Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2002

Transkriptio

1 Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2002

2 Migranel Ihon kautta vaikuttava kivun lievittäjä Vaikutusalueet * päänsärky * jännittyneisyys * stressi Vaikuttavat aineet * piparminttuöljy * laventeli Migranel -pallopullo kulkee pienen kokonsa vuoksi helposti mukana ja on käytettävissä heti, kun päänsärky ilmoittaa tulostaan Migranel Tiedustelut: Puh. (09) , fax (09) Myynti: Luontaistuotekaupat, Terveyskaupat, Ikivireä-myymälät, Sinunkaupat, Stockmann ja Anttilat (Helsinki). Tutustu koko tuotevalikoimaamme: Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2002 2

3 Kesällä 2002 Suomalainen lääkäriseura Duodecim julkaisi pitkään odotetun, arvovaltaisen neurologiryhmän laatiman Migreenin käypä hoito -suosituksen. Sen tunnetuksi tekemiseksi Migreeniyhdistys yhdessä yhteistyökumppaneineen toteutti syyskuun aikana Päänsärkyä? Mieti migreeniä. -kampanjan. Suosituksen tavoitteena oli aikaansaada yleispätevä käytäntö migreenin hoitoon. Se on tarkoitettu noudatettavaksi sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Migreeniyhdistys toteutti kampanjan yhdessä Suomen Migreeniseuran, Suomen MSD:n ja GlaxoSmithKlinen kanssa. Kampanjan lähtökohta oli selkeä tarve yhdenmukaistaa ja selkeyttää migreenin hoitoa sekä tiedottaa migreeniä sairastaville, ja terveydenhuollon ammattilaisille peruskäytännöistä migreenin hoidossa. Suositus kuvaa lääke- ja muun hoidon periaatteet sekä kiinnittää huomiota kohtausta ehkäiseviin seikkoihin ja ottaa kantaa raskauden ja imetysaikaisen migreenin hoitoon. Suomen Migreeniyhdistys tulee jatkossakin tukeutumaan Käypä hoito -suositukseen tiedonvälityksessään migreenistä ja sen hoidosta. Ensi vuoden kampanja koskee migreenin diagnosointia. Ajan puutteen vuoksi perusterveydenhuollossa jää osa migreenin oikeaan määrittämiseen tarvittavista kysymyksistä kysymättä ja diagnoosiksi tulee usein ns. tavallinen päänsärky eli lihasjännityspäänsärky. Siihen suositelluilla hoidoilla ei ole tehoa migreeniin. Tarkempi diagnostiikka palvelee siis päänsärkyjä sairastavia niin, että turhilta ja osittain kalliiltakin hoidoilta voidaan välttyä. Migreeniyhdistyksen kannalta on ilahduttavaa se kiinnostus, minkä eri puolilla maata luennoidut Migreeni ja hyvä hoito sekä Naiset, hormonit ja päänsärky ovat herättäneet. Luennoijina ovat toimineet kunkin paikkakunnan omat neurologit. Luennoilla on paitsi jaettu tärkeää tietoa päänsäryistä ja niiden hallintaan käytettävissä olevista menetelmistä, myös tehty yhdistystämme tunnetuksi. Kiitos yhteistyöstä Suomen MSD:lle ja GlaxoSmithKlinelle. Timo Jaakkola Migreeniyhdistyksen hallituksen pj. 3 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2002

4 Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Osoite: Kotkankatu 9, Helsinki Puhelin: (09) Faksi: (09) Sähköposti: migreeni@migreeni.org Internet: Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki (09) , , matleena.helojoki@migreeni.org Päänsärky 3 Puheenjohtajan palsta 4 Yhteystiedot 5 Migreeni vai tensiosärky? 8 Nainen, hormonit ja päänsärky 11 Perusasioita sosiaaliturvasta Neuvontapuhelin (09) Neuvontapuhelimen toimintaa tukee Pfizer Oy Hallitus Timo Jaakkola, puheenjohtaja, Hirvensalmi, , timo.jaakkola@migreeni.org Virpi Vallasvuo, varapuheenjohtaja ja kansainväliset asiat, Helsinki, , virpi.vallasvuo@migreeni.org Riitta Nikulainen, sihteeri, Imatra, riitta.nikulainen@migreeni.org Tellervo Vallasvuo, rahastonhoitaja, Helsinki, , tellervo.vallasvuo@migreeni.org Eija Nummi, jäsen ja alueellisten osastojen toiminta, Forssa, Mikko Sinisalo, jäsen, Espoo, mikko.sinisalo@migreeni.org Georg Dunkel, varajäsen ja sarjoittaisen päänsäryn alaosastotoiminta, Vantaa, , georg.dunkel@migreeni.org Pipsa Tikkanen, varajäsen, Helsinki, pipsa.tikkanen@migreeni.org Jäsenmaksu Vuoden 2002 jäsenmaksu on 15 euroa. Päätoimittaja: Matleena Helojoki Taitto: Leena Kanerva Paino: Mynäprint Oy ISSN: Kansikuva: Joel Nakamura, Merck&Co:n kokoelmat Päänsärky 2/2002 -lehden postitusta tukee Suomen MSD Oy 15 Happi on nopea ja tehokas apu Hortonin neuralgiaan 17 Happihoito 19 On hyvä tietää, ettei ole yksin 20 Kysy asiantuntijalta 22 Triptaanien hintavertailu 23 Minun tarinani Uutisia meiltä ja muualta 26 Migreeni tilastoina 28 Hoitojen historiaa kaikkea sitä onkin kokeiltu! 29 JR:n kymmenen käskyä 30 Ajankäyttö 31 Tapahtumakalenteri kevät Alueyhteyshenkilöt 34 Palveluhakemisto Sisältö Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2002 4

5 Markku Nissilä Neurologian erikoislääkäri Turun Päänsärkykeskus Oy Migreeni vai tensiosärky? Ajatellaan kissaa ja lepakkoa. Kissalla on hyvä pimeänäkö ja pitkä häntä, lepakolla huono näkö ja siivet. Molemmilla on kaksi silmää ja korvaa, neljä raajaa, kynnet ja karvapeite. Laitetaan toinen laatikkoon ja arvuutellaan, kumpi siellä on. Jos tiedetään että laatikossa on eläin jolla on hampaat, karvapeite ja silmät, vastauksena voi olla kissa tai lepakko, mutta yhtä hyvin myös mäyrä. Vasta kun siirrytään eläinten yleisistä ominaisuuksista yhdelle lajille tyypillisiin piirteisiin, saadaankin selville että laatikossa on lepakko. Asiantuntija kaivaa vielä esille muutamia erityistuntomerkkejä jolloin lajinmääritys tarkentuu pohjanlepakoksi. Päänsärkyjen toteaminen on samanlaista laatikkoleikkiä. Laatikko on potilaan pää, eläin on jokin luokitelluista 128 päänsärystä ja arvuuttelija on lääkäri. Päänsäryn on nähnyt vain potilas, joten lääkärin on kyseltävä minkälainen särky on ja mitä muuta siihen liittyy. Jos lääkäri ei kysy kaikkia tarpeellisia kysymyksiä, päänsärky ei voi saada oikeaa nimeä ja hoito erittäin todennäköisesti epäonnistuu. Tavallisen (aurattoman) migreenin ja ajoittaisen lihasjännityspäänsäryn eli tensiosäryn diagnoosin tekemiseksi on tehtävä vähintään 9 kysymystä. Jos yksikin unohtuu tai tutkittava ei tiedä vastausta tai vastaa väärin, diagnoosi voi mennä pieleen. Päänsä- ryn diagnoosi on aina lääkärin ja potilaan välisen viestinnän ja siitä tehtyjen johtopäätösten tulos. Avainkysymykset, jotka lääkärin tulee esittää tensiosäryn ja aurattoman migreenin erottamiseksi toisistaan ovat seuraavat: I. Missä särky tuntuu? Tällä on merkitystä sikäli, että toispuoleinen särky liittyy migreeniin, mutta särky saattaa vaihtaa puolta. Kuitenkin noin 40 %:ssa kohtauksia migreeniin liittyvä särky on symmetrisesti molemmilla puolilla, joten pelkkä toispuoleisuus ei riitä migreenidiagnoosiin. Tensiosärky on usein symmetristä. II. Minkälaista särky on? Migreeniin liittyvä särky on usein sykkivää, pulsoivaa, jyskyttävää jne. Murrealueesta riippuen särkyku vaus voi vaihdella huomattavasti. Kannattaa miettiä onko särky sydämen sykkeen tahdissa tuntuvaa. Tensiosärky on tyypillisesti puristavaa tai kiristävää. III. Kuinka kovaa särky on? Migreenisärky on usein kohtalaista tai kovaa eli särky haittaa tai estää toimia. Tensiosärky on lievää tai kohtalaista eikä määritelmänsä mukaisesti koskaan estä toimia. Jos särky aiheuttaa työkyvyttömyyttä tai estää sosiaalista kanssakäymistä, kyseessä ei voi olla tensio. IV. Paheneeko särky arkiponnistuksessa? Migreeniin liittyvä särky usein pahentuu esim. ku- 5 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2002

6 marruttaessa, lasta nostettaessa, rappuja noustaessa tai muissa vastaavissa päivittäisissä arkitoimissa. Tensiosärkyyn ei tyypillisenä liity tällaista vaan liikkuminen auttaa lievittämään särkyä. Migreenin särkyvaiheen tulee täyttää seuraavista kriteereistä vähintään kaksi: särky on toispuoleista, kohtalaista tai kovaa, jyskyttävää tai sykkivää ja pahenee arkiponnistuksissa. Koska kaksi kriteeriä riittää, tarkoittaa se, että migreenin särkymääritelmän täyttää esimerkiksi lievä takaraivolla molemmin puolin tuntuva jyskyttävä särky, joka pahenee ponnistuksessa. Migreenisäryn ei siis tarvitse välttämättä olla kovaa. Tensiosäryn tulee täyttää vähintään kaksi piirrettä seuraavista: molemminpuolinen puristava tai kiristävä ja lievä tai kohtalainen särky, joka ei ei estä toimia eikä pahene arkiponnistuksessa. Seuraavaksi selvitetään särkyyn liittyviä muita piirteitä: V. Esiintyykö säryn aikana valoherkkyyttä? Valoherkkyys tarkoittaa tilaa, jolloin valoärsyke tuntuu epämiellyttävältä päänsäryn aikana mutta ärsyke ei kiusaa hyvän pään aikana. Valoherkkyydellä ei tarkoiteta auralliseen migreeniin tyypillisenä liittyvää näköhäiriötä, kuten valonvälkettä tai sahalaitoja. VI. Esiintyykö säryn aikana ääniherkkyyttä? Ääniherkkyys tarkoittaa äänien kokemista ärsyttävänä päänsäryn aikana vaikka samat äänet eivät kiusaa muulloin. Suurin osa migreenipotilaista on kohtauksen aikana herkkiä hajuille, mutta tätä ei ole otettu mukaan päänsärkyjen liitännäisoireisiin. VII. Liittyykö päänsärkyyn pahoinvointia? Pahoinvointi ja oksentelu sekoitetaan usein, pahoinvointi tarkoittaa huonoa oloa ja oksentelu oksentamista. Asioista kannattaa puhua niiden oikeilla nimillä sekaannusten välttämiseksi. VIII. Liittyykö päänsärkyyn oksentelua? Oksentelu on yksi päänsäryn vaaramerkeistä, joskaan se ei ole mitenkään harvinainen migreeniin liittyvä piirre. On syytä muistaa, että oksentelu ei suinkaan ole välttämätöntä migreenissä! Itse asiassa migreeniin liittyy oksentelua hyvin harvoin kun lasketaan kaikkien migreeniä sairastavien kaikki koh taukset. Tensiossa oksentelua ei saa koskaan esiintyä! Migreeniin kuuluu vähintään yksi näistä liitännäisoireista: valoherkkyys, ääniherkkyys, pahoinvointi tai oksentelu. Migreenissä saavat olla kaikki mainitut liitännäisoireet mukana. Tensiosäryssä saa olla joko ääni- tai valoherkkyyttä mutta ei koskaan molempia. Pahoinvointi ja oksentelu eivät koskaan liity tensiosärkyyn IX. Kauanko särky kestää? Määritelmän mukaisesti migreeni kestää 4 72 tuntia ja tensio 30 minuutista yhteen viikkoon. Edellä esitetyt kysymykset on aina käytävä läpi kun mietitään onko kyse migreenistä vai tensiosta. Muiden päänsärkyjen toteamiseen tarvitaan vielä enemmän kysymyksiä. Perusterveydenhuollon vastaanotolla suurin ongelma on aikapula, jonka vuoksi osa kysymyksistä jää kysymättä. Näin suuri osa päänsäryistä nimetään tensiosäryksi, koska jos jätetään kysymättä esim. valo- ja ääniherkkyydestä, migreenin diagnoosia ei voi tehdä mutta tension kyllä. Lisäksi niska-hartiaseudun lihasjännitys ei poissulje migreeniä. Itse asiassa nykyään lihasjännityksen katsotaan liittyvän migreeniin kuuluvan lihasjänteyden säätelyhäiriön oireeksi. Migreenikohtausta saattaa edeltää lihasjännityksen lisääntyminen mikä sekin on omiaan johtamaan sekä potilasta että lääkäriä harhaan ja turhiin sekä kalliisiin niskahierontoihin ja kaularangan röntgenkuvauksiin. Paras tutkimus migreenin ja tensiosäryn toteamisesta perusterveydenhuollon vastaanotolla on Landmark-tutkimus joka tehtiin 14 maassa. Mukana oli 128 perusterveydenhuollon yksikköä ja tutkimukseen otettiin peräkkäiset ajoittaista päänsärkyä valittaneet potilaat. Kaikkiaan tutkimukseen osallistui 1203 potilasta. Ensin yleislääkärit tekivät diagnoosinsa potilaista. Sitten kukin potilas seurasi päiväkirjan avulla oman päänsärkynsä piirteitä jopa kuudessa seuraavassa kohtauksessa. Tämän jälkeen päänsärkyyn perehtyneet asiantuntijat lukivat läpi päiväkirjat. Tutkimuksessa selvisi, että jos perusterveydenhuollon lääkäri teki migreenidiagnoosin, niin 98 %:ssa tapauksista kyse todellakin oli migreenistä. Jos diagnoosina oli tensiosärky, näistä 87 % olikin migreeneitä. Kaikista päänsäryn vuoksi tehdyistä käynneistä 76 % johtui migreenistä, 18 % todennäköisestä migreenistä (tensio mahdoton esimerkiksi särkykuvaksen tai pahoinvoinnin vuoksi), 3 % Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2002 6

7 Jos lääkäri ei kysy kaikkia tarpeellisia kysymyksiä, päänsärky ei voi saada oikeata nimeä ja hoito erittäin todennäköisesti epäonnistuu. muusta päänsärystä ja loput 3 % tensiosta. Aikaisemmin on väestöpohjaisissa tutkimuksissa todettu, että migreenin elinikäinen esiintyvyys on noin 20 % ja tension 30 %. Landmark-tutkimus ei sodi tätä vastaan, koska asetelma on eri. Landmark-tutkimuksessa mukana olivat sellaiset potilaat, joilla oli niin paha päänsärky että se ajoi yleislääkärin vastaanotolle. Koska tensiosäryn määritelmään kuuluu, että pahoinvointia tai oksentelua ei saa olla ja särky on pahimmillaankin vain kohtalaista eikä estä toimia, on helppo ymmärtää miksi vastaanotolle hakeudutaan juuri migreenin vuoksi. Tutkimus osoittaa, että tensio särky hoidetaan kotikonstein, mutta migreenissä moni tarvitsee lääkärin apua. Väestötutkimukset pitävät varmasti paikkansa, mutta päänsäryn voimakkuuden ja liitännäisoireiden vuoksi vastaanotolle valikoituu erityisesti migreenistä kärsiviä. Paras arvaus yleislääkärin vastaanotolla olevan päänsärkyä valittavan potilaan diagnoosiksi on migreeni. Arvaus ei kuitenkaan riitä, avainkysymykset on kysyttävä! Kärsitkö migreenistä? Onko suvussasi muillakin migreeniä? Kerron sinulle mielelläni lisää migreenin sukututkimuksesta ja tutkimukseen osallistumisesta. Tutkimushoitaja Tanja Moilanen Puh. (09) tanja.moilanen@hus.fi 7 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2002

8 Aila Tiitinen, dosentti, osastonylilääkäri HYKS, Naistenklinikka PL 140, HUS Nainen, hormonit ja päänsärky Ennen murrosikää migreeniä ja myös tavanomaista päänsärkyä on pojilla ja tytöillä saman verran, vain muutamalla prosentilla. Puberteetin jälkeen tilanne muuttuu huomattavasti: nuorilla naisilla migreeniä esiintyy nelinkertaisesti miehiin verrattuna ja migreenikohtauksista näyttävät kärsivän eniten vuotiaat naiset. Raskaus saattaa tuoda väliaikaisen helpotuksen, samaten vaihdevuosien jälkeen migreeni on harvinaisempaa. Päänsärky on tuttu sivuoire eri hormonihoidoissakin. Tästä kaikesta voimme päätellä, että sukuhormonit omalta osaltaan säätelevät päänsäryn esiintymistä ja migreenikohtauksen laukeamista. Kuukautiset laukaisevat migreenin Monella naisella migreenikohtaukset ovat alkaneet kuukautisten alkamisen jälkeen ja jopa 60 % migreeniä potevista naisista saa kohtauksia kuukautisiin liittyen. Vain alle 10 %:lla on kyseessä ns. puhdas menstruaalimigreeni. Kuukautismigreenin määritelmänä pidetään: migreenikohtaus alkaa kuukautisten alkupäivästä laskien ± 2 3 päivän sisällä. Useimmilla on migreeniä muissakin kuukautiskierron vaiheessa tai muiden tekijöiden laukaisemana. Varsinainen kuukautismigreeni on lähes aina auraton migreeni. On hyvä muistaa, että tavanomainen päänsärky voi myös oireilla kuukautiskierron mukaan. Kuukautiskierron säätely Kuukautiskierto on monimutkainen, hienosti säädelty järjestelmä, jonka kaikkien osasten pitää loksahtaa kohdalleen, jotta kuukautiskierto pyörii säännöllisesti. Munasarjojen toimintaa säätelee aivolisäke ja siitä erittyvät hormonit, joiden eritystä taas rytmittää hypotalamuksen vapauttajahormonien eritys. Lisäksi ulkopuoliset tekijät vaikuttavat hormonikiertoon, esim. erilaiset aivojen välittäjäaineet ovat tärkeitä (stressihormonit!), samoin muut hormoneja erittävät elimet (mm. kilpirauhanen). Kuukautiskierron alussa munasarjassa kypsyvä munarakkula tuottaa estrogeenia verenkiertoon. Kun munarakkula on kypsä, aivolisäkkeen ns. LH-hormonipiikki käynnistää munasolun irtoamisen. Tässä vaiheessa estrogeenitasot tipahtavat. Puhjenneen munarakkulan paikalle kehittyy kahdeksi viikoksi keltarauhanen, joka erittää sekä estrogeenia (naishormonia) että progesteronia (keltarauhashormonia). Kun keltarauhasen toiminta loppuu, sekä estrogeeni- että keltarauhashormonitasot tippuvat, minkä seurauksena kohdusta poistuu paksuuntunut kohdun limakalvo kuukautisvuotona. (Kuva 1) Tutkimuksissa on testattu sekä estrogeenin että keltarauhashormonin antoa kierron lopulla, ja tämän perusteella on voitu päätellä, että migreenikohtauksen laukaisee estrogeenitasojen nopea lasku juuri ennen vuodon alkua. Estrogeenitasojen vaihtelua tapahtuu muulloinkin kuukautiskierron ai- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2002 8

9 On voitu päätellä, että migreenikohtauksen laukaisee estrogeenotasojen nopea lasku juuri ennen vuotoa. kana, esim. ovulaation yhteydessä kierron puolivälissä. Heittelyä on myös pian puberteetin jälkeen ja toisaalta vaihdevuosien lähestyessä, kun kierto ei enää ole yhtä säännöllinen. Nämä ilmiöt selittävät migreenikohtausten vaihtelun eri ikävaiheissa. Toisaalta raskauden aikana estrogeeni- ja progesteronipitoisuudet ovat tasaiset vaikkakin korkeat. Tämän ajatellaan olevan syy migreenin helpottamiseen raskauden aikana. mistö reagoi näihin normaaleihin hormonimuutoksiin kiusallisilla oireilla. Itse kuukautisiin voi liittyä alavatsakipujen lisäksi muitakin oireita, kuten pahoinvointia, suolistovaivoja ja päänsärkyä. Oireet ovat yleensä juuri vuodon alkaessa pahimmillaan. Vaivan syyn selittää kohdun toiminta: kohdun limakalvolla muodostuu ns. prostaglandiineja, jotka vapautuvat myös verenkiertoon. Tiedetään, että niillä naisilla joilla on voimakkaat kivut, myös prostaglandiineja muodostuu enemmän. Nämä prostaglandiinit aiheuttavat myös päänsärkyä, mikä on hyvä muistaa lääkehoitoa mietittäessä. Tulehduskipulääkkeet ovat prostaglandiinisynteesin estäjiä, näin ne vaikuttavat itse kuukautiskivun syyhyn vähentäen kohdun supistelua, ja samalla helpottavat myös päänsärkyä. Onko hormoneissa vikaa? Eroaako migreenipotilaan hormonitasapaino muista naisista? Onko hormoneissa jotakin vikaa? Tämä kysymys on varmasti monella mielessä. Tiedämme kuitenkin, että migreenistä kärsivillä naisilla ei ole tavanomaista enempää hormoni- tai kuukautishäiriöitä. Helpottavaa on tietää, että migreenipotilaan raskauteen ei liity tavallista enemmän komplikaatioita. Syklinen kuukautiskierto voi aiheuttaa myös muita kierron mukaan puhkeavia oireita. Usealle on tuttu ns. PMS, premenstruaalisyndrooma. Sen tyyppioireita ovat mielialamuutokset, turvotus, rintojen pingotus, myös päänsärky. Tyypillistä kuitenkin on, että nämä oireet esiintyvät muutaman päivän, jopa reilun viikon ajan ennen kuukautisvuodon alkua, ja oireet helpottavat kun vuoto alkaa. Migreenipäänsärkyä ja PMS-oireyhtymään liittyvää päänsärkyä on joskus vaikeaa erottaa. Yhteistä näille molemmille on, että taustalla on hormonaalisesti normaali kuukautiskierto, mutta jostakin syystä eli- LH FSH E 2 P ovulaatio kuukautisvuoto ovulaatio Kuva 1 Kuvassa näkyy tärkeimpien hormonien pitoisuudet kierron aikana ja tapahtumat kohdun limakalvolla. FSH = Follikkelia stimuloiva hormoni. Kypsyttää munarakkulan alkukierrosta. LH = Luteinisoiva hormoni. Sen erityspiikki käynnistää munarakkulan puhkeamisen. E 2 = P = Estradioli. Tärkein kasvavan munarakkulan tuottama estrogeeni. Progesteroni, keltarauhashormoni. Estrogeeni paksuntaa kohdun limakalvon alkukierrosta, progesteroni kypsyttää limakalvon rauhaset, keltarauhasen lopettaessa toimintansa hormonipitoisuudet laskevat, ja kuukautisvuoto käynnistyy. vrk 9 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2002

10 Hormonihoidot voivat vaikuttaa päänsäryn esiintymiseen Hormonilääkitykset voivat vaikuttaa päänsärkyyn ja migreeniin. Yhdistelmäehkäisypilleri sisältää sekä synteettistä estrogeenia, etinyyliestradiolia että jotakin keltarauhashormonin johdosta. Se ehkäisee raskautta estämällä munasolun irtoamisen. Useimmissa pillereissä on päivittäin tasainen määrä estrogeenia ja progestiinia. Pillereitä käytetään kolme viikkoa, jonka jälkeen pidetään viikon tauko. Tauon aikana kuukautiset yleensä tulevat, ja valitettavasti ehkä migreenikin. Yhdistelmäehkäisypillerien ja migreenin yhteyttä tutkittaessa on saatu monenlaisia tuloksia: migreeni voi pysyä samana, se voi helpottua, se voi pahentua, ja migreenin luonne voi muuttua (aurat). Vaikutus on yksilöllinen ja pillerin valinnalla on merkitystä. Jos ongelmia on, merkkiä tai käyttötapaa kannattaa vaihtaa. Migreeni laukeaa usein taukoviikon alussa, joten voidaan harkita harvennettuja taukoja tai jopa jatkuvaa käyttöä. Mieltä varmasti askarruttaa, onko pilleri vaarallinen terveydelle. Kaiken kaikkiaan vakavia sivuvaikutuksia ehkäisypillereillä on erittäin vähän. Eniten pelätään veritulppia ja aivoverenkierron häi riöitä. Tutkimusten perusteella ajatellaan, että jos sairastaa usein toistuvaa, aurallista migreeniä, pilleri saattaa vähän lisätä aivohal vauksen riskiä. Muut, merkittävämmät riskitekijät on muistettava: tupakointi ja ylipaino. Muu hormonaalinen ehkäisy ei näytä vaikuttavan migreenin esiintyvyyteen. Pelkkää keltarauhashormonia sisältävä minipilleri ei välttämättä ehkäise ovulaatiota. Sen käytön aikana estrogeenitasot vaihtelevat, kuten vuotorytmikin, joten kohtauksia voi olla kuten aikaisemminkin. Se voi kuitenkin olla jollekin sopivin ehkäisymenetelmä. Hormonikierukan varressa on keltarauhashormonia erittävä kapseli, mutta se vaikuttaa pääsääntöisesti kohdun sisällä. Tällöin varsinainen munasarjojen hormonikierto säilyy ennallaan, vaikka vuodot niukkenisivat tai jäisivät kokonaan pois. Hormonikorvaushoitoa käytetään haittaavien vaihdevuosioireiden hoitoon, mutta se myös ehkäisee ja hoitaa osteoporoosia. Oireet hoidetaan estrogeenilla, mutta jos kohtua ei ole poistettu, hoitoon lisätään progestiini. Estrogeeni voidaan annostella tablettina, laastarina tai iholle levitettävänä geelinä. Perinteisessä syklisessä hoidossa käytetään kolmen viikon jakso estrogeenia, ja sen loppuun liitetään 10 vrk ajan keltarauhashormonia. Tämän jälkeen seuraa viikon tauko, jolloin tulee ns. tyhjentymisvuoto, ja ehkä myös päänsärky, joka muuten vaihdevuo sien myötä olisi helpottanut. Estrogeenia voidaan kuitenkin käyttää myös jatkuvasti ja liittää siihen joko jaksotettu tai jatkuva, pieniannoksinen keltarauhashormoni. Viimeksi mainitun aikana ei yleensä tule vuotoja, alkuvaiheen tiputteluja lukuun ottamatta. Useassa tutkimuksessa on todettu, että ihon kautta annosteltu estrogeeni saattaisi olla migreenipotilaalle parempi. Tämä johtunee siitä, että hormonipitoisuudet ovat jonkun verran tasaisempia kuin tablettihoidossa. Mutta: yksilöllisiä eroja on! Kuukautismigreeniä voidaan hoitaa Vanha tieto, että kuukautismigreenin hoito olisi hankalampaa kuin migreenin yleensä, ei pitäne paikkaansa. Tulehduskipulääkkeet auttavat monia, kunhan lääkeannos on riittävä ja se otetaan ajoissa; samalla kuukautiskivutkin helpottuvat. Eri triptaanit auttavat kuukautismigreenissä yhtä hyvin kuin muissakin kohtauksissa. Syklinen esiintyminen ja ennustettavuus antavat mahdollisuuden ennalta ehkäisevään hoitoon ja lääkkeen oikeaan ajoitukseen. Raskauden aikana %:lla potilaista migreeni jopa rauhoittuu tai koh taukset ainakin vähenevät. Hoito on kuitenkin hankalampaa, koska perinteisesti kaikkia lääkkeitä pyritään välttämään raskauden aikana. Parasetamoli ja ASA ovat ensisijaisia, mutta myös tulehduskipulääkkeitä, kuten ibuprofeenia ja naprokseenia voidaan harkiten käyttää. Triptaaneja on perinteisesti vältetty, mutta kertyneiden raporttien perusteella niiden ei ole todettu lisäävän epämuodostumia. Synnytyksen jälkeen hormonipitoisuudet romahtavat, jolloin migreeni voi pahentua. Vähitellen yleensä palautuu sama rytmi kuin ennen raskautta, kuukautiskierron normalisoituessa. Lääkitykseen suhtaudutaan imetyksen aikana samaan tapaan kuin raskauden aikana. Hormonihoitoa voidaan käyttää apuna migreenin hoidossa. Muista syistä käytössä oleva hoito on syytä räätälöidä. Perusperiaate on pyrkiä mahdollisimman tasaisiin estrogeenipitoisuuksiin. Siis ehkäisypilleriä käytetään tauotta, vaihdevuosien hormonihoidossa pyritään antamaan päivittäin tasaiset estrogeenimäärät. Ongelmatilanteissa kuukautismigreeniä voidaan ehkäistä estrogeenilla. Estrogeenia annostellaan ihon kautta etsien sopiva annos. Hoito aloitetaan pari-kolme päivää ennen oletettua vuodon alkua, ja jatketaan muutama päivä vuodon ajan. Hoito edellyttää säännöllistä kuukautiskiertoa, normaalia gynekologista tutkimustulosta, ja tilanteen, mm. vuotojen laadun, tarkkaa seurantaa. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

11 Eila Sundman, johtava sosiaalityöntekijä, HUS Perusasioita sosiaaliturvasta Yhteiskunnallisia toimintoja määrittävät monet säännöt. Ne voivat olla lakeja, asetuksia, ohjesääntöjä, suosituksia tai vain hyvät tavat. Monet valittavatkin, että tavallisella ihmisellä pitäisi olla lähes oikeusoppineen tiedot voidakseen tasa-arvoisesti ajaa asiaansa. Perusperiaatteena on, että kansalaiset huolehtivat itsestään työssä käymällä. Näin he kustantavat perustarpeensa kuten asumisen, ruuan ja esimerkiksi terveydenhuollolliset yleiset tarpeensa. Lainsäädännössä määritellään mm. oikeus erilaisiin palveluihin kuten sairaanhoitoon ja kuntoutukseen sekä sairastuneen taloudellisen toimeentulon järjestämisen mahdollisuudet, edellytykset ja ratkaisut. Tämän artikkelin tarkoituksena on selvittää sairastumisen ja sairastamisen aiheuttamia toimeentuloturvan kysymyksiä. Suomalaisessa yhteiskunnassa palvelujärjestelmät, kuten sosiaali- ja terveydenhuolto, kansaneläkelaitos (Kela) tai työeläkelaitokset ovat varsin eriytyneitä ja niiden sisällä on erilaisia näkökulmia painottavia tekijöitä. Jopa työkyvyttömyyden määrittelykin eroaa Kelan ja työeläkelain säädöstöissä. Sairauden, ja erityisesti pitkäaikaissairauden tai muuten paljon haittaa tuovan sairauden kohdatessa kokonaistilanteen varhainen selvittäminen ja yksilön ohjaaminen tarpeellisten terveydenhuollon ja kuntoutuspalvelujen piiriin säästää kaikkien, sekä sairastuneen että hänen omaistensa ja yhteiskunnan voimavaroja. Yleensä ihmiset jatkavatkin normaalisti elämäänsä selvitettyään sairauden aiheuttamat ongelmat, mahdolliset rajoitukset ja tarpeellisen avun saamisen mahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön kanssa. Saman sairauden aiheuttama haitta ilmenee eri tavoin eri yksilöiden elämässä. Tästä syystä ongelmien ratkaisutavatkin riippuvat siitä, millainen sairastuneen hoidon ja tuen tarve ja elämäntilanne on. Periaatteena on yhteiskunnan normaalipalvelujen käyttö. Kansaneläkelaitos korvausten maksajana Kansaneläkelaitos korvaa Suomessa pysyvästi asuvalle sairaanhoitokustannuksia, ansionmenetystä ja kuntoutusta sekä maksaa korvausta vammaisuuden perusteella. Kustannusten korvaamiseen ja etuihin liittyy yleensä omavastuu. Etuuksia on haettava määräajassa, joka saattaa olla erilainen eri korvausmuodoissa. Sairaanhoitokorvaukset Sosiaali- ja terveysministeriö määrää sairausvakuutuslain nojalla yksityisen sairaanhoidon kustannusten korvausperiaatteet. Kela puolestaan vahvistaa taksat, joihin kustannusten korvaaminen perustuu. Ne ovat julkisesti nähtävissä Kelan toimistoissa ja työpaikkakassoissa. Sairausvakuutus korvaa siten omavastuuosan ylittäviä hoitokuluja osakorvauksina vahvistettujen 11 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2002

12 taksojen mukaisista määristä. Taksan ylittävä osa jää vakuutetun itsensä maksettavaksi, vaikka yksityisistä sairaanhoitopalveluista perityt maksut ovat yleensä suuremmat kuin Kelan taksat. Korvattavia sairaanhoitokustannuksia voivat olla mm. lääkärinpalkkiot, yksityislääkärin määräämä tutkimus ja hoito, kuten laboratorio- ja röntgentutkimukset, hammaslääkärin palkkiot (koskevat koko väestöä lukien), monet lääkärin määräämät lääkkeet, perusvoiteet ja ravintovalmisteet sekä matkat hoitoon ja kuntoutukseen. Julkisen terveydenhuollon perimistä palkkioista kuten sairaalamaksuista tai lääkärintodistuspalkkioista ei makseta korvauksia. Lääkkeet Lääkärin kirjoittama resepti lääkkeiden hankkimiseksi on yleensä voimassa vuoden. Lääkärin sairauden hoitoon määräämät tarpeelliset lääkkeet korvataan kokonaan tai osittain. Korvaukset on ryhmitelty kolmeen korvausluokkaan: puhutaan peruskorvattavista lääkkeistä (50 %:n korvaus) ja erityiskorvattavista lääkkeistä (75 %:n tai 100 %:n korvaus). Kuhunkin korvausluokkaan sisältyy ostokertakohtainen omavastuuosuus, joka on 8.41 euroa peruskorvattavissa ja 4.20 euroa erityiskorvattavissa lääkkeissä. Niistä lääkkeistä, jotka kirjoitetaan migreenin hoitoon, ei saa erityiskorvausta. Lääkärin määräämiä lääkkeitä ostettaessa sairausvakuutuskorvaus vähennetään jo apteekissa. Apteekki toimittaa yleensä enintään kolmen kuukauden käyttöön tarvittavat lääkkeet yhdellä kertaa. Lääkkeen voi ostaa lyhyemmäksikin ajaksi esimerkiksi vain viikon tai kuukauden tarpeeseen, jolloin omavastuu laskutetaan erikseen jokaiselta ostokerralta. Apteekin kanssa kannattaa neuvotella, onko taloudellisempaa hankkia lääkettä kerralla kolmen kuukauden ostooikeutta vastaavissa vai pienemmissä erissä esimerkiksi jos on epävarma lääkkeen sopivuudesta. Lääkärin määräämille lääkkeille vahvistetaan vuosittainen kattosumma. Vuonna 2002 se on euroa. Kun tämä kattosumma on lisäksi ylittynyt omavastuista kertyneellä eurolla, on oikeus saada sairausvakuutuskorvauksen piiriin kuuluvat lääkkeet ilmaisina kalenterivuoden loppuun muidenkin lääkärin määräämien lääkkeiden osalta, esimerkiksi antibiootit. Kela ilmoittaa viran puolesta tämän lisäkorvausrajan täyttymisestä. Lisäkorvausta haetaan kuuden kuukauden kulues sa kalenterivuoden päättymisestä eli seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Hakemukseen tarvitaan ostokuitit tai apteekin miinuskirja, joten kuitit tulee säilyttää korvauksen saamiseksi. Kustannuksiin ei lasketa ilman lääkemääräystä ostettuja lääkkeitä. Elämäntilanne saattaa olla hankala esimerkiksi työttömyyden vuoksi. Tällöin kunnan sosiaalitoimistosta on mahdollista hakea toimeentulotukea lääkekustannuksiin toimeentulotuen normin asettamissa rajoissa. Lääkärinpalkkiot, tutkimus ja hoito Yksityislääkärin antaman hoidon palkkiosta myönnettävä korvaus on 60 % taksan mukaisesta määrästä. Korvauksen saa myös yksityissairaalassa tai julkisen terveydenhuollon erikoismaksuluokassa annetusta hoidosta ja tutkimuksesta. Lääkärin hoitomääräys tutkimuksista ja hoidosta on voimassa yleensä vuoden. Tutkimuksen ja hoidon korvaus on 75 % Kelan mukaisesta omavastuun (13.46 euroa) ylittävästä määrästä, joka yleensä on todellisuudessa alhaisempi kuin todellinen maksettu hoito johtuen lääkärien eri hintaisista palkkioista Kelan korvauksen ollessa taksan mukainen. Samalla kertaa määrätty tutkimus- ja hoitosarja voidaan korvata yhtenä kokonaisuutena, johon voi kuulua kolmen kuukauden aikana kertyneet, korkeintaan 15 tutkimus- tai hoitokertaa. Esimerkiksi fysikaalista hoitoa voidaan määrätä kertaa, joka on hoidollinen kokonaisuus. Hammashoito Koko väestö on hammashoidon piirissä Hammashoito on alle 19-vuotiaille maksuton kunnan hammashoitolassa. Jokaisella kansalaisella on vuosittain oikeus yksityisessä hammashoidossa 60 %:n korvaukseen suun ja hampaiden tutkimuksen ja ehkäisevän hoidon osalta. Korvaus määräytyy Kelan vahvistetun taksan mukaan. Korvauksen taso on noin % todellisista kustannuksista. Hammaslääkärin määräämät antibiootit korvataan kaikille peruskorvattavina lääkkeinä, jolloin korvaus on 50 % omavastuun (8.41 euroa) ylittyvältä osalta. Hammashoitoon liittyvistä laboratorio- ja röntgentutkimuksista sekä matkoista hammashoitoon maksetaan myös korvausta. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

13 Matkakustannukset Sairausvakuutus korvaa sairaanhoidon, hammaslääkärihoidon, erilaisten tutkimusten ja kuntoutuksen sekä apuvälineiden hankkimisesta syntyneitä matkoja. Myös tarpeelliset terveydenhuoltohenkilöstön matkat potilaan kotiin hoidon toteuttamiseksi voidaan korvata. Korvattavuus perustuu julkisten liikennevälineiden käyttämiseen. Erityiskulkuneuvon, kuten taksin käytön tarpeesta antaa matkakorvaustodistuksen hoitopaikka. Matkakorvaus on haettava kuuden kuukauden kuluessa. Hakemuksen liitteiksi tarvitaan sairaanhoitolaitoksen todistus sekä kuitit erityiskulkuneuvon, kuten taksin kuluista. Jos terveydenhuollon matkoja kertyy runsaasti, voi Kelaa varten pyytää toistaiseksi voimassa olevan SVA-lääkärinlausunnon matkustustarpeesta sekä muun kuin julkisen liikennevälineen tarpeesta. Kaikki kuitit tulee säilyttää siltä varalta, että vuotuinen matkojen maksukatto täyttyy. Sekä sairaanhoidon että kuntoutuksen matkoilla on omat erilliset maksukatot. Sairaanhoidon matkojen omavastuu on 9.25 euroa ja kuntoutuksen matkojen 7.57 euroa yhdensuuntaisesta matkasta. Ylimenevä summa korvataan. Omavastuun alittavat matkakulut lasketaan mukaan vuosittaiseen kattosummaan, joka on euroa sairaanhoidon ja euroa kuntoutuksen matkoista. Myös nämä on syytä ilmoittaa Kelaan kuuden kuukauden kuluessa kustannusten muodostumisesta. Kattosumman täytyttyä matkat korvataan kokonaan kuluvan vuoden loppuun. Oman auton käytöstä korvataan kilometrikorvaus (17 senttiä/km). Ansionmenetyksen korvaaminen Sairauspäivärahan, lapsen vanhemmille maksettavan erityishoitorahan ja kuntoutusrahan tarkoituksena on korvata sairaudesta aiheutuvaa ansionmenetystä. Korvausta maksetaan arkipäiviltä. Korvausperusteet määräytyvät verotuksessa todetun työtulon tai edellisen neljän kuukauden aikana (suoja-aika) maksetun työttömyyskorvauksen tai opintotuen tason mukaan. Korvaukset ovat verotettavaa tuloa. Ansiotulon menetystä voivat korvata myös erilaiset yksityiset omat vakuutukset. Sairausvakuutuksen päivärahaa Sairaudesta aiheutuvan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttama ansionmenetys korvataan sairausvakuutuksen päivärahalla, johon Suomessa asuvalla vuotiaalla henkilöllä on oikeus. Määrä on yleensä noin 80 % todetuista tuloista. Edellytyksenä on, että hän on viimeisen kolmen kuukauden aikana ennen sairastumistaan ollut ansiotyössä. Jos työtuloja ei ole tai vuosityötulo on alle 979 euroa, voidaan 55 päivän sairausloman jälkeen maksaa vähimmäispäivärahaa euroa päivässä. Puolison tulot eivät estä vähimmäispäivärahan myöntämistä. Työnä pidetään myös opiskelua ja itsenäistä yrittäjätoimintaa sekä oman talouden hoitamista. Päivärahaa haetaan Kelalta tai työpaikan sairaskassalta neljän kuukauden kuluessa sairausloman alkamisesta. Hakemuslomakkeen liitteeksi tarvitaan lääkärintodistus A, jolla voidaan myöntää päivärahaa noin kahden kuukauden ajaksi. Kun sairausloma jatkuu yli 60 päivää, Kela selvittää kuntoutusmahdollisuuksia ja vaatii tarkempaa selvitystä B-lääkärinlausunnolla. Päivärahaa maksetaan enintään 300 päivältä, joka käytännössä on yksi vuosi. Päivärahan maksamiseen liittyvä omavastuu eli karenssi on sairastumispäivän lisäksi 9 arkipäivää. Yleensä työssä olevat saavat palkan ainakin tältä ajalta: kunnan ja valtion palveluksessa olevat pidemmältä ajalta. Päiväraha maksetaan työnantajalle palkallisen sairausloman ajalta ja tällöin työnantaja myös panee vireille päivärahahakemuksen. Työttömyyskorvausta saavien korvaus jatkuu karenssiajan yli, jonka jälkeen korvaus muuttuu hakemuksesta sairausvakuutuksen päivärahaksi. Sitä maksetaan kaikilta arkipäiviltä, kun taas työttömyyskorvauksen maksu määräytyy viideltä päivältä viikossa. Sairauden pitkittyessä yli 300 päivän on huolehdittava eläkehakemuksen vireille tulo ajoissa, yleensä viimeistään noin kolme kuukautta ennen päivärahaoikeuden päättymistä, josta Kela tiedottaa erikseen. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää toistaiseksi tai määräaikaisesti, jolloin se on kuntoutustuki. Eläkeasian vireillepanoon riittää yksi hakemus. Vammais- ja hoitotuet Kela voi myöntää pitkäaikaisesti sairaalle tai vammaiselle harkinnanvaraista taloudellista tukea joko määräaikaisena tai pysyvänä tukena. Tuki on riippumaton tuloista ja varallisuudesta sekä ve- 13 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2002

14 roton. Takautuva hakuaika on yksi vuosi. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan C-lausunto, B-lausunto, epikriisi tai muu vastaava selvitys. Ensimmäistä kertaa tukea haettaessa tarvitaan C-lausunto. Tuet on porrastettu kolmeen tasoon sairauden aiheuttaman haitan perusteella. Tukea voidaan maksaa alle 16-vuotiaan lapsen vanhemmalle sairaan lapsen kotihoidon tukemiseksi (lapsen hoitotuki) työikäisen ei-eläkkeellä olevan henkilön jokapäiväisessä elämässä selviytymisen edistämiseksi (vammaistuki) eläkeläiselle kotona selviytymisen tukemiseksi (eläkkeensaajien hoitotuki). Myöntämisessä huomioidaan sairauden tai vamman aiheuttamat jatkuvat erityiskustannukset. Arvioidun haitan tulee aikuisilla kestää yleensä vähintään vuoden ja lapsilla puoli vuotta. Käsittelen seuraavassa tarkemmin vammaistukea. Vammaistuen tarkoituksena on tukea pääasiassa muiden kuin eläkkeellä olevien henkilöiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Tukea voidaan maksaa vuotiaalle henkilölle, joka ei saa täyttä työkyvyttömyyseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä tai vastaavaa etuutta ulkomailta. Vammaistuen saaminen edellyttää toimintakyvyn alenemista sairauden tai vamman johdosta. Tällöin vammaistukea maksetaan yleisen haitan, tarvittavan avun, palvelusten ja erityiskustannusten korvaamiseksi. Tätä kokonaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon yksilölliset olosuhteet. Vammaistuessa korostuu haitta, joka on luokiteltu asteikolla Tuki on jaksotettu kolmeen ryhmään sairauden vaikeusasteen ja toimintakyvyn aleneman mukaan. Tällä hetkellä alin vammaistuki on euroa, korotettu vammaistuki euroa ja erityisvammaistuki euroa. Lapsen hoitotuen määrät ovat samat. Eläkkeensaajien hoitotuki on määrältään alhaisempi. Lisää tietoa sosiaaliturvaan liittyvistä kysymyksistä saa Kelan julkaisuista ja toimistoista sekä sairaaloiden sosiaalityöntekijöiltä. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

15 Toim. Jutta Heikkilä Happi on nopea ja tehokas apu Hortonin neuralgiaan Sarjoittaisesta päänsärystä (Hortonin neuralgia, cluster päänsärky) kärsii Suomessa arviolta ihmistä. Kipu paikantuu toisen silmän seutuun ja esiintyy useita viikkoja tai kuukausia kestävinä voimakkaina kohtaussarjoina. Happihoito on nopea ja turvallinen hoitokeino, joka katkaisee kipukohtauksen 5 15 minuutissa. Sarjoittainen päänsärky on suhteellisen harvinainen ja mystiseltä vaikuttava sairaus. Kipukohtaukset ovat erittäin voimakkaita ja ilmaantuvat usein kellon tarkkuudella samaan aikaan vuorokaudesta useiden viikkojen ajan. Kivun voimakkuus tekee potilaista motorisesti levottomia ja kohtauksen aikana he saattavat esimerkiksi kävellä edestakaisin, koska paikallaan pysyminen tuntuu mahdottomalta. Päänsärkyyn liittyy toispuoleisia autonomisia oireita kuten kasvojen hikoilua, silmän punotusta, kyynelvuotoa tai nenän tukkoisuutta. Hoitamattomana kohtaus saattaa kestää jopa kolme tuntia. Yleisin tyyppi on, että sarjan aikana esiintyy päivittäin yksi kohtaus, useimmin öiseen aikaan. Parhaimmillaan kohtauksia voi olla joka toinen päivä ja pahimmillaan jopa kahdeksan kertaa päivässä. Kohtaussarja kestää muutamasta viikosta kuukausiin, kuvailee Tampereen yliopistollisen keskussairaalan kipupoliklinikan osastonylilääkäri Aki Hietaharju. Sairaus puhkeaa yleensä ikävuoden välillä ja on yleisempi miehillä kuin naisilla. Syynä hypotalamuksen toimintahäiriö Sarjoittaisen päänsäryn syntyä ei ole pystytty täysin selittämään, mutta pohjimmainen syy on hypotalamuksen toimintahäiriö. Oireiden kytkeytyminen vuodenkiertoon ja vuorokausirytmiin viittaa kohtausten käynnistymiseen keskushermostossa. Sairaudesta kärsivillä on todettu myös muutoksia aivoverenkierrossa ja paikallisia laajentumia verisuonissa. Myös perinnöllisillä tekijöillä ja esimerkiksi tupakoinnilla on yhteys sairauden esiintyvyyteen, Aki Hietaharju kertoo. Itse olen myös huomannut, että sairaus esiintyy useimmin vuorotyötä tekevillä ihmisillä, koska vuorotyö saa hypotalamuksen toimimaan poikkeuksellisella tavalla, Hietaharju lisää. Happihoito yksi nopeimmista tavoista katkaista kohtaus Sarjoittaista päänsärkyä sairastavalle potilaalle pyritään löytämään tehokas kohtaushoito ja sopiva estolääkitys. Kohtaushoidon tarkoituksena on saada nopea apu kipukohtaukseen ja katkaista kohtaus. Estohoidolla pyritään puolestaan hillitsemään kohtausten uusiutumista. Happihengitys on perinteinen kohtaushoito, jonka teho on osoitettu useissa tutkimuksissa. 15 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2002

16 Kannustan niin lääkäreitä kuin sarjoittaista päänsärkyä sairastavia potilaitakin optimismiin. Hoitokokeiluja kannattaa tehdä, koska sopiva hoito yleensä löytyy jokaiselle potilaalle, sanoo Tampereen yliopistollisen keskussairaalan kipupoliklinikan osastonylilääkäri Aki Hietaharju, jolla on laaja kokemus sarjoittaisen päänsäryn hoidosta. Jos sarjan ensimmäiset kohtaukset hoidetaan tehokkaasti, sarjasta ei yleensä tule yhtä pitkää kuin hoitamattomana. Siksi tehokkaan ja potilaalle sopivan kohtaushoidon löytäminen on tärkeää. Happea käytetään usein vain vaikeille tapauksille ja sitä pidetään viimeisenä keinona, jos muut keinot eivät auta. Mielestäni asian ei tulisi olla niin. Happea kannattaa kokeilla, koska se auttaa prosentilla potilasta, Aki Hietaharju kertoo. Hietaharjun mukaan epätietoisuus hapen vaikutuksista ja saatavuudesta on selkein syy siihen, ettei sitä käytetä yleisesti sarjoittaisen päänsäryn hoidossa. Urani alussa mietin itsekin, mistä happea oikein voisi saada. Joitakin potilaita neuvoin jopa hakemaan happipullon rakennustyömaalta, Hietaharju kertoo päätään pudistellen. Nykyisin rakennustyömaille ei onneksi tarvitse lähteä, sillä AGA Linde Healthcarella on laaja valikoima happipulloja ja -laitteita kotipotilaiden käyttöön. Lääkkeellistä happea määrätään reseptillä tai A-todistuksella ja KELA korvaa osan hoidon kustannuksista. Lisätietoa happihoidosta saa myös AGA Linde Healthcaren kotisivuilta ja puhelinnumerosta Happihoitoa kokeili menestyksekkäästi jo 1950-luvulla mm. amerikkalainen neurologi B. T. Horton, jonka mukaan sairaus on nimetty. Hapen teho kohtausten katkaisijana perustuu sen ominaisuuteen supistaa aivoverisuonia, jotka ovat kohtauksen aikana laajentuneessa tilassa. Lisäksi happi vaikuttaa ilmeisesti suotuisalla tavalla välittäjäaineiden erittymiseen, joka häiriintyy sarjan aikana, Aki Hietaharju sanoo. Happihoidon aikana sata prosenttista happea hengitetään 7 10 litraa minuutissa noin 15 minuutin ajan. Useimmilla potilailla kohtaus hellittää tuona aikana. Happi on yksi nopeimmista tavoista katkaista kipukohtaus ja soveltuu erityisen hyvin, jos kohtauksia on usein. Hapella ei ole sivuvaikutuksia ja se on siksi helppo ja turvallinen hoitomuoto. Sarjoittaiseen päänsärkyyn käytetään yleisesti myös triptaaneja, mutta niitä ei saa ottaa kuin kaksi kertaa päivässä. Kaikille potilaille triptaanit eivät myöskään sovi ja silloin happi on erittäin hyvä vaihtoehto, Hietaharju kommentoi. Tehokas kohtaushoito voi lopettaa sarjan POTILAS: Kohtaus kestää puolesta tunnista tuntiin, ja on todella hädin tuskin siedettävissä. Tuntuu kuin hajoaisin kappaleiksi ja on vaikea hengittää. Kipu on oikealla silmässä, ohimossa, päänahassa, takaraivossa, niskassa, hartiassa ja korvan tienoilla. Silmä kirkkaan punainen, luomet turvoksissa ja vuotaa vettä solkenaan. Tällä hetkellä olen ollut aamu neljästä hereillä ottaen vastaan kohtauksen tunnissa. Välissä on ehkä 15 minuutin jaksoja ilman repivää kipua, pieni jomotus muistuttamassa ja odottamassa seuraavaa. Kohtauksen tullessa kaikki ylimääräinen ärsyke on liikaa, otsahiuksen valahtaminen kasvoille on ajaa reunan yli. Ote sarjoittaista päänsärkyä sairastavan henkilön kipukuvauksesta. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

17 Timo Jaakkola Happihoito Happihoidon on todettu auttavan lähes 80 % potilaista Hortonin neuralgian kohtauksenaikaisessa hoidossa. Hoidossa hengitetään 100-prosenttista happea yleensä 7 10 l/min noin 15 minuutin ajan. Nykyiset happihoidon välineet mahdollistavat myös kotihoidon. Hoitoon tarvitaan aina resepti tai A-todistus. Kela korvaa osan happihoidon kuluista peruskorvattavana lääkkeenä. Miten saan happihoitovälineet? Kun olet saanut lääkärin määräyksen happihoidosta, voit ottaa yhteyttä kotikuntasi terveyskeskukseen. Jotkin kunnat kustantavat tai lainaavat terveyskeskuksistaan potilaalle hänen tarvitsemansa happipullot ja virtausmittarit. Mikäli kotikuntasi terveyskeskus ei happipulloja lainaa, ota yhteyttä lääkkeellisen hapen toimittajaan suoraan (esim. Aga ). Hapen toimittaja tarvitsee kopion reseptistä ja mielellään tilauslomakkeen täytettynä. Tilauslomakkeita saa AGA Linde Healthcarelta tai sairaalan keuhkopoliklinikan kuntoutusohjaajalta. Mitä varusteita tarvitsen? Happihoitoon tarvitaan happipullo, virtaussäädin tai -mittari, happimaski (ei viikset) ja kärry tai reppu. Happipulloja on erilaisia ja erikokoisia. Virtausmittari: Virtausmittari voi olla Rotametri (kuulanäyttöinen) tai Debistar (numeronäyttöinen), molemmat vaihtoehdot voi liittää pullon pikaliittimeen ja niillä on helppo säätää lääkärin määräämä hapen virtaus. Happipullo: Kotikäyttöön suositellaan ns. turvapulloja tai mukana kannettavia pieniä ns. kevytpulloja. Turvapullossa on kaulaosaa suojaava kaulus, kiinteänä paineenalennusventtiili ja pikaliitin virtaussäätimelle. Pullo on hyvä olla aina kiinnitettynä vaikka pöydänjalkaan tai kuljetuskärryyn, että se ei pääse kaatumaan. Kevytpullo on kevyt ja kooltaan pieni, ja sitä voi kantaa mukanaan esim. sille suunnitellussa repussa, jolloin kohtausapu on aina lähellä/ mukana. Mistä kustannukset muodostuvat? Hoidon kustannukset muodostuvat virtausmittarista tai virtaussäätimestä, ellei sellaista saa terveys- 17 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2002

18 Happihoidon on todettu auttavan lähes 80 % potilaista Hortonin neuralgian kohtauksenaikaisessa hoidossa. keskuksesta, happipullon vuokrasta, täytöistä ja kuljetuksesta. Kertaluontoiset kustannukset välineistä ja tarvikkeista ovat suunnilleen 150. Hoidon aloittaminen ja vuoden kokonaiskulut ovat suuruusluokkana alkaen noin 450. Kela korvaa osan happihoidon kuluista peruskorvattavana lääkkeenä. Korvausta myönnetään korkeintaan kolmen kuukauden jaksoissa hapen täyttö- ja vuokrakuluista. Korvausta saa 50 % omavastuun (8,41 ) ylittävästä summasta. Happilaitteiston vuokran korvaaminen edellyttää, että kolmen kuukauden jaksolla on vähintään yksi lääkkeellisen hapen täyttö. Valitusmenettelyn kautta Kela on joskus korvannut 3 kk vuokran ilman täyttöä. Vuotuisen lääkkeille määritellyn omavastuuosuuden ylittyessä maksetaan korvaus hapen täyttö- ja vuokrakuluista täysimääräisenä toimittajan laskua vastaan. Kuinka happea käytetään? Turvallinen kotihappihoito perustuu oikean happivirtauksen käyttämiseen lääkärin ohjeiden mukaan sekä edellyttää tutustumista laitteiston turvallisuusohjeisiin. Myös laitteiston käyttö- ja kuljetusohjeisiin on syytä perehtyä. Happilaitetta tulee käsitellä aina huolellisesti ja sitä on suojeltava kolhuilta. Jos laite ei toimi, neuvoja antaa hoitava sairaala tai laitteiston toimittaja. Happi ei ole itsestään syttyvää, mutta se nopeuttaa ja ylläpitää palamista. Happihoidon aikana happea kertyy esim. hiuksiin, partaan ja vaatteisiin. Siksi tulen lähellä olo ja sen sytyttäminen mm. tupakointi happihoidon jälkeen aiheuttaa palovaaran. Happilaite suljetaan aina käytön jälkeen. Laitteita säilytetään hyvin ilmastoidussa tilassa. Jos happea pääsee vuotamaan huoneistoon, on huoneisto tuuletettava perusteellisesti. Koska Hortonin neuralgiassa särkyjaksoja ei voi ennakoida, on suositeltavaa että happihoitovälineet ovat heti saatavilla ensi kohtauksesta lähtien. Pullot kannattaa sijoittaa siten, että ne ovat helposti käyttöönotettavissa kohtauksen sattuessa. Lisäksi käyttö kannattaa opetella siten, ettei venttiilien avaaminen ja maskin laittaminen muodostu liian vaikeaksi. Parhaiten kullekin soveltuvat laitteet ja menetelmät ovat yksilöllinen asia. Pullokoot ja tarvittavat virtaukset määräytyvät tapauskohtaisesti ja kokemuksen myötä. Oikein käytettynä kotihappihoito on turvallinen ja tehokas menetelmä Hortonin neuralgian särkykohtauksen hoitoon ja tarjoaa vaihtoehdon tavalliselle lääkehoidolle. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

19 Teksti ja kuva: Johanna Poutiainen Sarjoittaisesta päänsärystä kärsivät tapasivat: On hyvä tietää, ettei ole yksin Kesäharjun kurssikeskukseen Pohjois-Iittiin kokoontui elokuun viimeisenä viikonloppuna parisenkymmentä sarjoittaisesta päänsärystä (Hortonin neuralgiasta) kärsivää kumppaneineen. Viikonloppu oli osallistujien mielestä erittäin onnistunut. Asiantuntijavieraana lauantaina oli dosentti Markus Färkkilä. Hän kertoi, että Suomessa on sarjoittaisesta päänsärystä kärsiviä tuhannen hengen verran. Maailmanlaajuisesti luku on promillea koko väestöstä. Tämän vaikean säryn geneettinen tutkiminen Suomessa ei ole ottanut tulta alleen osittain juuri pienen potilasmäärän vuoksi. Dosentti Färkkilä kertoi myös happihoidosta ja aiheesta jatkoi Agan piiripäällikkö Sari Pöysti. Hän oli tuonut kokeiltaviksi erilaisia pieniä happipulloja, joita on mahdollista kuljettaa mukanaan päänsärkyjakson aikana. Lauantai-iltana saunottiin, paistettiin makkaraa ja pelattiin biljardia. Tutustuttiin ja juteltiin jo muustakin kuin säryistä ja kivuista. Sunnuntaina ryhmä keskusteli perheterapeutti Mika Niskasen johdolla säryn vaikutuksesta perhe-elämään. Särky, joka keskeyttää helposti arkirutiinit ja vaikuttaa niin vieraiden kylään kutsumiseen kuin lasten leikkimiseen, ansaitsee huomiota myös perheen näkökulmasta. Vuoden 2003 elokuun loppuun on suunnitteilla vastaavanlainen vertaistukitapaaminen. Tämänkertainen viikonloppu oli jatkoa viime vuodelle, jolloin hortoilijat kokoontuivat ensimmäisen kerran yksipäiväisessä tapahtumassa Jyväskylässä. Sari Pöysti esitteli happihoidon tarvikkeita. Hapen käytöstä kohtaushoidossa voi olla sarjoittaisesta päänsärystä kärsivälle huomattavaa apua. Suositusten mukaan sataprosenttista happea tulisi ottaa 7 10 l/min 15 minuutin ajan maskin kautta kohtauksen alettua. 19 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2002

20 K y s y a s i a n t u n t i j a l t a Dosentti, neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä, HYKS Neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta, Torikeskuksen lääkäriasema, Jyväskylä 1. Pidän liikkumisesta ja yritän liikkua säännöllisesti. Etenkin sisäliikunnassa ongelmani on se, että useasti liikuntatunnin aikana minun on raskas hengittää (tuntuu kun en saisi riittävästi ilmaa). Sen jälkeen takaraivoani särkee ja useasti särky päätyy migreenikohtaukseksi. Ongelma on jatkunut jo muutaman vuoden. Harrastan kuntosalia, Trimmiä, Bailatinoa ja nyt olen aloittamassa astanga-joogaa, josta minulla on vain yhden kerran kokemus, mutta sain myös siitä päänsäryn. Mikä auttaisi asiaa tai kenen puoleen voisin kääntyä? Kuvaamanne tilanne on kiusallisen yleinen migreeniä potevilla. Liikunnan harrastaminen ja muukin pitempiaikainen fyysinen ponnistelu voi laukaista migreenikohtauksen. Mekanismia ei tiedetä, mutta niskan rakenteiden ja verisuonten seinämien mekaanisella ärsykkeellä tai kehon lämpötilan nousulla saattaa olla osuutensa asiassa. Oireiden eteneminen on yleensä nopeaa, ne alkavat rasituksen aikana tai pian sen loppumisen jälkeen tavallisesti niskojen jumittumisena ja puristuksena. Sen jälkeen tunnin-kahden sisällä särky nousee toispuoleisesti päälaelle ja ohimolle ja joskus silmän seutuun ja muut migreenin liitännäisoireet (valo-, ääni-, hajuherkkyys, huono olo) tulevat kuvaan mukaan. Tällaisen migreenikohtauksen lääkehoito-ohje on ihan sama kuin missä tahansa migreenissä: aivan oireiden alkuvaiheessa (niskat jumissa) voi kokeilla katkaista oireiden etenemistä särkylääkkeillä (esim. ibuprofeeni mg, ketoprofeeni mg ). Jos oire kuitenkin etenee edellä kuvatulla tavalla, on tehokkain hoito triptaani-lääke. Joillakin henkilöillä särkylääke ei auta ollenkaan, silloin on syytä ottaa ensisijaisesti triptaania. Jos taipumus tällaisiin liikunnan laukaisemiin kohtauksiin on jatkuva, suosittelen kokeiltavaksi hyvin toimivaa täsmäestohoitoa eli särkylääkeannos 1/2 1 tuntia ennen liikuntasuoritusta. Tämä yleensä estää kohtauksen puhkeamisen kokonaan. MI 2. Olen 30-vuotias nainen ja sairastanut aurallista migreeniä 10-vuotiaasta. Normaalissa migreenikohtauksessani on varsin voimakas aura, joka kestää minuuttia. Kova päänsärky alkaa yleensä jo auran aikana ja särky esiintyy lähes aina takaraivon oikealla puolella. Pahoinvointi alkaa usein myös samanaikaisesti ja hoitamattomana kohtaus päättyy oksentamiseen tunnin kuluttua. Normaalikohtaukseen tehoaa hyvin täsmälääke yhdessä pahoinvointilääkkeen kanssa. Mutta miksi kuukautismigreenini on aivan erilainen? Kuukautismigreeni iskee yleensä kahdesti, ensin 1-2 päivää ennen vuotoa ja toisen kerran vuodon viimeisenä tai sitä seuraavana päivänä. Näissä kohtauksissa aura on lievä ja menee selvästi ohi ennen kuin särky alkaa. Särky on täysin lamauttava ja kulkee vaakatasossa pään vasemmalla puolella otsalta korvan yli niskaan. Pahoinvointi on tuntuvaa mutta harvemmin oksennan. Ilman lääkitystä kohtaus kestää tuntia. Kuukau- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/