Nimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg

Transkriptio

1 16/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Aika/Tid , Klo/Kl. 16:30-20:05 Paikka/Plats Kunnanhallituksen kokoushuone, Kuntala, II krs. / Kommunstyrelsens mötesrum, Sockengården, II vån. Osallistujat/Deltagare Nimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg Läsnä/Närv. Lindqvist Kaj 16:30-20:05 I varapj / I viceprdf. Lindqvist Clara 16:30-20:05 II varapj / II viceordf. Backström Anders 16:30-20:05 jäsen/medlem Björkell Rolf 16:30-20:05 jäsen/medlem Grönqvist Kjell 16:30-20:05 jäsen/medlem Hursti Jari 16:30-20:05 jäsen/medlem Lindroos Kicka 16:30-20:05 jäsen/medlem Manninen-Ollberg 16:30-20:05 jäsen/medlem Marja Rope Maarit 16:30-20:05 jäsen/medlem Sandström Stefan 16:30-20:05 varajäsen/ersättare Muu/Övriga Liljeström Christel 16:30-20:05 valt. pj./fullm. ordf. Vestman Heikki 16:30-20:05 valt.i v.pj./fullm.i v.of. Suominen Mia 17:00-20:05 valt.ii v.pj./fullm.ii v.of Kanerva Matti 16:30-18: Stenvall Peter 16:30-20:05 pöytäk.pitäjä/protokol Laitasalo Pekka 16:30-20:05 Söyrilä Pekka 16:30-18: Myllyvirta Ilari 16:30-20:05 Torsell Kurt 16:30-20:05 Soosalu Merja 16:30-20:05 Poissa/Frånvarande Oksanen Ari pj / ordf. Abrahamsson Anna jäsen/medlem Grannas Mikael Haapaniemi Rauno kunn.joht/kd valt.iii v.pj/fullm.iii v.of. Päivämäärä Datum Allekirjoitukset Underskrift Käsitellyt asiat Ärenden Päivämäärä Datum Puheenjohtaja/Ordförande Kaj Lindqvist Pöytäkirjantarkastaja/juste rare Pöytäkirjanpitäjä/förare Peter Stenvall Pöytäkirjantarkastaja/justera re Pöytäkirjan tarkastus justering Anders Backström Pöytäkirja nähtävänä Stefan Sandström

2 16/ et framlagt Luettelo käsitellyistä asioista/ärendeförteckning Otsikko/Rubrik Sivu/Sida 235 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet Pöytäkirjantarkastajien valinta / Val av protokolljusterare Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma/valtuustossa esitetyt kannatetut muutosehdotukset / Budget 2016 och ekonomiplan /Understödda ändringsförslag i fullmäktige 239 Sivistysosaston palveluverkkosuunnitelma / Bildningsavdelningens servicenätsplan Kaavoitus- ja kaavamuutosaloitteet / Planläggnings- och planändringsinitiativ Kaavoitusohjelma / Planläggningsprogram Uusyrityspalvelujen osto vuonna 2016 / Köp av nyföretagartjänster år Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen / Ändring av grundavtalet för samkommunen Eteva 244 Aloite Sipoon kunnan pöytäkirjojen sähköisen allekirjoituksen käyttöönottamisesta/antti Skogster ym. / Motion om att ta i bruk elektronisk underskrift av Sibbo kommuns protokoll/antti Skogster m.fl. 245 Sipoon kunnan sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen / Bolagisering av social- och hälsovårdens fastigheter i Sibbo kommun 246 Kunnanhallituksen kokoukset vuonna 2016 / Kommunstyrelsens möten år Valtuuston kokouksessa pidetyn pöytäkirjan tarkastaminen / Granskning av fullmäktiges protokoll från sammanträdet Valiokuntien, jaostojen ja viranhaltijoiden päätökset / Utskottens, sektionernas och tjänsteinnehavarnas beslut Ilmoitusasiat / Delgivningar Osallistuminen Porvoon kaupungissa olevien ammattikoulutuskuntayhtymien purkautumisselvitykseen / Deltagande i en utredning om att upplösa samkommuner för yrkesutbildning i Borgå 49

3 16/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet KH 235 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Todettiin, että kokous oli laillisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen. Konstaterades att sammanträdet var lagligen sammankallat och beslutfört.

4 16/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Pöytäkirjantarkastajien valinta / Val av protokolljusterare KH 236 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Anders Backström ja Stefan Sandström. Beslut Till protokolljusterare valdes Anders Backström och Stefan Sandström.

5 16/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan KH 237 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Päätös Kunnanhallitus päätti muuna asiana käsitellä asian: "Osallistuminen Porvoon kaupungissa olevien ammattikoulutuskuntayhtymien purkautumisselvitykseen." Muutoin esityslista hyväksyttiin. Beslut Kommunstyrelsen beslutade som övrigt ärende behandla ärendet: "Deltagande i en utredning om att upplösa samkommunerna för yrkesutbildning i Borgå". I övrigt godkändes föredragningslistan.

6 16/ Valtuusto Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma/valtuustossa esitetyt kannatetut muutosehdotukset / Budget 2016 och ekonomiplan /Understödda ändringsförslag i fullmäktige 1160/02.00/2015 KH 215 Kunnanhallitus Valmistelija: talous- ja hallintojohtaja Pekka Laitasalo, pekka.laitasalo(at)sipoo.fi Kunnanjohtajan ehdotus vuoden 2016 talousarvioksi ja vuosien taloussuunnitelmaksi käy ilmi liitteestä 1. Liitteet Liite 1/ 215 KH: Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma (valmistelun ehdotus) Liite 2/ 215 KH: Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma (kunnanhallituksen ehdotus) Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma hyväksytään liitteen 1 mukaisesti. Kunnanjohtaja valtuutetaan tekemään teknisiä korjauksia liitteeseen. Päätös Kunnanhallitus päätti yksimielisesti esittää valtuustolle, että vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma hyväksytään liitteen 2 mukaisesti. Kunnanjohtaja valtuutettiin tekemään teknisiä korjauksia liitteeseen. KV 73 Valtuusto Liite Liite 1/73. KV: Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma, kunnanhallituksen ehdotukset Liite 2/73. KV: Kooste lähetekeskustelun kannatetuista ehdotuksista Liite 3/73. KV: Kunnanhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro Liite 4/73. KV: RKP:n valtuustoryhmän puheenvuoro, varapuheenjohtaja Kaj Lindqvist Liite 5/73. KV: Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenvuoro, puheenjohtaja Heikki Vestman

7 16/ Valtuusto Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Liite 6/73. KV: SDP:n valtuustoryhmän puheenvuoro, puheenjohtaja Tapio Virtanen Liite 7/73. KV: Keskustan valtuustoryhmän puheenvuoro, puheenjohtaja Timo Rope Liite 8/73. KV: Vihreiden valtuustoryhmän puheenvuoro, puheenjohtaja Marketta Mattila Liite 9/73. KV: Yhteisen Sipoomme valtuustoryhmän puheenvuoro, puheenjohtaja Kasper Nyberg Liite 10/73. KV: Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenvuoro, puheenjohtaja Jari Hursti Käsittely alkoi kunnanhallituksen puheenjohtajan puheenvuorolla, jonka jälkeen valtuustoryhmät pitivät omat puheenvuoronsa. Tämän jälkeen kunnanjohtaja esitti talousarvion ja taloussuunnitelman painopistealueet. Puheenjohtaja ehdotti, että talousarviota ja taloussuunnitelmaa koskevat muutosehdotukset esitetään tässä lähetekeskustelussa. Kunnanhallitus ottaa myöhemmin kantaa kannatettuihin ehdotuksiin, jonka jälkeen talousarvio ja taloussuunnitelma tulevat valtuuston lopullisesti hyväksyttäviksi. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. YKSITYISKOHTAINEN KÄSITTELY Yksityiskohtaisessa käsittelyssä esitettiin seuraavat kannatetut ehdotukset, liite 2. Päätös Valtuusto päätti yksimielisesti jättää pöydälle vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman. Kannatetut muutosehdotukset toimitettiin kunnanhallitukselle valmisteltaviksi. Valtuusto jatkaa käsittelyä KH 238 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Liitteet/Bilagor Liite 1/ 237 KH: Lähetekeskustelussa jätetyt kannatetut muutosehdotukset Valtuusto käsitteli lähetekeskusteluna vuoden 2016 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaa. Valtuusto jätti asian pöydälle ja toimitti kannatetut muutosehdotukset kunnanhallitukselle valmisteltaviksi.

8 16/ Valtuusto Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Talous- ja hallintojohtajan ehdotus Kunnanhallitus käsittelee valtuuston lähetekeskustelussa tehdyt liitteen 1 mukaiset ehdotukset. Ekonomi- och förvaltningsdirektörens förslag Kommunstyrelsen behandlar förslagen från fullmäktiges remissdebatt enligt bilaga 1. Talous- ja hallintojohtajan muutettu ehdotus Kunnanhallitus käsittelee valtuuston lähetekeskustelussa tehdyt liitteen 1 mukaiset ehdotukset. Lisäksi kunnanhallitus esittää, että taloussuunnitelmassa olevat katujen ja vesi- ja viemäriverkoston rakentamiseen varatut määrärahat muutetaan alla olevan mukaisesti. Muutos on tarpeellinen koska Hiekkamäentien 2. vaiheen kaavoituksen aikataulu on nopeutunut Laajennusinvestoinnit, kadut, olemassa olevat kaava-alueet - Alkuperäinen ehdotus Muutos Yhteensä Laajennusinvetoinnit, vesi, olemassa olevat kaava-alueet - Alkuperäinen ehdotus Muutos Yhteensä Ekonomi- och förvaltningsdirektörens ändrade förslag Kommunstyrelsen behandlar förslagen från fullmäktiges remissdebatt enligt bilaga 1. Därtill föreslår kommunstyrelsen att anslagen som i ekonomiplanen reserveras för byggande av gator samt vatten- och avloppsnät ändras enligt nedan. Ändringen är nödvändig eftersom tidtabellen för planläggningen av Sandbackavägen, fas 2, har försnabbats Utvidgningsinvesteringar, gator, befintliga planområden - Ursprungligt förslag Ändring Sammanlagt Utvidgningsinvesteringar,

9 16/ Valtuusto Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen vatten, befintliga planområden - Ursprungligt förslag Ändring Sammanlagt Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän muutetun ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens ändrade förslag.

10 16/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Sivistysosaston palveluverkkosuunnitelma / Bildningsavdelningens servicenätsplan SIVVLK 56 Sivistysvaliokunta / Bildningsutskottet Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja/bildningsdirektör Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi Sipoon kunnan "Talousarvio 2015" annettu toimeksianto oli valmistella palveluverkkoselvitys 2015 aikana. Ehdotus "Sivistystoimen palveluverkkosuunnitelma " loppuraportti valmistui kesäkuussa Palveluverkkosuunnitelman laatimistyötä on ohjattu kunnanhallituksen asettaman palveluverkkotyön ohjausryhmän toimesta. Ryhmä, jonka jäseninä toimi Juha Suuronen, Maarit Rope, Antti Skogster sekä Henrik Möller kokoontui kolme kertaa kevään aikana. Palveluverkkotyön operatiivinen ohjausryhmäryhmä on laatinut suunnitelman virkamiestyönä yhdessä Wiltrain Oy:n konsultti Urpo Laakkosen kanssa. Ryhmä kokoontui 12 kertaa kevään aikana. Operatiivisessa ohjausryhmässä on ollut jäseninä SIVI:n lisäksi TEKY:stä ja KEKE:stä. Kulttuuri- ja vapaa-ajalla, varhaiskasvatuksella sekä koulutuspalveluilla on tämän lisäksi ollut virkamiestyöryhmät jotka ovat käsitelleet omien sektorinsa erityispiirteitä, jotta syntyisi mahdollisimman laaja kuva mihin suuntaan palveluverkkoa tulisi kehittää. Kevään aikana on pidetty seminaari sivistystoimen päättäjille (valiokunta sekä jaostot) sekä palveluverkko tutustumiskiertoajelu. Palveluverkkoselvityksen tavoitteet Tavoitteet Tavoitteena on tuottaa palveluverkkosuunnitelmat ja ehdotukset tarvittavista investoinneista seuraavan 10 vuoden aikavälille siten, että se on vuosittain helposti päivitettävissä. Lisäksi tulisi kehittää sivistysosastolle palveluverkkosuunnitelman kokonaishallintaperiaate ja suunnittelutyökalut palvelutuotannon ja investointitarpeiden määrittämiseksi. Mahdollistaa sivistysosaston palveluverkon kehittämisvaihtoehtojen ja investointitarpeiden systemaattisen kartoittamisen sekä

11 16/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen priorisoinnin kunnan päätöksenteon pohjaksi. Luo paremmat edellytykset kuntastrategiasta lähtevälle ja johdonmukaiselle päätöksenteolle kaikissa johtamis- ja päätöselimissä. Rajaukset Selvityksessä keskitytään palveluverkon kehittämiseen ja investointitarpeiden määrittämiseen Sipoon kuntastrategian mukaisten painopistealueiden näkökulmasta. Suunnitelmassa ei käsitellä pedagogisia eikä palvelutuotantoon liittyviä linjauksia, joilla ei ole varsinaista vaikutusta palveluverkon muutoksille Palveluverkkosuunnitelman ajallisen vaikutuksen painopiste on 3 10 vuoden aikajänteellä. 1 3 vuoden palveluverkkolinjaukset ja päätökset näkyvät jo investointiohjelmassa ja siksi niihin ei ensisijaisesti tässä suunnitelmassa keskitytä. Lukiota ei käsitellä. Palveluverkkosuunnitelman päälinjaukset 1. Muodostetaan Söderkullassa, Nikkilässä ja myöhemmin lähellä toisiaan olevista tai lisää rakennettavista rakennuksista kampuksia a) Suunnitellaan kampuksen palvelutilat onitoimisiksi b) Muodostetaan uusista palvelutuotantotiloista modulaarisia ja vaiheittain kasvun mukaan rakennettavia rakennuksia c) Yhdistetään ala- ja yläkoulun, varhaiskasvatuksen sekä pääsääntöisesti liikunnan, vapaa-ajan ja kulttuurin palvelutuotanto yhteisiin kampuksiin d) Suomen- ja ruotsinkieliset kieliryhmät organisoidaan pääsääntöisesti saman kampuksen (koostuu useista rakennuksista) yhteyteen e) Varhaiskasvatuksen kunnalliset päiväkodit pyritään rakentamaan kampusalueiden yhteyteen. Esiopetus toteutetaan koulujen yhteydessä sisältäen täydentävän päivähoidon. 2. Haja-asutusalueiden palveluverkkolinjaukset edellyttävät syvällisempää vaihtoehtojen taloudellisen vaikutuksen sekä hyötyjen ja haittojen analyysiä. Esitys em. laajuudessa mahdollista vasta vuoden 2016 päätöksenteossa. 3. Varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa parannetaan palvelutuotannon kustannustehokkuutta

12 16/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Tilojen hallinnointi keskitetään toimitiloille Palveluverkon kehitysskenaariot Palveluverkkojen kehittämisessä on kolme vaihtoehtoista kehitysskenaariota Vahva keskittäminen Rakennetaan uutta keskittäen väestön kasvun mukaisessa rytmissä ja keskitetään vanhaa Keskittäminen Keskitetään uutta rakentamista kasvun mukaan ja nykyistä nykyisen rakennuskannan elinkaaren mukaisesti. Hajautetun palvelun jatkaminen Palvelutuotantoa jatketaan pääsääntöisesti nykyisen palveluverkon rakenteen mukaan sitä saneeraten. Laajennetaan kasvuverkkoa kasvun myötä samalla periaatteella pieniä yksiköitä lisäten. Eri alueilla voidaan noudattaa eri kehitysskenaarioiden periaatteita. Keskittäminen ja kasvu on kaksi eri asiaa. Keskittäminen on helpompaa ja taloudellisempaa, mikäli yhdyskunta kasvaa. Linjaukset palveluverkon kehittämiseksi Muodostetaan kasvun painopistealueilla Nikkilässä ja Söderkullassa sekä myöhemmin Talmassa lähellä toisiaan olevista tai lisää rakennettavista rakennuksista kampuksia, jotka mahdollistavat: Dynaamisemman ja tehokkaamman palvelutuotannon sekä yhteistyön eri palvelutuottajien välillä. Palvelutuotantotilojen joustavan rakentamisen, jolloin tiloja voi hyödyntää useampi vastuualue Palvelut ja palvelutuotantotilat pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Erityisesti tämä koskee kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluita. Suunnitellaan kampuksen palvelutilat monitoimisiksi, joka mahdollistaa palvelutilojen tehokkaan käytön myös muihin eri tarkoituksiin eri vuorokauden aikoina, kuten aikuiskoulutus, kulttuuri, liikunta, vapaa-aikapalvelut ja kokoontuminen. Yhdistetään ala- ja yläkoulun, varhaiskasvatuksen sekä pääsääntöisesti liikunnan, vapaa-ajan ja kulttuurin palvelutuotanto yhteisiin kampuksiin.

13 16/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Luodaan vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia palvelukeskittymiä 1. Tulokset Sivistysosastolle on muodostettu yhteiset palvelutuotannon ja palveluverkon kehittämisen linjaukset Painopistealueille Söderkullaan, Nikkilään ja Talmaan on saatu konkretisoitua yli yksikkörajojen integroidut palveluverkkosuunnitelmat ja ehdotukset tarvittavista investoinneista aikajärjestykseen. Etelä- ja Pohjois-Sipoon haja-asutusalueille on saatu selkeytettyä palveluverkon kehittämisen vaihtoehdot Palveluverkkosuunnitelman kokonaishallintaperiaate ja suunnittelutyökalut ovat selkeytyneet palvelutuotannon ja investointitarpeiden määrittämiseksi. 2. Haasteet Haja-asutusalueiden palveluverkon kehittämisen vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia sekä hyötyjä ja haittoja ei pystytty tällä aikataululla konkretisoimaan päätöksenteon perustaksi. 3. Jatkotoimenpiteet Projektiryhmä esittää päätettäväksi Palvelutuotannon ja palveluverkon kehittämisen yhteiset päälinjaukset Painopistealueiden Söderkulla, Nikkilä ja Talma palveluverkkosuunnitelmat sekä niiden siirtämisen investointien hallintaprosessiin Haja-asutusalueille tehdään tarkemmat selvitykset vuoden 2016 palveluverkkosuunnitelman päätöksenteon perustaksi. Kuntastrategian reunaehdot ja liikkumavara palveluverkon kehittämiselle - Palveluverkon kehittämisen pääsuunta Palveluverkkoa kehitetään kuntastrategian mukaisilla painopistealueilla. Söderkulla, Nikkilä, Talma sekä muut Pohjois- ja Etelä-Sipoon haja-asutusalueet, jotka luontaisimmin toimivat omina palvelualueinaan Kylien yhteisöllisyyttä ja aktiivisuutta korostetaan. Taloudelliset tavoitteet Talouden tasapaino ylläpidetään siten, että palvelujen tuottaminen ja laatu sekä investoinnit ovat kokonaisuutena kustannustehokkaita Palvelutuotannon kustannukset katetaan valtionosuuksilla ja verotuloilla. Pääoma- ja palvelutuotantokustannukset eivät saa lisätä kunnan

14 16/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen velkaantumista - Kun laajennusinvestoinnit katetaan uusien asiakkaiden tontinmyyntituloilla, asiakasmäärän kasvu ei aiheuta olemassa oleville asukkaille lisäkustannuksia. Laajennusinvestointi on lapsi-/oppilasmäärän kasvun vaatima lisätilainvestointi. - Uudelleen investoinnit ja peruskorjaukset katetaan verovaroin. Tällöin investointien taloudellisuus tutkitaan kannattavuuslaskelmien avulla, joissa otetaan huomioon palvelun tuotantokustannukset (opetus) ja pääomakustannukset. Uudelleen investointi ja peruskorjaukset korvaavat olemassa olevia tiloja. I Sibbo kommuns "Budget 2015" gavs uppdraget att bereda en servicenätutredning under år Slutrapporten till förslaget "Bildningsväsendets servicenätplan " blev färdig i juni Arbetet att uppgöra en servicenätplan leddes av en styrgrupp för servicenätarbetet, som hade utnämnts av kommunstyrelsen. Medlemmarna i gruppen var Juha Suuronen, Maarit Rope, Antti Skogster samt Henrik Möller, och den sammanträdde tre gånger under våren. Den operativa styrgruppen för servicenätarbetet har som tjänstemannaarbete utarbetat planen tillsammans med konsult Urpo Laakkonen från Wiltrain Oy. Gruppen sammanträdde 12 gånger under våren. I den operativa styrgruppen har ingått medlemmar från såväl Bildningsavdelningen som från Avdelningen för teknik och miljö och Utvecklings- och planläggningscentralen. Kultur och fritid, småbarnsfostran och utbildningstjänsterna har dessutom haft tjänstemannaarbetsgrupper som har behandlat sina egna sektorers särdrag i syfte att skapa en så omfattande bild som möjligt av i vilken riktning servicenätet ska utvecklas. På våren höll man ett seminarium för bildningsväsendets beslutsfattare (utskottet och sektionerna) samt en rundtur i syfte att lära känna servicenätet. Målen för utredningen av servicenätet Mål Målet är att producera servicenätplaner och förslag till nödvändiga investeringar under den följande 10-årsperioden, så att dessa

15 16/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen årligen kan uppdateras på ett lätt sätt. Dessutom bör man för bildningsavdelningen utveckla en övergripande hanteringsprincip för servicenätplanen och planeringsredskap i syfte att fastställa investeringsbehoven. Utvecklingsalternativen för bildningsavdelningens servicenät och investeringsbehoven ska kartläggas systematiskt och prioriteras som grund för beslutsfattandet i kommunen. Bättre förutsättningar ska skapas för ett beslutsfattande som är konsekvent och utgår från kommunens strategi i alla lednings- och beslutsfattarorgan. Gränsdragningar I utredningen ligger fokus på utvecklandet av servicenätet och fastställandet av investeringsbehoven utgående från de prioritetsområden som definierats i Sibbo kommuns strategi. I planen behandlas inte några pedagogiska eller till serviceproduktionen hörande linjedragningar, eftersom dessa inte egentligen inverkar på ändringarna i servicenätet. Servicenätplanens tidsmässiga tyngdpunkt ligger 3 10 år fram i tiden. Linjedragningarna och beslutsfattandet för servicenätet på 1 3 år syns redan i investeringsprogrammet och därför koncentrerar man sig inte på dessa i planen. Gymnasiet behandlas inte. De viktigaste riktlinjerna i servicenätplanen 1. Campus-områden bildas i Söderkulla, Nickby och i ett senare skede av byggnader som ligger nära varandra eller som ska byggas a) Servicelokalerna på campus-områdena planeras så att de är mångfunktionella b) Av de nya lokalerna för serviceproduktion bildas byggnader som är anpassningsbara och som kan byggas ut enligt tillväxten c) Serviceproduktionen för låg- och högstadiet, småbarnsfostran samt merparten av idrottens, fritidens och kulturens service slås samman till gemensamma campus d) Den finsk- och svenskspråkiga språkgrupperna organiseras i huvudsak till ett gemensamt campus (består av flera byggnader) e) Inom småbarnsfostran strävar man efter att bygga de kommunala

16 16/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen daghemmen i samband med campus-områdena. Förskoleundervisningen förverkligas i samband med skolorna och den omfattar kompletterande dagvård. 2. Riktlinjerna för glesbygdens servicenät kräver en djupare analys av de olika alternativens ekonomiska konsekvenser samt fördelar och nackdelar. En framställning som omfattar glesbygden är möjlig först i beslutsfattandet år Inom småbarnsfostran och utbildningen förbättras serviceproduktionens kostnadseffektivitet 4. Administrationen av lokaler koncentreras till Lokalitetsförvaltning Utvecklingsscenarier för servicenätet För utvecklandet av servicenäten finns tre alternativa utvecklingsscenarier Stark centralisering Nybyggnationen är centraliserad och sker i takt med befolkningstillväxten, gammalt centraliseras Centralisering Nybyggnationen är centraliserad och sker i takt med befolkningstillväxten och existerande byggnader centraliseras enligt byggnadsbeståndets livscykel. Den decentraliserade servicen fortsätter Serviceproduktionen fortsätter i huvudsak enligt det nuvarande servicenätets struktur och nätet saneras. Tillväxtnätet utvidgas i takt med tillväxten enligt samma princip så att antalet små enheter ökas. I olika områden kan utvecklingsscenarierna följa olika principer. Centralisering och tillväxt är två olika saker. Det är lättare och mer ekonomiskt att centralisera när samhället växer. Riktlinjer för utvecklandet av servicenätet Man bildar campus-områden i prioriteringsområdena Nickby och Söderkulla samt senare i Tallmo av byggnader som ligger nära varandra eller som byggs. Campus-områdena möjliggör: En mer dynamisk och effektiv serviceproduktion samt samarbete mellan olika serviceproducenter.

17 16/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Lokalerna där servicen produceras kan byggas på ett flexibelt sätt, varvid dessa kan utnyttjas av fler ansvarsområden. Man strävar efter att i mån av möjligt förverkliga servicen och lokalerna där den produceras i samarbete med den privata och tredje sektorn. Det här gäller särskilt kultur- och fritidstjänsterna. Campusområdenas servicelokaler planeras så att det är mångfunktionella och möjliggör effektiv användning även för andra syften under olika tider av dygnet, till exempel för vuxenutbildningen, kulturen, idrotten, fritidstjänsterna och för sammankomster. Serviceproduktionen för låg- och högstadiet, småbarnsfostran samt merparten av idrottens, fritidens och kulturens service slås samman till gemensamma campus-områden. Centraliserade servicepunkter som är effektivare och mer kostnadseffektiva skapas 1. Resultat Bildningsavdelningen har fått gemensamma riktlinjer för utvecklandet av serviceproduktionen och servicenätet För prioriteringsområdena i Söderkulla, Nickby och Tallmo har man utarbetat konkreta servicenätplaner som integrerats på ett sätt som överskrider enhetsgränserna samt förslag över nödvändiga investeringar och deras tidpunkter. För glesbygdsområdena i södra och norra Sibbo har man klargjort alternativen för utvecklandet av servicenätet Den övergripande principen för administreringen av servicenätplanen och planeringsredskapen har förtydligats i syfte att fastställa serviceproduktionen och investeringsbehoven. 2. Utmaningar Det var inte möjligt att inom den givna tidtabellen konkretisera de ekonomiska konsekvenserna eller fördelarna och nackdelarna som är förknippade med de olika alternativen till utvecklande av glesbygdsområdenas servicenät. 3. Åtgärder som ska vidtas Projektgruppen föreslår att följande beslutas om

18 16/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Gemensamma riktlinjer för utvecklandet av serviceproduktionen och servicenätet Servicenätplaner för prioritetsområdena Söderkulla, Nickby och Tallmo samt överföring av dessa till hanteringsprocessen för investeringar Över glesbygdsområdena görs noggrannare utredningar som grund för beslutsfattandet år Kommunstrategins ramvillkor och spelrum för utvecklandet av servicenätet Huvudriktningen för utvecklandet av servicenät Servicenätet utvecklas på de områden som i kommunstrategin utsetts till prioritetsområden. Söderkulla, Nickby, Tallmo och de övriga glesbygdsområdena i norra och södra Sibbo som mest naturligt fungerar som egna serviceområden. Den sociala gemenskapen och aktiviteten i byarna betonas. De ekonomiska målen Ekonomin hålls i balans genom att helheten, som omfattar serviceproduktionen och dess kvalitet samt investeringarna, är så kostnadseffektiv som möjligt Kostnaderna för serviceproduktionen täcks med statsandelar och skatteintäkter. Kapitalkostnaderna och kostnaderna av serviceproduktionen får inte öka kommunens skuldsatthet - Då utvidgningsinvesteringarna täcks med intäkterna av tomtförsäljning till nya invånare, orsakar inte det ökade invånarantalet extra kostnader för de nuvarande invånarna. Utvidgningsinvesteringarna är investeringar i fler lokaler för det ökade antalet barn/elever. - Återinvesteringar och saneringar täcks med skatteintäkter. I detta fall granskas investeringarnas ekonomiska konsekvenser med hjälp av lönsamhetskalkyler som beaktar servicens produktionskostnader (undervisning) och kapitalkostnader. Återinvesteringar och saneringar ersätter befintliga lokaler.

19 16/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Sivistysvaliokunnan jaostot ovat antaneet lausuntonsa sivistysosaston palveluverkkosuunnitelmasta. Bildningsutskottets sektioner har gett sina utlåtanden om bildnignsavdelningens servicenätsplan. Liite/Bilaga 1/ 56, sivvk/bildn.utsk. esitys sivistysosaston palveluverkkosuunnitelmaksi / Presentation av bildningsavdelningens servicenätsplan Liite/Bilaga 2/ 56 sivvk/bildn.utsk. Sivistysvaliokunnan jaostojen lausunnot/bildningsutskottets sektioners utlåtanden Sivistysjohtajan ehdotus Sivistysvaliokunta merkitsee jaostoilta saadut lausunnot tiedoksi. Sivistysvaliokunta toteaa yhtyvänsä palveluverkkosuunnitelman ehdotettuihin päälinjauksiin jonka mukaisesti palveluverkkoa voidaan kehittää sekä kytkeä osaksi investointisuunnitelmaa. Päälinjaukset: 1. Muodostetaan Söderkullassa, Nikkilässä ja myöhemmin lähellä toisiaan olevista tai lisää rakennettavista rakennuksista kampuksia a) Suunnitellaan kampuksen palvelutilat monitoimisiksi b) Muodostetaan uusista palvelutuotantotiloista modulaarisia ja vaiheittain kasvun mukaan rakennettavia rakennuksia c) Yhdistetään ala- ja yläkoulun, varhaiskasvatuksen sekä pääsääntöisesti liikunnan, vapaa-ajan ja kulttuurin palvelutuotanto yhteisiin kampuksiin d) Suomen- ja ruotsinkieliset kieliryhmät organisoidaan pääsääntöisesti saman kampuksen (koostuu useista rakennuksista) yhteyteen e) Varhaiskasvatuksen kunnalliset päiväkodit pyritään rakentamaan kampusalueiden yhteyteen. Esiopetus toteutetaan koulujen yhteydessä sisältäen täydentävän päivähoidon. 2. Haja-asutusalueiden palveluverkkolinjaukset edellyttävät syvällisempää vaihtoehtojen taloudellisen vaikutuksen sekä hyötyjen ja haittojen analyysiä. Esitys em. laajuudessa mahdollista vasta vuoden 2016 päätöksenteossa. 3. Varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa parannetaan palvelutuotannon kustannustehokkuutta 4. Tilojen hallinnointi keskitetään toimitiloille. Pääkäyttäjänä sivistysosato päättää tilojen hallinnoinnin puitteet ja tavoitteet ja

20 16/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen toimitilat toteuttaa periaatteiden mukaisen hallinnoinnin ja vuokralaskutuksen. 5. Varhaiskasvatuksen osalta sivistysvaliokunta toteaa, että ehdotetut linjaukset ovat kannatettavia mutta toteaa lisäksi, että riippuen miten kunta tulevaisuudessa linjaa eri yksityisten päivähoitovaihtoehtojen käyttämisen kunnassa, tulisi tämä päätös huomioida palveluverkon suunnitteluvaiheessa,kaavoituksessa sekä että kunnan omissa varhaiskasvatuksen toimitilaratkaisuissa. Jatkotoimeenpiteiksi sivistysvaliokunta ehdottaa seuraavaa: Lukioiden tilat kytketään osaksi Nikkilän kampusalueen kehittämistä. Koska haja-asutusalueiden palveluverkon kehittämisen vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia sekä hyötyjä ja haittoja ei pystytty tällä aikataululla konkretisoimaan päätöksenteon perustaksi, sekä myös ruotsinkielisen koulutusjaoston lausunnon selvittämiseksi tehdään tarkemmat selvitykset vuoden 2016 palveluverkkosuunnitelman päätöksenteon perustaksi. Sivistysosasto selvittää tämän lisäksi jaostojen antamien lausuntojen toteuttamismahdollisuuksia tarkemmin, sekä kustannusettä muita vaikutuksia ja tuo ne päätöksentekoon. Sivistysvaliokunta esittää kunnanhallitukselle liitteen mukaisen palveluverkkoselvityksen ja yllä olevien päälinjausten hyväksymistä. Bildningsdirektörens förslag Bildningsutskottet antecknar sektionernas utlåtanden för kännedom. Bildningsutskottet konstaterar att man godkänner de föreslagna huvudriktlinjerna för servicenätsplanen enligt vilka servicenätet kan utvecklas och kopplas ihop med investeringsplanen. Huvudriktlinjer: 1. Campusområden bildas i Söderkulla, Nickby och i ett senare skede av byggnader som ligger nära varandra eller som ska byggas. a) Servicelokalerna på campusområdena planeras så att de är mångfunktionella. b) Av de nya lokalerna för serviceproduktion bildas byggnader som är anpassningsbara och som kan byggas ut enligt tillväxten. c) Serviceproduktionen för låg- och högstadiet, småbarnsfostran samt merparten av idrottens, fritidens och kulturens service slås samman till gemensamma campus.

21 16/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen d) De finsk- och svenskspråkiga språkgrupperna organiseras i huvudsak till ett gemensamt campus (består av flera byggnader). e) Inom småbarnsfostran strävar man efter att bygga de kommunala daghemmen i samband med campusområdena. Förskoleundervisningen förverkligas i samband med skolorna och den omfattar även kompletterande dagvård. 2. Riktlinjerna för glesbygdens servicenät kräver en djupare analys av de olika alternativens ekonomiska konsekvenser samt för- och nackdelar. En framställning som omfattar glesbygden är möjlig först i samband med beslutsfattandet år Inom småbarnsfostran och utbildningen förbättras serviceproduktionens kostnadseffektivitet. 4. Administrationen av lokaler koncentreras till Lokalitetsförvaltningen. Bildningsavdelningen beslutar som huvudanvändare om lokalernas administrativa förhållanden och målsättning och Lokalitetsförvaltningen förverkligar administrationen och hyresfaktureringen i enlighet med principerna. 5. Beträffande småbarnsfostran konstaterar bildningsutskottet att de föreslagna riktlinjerna kan understödas. Utskottet konstaterar dessutom att beroende på hur kommunen i framtiden drar upp riktlinjer för hur olika privata dagvårdsalternativ anlitas av kommunen, bör detta beslut beaktas vid planeringen av servicenätet, planläggningen samt i samband med beslut om kommunens egna verksamhetslokaler för småbarnsfostran. Bildningsutskottets förslag till fortsatta åtgärder: Gymnasiernas lokaler anknyts som en del av utvecklandet av Nickby campusområde. Eftersom man inom ramen för denna tidtabell som grund för beslutfattandet inte kunnat konkretisera de ekonomiska konsekvenserna samt för- och nackdelarna med de olika alternativen för utvecklandet av glesbygdens servicenät samt för att klargöra svenska utbildningssektionens utlåtande, görs noggrannare utredningar som grund för bestlutfattandet om servicenätsplanen för år Bildningsavdelningen utreder dessutom noggrannare möjligheten att verkställa sektionernas utlåtanden både beträffande kostnader och andra konsekvenser och lägger fram dem för beslut.

22 16/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Bildningsutskottet föreslår för kommunstyrelsen att bilagans servicenätsutredning och ovan nämnda huvudriktlinjer godkänns. Päätös Esittelijän muutettu ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Beslut Föredragandens ändrade förslag godkändes enhälligt. KH 239 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Liitteet / Bilagor Liite/Bilaga 1/ 239 KH: Esitys palveluverkkosuunnitelmaksi / Förslag till servicenätsplan Liite/Bilaga 2/ 239 KH: Sivistysvaliokunnan jaostojen lausunnot/bildningsutskottets sektioners utlåtanden Talous- ja hallintojohtajan ehdotus Kunnanhallitus hyväksyy palveluverkkosuunnitelman liitteen mukaisesti sivistysvaliokunnan yllä mainitut päälinjaukset ja ehdotukset jatkotoimenpiteisiin. Ekonomi- och förvaltningsdirektörens förslag Kommunstyrelsen godkänner servicenätsutredningen enligt bilagan och ovan nämnda av bildningsutskottet föreslagna huvudriktlinjer samt förslag till fortsatta åtgärder. Marja Manninen-Ollberg ehdotti asian jättämistä pöydälle, kunnes selviää, onko Talman koulu korjattavissa, vai onko rakennettava uusi koulu. Kicka Lindroos kannatti Manninen-Ollbergin ehdotusta. Puheenjohtaja tiedusteli, voiko kunnanhallitus hyväksyä asian jättämistä pöydälle. Kukaan ei vastustanut asian jättämistä pöydälle. Marja Manninen-Ollberg föreslog att ärendet bordläggs tills klarhet finns huruvida Talman koulu kan renoveras eller om en ny skola måste byggas. Kicka Lindroos understödde Manninen-Ollbergs förslag. Ordföranden frågade om kommunstyrelsen kan omfatta att ärendet

23 16/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen bordläggs. Ingen motsatte sig en bordläggning. Päätös Kommunstyrelsen beslutade enhälligt bordlägga ärendet. Beslut Kunnanhallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle.

24 16/ Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kaavoitus- ja kaavamuutosaloitteet / Planläggnings- och planändringsinitiativ /10.02/2015 MAAJAOS 92 Maankäyttöjaosto/Markanvändningssektion Valmistelija / Beredare: kaavoituspäällikkö/planlägningschef matti Kanerva, matti.kanerva(at)sipoo.fi, vs. yleiskaavapäällikkö/tf. generalplanläggningschef Eveliina Harsia, eveliina.harsia(at)sipoo.fi Vuoden 2015 aikana on kuntaan jätetty seuraavat kaavoitus- ja kaavamuutoshakemukset: Osayleiskaavat. Aloite osayleiskaavan laatimiseksi Myyras-Viirilän alueelle Myyras-Viirilän Omakotiyhdistys ry esittää, että Myyras-Viiriän alueelle tulisi laatia osayleiskaava. Ehdotus vastineeksi Alue on Sipoon yleiskaava 2025:ssä osittain kyläaluetta. Alueelle on mahdollista laatia kyläosayleiskaava. Kuitenkin Sipoon kunta on käynnistämässä Pohjois-Paippisen osayleiskaavatyön, missä on tarkoitus tutkia vaihtoehtoa kyläosayleiskaavojen mitoittamiseen käytettävälle kantatilaperiaatteelle. Tarkoituksena on kehittää yleispätevät mitoitusperiaatteet, joita voidaan hyödyntää jatkossa kunnan kylien osayleiskaavoituksessa. Uusia kyläkaavoja aloitetaan, kun uusi mitoitusperiaate on kehitetty ja siitä on saatu keskeiset tulokset Pohjois-Paippisten osayleiskaavatyössä. Aloite kaavoituksen aloittamisesta Gumbostrandissa John Hartwall, Rainer Boman, Kenneth Albrecht, Tuomas Lindqvist, Kenneth Martin, Patrik Sundbäck, Ulrica Holmgren ja Jessica Svanljung ehdottavat, että Sipoon kunta aloittaa osayleiskaavan laadinnan Gumbostrandiin ja osaan Västerskogin aluetta. Osayleiskaavaa esitetään laadittavaksi kahdessa vaiheessa ensin kaavarunkona, jossa ratkaistaisiin mm. alueen liikenneongelmat, ja sen jälkeen yksityiskohtaisena osayleiskaavana, jossa määritellään rakennusoikeus kylän keskeisille asutuksille ja laajenemisalueille. Ehdotus vastineeksi Gumbostrand ja Västerskog ovat suurimmaksi osaksi merkitty Sipoon yleiskaava 2025:ssä kyläalueeksi (AT). Alueelle on mahdollista laatia kyläosayleiskaava. Kuitenkin Sipoon kunta on käynnistämässä Pohjois-Paippisen osayleiskaavatyön, missä on tarkoitus tutkia vaihtoehtoa kyläosayleiskaavojen mitoittamiseen käytettävälle kantatilaperiaatteelle. Tarkoituksena on kehittää

25 16/ Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen yleispätevät mitoitusperiaatteet, joita voidaan hyödyntää jatkossa kunnan kylien osayleiskaavoituksessa. Uusia kyläkaavoja aloitetaan, kun uusi mitoitusperiaate on kehitetty ja siitä on saatu keskeiset tulokset Pohjois-Paippisten osayleiskaavatyössä. Kaavarunkoa alueelle ei tarvitse laatia. Asukkaat voivat halutessaan laatia kyläsuunnitelman, missä on mahdollista määritellä yhteisiä tavoitteita liikennejärjestelyjen ja muiden yhteisten julkisten toimintojen osalta. Asemakaavat Sipoon Humus Oy Sipoon Humus Oy esittää Sipoon kunnanhallitukselle asemakaavan laatimista Nikkilän läheisyydessä sijaitseville tiloilleen Stormosseskog , Chrissebo ja Petersbo , yhteispinta-alaltaan 42,458 ha. Sipoon Humus Oy on hakenut Etelä-Suomen Aluehallintovirastolta ympäristölupaa jätteenkäsittelytoimintaa varten. Hanke tulee työllistämään henkilöä. Hanke on laajuudeltaan siinä määrin merkittävä, että se vaatii asemakaavan. Ehdotus vastineeksi Alue on Sipoon yleiskaava 2025:n mukaisesti työpaikka-aluetta, joka tulee asemakaavoittaa. Asemakaavalla tuetaan alueella jo olevaa toimintaa. Hanke voidaan ottaa osaksi kaavoitusohjelmaa vuosille Asemakaavoituksen yhteydessä selvitetään mm. toiminnan vaikutukset ympäristöön. Maanomistaja vastaa kaavoituksen kustannuksista. Ennen asemakaavoituksen aloittamista tehdään kunnan ja maanomistajan välillä asemakaavoituksen käynnistämissopimus. As Oy Sipoon Suursuontie 21 As Oy Sipoon Suursuontie 21/SITO Oy hakevat asemakaavan muutosta em. AsOy:n omistamalle 0,1680 ha:n suuruiselle asemakaavan mukaiselle ALE-alueelle. Asemakaavan muutosta haetaan korttelialueella sijaitsevan vuonna 1975 rakennetun piharakennuksen muuttamiseksi asuinkäyttöön. Perusteluina hakijat esittävät, että ALE-korttelialue ei ole toteutunut asemakaavassa esitetyn mukaisesti ja voimassaoleva asemakaava vuodelta 1972 on tältä osin vanhentunut. Ehdotus vastineeksi Kaavamääräyksen mukaisesti ALE-alueet ovat ohjeellisiksi korttelien leikkipuistoiksi muodostettavia korttelinosia, joille saa rakentaa kevytrakenteisen, lämmitettävän rakennuksen leikkiä ja/tai vapaa-ajan toimintaa varten, jonka kerrosala on enintään 60 m2 ja

26 16/ Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen jonka korkeus saa olla enintään 3 metriä. Mikäli yhteistä leikkipuistoa ei toteuteta eikä aluetta eroteta rakennuspaikoista on se istutettava yhtenäisen suunnitelman mukaan, eikä rajoille saa rakentaa aitoja. ALE-alueiden toteutumattomuutta ei siis voida pitää kaavan vanhentumisena eikä näinollen kaavamuutoksen perusteena. Alueella sijaitsevan rakennuksen käyttötarkoitus ja pinta-ala eivät ilmene hakemuksesta. Ilmeisesti kysymyksessä on varastorakennus, joka on aikoinaan rakennettu ilman rakennuslupaa. Hanke voidaan ottaa mukaan kaavoitusohjelmaan ja aikatauluttaa siinä. Ennen kaavatyön aloitusta tehdään tarvittaessa sopimus kaavan käynnistämisestä. Samalla selvitetään mahdollisuuksia muuttaa alueen asemakaavaa laajemmin. Carita Nybergh, Suursuontie 26 Hakija esittää, että hänen omistamansa 750 m2:n ALE-alue yllä mainitussa osoitteessa muutetaan kaavassa omakotirakentamiseen soveltuvaksi. Ehdotus vastineeksi Hakija on aikaisemmin hakenut ko. alueelle kaavamuutosta ja vastineissa on todettu aiemmin, että kaava on vanhentunut mutta kaavamuutos tulisi tehdä laajempana kokonaisuutena ja yhtenäisenä kaavamuutoksena koko aluetta koskien. Vastineissaan kunta on vedonnut myös resurssipulaan. Hanke voidaan ottaa mukaan kaavoitusohjelmaan ja aikataulutetaan siinä. Ennen kaavatyön aloitusta tehdään tarvittaessa sopimus kaavan käynnistämisestä. Samalla selvitetään mahdollisuuksia muuttaa alueen asemakaavaa laajemmin. Liitteet/Bilagor Liite/Bilaga 1/92. MAAJAOS: Myyras-Viirilä, kaavoitusaloite Liite/Bilaga 2/92. MAAJAOS: Gumbostrand, kaavoitusaloite Liite/Bilaga 3/92. MAAJAOS: Sipoon Humus Oy, kaavoitusaloite Liite/Bilaga 4/92. MAAJAOS: As Oy Sipoon Suursuontie 21, kaavamuutosaloite Liite/Bilaga 5/92. MAAJAOS: Suursuontie 26, kaavamuutosaloite Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto esittää kunnanhallitukselle, että se antaa kaavoitus- ja kaavamuutoshakemuksiin edellä esitetyt vastineet. Tf. utvecklingsdirektörens förslag Markanvändningssektionen föreslår kommunstyrelsen att den ger ovan presenterade bemötanden till planläggnings- och

27 16/ Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen planändringsansökningar. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Markanvändningssektionen godkände enhälligt föredragandens förslag. KH 240 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Liitteet / Bilagor Liite 1-5/ 240 KH: Kaavoitusaloitteet Talous- ja hallintojohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää antaa kaavoitus- ja kaavamuutoshakemuksiin edellä esitetyt vastineet. Ekonomi- och förvaltningsdirektörens förslag Kommunstyrelsen beslutar ge ovan presenterade bemötanden till planläggnings- och planändringsansökningarna. Talous- ja hallintojohtajan muutettu ehdotus Kunnanhallitus päättää antaa kaavoitus- ja kaavamuutoshakemuksiin edellä esitetyt vastineet, kuitenkin niin, että Myyras-Viirilän osayleiskaavan laatimista koskevan aloitteen vastineeseen lisätään seuraava lause: "Projekti sisällytetään kaavoitusohjelmaan." Gumbostrandin kaavoituksen aloittamista koskevan aloitteen vastineeseen lisätään seuraava lause: "Projekti sisällytetään kaavoitusohjelmaan." Ekonomi- och förvaltningsdirektörens ändrade förslag Kommunstyrelsen beslutar ge ovan presenterade bemötanden till planläggnings- och planändringsansökningarna, dock så att - i bemötandet till initiativet om uppgörande av en delgeneralplan för Myras-Viirilä införs följande mening: "Projektet intas i planläggningsprogrammet." - i bemötandet till initiativet om påbörjande av planläggning i Gumbostrand införs följande mening: "Projektet intas i

28 16/ Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen planläggningsprogrammet." Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag.

29 16/ Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kaavoitusohjelma / Planläggningsprogram /10.02/2015 MAAJAOS 93 Maankäyttöjaosto/Markanvändigssektion Valmistelija / Beredare: kaavoituspäällikkö/planläggningschef Matti Kanerva, matti.kanerva(at)sipoo.fi Kaavoitusohjelma on kunnan keskipitkän aikavälin toimintaohjelma. Ohjelmassa linjataan lähivuosien suunnittelun ja kaavoituksen painopistealueet ja keskeiset tehtävät. Kaavoitusohjelma laaditaan neljälle vuodelle siten, että painopiste on ensimmäisessä vuodessa. Kaavoitusohjelma sisältää arvion ohjelmakauden yleis- ja asemakaavahankkeiden sekä muiden kaavoituksellisten suunnitteluhankkeiden, kuten kaavarunkojen ja kehityskuvien, tavoitteellisesta etenemisestä. Hankkeiden ajoitus perustuu arvioon niiden yleisestä tarpeellisuudesta, keskinäisestä kiireellisyysjärjestelystä sekä kaavoitukseen varatuista resursseista. Kohteiden hyväksymisaikataulu on tavoitteellinen, koska projektien aikatauluun vaikuttavat tekijät eivät ole tiedossa tässä vaiheessa. Strategisella osayleiskaavoituksella luodaan edellytyksiä pidemmällä aikavälillä kasvustrategian toteuttamiselle. Strategisista osayleiskaavoista ajankohtaisia ovat Etelä-Sipoon kehittämistä linjaavat Sibbesborgin ja Eriksnäsin osayleiskaavat sekä Östersundomin yhteinen yleiskaava. Nikkilässä laaditaan maankäytön kehityskuvaa, joka ohjaa jatkossa alueen kehittämistä ja asemakaavoitusta. Kyläosayleiskaavoista laadittavana on Immersbyn osayleiskaava sekä 2015 lopulla käynnistyvä Pohjois-Paippisten osayleiskaava. Asemakaavoituksella pyritään vastaamaan lähivuosien asuin- ja tulevalla ohjelmakaudella etenkin yritystonttitarpeeseen. Kaavoitusohjelmassa vuosille on priorisoitu ensisijaisiksi ne asemakaavatyöt, jotka ovat keskeisiä kunnan strategian toteuttamisen ja kaavavarannon kasvattamisen näkökulmasta. Kaavoitusohjelma on laadittu kehitys- ja kaavoituskeskuksessa yhteistyössä kunnan muiden osastojen, kuten tekniikka- ja ympäristöosaston, sivistysosaston ja sosiaali- ja terveysosaston kanssa. Liite/Bilaga Liite/Bilaga 1/93. MAAJAOS: Kaavoitusohjelma

30 16/ Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Vt. kehitysjohtajan muutettu ehdotus Maankäyttöjaosto esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy Sipoon kunnan kaavoitusohjelman niin, että Myyras-Viirlä ja Gumbostrand osayleiskaavat lisätään. Oikeutetaan tekemään kaavoitusohjelmaan pieniä teknisiä korjauksia. Tf. utvecklingsdirektörens ändrade förslag Markanvändningssektionen föreslår kommunstyrelsen att den godkänner planläggningsprogram för Sibbo kommun med tillägget att Myyras-Viirlä och Gumbostrand delgeneralplaner tas med. Det berättigas göra mindre tekniska ändringar i planläggningsprogrammet. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän muutetun ehdotuksen. Beslut Markanvändningssektionen godkände enhälligt föredragandens ändrade förslag. KH 241 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Liitteet / Bilagor Liite 1/ 241 KH: Kaavoitusohjelma Talous- ja hallintojohtajan ehdotus Kunnanhallitus hyväksyy Sipoon kunnan kaavoitusohjelman Ekonomi- och förvaltningsdirektörens förslag Kommunstyrelsen godkänner Sibbo kommuns planläggningsprogram Talous- ja hallintojohtajan muutettu ehdotus Kunnanhallitus hyväksyy Sipoon kunnan kaavoitusohjelman sillä lisäyksellä, että otsikon "Muut kaavat" alla oleva Gumbo-Västerskogin osayleiskaava siirretään otsikon "Yleiskaavat" alle. Kaavoitus tehdään vuosina 2017 ja Ekonomi- och förvaltningsdirektörens ändrade förslag

31 16/ Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kommunstyrelsen godkänner Sibbo kommuns planläggningsprogram med tillägget att delgeneralplanen för Gumbo-Västerskog som nu finns under rubriken "Övriga planer" flyttas under rubriken "Delgeneralplaner". Planläggningen görs under åren 2017 och Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän muutetun ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens ändrade förslag.

32 16/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Uusyrityspalvelujen osto vuonna 2016 / Köp av nyföretagartjänster år 2016 KH 242 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Valmistelija / Beredare: elinkeinopäällikkö/näringschef Rauno Tiainen, rauno.tiainen(at)sipoo.fi, erikoissuunnittelija/ specialplanerare Rita Lönnroth, rita.lonnroth(at)sipoo.fi Keski-Uudenmaan uusyrityskeskuksen toiminta-ajatuksena on olla yritysneuvontapalvelu, joka on henkilökohtaista ja maksutonta yrittäjäksi aikovalle. Neuvontapalvelu on kaikkien jäsenkuntien asukkaiden käytettävissä, perusti sitten yrityksen tai ei. Uusyrityskeskus toimii osana seudullista yrityspalvelupistettä. Toiminta rahoitetaan pääosin kuntien maksuin ja jäsenyritysten jäsenmaksuin, starttirahalausuntojen laskutuksella sekä erillishankkeiden tuomalla tukirahoituksella. Vuodesta 2014 lähtien Sipoon kunta on ostanut yrityspalveluja Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry:ltä hintaan 0,90 euroa/asukas. Vuonna 2016 Sipoon osuus olisi noin euroa. Liite/Bilaga Liite 1/ 242 KH: Uusyrityskeskus Keski-Uusimaa Toimintasuunnitelma 2016 Talous- ja hallintojohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää ostaa uusyrityspalveluja Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry:ltä noin eurolla (0,90 euroa/asukas) vuonna Ekonomi- och förvaltningsdirektörens förslag Kommunstyrelsen beslutar köpa nyföretagartjänster av Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry för ca euro (0,90 euro/invånare) år Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag.