Kotkan Energia Oy pyytää lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 17/10/1 Dnro ISAVI/17/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Huosiossuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Virolahti Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta LUVAN HAKIJA Kotkan Energia Oy PL Kotka HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Kotkan Energia Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sekä täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa turvetuotannolle Huosiossuon 79 ha:n tuotantoalalla. Tuotantoalue sijaitsee Virolahden kunnassa noin 4,5 km kuntataajamasta länteen. Kotkan Energia Oy pyytää lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 7 d) mukaan turvetuotannolla ja siihen liittyvällä ojituksella on oltava ympäristölupa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Kyseessä on uusi toiminta, eikä sillä ole aikaisempia lupia.

2 2 Suunniteltu hankealue on kokonaan hakijan omistuksessa. Huosiossuon alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Kymenlaakson seutukaava. Suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaiseksi merkityllä alueella (M). Alueen itäpuolella valtatien 7 varrella on teollisuusalue (T). Kaakkoispuolella on maa-ainesten ottoalue (EO) ja etelä- ja länsipuolella arvokas maisema-alue (ma). Maakuntakaavaluonnoksessa ( ) Huosiossuo on merkitty turvetuotantoalueeksi (EOt). Turvetuotantoalue rajoittuu itäreunaltaan Virojoen Vaalimaan osayleiskaava-alueeseen. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Kuivatusvesien käsittely Huosiossuon turvetuotantoalue sijaitsee Yläpihlajan kylässä Huosiosuo-tilalla (kiinteistötunnus ) valtatien 7 eteläpuolella. Alueella on viisi lohkoa (A E) ja kolme auma-aluetta (1 3). Koko alueen pinta-ala on yhteensä 79 hehtaaria. Turvepaksuus on pääosin 1 4 metriä. Kuntoonpanovaihe kestää 3 6 vuotta. Ensin poistetaan puusto ja rakennetaan tiestö. Tämän jälkeen valmistellaan pintavalutuskenttä, kaivetaan eristysojat ja laskeutusaltaisiin johtavat ojat sekä rakennetaan laskeutusaltaat. Seuraavaksi rakennetaan muut vesiensuojelurakenteet ja kaivetaan kokoojaojat. Sarkaojat tehdään 20 metrin välein ja sarat syväjyrsitään. Sarkaojiin tehdään päisteputkitukset, asennetaan päisteputkipidättimet ja kaivetaan lietesyvennykset. Lopuksi sarat muotoillaan tuotantokuntoon. Kuntoonpanotyöt pyritään tekemään mahdollisimman vähäsateisina ajankohtina. Talven routakerrosta hyödynnetään vetisimpien osien kunnostuksessa. Alueella tuotetaan poltto- ja kasvuturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Alkuvuosina tuotettava ympäristöturve kerätään pölyerottimella varustetulla imuvaunulla. Keskimääräinen tuotanto on m 3 polttoturvetta ja m 3 kasvuturvetta vuodessa silloin, kun koko tuotantokelpoinen ala on tuotantokäytössä. Tuotanto Huosiossuolla päättyy arviolta vuonna Tuotannosta poistuvat alueet siistitään. Varastoaumat, kantokasat ja jätteet poistetaan ja maaperää tasoitetaan tarvittaessa. Huosiossuon tuotantoalueen jälkikäytöksi soveltuu esimerkiksi metsitys luontaisesti. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojilla ohi tuotantoalueen ja vesiensuojelurakenteiden. Kuivatusvedet johdetaan sarkaojista kokoojaojiin ja edelleen laskeutusaltaisiin ja pumppausaltaaseen. Vettä pumpataan pumppausaltaasta pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Eristysojiin rakennetaan lietealtaat. Sarkaojiin kaivetaan 10 metriä pitkät lietesyvennykset. Kokoojaojiin rakennetaan virtausnopeuden pienentämiseksi putousportaat ja settipadolla varustetut rummut. Laskeutusaltaiden poistopäähän tehdään virtaamaa säätävä rakenne ja altaisiin laitetaan pintapuomit. Laskeutusaltaat ja lietealtaiden lie-

3 3 tepesät tyhjennetään tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä. Pumppaamossa on kaksi sähköpumppua, joita käytetään vuorokäynnillä muulloin kuin ylivirtaama-aikana. Pumppausteho on vähintään 164 litraa sekunnissa. Pumput toimivat verkkovirralla. Pintavalutuskentän valuma-alue on noin 82 hehtaaria ja sen pinta-ala on 3,3 hehtaaria, mikä on 4,0 % kentän koko valuma-alueesta ja 4,2 % tuotantoalueesta. Turvepaksuus on 2 4 metriä. Kentällä oleviin ojiin tehdään eloperäisestä maasta ojakatkoja oikovirtausten estämiseksi. Keräilyojaan asennetaan virtaamaa säätävä pato. Kentän keräilyoja johtaa vedet suon lounaisreunan laskuojaan (Myllyoja) ja edelleen Kansanniitynojaan ja Pihlajanjokeen, joka laskee Suomenlahden Porolahteen. Kansanniitynojaan on matkaa tuotantoalueelta 2,5 km, Pihlajanjokeen 3,4 km ja Porolahteen 5,5 km. Päästöt vesistöön Pohjois-Pohjanmaan ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskusten alueilla olevien turvetuotantoalueiden tarkkailutietojen perusteella laskettu Huosiossuon kuntoonpano- ja tuotantovaiheen vuosikuormitus vesistöön taustakuormitus mukaan lukien on seuraava: Huosiossuon turvetuotantoalueen bruttokuormitus vesistöön Kiintoaine kg/vuosi fosfori kg/vuosi typpi kg/vuosi kuntoonpanovaihe tuotantovaihe 990 5,8 300 Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon ilmapäästöt ovat tuotannosta ja lastauksesta syntyviä pölypäästöjä sekä ajoneuvojen pakokaasupäästöjä. Liikkuminen kuivalla turvekentällä sekä turpeen siirtäminen kuormauksen, aumauksen ja lastauksen yhteydessä aiheuttavat pölyämistä. Syntyvän pölyn määrään vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste, tuotantomenetelmä sekä sääolot, erityisesti tuuli. Pölyhaitan esiintymiseen puolestaan vaikuttavat suon sijainti asutukseen tai vesistöihin nähden sekä maaston muodot ja suojaavan kasvillisuuden määrä. Turpeennosto aiheuttaa pölypäästöjä kesäisin ja lastaus pääasiassa talvisin. Turvepölyhiukkasista suurin osa on yli 10 µm:n hiukkasia, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM10, alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM2,5, alle 2,5 µm). Turvepölystä aiheutuvaa viihtyvyyshaittaa on tehtyjen selvitysten mukaan todettu noin 300 metrin etäisyydelle asti. Yli metrin päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pölyisimpien työvaiheiden aikana vaikutusalue saattaa olla suurempi, jos sääolosuhteet ovat epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli). Ajoittain pölyä voi kulkeutua hyvinkin kauas tuotantoalueesta, jos pöly nousee korkealle ilmavirtausten mukana.

4 4 Tuotantoalueen reunalla alle 50 metrin etäisyydellä oleva puusto sitoo pölyn lähes kokonaan. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 metriä sekunnissa tuotanto keskeytetään aina tulipaloriskin takia. Tuotantoalueen ja eristysojien väliin jätetään noin 15 metrin levyinen tuottamaton alue estämään turvepölyn joutumista eristysojiin. Melua aiheutuu työkoneista, turpeen kuormauksesta ja kuljetuksista. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa Tuotanto- tai toimituspäivinä melua voi syntyä ympäri vuorokauden. Hakemuksen mukaan jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db(a) melua metrin etäisyydelle. Turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat 55 db(a) melutasoja metrin etäisyydelle. Kasvillisuuden on todettu vaimentavan tehokkaasti melun leviämistä. Tuotantotoiminnasta johtuva liikenne keskittyy touko syyskuun väliselle ajalle. Alueen ulkopuolinen liikenne on pääasiassa toiminnanharjoittajan ja työntekijöiden henkilöautoliikennettä. Tuotantokoneet ovat koko tuotantokauden ajan työmaalla. Kunnostuskoneita tuodaan työmaalle 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Turvetta kuljetetaan alueelta ympäri vuoden asiakkaiden tarpeiden mukaan keskittyen kuitenkin talvikauteen. Polttoturve kuljetetaan valtatietä 7 Kotkan Energia Oy:n voimalaitokselle. Kuljetuksia on noin 400 kuormaa vuodessa eli 1 2 vuorokaudessa. Kemikaalien varastointi ja jätteet Työkoneiden polttoaine säilytetään lukittavissa 3 m 3 :n kaksoisvaippasäiliöissä. Polttoöljyn kulutus on tuotantokaudella noin 26 m 3. Voiteluöljyjä ja muita voiteluaineita varastoidaan alueella vähäisiä määriä. Voiteluaineet säilytetään tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoalueen sijaintia ei ole vielä määritelty. Toiminnassa syntyvät, alueelta muualle toimitettavat jätteet sekä niiden varastointi ja käsittely käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. Toiminnassa syntyvät jätteet Jätelaji jätemäärä varastointi ja käsittely t/vuosi jäteöljy 0,2 säiliö, ongelmajätekeräys kiinteä öljyjäte 0,02 säiliö, ongelmajätekeräys akut 0,02 jätekatos, ongelmajätekeräys sekajäte 0,2 säiliö, kaatopaikka aumamuovit 2 kasassa, energiantuotanto Jätteet kerätään tukikohta-alueelle asianmukaisiin säiliöihin, joista ne toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Aumamuovit viedään polttoon Kotkan Energia Oy:n voimalaitokselle. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman (päivätty ) mukaan koko toiminnan aikana kertyy pintamaita m³, kiviä 500 m³ ja kivennäismaita m³. Laskeutusaltaiden lietteen ja kantojen ja muun puutavaran määrää ei ole arvioitu. Kivet, pintamaat ja 70 % kivennäismaasta käytetään ojien ja altaiden penkereiden ra-

5 5 kentamiseen. Loput kivennäismaat toimitetaan maankaatopaikalle. Puujäte varastoidaan tuotantoalueen reunoilla ja toimitetaan energiantuotannossa hyödynnettäväksi tuotantoaikana. Haketus tapahtuu voimalaitoksella. Laskeutusaltaiden liete läjitetään altaiden lähelle. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan mukaan hankkeen vesiensuojeluratkaisut täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Hakemuksen liitteenä olevan kasvillisuusselvityksen mukaan Huosiossuon alue on pääosin metsäojitettua puustottunutta rämemuuntumaa ja turvekangasta. Alueella on tehty harvennushakkuita sekä pieniä aukkohakkuita. Tuotantoalueen koillisosan ulkopuolelle jäävä ojittamaton alue on luonnontilainen keidassuo. Selvityksissä ei havaittu yhtään erityisesti suojeltavaa kasvi- tai eläinlajia. Nykyiset havaitut eläinlajit häviävät todennäköisesti hankealueelta. Luontoselvityksen tekemisen yhteydessä maastokäynnillä ( ) ei havaittu metsä- tai luonnonsuojelulain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Perhoslajien selvitys on tehty kesällä Perhoslajit ovat tyypillisiä Etelä-Suomen soiden lajeja. Kaksi havaittua lajia on luokiteltu uhanalaisiksi. Alueellisesti uhanalaisia lajeja on havaittu kolme sekä silmälläpidettäviä perhoslajeja kaksi. Perhosselvityksen mukaan Huosiossuo on ojituksista huolimatta suoperhosille merkittävä elinpaikka. Linnustoselvitystä varten on tehty yksi maastokäynti ( ). Linnusto on tavanomaista havupuuvaltaisen kangasmetsän lajistoa. Alueella on havaittu linnustoselvityksen maastokäynnillä yksi lintudirektiivin liitteen I laji, palokärki, jonka populaatio Suomessa on elinvoimainen. Perhosselvityksen yhteydessä havaittiin myös teeri ja metso. Asutus, maankäyttö ja elinkeinot Huosiossuon tuotantoalue rajoittuu pohjoisessa valtatiehen 7 ja muilla suunnilla metsävyöhykkeisiin. Suon ympärillä on tieverkosto. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 1,2 kilometrin päässä itä- ja lounaispuolella. Noin 400 metrin päässä idässä on teollisuusalue, jolla on useita teollisuusrakennuksia. Hankealueen läheisyydessä on useita muitakin suoalueita ja 1,2 kilometrin päässä pohjoisessa on kaatopaikka. Itäpuolella on maa-aineksen ottoalueita, etelässä 1 kilometrin päässä on louhos ja lännessä 0,6 kilometrin päässä ampumarata ja metsästysmaja. Peruskartan mukaan myös 800 metrin päässä pohjoisessa on ampumarata. Lähin kaivo sijaitsee noin kilometrin päässä hankealueesta luoteeseen. Hakijan arvion mukaan tuotantotoiminta ei vaikuta kaivoveden laatuun tai määrään.

6 6 Suojelukohteet Pohjavesialueet Toiminnasta voi ajoittain joutua turvepölyä tuotantoalueen lähiympäristöön. Vallitsevat tuulen suunnat ovat lounaasta (24 %) ja lännestä (14 %). Muut tuulensuunnat jakautuvat tuotantokauden aikana tasaisesti (9 11 %). Tyyntä on keskimäärin 1 % ajasta. Hakija arvioi, että toiminnasta voi kulkeutua pölyä ajoittain 500 metrin säteellä sijaitseville kiinteistöille. Karttatarkastelun perusteella tälle alueelle jää kaksi kiinteistöä Vaahterikon teollisuusalueella. Pölyhaitta ei kuitenkaan ole jatkuvaa. Lähimmille asuinkiinteistöille ei ennalta arvioiden aiheudu pölyhaittaa. Suunniteltua tuotantoaluetta ympäröivä metsä estää osaltaan pölyn leviämistä. Tuotantotoiminta keskeytetään aina lisääntyneen tulipaloriskin takia, kun tuulen nopeus ylittää 10 metriä sekunnissa. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole vesistöjä, joihin voisi kulkeutua turvepölyä. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Alueen ilman laatuun vaikuttaa myös valtatien 7 liikenne. Huosiossuon kuntoonpano- ja tuotantotöiden aiheuttama melu keskittyy suon läheisyyteen ja kuljetusten aiheuttama melu kuljetusreiteille. Alueen melutilanteeseen vaikuttaa pääasiassa valtatien 7 liikenteen aiheuttama melu. Turvekuljetukset (1 2 kuormaa/vrk) eivät juurikaan lisää liikennemelua alueella. Hakija arvioi, että lähimmille asuinkiinteistölle ei aiheudu meluhaittaa Huosiossuon turvetuotannosta. Melun leviämistä edistävissä olosuhteissa melu voi ylittää Vaahterikon teollisuusalueella 55 db (A). Hankealue muuttuu avoimeksi kasvipeitteettömäksi kentäksi. Valtatieltä 7, suon itäpuolella kulkevalta tieltä ja Vaahterikon teollisuusalueelta saattaa olla näköyhteys tuotantoalueelle. Tuotantoalueen ympärillä on metsää. Muutokset maisemassa ovat pienialaisia. Huosiossuon luonne marjastus- ja metsästysmaana muuttuu toiminnan johdosta. Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa. Toiminnan työllistävä vaikutus on noin kolme henkilötyövuotta noin 30 vuoden ajan. Lähin luonnonsuojelualue on noin 5,5 kilometrin päässä kaakossa sijaitseva VPD Natura -alue Kirkon Vilkkiläntura, jonka sisällä on Natura alueisiin kuuluva Vilkkilä. Pitkien etäisyyksien vuoksi Huosiossuon turvetuotannolla ei ole vaikutuksia luonnonsuojelualueiden luonnonarvoihin. Noin kolmen kilometrin päässä hankealueesta etelään on arvokas kallioalue, Sysimäki. Etelässä ja lounaassa noin 1,2 kilometrin päässä Huosiossuosta on kaksi lähintä kulttuurihistoriallisesti arvokasta muinaisjäännöskohdetta. Tuotantoalueen kaakkoispuolella noin kilometrin päässä on Härmänkankaan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Vedenhankintaan soveltuvan Haaviston pohjavesialueen (A) eteläisin osa on noin 500 metrin päässä Huosiossuon pohjoisosan länsi- puolella. Haaviston A-pohjavesialueen pohjoispuolella on lisäksi Haaviston B- alue.

7 7 Vesistön tila ja käyttö Vaahterikon vedenottamo sijaitsee noin 380 metrin päässä turvetuotantoalueesta. Se ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Pohjaveden virtaussuunta on ottamon pohjoispuolella etelään eli teollisuusalueelta vedenottamolle päin. Pohjavettä virtaa ottamoalueelta ja sen läheisyydestä turvetuotantoalueen suuntaan. Vaahterikon pohjaveden otto oli 174 m 3 vuoden 2008 aikana. Enimmillään kulutus on ollut 3128 m³ vuonna Vuodelta 2001 olevien tutkimustulosten perusteella veden laatu on tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvä. Hakija arvioi, että Huosiossuon turvetuotantotoiminnalla ei ole vaikutusta läheisten pohjavesialueiden antoisuuteen tai pohjaveden laatuun. Kuivatusvesien laskuoja ei kulje pohjavesialueella. Vesistä ei aiheudu haittaa pohjaveden laadulle. Huosiossuon tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole järviä tai lampia. Suomenlahteen on matkaa noin 3,5 kilometriä. Huosiossuo sijaitsee Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen (VHA2) Suomenlahden rannikkoalueella Pihlajanjoen valuma-alueella (81.005). Valuma-alueen koko on noin 33,4 km 2. Seuraavassa taulukossa olevat Pihlajanjoen valuma-alueen virtaamatiedot ovat Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmästä ja muut tiedot on laskettu Pihlajanjoen virtaamista valuma-alueiden suhteilla. Virtaama-arvot Myllyoja laskussa Kansanniitynoja Pihlajajoki Kan- laskussa laskussa saniitynojaan Pihlajanjokeen Porolahteen Keskialivirtaama (MNQ) m³/s 0,013 0,015 0,07 Keskiylivirtaama (MHQ) m³/s 0,25 0,28 1,3 Keskivirtaama (MQ) m³/s 0,050 0,057 0,26 Keskivirtaama talvella m³/s 0,041 0,046 0,21 Keskivirtaama kesällä m³/s 0,034 0,038 0,17 Pihlajanjoen valuma-alue on pääosin maa- ja metsätalousaluetta. Näiltä alueilta tulee myös merkittävin vesistökuormitus. Pihlajanjoesta Huosiossuon ylä- ja alapuolelta on tutkittu veden laatua. Tulosten mukaan vesi on molemmissa pisteissä erittäin ravinteikasta, kiintoainespitoista, sameaa ja väriltään tummaa. Lisäksi vesi on ollut talvisin erittäin hapanta. Happitilanne joessa on vaihdellut tyydyttävästä hyvään. Kesällä 2008 Huosiossuon alapuolisessa ojassa ja Myllyojassa veden kokonaistyppipitoisuus oli µg/l ja kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l eli vesi oli rehevää. Kiintoainepitoisuus vaihteli välillä 4,4 7,5 mg/l. Vesi oli humuspitoista ja lievästi hapanta. Syyskuun näytteessä kiintoaines-, ravinne- ja humuspitoisuudet nousivat hieman ja ph laski kesän tuloksiin verrattuna.

8 8 Suomenlahden Porolahdelta on olemassa ainoastaan yksittäisiä ja suhteellisen vanhoja vesinäytetuloksia. Vesi on ollut talvisin erittäin hapanta ja humuspitoisuus alhainen. Meriveden osuus on ollut % sähkönjohtavuuden perusteella arvioituna. Keskimääräiseen virtaamatilanteeseen arvioidut toiminnasta aiheutuvat pitoisuuslisät vuositasolla Huosiossuon turvetuotantoalueen alapuolisessa Myllyojassa, Kansanniitynojassa ja Pihlajanjoen suulla käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. Arvioissa ei ole otettu huomioon sedimentoitumista ja ravinteiden sitoutumista. Huosiossuon turvetuotannon aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisät alapuolisessa vesistössä kiintoaine mg/l kokonaisfosfori µg/l kokonaistyppi µg/l Myllyoja kuntoonpanovaihe 1, tuotantovaihe 0, Kansanniitynoja kuntoonpanovaihe 0, tuotantovaihe 0, Pihlajanjoki kuntoonpanovaihe 0, tuotantovaihe 0, Hakijan arvion mukaan Huosiossuon turvetuotantoalueen kuormituksella on vähäinen vaikutus hankealueen alapuoliseen vesistöön. Suomenlahti on keskeinen kalastusalue. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan suomalaiset ammattikalastajat saivat vuonna 2006 Suomenlahdelta kalaa lähes 4,9 miljoonaa kiloa. Vapaa-ajankalastajien saalis vuonna 2004 oli 1,66 miljoonaa kiloa. Eniten kalastetut lajit ovat silakka, kilohaili ja kuha. Ala-Pihlajan osakaskunnan mukaan Pihlajanjoella ja siihen liittyvillä puroilla kalastetaan hyvin vähän. Pihlajanjoen alaosan venerantaan on istutettu vuosina 2000 ja 2003 siianpoikasia. Porolahdella kalastetaan aktiivisesti verkoilla, katiskoilla ja viehekalastusvälineillä. Saaliskalat ovat hauki, ahven, särkikalat, siika, kuha ja satunnaisesti ankerias. Rapuja ei ole esiintynyt. Porolahdesta avomerelle päin sijaitsevalla Ravijoenlahdella kalastaa osakaskunnan mukaan noin 30 taloutta lähinnä verkoilla ja katiskoilla. Ahven-, kuha- ja taimenkannat ovat pienentyneet ja särkikala- ja siikakannat kasvaneet viime vuosina. Ravijoenlahdelle istutetaan vuosittain taimenta, siikaa ja kuhaa. Kalastusta tai veden laatua koskevia haittoja ei esiinny. Kuormituslaskelmien mukaan hankealueen kuivatusvesien vaikutukset näkyvät Myllyojan ja Kansanniitynojan veden laadussa. Niillä ei kuitenkaan ole merkittävää virkistyskäyttöä. Pihlajanjoki kulkee maatalousvaltaisen alueen halki Huosiossuon alapuolella. Turvetuotannon vaikutukset eivät ole merkittäviä Pihlajanjoessa. Sillä on vähän virkistyksellistä käyttöä. Porolahden ranta-alueilla sijaitsee karttatarkastelun perusteella asuinkiinteistöjä. Huosiossuon kuivatusvedet eivät vaikuta merkittävästi vesistön virkistyskäyttöön.

9 9 Ympäristöriskit Porolahden kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista kalalajeista kuten hauki, ahven ja särkikalat. Hakija arvioi, että Huosiossuon aiheuttamalla kuormituksella ei ole vaikutusta näihin kalakantoihin. Pihlajanjoen suulle istutetut siiat vaeltavat merialueelle kasvamaan ja palaavat alueelle vasta lisääntymään. Turvetuotannon vesillä ei ennalta arvioiden ole vaikutusta siikakantaan, joka on riippuvainen istutuksista. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio. Tuotantoalueella on sammutuskalustoa ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteessa ylläpidetään koulutuksen ja harjoitusten avulla. Pumppauksen toimintahäiriöistä tulee ympäri vuorokauden ja vuoden hälytys Kotkan Energia Oy:n Hovinsaaren voimalaitoksen valvomoon automaattisen hälytysjärjestelmän kautta. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Huosiossuon turvetuotantoalueen toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailulla. Tarkkailu toteutetaan hakemuksen liitteenä olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Huosiossuon turvetuotantoalueen käyttötarkkailun on tarkoitus tuottaa taustatietoa toiminnoista, niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista. Tiedot kirjataan käyttöja hoitopäiväkirjaan. Kirjanpidosta vastaa työmaalle nimetty vastuuhenkilö. Käyttötarkkailua tehdään suon kuntoonpanovaiheesta jälkihoitovaiheeseen saakka. Tarkkailutiedot säilytetään toiminnan loppumiseen asti. Päästötarkkailu tuottaa hankekohtaista tietoa päästöjen määrästä ja vaikutustarkkailu niiden vaikutuksista ympäristössä. Päästötarkkailun vesinäytteet otetaan pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä kentän alapuoliselta mittapadolta. Vesimäärä mitataan mittapadolta näytteenoton yhteydessä. Tarkkailu aloitetaan kuntoonpanovaiheessa kaivutöiden alettua. Kuntoonpanovaiheessa tarkkailunäytteet otetaan vuosittain ja tuotantovaiheessa joka kolmas vuosi. Näytteitä otetaan seitsemän kertaa vuodessa sekä kunnostus- että tuotantovaiheessa (maaliskuu, kevättulva, kesä syyskuu, marraskuu). Näytteistä tehdään laaja analyysivalikoima kesäkaudella. Muutoin tehdään suppean analyysivalikoiman mukaiset määritykset. Hakija ei esitä pöly- ja melutarkkailua. Vesistövaikutuksia selvitetään kahdesta virtavesipisteestä, Myllyojasta ja Pihlajanjoesta joka kolmas vuosi. Näytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (kevättulvan jälkeen, kesä syyskuussa erilaissa virtaamatilanteissa) yhtä aikaa päästötarkkailunäytteiden kanssa. Päästö- ja vaikutustarkkailun tulokset toimitetaan ympäristönsuojeluviranomaisille.

10 10 Kalataloudellisen haitan korvaaminen Korvaukset Hakijan arvion mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa. Hankealueen puhdistettujen kuivatusvesien vähäisten vaikutusten vuoksi alapuolisten rantakiinteistöjen käytölle, kalastolle tai kalastukselle ei hakijan käsityksen mukaan voida katsoa aiheutuvan kompensoitavaa tai korvattavaa haittaa. Toiminnan aloittamisluvan perustelut Perusteluina ympäristönsuojelulain 101 :n mukaiselle toiminnanaloitusluvalle hakija on esittänyt, että tarvetta Huosiossuon kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen on, koska se on ensimmäinen Kotkan Energia Oy:n oma turvetuotantohanke. Turpeen kysyntä ja tarve tulee lähiaikoina kasvamaan Kymenlaakson alueella. Turvetuotantoalueita on vähän suhteessa olemassa oleviin ja rakennusvaiheessa oleviin turvetta käyttäviin laitoksiin. Huosiossuon turvetuotantoalue tulee osaltaan mahdollistamaan Kotkan Energia Oy:n Hovinsaaren voimalaitoksen toiminnan jatkumisen tulevina vuosina. Hakija arvioi, että hankkeesta ei aiheudu merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia suunnitelma-alueen luonteesta ja tehokkaasta haittojen ehkäisemisestä johtuen. Hakija esittää toiminnanaloittamisluvalle vakuudeksi euroa, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Virolahden kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kaakonkulma-nimisessä lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta, Kaakkois-Suomen TE-keskukselta, Virolahden kunnanhallitukselta ja Virolahden kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiselta (Haminan ympäristölautakunta). Hakijan haettua toiminnan aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta (YSL 101 ), ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen uudelleen tiedoksi kuuluttamalla sekä erityistiedoksiantona asianosaisille ja pyytänyt lausunnot täydennetystä hakemuksesta edellä mainituilta viranomaisilta.

11 11 Lausunnot Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Pihlajanjoen vedenlaadussa näkyvät valuma-alueen nykyisen maankäytön vaikutukset selvästi. Vesi on ravinne-, humus- ja kiintoainepitoista sekä hapanta ja sameaa. Havaintojen mukaan veden ph on ollut ajoittain alle 5. Veden puskurikykyä kuvaava alkaliniteetti on ollut lähellä nollaa. Happamuuspiikit voivat ilmentää happamien sulfaattimaakerrostumien esiintymistä joen valuma-alueella ja turvemaiden pohjamaassa. Happamiin sulfaattimaihin liittyy usein riski raskasmetallien kulkeutumisesta vesistöön. Käyttökelpoisuusluokituksen kriteerien perusteella Pihlajanjoen ja Porolahden vesi on välttävää. Rehevyys, liettyminen ja rantojen umpeenkasvu haittaavat lahtialueen virkistyskäyttöä. Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueelle on vuosien aikana laadittu ensimmäiset vesienhoidon lainsäädännön mukaiset vesienhoitosuunnitelmaehdotukset ja toimenpideohjelmaesitykset. Virolahden edustan sisäsaaristo lahtineen, mukaan lukien Porolahti, kuuluu siinä Kaakkois-Suomen toimenpidealueeseen ja on osa Virolahden sisäsaaristo -nimistä rannikkomuodostumaa. Nykytila-arvion mukaan vesialueen tila on välttävä. Se poikkeaa merkittävästi tavoitteena olevasta vesien hyvästä tilasta. Toimenpiteinä vesien tilan parantamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi on alueelle esitetty eri tahoja koskevia ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämistoimia. Kuormituksen lisäämistä hyvää huonommassa tilassa olevan rannikkoalueelle ei tulisi sallia. Hakemuksen mukaisella Huosiossuon turvetuotantoalueen tuotantoajan kuormituksella ei todennäköisesti ole yksittäisenä kuormittajana huomattavaa heikentävää vaikutusta Pihlajanjoen tai sen alapuolisen Porolahden tilaan. Turvetuotannon kuivatusvedet lisäävät kuitenkin pienen joen kuormitusta etenkin kuntoonpanovaiheessa, jolloin vesiensuojelurakenteet eivät vielä ole täysin toiminnassa. Merkittävä tuotantoalueen kuormitukseen vaikuttava tekijä ovat myös sulan maan aikaiset rankkasateet ja mahdolliset talvitulvajaksot, jolloin valumavesien hallinta tuotantoalueella voi olla vaikeaa. Ympärivuotisten pintavalutuskenttien toiminnasta Kaakkois-Suomen oloissa ei ole vielä kokemuksia, eivätkä todelliset kuormitusarvot välttämättä ole yhteneviä Pohjois-Pohjanmaan tulosten kanssa. Muuttuvat ilmasto-olot tuovat haasteita säätilojen armoilla oleville toiminnoille. Huosiossuon turvetuotantoalueen vesienkäsittelymenetelmäksi on esitetty ympärivuotista pintavalutuskenttää. Esitettyä vesienkäsittelyä voidaan pitää parhaana käytettävissä olevana tekniikkana. Hakemuksen mukaan Huosiossuon turvetuotantoalueen vesistövaikutuksia selvitetään kolmen vuoden välein tehtävällä veden fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailulla, johon kuuluu näytteenotto neljä kertaa vuodessa kahdella tarkkailupaikalla. Kaakkois- Suomen ympäristökeskus esittää, että vesistötarkkailua tulee täydentää vedenlaaduntarkkailuvuosina havaintopaikoilla kerran kesässä toteutettavalla piilevänäytteenotolla. Uomassa olevilta kiviltä otettaviin näytteisiin perustuva piilevämenetelmä (SFS-EN 13946) on kustannustehokas ja kertoo usein vesinäytteenottoa kattavam-

12 12 min muutoksista virtavesistössä. Happamien sulfaattimaiden mahdollinen esiintyminen tuotantoalueen pohjakerrostumissa tulee huomioida, minkä vuoksi vesistönäytteenoton analyysivalikoimaan tulee lisätä veden alkaliniteetin määritys. Happamien sulfaattimaiden aiheuttamien ongelmien torjuntaan tulee kiinnittää huomiota tuotannon loppuvaiheessa, kun sarkaojat ulottuvat kivennäismaahan. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan tuotantoalueen lähistöllä ei sijaitse asuttuja kiinteistöjä, joihin voisi kohdistua melu- tai pölyhaittaa. Ehdotusvaiheessa olevassa Kymenlaakson maakuntakaavassa alue on merkitty turvetuotantoalueeksi ja voimassa olevassa Kymenlaakson seutukaavassa alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Kaakkois-Suomen TE-keskus Tulva-aikaiset suuret valunnat ja rankkasateet aiheuttavat turvetuotannon suurimman vesistökuormituksen ja kalatalousvaikutukset. Suurin osa kuormituksesta syntyy tuotannon alussa, mutta vielä tuotannon loputtuakin kuormitus jatkuu. Maan muokkauksella aiheutettu eroosio lisää kiintoaineen ja muun muassa raudan huuhtoutumista vesistöön. Veden laadun heikkeneminen haittaa vesistön eliöstöä, muun muassa kala- ja rapukantoja. Kiintoaine aiheuttaa kutualueiden liettymistä ja voi tukehduttaa purkuvesistön pohjalla olevan mädin ja pienpoikaset. Vaikutukset kalojen ravintoa olevaan pohjaeläimistöön voivat olla huomattavat. Kalojen elohopeapitoisuuksissa on todettu korkeita arvoja alueilla, joilla maaperää on muokattu voimakkaasti. Tästä syystä turvetuotanto lisää riskiä kalan käyttökelpoisuuden heikkenemiseen. Turvetuotanto haittaa kalastusta, koska kuivatusvesien kiintoaine ja ravinteiden aiheuttama rehevöityminen likaavat pyydyksiä ja aiheuttavat makuvirheitä. Turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiltä vaaditaan korkeaa puhdistustasoa ja ympärivuotista toimivuutta. Ympärivuotisen vesiensuojelun parantamisen tarvetta Suomessa ovat lisänneet varsinkin leudot talvet. Hakemuksen mukaan Huosiossuolla on käytössä ympärivuotisesti kaksi laskeutusallasta ja pintavalutuskenttä. Ennen luvan myöntämistä hakijan tulee selvittää, onko pintavalutuskenttä riittävän kokoinen ja pinnaltaan koskematon suoalue. Haitallisten vesistö- ja kalastovaikutusten kannalta on oleellista, että turvetuotannon valumavedet puhdistetaan ympärivuotisesti. Kaakkois-Suomen TE-keskus edellyttää, että Huosiossuon vesiensuojelu toteutetaan BAT-tekniikan ja BEP-käytännön mukaisesti. Huosiossuon alapuolinen vesistö (Myllyoja Kansanniitynoja Pihlajanjoki) ei ole kalataloudellisesti kovin merkittävä alue. Aikanaan Pihlajanjokeen on noussut jossain määrin ainakin vaellussiikaa ja meritaimenta. Maa- ja metsätalouden ojitustoimenpiteet ja hajakuormitus ovat vuosikymmenten kuluessa muuttaneet vesistön virtaamia ja veden laatua siinä määrin, että vaelluskalakannat ovat taantuneet voimakkaasti. Huosiossuon vedet päätyvät Suomenlahden Porolahteen, jossa kalastusta harjoitetaan monipuolisesti. Saalislajeista tärkeimpiä ovat hauki, ahven, kuha, siika sekä ankerias. Vaellussiikaa istutetaan vastakuoriutuneena kohtalaisen suuria määriä satunnaisesti jokisuuhun, mikä ylläpitää siikasaaliita Porolahdella. Porolahdella on hoidettu istutuksin myös hauki-, karppi- ja kuhakantoja.

13 13 Huosiossuon turvetuotannon kuormituksen riski kalataloudelle on kuivatusvesien mahdollinen Porolahtea rehevöittävä vaikutus, jos vesiensuojelutoimenpiteet eivät toimi oletetulla tavalla. Tästä syystä Kaakkois-Suomen TE-keskus vaatii, että luvan saaja tarkkailee Huosiossuon turvetuotannon vaikutuksia alapuolisen vesistön kalaja rapukantoihin ja kalastukseen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ympäristölupa tulee määrätä tarkistettavaksi 10 vuoden välein. Haminan kaupungin ympäristölautakunta Ympäristölautakunta esittää, ettei hankkeelle tulisi myöntää lupaa. Hankkeen vaikutus alapuoliseen vesistöön on merkittävä. Ehdotuksessa alueen vesienhoitosuunnitelmaksi todetaan, että Haminan Virolahden rannikkovedet ovat rehevöityneet ja sisäsaariston syvänteet kärsivät happiongelmista. Rannikkovesien ekologinen tila on välttävä. Ravinnekuormitusta tulisi vähentää hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi. Jos lupa kuitenkin myönnetään, alapuolisen vesistön tilaa ei saa heikentää luonnonsuojelullisesti ja virkistyskäytöllisesti. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta rasitusta ympäristölle tai asutukselle. Haitat tulee korvata haitankärsijöille, mikäli niitä, esimerkiksi kiinteistön rannan liettymistä, ilmenee. Vesiensuojelurakenteet ja -laitteet tulee pitää jatkuvasti toimintakunnossa. Altaat ja syvänteet on tyhjennettävä säännöllisesti. Altaista poistettu liete ei saa päästä valumaan takaisin ojiin ja altaisiin. Pintavalutuskentän tulee toimia myös talviaikaan. Sen toimintaa tulee tarkkailla jatkuvasti. Turvetuotantoalueen vesistövaikutusten selvittämiseksi hakijan tulee tarkkailla kuormitusta ja veden laatua alueellisen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Päästö- ja kuormitustiedot tulee toimittaa Virolahden ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valtioneuvoston tekemässä periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 on kannanotto, jonka mukaan turvetuotantoa on pyrittävä suuntaamaan jo tuotannossa oleville tai ojitetuille alueille. Suunnitellun tuotantoalueen koillisosan ojittamaton laikku tulee jättää luonnontilaiseksi. Toiminta ei saa heikentää läheisten pohjavesialueiden pohjaveden antoisuutta tai laatua. Maaperän pilaantuminen koneiden huolto- ja säilytysalueilla tulee estää. Öljyt ym. pilaantumisvaaraa aiheuttavat aineet tulee säilyttää tiiviillä alustalla. Ympäristölautakunta esittää, ettei hankkeelle tule myöntää lupaa aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa euroa on niin pieni vakuus, ettei sillä saada ympäristöä ennalleen, jos lupapäätös kumotaan tai lupamääräyksiä muutetaan. Jos työt aloitetaan muutoksenhausta huolimatta, vähintäänkin nykyisin luonnontilaisena olevat alueet tulee säilyttää koskemattomina, koska niitä ei voida saattaa enää ennalleen, jos ne ojitetaan ja niiden eliölajisto hävitetään.

14 14 Virolahden kunnanhallitus Huosiossuon turvetuotantoalue sijoittuu Virolahden kunnan Vaahterikon teollisuusalueen etelä- ja länsipuolen väliselle alueelle. Teollisuusalueella on useita yrityksiä, joiden toimintaa turvetuotannosta muodostuva pöly haittaisi. Virolahden kunta suhtautuu turvetuotannolle mahdollisesti myönnettävään lupaan erittäin kriittisesti. Mikäli lupa myönnetään, tuotantotavaksi tulisi hyväksyä vain palaturpeen tuotanto. Teollisuusalueelle ja sen yrityksille aiheutuvan pölyhaitan pienentämiseksi tulee auma-alue 1 siirtää turvetuotantoalueen länsireunalle ja teollisuusalueen puoleiselle rajalle tulee jättää 80 metrin puustoinen suojavyöhyke (kartta muistutuksen liitteenä). Turvetuotannon liikennettä ei tule sallia tuotantoalueelta teollisuusalueen suuntaan. Virolahden kunnalla on Vaahterikon alueella entisessä sorakuopassa tilalla 1:463 pohjavedenottamo, jonka lyhyin etäisyys suunniteltuun turvetuotantoalueeseen on noin 380 metriä. Vedenottamolla on 2 metrin betonirengaskaivo. Pohjaveden taso on noin +35,33 m, imusiivilän taso noin +33,70 m ja maanpinta kaivon kohdalla noin +36,50 m. Vedenottamo on Virolahden kunnan varavedenottamo. Se on ollut jatkuvassa käytössä ja siitä pumpataan osa Vaahterikon alueen talousvedestä. Poikkeustilanteessa kaivosta pumpataan koko Virolahden vedentarve. Kaivon antoisuus on koepumppauksessa ollut 200 m³/vrk. Turvetuotanto saattaisi laskea alueen pohjaveden tasoa. Tätä ei ole lupahakemuksessa selvitetty. Sitä tulisi täydentää tältä osin. Kotkan Energia Oy:n tulee toimittaa Virolahdelle vastaava vesimäärä korvauksetta, jos turvetuotanto alentaa pohjavesiä ja siitä aiheutuu Virolahden kunnalle haittaa. Hakijan tulee korvata teollisuusalueen yrityksille mahdolliset pölystä aiheutuneet haitat. Hakijalle ei tule myöntää lupaa toiminnan aloittamiseen ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. Vakuuden tulee olla euroa, jos aloituslupa kuitenkin myönnetään. Kaakkois-Suomen tiepiiri Kotkan Energian Oy:n tulee huolehtia pölyntorjunnasta siten, ettei turvetuotantoalueelta leviävä pöly missään olosuhteissa aiheuta haittaa liikennealueen näkyvyydelle tai muuten liikenneturvallisuudelle. Turvetuotannosta aiheutuva liikennemäärien kasvu tai lisäys melutasoon ei ole merkittävä valtatiellä 7. Hakemuksesta ei käy ilmi, miten kuljetukset ohjataan tuotantoalueelta valtatielle 7. Alueen yksityistiestö lienee paras vaihtoehto valtatielle 7 liittymiseksi, mikäli sen käyttöön saadaan tiekunnan hyväksyntä. Tällöin on huolehdittava siitä, ettei raskaan liikenteen mukana leviä päällystämättömiltä yksityisteiltä hiekkaa tai soraa valtatielle. Tiepiiri saattaa samalla tiedoksi, että välillä Hamina Vaalimaa on käynnissä tiesuunnittelu valtatien 7 parantamiseksi moottoritieksi. Uusi tielinjaus on pohjoisempana ja nykyinen valtatie muuttuu rinnakkaistieksi.

15 15 Kaakkois-Suomen tiepiiriltä tulee hakea luvat etukäteen, jos turvekuljetusten järjestäminen edellyttää uusien liittymien rakentamista yleisille teille. Valtatielle 7 ei todennäköisesti myönnetä uusia lupia, mutta tien jäätyä rinnakkaistieksi, on liittymäluvan saaminen mahdollista. Työkoneiden kuljetuksille on tarvittaessa haettava erikoiskuljetusluvat. Muistutukset ja mielipiteet 1. Mega Trailers Oy (Simola ) Yhtiö harjoittaa kuorma-autojen myyntiä ja kuljetusliiketoimintaa Simola-tilalla ja kuljettaa elintarvikkeita kylmäkonttiperävaunuilla. Tilan alueella on 40 myytävää autoa. Elintarvikeperävaunut pestään hygieniavaatimusten takia päivittäin. Pesun jälkeen vaunun ovet pidetään auki tuuletuksen ja kuivatuksen takia. Sekä elintarvikevaunut että myytävät autot ovat avoimella piha-alueella. Turvetuotannon aloittaminen aiheuttaisi pölyn kulkeutumista yhtiön kiinteistölle. Kylmäkuljetusperävaunujen ovia ei voisi pitää auki pölyhaitan vuoksi. Yhtiö katsoo turpeennostohankkeen olevan ristiriidassa kaavoitusratkaisujen kanssa. Se ei pysty harjoittamaan liiketoimintaansa Vaahterikon teollisuusalueella, jos turvetuotanto aloitetaan. Turpeennosto alentaisi kiinteistön arvoa. Kotkan Energia Oy:n tulee korvata Mega Trailers Oy:lle turvepölyn aiheuttamat haitat ja vahingot, mikäli turvetuotanto aloitetaan. Korvausvelvollisuus tulee sisällyttää ympäristölupapäätökseen. Yhtiö vaatii katselmuksen järjestämistä turvealueella ja sen vaikutuspiirissä turvetuotannosta aiheutuvien haittojen ja vahinkojen ja niiden korvausmäärien tai vahinkojen estämiskeinojen yksilöimiseksi. 2. AA (nimetön ) Muistuttajalla on ollut sahalaitos omistamallaan tilalla vuodesta 1999 alkaen. Vannesaha ja kenttäsirkkeli ovat hallissa ja valmis sahatavara kuivatetaan ulkona. Pihaalueella säilytetään myös valmiita hirsikehikoita. Muistuttajan mukaan turvetuotannon aiheuttama turvepöly tummentaa sahatavaran ja hirsikehikot ja heikentää näin tuotteiden laatua ja alentaa niiden arvoa. Turvepöly vaikuttaisi myös hengitysilman laatuun muistuttajan kiinteistöllä. Muistutuksen liitteenä on Ilmatieteen laitoksen taulukko tuulien jakautumisesta vuosina Kotka Rankin sääasemalla. Tuulet ovat pääosin lounaasta eli muistuttajan kiinteistö on Huosiossuolta katsottuna vallitsevan tuulensuunnan alapuolella. Muistuttaja arvioi, että hänen kiinteistönsä arvo laskee turvepölystä johtuen. Lisäksi muistuttajan arvion mukaan Kotkan Energia Oy:n esittämä vuotuinen turpeennostomäärä ei voine pitää paikkaansa vaan turvetta nostettaisiin noin m³ vuodessa. Maa-aineslaki ei koske turpeennostoa. Ympäristönsuojelulain mukaan turvetuotanto ei saa aiheuttaa luonnonolosuhteiden huononemista. Maankäyttö- ja rakennuslain

16 16 mukaan turpeenottoalueeksi ei tule varata luonnontilaisia soita. Lain mukaan alueidenkäyttötavoitteen tarkoituksena on lisätä turpeennoston ekologista kestävyyttä ja torjua ilmastonmuutosta. Suon kuivatus turpeennostoa varten on kivihiilen polttoakin huonompi vaihtoehto. Huosiossuolla on ojitetun lisäksi ojittamatonta, luonnontilassa olevaa suota. Muistuttaja vaatii, että Kotkan Energia Oy:n ympäristölupahakemus tulee hylätä. Mikäli ympäristölupa kuitenkin myönnetään, tulee Kotkan Energia Oy velvoittaa korvamaan muistuttajalle aiheutuneet vahingot siten, että hän voi edelleen harjoittaa sahaamista omalla tilallaan. Muistuttajan mukaan tämä tarkoittaa turvepölyn laskeutumisen estämistä hänen sahatavaravarastolleen. Muistuttaja pyytää, että alueella pidetään katselmus haittojen ja vahinkojen arvioimiseksi ja estämiseksi. 3. Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin mukaan turpeenkäytöstä on siirryttävä kestävämpiin polttoaineratkaisuihin, eikä uusia turvetuotantoalueita tule avata. Maakuntakaavan laatimista varten tehdyssä luontoselvityksessä Huosiossuon eteläosassa ojitetulla alueella lohkolla E on todettu vanhaa metsää kasvava kangassaareke, josta on äskettäin hakattu alikasvos. Kuvio on metsälain erityisen tärkeä ympäristö. Samalla lohkolla on myös ojittamaton kaista. Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin mukaan lohkon E luontoselvitystä tulee tarkentaa. Tuotantoalueen itä- ja eteläpuoliset arvokkaat maisema-alueet tulisi ottaa lupaharkinnassa huomioon. Itäpuolella kulkevan harjumuodostuman tihkupintavaikutus luo suon reunaosilla otolliset olosuhteet lajistolle, jota ei löydy suon keskiosien vähäravinteisilta alueilta. Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin mukaan kasvillisuusselvitys on riittämätön sekä suotyyppi- että kasvistoselvityksen osalta. Silmällä pidettävä pikkukihokki voi kasvaa suon reunamien ravinteikkailla osilla. Kasvillisuusluettelossa mainitun villapääluikan läheisyydessä voi esiintyä muun muassa uhanalaista sammallajistoa. Hakija on tarkistanut suunnittelualueen uhanalaisten lajien esiintymistiedot Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta. Ympäristöhallinnon rekisterissä oleva tiedot ovat hyvin rajalliset. Alueelta voi löytyä uhanalaisia esiintymiä. Yhden kerran linnustoselvitys on riittämätön. Hankealueella on havaittu lintudirektiivin liitteen 1 lajeista palokärki, metso ja teeri. Hakemukseen liitetyssä perhosselvityksessä on puutteelliset tiedot. Käyntikertoja on vähän ja lajisto on sen mukainen. Päivällä lentäviä perhosia on vaikea havainnoida lyhyellä ajalla hankealueen kokoisella alueella. Oletettavasti alueella esiintyy merkittäviä lajeja. Koillisosan ojittamaton laikku on riittävän suuri ja hyvälaatuinen useiden suoperhosten pysyväksi elinpaikaksi, mikäli sen luontoarvot säilyvät.

17 17 Luonnontilaisten suoalueiden arvoja ei saa tuhota muuttamalla kyseessä olevien suoalueiden vesitaloutta. Ympäristölupahakemukseen tulee liittää uskottavat luontokartoitukset, huomioida metsälakikohteet sekä alueen itä- ja eteläosan luontoarvot. Kotkan Energia Oy:lle ei tule antaa Huosiossuon turvetuotannolle ympäristölupaa eikä toiminnanaloittamislupaa. 4. Ala-Pihlajan, Haililan, Hanski-Rännäsen ja Ravijoen kalastuskunnat Kalastuskunnat vaativat ensisijaisesti, että hakemus hylätään. Turvetuotannon aloittaminen Huosiossuolla merkitsisi alapuolisen vesistön kuormituksen lisäämistä, eikä siten edistä vesistön hyvän ekologisen tilan saavuttamista. Toissijaisesti kalastuskunnat vaativat, että luvan hakija velvoitetaan huolehtimaan siitä, että kuivatusvesien käsittelyjärjestelmä pysyy jatkuvasti toimintakuntoisena. Luvan hakijan tulee seurata veden laatua Pihlajanjoen vesistössä ja Ravijoenlahdella Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Lisäksi Kotkan Energia Oy tulee velvoittaa istuttamaan vuosittain kesänvanhaa vaellussiian poikasta (keskipituus vähintään 10 cm) Ravijoenlahdelle tai arvoltaan (2 100 euroa) vastaavasti muita Kaakkois-Suomen TE-keskuksen hyväksymiä kaloja. Turvetuotantoalue tulee kunnostaa tuotannon loppumisen jälkeen. Turvetuotantohankkeen vaikutusalue voi erityisesti keväällä yltää kauas merelle, kun joesta mereen tulevat sulamisvedet leviävät jään alla ohuena kerroksena meriveden päällä. Turvepöly voi levitä tuulen mukana pitkiäkin matkoja ja päätyä puroihin. Hienojakoisen kiintoaineen mukana vesistöön kulkeutuu rautaa ja ravinteita. Kiintoaine liettää vesistöjä ja tuhoaa kalojen kutupaikkoja ja pohjaeläinten suojapaikkoja. Turvetuotannon kuormitus on yleensä huomattavasti suurempaa pinta-alayksikköä kohden kuin metsäojituksen. Ojitus, kasvipeitteen poistaminen ja turvetuotantoalueenkunnostus lisäävät valunnan vaihteluita. Hakijan esittämät kuormitusluvut edellyttävät hyvin toimivia puhdistusmenetelmiä. Turvetuotannon kuivatusvesien käsittelyn tulee olla tehokasta ja sitä tulee valvoa reaaliaikaisesti myös ylivirtaama- ja sulamisvesitilanteissa. Hakija tulisi velvoittaa ottamaan vesinäytteitä Ravijoenlahden ja Porolahden alueelta ennen mahdollisen luvan myöntämistä. Edellä mainituilta alueilta on olemassa vain 30 vuotta vanhoja vedenlaatutietoja. Hakemusasiakirjoista puuttuu maininta Hanski-Rännäsen osakaskunnasta, jonka vesialue ulottuu 300 metrin päähän Pihlajanjoen suulta. Osakaskunta on tehnyt kalanistutuksia vuonna 2008 yli eurona arvosta. Kalastuskunnat vaativat, ettei Kotkan Energia Oy:lle myönnetä lupaa aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Toissijaisesti kalastuskunnat vaativat, että luvan hakija velvoitetaan asettamaan euron suuruinen vakuus.

18 18 Hakija ei määrittele, millaisiin toimenpiteisiin se haluaa ryhtyä mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhaku on hyödytöntä, jos hanketta valmistellaan täysimääräisesti ja alueella aloitetaan turvetuotanto. 5. BB (Oravisto ) Muistuttajan kiinteistö sijaitsee 200 metrin päässä suunnitellusta turvetuotantoalueesta. Kiinteistön ulkoalueella valmistetaan hirsirakennuksia. Hirsikehikot valmistetaan talvella ja keväällä ja kuivatetaan kevään ja alkukesän aikana. Kiinteistöllä säilytetään myös turistibusseja. Puutuotteet ja autot ovat vaarassa pölyyntyä suunnitellun turvetuotannon takia. Muistuttaja vaatii korvausta kiinteistön arvon alenemisesta sekä menetetyistä vuokratuloista. Kiinteistöllä vuokralaisena toimivat Rakennustyö Hostikka Oy ja Etelä- Suomen linjaliikenne Oy vaativat pölystä aiheutuvien vahinkojen korvaamista. Hakijan vastine ja lisäselvitys Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen edellyttämä vesistötarkkailun täydentäminen piilevänäytteenotolla ja alkaliniteetin määrityksellä voidaan lisätä tarkkailuohjelmaan. Kaakkois-Suomen TE-keskus Suomen Salaojakeskus Oy, jolla on vahva osaaminen turvetuotantosuunnitelmien laatimisesta, on laatinut Huosiossuon turvetuotanto- ja vesiensuojelujärjestelyjen suunnitelman. Pintavalutuskentän koko on 3,3 ha, joka on 4,2 % tuotantoalueesta ja 4,0 % koko valuma-alueesta. Yleisesti minimivaatimuksena käytetään 3,8 % tuotantoalueen pinta-alasta. Pintavalutuskentän kasvillisuus on koskematonta ja kentän toimintaan soveltuvaa. Kuivatusvedet pumpataan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Pumppujen toiminnan valvontaa varten tehdään etäyhteys Kotkan Energia Oy:n Hovinsaaren voimalaitoksen valvomoon, johon tulevat hälytykset vikatiloista. Lisäksi alueelle tulee kameravalvonta. Suunnitellut vesienkäsittelyrakenteet ovat Huosiossuon alueelle teknisesti ja taloudellisesti parhaiten soveltuvat ja ovat BAT- ja BEP-periaatteiden mukaisia. Lupahakemusta varten tehdyn selvityksen mukaan Huosiossuon hankkeen kalataloudelliset vaikutukset ovat vähäiset. Kotkan Energia Oy:n mukaan ei ole kohtuullista määrätä sitä tarkkailemaan alapuolisten vesistöjen kala- ja rapukantoja. Vesistövaikutusten tarkkailu on tarkkailusuunnitelman mukaan perusteellista ja kuivatusvesien käsittelymenetelmät tulevat olemaan parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisia. Vaikutuksien arvioinnissa kauas tuotantoalueesta (Porolahti) olisi otettava huomioon myös alueella harjoitettavan maa- ja metsätalouden päästöt.

19 19 Kaakkois-Suomen tiepiiri Hakija huolehtii, ettei valtatielle 7 leviä turvetuotannon kuljetuksista vaaraa aiheuttavia määriä hiekkaa tai soraa. Teollisuusalueelta suuntautuu jo nykyisessä tilanteessa raskasta liikennettä valtatielle 7 ilman, että tielle leviää merkittäviä määriä hiekkaa tai soraa. Tältä osin tilanne ei tule muuttumaan oleellisesti. Hakija pyrkii huolehtimaan, ettei valtatielle 7 leviä turvetuotantotoiminnasta aiheutuvaa liikenneturvallisuutta vaarantavaa pölyä. Tarvittaessa tuotantoa vähennetään ottaen huomioon vallitsevat tuuliolosuhteet. Virolahden kunta Auma-alue 1 on sijoitettu turvetuotantoalueen itäreunaan olemassa olevan tieyhteyden takia. Auma-alueesta 1 on tarkoitus rakentaa tieyhteys auma-alueelle 2 ja siitä edelleen auma-alueelle 3. Alueen teollisuudelle ei ole odotettavissa merkittävää turvetuotantoalueesta tai turvekuljetuksista aiheutuvaa pölyhaittaa. Turvetuotantoalueen ja teollisuusalueen välissä on metsää, joka sitoo pölyn lähes kokonaan. Kotkan Energia Oy korvaa esimerkiksi pintojen tai ajoneuvojen pesemisestä aiheutuvat kustannukset kohtuuden rajoissa, mikäli pölyämisestä kuitenkin aiheutuu alueen teollisuudelle selkeästi osoitettavaa haittaa. Suunnitellulla turvetuotannolla ei olemassa olevan tiedon perusteella arvioituna ole vaikutusta Vaahterikon ottamon veden laatuun tai määrään, kun tuotantoalueen ojituksia ei uloteta kivennäismaahan tarpeettoman syvälle. Huosiossuon turpeen alaiset pohjamaalajit ovat Geologian tutkimuskeskuksen tekemän selvityksen mukaan hiekka ja savi. Turvetuotannon vaikutukset Huosiossuon luoteispuolella sijaitsevien Haaviston ja kaakkoispuolella sijaitsevan Härmänkankaan pohjavesialueiden pohjaveden laatuun ja määrään eivät ole myöskään mahdollisia. Ympäristön ennalleen saattamisessa on kysymys ojituksen ja mahdollisesti käynnistyneen turvetuotannon kuormitusvaikutuksen hallinnasta. Tuotantoalueen kuormituksen on todettu alentuvan noin kolmessa vuodessa alle korvausvelvollisuuden aiheuttavan kuormitustason. Esitetty euron vakuus on riittävä kattamaan em. ajan kuivatusvesien ympärivuotisen pumppauksen pintavalutukseen ja kunnossapidon kustannukset. Haminan kaupungin ympäristölautakunta Kuivatusvesien johtamisesta purkuojaan ei aiheudu korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Hakijalla on vakiintuneen oikeuskäytännön mukainen kuivatusojan kunnossapitovelvoite, joka hakijan toiminnan vaikutusten varalta turvaa ojan hyvän toimintakyvyn ja mahdollistaa tuotantoalueen vesien johtamisen sekä maanomistajien maiden niiden käyttötarvetta vastaavassa kuivatustilassa pitämisen. Liettymisen vaikutusten arvioinnissa on huomioitava alueella harjoitettavan maa- ja metsätalouden vaikutus ojien kuntoon. Vesiensuojelulaitteet ja -rakenteet pidetään jatkuvasti toimintakuntoisina. Altaiden ja pintavalutuskentän toimintaa seurataan säännöllisesti. Altaat ja lietepesät tyhjenne-

20 20 tään tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa toiminnan ollessa käynnissä. Lietteet tullaan sijoittamaan niin, etteivät ne tuki ojia tai valu altaisiin. Kuivatusvedet pumpataan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti hakemussuunnitelman mukaisesti. Pumppujen toiminnan valvontaa varten tehdään etäyhteys Kotkan Energia Oy:n Hovinsaaren voimalaitoksen valvomoon, johon tulevat hälytykset vikatiloista. Lisäksi alueelle tulee kameroita kulunvalvontaa varten. Toimintaa tullaan tarkkailemaan ympäristölupapäätöksen mukaisesti ja tutkimustulokset voidaan toimittaa myös Vironlahden ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luonnontilaisen kaltainen ojittamaton suoalue jää tuotantoon suunnitellun alueen ulkopuolelle. Suon luonnontilaisen osan vesitalous ja luonnontilaisuus voivat muuttua turvetuotannon seurauksena. Tehtyjen selvitysten ja olemassa olevan tiedon perusteella turvetuotanto ei tule vaikuttamaan pohjavesialueiden antoisuuteen tai laatuun, ei myöskään tuotantoalueen itäpuolella olevan Vaahterikon vedenottamon veden laatuun tai määrään (Vaahterikon vedenottamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella). Tuotantoalueen kuivatustoimenpiteet toteutetaan siten, ettei ojia uloteta pohjamaahan tarpeettoman syvälle. Riskiä pohjaveden mahdollisesta purkautumisesta ojastoihin ei ole. Koneiden huolto- ja säilytysalueet sekä kemikaalivarastot rakennetaan tavalla, joka estää ympäristön pilaantumisen. Muistutukset 1, 2 ja 5 Turvetuotantoalueesta tai turvekuljetuksista ei ole odotettavissa merkittävää pölyhaittaa alueen teollisuudelle, koska turvetuotantoalueen ja teollisuusalueen välissä sijaitsee metsää, joka sitoo pölyn lähes kokonaan. Pölyhaittojen ehkäisemiseksi voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön tuulensuunta- tai -nopeusrajoitteita, jolloin turvetta ei nosteta, kun tuuliolot ovat epäedullisia turvepölyn leviämisen kannalta. Mikäli pölyämisestä kuitenkin aiheutuu alueen teollisuudelle selkeästi osoitettavaa haittaa, korvataan tästä haitasta aiheutuneet kustannukset kohtuuden rajoissa, kuten esimerkiksi pintojen tai ajoneuvojen pesemisestä aiheutuvat kustannukset. Hakija ei vastusta katselmuksen järjestämistä tarvittaessa. Maakuntakaavaluonnoksessa Huosiossuon alue on varattu turvetuotantoalueeksi kaavamerkinnällä EOt. Seutukaavassa alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Hakija katsoo, että tuleva turvetuotanto ei ole ristiriidassa kaavamerkintöjen kanssa. Ala-Pihlajan, Haililan, Hanski-Rännäsen ja Ravijoen kalastuskunnat Vesienkäsittelyjärjestelmän tarkkailun osalta hakija viittaa Kaakkois-Suomen TEkeskukselle antamaansa vastineeseen. Hakija toteaa myös, että vedenkäsittelymenetelmä on BAT -periaatteen mukainen. Lupahakemuksen liitteenä olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti suon kuntoonpanovaiheessa kuivatusvesistä otetaan näytteitä pintavalutuskentän alapuoliselta mit-

21 21 tapadolta neljä kertaa vuodessa. Näytteenottosuunnitelmassa on huomioitu näytteidenotto myös sulamisvesien aikaan. Vesistötarkkailua tehdään kahdesta tutkimuspisteestä, Myllyojasta ja Pihlajanjoesta. Pisteistä otetaan näytteitä neljä kertaa vuodessa joka kolmas vuosi. Näytteenottoajankohdissa on huomioitu kevättulvat ja ylivirtaamatilanne. Kuormitusarvion mukaan turvetuotannon vaikutukset eivät näy Ravijoenlahdella, joten sinne ei ole sijoitettu vesinäytteiden tutkimuspisteitä. Tarkkailusuunnitelmassa esitetyt näytteenottopisteet ja näytteenottotiheys ovat riittävät selvittämään turvetuotannon vesistövaikutuksia ja vesienkäsittelyrakenteiden toimivuutta. Lupahakemukseen tehtyjen selvitysten mukaan turvetuotannon kuivatusvedet eivät aiheuta vaikutusta Ravijoenlahden kalastolle, joten hakija ei katso kalanistutusvelvoitetta tarpeelliseksi. Tuotannosta poistuvat alueet kunnostetaan sopivan kokoisina kokonaisuuksina. Vakuuden määrään liittyvään vaatimukseen osalta viitataan Virolahden kunnalle lausuttuun. Hanski-Rännäsen osakunnan yhteystiedot olivat jääneet pois hakemusasiakirjoista. Asia on selvitetty Itä-Suomen ympäristölupaviraston kanssa. Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry Tehdyt luontoselvitykset antavat riittävän kuvan turvetuotantoon suunnitellun alueen ja sen lähiympäristön luontoarvoista. Suon luonnontilaisen osan vesitalous ja edelleen luonnontilaisuus voivat muuttua turvetuotannon seurauksena. Kotkan Energia Oy tulee käyttämään turvetta tukipolttoaineena Hovinsaaren biovoimalaitoksessa. Turve mahdollistaa puupolttoaineiden käytön ja maakaasun korvaamisen vähemmän fossiilisia hiilidioksidipäästöjä tuottavalla tuotannolla. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Kotkan Energia Oy:lle ympäristöluvan Huosiossuon turvetuotantoon Virolahden kunnassa Pihlajanjoen valuma-alueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ( ) ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotanto-alueen pinta-ala on auma-alueineen noin 76 hehtaaria. Hakemus on hylätty suoja-alueeksi määrätyn liitekarttaan merkityn noin 3 ha:n osalta. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa haittaa.

22 22 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto hylkää luvan saajan pyynnön aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Myllyojaan. Hankealueelle on tehtävä hakemuksen suunnitelmakartan ( , MK 1:5 000) mukaisesti pintavalutuskenttä, pumppaamo, pumppausallas, kaksi laskeutusallasta sekä sarkaojakohtaiset vähintään 10 m pitkät lietesyvennykset, päisteputket ja päisteputkien lietepidättimet. Kokoojaojissa on oltava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomi ja poistopään virtaamaa padottava rakenne. Hankealueen vedet on johdettava näiden vesiensuojelurakenteiden kautta ympärivuotisesti. Hankealueen ulkopuoliset vedet on ohjattava eristysojissa alueen ohi. Eristysojissa on oltava lietettä keräävät rakenteet. Aumojen ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. 2. Pintavalutuskentän alan on oltava vähintään 3,3 ha ja mahdolliset oikovirtaukset kentällä on estettävä. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava vähintään 10 m:n välein. Vesien jakautumisesta mahdollisimman tasaisesti kentälle on huolehdittava. Pumpun teho on mitoitettava niin, ettei kentälle synny tulvatilanteita. Mahdollisia penkereitä tehtäessä kentän pintaa ei saa tarpeettomasti rikkoa. Pintavalutuskentän toimintaa on seurattava kunnostuksen aikana ja tuotantoaikana jatkuvasti. Lisäksi sen toiminta on tarkastettava heti kevättulvan jälkeen ja syksyllä tuotantokauden päätyttyä. Mahdolliset toiminnan häiriöt on korjattava välittömästi. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on otettava käyttöön ennen tuotantoalueen kuntoonpanotöiden aloittamista. Rakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Virolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen tuotantoalueen kuntoonpanotöiden jatkamista. Kuntoonpanotyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että niiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja -laitteet sekä tuotantoalueen ojastot ja laskuoja jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Viat ja toiminnan puutteellisuudet on korjattava heti. Vesienkäsittelyra-

23 23 kenteiden sekä ojastojen kunnosta ja puhdistamisesta on huolehdittava myös tuotannon keskeytysten aikana. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. Pohjavesi Päästöt ilmaan 5. Huosiossuon tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu haitallista pohjaveden pinnan alenemista Vaahterikon pohjavedenottamossa. 6. Toiminta on järjestettävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden, laitteiden ja työmenetelmien on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava mittari. Tuulioloista johtuneet toiminnan keskeytykset ja tuolloin vallinneet tuulitiedot on merkittävä tuotantoalueen käyttöpäiväkirjaan. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Turveaumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle Vaahterikon teollisuusalueesta. 7. Tuotantoalueen koillis- ja itäreunalle on jätettävä luvan saajan hallussa olevalle alueelle pölyn leviämistä estävä 50 metrin levyinen suojapuusto (liitekartta). Jätteet ja kemikaalien varastointi 8. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Erilaista käsittelyä ja hyödyntämistä edellyttävät jätteet on lajiteltava ja pidettävä toisistaan erillään. Jätteiden varastoinnista ei saa aiheutua roskaantumista tai maaperän pilaantumista. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi hyväksytyssä tavanomaisen jätteen tai ongelmajätteen käsittelypaikassa. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty ). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

24 24 9. Voiteluaineet, jäteöljy ja muut ongelmajätteet on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin, laponesto ja lukitus. 10. Luvan saajan tulee toimittaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen tuotantotoiminnan aloittamista tuotantoalueen toteumapiirustus, johon on merkitty tukikohta-alueen ja sille sijoittuvien toimintojen sekä auma-alueiden sijainti. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailut ja raportointi 11. Turvetuotantoon liittyvistä häiriö- ja poikkeustilanteista, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa, on ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Virolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana, sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle. 12. Luvan saajan on toteutettava toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu sekä tarkkailtava toiminnan vaikutuksia ympäristön tilaan tämän päätöksen liitteenä olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Huosiossuon turvetuotantoalueelle nimetyn hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen toiminnan aloittamista. Luvan saajan on annettava tieto tästä päätöksestä sekä siihen liittyvästä tarkkailusuunnitelmasta ja käyttötarkkailusta tuotantoalueella toimiville työntekijöille ja urakoitsijoille. Toiminnan käyttötarkkailuun liittyvään kirjanpitoon tulee kirjata liitteenä olevassa tarkkailusuunnitelmassa mainitut tiedot. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.

25 Luvan saajan on tarkkailtava turvetuotannon kalataloudellisia vaikutuksia Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy muutokset kalataloudellisten vaikutusten tarkkailuohjelmaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 14. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä tai kun ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan. Luvan saajan on esitettävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä sekä päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupaviranomainen voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupaviranomainen voi määrätä luvan raukeamaan.

26 26 Hakemukseen on liitettävä ajan tasalla oleva tuotantoaluekartta, selvitykset jäljellä olevista turvevaroista, tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesienkäsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset tarpeelliset selvitykset. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Huosiossuon turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka sijoittuu metsäojitetulle alueelle. Vuonna 1999 painetussa peruskartassa, jonka ilmakuvaus on tehty vuonna 1995, turvetuotantoalue on merkitty kauttaaltaan ojitetuksi. Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luontoarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojeluarvoa omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella. Vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Huosiossuon olosuhteissa. Myös Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma edellyttää parhaan käytettävissä olevan tekniikan käyttöä turvetuotantoalueilla alapuolisen vesistön hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi. Tuotantoalueesta on noin 260 metriä lähimmän teollisuuskiinteistön piha-alueeseen. Pölyhaittoja ehkäistään lupamääräyksessä 7 edellytetyllä hakijan hallitsemalle alueelle jätettävällä suojapuustolla ja aumojen sijoittamismääräyksellä. Hankealueen läheisyydessä ei ole asumuksia. Jätteet varastoidaan tuotantoalueella suojatussa varastointipaikassa ja toimitetaan hyväksyttyihin vastaanottopaikkoihin. Niistä ei aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. Tuotantoalue on Kymenlaakson seutukaavassa merkitty maa- ja metsätalousalueeksi. Se ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Huosiossuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Luvan hylkääminen suoja-alueen osalta Huosiossuon turvetuotantoalue sijaitsee Vaahterikon teollisuusalueen läheisyydessä. Tuotantokaudella yleisimmin vallitsevat tuulensuunnat ovat tuotantoalueelta teollisuusalueelle päin. Teollisuusalueelle aiheutuvien naapuruussuhdelain 17 :n mukaisten pölyhaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen jättää puustoinen suoja-alue tuotantoalueen ja häiriintyvien kohteiden väliin. Lupamääräyksellä 7 määrätty suoja-alue on hakemuksen tuotantosuunnitelmassa tuotanto- ja auma-aluetta. Edellä mainitulla perusteella aluehallintovirasto on hylännyt hakemuksen suoja-alueen osalta.

27 27 Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Kuivatustöiden aloittaminen ennen kuin päätös on lainvoimainen voi tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi. Kuntoonpanovaiheessa aiheutuu vesistöön merkittäviä päästöjä, joita ei voida poistaa. Hakija ei ole esittänyt ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista perusteltua syytä toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen ja niistä aiheutuvien ympäristö- ja viihtyvyyshaittojen rajoittamiseksi on annettu lupamääräykset 1 4. Huosiossuolla tulee toteuttaa sarkaojarakenteisiin, laskeutusaltaisiin sekä ympärivuotiseen pintavalutukseen perustuva vesienkäsittely, mikä on parasta käyttökelpoista tekniikkaa tuotantoalueen olosuhteissa. Virolahden kunnan varavedenottamona käytettävä Vaahterikon pohjavedenottamo sijaitsee Huosiossuon tuotantoalueen itäpuolella. Pohjavettä virtaa vedenottamolta tuotantoalueen suuntaan. Turvetuotantoalue on kuivatettava siten, ettei kuivatuksesta aiheudu haittaa vedenottamon toiminnalle. Lähimmällä teollisuuskiinteistöllä harjoitetaan toimintaa, jolle voi aiheutua haittaa turvepölystä. Kiinteistön piha-alue on 260 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta sen koillispuolella eli alueella vallitsevan tuulensuunnan alapuolella. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen määrätä pölyn leviämistä estävästä suojapuustosta. Määräykset 8 ja 9 on annettu syntyvien jätteiden määrän vähentämiseksi ja roskaantumisen sekä öljyvahinkojen estämiseksi. Jätelain 4 :n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän, ja ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Myös kemikaalit tulee varastoida siten, ettei niistä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa poikkeustilanteissakaan. Jätteen haltijaa koskee lisäksi jätelain 6 :n mukainen yleinen huolehtimisvelvollisuus jätehuollon järjestämisestä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Hakemus ei sisällä tietoja tukikohta-alueen sijainnista. Valvovalla viranomaisella tulee olla tieto tuotantoalueen toimintojen sijoittelusta esimerkiksi poikkeustilanteiden varalle. Luvan saaja velvoitetaan toimittamaan piirustus tuotantoalueesta Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen tuotantotoiminnan aloittamista. Ympäristöviranomaiset voivat antaa ohjeet häiriötilanteista aiheutuvien lisävahinkojen ehkäisemiseksi, kun niille ilmoitetaan tapahtuneista häiriöistä välittömästi. Häiriö- ja poikkeustilanteiden ja niiden syiden seuranta on tärkeää haittojen arvioimiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 11, 12 ja 13 ovat tarpeen

28 28 valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Tarkkailussa kerätään tietoa myös lupamääräysten tarkistamisvaihetta varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesienkäsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä. Lupamääräys 14 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Vastaus lausuntoihin ja muistutuksiin Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Huosiossuon tarkkailusuunnitelman vesistötarkkailuun on lisätty ympäristökeskuksen vaatimat tarkkailut. Kaakkois-Suomen TE-keskus Huosiossuon tuotantoalueen pintavalutuskenttä on mitoitusohjeiden mukainen. Pintavalutuskentän alueella on ojia, jotka hakija määrätään tukkimaan lupamääräyksen 2 mukaisesti ennen vesien johtamista kentälle. Vesienkäsittelyrakenteet ovat parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset. Luvan saaja velvoitetaan tarkkailemaan toimintansa vaikutuksia kala- ja rapukantoihin kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Lupamääräysten tarkistamisajankohta on noin 10 vuoden kuluttua. Haminan kaupungin ympäristölautakunta Virolahden ympäristösuojeluviranomaisen vaatimukset on otettu huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevästi. Virolahden kunnanhallitus Vaatimus luvan epäämisestä jyrsinturvetuotannolle on hylätty, koska luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät ratkaisun perusteluista ilmenevästi. Muutoin Virolahden kunnanhallituksen vaatimukset on otettu huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevästi. Aluehallintovirasto on hylännyt hakijan pyynnön aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Kaakkois-Suomen tiepiiri Kaakkois-Suomen tiepiirin vaatimukset on otettu huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevästi. Muistutukset 1, 2 ja 5 Turvetuotannosta aiheutuvaa pölyhaittaa ehkäistään jättämällä tuotantoalueen reunaan Vaahterikon teollisuusalueen puoleiselle reunalle pölyä sitova suojapuusto. Samalla tuotantoalueen ja teollisuusalueen välinen etäisyys pitenee. Myös auma-alue 1 siirtyy kauemmas teollisuusalueesta.

29 29 Huosiossuon turvetuotantoalue sijoittuu ojitetulle alueelle. Alueen kuivatusvesien käsittelymenetelmä on parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa Huosiossuon olosuhteissa. Korvausten määrääminen ympäristövahingoista, jotka aiheutuvat mm. pölyämisestä, tapahtuu ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaisesti käräjäoikeudessa. Naapuruussuhdelaissa mainittuihin haittoihin perustuvat korvausvaatimukset jätetään tutkimatta tämän asian yhteydessä. Kiinteistön arvon aleneminen turvetuotannon pelkän fyysisen olemassaolon seurauksena ei ole ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista, eikä näin ollen ole ympäristöluvan myöntämisen este. Ympäristölupahakemus sisältää riittävät selvitykset lupaharkintaa varten. Katselmuksen järjestäminen Huosiossuon alueella ei ole tarpeen. Muistutus 3 Tuotantoalue sijoittuu aiemmin ojitetulle alueelle. Ratkaisun perusteluihin viitaten ympäristölupavirasto katsoo asiassa tehdyt selvitykset lupaharkinnan kannalta riittäviksi. Vaatimus luvan epäämisestä on hylätty. Ympäristölupavirasto on hylännyt hakijan pyynnön aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Muistutus 4 Vaatimus luvan epäämisestä on hylätty, koska luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät ratkaisun perusteluista ilmenevästi. Luvan saaja velvoitetaan tarkkailemaan vesienkäsittelyjärjestelmän toimivuutta sekä käyttötarkkailuun että päästötarkkailuun liittyen. Hakijan esittämät kaksi vesistötarkkailupistettä (Myllyoja ja Pihlajanjoki) ovat riittävät kuvaamaan Huosiossuon turvetuotannon kuivatusvesien vaikutuksia alapuoliseen vesistöön. Kotkan Energia Oy velvoitetaan lupamääräyksellä 13 tarkkailemaan Huosiossuon turvetuotannon kuivatusvesien kalataloudellisia vaikutuksia alapuolisessa vesistössä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Muistuttajan vaatimus istuttaa kalanpoikasia Ravijoenlahdelle on hylätty. Turvetuotantotoiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista on annettu lupamääräys 14. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta.

30 30 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 62, 72, 90, 101, 103 a, ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 19, 30 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15 ja 19 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Perustelu: Ympäristöministeriön asetuksen ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen turvetuotantoalueen ( ha) luvan käsittelymaksu on euroa. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

31 31 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Esko Vaskinen Esa Meriluoto Raili Pärjälä Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Esko Vaskinen ja Esa Meriluoto. Asian on esitellyt esittelijä Raili Pärjälä. RP/LN Tiedustelut: asian esittelijä, puh Liitteet Tarkkailusuunnitelma Kartta tuotantoalueesta (suojapuusto) Valitusosoitus

32 LIITE 1 HUOSIOSSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa, jossa esitetään tiedot tuotannosta, vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapidosta sekä näytteiden otosta. Lisäksi kirjataan kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta tuotantoalueelta lähtevään kuormitukseen. Käyttötarkkailutiedot säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarvittaessa valvoville viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - pintavalutuskentän kunto, syvennyksiin ja altaisiin pidättyvän lietteen määrä - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet (jätteiden määrä, laatu, alkuperä, toimitusaika ja - paikka sekä kuljettaja) - kaivannaisjätteen lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista Konsultti ottaa ja analysoi näytteet ympäristöviranomaisen hyväksymillä menetelmillä. Vesinäytteitä otetaan pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolta kerran kuukaudessa maaliskuusta marraskuuhun yhteensä yhdeksän näytettä vuodessa siten, että yksi näytteenotto on kevättulvan aikaan. Virtaama mitataan pintavalutuskentän alapuolelta mittapadolta näytteenoton yhteydessä. Kuntoonpanovaihe Näytteenotto aloitetaan kuntoonpanon alettua heti, kun ojituksen aiheuttamaa valuntaa on riittävästi. Näytteet otetaan joka vuosi. Näytteet ovat kertanäytteitä ja tehtävät määritykset samat kuin tuotantovaiheessa.

33 2 Vesistötarkkailu Tuotantovaihe Näytteet otetaan joka kolmas vuosi. Näytteistä määritetään suppea analyysivalikoima kaikilla näytekerroilla. Suppeassa analyysivalikoimassa näytteistä määritetään: - kiintoaine - kiintoaineen hehkutushäviö, mikäli kiintoainetta on yli 20 mg/l - kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) - kokonaisfosfori - kokonaistyppi - ph. Kesä syyskuun näytekerroilla analyysivalikoimaan kuuluvat lisäksi: - nitraattityppi - nitriittityppi - ammoniumtyppi - fosfaattifosfori - rauta. Huosiossuon pintavalutuskentän toimivuutta tarkkaillaan päästötarkkailuvuosina. Näyte otetaan pintavalutuskentälle menevästä vedestä pumppauskaivosta toukokuusta syyskuuhun. Näytteistä tutkitaan suppea analyysivalikoima. Päästötarkkailuvuosina otetaan näytteet poikkeustilanteessa (rankkasateiden aiheuttama ylivirtaama). Tällöin näytteistä määritetään suppea analyysivalikoima. Vesistötarkkailun tarkoitus on selvittää ja tarkkailla turvetuotantoalueiden vesien vaikutusta alapuolisen vesistön laatuun. Näytepisteet sijaitsevat Myllyojassa (koordinaatit , ) ja Pihlajanjoessa (koordinaatit , ). Vesistönäytteet ottaa konsultti neljä kertaa vuodessa joka kolmas vuosi: kevättulvan jälkeen huhti toukokuussa, ja loput kolme näytekertaa kesä syyskuussa siten, että ne edustavat erilaisia virtaamatilanteita. Tavoite on, että yksi näyte edustaa alivirtaamaa, yksi keskivirtaamaa ja yksi ylivirtaamaa. Näytteet otetaan yhtä aikaa pintavalutuskentältä otettavien näytteiden kanssa. Näytteistä tutkitaan: - kiintoaine - kiintoaineen hehkutushäviö, mikäli kiintoainetta on yli 20 mg/l, - ph - sähkönjohtokyky - lämpötila - happi - väriluku - kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) - kokonaistyppi - nitraatti- ja nitriittityppi

34 3 - ammoniumtyppi - kokonaisfosfori - fosfaattifosfori - rauta - alkaliniteetti - piilevämääritys (elokuu). Raportointi Laadunvarmistus Päästö- ja vesistötarkkailun tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua Virolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Päästötarkkailun tulokset toimitetaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä sähköisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (VAH- TI). Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Raportti Huosiossuon tuotantotoiminnan vaikutuksista alapuolisen vesistön tilaan toimitetaan vuosittain huhtikuun loppuun mennessä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Virolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeavista tuloksista otetaan välittömästi yhteyttä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Samoin ilmoitetaan mahdolliset veden laatuun vaikuttavat poikkeustekijät. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.

35