelut aloitettiin 2012 ja tähän mennessä neuvotteluissa on avattu 30/35 neuvottelulukua. Oikeusvaltiosektorilla tarvitaan nyt tuloksia täytäntöönpanossa, etenkin korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisissa toimissa. Tämä määrittelee pitkälti sen, miten Montenegro etenee jäsenyysneuvotteluissaan. Serbian EU-jäsenyysneuvottelut aloitettiin 2014 ja tähän mennessä on avattu 12/35 neuvottelulukua. Neuvotteluiden jatkokehitys riippuu pitkälti Serbian edistymisestä oikeusvaltiosektorilla ja Kosovo-suhteiden normalisoinnin etenemisestä. Oikeusvaltiosektorilla Serbialla on vielä paljon tehtävää. Keskeistä on oikeuslaitoksen uudistaminen, korruption vastainen työ ja mediavapauden parantaminen. Albania on jäsenehdokasmaa. Komissio antoi syksyllä 2016 ehdollisen suosituksen jäsenyysneuvottelujen avaamisesta, mutta maan tulee edistyä huomattavasti uudistuksissa ennen kuin neuvottelut voidaan avata. Myös Makedonia on jäsenehdokasmaa. Komissio suositteli neuvotteluiden avaamista ensimmäisen kerran jo 2009, mutta Kreikka on jarruttanut Makedonian etenemistä nimikiistan vuoksi, minkä lisäksi heikentyneen sisäisen tilanteen vuoksi komissio muutti suosituksensa ehdolliseksi vuonna Makedonian uusi hallitus on tehnyt uudistusohjelman ehtojen täyttämiseksi ja aloittanut neuvottelut Kreikan kassan nimikiistan ratkaisemiseksi. Bosnia-Hertsegovina on potentiaalinen jäsenehdokasmaa. Se jätti EUhakemuksensa helmikuussa 2016 ja komissio valmistelee lausuntoa (ns. avis) Bosnia-Hertsegovinan valmiuksista ehdokasmaa-aseman saamiseksi. Myös Kosovo on potentiaalinen jäsenehdokasmaa. Se ei vielä ole hakenut EU:n jäsenyyttä, mutta jäsenyyttä valmisteleva vakautus- ja assosiaatiosopimus astui

12 12(20) voimaan keväällä Viisi EU:n jäsenmaata (CY, GR, ES, SK, RO) ei ole tunnustanut Kosovoa itsenäisenä valtiona.

13 Ulkoasiainministeriö TAUSTAMUISTIO 13(20) ASA-10 Haapea Arto Asia Kokous/tapaaminen Epävirallinen Gymnich-ulkoministerikokous Sofiassa Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot ln Arto Haapea, UM/ASA-10, av. Antti Kauttonen, UM/ASA-10, uas Kirsi Lipponen, UM/POL-20, yp Sami Leino, UM/ASA-10, ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Pohjois-Korean viimeisimmät tapahtumat ja EU:n Pohjois-Korea-politiikka 2. SUOMEN TAVOITE EU:n on tuettava toimia paineen lisäämiseksi ja Pohjois-Korealle asetettujen pakotteiden toimeenpanemiseksi. EU:n tulee jatkaa vaikuttamista sellaisiin valtioihin, joiden arvioidaan kiertävän tai rikkovan YK:n turvallisuusneuvoston asettamia pakotteita. On tärkeää varmistua EU:n kolmasmaavaikuttamisen tuloksellisuudesta. On varauduttava lisäprovokaatioihin, jotka voivat hyvin nopeasti mitätöidä saavutetun pienen edistyksen. EU:lla tulee olla valmius pakotteiden kiristämiseen entisestään, tarvittaessa EU:n