Nimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg

Transkriptio

1 3/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Aika/Tid , Klo/Kl. 16:30-19:05 Paikka/Plats Kunnanhallituksen kokoushuone, Kuntala, II krs. / Kommunstyrelsens mötesrum, Sockengården, II vån. Osallistujat/Deltagare Nimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg Läsnä/Närv. Oksanen Ari 16:30-19:05 pj / ordf. Lindqvist Kaj 16:30-19:05 I varapj / I viceprdf. Lindqvist Clara 16:30-19:05 II varapj / II viceordf. Abrahamsson Anna 16:30-19:05 jäsen/medlem Björkell Rolf 16:30-19:05 jäsen/medlem Elfgren Thomas 16:30-19:05 jäsen/medlem Grönqvist Kjell 16:30-19:05 jäsen/medlem Hursti Jari 16:30-19:05 jäsen/medlem Lindroos Kicka 16:30-19:05 jäsen/medlem Rope Maarit 16:30-19:05 jäsen/medlem Muu/Övriga Liljeström Christel 16:30-19:05 valt. pj./fullm. ordf. Vestman Heikki 17:15-19:05 valt.i v.pj./fullm.i v.of Haapaniemi Rauno 16:30-19:05 valt.iii v.pj./fullm.iii v.of. Grannas Mikael 16:30-19:05 kunn.joht/kd Laitasalo Pekka 16:30-19:05 Myllyvirta Ilari 16:30-19:05 Soosalu Merja 16:30-19:05 Stenvall Peter 16:30-19:05 pöytäk.pitäjä/protokol Torsell Kurt 16:30-19:05 Poissa/Frånvarande Manninen-Ollberg Marja jäsen/medlem Päivämäärä Datum Allekirjoitukset Underskrift Käsitellyt asiat Ärenden Päivämäärä Datum Pöytäkirjan tarkastus justering Pöytäkirja nähtävänä et framlagt Puheenjohtaja/Ordförande Ari Oksanen Pöytäkirjantarkastaja/juste rare Thomas Elfgren Pöytäkirjanpitäjä/förare Peter Stenvall Pöytäkirjantarkastaja/justera re Clara Lindqvist

2 3/ Luettelo käsitellyistä asioista/ärendeförteckning Otsikko/Rubrik Sivu/Sida 30 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet 3 31 Pöytäkirjantarkastajien valinta / Val av protokolljusterare 4 32 Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan 5 33 Sivistysosaston palveluverkkosuunnitelma / Bildningsavdelningens servicenätsplan Lukiokoulutuksen järjestäminen Keudan jäsenkunnille/tuusulan kunnanhallituksen esitys / Ordnandet av gymnasieutbildningen för medlemskommunerna i Keuda/Tusby kommunstyrelses förslag 35 Lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta / Utlåtande om förslaget till etapplandskapsplan 4 för Nyland Chief Digital Officer Palkkiosäännön täydentäminen / Komplettering av arvodesstadgan Val av representanter till Sydkustens landskapsförbunds förbundsmöte 2016 / Edustajien valinta Sydkustens landskapsförbundin liittokokoukseen Kunnanhallituksen edustajan valinta vapaa-ajanjaostoon / Val av kommunstyrelsens representant i fritidssektionen 40 Aloite teollisuusalueiden opastetaulujen sijoittamisesta/perussuomalaisten valtuustoryhmä / Motion om utplacering av informationstavlor till industriområdena/sannfinländska fullmäktigegruppen 41 Luettelo valmisteilla olevista valtuustoaloitteista ja kuntalaisaloitteista / Förteckning över fullmäktigemotier och invånarinitiativ som är under beredning Ilmoitusasiat / Delgivningar Valiokuntien, jaostojen ja viranhaltijoiden päätökset / Utskottens, sektionernas och tjänsteinnehavarnas beslut 38

3 3/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet KH 30 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Todettiin, että kokous oli laillisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen. Konstaterades att sammanträdet var lagligen sammankallat och beslutfört.

4 3/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Pöytäkirjantarkastajien valinta / Val av protokolljusterare KH 31 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Thomas Elfgren ja Clara Lindqvist. Beslut Till protokolljusterare valdes Thomas Elfgren och Clara Lindqvist..

5 3/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan KH 32 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Päätös Kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä esityslistan. Beslut Kommunstyrelsen beslöt enhälligt godkänna föredragningslistan.

6 3/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Sivistysosaston palveluverkkosuunnitelma / Bildningsavdelningens servicenätsplan SIVVLK 56 Sivistysvaliokunta / Bildningsutskottet Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja/bildningsdirektör Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi Sipoon kunnan "Talousarvio 2015" annettu toimeksianto oli valmistella palveluverkkoselvitys 2015 aikana. Ehdotus "Sivistystoimen palveluverkkosuunnitelma " loppuraportti valmistui kesäkuussa Palveluverkkosuunnitelman laatimistyötä on ohjattu kunnanhallituksen asettaman palveluverkkotyön ohjausryhmän toimesta. Ryhmä, jonka jäseninä toimi Juha Suuronen, Maarit Rope, Antti Skogster sekä Henrik Möller kokoontui kolme kertaa kevään aikana. Palveluverkkotyön operatiivinen ohjausryhmäryhmä on laatinut suunnitelman virkamiestyönä yhdessä Wiltrain Oy:n konsultti Urpo Laakkosen kanssa. Ryhmä kokoontui 12 kertaa kevään aikana. Operatiivisessa ohjausryhmässä on ollut jäseninä SIVI:n lisäksi TEKY:stä ja KEKE:stä. Kulttuuri- ja vapaa-ajalla, varhaiskasvatuksella sekä koulutuspalveluilla on tämän lisäksi ollut virkamiestyöryhmät jotka ovat käsitelleet omien sektorinsa erityispiirteitä, jotta syntyisi mahdollisimman laaja kuva mihin suuntaan palveluverkkoa tulisi kehittää. Kevään aikana on pidetty seminaari sivistystoimen päättäjille (valiokunta sekä jaostot) sekä palveluverkko tutustumiskiertoajelu. Palveluverkkoselvityksen tavoitteet Tavoitteet Tavoitteena on tuottaa palveluverkkosuunnitelmat ja ehdotukset tarvittavista investoinneista seuraavan 10 vuoden aikavälille siten, että se on vuosittain helposti päivitettävissä. Lisäksi tulisi kehittää sivistysosastolle palveluverkkosuunnitelman kokonaishallintaperiaate ja suunnittelutyökalut palvelutuotannon ja investointitarpeiden määrittämiseksi. Mahdollistaa sivistysosaston palveluverkon kehittämisvaihtoehtojen ja investointitarpeiden systemaattisen kartoittamisen sekä

7 3/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen priorisoinnin kunnan päätöksenteon pohjaksi. Luo paremmat edellytykset kuntastrategiasta lähtevälle ja johdonmukaiselle päätöksenteolle kaikissa johtamis- ja päätöselimissä. Rajaukset Selvityksessä keskitytään palveluverkon kehittämiseen ja investointitarpeiden määrittämiseen Sipoon kuntastrategian mukaisten painopistealueiden näkökulmasta. Suunnitelmassa ei käsitellä pedagogisia eikä palvelutuotantoon liittyviä linjauksia, joilla ei ole varsinaista vaikutusta palveluverkon muutoksille Palveluverkkosuunnitelman ajallisen vaikutuksen painopiste on 3 10 vuoden aikajänteellä. 1 3 vuoden palveluverkkolinjaukset ja päätökset näkyvät jo investointiohjelmassa ja siksi niihin ei ensisijaisesti tässä suunnitelmassa keskitytä. Lukiota ei käsitellä. Palveluverkkosuunnitelman päälinjaukset 1. Muodostetaan Söderkullassa, Nikkilässä ja myöhemmin lähellä toisiaan olevista tai lisää rakennettavista rakennuksista kampuksia a) Suunnitellaan kampuksen palvelutilat onitoimisiksi b) Muodostetaan uusista palvelutuotantotiloista modulaarisia ja vaiheittain kasvun mukaan rakennettavia rakennuksia c) Yhdistetään ala- ja yläkoulun, varhaiskasvatuksen sekä pääsääntöisesti liikunnan, vapaa-ajan ja kulttuurin palvelutuotanto yhteisiin kampuksiin d) Suomen- ja ruotsinkieliset kieliryhmät organisoidaan pääsääntöisesti saman kampuksen (koostuu useista rakennuksista) yhteyteen e) Varhaiskasvatuksen kunnalliset päiväkodit pyritään rakentamaan kampusalueiden yhteyteen. Esiopetus toteutetaan koulujen yhteydessä sisältäen täydentävän päivähoidon. 2. Haja-asutusalueiden palveluverkkolinjaukset edellyttävät syvällisempää vaihtoehtojen taloudellisen vaikutuksen sekä hyötyjen ja haittojen analyysiä. Esitys em. laajuudessa mahdollista vasta vuoden 2016 päätöksenteossa. 3. Varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa parannetaan palvelutuotannon kustannustehokkuutta

8 3/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Tilojen hallinnointi keskitetään toimitiloille Palveluverkon kehitysskenaariot Palveluverkkojen kehittämisessä on kolme vaihtoehtoista kehitysskenaariota Vahva keskittäminen Rakennetaan uutta keskittäen väestön kasvun mukaisessa rytmissä ja keskitetään vanhaa Keskittäminen Keskitetään uutta rakentamista kasvun mukaan ja nykyistä nykyisen rakennuskannan elinkaaren mukaisesti. Hajautetun palvelun jatkaminen Palvelutuotantoa jatketaan pääsääntöisesti nykyisen palveluverkon rakenteen mukaan sitä saneeraten. Laajennetaan kasvuverkkoa kasvun myötä samalla periaatteella pieniä yksiköitä lisäten. Eri alueilla voidaan noudattaa eri kehitysskenaarioiden periaatteita. Keskittäminen ja kasvu on kaksi eri asiaa. Keskittäminen on helpompaa ja taloudellisempaa, mikäli yhdyskunta kasvaa. Linjaukset palveluverkon kehittämiseksi Muodostetaan kasvun painopistealueilla Nikkilässä ja Söderkullassa sekä myöhemmin Talmassa lähellä toisiaan olevista tai lisää rakennettavista rakennuksista kampuksia, jotka mahdollistavat: Dynaamisemman ja tehokkaamman palvelutuotannon sekä yhteistyön eri palvelutuottajien välillä. Palvelutuotantotilojen joustavan rakentamisen, jolloin tiloja voi hyödyntää useampi vastuualue Palvelut ja palvelutuotantotilat pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Erityisesti tämä koskee kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluita. Suunnitellaan kampuksen palvelutilat monitoimisiksi, joka mahdollistaa palvelutilojen tehokkaan käytön myös muihin eri tarkoituksiin eri vuorokauden aikoina, kuten aikuiskoulutus, kulttuuri, liikunta, vapaa-aikapalvelut ja kokoontuminen. Yhdistetään ala- ja yläkoulun, varhaiskasvatuksen sekä pääsääntöisesti liikunnan, vapaa-ajan ja kulttuurin palvelutuotanto

9 3/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen yhteisiin kampuksiin. Luodaan vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia palvelukeskittymiä 1. Tulokset Sivistysosastolle on muodostettu yhteiset palvelutuotannon ja palveluverkon kehittämisen linjaukset Painopistealueille Söderkullaan, Nikkilään ja Talmaan on saatu konkretisoitua yli yksikkörajojen integroidut palveluverkkosuunnitelmat ja ehdotukset tarvittavista investoinneista aikajärjestykseen. Etelä- ja Pohjois-Sipoon haja-asutusalueille on saatu selkeytettyä palveluverkon kehittämisen vaihtoehdot Palveluverkkosuunnitelman kokonaishallintaperiaate ja suunnittelutyökalut ovat selkeytyneet palvelutuotannon ja investointitarpeiden määrittämiseksi. 2. Haasteet Haja-asutusalueiden palveluverkon kehittämisen vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia sekä hyötyjä ja haittoja ei pystytty tällä aikataululla konkretisoimaan päätöksenteon perustaksi. 3. Jatkotoimenpiteet Projektiryhmä esittää päätettäväksi Palvelutuotannon ja palveluverkon kehittämisen yhteiset päälinjaukset Painopistealueiden Söderkulla, Nikkilä ja Talma palveluverkkosuunnitelmat sekä niiden siirtämisen investointien hallintaprosessiin Haja-asutusalueille tehdään tarkemmat selvitykset vuoden 2016 palveluverkkosuunnitelman päätöksenteon perustaksi. Kuntastrategian reunaehdot ja liikkumavara palveluverkon kehittämiselle - Palveluverkon kehittämisen pääsuunta Palveluverkkoa kehitetään kuntastrategian mukaisilla painopistealueilla. Söderkulla, Nikkilä, Talma sekä muut Pohjois- ja Etelä-Sipoon haja-asutusalueet, jotka luontaisimmin toimivat omina palvelualueinaan Kylien yhteisöllisyyttä ja aktiivisuutta korostetaan. Taloudelliset tavoitteet Talouden tasapaino ylläpidetään siten, että palvelujen tuottaminen ja laatu sekä investoinnit ovat kokonaisuutena kustannustehokkaita Palvelutuotannon kustannukset katetaan valtionosuuksilla ja

10 3/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen verotuloilla. Pääoma- ja palvelutuotantokustannukset eivät saa lisätä kunnan velkaantumista - Kun laajennusinvestoinnit katetaan uusien asiakkaiden tontinmyyntituloilla, asiakasmäärän kasvu ei aiheuta olemassa oleville asukkaille lisäkustannuksia. Laajennusinvestointi on lapsi-/oppilasmäärän kasvun vaatima lisätilainvestointi. - Uudelleen investoinnit ja peruskorjaukset katetaan verovaroin. Tällöin investointien taloudellisuus tutkitaan kannattavuuslaskelmien avulla, joissa otetaan huomioon palvelun tuotantokustannukset (opetus) ja pääomakustannukset. Uudelleen investointi ja peruskorjaukset korvaavat olemassa olevia tiloja. I Sibbo kommuns "Budget 2015" gavs uppdraget att bereda en servicenätutredning under år Slutrapporten till förslaget "Bildningsväsendets servicenätplan " blev färdig i juni Arbetet att uppgöra en servicenätplan leddes av en styrgrupp för servicenätarbetet, som hade utnämnts av kommunstyrelsen. Medlemmarna i gruppen var Juha Suuronen, Maarit Rope, Antti Skogster samt Henrik Möller, och den sammanträdde tre gånger under våren. Den operativa styrgruppen för servicenätarbetet har som tjänstemannaarbete utarbetat planen tillsammans med konsult Urpo Laakkonen från Wiltrain Oy. Gruppen sammanträdde 12 gånger under våren. I den operativa styrgruppen har ingått medlemmar från såväl Bildningsavdelningen som från Avdelningen för teknik och miljö och Utvecklings- och planläggningscentralen. Kultur och fritid, småbarnsfostran och utbildningstjänsterna har dessutom haft tjänstemannaarbetsgrupper som har behandlat sina egna sektorers särdrag i syfte att skapa en så omfattande bild som möjligt av i vilken riktning servicenätet ska utvecklas. På våren höll man ett seminarium för bildningsväsendets beslutsfattare (utskottet och sektionerna) samt en rundtur i syfte att lära känna servicenätet. Målen för utredningen av servicenätet

11 3/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Mål Målet är att producera servicenätplaner och förslag till nödvändiga investeringar under den följande 10-årsperioden, så att dessa årligen kan uppdateras på ett lätt sätt. Dessutom bör man för bildningsavdelningen utveckla en övergripande hanteringsprincip för servicenätplanen och planeringsredskap i syfte att fastställa investeringsbehoven. Utvecklingsalternativen för bildningsavdelningens servicenät och investeringsbehoven ska kartläggas systematiskt och prioriteras som grund för beslutsfattandet i kommunen. Bättre förutsättningar ska skapas för ett beslutsfattande som är konsekvent och utgår från kommunens strategi i alla lednings- och beslutsfattarorgan. Gränsdragningar I utredningen ligger fokus på utvecklandet av servicenätet och fastställandet av investeringsbehoven utgående från de prioritetsområden som definierats i Sibbo kommuns strategi. I planen behandlas inte några pedagogiska eller till serviceproduktionen hörande linjedragningar, eftersom dessa inte egentligen inverkar på ändringarna i servicenätet. Servicenätplanens tidsmässiga tyngdpunkt ligger 3 10 år fram i tiden. Linjedragningarna och beslutsfattandet för servicenätet på 1 3 år syns redan i investeringsprogrammet och därför koncentrerar man sig inte på dessa i planen. Gymnasiet behandlas inte. De viktigaste riktlinjerna i servicenätplanen 1. Campus-områden bildas i Söderkulla, Nickby och i ett senare skede av byggnader som ligger nära varandra eller som ska byggas a) Servicelokalerna på campus-områdena planeras så att de är mångfunktionella b) Av de nya lokalerna för serviceproduktion bildas byggnader som är anpassningsbara och som kan byggas ut enligt tillväxten c) Serviceproduktionen för låg- och högstadiet, småbarnsfostran samt merparten av idrottens, fritidens och kulturens service slås samman till gemensamma campus

12 3/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen d) Den finsk- och svenskspråkiga språkgrupperna organiseras i huvudsak till ett gemensamt campus (består av flera byggnader) e) Inom småbarnsfostran strävar man efter att bygga de kommunala daghemmen i samband med campus-områdena. Förskoleundervisningen förverkligas i samband med skolorna och den omfattar kompletterande dagvård. 2. Riktlinjerna för glesbygdens servicenät kräver en djupare analys av de olika alternativens ekonomiska konsekvenser samt fördelar och nackdelar. En framställning som omfattar glesbygden är möjlig först i beslutsfattandet år Inom småbarnsfostran och utbildningen förbättras serviceproduktionens kostnadseffektivitet 4. Administrationen av lokaler koncentreras till Lokalitetsförvaltning Utvecklingsscenarier för servicenätet För utvecklandet av servicenäten finns tre alternativa utvecklingsscenarier Stark centralisering Nybyggnationen är centraliserad och sker i takt med befolkningstillväxten, gammalt centraliseras Centralisering Nybyggnationen är centraliserad och sker i takt med befolkningstillväxten och existerande byggnader centraliseras enligt byggnadsbeståndets livscykel. Den decentraliserade servicen fortsätter Serviceproduktionen fortsätter i huvudsak enligt det nuvarande servicenätets struktur och nätet saneras. Tillväxtnätet utvidgas i takt med tillväxten enligt samma princip så att antalet små enheter ökas. I olika områden kan utvecklingsscenarierna följa olika principer. Centralisering och tillväxt är två olika saker. Det är lättare och mer ekonomiskt att centralisera när samhället växer. Riktlinjer för utvecklandet av servicenätet Man bildar campus-områden i prioriteringsområdena Nickby och Söderkulla samt senare i Tallmo av byggnader som ligger nära

13 3/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen varandra eller som byggs. Campus-områdena möjliggör: En mer dynamisk och effektiv serviceproduktion samt samarbete mellan olika serviceproducenter. Lokalerna där servicen produceras kan byggas på ett flexibelt sätt, varvid dessa kan utnyttjas av fler ansvarsområden. Man strävar efter att i mån av möjligt förverkliga servicen och lokalerna där den produceras i samarbete med den privata och tredje sektorn. Det här gäller särskilt kultur- och fritidstjänsterna. Campusområdenas servicelokaler planeras så att det är mångfunktionella och möjliggör effektiv användning även för andra syften under olika tider av dygnet, till exempel för vuxenutbildningen, kulturen, idrotten, fritidstjänsterna och för sammankomster. Serviceproduktionen för låg- och högstadiet, småbarnsfostran samt merparten av idrottens, fritidens och kulturens service slås samman till gemensamma campus-områden. Centraliserade servicepunkter som är effektivare och mer kostnadseffektiva skapas 1. Resultat Bildningsavdelningen har fått gemensamma riktlinjer för utvecklandet av serviceproduktionen och servicenätet För prioriteringsområdena i Söderkulla, Nickby och Tallmo har man utarbetat konkreta servicenätplaner som integrerats på ett sätt som överskrider enhetsgränserna samt förslag över nödvändiga investeringar och deras tidpunkter. För glesbygdsområdena i södra och norra Sibbo har man klargjort alternativen för utvecklandet av servicenätet Den övergripande principen för administreringen av servicenätplanen och planeringsredskapen har förtydligats i syfte att fastställa serviceproduktionen och investeringsbehoven. 2. Utmaningar Det var inte möjligt att inom den givna tidtabellen konkretisera de ekonomiska konsekvenserna eller fördelarna och nackdelarna som

14 3/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen är förknippade med de olika alternativen till utvecklande av glesbygdsområdenas servicenät. 3. Åtgärder som ska vidtas Projektgruppen föreslår att följande beslutas om Gemensamma riktlinjer för utvecklandet av serviceproduktionen och servicenätet Servicenätplaner för prioritetsområdena Söderkulla, Nickby och Tallmo samt överföring av dessa till hanteringsprocessen för investeringar Över glesbygdsområdena görs noggrannare utredningar som grund för beslutsfattandet år Kommunstrategins ramvillkor och spelrum för utvecklandet av servicenätet Huvudriktningen för utvecklandet av servicenät Servicenätet utvecklas på de områden som i kommunstrategin utsetts till prioritetsområden. Söderkulla, Nickby, Tallmo och de övriga glesbygdsområdena i norra och södra Sibbo som mest naturligt fungerar som egna serviceområden. Den sociala gemenskapen och aktiviteten i byarna betonas. De ekonomiska målen Ekonomin hålls i balans genom att helheten, som omfattar serviceproduktionen och dess kvalitet samt investeringarna, är så kostnadseffektiv som möjligt Kostnaderna för serviceproduktionen täcks med statsandelar och skatteintäkter. Kapitalkostnaderna och kostnaderna av serviceproduktionen får inte öka kommunens skuldsatthet - Då utvidgningsinvesteringarna täcks med intäkterna av tomtförsäljning till nya invånare, orsakar inte det ökade invånarantalet extra kostnader för de nuvarande invånarna. Utvidgningsinvesteringarna är investeringar i fler lokaler för det

15 3/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen ökade antalet barn/elever. - Återinvesteringar och saneringar täcks med skatteintäkter. I detta fall granskas investeringarnas ekonomiska konsekvenser med hjälp av lönsamhetskalkyler som beaktar servicens produktionskostnader (undervisning) och kapitalkostnader. Återinvesteringar och saneringar ersätter befintliga lokaler. Sivistysvaliokunnan jaostot ovat antaneet lausuntonsa sivistysosaston palveluverkkosuunnitelmasta. Bildningsutskottets sektioner har gett sina utlåtanden om bildnignsavdelningens servicenätsplan. Liite/Bilaga 1/ 56, sivvk/bildn.utsk. esitys sivistysosaston palveluverkkosuunnitelmaksi / Presentation av bildningsavdelningens servicenätsplan Liite/Bilaga 2/ 56 sivvk/bildn.utsk. Sivistysvaliokunnan jaostojen lausunnot/bildningsutskottets sektioners utlåtanden Sivistysjohtajan ehdotus Sivistysvaliokunta merkitsee jaostoilta saadut lausunnot tiedoksi. Sivistysvaliokunta toteaa yhtyvänsä palveluverkkosuunnitelman ehdotettuihin päälinjauksiin jonka mukaisesti palveluverkkoa voidaan kehittää sekä kytkeä osaksi investointisuunnitelmaa. Päälinjaukset: 1. Muodostetaan Söderkullassa, Nikkilässä ja myöhemmin lähellä toisiaan olevista tai lisää rakennettavista rakennuksista kampuksia a) Suunnitellaan kampuksen palvelutilat monitoimisiksi b) Muodostetaan uusista palvelutuotantotiloista modulaarisia ja vaiheittain kasvun mukaan rakennettavia rakennuksia c) Yhdistetään ala- ja yläkoulun, varhaiskasvatuksen sekä pääsääntöisesti liikunnan, vapaa-ajan ja kulttuurin palvelutuotanto yhteisiin kampuksiin d) Suomen- ja ruotsinkieliset kieliryhmät organisoidaan pääsääntöisesti saman kampuksen (koostuu useista rakennuksista) yhteyteen e) Varhaiskasvatuksen kunnalliset päiväkodit pyritään rakentamaan kampusalueiden yhteyteen. Esiopetus toteutetaan koulujen yhteydessä sisältäen täydentävän päivähoidon.

16 3/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Haja-asutusalueiden palveluverkkolinjaukset edellyttävät syvällisempää vaihtoehtojen taloudellisen vaikutuksen sekä hyötyjen ja haittojen analyysiä. Esitys em. laajuudessa mahdollista vasta vuoden 2016 päätöksenteossa. 3. Varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa parannetaan palvelutuotannon kustannustehokkuutta 4. Tilojen hallinnointi keskitetään toimitiloille. Pääkäyttäjänä sivistysosato päättää tilojen hallinnoinnin puitteet ja tavoitteet ja toimitilat toteuttaa periaatteiden mukaisen hallinnoinnin ja vuokralaskutuksen. 5. Varhaiskasvatuksen osalta sivistysvaliokunta toteaa, että ehdotetut linjaukset ovat kannatettavia mutta toteaa lisäksi, että riippuen miten kunta tulevaisuudessa linjaa eri yksityisten päivähoitovaihtoehtojen käyttämisen kunnassa, tulisi tämä päätös huomioida palveluverkon suunnitteluvaiheessa,kaavoituksessa sekä että kunnan omissa varhaiskasvatuksen toimitilaratkaisuissa. Jatkotoimeenpiteiksi sivistysvaliokunta ehdottaa seuraavaa: Lukioiden tilat kytketään osaksi Nikkilän kampusalueen kehittämistä. Koska haja-asutusalueiden palveluverkon kehittämisen vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia sekä hyötyjä ja haittoja ei pystytty tällä aikataululla konkretisoimaan päätöksenteon perustaksi, sekä myös ruotsinkielisen koulutusjaoston lausunnon selvittämiseksi tehdään tarkemmat selvitykset vuoden 2016 palveluverkkosuunnitelman päätöksenteon perustaksi. Sivistysosasto selvittää tämän lisäksi jaostojen antamien lausuntojen toteuttamismahdollisuuksia tarkemmin, sekä kustannusettä muita vaikutuksia ja tuo ne päätöksentekoon. Sivistysvaliokunta esittää kunnanhallitukselle liitteen mukaisen palveluverkkoselvityksen ja yllä olevien päälinjausten hyväksymistä. Bildningsdirektörens förslag Bildningsutskottet antecknar sektionernas utlåtanden för kännedom. Bildningsutskottet konstaterar att man godkänner de föreslagna huvudriktlinjerna för servicenätsplanen enligt vilka servicenätet kan utvecklas och kopplas ihop med investeringsplanen. Huvudriktlinjer: 1. Campusområden bildas i Söderkulla, Nickby och i ett senare skede av byggnader som ligger nära varandra eller som ska byggas.

17 3/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen a) Servicelokalerna på campusområdena planeras så att de är mångfunktionella. b) Av de nya lokalerna för serviceproduktion bildas byggnader som är anpassningsbara och som kan byggas ut enligt tillväxten. c) Serviceproduktionen för låg- och högstadiet, småbarnsfostran samt merparten av idrottens, fritidens och kulturens service slås samman till gemensamma campus. d) De finsk- och svenskspråkiga språkgrupperna organiseras i huvudsak till ett gemensamt campus (består av flera byggnader). e) Inom småbarnsfostran strävar man efter att bygga de kommunala daghemmen i samband med campusområdena. Förskoleundervisningen förverkligas i samband med skolorna och den omfattar även kompletterande dagvård. 2. Riktlinjerna för glesbygdens servicenät kräver en djupare analys av de olika alternativens ekonomiska konsekvenser samt för- och nackdelar. En framställning som omfattar glesbygden är möjlig först i samband med beslutsfattandet år Inom småbarnsfostran och utbildningen förbättras serviceproduktionens kostnadseffektivitet. 4. Administrationen av lokaler koncentreras till Lokalitetsförvaltningen. Bildningsavdelningen beslutar som huvudanvändare om lokalernas administrativa förhållanden och målsättning och Lokalitetsförvaltningen förverkligar administrationen och hyresfaktureringen i enlighet med principerna. 5. Beträffande småbarnsfostran konstaterar bildningsutskottet att de föreslagna riktlinjerna kan understödas. Utskottet konstaterar dessutom att beroende på hur kommunen i framtiden drar upp riktlinjer för hur olika privata dagvårdsalternativ anlitas av kommunen, bör detta beslut beaktas vid planeringen av servicenätet, planläggningen samt i samband med beslut om kommunens egna verksamhetslokaler för småbarnsfostran. Bildningsutskottets förslag till fortsatta åtgärder: Gymnasiernas lokaler anknyts som en del av utvecklandet av Nickby campusområde.

18 3/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Eftersom man inom ramen för denna tidtabell som grund för beslutfattandet inte kunnat konkretisera de ekonomiska konsekvenserna samt för- och nackdelarna med de olika alternativen för utvecklandet av glesbygdens servicenät samt för att klargöra svenska utbildningssektionens utlåtande, görs noggrannare utredningar som grund för bestlutfattandet om servicenätsplanen för år Bildningsavdelningen utreder dessutom noggrannare möjligheten att verkställa sektionernas utlåtanden både beträffande kostnader och andra konsekvenser och lägger fram dem för beslut. Bildningsutskottet föreslår för kommunstyrelsen att bilagans servicenätsutredning och ovan nämnda huvudriktlinjer godkänns. Päätös Esittelijän muutettu ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Beslut Föredragandens ändrade förslag godkändes enhälligt. KH 239 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Liitteet / Bilagor Liite/Bilaga 1/ 239 KH: Esitys palveluverkkosuunnitelmaksi / Förslag till servicenätsplan Liite/Bilaga 2/ 239 KH: Sivistysvaliokunnan jaostojen lausunnot/bildningsutskottets sektioners utlåtanden Talous- ja hallintojohtajan ehdotus Kunnanhallitus hyväksyy palveluverkkosuunnitelman liitteen mukaisesti sivistysvaliokunnan yllä mainitut päälinjaukset ja ehdotukset jatkotoimenpiteisiin. Ekonomi- och förvaltningsdirektörens förslag Kommunstyrelsen godkänner servicenätsutredningen enligt bilagan och ovan nämnda av bildningsutskottet föreslagna huvudriktlinjer samt förslag till fortsatta åtgärder. Marja Manninen-Ollberg ehdotti asian jättämistä pöydälle, kunnes selviää, onko Talman koulu korjattavissa, vai onko rakennettava uusi koulu.

19 3/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kicka Lindroos kannatti Manninen-Ollbergin ehdotusta. Puheenjohtaja tiedusteli, voiko kunnanhallitus hyväksyä asian jättämistä pöydälle. Kukaan ei vastustanut asian jättämistä pöydälle. Marja Manninen-Ollberg föreslog att ärendet bordläggs tills klarhet finns huruvida Talman koulu kan renoveras eller om en ny skola måste byggas. Kicka Lindroos understödde Manninen-Ollbergs förslag. Ordföranden frågade om kommunstyrelsen kan omfatta att ärendet bordläggs. Ingen motsatte sig en bordläggning. Päätös Kommunstyrelsen beslutade enhälligt bordlägga ärendet. Beslut Kunnanhallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. KH 33 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Liitteet / Bilagor Liite/Bilaga 1/ 33 KH: Esitys palveluverkkosuunnitelmaksi / Förslag till servicenätsplan Liite/Bilaga 2/ 33 KH: Sivistysvaliokunnan jaostojen lausunnot/bildningsutskottets sektioners utlåtanden Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus hyväksyy palveluverkkosuunnitelman liitteen mukaisesti sekä sivistysvaliokunnan esittämät yllä mainitut päälinjaukset ja ehdotukset jatkotoimenpiteisiin. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen godkänner servicenätsutredningen enligt bilagan samt de ovan nämnda av bildningsutskottet föreslagna huvudriktlinjerna samt förslagen till fortsatta åtgärder.

20 3/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Keskustelun aikana esitettyjen mielipiteiden mukaan kunnan olisi valmistellessaan palveluverkkoselvitystä pitänyt tiedottaa asiasta kuntalaisille ja kuulla heitä. Under diskussionen framfördes åsikter om att kommunen under beredningen av servicenätutredningen borde ha informerat och hört kommuninvånarna. Kunnanjohtajan muutettu ehdotus Kunnanhallitus palauttaa palveluverkkoselvityksen jatkovalmisteluun. Jatkovalmistelun aikana kuntalaisille järjestetään tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia. Kommundirektörens ändrade förslag Kommunstyrelsen återremitterar servicenätutredningen för fortsatt beredning. Under den fortsatta beredningen ordnas informationsoch diskussionsmöten för kommuninvånarna. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän muutetun ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandes ändrade förslag.

21 3/ Suomenkielinen koulutusjaosto Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Lukiokoulutuksen järjestäminen Keudan jäsenkunnille/tuusulan kunnanhallituksen esitys / Ordnandet av gymnasieutbildningen för medlemskommunerna i Keuda/Tusby kommunstyrelses förslag KOULJAOS 7 Suomenkielinen koulutusjaosto Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi Tuusulan kunnanhallitus on päättänyt esittää muille Keudan jäsenkunnille, että Keuda selvittäisi mahdollisuudet alueen lukiokoulutuksen ja Keudan nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön sekä lukiokoulutuksen mahdolliseen järjestämiseen Keudan toimintana (liite 1). Tuusulan kunnanhallituksen päätös pohjautuu Sami Tammisen laatimaan Tuusulan valtuustoryhmien yhteiseen aloitteeseen (liite 2). Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän (Keuda) yhtymähallitus on päättänyt pyytää Keudan jäsenkunnilta tammikuun 2016 loppuun mennessä kannanottoa halukkuudesta olla selvityksessä mukana. Keuda on toisen asteen ammatillinen oppilaitos, jolla on useita toimipisteitä Kuuma - alueen kunnissa. Sipoossa Keudan yksikkö sijaitsee Nikkilässä, samoissa tiloissa kun Sipoon lukio. Keudan Sipoon yksikössä oli tilastointipäivänä 189 opiskelijaa. Sipoossa lukiokoulutusta järjestää Sipoon kunta. Sipoon kunnan osalta lukiokoulutusta järjestetään Sipoon lukiossa ja Sibbo gymnasiumissa. Kunnan järjestämässä lukiokoulutuksessa oli tilastointipäivän mukaan yhteensä 330 opiskelijaa. Sipoon kunnan ja Keudan Sipoon yksikön välillä tehdään tiivistä yhteistyötä tälläkin hetkellä. Sipoon lukio ja Keuda toimivat samassa rakennuksessa-enterissä, Nikkilässä. Kaksoistutkinnon voi suorittaa Nikkilässä ja yhteistyötä koordinoidaan koko ajan ns. Enterin johtoryhmän toimesta sekä päivittäin Enterissä oppilaitosjohdon ja opettajien toimesta. Suomenkielinen koulutusjaosto pitää hyvänä nykyistä toimintamallia Keudan kanssa tehtävässä yhteistyössä. Ammatilliseen koulutukseen on tulossa valtion taholta merkittävät valtionosuuksien leikkaukset. Tämä saattaa osaltaan vaarantaa yleissivistävän lukiokoulutuksen järjestämismahdollisuuksia Keudan alaisuudessa. Sipoon koulutusjaosto ei näe tällä hetkellä lisäarvoa sille, että lukiokoulutus tulisi siirtää Keudan alaisuuteen tai ryhtyä laatimaan asiasta erillistä selvitystä.

22 3/ Suomenkielinen koulutusjaosto Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Sipoossa järjestetään lukiokoulutusta sekä suomeksi, että ruotsiksi. Oletamme, että tämä selvitys/tarjous koskisi ainoastaan suomenkielistä lukiota. Sipoon kunta haluaa kehittää molemmat lukionsa rinnakkain ja tiiviissä yhteistyössä oman kunnan yleissivistävän koulutuksen kanssa. Sivistysjohtajan ehdotus Jaosto päättää esittää kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus antaisi seuraavan kannanoton ja lausunnon Keudalle halukkuudesta olla mukana selvityksessä, joka koskee lukioyhteistyön tiivistämisestä alueen lukioiden ja Keudan välillä sekä lukiokoulutuksen mahdollisesta järjestämisestä Keudan toimintana. Sipoon suomenkielinen koulutusjaosto katsoo, ettei tällä hetkellä ole tarvetta laajemmalle lukioselvitykselle, koska Sipoon kunnassa kehitetään sekä palveluverkkoa, että koulutuksen sisältöä peruskoulujen ja lukioiden tiiviin yhteistyön kautta. Sipoon kunta kasvaa tällä hetkellä nopeasti ja lukiot nähdään strategisesti tärkeänä vetovoimatekijänä joten siksikin on tärkeätä pitää lukiot kunnan oman päätöksenteon piirissä. Yhteistyötä Keudan kanssa voidaan tarpeen mukaan laajentaa ilman lukiokoulutukseen liittyvää selvitystä. Sipoon kunta ei koe tällä hetkellä tarpeelliseksi osallistua Keudan vetämään selvitykseen, joka koskisi lukioyhteistyön tiivistämistä alueen lukioiden ja Keudan välillä sekä lukiokoulutuksen mahdollista järjestämistä Keudan toimintana. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liiteet Liite 1 / 7 KOULJAOS: Lukioyhteistyön pöytäkirjanote Liite 2 / 7 KOULJAOS: Aloite, lukiokoulutuksen järjestämisestä KH 34 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Liiteet / Bilagor Liite 1 / 34 KH: Lukioyhteistyön pöytäkirjanote Liite 2 / 34 KH: Aloite lukiokoulutuksen järjestämisestä Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus antaa lausunnon Keudalle suomenkielisen koulutusjaoston ehdotuksen mukaisesti.

23 3/ Suomenkielinen koulutusjaosto Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kommunsdirektörens förslag Kommunstyrelsen ger ett utlåtande till Keuda i enlighet med finska utbildningssektionens förslag. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag.

24 3/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta / Utlåtande om förslaget till etapplandskapsplan 4 för Nyland 927/ /2015 KH 35 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Valmistelija / Beredare: Yleiskaava-arkkitehti / Generalplanearkitekt Eveliina Harsia Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen kokouksessaan ja päätti kaavaehdotuksen lausunnolle lähettämisestä. Lausunnot pyydetään toimittamaan Uudenmaan liittoon viimeistaään Liitteet / Bilagor Liite 1/ 35 KH: Lausuntopyyntö 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta Liite 2/ 35 KH: Sipoon kunnan lausunto Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää antaa liitteen 2 mukaisen lausunnon. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen beslutar ge utlåtande i enlighet med bilaga 2. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag.

25 3/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Chief Digital Officer 1433/ /2016 KH 36 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Valmistelija / Beredare: kunnanjohtaja / kommundirektör Mikael Grannas, henkilöstöpäällikkö / personalchef Merja Soosalu Sipoon kunnan tavoitteena on kehittyä perinteisestä hallinto-organisaatiosta itseoppivaksi asiantuntijaorganisaatioksi, jossa asukaslähtöisyys on keskiössä ja jossa digitalisuus on keskeinen työkalu. Muutoksen ajavana voimana on toiminnan tehostaminen. Kunta hakee vähintään 10M :n parannusta tulojen ja menojen väliseen erotukseen vuoteen 2020 mennessä. Kunta tavoittelee myös sitä, että toimintakulut yhtä asukasta kohti laskevat jatkuvasti ja suunnitelmallisesti. Sipoon kunta on nyt runsaan vuoden ajan vienyt näitä tavoitteita määrätietoisesti eteenpäin ja organisaatio on kehittynyt eteenpäin ja oppinut jatkuvan kehitystyön kautta. Tähän kehitykseen liittyvät keskeisesti monet jo toteutetut palvelulähtöiset digitaaliset ratkaisut, kuten mobiilikotihoito ja omatoimikirjasto sekä uusi sähköinen oppimisympäristö. Useita muita digitaalisia palveluita on kehitteillä. Kunnan johtoryhmä on kehitystyöpajassaan käynyt läpi kunnan kehitystyön toimivuutta ja sen perusteella suunnitellaan nyt toimenpiteitä kehitystyön vaikuttavuuden lisäämiseksi. Ensimmäinen vaihe tämän kehittämistyön vahvistamiseksi on Chief Digital Officerin (CDO) palkkaaminen. CDO:n keskeinen tehtävä on toimia tulkkina kunnan ydintoimintojen, digitaalisen kehityksen ja tietohallinnon välillä. CDO tukee operatiivista johtoa digitaalisten hankkeiden suunnittelussa ja läpiviennissä. CDO vastaa yhdessä kunnan johtoryhmän kanssa digitaalisen kokonaisarkkitehtuurin luomisesta sekä sen jatkuvasta kehittämisestä. CDO on myös tietohallintoyksikön päällikkö. CDO:n kautta kunta tavoittelee nopeammin ja kustannustehokkaammin läpivietyjä digitaalisia kehitysprojekteja. Chief Digital Officer raportoi kehitystehtävissään suoraan kunnanjohtajalle ja tietohallintoyksikön IT-tuotannon ja päällikkyyden suhteen talous- ja hallintojohtajalle. CDO on kunnan johtoryhmän jäsen. Ehdotetaan, että CDO:lla on kokonaistyöaika ja kokonaispalkka /kuukausi. Virkasuhteen ehdot määräytyvät KVTES:n mukaan. CDO:n palkka on huomioitu talousarviossa ja se toteutetaan vakanssimuutoksella. CDO vahvistaa kunnan

26 3/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen tietohallintoa. Tämä voidaan toteuttaa hallintotasolla htv-neutraalisesti. Chief Digital Officer -virka korvaa nykyisen tietohallintopäällikön viran. Tietohallintopäällikön tehtäviä hoitava viranhaltija siirtyy It-yksikön muihin tehtäviin, kun Chief Digital Officer -virka täytetään. Tätä järjestelyä varten käytetään kunnan täyttämätön vakanssi. Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää muuttaa tietohallintopäällikön viran Chief Digital Officer -viraksi. Pätevyysvaatimukset: Soveltuva korkeakoulututkinto, alan kokemus sekä molempien kotimaisten kielten hyvä suullinen ja kirjallinen taito. Virkaan sovelletaan kokonaispalkkausta ja kokonaistyöaikaa. Kokonaispalkaksi määritellään euroa/kuukausi. Virkasuhteen ehdot määräytyvät KVTES:n mukaan. Muutokset astuvat voimaan uuden viranhaltijaan tullessa palvelukseen. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen beslutar ändra tjänsten som dataförvaltningschef till en tjänst som Chief Digital Officer. Behörighetskrav: Lämplig högskoleexamen och erfarenhet inom branschen samt goda muntliga och skriftliga kunskaper i båda inhemska språken. För tjänsten tillämpas helhetslön och helhetsarbetstid. Helhetslönen fastställs till euro/ månad. Villkoren i tjänsteförhållandet bestäms i enlighet med AKTA. Ändringarna träder i kraft då den nya tjänsteinnehavaren tillträder. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Pykälä tarkastettiin välittömästi. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag. Paragrafen justerades omedelbart.

27 3/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Palkkiosäännön täydentäminen / Komplettering av arvodesstadgan 2/ /2013 KH 37 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Valmistelija / Beredare: kunnansihteeri / kommunsekreterare Peter Stenvall Valtuusto perusti liikelaitoksen Sipoon Vesi. Liikelaitoksen hallituksen muodostavat teknisen valiokunnan jäsenet. Kunnan luottamushenkilöiden palkkiosäännössä ei ole määritelty palkkiota liikelaitosten hallituksille. Palkkiosääntöön sisältyy määräys, jonka mukaan säännössä määrittelemättömien luottamustehtävien palkkioista päättää tarvittaessa kunnanhallitus. Palkkiosäännön mukaan toimikuntien jäsenille maksetaan 40 euroa/kokous. Puheenjohtajalle maksetaan 60 euroa/kokous. Hallintosäännön uudistusta ja palkkiosääntöä valmisteleva toimikunta on keskustellut aiheesta ja katsoo, että vesihuoltolaitoksen hallitukselle tulee maksaa palkkio, jonka suuruus vastaa toimikuntien jäsenille maksettavaa palkkiota. Fullmäktige grundade affärsverket Sibbo Vatten. Affärsverkets styrelse består av tekniska utskottets medlemmar. I arvodesstadgan för förtroendevalda har inget arvode fastställts för affärsverks styrelser. I arvodesstadgan ingår en bestämmelse om att för sådana förtroendeuppdrag som inte omnämns i stadgan fastställer kommunstyrelsen vid behov arvoden. Enligt arvodesstadgan betalas åt ledamöter i kommittéer 40 euro/sammanträde. Åt ordföranden betalas 60 euro/sammanträde. Kommittén som bereder förnyandet av förvaltningsstadgan och arvodesstadgan har diskuterat frågan och anser att till medlemmarna i vattentjänstverkets styrelse ska betalas ett motsvarande arvode som det som betalas till ledamöterna i kommittéerna. Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää täydentää palkkiosääntöä niin, että

28 3/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen vesihuoltolaitoksen hallituksen jäsenille maksetaan palkkiota 40 euroa/kokous. Puheenjohtajalle maksetaan 60 euroa/kokous. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen beslutar komplettera arvodesstadgan så att till medlemmarna i vattentjänstverkets styrelse betalas ett arvode på 40 euro/sammanträde. Åt ordföranden betalas 60 euro/sammanträde. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag.

29 3/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Val av representanter till Sydkustens landskapsförbunds förbundsmöte 2016 / Edustajien valinta Sydkustens landskapsförbundin liittokokoukseen / /2012 KH 38 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Valmistelija / Beredare: kunnansihteeri/kommunsekreterare Peter Stenvall Medlemmarna i Sydkustens landskapsförbund r.f. kallas till ordinarie förbundsmöte som hålls i Raseborg Medlemskommunerna ombes utse sina representanter och meddela vilka de är per Om rätt att utse representanter till Sydkustens landskapsförbund stadgas följande: "Medlemskommunerna utser högst en ordinarie representant för varje påbörjat tusental svenskspråkiga invånare, sammanlagt dock högst 10 representanter jämte personliga ersättare för dessa. Vid omröstning äger varje kommun en röst för varje påbörjat tusental svenskspråkiga invånare, sammanlagt dock högst 10 röster." Sibbo kommun har 7 röster och kan således utse lika många representanter till förbundsmötet. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen utser representanter och personliga ersättare till Sydkustens landskapsförbunds förbundsmöte i Raseborg Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus valitsee edustajat ja henkilökohtaiset varaedustajat Raseborgissa pidettävään Sydkustens landskapsförbundin liittokokoukseen. Beslut Kommunstyrelsen valde följande representanter och ersättare: Päätös Kunnanhallitus valitsi seuraavat edustajat ja varaedustajat: Representanter/Edustajat Anders Backström Kaj Kaiser Solveig Kaiser Stefan Sandström Kjell Grönqvist Linda Karhinen Petri Haikonen Ersättare/Varaedustajat Kicka Lindroos Kaj Lindqvist Janica Sundbäck Anna Abrahamsson Nancy Lökfors Börje Hedkrok Monika Hämäläinen

30 3/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanhallituksen edustajan valinta vapaa-ajanjaostoon / Val av kommunstyrelsens representant i fritidssektionen 762/ /2012 KH 39 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Valmistelija / Beredare: kunnansihteeri/kommunsekreterare Peter Stenvall Valtuusto myönsi Anders Backströmille vapautus kunnanhallituksen jäsenyydestä. Anders Backström on myös toiminut kunnanhallituksen edustajana vapaa-ajanjaostossa. Fullmäktige beviljade Anders Backström befrielse från uppdraget som ledamot i kommunstyrelsen. Anders Backström har också fungerat som kommunstyrelsens representant i fritidssektionen. Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus valitsee edustajansa vapaa-ajanjaostoon. Kommunstyrelsens förslag Kommunstyrelsen väljer sin representant i fritidssektionen. Päätös Kunnanhallitus valitsi Rolf Björkellin edustajakseen vapaa-ajanjaostoon. Beslut Kommunstyrelsen valde Rolf björkell till sin representant i fritidssektionen.

31 3/ Fullmäktige Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Aloite teollisuusalueiden opastetaulujen sijoittamisesta/perussuomalaisten valtuustoryhmä / Motion om utplacering av informationstavlor till industriområdena/sannfinländska fullmäktigegruppen 617/14/2014 KFGE 38 Fullmäktige Sannfinländarnas fullmäktigegrupp lämnade in en motion där det föreslås att kommunen vid huvudlederna placerar informationstavlor till industriområdena i Storkärr och Lönnbacka. I motionen motiveras informationstavlorna med att de ifrågavarande industriområdena ligger långt från huvudlederna och därför är svåra att hitta till. Motionen antecknades för kännedom. Bilaga 1/ 38 KV 38 Valtuusto Perussuomalaisten valtuustoryhmä jätti aloitteen, jossa ehdotetaan, että kunta pystyttäisi Suursuon ja Vaahteramäen teollisuusalueiden opastetaulut pääväylien varsille. Aloitteessa opastetaulujen sijoittamista perustellaan sillä, että kyseiset teollisuusalueet sijaitsevat etäällä valtaväylistä, ja näin ollen ovat vaikeasti löydettävissä. Aloite merkittiin tiedoksi Liite 1/38. KH 40 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Valmistelija / Beredare: elinkeinopäällikkö/näringschef Rauno Tiainen, erikoissuunnittelija/specialplanerare Rita Lönnroth Suursuon teollisuusalueen liikennevirrat ohjataan virallisesti Nikkiläntieltä sekä kulkuvälineiden saapuessa Korson suunnasta että niiden tultaessa Nikkilän keskustasta. Kyltit ovat viranomaisten hyväksymiä ohjauskylttejä. Vaahteranmäen yrityspuiston teollisuuskyltti on Martinkyläntien ja Muuntajantien risteyksessä ja toinen pienempi kyltti Flätbackantien ja Muuntajantien risteyksessä. Teollisuusalueet on merkitty kunnan kolmella ison kokoisella opastaululla, jotka sijaitsevat Nikkilän linja-autoaseman vierellä,

32 3/ Fullmäktige Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Söderkullan keskustassa ja Sipoonlahden levähdysalueella. Pääväylien varrelle asetettavista kylteistä pyydetään lupaviranomaisena toimivan Pirkanmaan ELY-keskuksen lausuntoa. Se on pääsääntöisesti kielteinen. Yhdessä yksityisen yrityksen kanssa Sipoon kunta on yrittänyt hakea lupaa niin sanotun jättitaulun pystyttämiseen muun muassa Porvoonväylän varteen, mutta Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto on ollut kielteinen. Trafikströmmarna till Storkärr industriområde dirigeras officiellt från Nickbyvägen såväl då fordonen anländer från Korso hållet som från Nickby centrum. Skyltarna är godkända av myndigheterna. Industriskylten som visar till Lönnbacka företagspark finns i korsningen mellan Mårtensbyvägen och Transformatorvägen och en annan mindre skylt i korsningen mellan Flätbackavägen och Transformatorvägen. Industriområdena har utmärkts på kommunens tre stora informationstavlor som är belägna invid Nickby busstation, i Söderkulla centrum och på Sibbovikens rastplats. Utlåtande gällande utplaceringen av skyltar invid huvudleder skall begäras av NTM-centralen i Tavastland som fungerar som lovmyndighet. Utlåtandena är i regel negativa. Tillsammans med ett privat företag har Sibbo kommun försökt ansöka om lov för en så kallad jättetavla bland annat vid Borgåleden, men NTM-centralen i Tavastland har gett ett negativt utlåtande. Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1/ 40 KH: Aloite /Motion Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus merkitsee teollisuusalueiden opastetauluja koskevan lausunnon tiedoksi, antaa sen valtuustolle tiedoksi ja esittää, että asia on täten loppuunkäsitelty. Kommundirektörs förslag Kommunstyrelsen antecknar utlåtandet gällande informationstavlor till industriområdena för kännedom, delger det fullmäktige och besluter att ärendet härmed är slutbehandlat. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag.