Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2002

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2002"

Transkriptio

1 Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2002

2 Migranel Ihon kautta vaikuttava kivun lievittäjä Vaikutusalueet * päänsärky * jännittyneisyys * stressi Vaikuttavat aineet * piparminttuöljy * laventeli Migranel -pallopullo kulkee pienen kokonsa vuoksi helposti mukana ja on käytettävissä heti, kun päänsärky ilmoittaa tulostaan Migranel Tiedustelut: Puh. (09) , fax (09) Myynti: Luontaistuotekaupat, Terveyskaupat, Ikivireä-myymälät, Sinunkaupat, Stockmann ja Anttilat (Helsinki). Tutustu koko tuotevalikoimaamme: Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2002 2

3 Kesällä 2002 Suomalainen lääkäriseura Duodecim julkaisi pitkään odotetun, arvovaltaisen neurologiryhmän laatiman Migreenin käypä hoito -suosituksen. Sen tunnetuksi tekemiseksi Migreeniyhdistys yhdessä yhteistyökumppaneineen toteutti syyskuun aikana Päänsärkyä? Mieti migreeniä. -kampanjan. Suosituksen tavoitteena oli aikaansaada yleispätevä käytäntö migreenin hoitoon. Se on tarkoitettu noudatettavaksi sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Migreeniyhdistys toteutti kampanjan yhdessä Suomen Migreeniseuran, Suomen MSD:n ja GlaxoSmithKlinen kanssa. Kampanjan lähtökohta oli selkeä tarve yhdenmukaistaa ja selkeyttää migreenin hoitoa sekä tiedottaa migreeniä sairastaville, ja terveydenhuollon ammattilaisille peruskäytännöistä migreenin hoidossa. Suositus kuvaa lääke- ja muun hoidon periaatteet sekä kiinnittää huomiota kohtausta ehkäiseviin seikkoihin ja ottaa kantaa raskauden ja imetysaikaisen migreenin hoitoon. Suomen Migreeniyhdistys tulee jatkossakin tukeutumaan Käypä hoito -suositukseen tiedonvälityksessään migreenistä ja sen hoidosta. Ensi vuoden kampanja koskee migreenin diagnosointia. Ajan puutteen vuoksi perusterveydenhuollossa jää osa migreenin oikeaan määrittämiseen tarvittavista kysymyksistä kysymättä ja diagnoosiksi tulee usein ns. tavallinen päänsärky eli lihasjännityspäänsärky. Siihen suositelluilla hoidoilla ei ole tehoa migreeniin. Tarkempi diagnostiikka palvelee siis päänsärkyjä sairastavia niin, että turhilta ja osittain kalliiltakin hoidoilta voidaan välttyä. Migreeniyhdistyksen kannalta on ilahduttavaa se kiinnostus, minkä eri puolilla maata luennoidut Migreeni ja hyvä hoito sekä Naiset, hormonit ja päänsärky ovat herättäneet. Luennoijina ovat toimineet kunkin paikkakunnan omat neurologit. Luennoilla on paitsi jaettu tärkeää tietoa päänsäryistä ja niiden hallintaan käytettävissä olevista menetelmistä, myös tehty yhdistystämme tunnetuksi. Kiitos yhteistyöstä Suomen MSD:lle ja GlaxoSmithKlinelle. Timo Jaakkola Migreeniyhdistyksen hallituksen pj. 3 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2002

4 Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Osoite: Kotkankatu 9, Helsinki Puhelin: (09) Faksi: (09) Sähköposti: Internet: Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki (09) , , Päänsärky 3 Puheenjohtajan palsta 4 Yhteystiedot 5 Migreeni vai tensiosärky? 8 Nainen, hormonit ja päänsärky 11 Perusasioita sosiaaliturvasta Neuvontapuhelin (09) Neuvontapuhelimen toimintaa tukee Pfizer Oy Hallitus Timo Jaakkola, puheenjohtaja, Hirvensalmi, , Virpi Vallasvuo, varapuheenjohtaja ja kansainväliset asiat, Helsinki, , Riitta Nikulainen, sihteeri, Imatra, Tellervo Vallasvuo, rahastonhoitaja, Helsinki, , Eija Nummi, jäsen ja alueellisten osastojen toiminta, Forssa, Mikko Sinisalo, jäsen, Espoo, Georg Dunkel, varajäsen ja sarjoittaisen päänsäryn alaosastotoiminta, Vantaa, , Pipsa Tikkanen, varajäsen, Helsinki, Jäsenmaksu Vuoden 2002 jäsenmaksu on 15 euroa. Päätoimittaja: Matleena Helojoki Taitto: Leena Kanerva Paino: Mynäprint Oy ISSN: Kansikuva: Joel Nakamura, Merck&Co:n kokoelmat Päänsärky 2/2002 -lehden postitusta tukee Suomen MSD Oy 15 Happi on nopea ja tehokas apu Hortonin neuralgiaan 17 Happihoito 19 On hyvä tietää, ettei ole yksin 20 Kysy asiantuntijalta 22 Triptaanien hintavertailu 23 Minun tarinani Uutisia meiltä ja muualta 26 Migreeni tilastoina 28 Hoitojen historiaa kaikkea sitä onkin kokeiltu! 29 JR:n kymmenen käskyä 30 Ajankäyttö 31 Tapahtumakalenteri kevät Alueyhteyshenkilöt 34 Palveluhakemisto Sisältö Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2002 4

5 Markku Nissilä Neurologian erikoislääkäri Turun Päänsärkykeskus Oy Migreeni vai tensiosärky? Ajatellaan kissaa ja lepakkoa. Kissalla on hyvä pimeänäkö ja pitkä häntä, lepakolla huono näkö ja siivet. Molemmilla on kaksi silmää ja korvaa, neljä raajaa, kynnet ja karvapeite. Laitetaan toinen laatikkoon ja arvuutellaan, kumpi siellä on. Jos tiedetään että laatikossa on eläin jolla on hampaat, karvapeite ja silmät, vastauksena voi olla kissa tai lepakko, mutta yhtä hyvin myös mäyrä. Vasta kun siirrytään eläinten yleisistä ominaisuuksista yhdelle lajille tyypillisiin piirteisiin, saadaankin selville että laatikossa on lepakko. Asiantuntija kaivaa vielä esille muutamia erityistuntomerkkejä jolloin lajinmääritys tarkentuu pohjanlepakoksi. Päänsärkyjen toteaminen on samanlaista laatikkoleikkiä. Laatikko on potilaan pää, eläin on jokin luokitelluista 128 päänsärystä ja arvuuttelija on lääkäri. Päänsäryn on nähnyt vain potilas, joten lääkärin on kyseltävä minkälainen särky on ja mitä muuta siihen liittyy. Jos lääkäri ei kysy kaikkia tarpeellisia kysymyksiä, päänsärky ei voi saada oikeaa nimeä ja hoito erittäin todennäköisesti epäonnistuu. Tavallisen (aurattoman) migreenin ja ajoittaisen lihasjännityspäänsäryn eli tensiosäryn diagnoosin tekemiseksi on tehtävä vähintään 9 kysymystä. Jos yksikin unohtuu tai tutkittava ei tiedä vastausta tai vastaa väärin, diagnoosi voi mennä pieleen. Päänsä- ryn diagnoosi on aina lääkärin ja potilaan välisen viestinnän ja siitä tehtyjen johtopäätösten tulos. Avainkysymykset, jotka lääkärin tulee esittää tensiosäryn ja aurattoman migreenin erottamiseksi toisistaan ovat seuraavat: I. Missä särky tuntuu? Tällä on merkitystä sikäli, että toispuoleinen särky liittyy migreeniin, mutta särky saattaa vaihtaa puolta. Kuitenkin noin 40 %:ssa kohtauksia migreeniin liittyvä särky on symmetrisesti molemmilla puolilla, joten pelkkä toispuoleisuus ei riitä migreenidiagnoosiin. Tensiosärky on usein symmetristä. II. Minkälaista särky on? Migreeniin liittyvä särky on usein sykkivää, pulsoivaa, jyskyttävää jne. Murrealueesta riippuen särkyku vaus voi vaihdella huomattavasti. Kannattaa miettiä onko särky sydämen sykkeen tahdissa tuntuvaa. Tensiosärky on tyypillisesti puristavaa tai kiristävää. III. Kuinka kovaa särky on? Migreenisärky on usein kohtalaista tai kovaa eli särky haittaa tai estää toimia. Tensiosärky on lievää tai kohtalaista eikä määritelmänsä mukaisesti koskaan estä toimia. Jos särky aiheuttaa työkyvyttömyyttä tai estää sosiaalista kanssakäymistä, kyseessä ei voi olla tensio. IV. Paheneeko särky arkiponnistuksessa? Migreeniin liittyvä särky usein pahentuu esim. ku- 5 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2002