autonomisin lisäpakottein. Tilanteen ratkaisu neuvotteluteitse on edelleen ainoa kestävä tie rauhaan. Se edellyttää kansainvälisen yhteisön osallistumista neuvotteluihin. Koreoiden lisäksi vähintään Yhdysvaltojen ja Kiinan on oltava osa tilanteen kestävää ratkaisua. Pitkään jatkuneiden jännitteiden lieventyminen Pohjois-Korean ja Etelä- Korean neuvotteluiden myötä on nähtävä realistisesti. Pohjois-Korean ehdoton kieltäytyminen aseohjelmiaan koskevista keskusteluista kertoo maan johdon vilpittömyyden puutteesta. On todennäköistä, että Pohjois-Korea jatkaa ohjuskokeita olympialaisten jälkeen. 3. NEUVOTTELUTILANNE EU on ollut yksimielinen Korean niemimaan tilanteen vakavuudesta ja Pohjois- Korean aseohjelmien muodostamasta uhkasta kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle. Kaikki jäsenmaat ovat olleet valmiita tietyin painotuseroin kiristämään pakotteita keinona katkaista Pohjois-Korean aseohjelmien rahoitus ja

14 14(20) lisätä painetta maan taivuttelemiseksi neuvotteluihin. Samalla on pidetty esillä Pohjois-Koreassa toimivien humanitaaristen ja kehitysapua antavien järjestöjen toimintaedellytysten turvaamista. 4. TAUSTA Korean niemimaan tilanne on vuodesta 2016 alkaen selvästi kiristynyt jännitteiden kasvaessa. Vuosina 2016 ja 2017 Pohjois-Korea teki kolme ydinkoetta ja liki 50 ohjuskoetta. Viimeksi laukaistu uusi Hwasong-15 -tyypin ohjus lensi aikaisem-paa korkeammalle, kauemmas ja pidemmän ajan. Oikeassa kulmassa laukaistuna sen on arvioitu voivan kantaa jopa Washingtoniin. Mannertenvälisten ballististen (ICBM) ohjusten lisäksi Pohjois-Korea laukaisi syksyllä 2017 mm. kaksi keskimatkan ballistista ohjusta Japanin Hokkaidon saaren yli ilman ennakkovaroitusta. Pohjois-Korea ilmoitti tehneensä onnistuneen vetypommikokeen. Eri lähteiden mukaan tämä järjestyksessään kuudes ydinkoe oli voimakkuudeltaan moninkertainen aiempiin kokeisiin verrattuna. Asiantuntijat pitävät väitettä vetypommista uskottavina. Pohjois-Korea väittää tuolloin testatun ydinpommin olevan ladattavissa ICBM-ohjukseen. Tämän ydinkärjen miniaturisaatiokyvyn ohella toinen keskeinen kysymys on kyky valmistaa ns. paluukärki (re-entry vehicle), joka toisi ydintaistelukärjen ehjänä takaisin ilmakehään. Vaikka Pohjois- Korea antaa ymmärtää ohjuksen olevan valmis, toimivasta paluukärjestä ja ohjuksen tarkkuudesta ei ole uskottavia todisteita. Pohjois-Korean ydinase- ja ohjusohjelma on edennyt kaikkia arvioita nopeammin. Ohjelman loppuunsaattamisen arvioidaan edellyttävän vielä joitakin ohjuskokeita ja vievän joistakin kuukausista vajaaseen vuoteen. Viimeisimmän ohjuslaukaisun jälkeen Pohjois-Korea julistautui ydinasevaltioksi; viestiä pidetään kuitenkin kotimaahan suunnattuna. Mikään maa ei julkisesti hyväksy Pohjois-Koreaa ydinasevaltioksi. Samalla yksityisissä keskusteluissa moni pitää ydinasekykyä jo realiteettina. On mietittävä myös vaihtoehtoa, jossa kansainvälinen yhteisö joutuu jatkossa sopeutumaan tilanteeseen, jossa Pohjois-Korealla on ydinase. YK:n turvallisuusneuvosto on kokoontunut lukuisiin hätäistuntoihin Pohjois-Korean ydin- ja ohjuslaukaisujen vuoksi. Pohjois-Koreaa vastaan suunnattuja pakotteita kiristettiin entisestään turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla Yhdessä aiemmin syksyllä hyväksyttyjen päätöslauselmien 2371 ja 2375 kanssa pakotteet kohdistuvat valtaosaan Pohjois-Korean ulkomaan vientituloista. Maalta on kielletty mm. malmien, kivihiilen, merenelävien, maataloustuotteiden ja laitteiden vienti. Tärkeä tulonlähde maalle ovat olleet pohjoiskorealaiset vierastyöntekijät, joiden on uusimpien pakotteiden myötä määrä poistua kohdemaistaan kahden vuoden sisällä; uusien viisumien myöntäminen on kielletty. Lisäksi Pohjois-Koreaan vietävälle raakaöljylle ja öljyjalosteille on asetettu tiukkoja rajoitteita. Edellisessä Gymnich-ulkoministerikokouksessa ( , Tallinna) vallitsi laaja yksimielisyys tilanteen vakavuudesta ja kaikilla jäsenmailla valmius kiristää sekä YK-pakotteita että EU:n autonomisia pakotteita. EU asetti autonomisia pakotteita Pohjois-Korealle viimeksi ; EU on myös listannut useita nimiä pakotelistalleen YK-listalla olevien lisäksi. EU:n politiikka on perustunut nk.

15 15(20) kriittiseen dialogiin (critical engagement), jossa varataan mahdollisuus vuoropuheluun samalla, kun painetta lisätään. Muiden EU-maiden tavoin Suomi on toistuvasti tuominnut Pohjois-Korean ydin- ja ohjuskokeet. Suomi puhutteli Pohjois-Korean suurlähettilään Pohjois-Korean ydinaseriisuntaan tähtäävät kuusikantaneuvottelut (six-party talks) keskeytyivät vuonna Vain Kiina ja Venäjä korostavat edelleen neuvottelujen aloittamista ilman ennakkoehtoja. Kuusikantamaiden välinen yhteydenpito on viime aikoina virinnyt uudelleen, mutta Pohjois-Korea on ilmoittanut haluavansa neuvotella vain Yhdysvaltojen kanssa. Pohjois-Korea on todennut toistuvasti, ettei se aio neuvotella ydinase- ja ohjusohjelmistaan, joita se pitää olemassaolonsa takaajana. Kuusikantamaista Yhdysvaltojen aiempi strategisen kärsivällisyyden politiikka ei tuottanut toivottua tulosta. Samalla presidentti Trumpin omaksuma maksimaalisen painostuksen linja on provosoinut Pohjois-Koreaa. Kyse ei ole enää vain uhkasta Yhdysvaltojen liittolaisille. Sotilaallisen ratkaisun mahdollisuutta pidetään esillä, mutta se on nähtävä viimeisenä vaihtoehtona. UMI Tillersonin taannoinen ilmoitus valmiudesta neuvotteluihin ilman ennakkoehtoja kertoo keskusteluyhteyden olevan auki. Kanada järjesti Yhdysvaltojen aloitteesta ulkoministerikokouksen Korean niemimaan tilanteesta Vancouverissa Kokoukseen osallistuneista 20 maasta useimmat osallistuivat Korean sotaan osana YK-joukkoja. Kutsumatta jääneet Kiina ja Venäjä kritisoivat kokousta, joka jäi muutenkin menestykseltään vaisuksi. Yhdysvallat korostaa toistuvasti Kiinan ratkaisevaa merkitystä paineen lisäämisessä. Japani mukailee Yhdysvaltojen tiukkaa Pohjois-Korea-linjaa. Venäjällä on toimivat suhteet niin Pohjois- kuin Etelä-Koreaan ja strategisia intressejä niemimaalla. Viime aikoina Venäjä on ottanut selvästi näkyvämpää roolia keskusteluyhteyden avaamisessa Pjongjangiin mm. isännöimällä kahdenvälisiä kokouksia Moskovassa. Venäjä ei ole avannut keskusteluiden sisältöä tai tarkoitusperää. Venäjä on yhdessä Kiinan kanssa kritisoinut Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean välisiä sotaharjoituksia. Samoin maat kritisoivat voimakkaasti Yhdysvaltojen Etelä-Koreaan toimittamaa THAADohjuspuolustusjärjestelmää. Venäjän toimiin YK:n turvallisuusneuvoston asettamien pakotteiden toimeenpanossa kohdistuu kasvavia epäilyksiä. Kiinan kärsivällisyys Pohjois-Korean kanssa on ollut koetuksella ja maiden suhteet merkittävästi viilenneet Kim Jong-unin kaudella (vuodesta 2011). Kiinalla ei enää ole entisenkaltaista isoveljen auktoriteettia Pjongjangin suuntaan. Kiina teki keväällä 2017 freeze-for-freeze - aloitteen, jossa Etelä-Korea ja Yhdysvallat keskeyttäisivät sotaharjoituksensa vastineeksi siitä, että Pohjois-Korea keskeyttää ydinohjelmansa. Kiinan aloite on nähtävä keinoksi projisoida vastuuta kriisin ratkaisemisesta muualle; vain Venäjä on tukenut hanketta omista ulkopoliittisista tarkoitusperistään lähtien. Aseellinen konflikti pakottaisi Kiinan valitsemaan puolensa; maa tekeekin kaikkensa kiikkerän status quon säilyttämiseksi. Pohjois-Korean tärkeimpänä kauppakumppanina Kiinalla on avainasema pakotteiden toimeenpanossa; se onkin selvästi tehostanut niiden toimeenpanoa. Samalla Kiina korostaa neuvotteluihin ryhtymisen ennakkoehtojen madaltamista.

16 16(20) Etelä-Korean politiikka on pehmentynyt presidentti Moonin myötä. Maa tarttui heti tammikuussa johtaja Kimin ehdotukseen jännitteiden liennyttämisestä; maiden välinen kuuma linja avattiin saman tien. Ensimmäinen maiden välinen virallinen tapaaminen sitten joulukuun 2015 pidettiin ministeritasolla 9.1., jolloin sovittiin Pohjois-Korean osallistumisesta Pyeongchangin olympialaisiin ja sotilaallisten konsultaatioiden pitämisestä. Työtasolla on sovittu mm. yhteisestä jääkiekkojoukkueesta. Pohjois-Korea on kieltäytynyt voimallisesti keskustelemasta aseohjelmiinsa liittyvistä kysymyksistä. Maan johdolle keskeistä on jatkossakin saavuttaa riittävä pelote, joka varmistaa maan hallinnon koskemattomuuden. Tämän tultua saavutetuksi on mahdollista, että Pohjois-Korea olisi valmis palaamaan neuvottelupöytään eri asetelmassa. Vasta olympialaisten jälkeinen aika näyttää Pohjois-Korean todellisen tahtotilan.

17 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 17(20) POL-10 Hyvärinen Outi POL-10 Isotalo Outi Asia Turvallisuus ja puolustus (yhteisistunto hakijamaiden kanssa) Kokous/tapaaminen Gymnich Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Outi Hyvärinen/UM, POL-10, p Outi Isotalo/UM, POL-10, p Keijo Karjalainen/UM, EUR-40, p ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Keskustellaan EU-hakijamaiden (Albania, Makedonia, Montenegro, Serbia, Turkki) kanssa turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvistä kysymyksistä. 2. SUOMEN TAVOITE Vuonna 2017 EU:ssa saatiin paljon tuloksia turvallisuuden ja puolustuksen alalla. Tänä vuonna keskeistä on toimeenpano, mihin on keskeistä löytää tarvittavat resurssit. EU-hakijamaille tulee viestiä, ettei EU:n puolustusyhteistyön kehittäminen tarkoita kilpailua Naton kanssa. Keskeistä ovat EU:n ja Naton väliset synergiat ja täydentävyys. Turvallisuus- ja puolustusyhteistyön kehittämisellä EU varautuu myös vallitseviin uhkiin esimerkiksi hybridin ja kyberin alalla. Yhteistyön hakijamaiden kanssa turvallisuuden ja puolustuksen alalla tulisi olla laajaa ja strategista, suhtaudumme myönteisesti sen lisäämiseen. Hakijamaiden kapasiteettien kehittäminen liittyen turvallisuuteen ja puolustukseen on tärkeää. Kiitetään hakijamaita niiden osallistumisesta YTPP-operaatioihin ja toivotaan, että kontribuutiot jatkuvat. Keskusteltaessa ajankohtaisista turvallisuuden ja puolustuksen alan hankkeista voidaan avata pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) sisältöä hakijamaille. Kolmansien maiden osallistuminen PRY:hyn on tietyin edellytyksin mahdollista. 3. NEUVOTTELUTILANNE Ulkoministereiden on määrä keskustella turvallisuudesta ja puolustuksesta EUhakijamaiden ulkoministereiden kanssa. Hakijamaiden ulkoministerit kutsutaan säännöllisesti neuvoston kokouksiin keskustelemaan eri aihealueista.

18 18(20) Viime aikoina on edistytty merkittävästi turvallisuuden ja puolustuksen alalla EU:ssa. Meneillään on tähän liittyvää jatkotyötä ja täytäntöönpanoa. EU-jäsenyysneuvotteluja käydään tällä hetkellä Montenegron, Serbian ja Turkin kanssa. Albania ja Makedonia ovat jäsenehdokasmaita ja Bosnia-Hertsegovina ja Kosovo potentiaalisia jäsenehdokasmaita. EU:n globaalistrategian toimeenpanossa haetaan strategisempaa lähestymistapaa YTPP-yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa. 4. TAUSTA Turvallisuus ja puolustus Joulukuussa 2017 EU:ssa tehtiin päätös pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) käynnistämisestä, mikä on merkittävä askel EU:n puolustusyhteistyön syventämisessä. PRY:ssä ovat mukana kaikki EU-maat paitsi Iso-Britannia, Tanska ja Malta. Osallistujamailta vaaditaan sitoumuksia viidessä kokonaisuudessa: puolustusmateriaalialan investoinnit, suorituskykyvaatimusten harmonisointi, joukkojen käytettävyys, suorituskykypuutteiden täyttäminen ja eurooppalaiset materiaalihankkeet. Seuraavana askeleena, oletettavasti alkuvuoden aikana, tehdään päätökset PRY:n puitteissa käynnistettävistä hankkeista. Hankkeita on suunniteltu aloitettavan alussa 17 kappaletta. PRY:tä koskevan neuvoston päätöksen mukaan PRY on avoin kolmansille maille. Yleiset edellytykset kolmansien maiden osallistumiselle määritellään erillisessä neuvoston päätöksessä. Neuvosto päättää, täyttääkö kolmas maa, jonka hankkeeseen osallistuvat maat haluavat kutsua hankkeeseen, em. neuvoston päätöksen vaatimukset. Kun myönteinen päätös on tehty, osallistuvat jäsenvaltiot voivat ryhtyä hallinnollisiin järjestelyihin kolmannen maan kanssa. Joulukuun Eurooppa-neuvosto kehotti jatkamaan Euroopan puolustusrahaston käsittelyä, erityisesti hyväksymään asetuksen puolustusteollisuuden kehittämisohjelmasta (EDIDP) ripeästi. Neuvoston määriteltyä kantansa loppuvuodesta yleisnäkemykseen asetusluonnos on parhaillaan Euroopan parlamentin käsiteltävänä. EU:ssa on meneillään työ siviilikriisinhallinnan kehittämiseksi. Tänä vuonna on määrä saada aikaan siviilikriisinhallinnan kehittämistä koskeva sopimus joulukuun Eurooppa-neuvoston kehotuksen mukaisesti (Civilian CSDP Compact). EU:n ja Naton yhteistyön tiivistämiselle on Euroopan turvallisuuden huonontumisen myötä entistä suurempi tarve. Molemmissa hyväksytty yhteinen toimenpidelista yhteistyöaloista kattaa hybridiuhat, kyberturvallisuuden, operaatioyhteistyön, harjoitukset, suorituskykytyön, puolustusteollisuuden ja - tutkimuksen ja kumppanien kapasiteettien kehittämisen. Lisää yhteistyömahdollisuuksia on nähty mm. sotilaallisen liikkuvuuden helpottamisessa, hybridiuhkien ja terrorismin vastaisessa taistelussa, kyberturvallisuudessa ja harjoituksissa.

19 19(20) Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskee jäsenyysneuvotteluiden neuvotteluluku 31. Luku on avattu Montenegron jäsenyysneuvotteluissa. Serbian ja Turkin neuvotteluissa kyseistä lukua ei ole vielä avattu. YTPP-kumppanuudet EU:n globaalistrategian toimeenpanoon liittyen ulkoasiainneuvosto on päätelmissään marraskuussa 2016 ja toukokuussa 2017 korostanut tarvetta ja halua vahvistaa nykyistä strategisempaa yhteistyötä YTPP-kumppanimaiden kanssa. Strategisemmalla lähestymistavalla haetaan globaalistrategian mukaisesti YTPP-operaatioihin osallistumista laajempaa yhteistyötä, joka sisältäisi myös eri tasoilla käytävän turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvän dialogin EU:n ja kumppanimaan välillä sekä kumppanimaiden resilienssin vahvistamisen. EUhakijamaat eivät ole toistaiseksi korostuneet erillisenä ryhmänä kumppanuuskeskustelussa, vaikka ne ovatkin tärkeä maaryhmä. Vuonna 2016 järjestettiin Euroopan turvallisuus- ja puolustusoppilaitoksen (European Security and Defence College ESDC) alaisuudessa Länsi-Balkanille räätälöity YTPPkoulutusohjelma. Kaikki viisi EU-hakijamaata osallistuvat EU:n YTPP-operaatioihin. Vuoden 2017 joulukuussa Turkin kontribuutio YTPP-operaatioissa oli 149 henkilöä, Serbian 33, Albanian 5, Makedonian 3 ja Montenegron 2. Hakijamaat ovat ratifioineet EU:n kanssa laaditun puitesopimuksen (Framework Participation Agreement) operaatio-osallistumisesta, Turkki vuonna 2004 ja muut neljä vuonna Serbia on ilmoittautunut EU:n taistelujoukkojen valmiusvuoroon vuonna Esimerkiksi siviilioperaatioiden osalta hakijamaiden osallistuminen edistää konkreettisesti koordinaatiota kentällä, ja on avainasemassa kun terävöitetään EU:n lisäarvoa kyseisen maan turvallisuussektorin reformiin. Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea (Cops) hyväksyy kolmansien maiden osallistumisen operaatioihin. Niin kutsutut kontribuuttoreiden komiteat (Committees of Contributors) tarjoavat foorumin konsultaatioihin ja tiedonvaihtoon EU:n ja operaatioihin osallistuvien kumppanimaiden välillä. Komiteoissa käsitellään tietyn operaation toimeenpanoon, voimankäytön sääntöihin ja päivittäisiin hallinnollisiin kysymyksiin liittyviä ongelmia. Komitea kertoo mielipiteensä ja antaa suosituksia siitä, miten ongelmiin voisi vastata. Jotkut operaatioihin osallistuvat kumppanimaat kritisoivat sitä, että, vaikka ne saavat operaatiodokumentit tiedoksi, niillä ei ole mahdollisuutta osallistua operaatioita koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon riittävän aikaisessa vaiheessa.

20 20(20) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Lähi-idän tilanne, Pohjois-Korea, Syyria, YTPP, YUTP, Länsi-Balkan UM EUE, LVM, OKM, OM, PE, PLM, SM, TEM, TPK, VM, VNK