Ulkoministeriö MINVA UM

Transkriptio

1 Ulkoministeriö MINVA UM POL-30 Nissinen Matti(UM) Viite Asia Epävirallinen Gymnich-ulkoministerikokous ; Suomen tavoitteet EU:n epävirallinen Gymnich-ulkoministerikokous pidetään Wienissä Kokouksessa Suomea edustaa ulkoministeri Timo Soini. Keskusteluaiheina ovat Lähi-idän tilanne, transatlanttiset suhteet, Länsi-Balkan, sekä monenvälinen yhteistyö, josta keskustellaan yhdessä hakijamaiden kanssa. Lähi-idän tilanne Syyrian osalta keskustelu viimeaikaisen kehityksen valossa siitä, miten EU voi jatkossa tukea Syyrian rauhanomaista ja demokraattista kehitystä ja syyrialaisia legitimoimatta presidentti Assadia, sekä EU:n yhtenäisestä suhtautumisesta Syyriaan ja EU:n Syyria-strategian mahdollisesta päivittämisestä. EU:n vahvan tuen jatkaminen YK-vetoiselle poliittiselle prosessille. Gazan tilanteen osalta annetaan vahva tuki YK:n toimille humanitaarisen tilanteen helpottamiseksi sekä jo sovittujen hankkeiden toteuttamiseksi. EU:n Lähi-idän rauhanprosessia tukevien yhteistyömuotojen tarkastelun tulee vahvistaa EU:n toimia ja tuen vaikuttavuutta. Tärkeää, että jäsenmaat ovat tarkasteluprosessissa nykyistä vahvemmin mukana. Iranin osalta on jatkettava EU:n taloudellisia ja muita toimia Iranin pitämiseksi sitoutuneena ydinohjelmasopimukseen jatkossakin. Sopimuksella on tärkeä merkitys alueelliselle turvallisuudelle ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiselle. Jemenin osalta ilmaistaan vakava huoli siviileihin, ml. lapsiin, kohdistuvien väkivaltaisuuksien jatkumisesta. Viimeaikaisista tapauksista on tehtävä uskottava ja avoin tutkinta. EU:n annettava vahva tuki YK:n erityisedustaja Griffithsin pyrkimyksille käynnistää rauhanneuvottelut Genevessä syyskuun alussa. EU:n yhtenäisyys ja sitä kautta vaikuttavuus Lähi-idän aluetta koskevissa kysymyksissä on Suomelle tärkeä tavoite. EU:n aktiivista roolia tarvitaan niin poliittisesti kuin humanitaarisesti. Transatlanttiset suhteet EU:n tulee säilyttää yhtenäisyys transatlanttisten suhteiden haasteiden edessä. Se on tehokkain vastaus nykytilanteeseen. EU-yhteistyö on myös Yhdysvaltojen intressissä ja EU on sille tarpeellinen kumppani yhteisiin globaaleihin haasteisiin vastattaessa. EUn on otettava vakavasti presidentti Trumpin kritiikki EUta kohtaan. Aktiivinen vaikuttaminen Euroopan intressien ajamiseksi on tärkeää. Vaikuttamisen on oltava laaja-alaista käsittäen hallinnon ja kongressin lisäksi osavaltiot, tutkimuslaitokset, kansalaisyhteiskunnan ja elinkeinoelämän. Kauppapolitiikassa korostuu EU:n yhteistyö ja koordinaatio muiden WTO:n samanmielisten jäsenmaiden kanssa. On myönteistä, että Junckerin ja Trumpin tapaamisessa kyettiin purkamaan kauppasuhteiden jännitettä ja sovittiin suhteiden uudesta vaiheesta. Odotamme aloitteen konkreettisia jatkoaskeleita sekä kahdenvälisesti että WTO:ssa. On tärkeää, ettei sopimuksen hengen vastaisia uusia tulleja aseteta sekä suhteita rasittavat teräs- ja alumiinitullit puretaan. EU:n ja Yhdysvaltojen laaja yhteistyö perustuu yhteiseen arvopohjaan. EU:n on säilytettävä kärsivällisyys Yhdysvaltojen Amerikka ensin -politiikan, transaktionaalisuuden ja epävarmuuden vallitessa. EU:n intressejä ja monenvälisyyttä tulee puolustaa päättäväisesti samalla kuitenkin positiivista yhteistyötä rakentaen. Länsi-Balkan

2 Kreikan ja Makedonian nimikiistan ratkeaminen oli tärkeä askel. EU:n tulee tukea ratkaisun toimeenpanoa ja markkinoida sopimusta alueen muille maille esimerkkinä siitä, miten kahdenväliset ongelmat on mahdollista ratkaista. Serbian ja Kosovon tulee normalisoida suhteensa velvoitteensa mukaisesti ja suhteiden normalisointidialogissa tulee edetä konkreettisilla päätöksillä. Dialogin lopputuloksena syntyvän sopimuksen on oltava sellainen, ettei se heikennä alueellista vakautta eikä muuta kummankaan maan nykyisiä rajoja. EU-jäsenyysprosessissa olevien maiden tulee velvoitteensa mukaisesti yhdenmukaistaa ulkopolitiikkansa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan mukaiseksi. Täysi yhdenmukaistaminen on yksiselitteinen jäsenyyskriteeri. Yhdenmukaistamisessa on osoitettava nopeaa edistymistä heti jäsenyysprosessin alusta lukien. EU:n tulee panostaa strategiseen viestintään Länsi-Balkanilla. Myös Länsi-Balkanin maiden hallituksilla on vastuu viestinnästä ja niiden tulee viestiä EU-jäsenyysprosessin vaatimuksista ja EU-jäsenyyden tarjoamista mahdollisuuksista avoimesti. Sofiassa toukokuussa pidetyn Länsi-Balkan-huippukokouksen loppujulkilausuma määrittelee EU:n ja Länsi-Balkanin yhteiset intressit. Julkilausuman liitteenä oleva prioriteettiagenda sisältää sekä EU:ta että Länsi-Balkanin maita hyödyttäviä toimia, jotka myös valmistavat Länsi- Balkanin maita EU-jäsenyyteen. Prioriteettiagendan toimeenpanossa tulee edetä. Monenvälinen yhteistyö 2(17) Moniulotteisiin globaaleihin haasteisiin kuten ilmastonmuutos, pandemiat, siirtolaisuuskysymykset, terrorismi, tarvitaan globaaleita ratkaisuja ja monenkeskistä yhteistyötä. Sääntöperustaisen maailmanjärjestyksen (rules-based international order) ensisijaisuutta ja tehokkaan monenkeskisen järjestelmän merkitystä on tärkeää korostaa. Kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä on haastettuna mm. Yhdysvaltain, Kiinan ja Venäjän vahvemmin kahdenväliseen ja transaktionalisuuteen perustuvan toiminnan kautta. Vastakkainasettelun sijaan on tärkeää pyrkiä pitämään myös suurvallat mukana monenkeskisessä yhteistyössä. Tehokas multilateralismi ja sääntöpohjainen järjestelmä ei ole ainoastaan pienten, vaan myös suurten valtioiden etu. EU:lla on osaltaan tärkeä johtorooli monenkeskisen yhteistyön vahvistamisessa ja globaalin sääntöpohjaisen järjestelmän turvaamisessa. EU:n tulee pyrkiä ylläpitämään perinteisiä kumppanuuksia ja toisaalta löytämään uusia liittolaisia sääntöpohjaisen monenkeskisen järjestelmän vahvistamiseksi. EU:n tulee toimia monenkeskisten instituutioiden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi, sillä toimivat instituutiot tuovat ennakoitavuutta toiminnalle. EU:n yhtenäisyys ja johdonmukaisuus eri foorumeilla on keskeistä vaikuttavan monenvälisyyden varmistamiseksi. Myös EU:n globaalistrategian toimeenpano tukee osaltaan vahvaa monenkeskistä yhteistyötä ja sääntöperusteisuutta. YK on kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän ja monenkeskisen yhteistyön ytimessä. YK:n uudistaminen on ehto legitiimille ja tehokkaalle toiminnalle. Tämä merkitsee YK:n kaikkien kolmen pilarin, rauha ja turvallisuus, ihmisoikeudet sekä kehitys, saumatonta yhteistoimintaa. Tuemme YK:n uudistamista sekä EU-YK-yhteistyön syventämistä.

3 Asialista: Lähi-idän tilanne s. 4 Transatlanttiset suhteet s. 7 Länsi-Balkan s. 10 Monenvälinen yhteistyö s. 13 3(17)

4 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 4(17) ALI Asia Lähi-idän tilanne Kokous/tapaaminen Epävirallinen Gymnich-ulkoministerikokous Wienissä Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Kirsikka Lehto-Asikainen, ALI-10, Hanna Lepistö, ALI-10, Marianne Mäkinen, ALI-10, Lotta Nuotio, ALI-10, Miia Lahti, ALI-10, Kirsti Hyyppä, ALI-10, ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Lähi-idän ajankohtainen tilanne ja EU:n toiminta alueella. Keskustelun fokusta ei ole täsmennetty tarkemmin tässä vaiheessa. Esille voi nousta mm. Syyria, Lähi-idän rauhanprosessia koskevien EU:n tukimuotojen arviointi, Gazan tilanne, Iran sekä Jemen. 2. SUOMEN TAVOITE Syyrian osalta keskustelu viimeaikaisen kehityksen valossa siitä, miten EU voi jatkossa tukea Syyrian rauhanomaista ja demokraattista kehitystä ja syyrialaisia legitimoimatta presidentti Assadia, sekä EU:n yhtenäisestä suhtautumisesta Syyriaan ja EU:n Syyria-strategian mahdollisesta päivittämisestä. EU:n vahvan tuen jatkaminen YK-vetoiselle poliittiselle prosessille. Gazan tilanteen osalta annetaan vahva tuki YK:n toimille humanitaarisen tilanteen helpottamiseksi sekä jo sovittujen hankkeiden toteuttamiseksi. EU:n Lähi-idän rauhanprosessia tukevien yhteistyömuotojen tarkastelun tulee vahvistaa EU:n toimia ja tuen vaikuttavuutta. Tärkeää, että jäsenmaat ovat tarkasteluprosessissa nykyistä vahvemmin mukana. Iranin osalta on jatkettava EU:n taloudellisia ja muita toimia Iranin pitämiseksi sitoutuneena ydinohjelmasopimukseen jatkossakin. Sopimuksella on tärkeä merkitys alueelliselle turvallisuudelle ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiselle. Jemenin osalta ilmaistaan vakava huoli siviileihin, ml. lapsiin, kohdistuvien väkivaltaisuuksien jatkumisesta. Viimeaikaisista tapauksista on tehtävä uskottava ja avoin tutkinta. EU:n annettava vahva tuki YK:n erityisedustaja Griffithsin pyrkimyksille käynnistää rauhanneuvottelut Genevessä syyskuun alussa. EU:n yhtenäisyys ja sitä kautta vaikuttavuus Lähi-idän aluetta koskevissa kysymyksissä on Suomelle tärkeä tavoite. EU:n aktiivista roolia tarvitaan niin poliittisesti kuin humanitaarisesti. 3. NEUVOTTELUTILANNE

5 5(17) Lähi-idässä huolestuttava kehitys jatkuu; Syyrian ja Jemenin sotien jatkuminen, Gazan jälleen kärjistynyt tilanne sekä Iranin ydinohjelmasopimuksen tilanne Yhdysvaltojen irtautumisen ja pakotteiden palauttamisen myötä. Ulkoasiainneuvosto käsitteli Gazan tilannetta viimeksi toukokuussa, Jemeniä käsiteltiin kesäkuussa. EU:n Lähi-idän rauhanprosessia koskevien yhteistyö- ja tukimuotojen arvioinnin osalta on odotettavissa esitys EU:n ulkoasiainhallinnon ja komission Israelissa ja Palestiinassa arviointiin liittyen heinäkuussa käymien keskustelujen pohjalta sekä ministerikeskustelua arviointiprosessin etenemisestä. 4. TAUSTA Syyrian konfliktin keskipiste on siirtymässä Idlibiin Turkin rajan läheisyyteen, joka on viimeinen jäljellä oleva oppositiokapinallisten keskittymä ja jota vastaan Assadin regiimi Venäjän tuella valmistelee operaatiota. Tiheästi asutulla alueella humanitaariset seuraukset taisteluista olisivat tuhoisat. Turkin vastainen raja on kiinni eikä maa halua lisää syyrialaispakolaisia. Tiettyjä oppositiokapinallisryhmiä tukeva Turkki ja Syyrian hallintoa tukeva Venäjä neuvottelevat korkealla tasolla sotilaallisten toimien ehkäisemiseksi. Assadilta on myös valloittamatta takaisin maan luoteisosat, missä Yhdysvaltojen tukemilla kurdijoukoilla on merkittävä alue hallinnassaan. Turkin ratkaisuilla on keskeinen merkitys konfliktin seuraaviin käänteisiin. Presidentti Assad katsoo jo voittaneensa sodan. Venäjä vetoaa erityisesti EU:in ja Yhdysvaltoihin pakolaisten paluun ja jälleenrakennuksen edesauttamiseksi. EU:n kanta transitiosta jälleenrakennuksen ehtona on voimassa. Pakolaisten paluun edesauttamiseksi Syyriaan EU edellyttää takeita sen toteuttamisesta turvallisella, ihmisarvoa kunnioittavalla, vapaaehtoisella ja kestävällä tavalla, kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja ilman pelkoa tulevasta vainosta. YK-vetoinen poliittinen prosessi on pysähdyksissä. YK:n erityisedustaja on valmistellut perustuslakikomission perustamista antamaan vauhtia poliittiselee prosessille. Venäjä, Turkki, Ranska ja Saksa ovat kertoneet valmistelevansa Syyria-huippukokousta, joka pidettäisiin Turkissa. EU:n Lähi-idän rauhanprosessia koskevien yhteistyö- ja tukimuotojen arviointi on meneillään, tavoitteena on varmistaa, että EU:n toimet tukevat mahdollisimman tehokkaasti ja konkreettisesti kahden valtion ratkaisua. Kyseessä ei ole EU:n Lähi-idän rauhanprosessia koskevan politiikan uudelleen arviointi. Rahoituksen arvioidaan pysyvän vähintään nykyisellään. EU:n ulkoasiainhallinto ja komissio ilmoittivat arvioinnista vuosi sitten Gymnich-kokouksessa. EUH:n ja komission edustajat kävivät arvioinnista keskusteluja Israelin ja Palestiinalaishallinnon viranomaisten sekä YK:n edustajien kanssa heinäkuussa. Esillä olivat erityisesti Palestiinalaisalueen talouskehityksen vahvistaminen, Gazan tilanne sekä EU:n tuki Länsirannan C-alueelle ja Itä-Jerusalemiin, ja EU:n yhteistyö kansalaisyhteiskuntien kanssa. Tässä kokouksessa ministereille esiteltäneen EUH:n ja komission keskustelujensa pohjalta tekemiä johtopäätöksiä ja käytäneen keskustelua jatkoprosessista. Suomi pitää tärkeänä, että EU-jäsenmaat ovat tiiviisti mukana arvioinnissa. Gazan tilanne on eskaloitunut aluetta hallitsevan Hamasin ja Israelin välisen konfliktin partaalle. Kesän aikana puhjenneissa väkivaltaisuuksissa Hamas on ampunut Gazasta satoja raketteja ja Israel vastannut laajimmilla iskuilla sitten vuoden 2014 Gazan sodan. Toistaiseksi laajemmalta konfliktilta on vältytty, mutta tilanne on räjähdysherkkä. Sekä YK että EU ovat vedonneet osapuoliin, jotta ne etsisivät rauhanomaista ratkaisua ja uudelta sodalta vältyttäisiin. Yli 11 vuotta kestänyt Gazan saarto on saattanut humanitaarisen tilanteen katastrofin partaalle. YK on vahvistanut aputoimenpiteitään tilanteen helpottamiseksi tehostamalla vesi- ja energiahankkeiden toimeenpanoa ja antamalla lisätukea terveydenhuollolle sekä Gazan heikon talous- ja työllisyystilanteen kohentamiseen ja teollisuusinfrastruktuurin korjaamiseen. YK ja EU korostavat myös palestiinalaisten sisäisen sovinnon merkitystä ja Palestiinalaishallinnon paluuta Gazaan, jota Hamas on hallinnut yli vuosikymmenen. EU:n ulkoasianneuvosto käsitteli Gazan tilannetta toukokuussa ja korosti tarvetta poliittisen prosessin jatkamiseen, sekä toisti EU:n tuen kahden valtion ratkaisulle. YK:n turvallisuusneuvosto käsitteli Gazan tapahtumia toukokuussa, minkä jälkeen yleiskokouksen hätäistunnossa hyväksyttiin

6 6(17) päätöslauselma palestiinalaisten siviilien suojelusta. Sen puolesta äänesti maiden laaja enemmistö, myös Suomi. Iranin osalta ydinohjelmasopimuksen (Joint Comprehensive Plan of Action, JCPOA) epävarma tilanne jatkuu sen jälkeen, kun Yhdysvallat päätti toukokuussa irtisanoutua yksipuolisesti sopimuksesta. EU on pyrkinyt turvaamaan sopimuksen jatkumisen Yhdysvaltain päätöksestä huolimatta ja on ryhtynyt konkreettisiin toimiin eurooppalaisten yritysten suojaamiseksi Yhdysvaltain pakotteiden nk. ekstraterritoriaalisilta vaikutuksilta Yhdysvaltojen ulkopuolella. Tavoitteena on samalla varmistaa Iranin sitoutuminen sopimukseen. Iranille sopimuksessa on keskeistä sille sopimuksesta koituneet taloudelliset hyödyt pakotteiden poistamisen myötä. Iran on korostanut erityisesti öljynviennin jatkumisen tärkeyttä Yhdysvaltain pakotteista huolimatta. Ensimmäiset Yhdysvaltain JCPOA:n myötä poistamat pakotteet astuivat uudelleen voimaan 6.8. ja loppujen osalta määräaika on EU:n ns. antiboikottiasetus päivitettiin 7.8. ja sen piiriin otettiin samana päivänä voimaan tulleet Yhdysvaltain pakotteet. Asetuksella mahdollistetaan korvausten hakeminen pakotteista johtuvista vahingoista sekä kielletään pakotteisiin perustuvien ulkomaisten tuomioistuinten päätösten täytäntöönpano ja kielletään EU-toimijoita noudattamasta ekstraterritoriaalisia pakotteita, ellei komissio ole antanut siihen lupaa unionin, jäsenvaltioiden tai EUtoimijoiden tärkeiden intressien suojaamiseksi. Lisäksi 7.8. tuli voimaan Euroopan investointipankin lainamandaatti, jolla mahdollistetaan EU-maiden yritysten tekemien investointien rahoittaminen Iranissa. Käytännössä Yhdysvaltain pakotteilta suojautuminen on kuitenkin vaikeaa, ja monet eurooppalaiset yritykset ovat jo ilmoittaneet jäädyttävänsä toimintojaan Iranissa. Iranissa heikentynyt taloustilanne on lisännyt epävakautta ja kaventanut hallituksen liikkumatilaa. KE Mogherini ja Ranskan, Saksan ja Iso-Britannian ulkoministerit antoivat 6.8. yhteisen lausunnon Yhdysvaltain pakotteiden ensimmäisen erän astuttua voimaan. Lausunnossa pahoiteltiin Yhdysvaltain päätöstä ja korostettiin EU:n sitoutuneisuutta toimiin, joilla suojataan eurooppalaisia yrityksiä ja varmistetaan taloudellisen yhteistyön jatkuminen Iranin kanssa. Jemenissä sisällisota jatkuu neljättä vuotta, eikä sen pikainen päättyminen ole näköpiirissä. Konfliktissa on osallisina Jemenin hallituksen joukkojen ja huthikapinallisten lisäksi useita paikallisia joukkoja omine intresseineen. Humanitaarinen tilanne on katastrofaalinen: 22 miljoonaa jemeniläistä eli 75 prosenttia väestöstä on humanitaarisen avun ja suojelun tarpeessa. Siviiliuhreja syntyy kaikkien osapuolten harjoittamassa väkivallassa sekä Saudi-Arabian johtaman koalition ilmaiskuissa, jotka ovat osuneet siviilikohteisiin. Tuorein tapaus sattui elokuun alussa, jolloin koalitio teki iskun huthien hallitsemalle alueelle Pohjois-Jemenissä. Alueelta oli aiemmin ammuttu ohjus Saudi-Arabian puolelle. Isku osui koulubussiin ja torille. Punaisen Ristin mukaan iskussa kuoli ainakin 50 ihmistä, joista ainakin 29 lapsia. Koalitio piti iskua oikeutettuna sotilaallisena toimena, joka oli kansainvälisten ja ihmisoikeuslakien mukainen. Koalitio syyttää hutheja lapsien käyttämisestä ihmiskilpinä; se on epäillyt, että bussissa oli koululaisten lisäksi huthitaistelijoita ja aseita. YK:n turvaneuvosto on vaatinut tapauksesta uskottavaa ja läpinäkyvää tutkimusta. YK:n erityisedustaja Martin Griffiths pyrkii saamaan konfliktin eri osapuolet poliittisiin neuvotteluihin Geneveen 6.9. Edelliset pidettiin Kuwaitissa vuonna 2016 ja ne kariutuivat, kun osapuolet eivät päässeet yhteisymmärrykseen YK:n rauhansuunnitelmasta. Genevessä on tarkoitus keskustella myös huthien hallussa olevan Hodeidan satamakaupungin hallinnasta. Hodeida on Jemenin tärkein satama, jonka koalition joukot yrittivät vallata alkukesällä. Jemenin konflikti on laajentunut myös Punaiselle merelle, missä sotatoimet ovat vaarantaneet merikuljetuksia. Ulkoasiainneuvosto sai erityisedustaja Griffithsin tilannekatsauksen kesäkuun kokouksessaan ja antoi neuvoston päätelmät.

7 7(17) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ASA-20 Miia Rantanen Asia Transatlanttiset suhteet Kokous/tapaaminen Epävirallinen Gymnich-ulkoministerikokous Wienissä Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ln. Miia Rantanen / UM, ASA-20, miia.rantanen@formin.fi / puh Uan. Marja Liivala / UM, ASA-20, marja.liivala@formin.fi / puh Yp. Pasi-Heikki Vaaranmaa / UM, TUO-10 pasi-heikki.vaaranmaa@formin.fi / puh Ln. Miia Lahti / UM, ALI-10, miia.lahti@formin.fi / puh Lss. Juho Keinänen / UM, OIK-10, juho.keinanen@formin.fi / puh ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Käydään EU:n sisäinen keskustelu transatlanttisten suhteiden ajankohtaisista asioista. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n tulee säilyttää yhtenäisyys transatlanttisten suhteiden haasteiden edessä. Se on tehokkain vastaus nykytilanteeseen. EU-yhteistyö on myös Yhdysvaltojen intressissä ja EU on sille tarpeellinen kumppani yhteisiin globaaleihin haasteisiin vastattaessa. EU:n on otettava vakavasti presidentti Trumpin kritiikki EU:ta kohtaan. Aktiivinen vaikuttaminen Euroopan intressien ajamiseksi on tärkeää. Vaikuttamisen on oltava laajaalaista käsittäen hallinnon ja kongressin lisäksi osavaltiot, tutkimuslaitokset, kansalaisyhteiskunnan ja elinkeinoelämän. Kauppapolitiikassa korostuu EU:n yhteistyö ja koordinaatio muiden WTO:n samanmielisten jäsenmaiden kanssa. On myönteistä, että Junckerin ja Trumpin tapaamisessa kyettiin purkamaan kauppasuhteiden jännitettä ja sovittiin suhteiden uudesta vaiheesta. Odotamme aloitteen konkreettisia jatkoaskeleita sekä kahdenvälisesti että WTO:ssa. On tärkeää, ettei sopimuksen hengen vastaisia uusia tulleja aseteta sekä suhteita rasittavat teräs- ja alumiinitullit puretaan. EU:n ja Yhdysvaltojen laaja yhteistyö perustuu yhteiseen arvopohjaan. EU:n on säilytettävä kärsivällisyys Yhdysvaltojen Amerikka ensin -politiikan, transaktionaalisuuden ja epävarmuuden vallitessa. EU:n intressejä ja monenvälisyyttä tulee puolustaa päättäväisesti samalla kuitenkin positiivista yhteistyötä rakentaen. 3. NEUVOTTELUTILANNE Eurooppa on säilyttänyt verrattain hyvin yhtenäisyyden, toiminut johdonmukaisesti ja päättäväisesti Yhdysvaltojen haastaessa transatlanttista suhdetta (esim. kauppapolitiikassa) ja ajoittain myös EU:n yhtenäisyyttä. Positiivisena voidaan pitää, ettei transatlanttisia suhteita haastettu presidentti Trumpin heinäkuisella Euroopan vierailulla, kuten etukäteen kannettiin huolta. Nato-huippukokouksessa taakanjakokysymyksestä ei tullut kiistaa. Myös Helsingin huippukokouksen etukäteishuolet

8 sotaharjoitusten perumisesta, Venäjä-pakotteiden purkamisesta tai Krimin laittoman liittämisen tunnustamisesta vältettiin. 8(17) Transatlanttisten suhteiden uusin haaste koskee Yhdysvaltojen voimaan palauttamia Iran-pakotteita, joilla on vaikutuksia EU:n jäsenmaiden yrityksiin ml. suomalaisyritykset. Transatlanttisista suhteista päämiehet keskustelivat edellisen kerran Sofian päämieskokouksessa ja ulkoasiainneuvoston kauppaministereiden kokoonpanossa 22.5., joissa sovittiin EU:n toimista kauppapoliittisissa suhteissa. 4. TAUSTA Amerikka ensin -ulkopolitiikka on koventunut ja sitä toimeenpannaan johdonmukaisesti. Presidentti Trumpin suosio on alhainen (hyväksyntä 43 %) mutta ei ratkaisevan huono edeltäjiinsä verraten. Republikaaneista 88 % hyväksyy hänen toimensa, Helsingin tapaamisen jälkeenkin. Republikaanien ei nähdä haastavan Trumpia ennen kongressin välivaaleja (6.11.). Talouskasvu jatkuu erittäin vahvana (+ 4,1 % toisella vuosineljänneksellä). Yleisellä tasolla transatlanttista suhdetta arvostetaan kongressissa, mutta EU on etäinen toimija. Liittolaisten ja monenvälisyyden puolestapuhujat eivät löydä vastakaikua kuten ennen. Euroopan ja Yhdysvaltojen välistä transatlanttista suhdetta ei haastettu presidentti Trumpin heinäkuisella Euroopan vierailulla, kuten etukäteen kannettiin huolta. Nato-huippukokouksessa ( ) taakanjakokysymyksestä ei tullut kiistaa. Myös Helsingin tapaamisen etukäteishuolet sotaharjoitusten perumisesta, Venäjä-pakotteiden purkamisesta tai Krimin laittoman liittämisen tunnustamisesta vältettiin. Hallinto panee toimeen "Amerikka ensin" -ulkopolitiikkaa painottaen kansallista suvereniteettia. Maailma nähdään suurvaltojen kilpailuna uhkina Kiina ja Venäjä, "roistovaltiot" Iran ja Pohjois- Korea, ISIL ja muu terrorismi. Presidentti Trump on halukas tapaamaan vastustajiaankin ja neuvottelemaan kasvokkain. Hallinnon Eurooppa-strategia korostaa sitoutuneisuutta Eurooppaan, Natoon ja yhteiseen arvopohjaan. Sotilaallista läsnäoloa onkin lisätty. Euroopan integraatio ja yhtenäisyys saati EU eivät ole kuitenkaan Yhdysvaltojen ajattelun keskiössä. Toisen maailmansodan jälkeisen Marshall-avun muistutetaan hyödyttäneen Eurooppaa. Yhdysvallat suhtautuu varauksellisesti EU:n puolustuspolitiikan kehittämiseen. Yhdysvalloille tärkeintä on Naton ensisijaisuus. Yhdysvaltojen hallinnon Venäjä-linjaukset ovat selkeitä. Ulkoministeri Pompeo antoi lausunnon, ettei Yhdysvallat hyväksy tai tunnusta Krimin laitonta liittämistä Venäjään. Yhdysvaltain kongressissa on voimistunut halu osoittaa jämäkkyyttä Venäjää kohtaan. Senaatissa on tehty uusia lakialoitteita, joista osa on katteeltaan laajoja. Keskeisiä sektoreita ovat mm. kybertoiminta, Venäjän finanssipolitiikka ja energia. Yhdessä aloitteessa esitetään Nord Stream 2 -hankkeen sanktioimista ja Yhdysvaltojen kaasuviennin edistämistä. Kongressi on myös valtuuttanut aseviennin Ukrainalle, rajannut Trumpin toimintaa pakotelainsäädännöllä ja osa kongressin jäsenistä on todennut, ettei Venäjä-tutkintaa johtavan Muellerin asemaa tule uhata. Lisäksi Yhdysvallat on ilmoittanut asettavansa nk. Skripal -tapauksen seurauksena Venäjälle pakotteita perustuen kemiallisia ja biologisia aseita koskevaan lainsäädäntöön. Ne astuvat voimaan elokuun lopulla. Iranin ydinohjelmasopimuksen (Joint Comprehensive Plan of Action, JCPOA) osalta Yhdysvaltain toukokuinen päätös irtisanoutua sopimuksesta yksipuolisesti on johtanut epävarmaan tilanteeseen, jolla on suoria vaikutuksia eurooppalaisiin yrityksiin. Ensimmäiset Yhdysvaltain JCPOA:n myötä poistamat pakotteet astuivat uudelleen voimaan 6.8. ja loppujen osalta määräaika on EU on ryhtynyt konkreettisiin toimiin eurooppalaisten yritysten suojaamiseksi Yhdysvaltain pakotteiden nk. ekstraterritoriaalisilta vaikutuksilta Yhdysvaltojen ulkopuolella. EU:n ns. antiboikottiasetus päivitettiin ja sen piiriin otettiin samana päivänä voimaan tulleet Yhdysvaltain pakotteet. Asetuksella

9 9(17) mahdollistetaan korvausten hakeminen pakotteista johtuvista vahingoista sekä kielletään pakotteisiin perustuvien ulkomaisten tuomioistuinten päätösten täytäntöönpano sekä kielletään EU-toimijoita noudattamasta ekstraterritoriaalisia pakotteita, ellei komissio ole antanut siihen lupaa unionin, jäsenvaltioiden tai EU-toimijoiden tärkeiden intressien suojaamiseksi. Lisäksi tuli voimaan Euroopan investointipankin lainamandaatti, jolla mahdollistetaan EU-maiden yritysten tekemien investointien rahoittaminen Iranissa. Käytännössä Yhdysvaltain pakotteilta suojautuminen on kuitenkin vaikeaa, ja monet eurooppalaiset yritykset ovat jo ilmoittaneet jäädyttävänsä toimintojaan Iranissa. Presidentti Trump on yksipuolisin toimin ajanut Yhdysvalloille reilumpia kauppasuhteita ja muutoksia WTO:ssa. Osana tätä pyrkimystä Yhdysvallat asetti tulleja kansallisen turvallisuuden nimissä ulkomaiselle teräs- ja alumiinituonnille. Ne koskivat myös liittolaisia, kuten EU ja Kanada, 1.6. alkaen. Vastauksena EU on asettanut yhdysvaltalaistuonnille tasapainottavia tulleja alkaen, ja vienyt Yhdysvaltain toimet WTO:n riitojenratkaisun käsittelyyn. Teräksen tuontiin EUalueelle kohdistuu väliaikaisia suojatoimia alkaen. Yhdysvallat on aloittanut WTO-riidan EU:n tasapainottavien toimien vuoksi. Komission puheenjohtaja Junckerin ja presidentti Trumpin tapaamisen (25.7.) myötä EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasuhteiden jännitteet ovat toistaiseksi lieventyneet. Tällöin sovittiin uudesta vaiheesta kauppasuhteissa. Tavoite on neuvotella teollisuustuotteiden (pl. autot) tulleista, kaupanesteistä ja valtiontuista, lisätä nesteytetyn maakaasun ja soijapapujen vientiä EU:in, sekä tehdä yhteistyötä WTO:n uudistamiseksi. Sopimuksen hengen vastaisista toimista (so. uusien tullin asettamisesta) sovittiin pidättäydyttävän neuvotteluiden ollessa kesken. Toimeenpaneva työryhmä valmistelee jatkotyötä. Konkreettiset kauppaneuvottelut edellyttävät jatkossa komissiolle uutta mandaattia jäsenmailta. Aloitteen myötä kauppasodan uhka on vältetty ainakin toistaiseksi. Julkilausuman mukaan Yhdysvallat osoittaa halua löytää ratkaisu myös teräs- ja alumiinitullien osalta, jotka ovat EU:n vastatoimien tavoin edelleen voimassa. Yhdysvaltojen tutkinta autotuonnin mahdollisista vaaroista kansalliselle turvallisuudelle on myös kesken. Huoli autotuontiin kohdistuvista rajoituksista ei siten ole täysin poistunut, vaikka ne toivotaan vältettävän kauppa-aloitteen myötä. Yhdysvaltojen tekemä ilmoitus vetäytyä YK:n ihmisoikeusneuvostosta oli isku sääntöpohjaiselle kansainväliselle järjestelmälle. EU, ml. Suomi, ovat pahoitelleet ratkaisua. Yhdysvallat on ollut EU:lle tärkeä kumppani neuvostossa etenkin maatilanteiden käsittelyssä sekä sananvapauden puolestapuhujana. EU pyrkii jatkamaan kumppanuutta ihmisoikeusasioissa, kuten muissakin yhdessä edistetyissä asioissa (esim. ilmastoasiat). EU:n ja Yhdysvaltojen välinen yhteistyö on laajaa ja perustuu yhteiseen arvopohjaan. Kärsivällisyys on oleellista. Eurooppa on toiminut johdonmukaisesti ja päättäväisesti kun Yhdysvallat on ylittänyt yhdessä sovitut rajat ja onnistunut säilyttämään yhtenäisyyden esimerkiksi kauppapolitiikassa. Yhdysvalloilta toivotaan yhtenäisyyden kunnioitusta. Yhdysvaltojen toiminta herättää huolta monenvälisen järjestelmän ja perinteisen transatlanttisen kumppanuuden tulevaisuudesta. Suomi korostaa vahvan EU:n tuomaa lisäarvoa transatlanttiselle suhteelle ja esimerkiksi EU:n syvenevän puolustusyhteistyön hyötyjä transatlanttisen taakanjaon kannalta. Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenväliset suhteet ovat erinomaiset ja Yhdysvallat on merkittävimpiä taloudellisia kumppaneitamme.

10 10(17) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO EUR-40 Karjalainen Keijo Asia Länsi-Balkan Kokous/tapaaminen Epävirallinen Gymnich-ulkoministerikokous Wienissä Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Keijo Karjalainen, UM/EUR-40, ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Länsi-Balkan 2. SUOMEN TAVOITE Kreikan ja Makedonian nimikiistan ratkeaminen oli tärkeä askel. EU:n tulee tukea ratkaisun toimeenpanoa ja markkinoida sopimusta alueen muille maille esimerkkinä siitä, miten kahdenväliset ongelmat on mahdollista ratkaista. Serbian ja Kosovon tulee normalisoida suhteensa velvoitteensa mukaisesti ja suhteiden normalisointidialogissa tulee edetä konkreettisilla päätöksillä. Dialogin lopputuloksena syntyvän sopimuksen on oltava sellainen, ettei se heikennä alueellista vakautta eikä muuta kummankaan maan nykyisiä rajoja. EU-jäsenyysprosessissa olevien maiden tulee velvoitteensa mukaisesti yhdenmukaistaa ulkopolitiikkansa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan mukaiseksi. Täysi yhdenmukaistaminen on yksiselitteinen jäsenyyskriteeri. Yhdenmukaistamisessa on osoitettava nopeaa edistymistä heti jäsenyysprosessin alusta lukien. EU:n tulee panostaa strategiseen viestintään Länsi-Balkanilla. Myös Länsi-Balkanin maiden hallituksilla on vastuu viestinnästä ja niiden tulee viestiä EU-jäsenyysprosessin vaatimuksista ja EUjäsenyyden tarjoamista mahdollisuuksista avoimesti. Sofiassa toukokuussa pidetyn Länsi-Balkan-huippukokouksen loppujulkilausuma määrittelee EU:n ja Länsi-Balkanin yhteiset intressit. Julkilausuman liitteenä oleva prioriteettiagenda sisältää sekä EU:ta että Länsi-Balkanin maita hyödyttäviä toimia, jotka myös valmistavat Länsi-Balkanin maita EUjäsenyyteen. Prioriteettiagendan toimeenpanossa tulee edetä. 3. NEUVOTTELUTILANNE Ministerit keskustelevat Länsi-Balkanin ajankohtaisesta tilanteesta.

11 4. TAUSTA 11(17) Länsi-Balkan on poliittisesti tärkeä alue niin EU:lle kuin Suomelle. Länsi-Balkan on keskeinen prioriteetti tämänhetkiselle neuvoston puheenjohtajamaalle Itävallalle ja se on myös yksi KE Mogherinin viidestä prioriteetista. Kaikille Länsi-Balkanin maille on annettu EU-jäsenyysperspektiivi vuonna 2003 Thessalonikin huippukokouksen yhteydessä. Slovenia ja Kroatia ovat EU:n jäseniä, muut Länsi-Balkanin maat ovat edenneet EU-lähentymisessään seuraavasti: - Jäsenyysneuvotteluita käydään Serbian (avattuna 14/35 neuvottelulukua) ja Montenegron (avattuna 31/35 neuvottelulukua) kanssa. - Albania ja Makedonia ovat jäsenehdokasmaita ja EU-jäsenyysneuvottelut avataan kummankin kanssa kesäkuussa 2019, jos avaamiselle asetetut ehdot ovat täyttyneet. - Bosnia-Hertsegovina ja Kosovo ovat potentiaalisia jäsenehdokasmaita. Bosnia-Hertsegovina on jättänyt EU-jäsenyyshakemuksen ja komissio valmistelee lausuntoa sen valmiuksista ehdokasmaaaseman saamiseksi. Bosnia-Hertsegovinassa järjestetään parlamentti- ja presidentinvaalit lokakuussa. Kosovo ei ole vielä jättänyt jäsenyyshakemusta. Viisi EU:n jäsenmaata (Kypros, Kreikka, Espanja, Slovakia ja Romania) ei ole tunnustanut Kosovoa itsenäisenä valtiona. Kreikka ja Makedonia pääsivät vihdoin kesäkuussa sopimukseen Makedonian nimeä koskeneen kiistan ratkaisemisesta. Makedonian nimeksi tulee Pohjois-Makedonian tasavalta. Sopimus on ratifioitu Makedonian parlamentissa ja ratkaisusta järjestetään Makedoniassa kansanäänestys, jonka jälkeen Makedonian tulee muuttaa tiettyjä kohtia perustuslaissaan. Näiden askelten jälkeen sopimus ratifioidaan Kreikan parlamentissa, jonka jälkeen uusi nimi otetaan virallisesti käyttöön. Heti sopimuksen syntymisen jälkeen Kreikka ilmoitti, ettei se enää jarruta Makedonian EU- ja Natolähentymistä. Kesäkuun yleisten asioiden neuvosto päätti, että jäsenyysneuvottelut Albanian ja Makedonian kanssa avataan kesäkuussa 2019, mikäli kaikki ehdot ovat täyttyneet. Ehtojen täyttymistä tarkastellaan sen jälkeen, kun komissio on keväällä 2019 julkistanut laajentumisprosessissa olevia maita koskevat edistymisraporttinsa. Komissio aloittaa tarvittavat valmistelut neuvottelujen aloittamiseksi ja ensimmäinen hallitustenvälinen konferenssi Albanian ja Makedonian jäsenyysneuvotteluja ohjaavien neuvottelukehyksien hyväksymiseksi on tarkoitus pitää vuoden 2019 jälkimmäisellä puoliskolla. Serbian ja Kosovon suhteiden normalisointiin tähtäävä dialogi kulkee erillisenä prosessina maitten EU-lähentymisen rinnalla, mutta dialogissa edistyminen on ennakkoehto kummankin maan EUjäsenyysperspektiivin etenemiselle. Dialogi on edennyt toivottua hitaammin viimeisen parin vuoden aikana, vaikka maiden presidentit tapaavatkin säännöllisesti ja teknisellä tasolla pidetään kokouksia. Dialogissa jo sovitut asiat tulisi toimeenpanna ja keskusteluissa tulisi edetä uusien kysymyksien käsittelyyn. EU edellyttää, että jäsenyysprosessissa olevat maat harmonisoivat ulkopolitiikkansa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) mukaiseksi hyvissä ajoin ennen jäsenyyden toteutumista. Harmonisoinnin toteuttaminen on tärkeää myös siksi, että kolmannet tahot lisäävät vaikutusvaltaansa Länsi-Balkanilla. Komissio arvioi harmonisoinnin toteutumista vuotuisissa edistymisraporteissaan. Viimeisimmissä, huhtikuussa 2018 julkaistuissa, raporteissaan komissio totesi, että Albania ja Montenegro ovat harmonisoineet ulkopolitiikkansa täysimääräisesti YUTP:n mukaiseksi. Makedonia on parantanut harmonisointiaan ja on yhtynyt tarkastelukauden aikana EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluviin lausuntoihin ja neuvoston päätöksiin 83-prosenttisesti. Bosnia- Hertsegovinan kohdalla YUTP-harmonisoinnin aste on 61 %. Serbia on yhtynyt tarkastelukautena vain

12 52-prosenttisesti EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluviin lausuntoihin ja neuvoston päätöksiin. 12(17) EU:n tulee panostaa strategiseen viestintään Länsi-Balkanilla. EU:n tulee kommunikoida alueen maiden kansalaisille, miten se tukee Länsi-Balkanin EU-lähentymistä ja yhteiskuntien modernisointia ja miten merkittävä osa maihin tulevista investoinneista tulee EU-maista. Viestintä on myös alueen maiden hallitusten tehtävä ja niiden tulee viestiä EU-jäsenyysprosessin vaatimuksista ja EUjäsenyyden tarjoamista mahdollisuuksista. EU:n tulee huolehtia myös omista valmiuksistaan alueen maiden EU-perspektiivin edistämiseen. Myös muuttoliike luo laajemmin paineita alueella, mikä tulee huomioida EU:n toiminnassa. Sofiassa järjestettiin toukokuussa EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokous, jonka pääaiheina olivat turvallisuus ja yhteyksien kehittäminen. Huippukokouksen loppujulkilausumassa vahvistetaan tuki Länsi-Balkanin eurooppalaiselle perspektiiville, korostetaan oikeusvaltiouudistusten sekä hyvien naapuruussuhteiden ja alueellisen vakauden tärkeyttä, nostetaan esiin yhteyksien kehittäminen ja turvallisuus ja todetaan YUTP-yhteistyön ja turvallisuuskysymyksiin liittyvän yhteistyön tärkeys. Loppujulkilausuman liitteenä on Sofian prioriteettiagenda, joka listaa konkreettisia toimia, joilla EU:n ja Länsi-Balkanin yhteistyötä on tarkoitus syventää.

13 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 13(17) POL-50 Salovaara Anna Asia Monenvälinen yhteistyö Kokous/tapaaminen Epävirallinen Gymnich-kokous Wienissä Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ln Anna Salovaara, UM/POL-50, / Yp Lasse Keisalo, UM/POL-50, / ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Käydään EU:n sisäinen keskustelu monenvälisestä yhteistyöstä. 2. SUOMEN TAVOITE Moniulotteisiin globaaleihin haasteisiin kuten ilmastonmuutos, pandemiat, siirtolaisuuskysymykset, terrorismi, tarvitaan globaaleita ratkaisuja ja monenkeskistä yhteistyötä. Sääntöperustaisen maailmanjärjestyksen (rules-based international order) ensisijaisuutta ja tehokkaan monenkeskisen järjestelmän merkitystä on tärkeää korostaa. Kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä on haastettuna mm. Yhdysvaltain, Kiinan ja Venäjän vahvemmin kahdenväliseen ja transaktionalisuuteen perustuvan toiminnan kautta. Vastakkainasettelun sijaan on tärkeää pyrkiä pitämään myös suurvallat mukana monenkeskisessä yhteistyössä. Tehokas multilateralismi ja sääntöpohjainen järjestelmä ei ole ainoastaan pienten, vaan myös suurten valtioiden etu. EU:lla on osaltaan tärkeä johtorooli monenkeskisen yhteistyön vahvistamisessa ja globaalin sääntöpohjaisen järjestelmän turvaamisessa. EU:n tulee pyrkiä ylläpitämään perinteisiä kumppanuuksia ja toisaalta löytämään uusia liittolaisia sääntöpohjaisen monenkeskisen järjestelmän vahvistamiseksi. EU:n tulee toimia monenkeskisten instituutioiden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi, sillä toimivat instituutiot tuovat ennakoitavuutta toiminnalle. EU:n yhtenäisyys ja johdonmukaisuus eri foorumeilla on keskeistä vaikuttavan monenvälisyyden varmistamiseksi. Myös EU:n globaalistrategian toimeenpano tukee osaltaan vahvaa monenkeskistä yhteistyötä ja sääntöperusteisuutta. YK on kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän ja monenkeskisen yhteistyön ytimessä. YK:n uudistaminen on ehto legitiimille ja tehokkaalle toiminnalle. Tämä merkitsee YK:n kaikkien kolmen pilarin, rauha ja turvallisuus, ihmisoikeudet sekä kehitys, saumatonta yhteistoimintaa. Tuemme YK:n uudistamista sekä EU-YK-yhteistyön syventämistä. 3. NEUVOTTELUTILANNE

14 14(17) Erityisesti Yhdysvaltain vetäydyttyä useista monenkeskisistä sopimusjärjestelyistä on monenkeskisyyden ja sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen puolustaminen noussut keskeiseksi painopisteeksi EU:n toiminnassa. Tehokkaan multilateralismin edistäminen on myös EUn globaalistrategian toimeenpanon keskiössä. Haasteita monenkeskistä järjestelmää kohtaan tulee myös Venäjän ja Kiinan taholta. Itävalta on nostanut multilateralismin vahvistamisen yhdeksi puheenjohtajuuskautensa painopisteistä, tavoitteenaan saada teema EU:n pitkäaikaiseksi tavoitteeksi. 4. TAUSTA Kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä on haastettuna mm. Yhdysvaltain, Kiinan ja Venäjän yhä voimakkaammin kahdenväliseen ja transaktionalisuuteen perustuvan toiminnan kautta. Yhdysvaltain kesäkuinen ilmoitus eroamisesta YK:n ihmisoikeusneuvostosta on viimeisin konkreettinen merkki Trumpin hallinnon suhtautumisesta monenkeskiseen yhteistyöhön. Tätä ovat edeltäneet ilmoitukset eroamisesta useista multilateraalisista järjestelyistä kuten vetäytyminen Iranin ydinohjelmasopimuksesta, Pariisin ilmastosopimuksesta, siirtolaiskompaktista sekä eroaminen UNESCOsta. Yhdysvallat on myös leikannut rahoitustaan mm. YK:n väestörahastolta ja ajanut rauhanturvaamiseen merkittäviä leikkauksia. Näiden vetäytymisten myötä EU menettänyt monissa keskeisissä kysymyksissä tärkeän liittolaisen ja samanmielisen kumppanin. Yhdysvaltain muuttunut linja on luonut myös uudenlaista dynamiikkaa monenväliseen toimintaympäristöön, ja antaa mm. Kiinalle ja Venäjälle uudenlaista liikkumavaraa monenkeskisessä yhteistyössä. Kiina on tässä tilanteessa pyrkinyt tuomaan pöytään uusia aloitteita, joilla se pyrkii vaikuttamaan globaalijärjestykseen omien arvojensa ja intressiensä edistämiseksi, ja käytännössä toimintansa kautta haastaa nykyisen sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen. Nykyisessä tilanteessa on tärkeää puolustaa sääntöperustaisen maailmanjärjestyksen (rules-based international order) ensisijaisuutta ja tehokkaan monenkeskisen järjestelmän merkitystä. Oikeusvaltioon ja universaaleihin ihmisoikeuksiin perustuva maailmanjärjestys on perusta jonka säilyttäminen tulee olla tavoitteena. Moniulotteisiin globaaleihin haasteisiin kuten ilmastonmuutos, pandemiat, siirtolaisuuskysymykset, terrorismi, tarvitaan globaaleita ratkaisuja ja monenkeskistä yhteistyötä kansallisvaltiot eivät yksin pysty ratkaisemaan monimuotoisia, rajat ylittäviä ongelmia. Vastakkainasettelun sijaan on tärkeää pyrkiä pitämään myös suurvallat sitoutuneena monenkeskiseen järjestelmään konkreettisten yhteistyöaloitteiden kautta. Tehokas multilateralismi ja sääntöpohjainen järjestelmä ei ole ainoastaan pienten, vaan myös suurten valtioiden etu. Monenkeskinen yhteistyö ja sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen puolustaminen on myös Euroopan Unionin globaalistrategian ytimessä ja yksi strategian toimeenpanon painopisteistä. EU on osana globaalistrategiaa sitoutunut toimimaan monenkeskisten instituutioiden, erityisesti YK:n, ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi, sillä toimivat instituutiot tuovat ennakoitavuutta ja vakautta toiminnalle. Universaalina järjestönä YK on kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän ja monenkeskisen yhteistyön ytimessä. YK:n uudistaminen on ehto maailmanjärjestön legitiimille ja tehokkaalle toiminnalle. Tämä merkitsee YK:n kaikkien kolmen pilarin, rauha ja turvallisuus, ihmisoikeudet sekä kehitys, saumatonta yhteistoimintaa. Pääsihteeri Antonio Guterres on toimikautensa alussa 2017 esittänyt kokonaisvaltaisen vision YK:n uudistamiseksi ja tehostamiseksi. Pääsihteerin esitykset on hyväksytty pääpiirteissään YK:n yleiskokouksessa, ja nyt on tärkeää siirtyä uudistusten tehokkaaseen toimeenpanoon.

15 15(17) YK:n turvallisuusneuvostoa pidetään usein kyvyttömänä reagoimaan tehokkaasti ja legitiimisti kriisehin. Yhtenä syynä nähdään neuvoston kokoonpano, jota pidetään jälkeenjääneenä, eikä sen katsota heijastavan nykyisiä geopoliittisia realiteetteja. Toistaiseksi turvallisuusneuvoston reformia koskevat neuvottelut eivät kuitenkaan ole etenemässä, eikä muutoksia neuvoston kokoonpanoon ole odotettavissa. EU:lla on kuitenkin mahdollisuudet vaikuttaa turvallisuusneuvoston tehokkaampaan toimintaan, sillä tällä hetkellä turvallisuusneuvostossa on jäsenenä peräti viisi EU-maata. EU:lla on osaltaan tärkeä johtorooli monenkeskisen yhteistyön vahvistamisessa ja globaalin sääntöpohjaisen järjestelmän turvaamisessa. On tärkeää jatkaa pohdintaa miten EU voi omalla toiminnallaan tukea ja vahvistaa multilateralismia sekä globaalia sääntöpohjaista järjestelmää. EU EU:n yhtenäisyys ja johdonmukaisuus eri foorumeilla on keskeistä vaikuttavan monenvälisyyden varmistamiseksi. Voidakseen vaikuttaa tehokkaasti, on EU pyrittävä yhtenäisyyteen myös poliittisissa kysymyksissä (Lähi-itä), sekä ihmisoikeuskysymyksissä (naisten ja tyttöjen oikeudet). EUn kannalta myös kumppanuudet ovat keskeisessä roolissa monenkeskisen yhteistyön ja sääntöpohjaisen järjestelmän vahvistamisessa. EU:n jäsenyyttä hakeneet valtiot ovat EU:lle tärkeitä liittolaisia ja ne on sitoutettava paremmin yhteisiin tavoitteisiin. Olennaista on myös ylläpitää nykyisiä strategisia kumppanuuksia samanmielisten maiden (esim. Kanada, Norja, Sveitsi, Australia, Japani, Uusi-Seelanti) kanssa ja pyrkiä pitämään Yhdysvallat sitoutuneena monenkeskiseen yhteistyöhön, osoittamalla monenkeskisen yhteistyön konkreettiset hyödyt Yhdysvalloille. Lisäksi on tärkeää pyrkiä löytämään uusia yhteistyöavauksia myös esim. Afrikan, Latinalaisen Amerikan ja Aasian maiden kanssa sääntöpohjaisen monenkeskisen järjestelmän vahvistamiseksi. Globaalihallinnan kehittämisen osalta on huomioitava myös yhteistyö muiden monenkeskisten järjestöjen kanssa. Tässä erityisesti yhteistyö YK:n kanssa on merkittävässä roolissa, ja kehittämistyölle luo hyvät puitteet ensi vuonna uudistettavat EU-YK strategisen kumppanuuden painopisteet vuosille Multilateralismin vahvistamisen kannalta EU:n yhteistyön kehittäminen myös muiden järjestöjen (ETYJ, NATO, OECD ja WTO, EN, AU sekä muut alueelliset organisaatiot) on keskeistä.

16 16(17)

17 17(17) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Lähi-idän tilanne, Länsi-Balkan, Transatlanttiset suhteet, YUTP kehittäminen UM EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PE, PLM, SM, TEM, TULLI, VM, VNK, YM