6 marruttaessa, lasta nostettaessa, rappuja noustaessa tai muissa vastaavissa päivittäisissä arkitoimissa. Tensiosärkyyn ei tyypillisenä liity tällaista vaan liikkuminen auttaa lievittämään särkyä. Migreenin särkyvaiheen tulee täyttää seuraavista kriteereistä vähintään kaksi: särky on toispuoleista, kohtalaista tai kovaa, jyskyttävää tai sykkivää ja pahenee arkiponnistuksissa. Koska kaksi kriteeriä riittää, tarkoittaa se, että migreenin särkymääritelmän täyttää esimerkiksi lievä takaraivolla molemmin puolin tuntuva jyskyttävä särky, joka pahenee ponnistuksessa. Migreenisäryn ei siis tarvitse välttämättä olla kovaa. Tensiosäryn tulee täyttää vähintään kaksi piirrettä seuraavista: molemminpuolinen puristava tai kiristävä ja lievä tai kohtalainen särky, joka ei ei estä toimia eikä pahene arkiponnistuksessa. Seuraavaksi selvitetään särkyyn liittyviä muita piirteitä: V. Esiintyykö säryn aikana valoherkkyyttä? Valoherkkyys tarkoittaa tilaa, jolloin valoärsyke tuntuu epämiellyttävältä päänsäryn aikana mutta ärsyke ei kiusaa hyvän pään aikana. Valoherkkyydellä ei tarkoiteta auralliseen migreeniin tyypillisenä liittyvää näköhäiriötä, kuten valonvälkettä tai sahalaitoja. VI. Esiintyykö säryn aikana ääniherkkyyttä? Ääniherkkyys tarkoittaa äänien kokemista ärsyttävänä päänsäryn aikana vaikka samat äänet eivät kiusaa muulloin. Suurin osa migreenipotilaista on kohtauksen aikana herkkiä hajuille, mutta tätä ei ole otettu mukaan päänsärkyjen liitännäisoireisiin. VII. Liittyykö päänsärkyyn pahoinvointia? Pahoinvointi ja oksentelu sekoitetaan usein, pahoinvointi tarkoittaa huonoa oloa ja oksentelu oksentamista. Asioista kannattaa puhua niiden oikeilla nimillä sekaannusten välttämiseksi. VIII. Liittyykö päänsärkyyn oksentelua? Oksentelu on yksi päänsäryn vaaramerkeistä, joskaan se ei ole mitenkään harvinainen migreeniin liittyvä piirre. On syytä muistaa, että oksentelu ei suinkaan ole välttämätöntä migreenissä! Itse asiassa migreeniin liittyy oksentelua hyvin harvoin kun lasketaan kaikkien migreeniä sairastavien kaikki koh taukset. Tensiossa oksentelua ei saa koskaan esiintyä! Migreeniin kuuluu vähintään yksi näistä liitännäisoireista: valoherkkyys, ääniherkkyys, pahoinvointi tai oksentelu. Migreenissä saavat olla kaikki mainitut liitännäisoireet mukana. Tensiosäryssä saa olla joko ääni- tai valoherkkyyttä mutta ei koskaan molempia. Pahoinvointi ja oksentelu eivät koskaan liity tensiosärkyyn IX. Kauanko särky kestää? Määritelmän mukaisesti migreeni kestää 4 72 tuntia ja tensio 30 minuutista yhteen viikkoon. Edellä esitetyt kysymykset on aina käytävä läpi kun mietitään onko kyse migreenistä vai tensiosta. Muiden päänsärkyjen toteamiseen tarvitaan vielä enemmän kysymyksiä. Perusterveydenhuollon vastaanotolla suurin ongelma on aikapula, jonka vuoksi osa kysymyksistä jää kysymättä. Näin suuri osa päänsäryistä nimetään tensiosäryksi, koska jos jätetään kysymättä esim. valo- ja ääniherkkyydestä, migreenin diagnoosia ei voi tehdä mutta tension kyllä. Lisäksi niska-hartiaseudun lihasjännitys ei poissulje migreeniä. Itse asiassa nykyään lihasjännityksen katsotaan liittyvän migreeniin kuuluvan lihasjänteyden säätelyhäiriön oireeksi. Migreenikohtausta saattaa edeltää lihasjännityksen lisääntyminen mikä sekin on omiaan johtamaan sekä potilasta että lääkäriä harhaan ja turhiin sekä kalliisiin niskahierontoihin ja kaularangan röntgenkuvauksiin. Paras tutkimus migreenin ja tensiosäryn toteamisesta perusterveydenhuollon vastaanotolla on Landmark-tutkimus joka tehtiin 14 maassa. Mukana oli 128 perusterveydenhuollon yksikköä ja tutkimukseen otettiin peräkkäiset ajoittaista päänsärkyä valittaneet potilaat. Kaikkiaan tutkimukseen osallistui 1203 potilasta. Ensin yleislääkärit tekivät diagnoosinsa potilaista. Sitten kukin potilas seurasi päiväkirjan avulla oman päänsärkynsä piirteitä jopa kuudessa seuraavassa kohtauksessa. Tämän jälkeen päänsärkyyn perehtyneet asiantuntijat lukivat läpi päiväkirjat. Tutkimuksessa selvisi, että jos perusterveydenhuollon lääkäri teki migreenidiagnoosin, niin 98 %:ssa tapauksista kyse todellakin oli migreenistä. Jos diagnoosina oli tensiosärky, näistä 87 % olikin migreeneitä. Kaikista päänsäryn vuoksi tehdyistä käynneistä 76 % johtui migreenistä, 18 % todennäköisestä migreenistä (tensio mahdoton esimerkiksi särkykuvaksen tai pahoinvoinnin vuoksi), 3 % Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2002 6

7 Jos lääkäri ei kysy kaikkia tarpeellisia kysymyksiä, päänsärky ei voi saada oikeata nimeä ja hoito erittäin todennäköisesti epäonnistuu. muusta päänsärystä ja loput 3 % tensiosta. Aikaisemmin on väestöpohjaisissa tutkimuksissa todettu, että migreenin elinikäinen esiintyvyys on noin 20 % ja tension 30 %. Landmark-tutkimus ei sodi tätä vastaan, koska asetelma on eri. Landmark-tutkimuksessa mukana olivat sellaiset potilaat, joilla oli niin paha päänsärky että se ajoi yleislääkärin vastaanotolle. Koska tensiosäryn määritelmään kuuluu, että pahoinvointia tai oksentelua ei saa olla ja särky on pahimmillaankin vain kohtalaista eikä estä toimia, on helppo ymmärtää miksi vastaanotolle hakeudutaan juuri migreenin vuoksi. Tutkimus osoittaa, että tensio särky hoidetaan kotikonstein, mutta migreenissä moni tarvitsee lääkärin apua. Väestötutkimukset pitävät varmasti paikkansa, mutta päänsäryn voimakkuuden ja liitännäisoireiden vuoksi vastaanotolle valikoituu erityisesti migreenistä kärsiviä. Paras arvaus yleislääkärin vastaanotolla olevan päänsärkyä valittavan potilaan diagnoosiksi on migreeni. Arvaus ei kuitenkaan riitä, avainkysymykset on kysyttävä! Kärsitkö migreenistä? Onko suvussasi muillakin migreeniä? Kerron sinulle mielelläni lisää migreenin sukututkimuksesta ja tutkimukseen osallistumisesta. Tutkimushoitaja Tanja Moilanen Puh. (09) Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2002

8 Aila Tiitinen, dosentti, osastonylilääkäri HYKS, Naistenklinikka PL 140, HUS Nainen, hormonit ja päänsärky Ennen murrosikää migreeniä ja myös tavanomaista päänsärkyä on pojilla ja tytöillä saman verran, vain muutamalla prosentilla. Puberteetin jälkeen tilanne muuttuu huomattavasti: nuorilla naisilla migreeniä esiintyy nelinkertaisesti miehiin verrattuna ja migreenikohtauksista näyttävät kärsivän eniten vuotiaat naiset. Raskaus saattaa tuoda väliaikaisen helpotuksen, samaten vaihdevuosien jälkeen migreeni on harvinaisempaa. Päänsärky on tuttu sivuoire eri hormonihoidoissakin. Tästä kaikesta voimme päätellä, että sukuhormonit omalta osaltaan säätelevät päänsäryn esiintymistä ja migreenikohtauksen laukeamista. Kuukautiset laukaisevat migreenin Monella naisella migreenikohtaukset ovat alkaneet kuukautisten alkamisen jälkeen ja jopa 60 % migreeniä potevista naisista saa kohtauksia kuukautisiin liittyen. Vain alle 10 %:lla on kyseessä ns. puhdas menstruaalimigreeni. Kuukautismigreenin määritelmänä pidetään: migreenikohtaus alkaa kuukautisten alkupäivästä laskien ± 2 3 päivän sisällä. Useimmilla on migreeniä muissakin kuukautiskierron vaiheessa tai muiden tekijöiden laukaisemana. Varsinainen kuukautismigreeni on lähes aina auraton migreeni. On hyvä muistaa, että tavanomainen päänsärky voi myös oireilla kuukautiskierron mukaan. Kuukautiskierron säätely Kuukautiskierto on monimutkainen, hienosti säädelty järjestelmä, jonka kaikkien osasten pitää loksahtaa kohdalleen, jotta kuukautiskierto pyörii säännöllisesti. Munasarjojen toimintaa säätelee aivolisäke ja siitä erittyvät hormonit, joiden eritystä taas rytmittää hypotalamuksen vapauttajahormonien eritys. Lisäksi ulkopuoliset tekijät vaikuttavat hormonikiertoon, esim. erilaiset aivojen välittäjäaineet ovat tärkeitä (stressihormonit!), samoin muut hormoneja erittävät elimet (mm. kilpirauhanen). Kuukautiskierron alussa munasarjassa kypsyvä munarakkula tuottaa estrogeenia verenkiertoon. Kun munarakkula on kypsä, aivolisäkkeen ns. LH-hormonipiikki käynnistää munasolun irtoamisen. Tässä vaiheessa estrogeenitasot tipahtavat. Puhjenneen munarakkulan paikalle kehittyy kahdeksi viikoksi keltarauhanen, joka erittää sekä estrogeenia (naishormonia) että progesteronia (keltarauhashormonia). Kun keltarauhasen toiminta loppuu, sekä estrogeeni- että keltarauhashormonitasot tippuvat, minkä seurauksena kohdusta poistuu paksuuntunut kohdun limakalvo kuukautisvuotona. (Kuva 1) Tutkimuksissa on testattu sekä estrogeenin että keltarauhashormonin antoa kierron lopulla, ja tämän perusteella on voitu päätellä, että migreenikohtauksen laukaisee estrogeenitasojen nopea lasku juuri ennen vuodon alkua. Estrogeenitasojen vaihtelua tapahtuu muulloinkin kuukautiskierron ai- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2002 8

9 On voitu päätellä, että migreenikohtauksen laukaisee estrogeenotasojen nopea lasku juuri ennen vuotoa. kana, esim. ovulaation yhteydessä kierron puolivälissä. Heittelyä on myös pian puberteetin jälkeen ja toisaalta vaihdevuosien lähestyessä, kun kierto ei enää ole yhtä säännöllinen. Nämä ilmiöt selittävät migreenikohtausten vaihtelun eri ikävaiheissa. Toisaalta raskauden aikana estrogeeni- ja progesteronipitoisuudet ovat tasaiset vaikkakin korkeat. Tämän ajatellaan olevan syy migreenin helpottamiseen raskauden aikana. mistö reagoi näihin normaaleihin hormonimuutoksiin kiusallisilla oireilla. Itse kuukautisiin voi liittyä alavatsakipujen lisäksi muitakin oireita, kuten pahoinvointia, suolistovaivoja ja päänsärkyä. Oireet ovat yleensä juuri vuodon alkaessa pahimmillaan. Vaivan syyn selittää kohdun toiminta: kohdun limakalvolla muodostuu ns. prostaglandiineja, jotka vapautuvat myös verenkiertoon. Tiedetään, että niillä naisilla joilla on voimakkaat kivut, myös prostaglandiineja muodostuu enemmän. Nämä prostaglandiinit aiheuttavat myös päänsärkyä, mikä on hyvä muistaa lääkehoitoa mietittäessä. Tulehduskipulääkkeet ovat prostaglandiinisynteesin estäjiä, näin ne vaikuttavat itse kuukautiskivun syyhyn vähentäen kohdun supistelua, ja samalla helpottavat myös päänsärkyä. Onko hormoneissa vikaa? Eroaako migreenipotilaan hormonitasapaino muista naisista? Onko hormoneissa jotakin vikaa? Tämä kysymys on varmasti monella mielessä. Tiedämme kuitenkin, että migreenistä kärsivillä naisilla ei ole tavanomaista enempää hormoni- tai kuukautishäiriöitä. Helpottavaa on tietää, että migreenipotilaan raskauteen ei liity tavallista enemmän komplikaatioita. Syklinen kuukautiskierto voi aiheuttaa myös muita kierron mukaan puhkeavia oireita. Usealle on tuttu ns. PMS, premenstruaalisyndrooma. Sen tyyppioireita ovat mielialamuutokset, turvotus, rintojen pingotus, myös päänsärky. Tyypillistä kuitenkin on, että nämä oireet esiintyvät muutaman päivän, jopa reilun viikon ajan ennen kuukautisvuodon alkua, ja oireet helpottavat kun vuoto alkaa. Migreenipäänsärkyä ja PMS-oireyhtymään liittyvää päänsärkyä on joskus vaikeaa erottaa. Yhteistä näille molemmille on, että taustalla on hormonaalisesti normaali kuukautiskierto, mutta jostakin syystä eli- LH FSH E 2 P ovulaatio kuukautisvuoto ovulaatio Kuva 1 Kuvassa näkyy tärkeimpien hormonien pitoisuudet kierron aikana ja tapahtumat kohdun limakalvolla. FSH = Follikkelia stimuloiva hormoni. Kypsyttää munarakkulan alkukierrosta. LH = Luteinisoiva hormoni. Sen erityspiikki käynnistää munarakkulan puhkeamisen. E 2 = P = Estradioli. Tärkein kasvavan munarakkulan tuottama estrogeeni. Progesteroni, keltarauhashormoni. Estrogeeni paksuntaa kohdun limakalvon alkukierrosta, progesteroni kypsyttää limakalvon rauhaset, keltarauhasen lopettaessa toimintansa hormonipitoisuudet laskevat, ja kuukautisvuoto käynnistyy. vrk 9 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2002

10 Hormonihoidot voivat vaikuttaa päänsäryn esiintymiseen Hormonilääkitykset voivat vaikuttaa päänsärkyyn ja migreeniin. Yhdistelmäehkäisypilleri sisältää sekä synteettistä estrogeenia, etinyyliestradiolia että jotakin keltarauhashormonin johdosta. Se ehkäisee raskautta estämällä munasolun irtoamisen. Useimmissa pillereissä on päivittäin tasainen määrä estrogeenia ja progestiinia. Pillereitä käytetään kolme viikkoa, jonka jälkeen pidetään viikon tauko. Tauon aikana kuukautiset yleensä tulevat, ja valitettavasti ehkä migreenikin. Yhdistelmäehkäisypillerien ja migreenin yhteyttä tutkittaessa on saatu monenlaisia tuloksia: migreeni voi pysyä samana, se voi helpottua, se voi pahentua, ja migreenin luonne voi muuttua (aurat). Vaikutus on yksilöllinen ja pillerin valinnalla on merkitystä. Jos ongelmia on, merkkiä tai käyttötapaa kannattaa vaihtaa. Migreeni laukeaa usein taukoviikon alussa, joten voidaan harkita harvennettuja taukoja tai jopa jatkuvaa käyttöä. Mieltä varmasti askarruttaa, onko pilleri vaarallinen terveydelle. Kaiken kaikkiaan vakavia sivuvaikutuksia ehkäisypillereillä on erittäin vähän. Eniten pelätään veritulppia ja aivoverenkierron häi riöitä. Tutkimusten perusteella ajatellaan, että jos sairastaa usein toistuvaa, aurallista migreeniä, pilleri saattaa vähän lisätä aivohal vauksen riskiä. Muut, merkittävämmät riskitekijät on muistettava: tupakointi ja ylipaino. Muu hormonaalinen ehkäisy ei näytä vaikuttavan migreenin esiintyvyyteen. Pelkkää keltarauhashormonia sisältävä minipilleri ei välttämättä ehkäise ovulaatiota. Sen käytön aikana estrogeenitasot vaihtelevat, kuten vuotorytmikin, joten kohtauksia voi olla kuten aikaisemminkin. Se voi kuitenkin olla jollekin sopivin ehkäisymenetelmä. Hormonikierukan varressa on keltarauhashormonia erittävä kapseli, mutta se vaikuttaa pääsääntöisesti kohdun sisällä. Tällöin varsinainen munasarjojen hormonikierto säilyy ennallaan, vaikka vuodot niukkenisivat tai jäisivät kokonaan pois. Hormonikorvaushoitoa käytetään haittaavien vaihdevuosioireiden hoitoon, mutta se myös ehkäisee ja hoitaa osteoporoosia. Oireet hoidetaan estrogeenilla, mutta jos kohtua ei ole poistettu, hoitoon lisätään progestiini. Estrogeeni voidaan annostella tablettina, laastarina tai iholle levitettävänä geelinä. Perinteisessä syklisessä hoidossa käytetään kolmen viikon jakso estrogeenia, ja sen loppuun liitetään 10 vrk ajan keltarauhashormonia. Tämän jälkeen seuraa viikon tauko, jolloin tulee ns. tyhjentymisvuoto, ja ehkä myös päänsärky, joka muuten vaihdevuo sien myötä olisi helpottanut. Estrogeenia voidaan kuitenkin käyttää myös jatkuvasti ja liittää siihen joko jaksotettu tai jatkuva, pieniannoksinen keltarauhashormoni. Viimeksi mainitun aikana ei yleensä tule vuotoja, alkuvaiheen tiputteluja lukuun ottamatta. Useassa tutkimuksessa on todettu, että ihon kautta annosteltu estrogeeni saattaisi olla migreenipotilaalle parempi. Tämä johtunee siitä, että hormonipitoisuudet ovat jonkun verran tasaisempia kuin tablettihoidossa. Mutta: yksilöllisiä eroja on! Kuukautismigreeniä voidaan hoitaa Vanha tieto, että kuukautismigreenin hoito olisi hankalampaa kuin migreenin yleensä, ei pitäne paikkaansa. Tulehduskipulääkkeet auttavat monia, kunhan lääkeannos on riittävä ja se otetaan ajoissa; samalla kuukautiskivutkin helpottuvat. Eri triptaanit auttavat kuukautismigreenissä yhtä hyvin kuin muissakin kohtauksissa. Syklinen esiintyminen ja ennustettavuus antavat mahdollisuuden ennalta ehkäisevään hoitoon ja lääkkeen oikeaan ajoitukseen. Raskauden aikana %:lla potilaista migreeni jopa rauhoittuu tai koh taukset ainakin vähenevät. Hoito on kuitenkin hankalampaa, koska perinteisesti kaikkia lääkkeitä pyritään välttämään raskauden aikana. Parasetamoli ja ASA ovat ensisijaisia, mutta myös tulehduskipulääkkeitä, kuten ibuprofeenia ja naprokseenia voidaan harkiten käyttää. Triptaaneja on perinteisesti vältetty, mutta kertyneiden raporttien perusteella niiden ei ole todettu lisäävän epämuodostumia. Synnytyksen jälkeen hormonipitoisuudet romahtavat, jolloin migreeni voi pahentua. Vähitellen yleensä palautuu sama rytmi kuin ennen raskautta, kuukautiskierron normalisoituessa. Lääkitykseen suhtaudutaan imetyksen aikana samaan tapaan kuin raskauden aikana. Hormonihoitoa voidaan käyttää apuna migreenin hoidossa. Muista syistä käytössä oleva hoito on syytä räätälöidä. Perusperiaate on pyrkiä mahdollisimman tasaisiin estrogeenipitoisuuksiin. Siis ehkäisypilleriä käytetään tauotta, vaihdevuosien hormonihoidossa pyritään antamaan päivittäin tasaiset estrogeenimäärät. Ongelmatilanteissa kuukautismigreeniä voidaan ehkäistä estrogeenilla. Estrogeenia annostellaan ihon kautta etsien sopiva annos. Hoito aloitetaan pari-kolme päivää ennen oletettua vuodon alkua, ja jatketaan muutama päivä vuodon ajan. Hoito edellyttää säännöllistä kuukautiskiertoa, normaalia gynekologista tutkimustulosta, ja tilanteen, mm. vuotojen laadun, tarkkaa seurantaa. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

11 Eila Sundman, johtava sosiaalityöntekijä, HUS Perusasioita sosiaaliturvasta Yhteiskunnallisia toimintoja määrittävät monet säännöt. Ne voivat olla lakeja, asetuksia, ohjesääntöjä, suosituksia tai vain hyvät tavat. Monet valittavatkin, että tavallisella ihmisellä pitäisi olla lähes oikeusoppineen tiedot voidakseen tasa-arvoisesti ajaa asiaansa. Perusperiaatteena on, että kansalaiset huolehtivat itsestään työssä käymällä. Näin he kustantavat perustarpeensa kuten asumisen, ruuan ja esimerkiksi terveydenhuollolliset yleiset tarpeensa. Lainsäädännössä määritellään mm. oikeus erilaisiin palveluihin kuten sairaanhoitoon ja kuntoutukseen sekä sairastuneen taloudellisen toimeentulon järjestämisen mahdollisuudet, edellytykset ja ratkaisut. Tämän artikkelin tarkoituksena on selvittää sairastumisen ja sairastamisen aiheuttamia toimeentuloturvan kysymyksiä. Suomalaisessa yhteiskunnassa palvelujärjestelmät, kuten sosiaali- ja terveydenhuolto, kansaneläkelaitos (Kela) tai työeläkelaitokset ovat varsin eriytyneitä ja niiden sisällä on erilaisia näkökulmia painottavia tekijöitä. Jopa työkyvyttömyyden määrittelykin eroaa Kelan ja työeläkelain säädöstöissä. Sairauden, ja erityisesti pitkäaikaissairauden tai muuten paljon haittaa tuovan sairauden kohdatessa kokonaistilanteen varhainen selvittäminen ja yksilön ohjaaminen tarpeellisten terveydenhuollon ja kuntoutuspalvelujen piiriin säästää kaikkien, sekä sairastuneen että hänen omaistensa ja yhteiskunnan voimavaroja. Yleensä ihmiset jatkavatkin normaalisti elämäänsä selvitettyään sairauden aiheuttamat ongelmat, mahdolliset rajoitukset ja tarpeellisen avun saamisen mahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön kanssa. Saman sairauden aiheuttama haitta ilmenee eri tavoin eri yksilöiden elämässä. Tästä syystä ongelmien ratkaisutavatkin riippuvat siitä, millainen sairastuneen hoidon ja tuen tarve ja elämäntilanne on. Periaatteena on yhteiskunnan normaalipalvelujen käyttö. Kansaneläkelaitos korvausten maksajana Kansaneläkelaitos korvaa Suomessa pysyvästi asuvalle sairaanhoitokustannuksia, ansionmenetystä ja kuntoutusta sekä maksaa korvausta vammaisuuden perusteella. Kustannusten korvaamiseen ja etuihin liittyy yleensä omavastuu. Etuuksia on haettava määräajassa, joka saattaa olla erilainen eri korvausmuodoissa. Sairaanhoitokorvaukset Sosiaali- ja terveysministeriö määrää sairausvakuutuslain nojalla yksityisen sairaanhoidon kustannusten korvausperiaatteet. Kela puolestaan vahvistaa taksat, joihin kustannusten korvaaminen perustuu. Ne ovat julkisesti nähtävissä Kelan toimistoissa ja työpaikkakassoissa. Sairausvakuutus korvaa siten omavastuuosan ylittäviä hoitokuluja osakorvauksina vahvistettujen 11 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2002

12 taksojen mukaisista määristä. Taksan ylittävä osa jää vakuutetun itsensä maksettavaksi, vaikka yksityisistä sairaanhoitopalveluista perityt maksut ovat yleensä suuremmat kuin Kelan taksat. Korvattavia sairaanhoitokustannuksia voivat olla mm. lääkärinpalkkiot, yksityislääkärin määräämä tutkimus ja hoito, kuten laboratorio- ja röntgentutkimukset, hammaslääkärin palkkiot (koskevat koko väestöä lukien), monet lääkärin määräämät lääkkeet, perusvoiteet ja ravintovalmisteet sekä matkat hoitoon ja kuntoutukseen. Julkisen terveydenhuollon perimistä palkkioista kuten sairaalamaksuista tai lääkärintodistuspalkkioista ei makseta korvauksia. Lääkkeet Lääkärin kirjoittama resepti lääkkeiden hankkimiseksi on yleensä voimassa vuoden. Lääkärin sairauden hoitoon määräämät tarpeelliset lääkkeet korvataan kokonaan tai osittain. Korvaukset on ryhmitelty kolmeen korvausluokkaan: puhutaan peruskorvattavista lääkkeistä (50 %:n korvaus) ja erityiskorvattavista lääkkeistä (75 %:n tai 100 %:n korvaus). Kuhunkin korvausluokkaan sisältyy ostokertakohtainen omavastuuosuus, joka on 8.41 euroa peruskorvattavissa ja 4.20 euroa erityiskorvattavissa lääkkeissä. Niistä lääkkeistä, jotka kirjoitetaan migreenin hoitoon, ei saa erityiskorvausta. Lääkärin määräämiä lääkkeitä ostettaessa sairausvakuutuskorvaus vähennetään jo apteekissa. Apteekki toimittaa yleensä enintään kolmen kuukauden käyttöön tarvittavat lääkkeet yhdellä kertaa. Lääkkeen voi ostaa lyhyemmäksikin ajaksi esimerkiksi vain viikon tai kuukauden tarpeeseen, jolloin omavastuu laskutetaan erikseen jokaiselta ostokerralta. Apteekin kanssa kannattaa neuvotella, onko taloudellisempaa hankkia lääkettä kerralla kolmen kuukauden ostooikeutta vastaavissa vai pienemmissä erissä esimerkiksi jos on epävarma lääkkeen sopivuudesta. Lääkärin määräämille lääkkeille vahvistetaan vuosittainen kattosumma. Vuonna 2002 se on euroa. Kun tämä kattosumma on lisäksi ylittynyt omavastuista kertyneellä eurolla, on oikeus saada sairausvakuutuskorvauksen piiriin kuuluvat lääkkeet ilmaisina kalenterivuoden loppuun muidenkin lääkärin määräämien lääkkeiden osalta, esimerkiksi antibiootit. Kela ilmoittaa viran puolesta tämän lisäkorvausrajan täyttymisestä. Lisäkorvausta haetaan kuuden kuukauden kulues sa kalenterivuoden päättymisestä eli seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Hakemukseen tarvitaan ostokuitit tai apteekin miinuskirja, joten kuitit tulee säilyttää korvauksen saamiseksi. Kustannuksiin ei lasketa ilman lääkemääräystä ostettuja lääkkeitä. Elämäntilanne saattaa olla hankala esimerkiksi työttömyyden vuoksi. Tällöin kunnan sosiaalitoimistosta on mahdollista hakea toimeentulotukea lääkekustannuksiin toimeentulotuen normin asettamissa rajoissa. Lääkärinpalkkiot, tutkimus ja hoito Yksityislääkärin antaman hoidon palkkiosta myönnettävä korvaus on 60 % taksan mukaisesta määrästä. Korvauksen saa myös yksityissairaalassa tai julkisen terveydenhuollon erikoismaksuluokassa annetusta hoidosta ja tutkimuksesta. Lääkärin hoitomääräys tutkimuksista ja hoidosta on voimassa yleensä vuoden. Tutkimuksen ja hoidon korvaus on 75 % Kelan mukaisesta omavastuun (13.46 euroa) ylittävästä määrästä, joka yleensä on todellisuudessa alhaisempi kuin todellinen maksettu hoito johtuen lääkärien eri hintaisista palkkioista Kelan korvauksen ollessa taksan mukainen. Samalla kertaa määrätty tutkimus- ja hoitosarja voidaan korvata yhtenä kokonaisuutena, johon voi kuulua kolmen kuukauden aikana kertyneet, korkeintaan 15 tutkimus- tai hoitokertaa. Esimerkiksi fysikaalista hoitoa voidaan määrätä kertaa, joka on hoidollinen kokonaisuus. Hammashoito Koko väestö on hammashoidon piirissä Hammashoito on alle 19-vuotiaille maksuton kunnan hammashoitolassa. Jokaisella kansalaisella on vuosittain oikeus yksityisessä hammashoidossa 60 %:n korvaukseen suun ja hampaiden tutkimuksen ja ehkäisevän hoidon osalta. Korvaus määräytyy Kelan vahvistetun taksan mukaan. Korvauksen taso on noin % todellisista kustannuksista. Hammaslääkärin määräämät antibiootit korvataan kaikille peruskorvattavina lääkkeinä, jolloin korvaus on 50 % omavastuun (8.41 euroa) ylittyvältä osalta. Hammashoitoon liittyvistä laboratorio- ja röntgentutkimuksista sekä matkoista hammashoitoon maksetaan myös korvausta. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

13 Matkakustannukset Sairausvakuutus korvaa sairaanhoidon, hammaslääkärihoidon, erilaisten tutkimusten ja kuntoutuksen sekä apuvälineiden hankkimisesta syntyneitä matkoja. Myös tarpeelliset terveydenhuoltohenkilöstön matkat potilaan kotiin hoidon toteuttamiseksi voidaan korvata. Korvattavuus perustuu julkisten liikennevälineiden käyttämiseen. Erityiskulkuneuvon, kuten taksin käytön tarpeesta antaa matkakorvaustodistuksen hoitopaikka. Matkakorvaus on haettava kuuden kuukauden kuluessa. Hakemuksen liitteiksi tarvitaan sairaanhoitolaitoksen todistus sekä kuitit erityiskulkuneuvon, kuten taksin kuluista. Jos terveydenhuollon matkoja kertyy runsaasti, voi Kelaa varten pyytää toistaiseksi voimassa olevan SVA-lääkärinlausunnon matkustustarpeesta sekä muun kuin julkisen liikennevälineen tarpeesta. Kaikki kuitit tulee säilyttää siltä varalta, että vuotuinen matkojen maksukatto täyttyy. Sekä sairaanhoidon että kuntoutuksen matkoilla on omat erilliset maksukatot. Sairaanhoidon matkojen omavastuu on 9.25 euroa ja kuntoutuksen matkojen 7.57 euroa yhdensuuntaisesta matkasta. Ylimenevä summa korvataan. Omavastuun alittavat matkakulut lasketaan mukaan vuosittaiseen kattosummaan, joka on euroa sairaanhoidon ja euroa kuntoutuksen matkoista. Myös nämä on syytä ilmoittaa Kelaan kuuden kuukauden kuluessa kustannusten muodostumisesta. Kattosumman täytyttyä matkat korvataan kokonaan kuluvan vuoden loppuun. Oman auton käytöstä korvataan kilometrikorvaus (17 senttiä/km). Ansionmenetyksen korvaaminen Sairauspäivärahan, lapsen vanhemmille maksettavan erityishoitorahan ja kuntoutusrahan tarkoituksena on korvata sairaudesta aiheutuvaa ansionmenetystä. Korvausta maksetaan arkipäiviltä. Korvausperusteet määräytyvät verotuksessa todetun työtulon tai edellisen neljän kuukauden aikana (suoja-aika) maksetun työttömyyskorvauksen tai opintotuen tason mukaan. Korvaukset ovat verotettavaa tuloa. Ansiotulon menetystä voivat korvata myös erilaiset yksityiset omat vakuutukset. Sairausvakuutuksen päivärahaa Sairaudesta aiheutuvan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttama ansionmenetys korvataan sairausvakuutuksen päivärahalla, johon Suomessa asuvalla vuotiaalla henkilöllä on oikeus. Määrä on yleensä noin 80 % todetuista tuloista. Edellytyksenä on, että hän on viimeisen kolmen kuukauden aikana ennen sairastumistaan ollut ansiotyössä. Jos työtuloja ei ole tai vuosityötulo on alle 979 euroa, voidaan 55 päivän sairausloman jälkeen maksaa vähimmäispäivärahaa euroa päivässä. Puolison tulot eivät estä vähimmäispäivärahan myöntämistä. Työnä pidetään myös opiskelua ja itsenäistä yrittäjätoimintaa sekä oman talouden hoitamista. Päivärahaa haetaan Kelalta tai työpaikan sairaskassalta neljän kuukauden kuluessa sairausloman alkamisesta. Hakemuslomakkeen liitteeksi tarvitaan lääkärintodistus A, jolla voidaan myöntää päivärahaa noin kahden kuukauden ajaksi. Kun sairausloma jatkuu yli 60 päivää, Kela selvittää kuntoutusmahdollisuuksia ja vaatii tarkempaa selvitystä B-lääkärinlausunnolla. Päivärahaa maksetaan enintään 300 päivältä, joka käytännössä on yksi vuosi. Päivärahan maksamiseen liittyvä omavastuu eli karenssi on sairastumispäivän lisäksi 9 arkipäivää. Yleensä työssä olevat saavat palkan ainakin tältä ajalta: kunnan ja valtion palveluksessa olevat pidemmältä ajalta. Päiväraha maksetaan työnantajalle palkallisen sairausloman ajalta ja tällöin työnantaja myös panee vireille päivärahahakemuksen. Työttömyyskorvausta saavien korvaus jatkuu karenssiajan yli, jonka jälkeen korvaus muuttuu hakemuksesta sairausvakuutuksen päivärahaksi. Sitä maksetaan kaikilta arkipäiviltä, kun taas työttömyyskorvauksen maksu määräytyy viideltä päivältä viikossa. Sairauden pitkittyessä yli 300 päivän on huolehdittava eläkehakemuksen vireille tulo ajoissa, yleensä viimeistään noin kolme kuukautta ennen päivärahaoikeuden päättymistä, josta Kela tiedottaa erikseen. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää toistaiseksi tai määräaikaisesti, jolloin se on kuntoutustuki. Eläkeasian vireillepanoon riittää yksi hakemus. Vammais- ja hoitotuet Kela voi myöntää pitkäaikaisesti sairaalle tai vammaiselle harkinnanvaraista taloudellista tukea joko määräaikaisena tai pysyvänä tukena. Tuki on riippumaton tuloista ja varallisuudesta sekä ve- 13 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2002

14 roton. Takautuva hakuaika on yksi vuosi. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan C-lausunto, B-lausunto, epikriisi tai muu vastaava selvitys. Ensimmäistä kertaa tukea haettaessa tarvitaan C-lausunto. Tuet on porrastettu kolmeen tasoon sairauden aiheuttaman haitan perusteella. Tukea voidaan maksaa alle 16-vuotiaan lapsen vanhemmalle sairaan lapsen kotihoidon tukemiseksi (lapsen hoitotuki) työikäisen ei-eläkkeellä olevan henkilön jokapäiväisessä elämässä selviytymisen edistämiseksi (vammaistuki) eläkeläiselle kotona selviytymisen tukemiseksi (eläkkeensaajien hoitotuki). Myöntämisessä huomioidaan sairauden tai vamman aiheuttamat jatkuvat erityiskustannukset. Arvioidun haitan tulee aikuisilla kestää yleensä vähintään vuoden ja lapsilla puoli vuotta. Käsittelen seuraavassa tarkemmin vammaistukea. Vammaistuen tarkoituksena on tukea pääasiassa muiden kuin eläkkeellä olevien henkilöiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Tukea voidaan maksaa vuotiaalle henkilölle, joka ei saa täyttä työkyvyttömyyseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä tai vastaavaa etuutta ulkomailta. Vammaistuen saaminen edellyttää toimintakyvyn alenemista sairauden tai vamman johdosta. Tällöin vammaistukea maksetaan yleisen haitan, tarvittavan avun, palvelusten ja erityiskustannusten korvaamiseksi. Tätä kokonaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon yksilölliset olosuhteet. Vammaistuessa korostuu haitta, joka on luokiteltu asteikolla Tuki on jaksotettu kolmeen ryhmään sairauden vaikeusasteen ja toimintakyvyn aleneman mukaan. Tällä hetkellä alin vammaistuki on euroa, korotettu vammaistuki euroa ja erityisvammaistuki euroa. Lapsen hoitotuen määrät ovat samat. Eläkkeensaajien hoitotuki on määrältään alhaisempi. Lisää tietoa sosiaaliturvaan liittyvistä kysymyksistä saa Kelan julkaisuista ja toimistoista sekä sairaaloiden sosiaalityöntekijöiltä. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

15 Toim. Jutta Heikkilä Happi on nopea ja tehokas apu Hortonin neuralgiaan Sarjoittaisesta päänsärystä (Hortonin neuralgia, cluster päänsärky) kärsii Suomessa arviolta ihmistä. Kipu paikantuu toisen silmän seutuun ja esiintyy useita viikkoja tai kuukausia kestävinä voimakkaina kohtaussarjoina. Happihoito on nopea ja turvallinen hoitokeino, joka katkaisee kipukohtauksen 5 15 minuutissa. Sarjoittainen päänsärky on suhteellisen harvinainen ja mystiseltä vaikuttava sairaus. Kipukohtaukset ovat erittäin voimakkaita ja ilmaantuvat usein kellon tarkkuudella samaan aikaan vuorokaudesta useiden viikkojen ajan. Kivun voimakkuus tekee potilaista motorisesti levottomia ja kohtauksen aikana he saattavat esimerkiksi kävellä edestakaisin, koska paikallaan pysyminen tuntuu mahdottomalta. Päänsärkyyn liittyy toispuoleisia autonomisia oireita kuten kasvojen hikoilua, silmän punotusta, kyynelvuotoa tai nenän tukkoisuutta. Hoitamattomana kohtaus saattaa kestää jopa kolme tuntia. Yleisin tyyppi on, että sarjan aikana esiintyy päivittäin yksi kohtaus, useimmin öiseen aikaan. Parhaimmillaan kohtauksia voi olla joka toinen päivä ja pahimmillaan jopa kahdeksan kertaa päivässä. Kohtaussarja kestää muutamasta viikosta kuukausiin, kuvailee Tampereen yliopistollisen keskussairaalan kipupoliklinikan osastonylilääkäri Aki Hietaharju. Sairaus puhkeaa yleensä ikävuoden välillä ja on yleisempi miehillä kuin naisilla. Syynä hypotalamuksen toimintahäiriö Sarjoittaisen päänsäryn syntyä ei ole pystytty täysin selittämään, mutta pohjimmainen syy on hypotalamuksen toimintahäiriö. Oireiden kytkeytyminen vuodenkiertoon ja vuorokausirytmiin viittaa kohtausten käynnistymiseen keskushermostossa. Sairaudesta kärsivillä on todettu myös muutoksia aivoverenkierrossa ja paikallisia laajentumia verisuonissa. Myös perinnöllisillä tekijöillä ja esimerkiksi tupakoinnilla on yhteys sairauden esiintyvyyteen, Aki Hietaharju kertoo. Itse olen myös huomannut, että sairaus esiintyy useimmin vuorotyötä tekevillä ihmisillä, koska vuorotyö saa hypotalamuksen toimimaan poikkeuksellisella tavalla, Hietaharju lisää. Happihoito yksi nopeimmista tavoista katkaista kohtaus Sarjoittaista päänsärkyä sairastavalle potilaalle pyritään löytämään tehokas kohtaushoito ja sopiva estolääkitys. Kohtaushoidon tarkoituksena on saada nopea apu kipukohtaukseen ja katkaista kohtaus. Estohoidolla pyritään puolestaan hillitsemään kohtausten uusiutumista. Happihengitys on perinteinen kohtaushoito, jonka teho on osoitettu useissa tutkimuksissa. 15 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2002

16 Kannustan niin lääkäreitä kuin sarjoittaista päänsärkyä sairastavia potilaitakin optimismiin. Hoitokokeiluja kannattaa tehdä, koska sopiva hoito yleensä löytyy jokaiselle potilaalle, sanoo Tampereen yliopistollisen keskussairaalan kipupoliklinikan osastonylilääkäri Aki Hietaharju, jolla on laaja kokemus sarjoittaisen päänsäryn hoidosta. Jos sarjan ensimmäiset kohtaukset hoidetaan tehokkaasti, sarjasta ei yleensä tule yhtä pitkää kuin hoitamattomana. Siksi tehokkaan ja potilaalle sopivan kohtaushoidon löytäminen on tärkeää. Happea käytetään usein vain vaikeille tapauksille ja sitä pidetään viimeisenä keinona, jos muut keinot eivät auta. Mielestäni asian ei tulisi olla niin. Happea kannattaa kokeilla, koska se auttaa prosentilla potilasta, Aki Hietaharju kertoo. Hietaharjun mukaan epätietoisuus hapen vaikutuksista ja saatavuudesta on selkein syy siihen, ettei sitä käytetä yleisesti sarjoittaisen päänsäryn hoidossa. Urani alussa mietin itsekin, mistä happea oikein voisi saada. Joitakin potilaita neuvoin jopa hakemaan happipullon rakennustyömaalta, Hietaharju kertoo päätään pudistellen. Nykyisin rakennustyömaille ei onneksi tarvitse lähteä, sillä AGA Linde Healthcarella on laaja valikoima happipulloja ja -laitteita kotipotilaiden käyttöön. Lääkkeellistä happea määrätään reseptillä tai A-todistuksella ja KELA korvaa osan hoidon kustannuksista. Lisätietoa happihoidosta saa myös AGA Linde Healthcaren kotisivuilta ja puhelinnumerosta Happihoitoa kokeili menestyksekkäästi jo 1950-luvulla mm. amerikkalainen neurologi B. T. Horton, jonka mukaan sairaus on nimetty. Hapen teho kohtausten katkaisijana perustuu sen ominaisuuteen supistaa aivoverisuonia, jotka ovat kohtauksen aikana laajentuneessa tilassa. Lisäksi happi vaikuttaa ilmeisesti suotuisalla tavalla välittäjäaineiden erittymiseen, joka häiriintyy sarjan aikana, Aki Hietaharju sanoo. Happihoidon aikana sata prosenttista happea hengitetään 7 10 litraa minuutissa noin 15 minuutin ajan. Useimmilla potilailla kohtaus hellittää tuona aikana. Happi on yksi nopeimmista tavoista katkaista kipukohtaus ja soveltuu erityisen hyvin, jos kohtauksia on usein. Hapella ei ole sivuvaikutuksia ja se on siksi helppo ja turvallinen hoitomuoto. Sarjoittaiseen päänsärkyyn käytetään yleisesti myös triptaaneja, mutta niitä ei saa ottaa kuin kaksi kertaa päivässä. Kaikille potilaille triptaanit eivät myöskään sovi ja silloin happi on erittäin hyvä vaihtoehto, Hietaharju kommentoi. Tehokas kohtaushoito voi lopettaa sarjan POTILAS: Kohtaus kestää puolesta tunnista tuntiin, ja on todella hädin tuskin siedettävissä. Tuntuu kuin hajoaisin kappaleiksi ja on vaikea hengittää. Kipu on oikealla silmässä, ohimossa, päänahassa, takaraivossa, niskassa, hartiassa ja korvan tienoilla. Silmä kirkkaan punainen, luomet turvoksissa ja vuotaa vettä solkenaan. Tällä hetkellä olen ollut aamu neljästä hereillä ottaen vastaan kohtauksen tunnissa. Välissä on ehkä 15 minuutin jaksoja ilman repivää kipua, pieni jomotus muistuttamassa ja odottamassa seuraavaa. Kohtauksen tullessa kaikki ylimääräinen ärsyke on liikaa, otsahiuksen valahtaminen kasvoille on ajaa reunan yli. Ote sarjoittaista päänsärkyä sairastavan henkilön kipukuvauksesta. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

17 Timo Jaakkola Happihoito Happihoidon on todettu auttavan lähes 80 % potilaista Hortonin neuralgian kohtauksenaikaisessa hoidossa. Hoidossa hengitetään 100-prosenttista happea yleensä 7 10 l/min noin 15 minuutin ajan. Nykyiset happihoidon välineet mahdollistavat myös kotihoidon. Hoitoon tarvitaan aina resepti tai A-todistus. Kela korvaa osan happihoidon kuluista peruskorvattavana lääkkeenä. Miten saan happihoitovälineet? Kun olet saanut lääkärin määräyksen happihoidosta, voit ottaa yhteyttä kotikuntasi terveyskeskukseen. Jotkin kunnat kustantavat tai lainaavat terveyskeskuksistaan potilaalle hänen tarvitsemansa happipullot ja virtausmittarit. Mikäli kotikuntasi terveyskeskus ei happipulloja lainaa, ota yhteyttä lääkkeellisen hapen toimittajaan suoraan (esim. Aga ). Hapen toimittaja tarvitsee kopion reseptistä ja mielellään tilauslomakkeen täytettynä. Tilauslomakkeita saa AGA Linde Healthcarelta tai sairaalan keuhkopoliklinikan kuntoutusohjaajalta. Mitä varusteita tarvitsen? Happihoitoon tarvitaan happipullo, virtaussäädin tai -mittari, happimaski (ei viikset) ja kärry tai reppu. Happipulloja on erilaisia ja erikokoisia. Virtausmittari: Virtausmittari voi olla Rotametri (kuulanäyttöinen) tai Debistar (numeronäyttöinen), molemmat vaihtoehdot voi liittää pullon pikaliittimeen ja niillä on helppo säätää lääkärin määräämä hapen virtaus. Happipullo: Kotikäyttöön suositellaan ns. turvapulloja tai mukana kannettavia pieniä ns. kevytpulloja. Turvapullossa on kaulaosaa suojaava kaulus, kiinteänä paineenalennusventtiili ja pikaliitin virtaussäätimelle. Pullo on hyvä olla aina kiinnitettynä vaikka pöydänjalkaan tai kuljetuskärryyn, että se ei pääse kaatumaan. Kevytpullo on kevyt ja kooltaan pieni, ja sitä voi kantaa mukanaan esim. sille suunnitellussa repussa, jolloin kohtausapu on aina lähellä/ mukana. Mistä kustannukset muodostuvat? Hoidon kustannukset muodostuvat virtausmittarista tai virtaussäätimestä, ellei sellaista saa terveys- 17 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2002

18 Happihoidon on todettu auttavan lähes 80 % potilaista Hortonin neuralgian kohtauksenaikaisessa hoidossa. keskuksesta, happipullon vuokrasta, täytöistä ja kuljetuksesta. Kertaluontoiset kustannukset välineistä ja tarvikkeista ovat suunnilleen 150. Hoidon aloittaminen ja vuoden kokonaiskulut ovat suuruusluokkana alkaen noin 450. Kela korvaa osan happihoidon kuluista peruskorvattavana lääkkeenä. Korvausta myönnetään korkeintaan kolmen kuukauden jaksoissa hapen täyttö- ja vuokrakuluista. Korvausta saa 50 % omavastuun (8,41 ) ylittävästä summasta. Happilaitteiston vuokran korvaaminen edellyttää, että kolmen kuukauden jaksolla on vähintään yksi lääkkeellisen hapen täyttö. Valitusmenettelyn kautta Kela on joskus korvannut 3 kk vuokran ilman täyttöä. Vuotuisen lääkkeille määritellyn omavastuuosuuden ylittyessä maksetaan korvaus hapen täyttö- ja vuokrakuluista täysimääräisenä toimittajan laskua vastaan. Kuinka happea käytetään? Turvallinen kotihappihoito perustuu oikean happivirtauksen käyttämiseen lääkärin ohjeiden mukaan sekä edellyttää tutustumista laitteiston turvallisuusohjeisiin. Myös laitteiston käyttö- ja kuljetusohjeisiin on syytä perehtyä. Happilaitetta tulee käsitellä aina huolellisesti ja sitä on suojeltava kolhuilta. Jos laite ei toimi, neuvoja antaa hoitava sairaala tai laitteiston toimittaja. Happi ei ole itsestään syttyvää, mutta se nopeuttaa ja ylläpitää palamista. Happihoidon aikana happea kertyy esim. hiuksiin, partaan ja vaatteisiin. Siksi tulen lähellä olo ja sen sytyttäminen mm. tupakointi happihoidon jälkeen aiheuttaa palovaaran. Happilaite suljetaan aina käytön jälkeen. Laitteita säilytetään hyvin ilmastoidussa tilassa. Jos happea pääsee vuotamaan huoneistoon, on huoneisto tuuletettava perusteellisesti. Koska Hortonin neuralgiassa särkyjaksoja ei voi ennakoida, on suositeltavaa että happihoitovälineet ovat heti saatavilla ensi kohtauksesta lähtien. Pullot kannattaa sijoittaa siten, että ne ovat helposti käyttöönotettavissa kohtauksen sattuessa. Lisäksi käyttö kannattaa opetella siten, ettei venttiilien avaaminen ja maskin laittaminen muodostu liian vaikeaksi. Parhaiten kullekin soveltuvat laitteet ja menetelmät ovat yksilöllinen asia. Pullokoot ja tarvittavat virtaukset määräytyvät tapauskohtaisesti ja kokemuksen myötä. Oikein käytettynä kotihappihoito on turvallinen ja tehokas menetelmä Hortonin neuralgian särkykohtauksen hoitoon ja tarjoaa vaihtoehdon tavalliselle lääkehoidolle. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

19 Teksti ja kuva: Johanna Poutiainen Sarjoittaisesta päänsärystä kärsivät tapasivat: On hyvä tietää, ettei ole yksin Kesäharjun kurssikeskukseen Pohjois-Iittiin kokoontui elokuun viimeisenä viikonloppuna parisenkymmentä sarjoittaisesta päänsärystä (Hortonin neuralgiasta) kärsivää kumppaneineen. Viikonloppu oli osallistujien mielestä erittäin onnistunut. Asiantuntijavieraana lauantaina oli dosentti Markus Färkkilä. Hän kertoi, että Suomessa on sarjoittaisesta päänsärystä kärsiviä tuhannen hengen verran. Maailmanlaajuisesti luku on promillea koko väestöstä. Tämän vaikean säryn geneettinen tutkiminen Suomessa ei ole ottanut tulta alleen osittain juuri pienen potilasmäärän vuoksi. Dosentti Färkkilä kertoi myös happihoidosta ja aiheesta jatkoi Agan piiripäällikkö Sari Pöysti. Hän oli tuonut kokeiltaviksi erilaisia pieniä happipulloja, joita on mahdollista kuljettaa mukanaan päänsärkyjakson aikana. Lauantai-iltana saunottiin, paistettiin makkaraa ja pelattiin biljardia. Tutustuttiin ja juteltiin jo muustakin kuin säryistä ja kivuista. Sunnuntaina ryhmä keskusteli perheterapeutti Mika Niskasen johdolla säryn vaikutuksesta perhe-elämään. Särky, joka keskeyttää helposti arkirutiinit ja vaikuttaa niin vieraiden kylään kutsumiseen kuin lasten leikkimiseen, ansaitsee huomiota myös perheen näkökulmasta. Vuoden 2003 elokuun loppuun on suunnitteilla vastaavanlainen vertaistukitapaaminen. Tämänkertainen viikonloppu oli jatkoa viime vuodelle, jolloin hortoilijat kokoontuivat ensimmäisen kerran yksipäiväisessä tapahtumassa Jyväskylässä. Sari Pöysti esitteli happihoidon tarvikkeita. Hapen käytöstä kohtaushoidossa voi olla sarjoittaisesta päänsärystä kärsivälle huomattavaa apua. Suositusten mukaan sataprosenttista happea tulisi ottaa 7 10 l/min 15 minuutin ajan maskin kautta kohtauksen alettua. 19 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2002

20 K y s y a s i a n t u n t i j a l t a Dosentti, neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä, HYKS Neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta, Torikeskuksen lääkäriasema, Jyväskylä 1. Pidän liikkumisesta ja yritän liikkua säännöllisesti. Etenkin sisäliikunnassa ongelmani on se, että useasti liikuntatunnin aikana minun on raskas hengittää (tuntuu kun en saisi riittävästi ilmaa). Sen jälkeen takaraivoani särkee ja useasti särky päätyy migreenikohtaukseksi. Ongelma on jatkunut jo muutaman vuoden. Harrastan kuntosalia, Trimmiä, Bailatinoa ja nyt olen aloittamassa astanga-joogaa, josta minulla on vain yhden kerran kokemus, mutta sain myös siitä päänsäryn. Mikä auttaisi asiaa tai kenen puoleen voisin kääntyä? Kuvaamanne tilanne on kiusallisen yleinen migreeniä potevilla. Liikunnan harrastaminen ja muukin pitempiaikainen fyysinen ponnistelu voi laukaista migreenikohtauksen. Mekanismia ei tiedetä, mutta niskan rakenteiden ja verisuonten seinämien mekaanisella ärsykkeellä tai kehon lämpötilan nousulla saattaa olla osuutensa asiassa. Oireiden eteneminen on yleensä nopeaa, ne alkavat rasituksen aikana tai pian sen loppumisen jälkeen tavallisesti niskojen jumittumisena ja puristuksena. Sen jälkeen tunnin-kahden sisällä särky nousee toispuoleisesti päälaelle ja ohimolle ja joskus silmän seutuun ja muut migreenin liitännäisoireet (valo-, ääni-, hajuherkkyys, huono olo) tulevat kuvaan mukaan. Tällaisen migreenikohtauksen lääkehoito-ohje on ihan sama kuin missä tahansa migreenissä: aivan oireiden alkuvaiheessa (niskat jumissa) voi kokeilla katkaista oireiden etenemistä särkylääkkeillä (esim. ibuprofeeni mg, ketoprofeeni mg ). Jos oire kuitenkin etenee edellä kuvatulla tavalla, on tehokkain hoito triptaani-lääke. Joillakin henkilöillä särkylääke ei auta ollenkaan, silloin on syytä ottaa ensisijaisesti triptaania. Jos taipumus tällaisiin liikunnan laukaisemiin kohtauksiin on jatkuva, suosittelen kokeiltavaksi hyvin toimivaa täsmäestohoitoa eli särkylääkeannos 1/2 1 tuntia ennen liikuntasuoritusta. Tämä yleensä estää kohtauksen puhkeamisen kokonaan. MI 2. Olen 30-vuotias nainen ja sairastanut aurallista migreeniä 10-vuotiaasta. Normaalissa migreenikohtauksessani on varsin voimakas aura, joka kestää minuuttia. Kova päänsärky alkaa yleensä jo auran aikana ja särky esiintyy lähes aina takaraivon oikealla puolella. Pahoinvointi alkaa usein myös samanaikaisesti ja hoitamattomana kohtaus päättyy oksentamiseen tunnin kuluttua. Normaalikohtaukseen tehoaa hyvin täsmälääke yhdessä pahoinvointilääkkeen kanssa. Mutta miksi kuukautismigreenini on aivan erilainen? Kuukautismigreeni iskee yleensä kahdesti, ensin 1-2 päivää ennen vuotoa ja toisen kerran vuodon viimeisenä tai sitä seuraavana päivänä. Näissä kohtauksissa aura on lievä ja menee selvästi ohi ennen kuin särky alkaa. Särky on täysin lamauttava ja kulkee vaakatasossa pään vasemmalla puolella otsalta korvan yli niskaan. Pahoinvointi on tuntuvaa mutta harvemmin oksennan. Ilman lääkitystä kohtaus kestää tuntia. Kuukau- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

Naisten migreeni www.migreeni.org

Naisten migreeni www.migreeni.org Naisten migreeni Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. www.migreeni.org Kuukautismigreeni Mikä

Lisätiedot

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY

Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY Jos lasten hankinta ei ole ajankohtaista, on ehkäisyä käytettävä yhdyntöjen aloittamisesta vaihdevuosiin saakka. Niin hormonaalisia kuin muitakin ehkäisyvaihtoehtoja

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Sosiaalista turvaa sairauden aikana Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Toimeentulo sairauden aikana Kelan sairauspäiväraha korvaa ansionmenetystä sairausloman ajalla: 16-67- vuotiaille työssä käyville, yrittäjille,

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan terveysosaston lääkekorvausryhmä 17.2.2010 Suomen lääkekorvausjärjestelmä: Mitä korvataan? Kela korvaa lääkkeitä,

Lisätiedot

Miten lääkkeitä korvataan ja

Miten lääkkeitä korvataan ja Miten lääkkeitä korvataan ja kenelle? Jaana Harsia-Alatalo Proviisori Terveysosasto/lääkeryhmä 1 Miksi ja kenelle lääkkeitä korvataan? Historiaa. Sairausvakuutuslain mukainen lääkekorvausjärjestelmä tuli

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta:

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta: Mikä migreeni on? Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus. Henkilö, jolla on migreeniominaisuus, on kohtausten välissä terve ja toimintakykyinen.

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751 Nuoren naisen ehkäisymenetelmät Pitkäaikaiset ehkäisymenetelmät Hormonikierukka 3 v ja 5 v Pitkäaikainen ehkäisy (pienempi 3 vuotta, isompi 5 vuotta) Sisältää paikallisesti vapautuvaa keltarauhashormonia

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Kela sähköisti palvelunsa Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Etuudet äitiysavustuksesta eläkkeeseen Lapsiperheet Työttömät Eläkeläiset Opiskelijat Sairastaminen Asumisen tuet Kuntoutus

Lisätiedot

Kela ja lääkekorvaukset

Kela ja lääkekorvaukset Kela ja lääkekorvaukset 1 Korvausjärjestelmä ja lääkkeen korvattavuus 2 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito

Lisätiedot

Y L E I S O H J E SAIRAUSKASSA LAIVAN JÄSENILLE

Y L E I S O H J E SAIRAUSKASSA LAIVAN JÄSENILLE Y L E I S O H J E SAIRAUSKASSA LAIVAN JÄSENILLE 1.1.2015 YHTEYSTIEDOT Postiosoite: Käyntiosoite: Sairauskassa Laiva Meyer Turku Oy, (P32) PL 666 Telakkakatu 1 20101 TURKU 20240 TURKU Palvelemme: ma to

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet

Lisätiedot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 3.2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Migreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org

Migreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Migreeni Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Etsi päänsärkyysi selitys Ensimmäinen askel päänsärkysi hallinnassa on selvittää, liittyykö

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2015 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet Salla Kalsi Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit Gonadotropiinit Aivolisäkeperäiset FSH = follikkeleita stimuloiva hormoni LH = luteinisoiva hormoni Istukkaperäiset

Lisätiedot

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Valmistaudu vaihdevuosiin 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Menopaussi keskimäärin 45-58 v, keski-ikä 51v. aiemmin jos munasarjat poistettu, säde- tai solusalpaajahoidon jälkeen tupakointi varhentaa 1-2

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy TÄMÄN ESITTEEN TARKOITUS Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

APTEEKKIEN SV-OHJEET Muutokset 1.1.2011. Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta. Apteekissa valmistetut lääkkeet

APTEEKKIEN SV-OHJEET Muutokset 1.1.2011. Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta. Apteekissa valmistetut lääkkeet Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta Apteekissa valmistetut lääkkeet Apteekissa valmistettujen lääkkeiden korvaamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä lääkkeiden korvaamisesta säädetään (SVL

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-D Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta

Lisätiedot

Migreeni: Oirejatkumo

Migreeni: Oirejatkumo Migreeni Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus, jonka aivan kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä,

Lisätiedot

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Vakuutusyhtiöiltapäivä 12.5.2015 Reetta Kyyrö Terveysosasto Kv-sairaanhoitotiimi Ulkomailla syntyneet sairaanhoitokustannukset 1. Äkillinen sairastuminen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö Hallintosääntö Kokous- ja palkkiosääntö 1 KOKOUS- JA PALKKIOSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 5.6.2013 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta

Lisätiedot

Sarjoittainen päänsärky

Sarjoittainen päänsärky Sarjoittainen päänsärky Särky herättää usein keskellä yötä, pari tuntia sen jälkeen kun olen mennyt nukkumaan. Se kehittyy sekunneissa, kipu on suorastaan murskaava. Kipu on vain oikeassa silmässäni, niin

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Kirjan käyttäjälle... 5

Kirjan käyttäjälle... 5 Sisällysluettelo Kirjan käyttäjälle... 5 Kappale 1: Yleislääkärillä... 9 Dialogit... 11 Sarjoittainen päänsärky... 11 Jännityspäänsärky... 13 Migreeni... 15 Sanastotehtävät... 18 Keskustelutehtävät...

Lisätiedot

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat 7.4.2011 Mirja Reinikka Kela, Oulun toimisto Kela korvaa matkakustannuksia Sairauden, vaikean vamman raskauden, synnytyksen ja Kelan järjestämän kuntoutuksen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2009

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2009 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2009 Kaupunginhallitus 14.4.2008 Kaupunginvaltuusto 28.4.2008 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI SISÄLLYSLUETTELO 1 SOVELTAMISALA... 1

Lisätiedot

Kelan korvaamat. terveydenhuoltoon. Kela, Terveysosasto 12.9.2013

Kelan korvaamat. terveydenhuoltoon. Kela, Terveysosasto 12.9.2013 Kelan korvaamat matkat terveydenhuoltoon Kela, Terveysosasto 12.9.2013 Matkakorvausten myöntämisperusteet Matka korvataan sairauden, raskauden, synnytyksen ja Kelan myöntämän kuntoutuksen vuoksi tehdyistä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Uusinta uutta kroonisesta migreenistä Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy G43.3 Komplisoitunut migreeni ICHD-3 koodit 1.3. Krooninen migreeni 8.2. Lääkkeen liikakäyttöön

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Voimaan 1.1.2013

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Voimaan 1.1.2013 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Voimaan 1.1.2013 1 1 Yleistä Tämän säännön mukaan luottamushenkilölle maksetaan 1. palkkiota luottamustoimen hoitamisesta 2. korvausta luottamustoimen hoitamisesta aiheutuvasta

Lisätiedot

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05

Lisätiedot

Y L E I S O H J E SAIRAUSKASSA LAIVAN JÄSENILLE

Y L E I S O H J E SAIRAUSKASSA LAIVAN JÄSENILLE Y L E I S O H J E SAIRAUSKASSA LAIVAN JÄSENILLE 1.1.2016 YHTEYSTIEDOT Postiosoite: Käyntiosoite: Sairauskassa Laiva Meyer Turku Oy, Turun telakka (P32) PL 666 Telakkakatu 1 20101 TURKU 20240 TURKU Palvelemme:

Lisätiedot

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Potilasvakuutus kaikille Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Jos kohdallesi sattuu hoitovirhe, sinulla voi olla oikeus korvaukseen potilasvahinkolain perusteella. Kaikki

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä

Lisätiedot

Diabeetikon sosiaaliturva. Laura Tuominen-Lozić Järjestösuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry

Diabeetikon sosiaaliturva. Laura Tuominen-Lozić Järjestösuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry Diabeetikon sosiaaliturva Laura Tuominen-Lozić Järjestösuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry Diabeetikon sosiaaliturva = sosiaali- ja terveysturvaa Julkisella vallalla perustuslaillinen velvollisuus taata

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia? 2

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa

Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Opetusmateriaali Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Tämän tarjoaa sinulle Always ja Tampax Sisältö Mitä oikein tapahtuu? Kasvua joka suuntaan Kuukautiset mitä ne oikein

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia?

Lisätiedot

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Takaisinperintä Regressi Mari Haavisto 4.4.20 Korvauksen hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Avuksi ehkäisyn valintaan

Avuksi ehkäisyn valintaan Opas synnytyksen jälkeiseen ja imetyksen aikaiseen raskauden ehkäisyyn Avuksi ehkäisyn valintaan Veera Korhonen & Reeta Minkkinen Sisällysluettelo Tietoa naisen hedelmällisyydestä... 1 Kehon palautuminen

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 1/96

Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 1/96 Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry Jäsenlehti 1/96 Puheenjohtajan palsta Tässä se nyt on, yhdistyksemme ensimmäinen jäsenlehti. Kuten varmaan huomasitkin, alkuperäinen nimemme Helsinginseudun päänsärkypotilasyhdistys

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNKI 041 00 1 RAISION KAUPUNGIN Kaupunginvaltuuston 17.1.2005 muuttama, voimaantulo 21.1.2005 1 SOVELTAMISALA 2 KOKOUSPALKKIOT Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta,

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 2 Kuljetuspalvelun tavoite ja laajuus Kuljetuspalveluiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Munuaispotilaan sosiaaliturva

Munuaispotilaan sosiaaliturva Munuaispotilaan sosiaaliturva -munuaispotilaan hoidon asiantuntijakoulutus / 2006 Sosiaalityöntekijä Riitta Björninen/TAYS Esimerkkipotilas: munuaispotilas Erkki 43v. Vuorotyössä tehtaassa, työ on fyysisesti

Lisätiedot

Korvauksen hakeminen ulkomailla

Korvauksen hakeminen ulkomailla Korvauksen hakeminen ulkomailla syntyneistä kustannuksista Sanna Kuorikoski 14.4.2011 Sisältö Korvaushakemus ja valtakirja Tilityksinä haettavat korvaukset ja tilityslomake Tilityksen tekeminen Hakuaika

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

Minkä sairauden, vamman tai oireen takia olet tai olet ollut työkyvyttömyyseläkkeellä? Kauanko olit Mitä hoitoa sait ja mikä oli

Minkä sairauden, vamman tai oireen takia olet tai olet ollut työkyvyttömyyseläkkeellä? Kauanko olit Mitä hoitoa sait ja mikä oli Optimi/Yritysoptimi (901/801) Laaja terveysselvitys Sopimuksen nro Vakuutettava Henkilötunnus Vakuutussopimus perustuu tässä selvityksessä annettuihin tietoihin. Siksi on ehdottoman tärkeää, että vastaat

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016

KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016 KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016 KOTI JA PERHE TERVEYS JA KUNTOUTUS OPISKELU JA ASEVELVOLLISUUS TYÖTTÖMYYS ELÄKKEELLE Hakemukset ja liitteet www.kela.fi/asiointi Puhelinpalvelu ma pe klo 8 18 Asevelvollisen

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus numeroina 2014

Terveys ja kuntoutus numeroina 2014 Terveys ja kuntoutus numeroina 2014 Voit hakea Kelan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Sisältö Lääkärin- ja hammaslääkärin palkkiot Tutkimus ja hoito Matkakorvaus sairaus- ja kuntoutusmatkoista Lääkekorvaukset

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2012

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2012 10.1.2012/KK PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2012 HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMINEN Hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joiden avulla turvataan ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

Sarjoittaisen päänsäryn omahoito-opas www.migreeni.org

Sarjoittaisen päänsäryn omahoito-opas www.migreeni.org Sarjoittaisen päänsäryn omahoito-opas Kohtauksen aikana ei saa mennä koskettamaan, sillä kipu on niin kokonaisvaltaista, että lisä-ärsyke voi viedä kivun yli sietorajan. www.migreeni.org Sarjoittaisen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 17.2.2010 18.2.2010 Muutto Suomesta Onko kyse tilapäisestä vai vakituisesta muutosta? Kela saa maistraatilta tiedon vakituisen

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt

3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt 3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt ja ostot Suorakorvausmenettely koskee Suomessa asuvia, sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuja henkilöitä. Lisäksi suorakorvausmenettely koskee

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia? 2

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

Yrityksen henkilövakuuttaminen. Loppi 14.12.2011 Olli Halonen

Yrityksen henkilövakuuttaminen. Loppi 14.12.2011 Olli Halonen 1 Yrityksen henkilövakuuttaminen Loppi 14.12.2011 Olli Halonen Yrityksen henkilöriskit Eniten huolestuttavat henkilöriskit Henkilöriskit Sairaudesta / tapaturmasta aiheutuvat kulut Ohimenevä työkyvyttömyys

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot