Päätös Nro 254/2012/2 Dnro ESAVI/45/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 254/2012/2 Dnro ESAVI/45/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Huosiossuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta (Vaasan hallinto-oikeuden palauttama asia), Virolahti Kotkan Energia Oy PL KOTKA VIRANOMAISIA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Toimivaltainen aluehallintovirasto asiassa oli tuolloin Itä-Suomen aluehallintovirasto, koska asia oli kuulutettu Itä-Suomen ympäristölupavirastossa ennen Palautetun asian käsittely jatkuu Etelä-Suomen aluehallintovirastossa, joka on alueellisesti toimivaltainen aluehallintovirasto asiassa. HAKEMUS Kotkan Energia Oy:n Itä-Suomen ympäristölupavirastoon saapunut hakemus koski Virolahden kunnassa sijaitsevan Huosiosssuon noin 79 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen ympäristölupaa. Vaasan hallinto-oikeus kumosi korkeimman hallinto-oikeuden pysyttämällä päätöksellä Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen ja palautti asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Kyseessä on uusi toiminta, jolla ei ole voimassa olevaa ympäristölupaa. Suunniteltu hankealue on kokonaan hakijan omistuksessa. Hakemuksen vireille tullessa Huosiossuon alueella oli voimassa ympäristöministeriön vahvistama Kymenlaakson seutukaava. Suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsi maa- ja metsätalousvaltaiseksi merkityllä alueella (M). Ympäristöministeriö on vahvistanut Kymenlaakson maakuntakaavan, maaseutu ja luonto, jossa Huosiossuon tuotantoalue on merkitty turvetuotantoalueeksi (EOt-alue). Yleiskuvaus toiminnasta Alueella on viisi lohkoa (A E) ja kolme auma-aluetta. Tuotantoalueen pinta-ala on yhteensä 79 ha. Alueella ei ole aiemmin ollut turvetuotantoa. Kuntoonpanovaihe kestää 3 6 vuotta. Ensin poistetaan puusto ja rakennetaan tiestö. Tämän jälkeen valmistellaan pintavalutuskenttä, kaivetaan eristysojat ja laskeutusaltaisiin johtavat ojat sekä rakennetaan laskeutusaltaat. Seuraavaksi rakennetaan muut vesiensuojelurakenteet ja kaivetaan kokoojaojat. Sarkaojat tehdään 20 m:n välein ja sarat syväjyrsitään. Sarkaojiin tehdään päisteputkitukset, asennetaan päisteputkipidättimet ja kaivetaan lietesyvennykset. Lopuksi sarat muotoillaan tuotantokuntoon. Kuntoonpanotyöt pyritään tekemään mahdollisimman vähäsateisina ajankohtina. Talven routakerrosta hyödynnetään vetisimpien osien kunnostuksessa. Alueella tuotetaan poltto- ja kasvuturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Alkuvuosina tuotettava ympäristöturve kerätään pölyerottimella varustetulla imuvaunulla. Keskimääräinen tuotanto on m 3 polttoturvetta ja m 3 kasvuturvetta vuodessa silloin, kun koko tuotantokelpoinen ala on tuotantokäytössä. Tuotantopäiviä on vuodessa Huosiossuon turvetuotannon arvioidaan päättyvän vuonna Tuotannosta poistuvat alueet siistitään. Varastoaumat, kantokasat ja jätteet poistetaan ja maaperää tasoitetaan tarvittaessa. Huosiossuon tuotantoalueen jälkikäytöksi soveltuu luontaisesti esimerkiksi metsitys. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojilla ohi tuotantoalueen ja vesiensuojelurakenteiden. Kuivatusvedet johdetaan sarkaojista kokoojaojiin ja edelleen laskeutusaltaisiin ja pumppaamalla ympärivuotisesti

3 Pöly, melu ja liikenne pintavalutuskentän kautta. Pintavalutuskentän valuma-alue on noin 82 ha ja sen pinta-ala on 3,3 ha, joka on 4,0 % kentän koko valuma-alueesta ja 4,2 % tuotantoalueesta. Turvepaksuus pintavalutuskentällä on 2 4 m. Kentällä oleviin ojiin tehdään eloperäisestä maasta ojakatkoja oikovirtausten estämiseksi. Keräilyojaan asennetaan virtaamaa säätävä pato. Eristysojiin rakennetaan lietealtaat. Sarkaojiin kaivetaan 10 m pitkät lietesyvennykset. Kokoojaojiin rakennetaan virtausnopeuden pienentämiseksi putousportaat ja settipadolla varustetut rummut. Laskeutusaltaiden poistopäähän tehdään virtaamaa säätävä rakenne ja altaisiin laitetaan pintapuomit. Laskeutusaltaat ja lietealtaiden lietepesät tyhjennetään tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä. Pumppaamossa on kaksi sähköpumppua, joita käytetään vuorokäynnillä muulloin kuin ylivirtaama-aikana. Pumppausteho on vähintään 164 l/s. Pumput toimivat verkkovirralla. Huosiossuon turvetuotantoalueen vuosittainen kuntoonpanovaiheen kuormitus vesistöön on arvioitu seuraavaksi: Kiintoaine kg Fosfori kg Typpi kg Brutto Netto Huosiossuon turvetuotantoalueen vuosittainen tuotantovaiheen kuormitus vesistöön on arvioitu seuraavaksi: Kiintoaine kg Fosfori kg Typpi kg Brutto Netto 870 4,9 190 Turvetuotannon ilmapäästöt ovat tuotannosta ja lastauksesta syntyviä pölypäästöjä sekä ajoneuvojen pakokaasupäästöjä. Syntyvän pölyn määrään vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste, tuotantomenetelmä sekä sääolot, erityisesti tuuli. Pölyhaitan esiintymiseen puolestaan vaikuttavat suon sijainti asutukseen tai vesistöihin nähden sekä maaston muodot ja suojaavan kasvillisuuden määrä. Turpeennosto aiheuttaa pölypäästöjä kesäisin ja lastaus pääasiassa talvisin. Turvepölyhiukkasista suurin osa on yli 10 µm:n hiukkasia, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, alle 2,5 µm). Turvepölystä aiheutuvaa viihtyvyyshaittaa on tehtyjen selvitysten mukaan todettu noin 300 m:n etäisyydelle asti. Yli m:n päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pölyisimpien työvaiheiden aikana vaikutusalue saattaa olla suurempi, jos sääolosuhteet ovat 3

4 Varastointi ja jätteet epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli). Ajoittain pölyä voi kulkeutua hyvinkin kauas tuotantoalueesta, jos pöly nousee korkealle ilmavirtausten mukana. Tuotantoalueen reunalla alle 50 m:n etäisyydellä oleva puusto sitoo pölyn lähes kokonaan. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina tulipaloriskin takia. Tuotantoalueen ja eristysojien väliin jätetään noin 15 m:n levyinen tuottamaton alue estämään turvepölyn joutumista eristysojiin. Melua aiheutuu työkoneista, turpeen kuormauksesta ja kuljetuksista. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa Tuotanto- tai toimituspäivinä melua voi syntyä ympäri vuorokauden. Hakemuksen mukaan jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db(a) melua m:n etäisyydelle. Turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat 55 db(a) melutason m:n etäisyydelle. Kasvillisuuden on todettu vaimentavan tehokkaasti melun leviämistä. Tuotantotoiminnasta johtuva liikenne keskittyy touko syyskuun väliselle ajalle. Alueen ulkopuolinen liikenne on pääasiassa toiminnanharjoittajan ja työntekijöiden henkilöautoliikennettä. Tuotantokoneet ovat koko tuotantokauden ajan työmaalla. Kunnostuskoneita tuodaan työmaalle 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Turvetta kuljetetaan alueelta rekka-autoilla ympäri vuoden asiakkaiden tarpeiden mukaan keskittyen kuitenkin talvikauteen. Polttoturve kuljetetaan valtatien 7 kautta Kotkan Energia Oy:n voimalaitokselle. Turvekuljetuksia on noin 400 vuodessa eli 1 2 vuorokaudessa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Työkoneiden polttoaineet säilytetään lukittavissa kaksoisvaipalla varustetuissa l:n säiliöissä. Polttoöljyn kulutus on noin l vuodessa. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin kg. Toiminnassa syntyy vuodessa jäteöljyä noin 200 l, akkuja ja öljynsuodattimia noin 40 kg, sekajätettä noin yksi kuutiometri ja aumamuovia noin kg. Jätteet säilytetään asianmukaisissa säilytysastioissa tukikohtaalueella, josta ne toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Aumojen suojamuovit kerätään ja kuljetetaan poltettaviksi Kotkan Energian Hyötyvoimalaitokseen Hakemukseen liitetyssä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden, laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. 4

5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan mukaan hankkeen vesiensuojeluratkaisut täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Huosiossuon tuotantoalueen turvepaksuus on 1 4 m. Alue on pääosin metsäojitettua puustottunutta rämemuuntumaa ja turvekangasta, jolla on tehty harvennushakkuita sekä pieniä aukkohakkuita. Suo on kuivahtanut. Tuotantoalueen koillisosan ulkopuolelle jäävä ojittamaton alue on luonnontilaista keidassuota. Huosiossuon turvetuotantoalue sijaitsee Virolahden kunnassa Yläpihlajan kylässä noin 4,5 km kuntataajamasta länteen valtatien 7 eteläpuolella. Huosiossuon läheisyydessä on Isosuo, Vaahterikonsuo, Hallinsuo ja Reskopinsuo. Huosiossuosta noin 1,2 km pohjoiseen sijaitsee kaatopaikka. Idässä kulkevan tien varrella sijaitsee maanottoalueita. Etelässä noin kilometrin etäisyydellä sijaitsee louhos ja lännessä noin 0,6 km:n etäisyydellä ampumarata ja metsästysmaja. Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Lähin asutus sijaitsee noin m:n päässä tuotantoalueen itä- ja lounaispuolella. Tuotantoalueen itäpuolella noin 400 m:n päässä sijaitsee teollisuusalue, jolla on useita rakennettuja kiinteistöjä. Lähin kaivo sijaitsee noin kilometrin päässä hankealueesta luoteeseen. Hakijan arvion mukaan tuotantotoiminta ei vaikuta kaivoveden laatuun tai määrään. Vallitsevat tuulen suunnat ovat lounaasta (24 %) ja lännestä (14 %). Muut tuulensuunnat jakautuvat tuotantokauden aikana tasaisesti (9 11 %). Tyyntä on keskimäärin 1 % ajasta. Toiminnasta voi ajoittain aiheutua pölyämistä 500 m:n säteellä sijaitseville kiinteistöille. Vaahterikon teollisuusalueen länsilaidalla on kaksi kiinteistöä. Pölyhaitta ei kuitenkaan ole jatkuvaa. Lähimmille yli kilometrin päässä sijaitseville asuinkiinteistöille pölyämisestä ei arvioida aiheutuvan haittaa. Suunniteltua tuotantoaluetta ympäröivä metsä estää osaltaan pölyn leviämistä. Huosiossuon kuntoonpano- ja tuotantotöiden aiheuttama melu keskittyy suon läheisyyteen ja kuljetusten aiheuttama melu kuljetusreiteille. Alueen melutilanteeseen vaikuttaa pääasiassa valtatien 7 liikenteen aiheuttama melu. Turvekuljetukset eivät juuri lisää liikennemelua alueella. Lähimmille asuinkiinteistöille ei arvioida aiheutuvan meluhaittaa Huosiossuon turvetuotannosta. Melun leviämistä edistävissä olosuhteissa melu voi ylittää Vaahterikon teollisuusalueella A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) 55 db päivällä ja 50 db yöllä. 5

6 6 Luontoselvitys Pohjavesialueet Lähin luonnonsuojelualue on noin 5,5 km:n päässä kaakossa sijaitseva Natura -alue Kirkon Vilkkiläntura, jonka sisällä on Natura alueisiin kuuluva Vilkkilä. Pitkien etäisyyksien vuoksi Huosiossuon turvetuotannolla ei ole vaikutuksia luonnonsuojelualueiden luonnonarvoihin. Noin kolmen kilometrin päässä hankealueesta etelään on arvokas kallioalue, Sysimäki. Kasvillisuusselvityksessä ei havaittu yhtään erityisesti suojeltavaa kasvi- tai eläinlajia. Suon maisemakuva oli puustottumisen seurauksena laajalti sulkeutunut. Luonnontilaista maisemaa edusti pienialaisesti suon koillisosan ojittamaton suoalue rimpilampareineen ja rämejänteineen. Luontoselvityksen tekemisen yhteydessä maastokäynnillä ( ) ei havaittu metsä- tai luonnonsuojelulain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Perhoslajien selvitys on tehty vuoden 2007 kesällä. Perhoslajit ovat tyypillisiä Etelä-Suomen soiden lajeja. Kaksi havaittua lajia on luokiteltu uhanalaisiksi. Alueellisesti uhanalaisia lajeja on havaittu kolme sekä silmälläpidettäviä perhoslajeja kaksi. Perhosselvityksen mukaan Huosiossuo on ojituksista huolimatta suoperhosille merkittävä elinpaikka. Linnustoselvitystä varten on tehty yksi maastokäynti Linnusto on tavanomaista havupuuvaltaisen kangasmetsän lajistoa. Maastokäynnillä havaittiin yksi lintudirektiivin liitteen I laji, palokärki, jonka populaatio Suomessa on elinvoimainen. Perhosselvityksen yhteydessä havaittiin myös teeri ja metso. Huosiossuon turvetuotantoalue ei sijaitse pohjavesialueella, mutta sen kaakkoispuolella noin kilometrin päässä on Härmänkankaan I-luokan pohjavesialue. Haaviston II-luokan pohjavesialueen (A) eteläisin osa on noin 500 m:n päässä Huosiossuon pohjoisosan länsi-puolella. Haaviston A- pohjavesialueen pohjoispuolella on lisäksi Haaviston B-alue. Huosiossuon turvetuotantotoiminnalla ei ole vaikutusta Härmänkankaan pohjavesialueen antoisuuteen, sillä pohjavesialue on antikliininen eli vettä ympäristöönsä purkava ja sijaitsee riittävän kaukana turvetuotantoalueesta. Turvetuotantotoiminnalla ei myöskään arvioida olevan vaikutusta Haaviston pohjavesialueeseen. Turvetuotantoalueen laskuoja ei kulje pohjavesialueilla, joten kuivatusvesistä ei aiheudu haittaa pohjaveden laadulle. Myös suon reunaojitus on riittävän kaukana pohjavesialueista. Vaahterikon vedenottamo sijaitsee 380 m:n päässä turvetuotantoalueesta. Se ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Pohjaveden virtaussuunta on ottamon pohjoispuolella etelään eli teollisuusalueelta vedenottamolle päin. Pohjavettä virtaa ottamoalueelta ja sen läheisyydestä turvetuotantoalueen suuntaan. Vaahterikon pohjavedenoton määrä oli vuoden 2008 aikana

7 Muinaismuistot Vesistö ja veden laatu 174 m 3. Enimmillään kulutus on ollut m³ vuonna Vuodelta 2001 olevien tutkimustulosten perusteella veden laatu on tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvä. Turvetuotannolla ei arvioida olevan vaikutusta vedenottamon veden määrään tai laatuun. Noin 1,2 km:n päässä Huosiossuosta etelään ja lounaaseen on kaksi lähintä kulttuurihistoriallisesti arvokasta muinaisjäännöskohdetta. Huosiossuo sijaitsee Suomenlahden rannikkoalueella Pihlajajoen valumaalueella (81.005). Valuma-alueen pinta-ala on 33,39 km 2. Huosiossuon kuivatusvedet johdetaan Myllyojaa pitkin Kansanniitynojaan ja edelleen Pihlajajokeen, ja edelleen Porolahteen, joka kuuluu Suomenlahteen. Porolahdesta vedet virtaavat Ravijoenlahteen. Pihlajajoen valuma-alueen virtaamatiedot ovat Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmästä ja muut tiedot Huosiossuon tuotantoalueen purkureitillä on laskettu Pihlajanjoen virtaamista valuma-alueiden suhteilla. Vesistön virtaaman tunnusluvut (m³/s) ovat seuraavat: Myllyoja laskussa Kansaniitynojaan Kansanniitynoja laskussa Pihlajanjokeen Pihlajajoki laskussa Porolahteen Keskialivirtaama (MNQ) 0,013 0,015 0,07 Keskivirtaama (MQ) 0,050 0,057 0,26 Keskiylivirtaama (MHQ) 0,25 0,28 1,3 Talven ja kesän keskivirtaamat (m³/s) ovat seuraavat: 7 Myllyoja laskussa Kansaniitynojaan Kansanniitynoja laskussa Pihlajanjokeen Pihlajajoki laskussa Porolahteen Talvi (MQ) 0,041 0,046 0,21 Kesä (MQ) 0,034 0,038 0,17 Pihlajajoen valuma-alue on pääosin metsä- ja maatalousaluetta, jolta tulee myös merkittävin kuormitus. Joen vesi on ravinteikasta, kiintoainespitoista, sameaa ja tummaa. Lisäksi vesi on ollut talvisin erittäin hapanta. Happitilanne joessa on vaihdellut tyydyttävästä hyvään. Kesällä 2008 Huosiossuon alapuolisessa ojassa ja Myllyojassa vesi oli kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella rehevää. Kiintoainepitoisuus vaihteli välillä 4,4 7,5 mg/l. Vesi oli humuspitoista ja lievästi hapanta. Syyskuun näytteessä kiintoaines-, ravinne- ja humuspitoisuudet nousivat hieman ja ph laski kesän tuloksiin verrattuna.

8 Kalasto ja kalastus Suomenlahden Porolahdelta on olemassa ainoastaan yksittäisiä ja suhteellisen vanhoja vesinäytetuloksia. Vesi on ollut talvisin erittäin hapanta ja sen humuspitoisuus alhainen. Pihlajajoessa ja siihen yhtyvissä puroissa on kesäisin vettä varsin vähän kalastukseen. Pihlajajoen alaosaan on istutettu vastakuoriutuneita vaellussiian poikasia 2000-luvulla. Muuten Pihlajajoen kalakannoista ei ole tietoa. Porolahden kalasto koostuu pääasiassa veden laadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista kalalajeista kuten hauki, ahven ja särkikalat. Porolahdella kalastetaan aktiivisesti verkoilla, katiskoilla ja viehekalastusvälineillä. Saalislajeihin kuuluvat ainakin hauki, ahven, särkikalat, siika, kuha ja satunnaisesti ankerias. Alueella ei ole esiintynyt rapuja. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Keskimääräiseen virtaamatilanteeseen arvioituna Huosiossuon turvetuotantoalueen toiminnasta vuosittain aiheutuvat laskennalliset nettopitoisuuslisät tuotantoalueen alapuolisessa Myllyojassa, Kansanniitynojassa ja Pihlajanjoen suulla ovat seuraavat: 8 Kiintoaine mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l Myllyoja Kuntoonpanovaihe 1, Tuotantovaihe 0, Kansanniitynoja Kuntoonpanovaihe 0, Tuotantovaihe 0, Pihlajajoki Kuntoonpanovaihe 0, Tuotantovaihe 0, Vuositasolla arvioituna kiintoaineen ja fosforin keskimääräiset pitoisuuslisät Myllyojassa ja Kansanniitynojassa ovat Huosiossuon kunnostusvaiheen ja tuotantovaiheen aikana suhteellisen vähäisiä, mutta typen pitoisuuslisäykset selviä. Myllyojalla, Kansanniitynojalla ja Pihlajajoella ei tiettävästi ole merkittävää virkistyskäyttöä, eivätkä turvetuotannon vaikutukset ole Pihlajajoessa merkittäviä. Porolahden vesistössä turvetuotannon aiheuttamat kuormituksen lisäykset eivät vaikuta merkittävästi vesistön virkistyskäyttöön lahden etäisen sijainnin ja alueen muun kuormituksen vuoksi. Huosiossuon turvetuotannolla ei arvioida olevan vaikutuksia alapuolisten vesistöjen rantakiinteistöjen vesistösidonnaiseen käyttöön. Huosiossuon tuotantoalueen kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Porolahden kalastoon eikä istutettujen siianpoikasten menestymiseen, sillä ne vaeltavat merialueille kasvamaan ja palaavat alueelle vasta lisääntymisvaiheessa. Vaellussiian luontainen lisääntyminen alueella on epätodennäköistä ja kannat ovat riippuvaisia istutuksista. Huosiossuon ai-

9 Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu heuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Pihlajajoen veden laatuun, mutta Pihlajajoella kalastetaan hyvin vähän. Pihlajajoen nykyinen tila huomioon ottaen Huosiossuon tuotantoalueen kuormituksen kalataloudelliset haittavaikutukset arvioidaan niin vähäisiksi, etteivät ne aiheuta kompensoitavaa haittaa. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio. Tuotantoalueella on sammutuskalustoa ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteessa ylläpidetään koulutuksen ja harjoitusten avulla. Pumppauksen toimintahäiriöistä tulee hälytys Kotkan Energia Oy:n Hovinsaaren voimalaitoksen valvomoon. Huosiossuon turvetuotantoalueen toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailulla. Tarkkailu toteutetaan hakemuksen liitteenä olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Huosiossuon turvetuotantoalueen käyttötarkkailun on tarkoitus tuottaa taustatietoa toiminnoista, niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista. Tiedot kirjataan käyttö- ja hoitopäiväkirjaan. Kirjanpidosta vastaa työmaalle nimetty vastuuhenkilö. Käyttötarkkailua tehdään suon kuntoonpanovaiheesta jälkihoitovaiheeseen saakka. Tarkkailutiedot säilytetään toiminnan loppumiseen asti. Päästötarkkailu aloitetaan kuntoonpanovaiheessa kaivutöiden alettua. Kuntoonpanovaiheessa tarkkailunäytteet otetaan vuosittain ja tuotantovaiheessa joka kolmas vuosi. Näytteitä otetaan seitsemän kertaa vuodessa sekä kunnostus- että tuotantovaiheessa (maaliskuu, kevättulva, kesä syyskuu, marraskuu). Näytteistä tehdään laaja analyysivalikoima kesäkaudella. Muutoin tehdään suppean analyysivalikoiman mukaiset määritykset. Hakija ei ole esittänyt suoritettavaksi pöly- ja melutarkkailua eikä kalataloustarkkailua. Vesistövaikutuksia selvitetään Myllyojasta ja Pihlajajoesta joka kolmas vuosi. Näytteet otetaan kahdesta näytepisteestä neljä kertaa vuodessa (kevättulvan jälkeen, kesä syyskuussa erilaissa virtaamatilanteissa) yhtä aikaa päästötarkkailunäytteiden kanssa. 9 Korvaukset Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan korvattavaa vahinkoa. Toiminnan aloittamisluvan perustelut Hakija on perustellut toiminnanaloittamisluvan hakemista sillä, että hanke on ensimmäinen Kotkan Energia Oy:n oma turvetuotantohanke, joka on

10 ASIAN ENSIMMÄINEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen erittäin tärkeä Hovinsaaren voimalaitoksen ja Kotkan energiahuollon kannalta. Turpeen kysyntä ja tarve tulee lähiaikoina kasvamaan Kymenlaakson alueella. Turvetuotantoalueita on Kymenlaakson alueella vähän suhteessa olemassa oleviin ja rakennusvaiheessa oleviin turvetta käyttäviin laitoksiin. Huosiossuon turvetuotantoalue tulee osaltaan mahdollistamaan Kotkan Energia Oy:n Hovinsaaren voimalaitoksen toiminnan jatkumisen tulevina vuosina. Hankkeesta ei aiheudu merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia suunnitelma-alueen luonteesta ja tehokkaasta haittojen ehkäisemisestä johtuen. Hakija on esittänyt vakuudeksi euroa, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen ympäristölupavirastossa ja Virolahden kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kaakonkulma-nimisessä lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta, Kaakkois- Suomen TE-keskukselta, Virolahden kunnanhallitukselta ja Virolahden kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiselta. Hakijan haettua toiminnan aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen uudelleen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Virolahden kunnassa ja erityistiedoksiantona asianosaisille sekä pyytänyt lausunnot täydennetystä hakemuksesta edellä mainituilta viranomaisilta. 10 Lausunnot 1) Kaakkois-Suomen ympäristökeskus (nykyinen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue) on todennut, että Pihlajajoen vedenlaadussa näkyvät valumaalueen nykyisen maankäytön vaikutukset selvästi. Vesi on ravinne-, humus- ja kiintoainepitoista sekä hapanta ja sameaa. Happamuuspiikit voivat ilmentää happamien sulfaattimaakerrostumien esiintymistä joen valumaalueella ja turvemaiden pohjamaassa. Happamiin sulfaattimaihin liittyy usein riski raskasmetallien kulkeutumisesta vesistöön. Käyttökelpoisuusluokituksen kriteerien perusteella Pihlajanjoen ja Porolahden vesi on välttävää. Rehevyys, liettyminen ja rantojen umpeenkasvu haittaavat lahtialueen virkistyskäyttöä. Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueelle on vuosien aikana laadittu ensimmäiset vesienhoidon lainsäädännön mukaiset vesienhoitosuunnitelmaehdotukset ja toimenpideohjelmaesitykset. Vesialueen tila on välttävä. Se poikkeaa merkittävästi tavoitteena olevasta vesien hyvästä tilasta. Toimenpiteinä vesien tilan parantamiseksi ja tavoitteiden saavutta-

11 miseksi alueelle on esitetty ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämistä. Kuormituksen lisäämistä hyvää huonommassa tilassa olevalle rannikkoalueelle ei tulisi sallia. Hakemuksen mukaisella Huosiossuon turvetuotantoalueen tuotantoajan kuormituksella ei todennäköisesti ole yksittäisenä kuormittajana huomattavaa heikentävää vaikutusta Pihlajajoen tai sen alapuolisen Porolahden tilaan. Turvetuotannon kuivatusvedet lisäävät kuitenkin pienen joen kuormitusta etenkin kuntoonpanovaiheessa, jolloin vesiensuojelurakenteet eivät vielä ole täysin toiminnassa. Merkittävä tuotantoalueen kuormitukseen vaikuttava tekijä ovat myös sulan maan aikaiset rankkasateet ja mahdolliset talvitulvajaksot, jolloin valumavesien hallinta tuotantoalueella voi olla vaikeaa. Ympärivuotisten pintavalutuskenttien toiminnasta Kaakkois-Suomen oloissa ei ole vielä kokemuksia, eivätkä todelliset kuormitusarvot välttämättä ole yhteneviä Pohjois-Pohjanmaan tulosten kanssa. Muuttuvat ilmastoolot tuovat haasteita säätilojen armoilla oleville toiminnoille. Vesienkäsittelymenetelmäksi esitettyä ympärivuotista pintavalutuskenttää voidaan pitää parhaana käytettävissä olevana tekniikkana. Vesistötarkkailua tulee täydentää vedenlaaduntarkkailuvuosina havaintopaikoilla kerran kesässä toteutettavalla piilevänäytteenotolla. Uomassa olevilta kiviltä otettaviin näytteisiin perustuva piilevämenetelmä (SFS-EN 13946) on kustannustehokas ja kertoo usein vesinäytteenottoa kattavammin muutoksista virtavesistössä. Happamien sulfaattimaiden mahdollinen esiintyminen tuotantoalueen pohjakerrostumissa tulee huomioida, minkä vuoksi vesistönäytteenoton analyysivalikoimaan tulee lisätä veden alkaliniteetin määritys. Happamien sulfaattimaiden aiheuttamien ongelmien torjuntaan tulee kiinnittää huomiota tuotannon loppuvaiheessa, kun sarkaojat ulottuvat kivennäismaahan. Tuotantoalueen lähistöllä ei sijaitse asuttuja kiinteistöjä, joihin voisi kohdistua melu- tai pölyhaittaa. 2) Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen (nykyinen Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen) mukaan tulva-aikaiset suuret valunnat ja rankkasateet aiheuttavat turvetuotannon suurimman vesistökuormituksen ja kalatalousvaikutukset. Suurin osa kuormituksesta syntyy tuotannon alussa, mutta vielä tuotannon loputtuakin kuormitus jatkuu. Maan muokkauksella aiheutettu eroosio lisää kiintoaineen ja muun muassa raudan huuhtoutumista vesistöön. Veden laadun heikkeneminen haittaa vesistön eliöstöä, muun muassa kala- ja rapukantoja. Kiintoaine aiheuttaa kutualueiden liettymistä ja voi tukehduttaa purkuvesistön pohjalla olevan mädin ja pienpoikaset. Vaikutukset kalojen ravintona olevaan pohjaeläimistöön voivat olla huomattavat. Kalojen elohopeapitoisuuksissa on todettu korkeita arvoja alueilla, joilla maaperää on muokattu voimakkaasti. Tästä syystä turvetuotanto lisää riskiä kalan käyttökelpoisuuden heikkenemiseen. Turvetuotanto haittaa kalastusta, koska kuivatusvesien kiintoaine ja ravinteiden aiheuttama rehevöityminen likaavat pyydyksiä ja aiheuttavat makuvirheitä. 11

12 12 Ennen luvan myöntämistä hakijan tulee selvittää, onko pintavalutuskenttä riittävän kokoinen ja pinnaltaan koskematon suoalue. Huosiossuon vesiensuojelu on toteutettava BAT-tekniikan ja BEP-käytännön mukaisesti. Huosiossuon alapuolinen vesistö (Myllyoja Kansanniitynoja Pihlajanjoki) ei ole kalataloudellisesti kovin merkittävä alue. Aikanaan Pihlajanjokeen on noussut jossain määrin ainakin vaellussiikaa ja meritaimenta. Maa- ja metsätalouden ojitustoimenpiteet ja hajakuormitus ovat vuosikymmenten kuluessa muuttaneet vesistön virtaamia ja veden laatua siinä määrin, että vaelluskalakannat ovat taantuneet voimakkaasti. Huosiossuon vedet päätyvät Suomenlahden Porolahteen, jossa kalastusta harjoitetaan monipuolisesti. Saalislajeista tärkeimpiä ovat hauki, ahven, kuha, siika sekä ankerias. Vaellussiikaa istutetaan vastakuoriutuneena kohtalaisen suuria määriä satunnaisesti jokisuuhun, mikä ylläpitää siikasaaliita Porolahdella. Porolahdella on hoidettu istutuksin myös hauki-, karppi- ja kuhakantoja. Huosiossuon turvetuotannon kuormituksen riski kalataloudelle on kuivatusvesien mahdollinen Porolahtea rehevöittävä vaikutus, jos vesiensuojelutoimenpiteet eivät toimi oletetulla tavalla. Tästä syystä luvan saaja on määrättävä tarkkailemaan Huosiossuon turvetuotannon vaikutuksia alapuolisen vesistön kala- ja rapukantoihin ja kalastukseen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ympäristölupa tulee määrätä tarkistettavaksi 10 vuoden välein. 3) Haminan kaupungin ympäristölautakunta on vastustanut luvan myöntämistä hankkeelle. Hankkeen vaikutus alapuoliseen vesistöön on merkittävä. Ehdotuksessa alueen vesienhoitosuunnitelmaksi todetaan, että Haminan Virolahden rannikkovedet ovat rehevöityneet ja sisäsaariston syvänteet kärsivät happiongelmista. Rannikkovesien ekologinen tila on välttävä. Ravinnekuormitusta tulisi vähentää hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi. Jos lupa kuitenkin myönnetään, alapuolisen vesistön tilaa ei saa heikentää luonnonsuojelullisesti ja virkistyskäytöllisesti. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta rasitusta ympäristölle tai asutukselle. Haitat tulee korvata haitankärsijöille, mikäli niitä, esimerkiksi kiinteistön rannan liettymistä, ilmenee. Vesiensuojelurakenteet ja -laitteet tulee pitää jatkuvasti toimintakunnossa. Altaat ja syvänteet on tyhjennettävä säännöllisesti. Altaista poistettu liete ei saa päästä valumaan takaisin ojiin ja altaisiin. Pintavalutuskentän tulee toimia myös talviaikaan. Sen toimintaa tulee tarkkailla jatkuvasti. Turvetuotantoalueen vesistövaikutusten selvittämiseksi hakijan tulee tarkkailla kuormitusta ja veden laatua alueellisen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Päästö- ja kuormitustiedot tulee toimittaa Virolahden ympäristönsuojeluviranomaiselle.

13 Valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 kannanoton mukaan turvetuotantoa on pyrittävä suuntaamaan jo tuotannossa oleville tai ojitetuille alueille. Suunnitellun tuotantoalueen koillisosan ojittamaton laikku tulee jättää luonnontilaiseksi. Toiminta ei saa heikentää läheisten pohjavesialueiden pohjaveden antoisuutta tai laatua. Maaperän pilaantuminen koneiden huolto- ja säilytysalueilla tulee estää. Öljyt ym. pilaantumisvaaraa aiheuttavat aineet tulee säilyttää tiiviillä alustalla. Ympäristölautakunta on vastustanut toiminnanaloittamisluvan myöntämistä. Esitetty vakuus on liian pieni ympäristön ennalleen saattamiseksi, jos lupapäätös kumotaan tai lupamääräyksiä muutetaan. Jos työt aloitetaan muutoksenhausta huolimatta, vähintäänkin nykyisin luonnontilaisena olevat alueet tulee säilyttää koskemattomina, koska niitä ei voida saattaa enää ennalleen, jos ne ojitetaan ja niiden eliölajisto hävitetään. 4) Virolahden kunnanhallitus on todennut, että Vaahterikon teollisuusalueella on useita yrityksiä, joiden toimintaa turvetuotannosta muodostuva pöly haittaisi. Virolahden kunta on suhtautunut lupahakemukseen erittäin kriittisesti. Mikäli lupa myönnetään, tuotantotavaksi tulisi hyväksyä vain palaturpeen tuotanto. Teollisuusalueelle ja sen yrityksille aiheutuvan pölyhaitan pienentämiseksi tulee auma-alue 1 siirtää turvetuotantoalueen länsireunalle ja teollisuusalueen puoleiselle rajalle tulee jättää 80 metrin puustoinen suojavyöhyke (kartta muistutuksen liitteenä). Turvetuotannon liikennettä ei tule sallia tuotantoalueelta teollisuusalueen suuntaan. Virolahden kunnalla on Vaahterikon alueella entisessä sorakuopassa tilalla 1:463 pohjavedenottamo, jonka lyhin etäisyys suunniteltuun turvetuotantoalueeseen on noin 380 m. Vedenottamolla on 2 m:n betonirengaskaivo. Pohjaveden taso on noin +35,33 m, imusiivilän taso noin +33,70 m ja maanpinta kaivon kohdalla noin +36,50 m. Vedenottamo on Virolahden kunnan varavedenottamo. Se on ollut jatkuvassa käytössä ja siitä pumpataan osa Vaahterikon alueen talousvedestä. Poikkeustilanteessa kaivosta pumpataan koko Virolahden vedentarve. Kaivon antoisuus on koepumppauksessa ollut 200 m³/vrk. Turvetuotanto saattaisi laskea alueen pohjaveden tasoa. Lupahakemuksessa ei ole selvitetty asiaa ja hakemusta tulisi siltä osin täydentää. Kotkan Energia Oy:n tulee toimittaa Virolahdelle vastaava vesimäärä korvauksetta, jos turvetuotanto alentaa pohjavesiä ja siitä aiheutuu Virolahden kunnalle haittaa. Hakijan tulee korvata teollisuusalueen yrityksille mahdolliset pölystä aiheutuneet haitat. 13

14 Muistutukset ja mielipiteet Hakijalle ei tule myöntää lupaa toiminnan aloittamiseen ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. Vakuuden tulee olla euroa, jos aloituslupa kuitenkin myönnetään. 5) Kaakkois-Suomen tiepiiri (nykyinen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue) on todennut, että Kotkan Energia Oy:n tulee huolehtia pölyntorjunnasta siten, ettei turvetuotantoalueelta leviävä pöly missään olosuhteissa aiheuta haittaa liikennealueen näkyvyydelle tai muuten liikenneturvallisuudelle. Turvetuotannosta aiheutuva liikennemäärien kasvu tai lisäys melutasoon ei ole merkittävä valtatiellä 7. Hakemuksesta ei käy ilmi, miten kuljetukset ohjataan tuotantoalueelta valtatielle 7. Alueen yksityistiestö lienee paras vaihtoehto valtatielle 7 liittymiseksi, mikäli sen käyttöön saadaan tiekunnan hyväksyntä. Tällöin on huolehdittava siitä, ettei raskaan liikenteen mukana leviä päällystämättömiltä yksityisteiltä hiekkaa tai soraa valtatielle. Välillä Hamina Vaalimaa on käynnissä tiesuunnittelu valtatien 7 parantamiseksi moottoritieksi. Uusi tielinjaus on pohjoisempana ja nykyinen valtatie muuttuu rinnakkaistieksi. Kaakkois-Suomen tiepiiriltä tulee hakea luvat etukäteen, jos turvekuljetusten järjestäminen edellyttää uusien liittymien rakentamista yleisille teille. Valtatielle 7 ei todennäköisesti myönnetä uusia lupia, mutta tien jäätyä rinnakkaistieksi, on liittymäluvan saaminen mahdollista. Työkoneiden kuljetuksille on tarvittaessa haettava erikoiskuljetusluvat. 6) Mega Trailers Oy (Simola RN:o 1:506, Pyterlahti, Virolahti) on kertonut harjoittavansa kuorma-autojen myyntiä ja kuljetusliiketoimintaa kiinteistöllään ja kuljettavansa elintarvikkeita kylmäkonttiperävaunuilla. Kiinteistön alueella on 40 myytävää autoa. Elintarvikeperävaunut pestään hygieniavaatimusten takia päivittäin. Pesun jälkeen vaunun ovet pidetään auki tuuletuksen ja kuivatuksen takia. Sekä elintarvikevaunut että myytävät autot ovat avoimella piha-alueella. Turvetuotannon aloittaminen aiheuttaisi pölyn kulkeutumista yhtiön kiinteistölle. Kylmäkuljetusperävaunujen ovia ei voisi pitää auki pölyhaitan vuoksi. Yhtiö katsoo turpeennostohankkeen olevan ristiriidassa kaavoitusratkaisujen kanssa. Se ei pysty harjoittamaan liiketoimintaansa Vaahterikon teollisuusalueella, jos turvetuotanto aloitetaan. Turpeennosto alentaisi kiinteistön arvoa. Kotkan Energia Oy:n tulee korvata Mega Trailers Oy:lle turvepölyn aiheuttamat haitat ja vahingot, mikäli turvetuotanto aloitetaan. Korvausvelvolli- 14

15 suus tulee sisällyttää ympäristölupapäätökseen. Yhtiö vaatii katselmuksen järjestämistä turvealueella ja sen vaikutuspiirissä turvetuotannosta aiheutuvien haittojen ja vahinkojen ja niiden korvausmäärien tai vahinkojen estämiskeinojen yksilöimiseksi. 7) AA (kiinteistö RN:o 1:507, Pyterlahti, Virolahti) on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä hankkeelle. Muistuttaja on kertonut, että hänellä on ollut sahalaitos omistamallaan tilalla vuodesta 1999 alkaen. Vannesaha ja kenttäsirkkeli ovat hallissa ja valmis sahatavara kuivatetaan ulkona. Pihaalueella säilytetään myös valmiita hirsikehikoita. Muistuttajan mukaan turvetuotannon aiheuttama turvepöly tummentaa sahatavaran ja hirsikehikot ja heikentää näin tuotteiden laatua ja alentaa niiden arvoa. Turvepöly vaikuttaisi myös hengitysilman laatuun muistuttajan kiinteistöllä. Muistutuksen liitteenä on Ilmatieteen laitoksen taulukko tuulien jakautumisesta vuosina Kotka Rankin sääasemalla. Tuulet ovat pääosin lounaasta. Muistuttajan kiinteistö on Huosiossuolta katsottuna vallitsevan tuulensuunnan alapuolella. Muistuttajan kiinteistön arvo laskee turvepölystä johtuen. Hakemuksessa esitetty vuotuisen turvetuotannon määrä ei pitäne paikkaansa, vaan turvetta nostettaisiin noin m³ vuodessa. Maa-aineslaki ei koske turpeennostoa. Ympäristönsuojelulain mukaan turvetuotanto ei saa aiheuttaa luonnonolosuhteiden huononemista. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan turpeenottoalueeksi ei tule varata luonnontilaisia soita. Lain mukaan alueidenkäyttötavoitteen tarkoituksena on lisätä turpeennoston ekologista kestävyyttä ja torjua ilmastonmuutosta. Suon kuivatus turpeennostoa varten on kivihiilen polttoakin huonompi vaihtoehto. Huosiossuolla on ojitetun lisäksi ojittamatonta, luonnontilassa olevaa suota. Mikäli ympäristölupa kuitenkin myönnetään, tulee Kotkan Energia Oy velvoittaa korvamaan muistuttajalle aiheutuvat vahingot siten, että hän voi edelleen harjoittaa sahaamista omalla tilallaan. Muistuttajan mukaan tämä tarkoittaa turvepölyn laskeutumisen estämistä hänen sahatavaravarastolleen. Muistuttaja on pyytänyt, että alueella pidetään katselmus haittojen ja vahinkojen arvioimiseksi ja estämiseksi. 8) Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry:n mukaan turpeenkäytöstä on siirryttävä kestävämpiin polttoaineratkaisuihin, eikä uusia turvetuotantoalueita tule avata. Maakuntakaavan laatimista varten tehdyssä luontoselvityksessä Huosiossuon eteläosassa ojitetulla alueella lohkolla E on todettu vanhaa metsää kasvava kangassaareke, josta on äskettäin hakattu alikasvos. Kuvio on 15

16 metsälain tarkoittama erityisen tärkeä ympäristö. Samalla lohkolla on myös ojittamaton kaista. Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin mukaan lohkon E luontoselvitystä tulee tarkentaa. Tuotantoalueen itä- ja eteläpuoliset arvokkaat maisema-alueet tulisi ottaa lupaharkinnassa huomioon. Itäpuolella kulkevan harjumuodostuman tihkupintavaikutus luo suon reunaosilla otolliset olosuhteet lajistolle, jota ei löydy suon keskiosien vähäravinteisilta alueilta. Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin mukaan kasvillisuusselvitys on riittämätön sekä suotyyppi- että kasvistoselvityksen osalta. Silmällä pidettävä pikkukihokki voi kasvaa suon reunamien ravinteikkailla osilla. Kasvillisuusluettelossa mainitun villapääluikan läheisyydessä voi esiintyä muun muassa uhanalaista sammallajistoa. Hakija on tarkistanut suunnittelualueen uhanalaisten lajien esiintymistiedot Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta. Ympäristöhallinnon rekisterissä oleva tiedot ovat hyvin rajalliset. Alueelta voi löytyä uhanalaisia esiintymiä. Yhden kerran linnustoselvitys on riittämätön. Hankealueella on havaittu lintudirektiivin liitteen 1 lajeista palokärki, metso ja teeri. Hakemukseen liitetyssä perhosselvityksessä on puutteelliset tiedot. Käyntikertoja on vähän ja lajisto on sen mukainen. Päivällä lentäviä perhosia on vaikea havainnoida lyhyellä ajalla hankealueen kokoisella alueella. Oletettavasti alueella esiintyy merkittäviä lajeja. Koillisosan ojittamaton laikku on riittävän suuri ja hyvälaatuinen useiden suoperhosten pysyväksi elinpaikaksi, mikäli sen luontoarvot säilyvät. Luonnontilaisten suoalueiden arvoja ei saa tuhota muuttamalla kyseessä olevien suoalueiden vesitaloutta. Ympäristölupahakemukseen tulee liittää uskottavat luontokartoitukset, huomioida metsälakikohteet sekä alueen itäja eteläosan luontoarvot. Huosiossuon turvetuotantoon ei tule myöntää ympäristölupaa eikä toiminnanaloittamislupaa. 9) Ala-Pihlajan, Haililan, Hanski-Rännäsen ja Ravijoen kalastuskunnat ovat ensisijaisesti vaatineet hakemuksen hylkäämistä. Turvetuotannon aloittaminen Huosiossuolla merkitsisi alapuolisen vesistön kuormituksen lisäämistä, eikä siten edistä vesistön hyvän ekologisen tilan saavuttamista. Toissijaisesti kalastuskunnat ovat vaatineet, että luvan hakija velvoitetaan huolehtimaan kuivatusvesien käsittelyjärjestelmän pysymisestä toimintakuntoisena. Luvan hakijan tulee seurata veden laatua Pihlajanjoen vesistössä ja Ravijoenlahdella Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Lisäksi Kotkan Energia Oy tulee velvoittaa istuttamaan vuosittain kesänvanhaa vaellussiian poikasta (keskipituus vähintään 10 cm) Ravijoenlahdelle tai arvoltaan (2 100 euroa) vastaavasti muita Kaakkois-Suomen TE-keskuksen hyväksymiä kaloja. Turvetuotantoalue tulee kunnostaa tuotannon loppumisen jälkeen. 16

17 Turvetuotantohankkeen vaikutusalue voi erityisesti keväällä yltää kauas merelle, kun joesta mereen tulevat sulamisvedet leviävät jään alla ohuena kerroksena meriveden päällä. Turvepöly voi levitä tuulen mukana pitkiäkin matkoja ja päätyä puroihin. Hienojakoisen kiintoaineen mukana vesistöön kulkeutuu rautaa ja ravinteita. Kiintoaine liettää vesistöjä ja tuhoaa kalojen kutupaikkoja ja pohjaeläinten suojapaikkoja. Turvetuotannon kuormitus on yleensä huomattavasti suurempaa pintaalayksikköä kohden kuin metsäojituksen. Ojitus, kasvipeitteen poistaminen ja turvetuotantoalueenkunnostus lisäävät valunnan vaihteluita. Hakijan esittämät kuormitusluvut edellyttävät hyvin toimivia puhdistusmenetelmiä. Turvetuotannon kuivatusvesien käsittelyn tulee olla tehokasta ja sitä tulee valvoa reaaliaikaisesti myös ylivirtaama- ja sulamisvesitilanteissa. Hakija tulisi velvoittaa ottamaan vesinäytteitä Ravijoenlahden ja Porolahden alueelta ennen mahdollisen luvan myöntämistä. Edellä mainituilta alueilta on olemassa vain 30 vuotta vanhoja vedenlaatutietoja. Hakemusasiakirjoista puuttuu maininta Hanski-Rännäsen osakaskunnasta, jonka vesialue ulottuu 300 metrin päähän Pihlajanjoen suulta. Osakaskunta on tehnyt kalanistutuksia vuonna 2008 yli euron arvosta. Kalastuskunnat ovat vaatineet, ettei Kotkan Energia Oy:lle myönnetä lupaa aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Toissijaisesti kalastuskunnat vaativat, että luvan hakija velvoitetaan asettamaan euron suuruinen vakuus. Hakija ei määrittele, millaisiin toimenpiteisiin se haluaa ryhtyä mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhaku on hyödytöntä, jos hanketta valmistellaan täysimääräisesti ja alueella aloitetaan turvetuotanto. 10) BB (Oravisto RN:o 1:508, Pyterlahti, Virolahti) on kertonut kiinteistönsä sijaitsevan 200 m:n päässä suunnitellusta turvetuotantoalueesta. Kiinteistön ulkoalueella valmistetaan hirsirakennuksia. Hirsikehikot valmistetaan talvella ja keväällä ja kuivatetaan kevään ja alkukesän aikana. Kiinteistöllä säilytetään myös turistibusseja. Puutuotteet ja autot ovat vaarassa pölyyntyä suunnitellun turvetuotannon takia. Muistuttaja on vaatinut korvausta kiinteistön arvon alenemisesta sekä menetetyistä vuokratuloista. Kiinteistöllä vuokralaisina toimivat Rakennustyö Hostikka Oy ja Etelä-Suomen linjaliikenne Oy ovat vaatineet pölystä aiheutuvien vahinkojen korvaamista. 11) Etelä-Suomen Merikalastajain liitto ry on vastustanut luvan myöntämistä. Toissijaisesti yhdistys on vaatinut, että hakija velvoitetaan seuraaviin toimenpiteisiin: 17

18 - Huolehtimaan siitä, että kuivatusvesien käsittelyjärjestelmä pysyy jatkuvasti toimintakuntoisena. - Seuraamaan vedenlaatua Pihlajajoen vesistössä ja Ravijoenlahdella Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. - Istuttamaan vuosittain kpl kesänvanhaa vaellussiian poikasta (keskipituus vähintään 10 cm) Ravijoenlahdelle ja Porolahdelle tai arvoltaan vastaavasti muita Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymiä kaloja. - Kunnostamaan turvetuotantoalue, mikäli tuotanto alueella loppuu. 18 Hakijan vastine Hakijan mukaan Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 1) edellyttämä vesistötarkkailun täydentäminen piilevänäytteenotolla ja alkaliniteetin määrityksellä voidaan lisätä tarkkailuohjelmaan. Hakija on todennut Kaakkois-Suomen TE-keskuksen 2) lausunnosta, että Huosiossuon turvetuotanto- ja vesiensuojelujärjestelyjen suunnitelman on laatinut asiantunteva yritys. Pintavalutuskentän koko on 3,3 ha, joka on 4,2 % tuotantoalueesta ja 4,0 % koko valuma-alueesta. Yleisesti minimivaatimuksena käytetään 3,8 % tuotantoalueen pinta-alasta. Pintavalutuskentän kasvillisuus on koskematonta ja kentän toimintaan soveltuvaa. Kuivatusvedet pumpataan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Pumppujen toiminnan valvontaa varten tehdään etäyhteys Kotkan Energia Oy:n Hovinsaaren voimalaitoksen valvomoon, johon tulevat hälytykset vikatiloista. Lisäksi alueelle tulee kameravalvonta. Suunnitellut vesienkäsittelyrakenteet ovat Huosiossuon alueelle teknisesti ja taloudellisesti parhaiten soveltuvat ja ovat BAT- ja BEP-periaatteiden mukaisia. Lupahakemusta varten tehdyn selvityksen mukaan Huosiossuon hankkeen kalataloudelliset vaikutukset ovat vähäiset. Ei ole kohtuullista määrätä hakijaa tarkkailemaan alapuolisten vesistöjen kala- ja rapukantoja. Vesistövaikutusten tarkkailu on tarkkailusuunnitelman mukaan perusteellista ja kuivatusvesien käsittelymenetelmät tulevat olemaan parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisia. Vaikutuksien arvioinnissa kauas tuotantoalueesta (Porolahti) olisi otettava huomioon myös alueella harjoitettavan maa- ja metsätalouden päästöt. Hakija on todennut Haminan kaupungin ympäristölautakunnan 3) lausunnosta, että kuivatusvesien johtamisesta purkuojaan ei aiheudu korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Hakijalla on vakiintuneen oikeuskäytännön mukainen kuivatusojan kunnossapitovelvoite, joka hakijan toiminnan vaikutusten varalta turvaa ojan hyvän toimintakyvyn ja mahdollistaa tuotantoalueen vesien johtamisen sekä maanomistajien maiden niiden käyttötarvetta vastaavassa kuivatustilassa pitämisen. Liettymisen vaikutusten arvioinnissa on

19 huomioitava alueella harjoitettavan maa- ja metsätalouden vaikutus ojien kuntoon. Vesiensuojelulaitteet ja -rakenteet pidetään jatkuvasti toimintakuntoisina. Altaiden ja pintavalutuskentän toimintaa seurataan säännöllisesti. Altaat ja lietepesät tyhjennetään tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa toiminnan ollessa käynnissä. Lietteet tullaan sijoittamaan niin, etteivät ne tuki ojia tai valu altaisiin. Kuivatusvedet pumpataan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti hakemussuunnitelman mukaisesti. Pumppujen toiminnan valvontaa varten tehdään etäyhteys Kotkan Energia Oy:n Hovinsaaren voimalaitoksen valvomoon, johon tulevat hälytykset vikatiloista. Lisäksi alueelle tulee kameroita kulunvalvontaa varten. Toimintaa tullaan tarkkailemaan ympäristölupapäätöksen mukaisesti ja tutkimustulokset voidaan toimittaa myös Vironlahden ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luonnontilaisen kaltainen ojittamaton suoalue jää tuotantoon suunnitellun alueen ulkopuolelle. Suon luonnontilaisen osan vesitalous ja luonnontilaisuus voivat muuttua turvetuotannon seurauksena. Tehtyjen selvitysten ja olemassa olevan tiedon perusteella turvetuotanto ei tule vaikuttamaan pohjavesialueiden antoisuuteen tai laatuun, ei myöskään tuotantoalueen itäpuolella olevan Vaahterikon vedenottamon veden laatuun tai määrään (Vaahterikon vedenottamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella). Tuotantoalueen kuivatustoimenpiteet toteutetaan siten, ettei ojia uloteta pohjamaahan tarpeettoman syvälle. Riskiä pohjaveden mahdollisesta purkautumisesta ojastoihin ei ole. Koneiden huolto- ja säilytysalueet sekä kemikaalivarastot rakennetaan tavalla, joka estää ympäristön pilaantumisen. Hakija on todennut Virolahden kunnanhallituksen 4) lausunnosta, että auma-alue 1 on sijoitettu turvetuotantoalueen itäreunaan olemassa olevan tieyhteyden vuoksi. Auma-alueesta 1 on tarkoitus rakentaa tieyhteys auma-alueelle 2 ja siitä edelleen auma-alueelle 3. Alueen teollisuudelle ei ole odotettavissa merkittävää turvetuotantoalueesta tai turvekuljetuksista aiheutuvaa pölyhaittaa. Turvetuotantoalueen ja teollisuusalueen välissä on metsää, joka sitoo pölyn lähes kokonaan. Kotkan Energia Oy korvaa esimerkiksi pintojen tai ajoneuvojen pesemisestä aiheutuvat kustannukset kohtuuden rajoissa, mikäli pölyämisestä kuitenkin aiheutuu alueen teollisuudelle selkeästi osoitettavaa haittaa. Suunnitellulla turvetuotannolla ei olemassa olevan tiedon perusteella arvioituna ole vaikutusta Vaahterikon ottamon veden laatuun tai määrään, kun tuotantoalueen ojituksia ei uloteta kivennäismaahan tarpeettoman syvälle. Huosiossuon turpeen alaiset pohjamaalajit ovat Geologian tutkimuskeskuksen tekemän selvityksen mukaan hiekka ja savi. Turvetuotannon vaiku- 19

20 tukset Huosiossuon luoteispuolella sijaitsevien Haaviston ja kaakkoispuolella sijaitsevan Härmänkankaan pohjavesialueiden pohjaveden laatuun ja määrään eivät ole myöskään mahdollisia. Ympäristön ennalleen saattamisessa on kysymys ojituksen ja mahdollisesti käynnistyneen turvetuotannon kuormitusvaikutuksen hallinnasta. Tuotantoalueen kuormituksen on todettu alentuvan noin kolmessa vuodessa alle korvausvelvollisuuden aiheuttavan kuormitustason. Esitetty euron vakuus on riittävä kattamaan em. ajan kuivatusvesien ympärivuotisen pumppauksen pintavalutukseen ja kunnossapidon kustannukset. Hakija on todennut Kaakkois-Suomen tiepiirin 5) lausunnon johdosta huolehtivansa siitä, ettei turvetuotannon kuljetuksista leviä valtatielle 7 vaaraa aiheuttavia määriä hiekkaa tai soraa eikä liikenneturvallisuutta vaarantavaa pölyä. Teollisuusalueelta suuntautuu jo nykyisessä tilanteessa raskasta liikennettä valtatielle 7. Tilanne ei tule muuttumaan oleellisesti. Tarvittaessa tuotantoa vähennetään ottaen huomioon vallitsevat tuuliolosuhteet. Hakija on todennut Mega Trailers Oy:n 6), AA 7) ja BB 10) muistutuksista, että turvetuotantoalueesta tai turvekuljetuksista ei ole odotettavissa merkittävää pölyhaittaa alueen teollisuudelle, koska turvetuotantoalueen ja teollisuusalueen välissä sijaitsee metsää, joka sitoo pölyn lähes kokonaan. Pölyhaittojen ehkäisemiseksi voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön tuulensuunta- tai -nopeusrajoitteita, jolloin turvetta ei nosteta, kun tuuliolot ovat epäedullisia turvepölyn leviämisen kannalta. Mikäli pölyämisestä kuitenkin aiheutuu alueen teollisuudelle selkeästi osoitettavaa haittaa, korvataan tästä haitasta aiheutuneet kustannukset kohtuuden rajoissa, kuten esimerkiksi pintojen tai ajoneuvojen pesemisestä aiheutuvat kustannukset. Hakija ei vastusta katselmuksen järjestämistä tarvittaessa. Hakija on lisäksi todennut Mega Trailers Oy:n muistutuksesta, että maakuntakaavaluonnoksessa Huosiossuon alue on varattu turvetuotantoalueeksi kaavamerkinnällä EOt. Seutukaavassa alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Tuleva turvetuotanto ei ole ristiriidassa kaavamerkintöjen kanssa. Hakija on todennut Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry:n 8) muistutuksesta, että tehdyt luontoselvitykset antavat riittävän kuvan turvetuotantoon suunnitellun alueen ja sen lähiympäristön luontoarvoista. Suon luonnontilaisen osan vesitalous ja edelleen luonnontilaisuus voivat muuttua turvetuotannon seurauksena. Hakija tulee käyttämään turvetta tukipolttoaineena Hovinsaaren biovoimalaitoksessa. Turve mahdollistaa puupolttoaineiden käytön ja maakaasun korvaamisen vähemmän fossiilisia hiilidioksidipäästöjä tuottavalla tuotannolla. Hakija on viitannut Ala-Pihlajan, Haililan, Hanski-Rännäsen ja Ravijoen kalastuskuntien 9) muistutukseen vesienkäsittelyjärjestelmän tarkkailun 20

21 osalta Kaakkois-Suomen TE-keskukselle antamaansa vastineeseen. Hakija toteaa myös, että vedenkäsittelymenetelmä on BAT-periaatteen mukainen. Lupahakemuksen liitteenä olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti suon kuntoonpanovaiheessa kuivatusvesistä otetaan näytteitä pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolta neljä kertaa vuodessa. Näytteenottosuunnitelmassa on huomioitu näytteidenotto myös sulamisvesien aikaan. Vesistötarkkailua tehdään kahdesta tutkimuspisteestä, Myllyojasta ja Pihlajanjoesta. Pisteistä otetaan näytteitä neljä kertaa vuodessa joka kolmas vuosi. Näytteenottoajankohdissa on huomioitu kevättulvat ja ylivirtaamatilanne. Kuormitusarvion mukaan turvetuotannon vaikutukset eivät näy Ravijoenlahdella, joten sinne ei ole sijoitettu vesinäytteiden tutkimuspisteitä. Tarkkailusuunnitelmassa esitetyt näytteenottopisteet ja näytteenottotiheys ovat riittävät selvittämään turvetuotannon vesistövaikutuksia ja vesienkäsittelyrakenteiden toimivuutta. Lupahakemukseen tehtyjen selvitysten mukaan turvetuotannon kuivatusvedet eivät aiheuta vaikutusta Ravijoenlahden kalastolle. Hakijan mukaan kalanistutusvelvoite ei ole tarpeellinen. Tuotannosta poistuvat alueet kunnostetaan sopivan kokoisina kokonaisuuksina. Vakuuden määrän osalta hakija on viitannut Virolahden kunnanhallituksen 4) lausunnosta antamaansa vastineeseen. Hakija on viitannut Etelä-Suomen Merikalastajain liitto ry:n 11) muistutukseen vesienkäsittelyjärjestelmän tarkkailusta Kaakkois-Suomen TEkeskuksen lausuntoon antamaansa vastineeseen. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on pitänyt vesienkäsittelymenetelmää BAT-periaatteen mukaisena. Hakija on selostanut hakemukseen liitetyn vesistötarkkailuohjelman mukaista näytteidenottoa. Hakijan mukaan tarkkailusuunnitelmassa esitetyt näytteenottopisteet ja näytteenottotiheys ovat riittävät selvittämään turvetuotannon vesistövaikutuksia ja vesienkäsittelyrakenteiden toimivuutta. Kuormitustarkkailun mukaan turvetuotannon vaikutukset eivät näy Ravijoenlahdella, minkä vuoksi hakijan mukaan kalanistutusvelvoite Ravijoenlahdelle ei ole tarpeen. Tuotannosta poistuvat alueet kunnostetaan sitä mukaa kuin tuotannosta poistuu sopivan kokoisia aluekokonaisuuksia. Hakijan mukaan sen esittämä euron suuruinen vakuus on riittävä. 21

22 22 Itä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 17/10/1 Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 11/0192/1 Itä-Suomen aluehallintovirasto myönsi antamallaan päätöksellä nro 17/10/1 Kotkan Energia Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan luvan Huosiossuon turvetuotantoon Virolahden kunnassa. Lupa koski aumaalueineen 76 ha:n suuruista tuotantoaluetta. Hakemus hylättiin lohkojen A ja B osalta suoja-alueeksi määrätyn noin 3 ha:n osalta. Vaasan hallinto-oikeus kumosi antamallaan päätöksellä nro 11/0192/108/0809/3 Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen ja palautti asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus totesi perusteluissaan, että ottaen huomioon Huosiossuon uuden turvetuotantoalueen sijoituspaikka, alapuolisen vesistön tila sekä Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa esitetyt toimet vesien tilan parantamiseksi, on Huosiossuon turvetuotantoalueen vesistökuormitus rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Vesienkäsittelyn toimivuuden varmistamiseksi pintavalutuskentän puhdistustehon osalta oli annettava määräykset puhdistustehoraja-arvoista ja sovitettava tarkkailua koskevat määräykset puhdistustehovaatimuksiin. Luvan hakijalle, mikäli se halusi hakemustaan jatkaa, tuli varata tilaisuus täydentää lupahakemustaan esityksellä Huosiossuon turvetuotantoalueen pintavalutuskentän puhdistustehoraja-arvoista erikseen sulan maan aikana ja erikseen muuna aikana sekä ehdotuksella muutetuiksi tarkkailumääräyksiksi. Hallinto-oikeus totesi, että turvetuotannosta aiheutuu pölypäästöjä, joista saattaa aiheutua kohtuutonta naapurustohaittaa. Lupahakemus oli ollut puutteellinen pölyn leviämisen ja pölyn vähentämismenetelmien osalta. Aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksiä pölyhaitan ehkäisemistä ei voitu läheisen teollisuusalueen osalta pitää riittävinä. Luvan hakijalle, mikäli se halusi hakemustaan jatkaa, tuli varata tilaisuus täydentää lupahakemustaan tarkemmalla selvityksellä Huosiossuon turvetuotantoalueen pölypäästöistä läheiselle teollisuusalueelle ja siellä harjoitettavalle liiketoiminnalle sekä esityksellä toimenpiteiksi tai esimerkiksi tuotantoalueen supistamisesta pölypäästöjen rajoittamiseksi mainitun alueen osalta. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös taltionumero 252 Korkein hallinto-oikeus hylkäsi antamallaan päätöksellä taltionumero 252 Kotkan Energia Oy:n valituksen asiassa ja pysytti Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen. HAKEMUKSEN TOINEN KÄSITTELY PALAUTUKSEN JÄLKEEN Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt hakijaa täydentämään hakemustaan seuraavilla tiedoilla:

23 Hakemuksen täydennykset - Esitys Huosiossuon turvetuotantoalueen pintavalutuskentän puhdistustehoraja-arvoista erikseen sulan maan aikana ja erikseen muuna aikana sekä ehdotus muutetuiksi tarkkailumääräyksiksi. - Tarkempi selvitys Huosiossuon turvetuotantoalueen pölypäästöistä läheiselle teollisuusalueelle ja niiden vaikutuksesta siellä harjoitettavalle liiketoiminnalle sekä esitys toimenpiteistä tai esimerkiksi tuotantoalueen supistamisesta pölypäästöjen rajoittamiseksi mainitun alueen osalta. - Ajantasaiset asianosaistiedot postiosoitetietoineen. - Selvitys voimassa olevasta kaavoituksesta alueella. Aluehallintovirasto on hakijalle varaamansa tilaisuuden vastineen antamiseen yhteydessä pyytänyt hakijaa täydentämään hakemustaan ajantasaisella selvityksellä kalastosta ja hankkeen vaikutuksista siihen. Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon pyydettyjä täydennyksiä ja toimittanut aluehallintovirastoon pyydetyt täydennykset. Hankkeen vesistövaikutukset Kuntoonpanovaiheen kuormitus on jonkin verran suurempi kuin tuotantovaiheessa, jonka kuormitus ei poikkea nykyisen metsäojitetun suon kuormituksesta. Purkuvedet kulkevat noin 4 km Myllyojassa ja Kansanniitynojassa, jatkavat noin 3 km Pihlajajoessa ja päätyvät Porolahteen. Purkuvesien virtaama on 14 % Kansanniitynojan virtaamasta ja 3 % Pihlajajoen virtaamasta. Huosiossuolta tuleva kuormitus ei muutu merkittävästi nykyisestä. Myös Porolahteen tulee runsaasti muutakin pintavaluntaa ja lisäksi pääosa vaihtuvasta vedestä tulee mereltä. Toiminnan päästöt eivät hakijan mukaan aiheuta mitattavissa tai muuten todennettavissa olevaa muutosta vesistössä. Herkkiä vesistöjä ovat hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevat vesistöt. Purkuvesistöt eivät ole Kymijoen Suomenlahden vesienhoidon toimenpideohjelmassa erityisen herkiksi lueteltuja. Ravinne-, kiintoaines- ja humuskuorma eivät aiheuta niissä haitallisia muutoksia. Haitallisia muutoksia ei aiheutuisi edes herkässä vesistössä. Hakijan turvetuotannossa käytetään tehokkaimpia vesienkäsittelymenetelmiä ja kiinnitetään ravinteiden lisäksi huomiota erityisesti kiintoaineen hallintaan vesienhoidon toimenpideohjelman mukaisesti. Pintavalutuskentän kiintoainereduktio poistaa noin 2/3- osaa kiintoaines- ja ravinnekuormituksesta. Hakija on esittänyt pintavalutuskentän puhdistusteholle sulana aikana seuraavia poistotehon raja-arvoja: 23

24 24 Kokonaistyppi 20 % Kokonaisfosfori 50 % Kiintoaine 50 % Imeytyskentän käyttö talviaikana on käytännössä hyvin rajallista olosuhteiden takia. Talviaikaiselle toiminnalle hakija on esittänyt seuraavia poistotehon raja-arvoja: Kokonaistyppi ei raja-arvoa Kokonaisfosfori 50 % Kiintoaine 50 % Hakijan toiminnassa saavutetaan aina vähintään yllä mainitut raja- ja ohjearvot, vaikka pintavalutuskentän reduktio on 60 %. Nykyistä vastaava kuormitus ehkäisee vesistövaikutukset vastaavaan kuormitukseen sopeutuneessa ympäristössä tehokkaimmin. Purkuvesien kemiallinen käsittely on omiaan vähentämään olemassa olevaa kuormitusta ja se soveltuu paremmin kuormituksen kohdistuessa tilaltaan hyvään tai erinomaiseen pienehköön vesistöön tai vesistöön, jonka tilan parantaminen edellyttäisi erityisesti turvetuotannon päästöjen olennaista vähentämistä. Pintavalutuskenttä on hakijan toiminnassa paras käyttökelpoinen tekniikka. Turvetuotantoalueelta lähtevien purkuvesien kiintoainepitoisuus kasvaa kuntoonpanovaiheessa noin 6 mg/l ja tuotantovaiheessa noin 4 mg/l. Pihlajajoen veden kiintoainepitoisuus lisääntyy kuntoonpanovaiheessa keskimäärin 0,17 mg/l ja tuotantovaiheessa 0,12 mg/l. Määriä ei voi pitää purkuvesistöjen kannalta olennaisena. Kiintoainekuormitus ei merkittävästi vaikuta Pihlajajokeen. Huosiossuolta lähtevän veden typpipitoisuus on nykyisin µg/l ja fosforipitoisuus µg/l. Pihlajajoen yläosassa veden typpipitoisuus on µg/l ja fosforipitoisuus µg/l. Joen alaosalla vedessä on typpeä µg/l ja fosforia µg/l. Meriveden typpipitoisuus on µg/l ajankohdasta ja mittauspisteestä riippuen sekä fosforipitoisuus 4 37 µg/l. Kuntoonpanovaiheessa Pihlajajoen veden fosforipitoisuus nousee 3 µg/l ja tuotantovaiheessa 1 µg/l. Typpipitoisuus nousee vastaavasti 72 µg/l ja 24 µg/l. Turvetuotannon päästöillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta purkuvesistöjen vedenlaatuun. Vesiensuojelun toimenpideohjelmassa ei ole kiintoaineen vähentämistavoitetta. Turvetuotannon bruttotyppikuormitus on 0,3 t/a. Vesiensuojelun toimenpideohjelmassa vähentämistavoite on yleisesti 5 %. Turvetuotannolle ei ole asetettu vähentämistavoitetta. Turvetuotannon bruttofosforikuormitus on 5,8 kg/a. Vesiensuojelun toimenpideohjelmassa vähentämistavoite on yleisesti 5 % (0 t/a, kokonaiskuormitus 0,4 t/a). Turvetuotannolle ei ole ase-

25 Pöly, melu ja liikenne tettu vähentämistavoitetta. Lyhytaikaisemman kuntoonpanovaiheen bruttotyppikuormitus on arviolta noin 1,3 g/l ja bruttofosforikuormitus noin 0,07 g/l. Hakija on viitannut vireille saattamaansa lupahakemukseen ja sen täydennyksiin ja Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä annettiin pölypäästöistä lupamääräykset 6 ja 7. Päätöksessä määrättiin 50 m leveä suojapuustovyöhyke. Vaahterikon asemakaavaalueella on lähimpänä korttelialue T ja kauempana korttelialue KTT-1. Hakija on esittänyt suojapuuston lisäksi seuraavia toimenpiteitä pölyn rajoittamiseksi: alueella toimii kerrallaan vain yksi urakoitsija, lastaus jaksotetaan eri ajankohtiin muun toiminnan kanssa, varastoauma sijoitetaan tuotantoalueen länsireunaan riittävän kauas Vaahterikon teollisuusalueesta ja maantiestä sekä luovutaan kuormausmenetelmästä (mallinnus tehtiin kuormauksen pölytasolla). Hakija on liittänyt täydennykseen korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimitetun pölymallinnuksen ja vaikutusalueen kiinteistöjen omistaja- ja haltijatiedot. Mallinnusohjelma sisältää pölyn pitoisuuden ja laskeuman mallinnuksen eikä ota huomioon suojapuuston vaikutusta. Suojapuusto vähentää vaikutuksia etenkin koillisreunalla toimittaessa. Suojapuusto on tiivis ja sisältää eri-ikäisiä, -lajisia ja -kokoisia puita hakkuukypsästä taimikkoon. Suojapuuston teho laskee siirryttäessä etelään ja luoteeseen, jolloin myös suojapuuston tarve välimatkan kasvaessa vähenee. Jo 200 m:n päässä suojapuustosta etäisyys myös teollisuusalueelle kasvaa niin suureksi ( m), ettei pöly leviä sinne myöskään ilman suojapuustoa. Vaahterikon teollisuusalueen maasto on koillisessa yli 10 m Huosiossuota korkeammalla ja idässä vajaa 10 m korkeammalla. Suojapuuston lisäksi maaston muodot rajoittavat pölyn leviämistä. Toiminnalla ole viihtyisyyttä alentavaa vaikutusta Vaahterikon teollisuusalueella, vaikka siellä asuttaisiin. Pölypitoisuudet (PM 10 hengitettäville ja PM 2,5 pienhiukkasille) pysyvät valtioneuvoston asetuksen 38/2011 (2008/50/EY) herkät väestöryhmät huomioon ottaen asetettujen terveysperusteisten raja-arvojen alapuolella ja valtioneuvoston päätöksen 480/1996 kokonaisleijuman (TSP) ohjearvojen alapuolella kaikilla tuulensuunnilla ja -nopeuksilla. Hengitettävä pöly ulottuu lähimpiin teollisuuskohteisiin vain merkityksettömän pieninä pitoisuuksina länsi- tai lounaistuulillakin. Tarkkailulla ohjataan toimintaa ja valvotaan, että toiminnan vaikutukset teollisuusalueella pysyvät asutukselle sallituissa rajoissa. Tuotantoaluetta ei tarvitse supistaa, koska pölypäästöt eivät ole liiallisia. Mahdollista tuulirajoitusta voidaan tarkkailla. Hakija on liittänyt täydennykseen päivitetyn tarkkailuohjelman. Kuntoonpanovaiheessa ei ole pölypäästöjä. Pääosa tuotantoajastakin on päästötöntä aikaa. Talvella ja sadepäivinä ja muun muassa itä- ja koillistuulilla ei ole päästöjä. 25

26 26 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakija on toimittamassaan täydennyksessä todennut, että aluehallintovirasto antoi vesipäästöistä lupamääräykset 1 4. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu oli tehtävä lupapäätöksen liitteessä olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailumääräykset on sovitettava puhdistustehorajaarvoihin, minkä vuoksi hakija on toimittanut aluehallintovirastolle päivitetyn päästötarkkailusuunnitelman. Hakija on todennut, että hallinto-oikeuden päätöstä noudatetaan, kun tarkkailusta määrätään ennen pumppaamoallasta ja pintavalutuskenttää sekä niiden jälkeen, jolloin lupamääräyksissä määrättävää puhdistuksen reduktiotehoa voidaan valvoa. Kalasto ja hankkeen vaikutukset siihen Hakija on kuulutusmenettelyn jälkeen aluehallintovirastolle toimittamansa vastineen yhteydessä täydentänyt hakemustaan Huosiossuon alapuolisen vesistön kalatalousselvityksellä. Kalaston osalta hakija on viitannut Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen Itä- Suomen aluehallintovirastolle asian aikaisemmassa käsittelyssä antamaan lausuntoon. Lausunnon mukaan Huosiossuon alapuolinen vesistö Myllyoja Kansanniitynoja Pihlajajoki ei ole kalataloudellisesti kovin merkittävä alue. Aikanaan Pihlajajokeen on noussut vaelluskaloista jonkin verran ainakin vaellussiikaa ja meritaimenta, mutta maa- ja metsätalouden ojitustoimenpiteet ja hajakuormitus ovat vuosikymmenten kuluessa muuttaneet vesistön virtaamia ja veden laatua siinä määrin, että vaelluskalakannat ovat taantuneet voimakkaasti. Huosiossuon vedet päätyvät Suomenlahden Porolahteen, jossa kalastusta harjoitetaan monipuolisesti. Saalislajeista tärkeimpiä ovat hauki, ahven, kuha, siika sekä ankerias. Vaellussiikaa istutetaan satunnaisesti jokisuuhun vastakuoriutuneena kohtalaisen suuria määriä, mikä ylläpitää siikasaaliita Porolahdella. Porolahdella on hoidettu myös hauki-, karppi- ja kuhakantoja istutuksin. Hakijan mukaan Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen toimitti hakijalle mainitun otteen lausunnosta kalataloudellisen tilanteen nykytilasta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on toteuttanut Myllyojalla ( ) ja Pihlajanjoella ( ) sähkökoekalastuksia ja koepyynnissä saaliiksi on saatu haukea ja ahventa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) on tutkinut Itäisen Suomenlahden kalojen lisääntymisalueita vuonna Tutkimuksessa Porolahden on havaittu olevan tärkeä kevätkutuisten kalalajien kuten hauen, ahvenen ja särjen kutualue. Huosiossuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksen selvityksissä todetaan, että Ala-Pihlajan osakaskunnan mukaan Pihlajanjoella ja siihen yhtyvillä puroilla kalastetaan hyvin vähän, sillä niissä on vettä kesäisin varsin vähän kalastukseen. Vaellussiikaa istutetaan joen alaosalle venerantaan, mutta muuten Pihlajajoen kalakannoista ei ole tietoa. Porolahdella kalastetaan aktiivisesti sekä verkoilla, katiskoilla että viehekalastusvälineillä. Saalistietoja ei ole koottu, mutta saalislajeihin

27 kuuluvat ainakin hauki, ahven, särkikalat, siika, kuha ja satunnaisesti ankerias. Virolahden kalastusalueen isännöitsijän mukaan Porolahden ja Pihlajajoen alueen kalastuksessa ei ole tapahtunut muutoksia ainakaan viimeisten viiden vuoden aikana, joten alkuperäisen lupahakemuksen aikana tehdyissä selvityksissä kuvatut kalastusolot vallitsevat alueella yhä vuonna Hakija on lisäksi todennut, että Pihlajajoen ja Porolahden kalasto on nykytilassaan sopeutunut vesistön korkeaan rehevyystasoon. Pihlajajoen kalasto koostuu tavanomaisista sisävesien kaloista lähinnä hauesta ja ahvenesta. Porolahden kalasto on monipuolisempi ja sinne istutetaan muun muassa ankeriasta ja siikaa. Alueella harjoitetaan virkistys- ja kotitarvekalastusta verkoilla, katiskoilla ja vieheillä. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen mukaan Porolahden alueella ei toimi ammattikalastajia. Huosiossuon turvetuotannon kuormitusvaikutus nostaisi laskelmien mukaan Pihlajajoen ja Porolahden kiintoainepitoisuutta ja ravinteisuutta häviävän vähän. Hankkeen ei arvioida aiheuttavan merkittävää muutosta Pihlajajoen tai Porolahden kalaston lisääntymis- tai elinmahdollisuuksissa. Kalastukselle aiheutuva vaikutus jää merkityksettömäksi. 27 Lähde Turvetuotantoalueen ja pintavalutuskentän itäpuolella noin 250 m:n etäisyydellä on luonnontilainen lähde. Pintavalutuskentän purkureitti on etelään eikä se vaikuta lähteeseen. Lähdeympäristö ei ulotu turvetuotantoalueelle. Turvetuotanto ei vähennä itäpuolella olevan lähteen virtaamaa, koska maasto nousee itään, jossa muodostuu myös lähteen valuma-alue. Lähteen vesi ei virtaa tuotantoalueelle eikä ole yhteydessä Huosiossuohon. Lähde purkautuu hakkuuaukeaa reunustavaan metsäojaan, jonka vedet valuvat etelään ja yhtyvät Myllyojaan vasta suunnitellun pintavalutuskentän jälkeen. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Asia on ollut vireillä yli kolme vuotta. Hakija on pyytänyt ympäristölupapäätöksen osittaista täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta kuntoonpanovaiheen puuston poiston ja ojituksen osalta. Kuntoonpanovaiheeseen liittyvä suokasvillisuuden poistava pinnan jyrsintä ei kuulu aloittamislupahakemukseen. Hakija on esittänyt asetettavaksi euron suuruisen vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Toiminnasta ei aiheudu sellaisia vesistövaikutuksia, joita olisi tarpeen saattaa ennalleen. Jos lupapäätös kumotaan kesken kuntoonpanovaihetta, päästöt voidaan saattaa ennalleen lopettamalla kuntoonpano ja ohjaamalla kuntoonpannun alueen vedet pintavalutuskentän kautta. Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, koska vaikutukset pysyvät vähäisinä ja koska toiminnan vesistökuormitus ei voi aiheuttaa luvan myöntämisen estettä. Koko turvetuotannon lainmukaisuutta arvioitaessa on vesistövaikutusten vähäisyyden lisäksi otettava huomioon, että toiminnan päästöjen vaikutukset Vaahterikon teollisuus- ja varastorakennusten korttelialu-

28 Hakemuksesta tiedottaminen eella (T) sekä liike-, toimisto- ja teollisuusrakennusten korttelialueella (KTT- 1) olisivat lainmukaisia ja vähäisiä asuinalueellakin. Hakija on esittänyt lisätoimenpiteitä pölyvaikutusten minimoimiseksi ja vaikutuksia tarkkailtavaksi standardoiduilla menetelmillä. Toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta on hakijan mukaan perusteltu syy, koska turvetuotanto on tärkeää energiatuotannon toimintaedellytysten ylläpitämiseksi, turvetta tarvitaan jätteiden energiahyödyntämisessä osana energiatehokasta polttoa ja kattilan puhtaana pitämistä, Huosiossuo ei ole suojeltu alue ja siellä voitaisiin ilman ympäristölupaakin suorittaa kuntoonpanotöitä, nostaa 10 ha turvetta ja toteuttaa siihen liittyvät ojitukset, harjoitettava toiminta on objektiivisesti arvioiden sekä kuntoonpano- että tuotantovaiheessa selvästi lainmukaista ja välitön täytäntöönpano on perusteltua ottaen huomioon alkuperäisen hakemuksen vireilletulohetki. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja Virolahden kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kaakonkulma-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Virolahden kunnalta ja Virolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. 28 Lausunnot 12) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on uudistanut hankkeesta aiemmassa aluehallintoviraston käsittelyssä antamansa lausunnon. 13) Haminan kaupungin ympäristölautakunta Virolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on vastustanut luvan myöntämistä hankkeelle. Lautakunta on todennut, että hakijan esittämissä pöly- ja vesistövaikutusselvityksissä on edelleen puutteita tai ristiriitaisuuksia. Huosiossuon tuotantoalueen pölypäästöjen vaikutus ulottuu ilmeisesti hakijan esittämää kauemmas. Mikäli lupa myönnetään, suojavyöhykettä Vaahterikon teollisuusalueeseen tulee leventää, jolloin suon koillisosassa oleva luonnontilainen osa ja sen tärkeä säilytettävä elinympäristö suojattaisiin. Huosiossuon tuotantoalueen ei välttämättä heikentäisi Pihlajajoen käyttökelpoisuutta, mutta Porolahteen tuleva humuspäästö lisääntyisi ainakin kuntoonpanovaiheessa ja ylläpitäisi vesistön välttävää tilaa. Hakija ei ole lautakunnan mukaan selvittänyt riittävästi Porolahden tilaa ja sen kykyä vastaanottaa turvetuotannon päästöjä. Hakijan arvio perustuu kuormituslukuihin ja niiden osuuksiin. Tarkkailuun tulee sisältyä virtaamamittausten tekeminen vuosittain. Myös Huosiossuon tuotantoaluetta pienempien tuotantoalueiden päästöjä tarkkaillaan vuosittain. Virtaamatieto vaikuttaa päästöihin oleellisesti ja virtaama voi vaihdella paljon eri vuosina.

29 Muistutukset ja mielipiteet Hakijalle ei tule myöntää lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. 14) Virolahden kunnanhallitus on ilmoittanut suhtautuvansa luvan myöntämiseen erittäin kriittisesti. Mikäli ympäristölupa myönnetään, tulee lupamääräyksiä tarkentaa seuraavasti: - Tuotantoaluetta supistetaan Vaaterikon teollisuusalueeseen rajoittuvalta osaltaan 100 m ja hakija velvoitetaan pitämään tämän suojavyöhykkeen kasvillisuus siinä tilassa, että se estää optimaalisella tavalla pölyn kulkeutumista teollisuusalueelle - Annettava lupamääräys, että turpeenotossa käytettävien koneiden, laitteiden ja työmenetelmien on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia, konkretisoidaan sallimalla alueella ainoastaan palaturpeen tuotanto - Velvoitettava hakija tarkkailemaan vesienkäsittelyä ja alapuolisen vesistön tilaa vuosittain - Velvoitettava hakija korvaamaan turpeenottotoiminnasta teollisuusalueen yrityksille ja alapuolisten vesistöjen rantakiinteistöjen omistajille mahdollisesti koituvat haitat; Mikäli lupa toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta myönnetään, tulee vakuuden olla euroa. 15) AA (kiinteistö RN:o 1:507, Pyterlahti, Virolahti) on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä hankkeelle. Muistuttaja on esittänyt samansisältöisen muistutuksen kuin hakemuksen ensimmäisessä käsittelyssä Itä-Suomen ympäristölupavirastossa. 16) CC (Antinmäki RN:o 1:149, Alapihlaja, Virolahti) on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä hankkeelle, koska hanke aiheuttaisi ympäristönsuojelulain 42 :n vastaista ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa sekä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Lupa vaarantaisi Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman toteutumisen. Hanke vaarantaisi vesistön virkistyskäytön. Merenhoitosuunnitelman mukaan meriekosysteemin hyvä tila pitää saavuttaa vuoteen 2020 mennessä, joten Porolahtea tulee suojella. Muistuttaja on todennut, että Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman mukaan merenlahteen laskevien jokien, kuten Pihlajajoki, kautta tuleva kuormitus vaikuttaa rannikkovesien tilaan haitallisimmin. Kymijoen- Suomenlahden vesienhoidon toimenpideohjelmassa todetaan, että turvetuotanto on paikallisesti merkittävä vesistöjen kuormittaja ja sijainnin ohjaus on tärkein toimenpide uuden tuotannon haitallisten vesistövaikutusten estäjäksi. Muistuttajan mukaan hakijan esittämät keskiarvoaskelmat eivät 29

30 kuvaa riittävästi kuormitusvaikutusta. Pintavalutuskenttä ei edusta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Muistuttaja on epäillyt hakijan ilmoittamia puhdistustehoarvoja. Luontoselvitys on puutteellinen, sillä alueelta on löytynyt muun muassa pikkukihokkia, kirjopapurikkoa, suovenhokasta, rämekarvajalkaa, vaaleaharmoyökköstä ja kihokkisulkasta. Turvetuotanto aiheuttaisi vahinkoa luonnolle, vesistölle, teollisuusalueen yrittäjille ja olisi ilmasto- ja energiastrategioiden vastaista. Alueen käyttöä tuulienergian hyödyntämiseen tulisi tutkia. 17) DD (Kallioniemi RN:o 2:116, Korkiasaari, Rännälä, Virolahti) ja EE (Mäki-Hietula RN:o 2:151, Rännälä, Virolahti) asiakumppaneineen ovat vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä hankkeelle. Muistutuksen mukaan hanke on ristiriidassa Itämeren suojelemista koskevan hallitusohjelman ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteiden kanssa. Toimenpideohjelman mukaan merenlahtiin laskevien jokien kautta tuleva kuormitus vaikuttaa rannikkovesien tilaan haitallisimmin. Turvetuotanto on paikallisesti merkittävä vesistöjen kuormittaja. Toimenpideohjelmassa sijainnin ohjaus on tärkein toimenpide turvetuotannon haitallisten vaikutusten estämiseksi. Muistutuksessa on viitattu vuoden 2011 rankkasateen aikaisiin humuspäästöihin ja Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen asian aiemmassa käsittelyssä antamaan lausuntoon, jonka mukaan kuormituksen lisäämistä ei tule sallia hyvää huonommassa tilassa olevalle rannikkoalueelle. Oleellisimmat turvetuotannon päästöt ovat vesistöön päätyvä kiintoaines ja erityisesti orgaanisen aineen aiheuttama hapenkulutus pienikokoisine kiintoainepartikkeleineen ja liukoisine humuksineen. Muistutuksessa on ihmetelty, tarkoitetaanko pintavalutuskentällä asiassa kasvillisuuskenttää. Muistutuksessa on esitetty esimerkkejä kuivatusvesien mukana tulevan kiintoainemäärän vaihtelusta kuntoonpanovaiheessa olevilta ympärivuotisilta pintavalutuskentällisiltä turvesoilta. Arvioidustakin Huosiossuon tuotantoalueen aiheuttamasta kuormituksesta tulisi merkittävä turveliejumäärä, joka lisää hapenkulutusta vapauttaen fosforia, joka saa levät kasvamaan. Porolahden ekologinen tila on ollut paranemassa päin, koska alueen kalakanta on hyvä. Turvetuotanto huonontaa tilannetta. Luvan epäämistä on perusteltu lisäksi merenhoitosuunnitelmalla merien hyvän tilan ylläpitämiseksi ja saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Pihlajajoella on virkistyskäyttöarvoa. Asukkaille on 50 venepaikkaa joenvarrella ja Porolahdella on 44 loma-asuntoa ja osakaskunnan saunamökki. Huosiossuon luontoselvitys on puutteellinen. Lähde on 200 m:n päässä tuotantoalueesta. Vesilaki edellyttää lähteen ja siihen ilmeisesti liittyvän puron tilan tarkistamista ja asianmukaisia toimia niiden suojelemiseksi. Lisäksi turvetuotannolla voi olla pohjavesivaikutuksia. 30

31 31 Maakuntakaava ei estä aluevarausten muuttamista tai niistä luopumista. 18) Mega Trailers Oy (Simola RN:o 1:506, Pyterlahti, Virolahti) ja Ellan Kala Oy ovat vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä turvetuotannon kuivatusvesien aiheuttaman vesistön pilaantumisen ja erityisesti pölyhaitan vuoksi. Mega-Trailers Oy harjoittaa kuljetusliiketoimintaa Vaahterikon teollisuusalueella noin 400 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Yhtiö kuljettaa elintarvikkeita kylmäkonttiperävaunuilla muun muassa Valiolle. Kylmäkonttiperävaunuja on yhdeksän kappaletta. Kylmäkontit pestään päivittäin, minkä jälkeen perävaunut tuuletetaan ja kuivataan pitämällä ovet auki. Autohalleja ei ole käytössä. Turvetuotanto aiheuttaisi turvepölyä lounaistuulien mukana muistuttajan kiinteistölle eikä kylmäkuljetusperävaunuja voisi enää pestä. Hakijan esittämät toimenpiteet turvepölyn rajoittamiseksi ovat riittämättömät. Yhtiö harjoittaa myös kuorma-autojen myyntiä. Ellan Kala Oy on harjoittanut kalan ja erilaisten kalatuotteiden myyntiä sekä kalaravintolatoimintaa suunnitellun turvetuotantoalueen läheisyydessä vuoden 2012 huhtikuusta alkaen. Turvetuotannon aloittamisen vuoksi yritystoiminta jouduttaisiin lopettamaan. Hakija ei ole esittänyt keinoja turvepölyn estämiseksi tai rajoittamiseksi. Vaahterikon alue on varattu teollista ja siihen verrattavaa toimintaa varten, joten turvetuotannon aloittamisella yksityinen etu ohittaisin yleisen edun ja kunnallisen kaavoitusmonopolin. Teollisuusalue ja turvetuotantoalueen reunaan suunniteltu vähäinen suojapuustovyöhyke ei estä pölyn leviämistä. Suunnitellulle tuotantoalueelle on suunniteltu kuuden tuulivoimalan rakentamista, koska alueella tuulee tuulivoimaloiden kannalta suotuisasti. Turvetuotanto olisi myös terveydelle haitallista. Haminan ympäristölautakuntakaan ei ole puoltanut luvan myöntämistä hankkeelle. Muistuttajat ovat lisäksi viitanneet asian aikaisemmassa käsittelyssä lausumaansa ja toimittamaansa asiakirja-aineistoon. 19) Virolahden Yrittäjät ry on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä hankkeelle. Vajaan 500 m:n etäisyydellä suunnitellusta turvetuotantoalueesta sijaitsee teollisuusalue, jolla toimii useita yrityksiä. Hakijan arviot turvetuotannon niille aiheuttamista pöly- ja meluhaitoista ovat ylimalkaisia ja vähätteleviä. Turpeen jyrsiminen aiheuttaa sopivissa tuuliolosuhteissa kohtuutonta pölyhaittaa teollisuusalueella toimiville yrityksille. Samoin turvetuotannosta tulisi mitä ilmeisimmin olemaan harmia myös E18-tien liikenteelle.

32 32 Hankkeen vaikutus alapuoliseen vesistöön on merkittävä. Niin matkailuun liittyville elinkeinoille kuin kalankasvatuksellekin ravinnekuormituksen kasvaminen aiheuttaisi välitöntä haittaa Virolahden rannikkoalueella ja mahdollisesti laajemmin. 20) Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry on vastustanut toiminnanaloittamisluvan myöntämistä ja vaatinut kokonaiskuormituksen yhteisvaikutuksen ottamista huomioon osana luvitusta, tarkempia selvityksiä kalastovaikutuksista sekä kattavien perhos- ja sudenkorentoselvitysten laatimista. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaisessa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa koskevassa harkinnassa on kiinnitettävä huomiota muuhun toteutuneeseen ja toteutumassa olevaan kuormitukseen ja sen ajoitukseen samoin kuin on kiinnitettävä huomiota siihen, millä tavoin ja milloin maakuntakaavaan otetut turvetuotantoaluevaraukset tai niiden osat vesistöalueella tulevat toteutettaviksi. Ekologisten jokiolojen ja -toimintojen ennalleen palautumisessa on aina viive. Viive vaikuttaa osaltaan siihen, että parantamistoimia tulee tehostaa, eikä uusia heikentäviä toimia aloiteta. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta tekisi turhaksi muiden pölynsidontakeinojen, tehokkaampien rakenteiden ja sijoituksen harkinnan. Rahallinen korvaaminen ei kompensoi päästöhaittaa vesistölle, vaikka haitta ei olisi pysyvä. Ympäristönsuojelulain mukaan haitat tulee ensisijaisesti ehkäistä ennakolta. Etenkin kalasto kärsii lyhyestäkin päästöpiikistä, eikä kalakantojen elvyttäminen samalle tasolle ole välttämättä mahdollista vuosienkaan hoitotöiden avulla. Siksi ennakoimattomia haittoja aiheuttava aloittamislupa olisi kohtuuton kalaston hoidon näkökulmasta euron vakuudella kalastoa ei voi palauttaa entiselle tasolle. Ojitus aiheuttaisi välittömiä päästöjä ja kalastolle haitallisia happamuuspiikkejä. Huosiossuon avaamisesta turpeentuotantoon seuraa elinympäristöjen peruuttamaton muutos, vaikutukset on arvioitava alueen kaikkien luontoarvojen kannalta. Luontoselvityksessä perhoslajisto ja sudenkorentolajisto on tarkasteltu puutteellisesti. Muistuttaja on todennut, että Huosiossuon purkuvesistön vaikutus ulottuu Virolahden edustan merenlahdelle ja heikentää meriluontotyyppien tilaa, minkä vuoksi ympäristönsuojelulain tarkoittaman varovaisuusperiaatteen mukaisesti on ehkäistävä haitat ennalta. Porolahden nykyinen kuormitus ei ole peruste lisäkuormitukselle. Se osoittaa, ettei kuormitusta voi enää lisätä. Muutoin vesipuitedirektiivin tavoite ei täyty. Kaikenlaista kuormitusta kuten turvetuotantoa on vähennettävä vesien tilan ja laadun tulokselliseksi parantamiseksi.

33 Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan turvetuotannon vaikutukset purkuvesistön tilaan sekä rannikkovesiin Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella on otettava huomioon ympäristöluvan myöntämisen perusteena. Luvan myöntäminen millä tahansa nykytekniikan puhdistustehoilla aiheuttaisi vesitalousmuutoksia vedenlaatuun, humus- ja kiintoainesmääriin ja jokieläimistöön tavoilla, joita ei ole kuvailtu lain ja ympäristönsuojeluasetuksen 9-11 vaatimalla tavalla ja samalla heikentäisi vesienlaadun toteuttamismahdollisuuksia. Huosiossuon olosuhteissa ja kokoluokassa turpeenkaivu ja vesientilan saavuttaminen sulkevat toisensa pois. Hakijan esittämä purkuvesien tarkkailuohjelma on kelvoton. Hakijan on myös toteutettava liettymis-, kalatalous- ja pohjaeläintarkkailu. Purkuvesien aiheuttamien valumien tarkastelujakso tulee asettaa niin, että se kuvaa totuudenmukaisesti toteutuneen valuman. Huosiossuon vesistövalumien tarkkailu tulee järjestää jatkuvatoimisesti muun muassa mittarilla, joka kertoo reaaliaikaisesti valumien määrän. Vasta tätä kautta voidaan muodostaa oikeansuuntainen käsitys turvesuolta tulevien kuivatusvesien määrästä. Vesiensuojelurakenteiden tulee leikata virtaamahuippujen vaikutus pois. Muutoin rakenteet toimivat riittämättömästi, eikä niiden tarkoitus, vesistöpäästöjen ehkäisemisestä toteudu. Hakijan esittämät keinot pölyvaikutuksen pienentämiseksi eivät päde turpeen nosto- eivätkä lastausvaiheessa. Turpeenkaivun aiheuttama pölyäminen on keruumenetelmästä johtuva pysyvä, rakenteellinen ongelma. Kuivatetun suon pinnasta jyrsitty turve kerätään kokoojavaunulla, jonka synnyttämä alipaine ja liike nostaa ilmaan runsaasti pölyä. Lastausvaiheessa turve siirretään kauhakuormaajalla aumasta rekka-autoon. Myös tämä vaihe aiheuttaa runsaasti pölyämistä. Hakijan esittämä vaiheiden jaksottaminen ei vähennä toiminnoista syntyvää absoluuttista pölymäärää. Rakennetun ympäristön ohella turvepöly kulkeutuu myös kuivatusvesiin, sekä alueen ulkopuolelle maastoon. Pölyn kulkeutumisen kannalta merkittävä seikka on tuulen suunta, joka Huosiossuolla on länsilounas. Teollisuusalue sijoittuu suon koillispuolelle. Pölyhaittojen ehkäisemiseksi turpeennostoa ei tulisi harjoittaa silloin, kun tuuli käy vallitsevasta suunnasta. Alueen pinta-alan pienentäminen olisi tehokas keino vähentää pölyvaikutusta ja etäisyys Vaahterikon teollisuusalueeseen kasvaisi. Mikäli maaston korkeuseroa hyödynnetään keinona pölyämisen ehkäisyssä, sen tulee tarkoittaa, että suon pohjois-, koillis- ja itäosiin ei avata lohkoja. 33

34 Hakijan esittämä Huosiossuon toiminta-aika on lyhyt alueen pinta-alaan ja vuosituotantotavoitteeseen nähden. Se asettaa kyseenalaiseksi hakijan suunnitelman pölyämisen vähentämiseksi. Sen mukaan alueella toimii kerrallaan vain yksi urakoitsija. Siitä ei voi päätellä, kuinka laajalla kalustolla turvetta nostetaan. Kuntoonpanon aloittamiselle ei ole välitöntä syytä. Hakija ei ole toimittanut lupakäsittelyyn riittävää selvitystä, joten hakemuksen vireilletulohetken perusteella ei täytäntöönpanoa voida kiirehtiä. Hakemuksen huonoa suunnittelua ei voi laskea hakijan eduksi. 21) JK-Louhinta Oy on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä hankkeelle vesistön pilaantumisen ja pölyhaitan vuoksi. Yhtiö harjoittaa maanrakennuskoneiden korjaustoimintaa Virolahden Vaahterikonkankaalla alle kilometrin etäisyydellä Huosiossuon suunnitellusta turvetuotantoalueesta. Kiinteistöllä on tarvikevarasto ja toimisto sekä käytössä oleva asuinrakennus. Muistuttajan mukaan monet sen työtehtävistä vaativat puhtaita olosuhteita, joten turvepöly olisi toiminnalle kohtalokasta. Hakija ei ole esittänyt keinoja turvepölyn estämiseksi tai rajoittamiseksi. Vaahterikon alue on varattu teollista ja siihen verrattavaa toimintaa varten, joten turvetuotannon aloittamisella yksityinen etu ohittaisin yleisen edun ja kunnallisen kaavoitusmonopolin. Teollisuusalue ja turvetuotantoalueen reunaan suunniteltu vähäinen suojapuustovyöhyke ei estä pölyn leviämistä. Huosiossuon tuotantoalueelle on suunniteltu kuuden tuulivoimalan rakentamista, koska alueella tuulee tuulivoimaloiden kannalta suotuisasti. Haminan ympäristölautakuntakaan ei ole puoltanut luvan myöntämistä hankkeelle. Muistuttaja on lisäksi viitannut asian aikaisemmassa käsittelyssä lausumaansa ja toimittamaansa asiakirja-aineistoon. 22) Ala-Pihlajan, Haililan, Hanski-Rännäsen ja Ravijoen kalastuskunnat ovat vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä hankkeelle. Muistuttajat ovat uudistaneet asiassa aikaisemmin lausumansa ja yhtyneet kohdassa 17) esitettyihin näkökohtiin. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, että toiminnasta ei aiheudu erityisten luonnonolosuhteiden huononemista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista. Hakija ei ole selvittänyt turvetuotantohankkeen vaikutuksia alueen kalatalouteen. Muistuttajat olivat todenneet korkeimmalle hallinto-oikeudelle, että Porolahden ja Pihlajanjoen alue on Virolahden merkittävin hauen poikastuotantoalue ja myös merkittävä särjen poikastuotantoalue. Ravijoenlahden-Porolahden alueelta on löydetty enemmän ahvenen pienpoikasia kuin miltään muulta tutkitulta alueelta Itäisellä Suomenlahdella. Myös kuhan ja kuoreen poikasia on löydetty. Alueella on todennäköisesti merkitystä myös 34

35 mateen poikastuotannossa. Alueelle on istutettu useita kalalajeja kuten ankeriasta, siikaa ja kuhaa. Istutukset on pääosin tehty osakaskuntien varoin. Vuonna 2011 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ohjasi alueelle kansallisen ankeriaanhoitosuunnitelman mukaisesti istutettavaa ankeriaan poikasta tähdentäen, että ne tulee istuttaa nimenomaan Porolahteen. Istutuksen arvo oli noin euroa. Ravijoenlahdella ja sen edustalla harjoitetaan ammatti- ja matkailukalastusta, mikä perustuu paljolti Porolahden kalanpoikastuotantoon. Hakemuksessa ei ole selvitetty millään tavalla alueen elinkeinokalataloutta eikä turvetuotannon vaikutuksia siihen. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoidon toimenpideohjelmassa Virolahden rannikkovedet on asetettu luokkaan, jossa hyvän tilan saavuttaminen vaatii jatkoaikaa. Hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi tulisi kuormitusta vähentää merkittävästi. Turvetuotannon aloittaminen Huosiossuolla merkitsisi kuormituksen lisäämistä, mikä ei ole yhteen sovitettavissa asetetun tavoitteen kanssa. Vesienhoidon toimenpideohjelmassa todetaan myös, että turvetuotanto tulisi kohdistaa jo ojitetuille soille ja turvepelloille. Huosiossuo ei täytä näitä ehtoja, sillä suo sisältää ojittamatonta aluetta ja siellä sijaitsee pohjavesilähde. Pihlajajoella on huomattava virkistyksellinen merkitys. Kiintoainekuormituksen lisääntyminen vaikeuttaa veneilyä entisestään. Ala-Pihlajan osakaskunnalla on Korkiasaaressa Pihlajajoen edustalla yhteiskäytössä oleva saunamökki. Ympäristöluvalle ei ole olemassa ympäristönsuojelulain 42 :n mukaisia edellytyksiä, koska vaikutuksia alueen kalatalouteen ja muihin käyttömahdollisuuksiin ei ole selvitetty. Mikäli aluehallintovirasto katsoo, että ympäristöluvan myöntämiseen on edellytykset, muistuttajat ovat vaatineet, että hakija täydentää hakemustaan siten, että vaikutukset kalatalouteen ja muihin käyttömahdollisuuksiin selvitetään. Mikäli ympäristölupa myönnetään, aiheutuvia haittoja tulee kompensoida toimenpidevelvoitteella, jonka suuruuteen muistuttajat ottavat kantaa myöhemmin. Muistuttajat ovat pyytäneet mahdollisuutta kommentoida hakijan mahdollista vastinetta. 23) BB (Oravisto RN:o 1:508, Pyterlahti, Virolahti) on toimittanut aluehallintovirastolle asian aikaisemmassa käsittelyssä tekemänsä muistutuksen. 35 Hakijan vastine Hakija on aluehallintovirastoon toimittamassaan vastineessa viitannut myös asiassa aiemmin kertyneeseen aineistoon. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 12) lausunnosta. Hakija on todennut, että Pihlajajoki on puro, turvetuotannon vesien laatu nykyistä vastaavaa, purkuvesimäärät olemattomia puronkin virtaamasta eikä kuormitus juuri poikkea nykyisestä.

36 36 Hakija on todennut Haminan kaupungin ympäristölautakunnan 13) lausunnon viittaavan selvitysten epäuskottavuuteen, ei niiden riittävyyteen. Pölymallinnuksen laatija on huippuasiantuntija, joka on laatinut pölymallinnuksia nykyaikaisimmalla mallinnusohjelmalla Suomessa. Toiminnan pölyvaikutuksia on minimoitu hyödyntämällä mallinnuksen tuloksia. Tuotantoalueen koillisosaan määrättiin jo edellisessä lupapäätöksessä suojavyöhyke. Huossiossuolta tuleva virtaama on Pihlajajoen virtaamasta vain 3 %, joka on merkityksetön osuus Porolahteen tulevasta pintavesivalumasta. Meriveden osuus Porolahdesta on %. Huossiossuolta tulevan virtaaman pitoisuudet eivät merkittävästi poikkea joen vedenlaadusta. Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan lupakäsittelyssä on otettava huomioon vesistön herkkyys ravinne-, kiintoaine- ja humuskuormalle, mikä tarkoittaa, ettei Porolahden kuormitus muutu juuri nykyisestään. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa lautakunnan kommenteista tarkkailuohjelmaan. Lisäksi päästötarkkailu ja näytteenotto ovat jatkuvatoimisia. Edellytykset aloitusluvan myöntämiseksi ovat olemassa ja se voidaan todentaa. Hakija on teettänyt ympäristönsuojelulaissa edellytetyt riittävät selvitykset ja hakemuksen täydennyksessä on esitetty aloitusluvan myöntämisedellytykset. Lupa-asiaa käsitellään jo toista kertaa. Täytäntöönpanohakemus koskee vain kuntoonpanovaiheen puuston poistoa ja ojitusta, vaikka objektiiviset edellytykset olisivat olleet olemassa aloitusluvan myöntämiseksi koko toiminnalle, joka on muun muassa vesiensuojelun toimenpideohjelman ja turvestrategioiden mukaista. Hakija on todennut Virolahden kunnanhallituksen 14) lausunnosta, että tuotantoaluetta supistettiin jo edellisessä lupapäätöksessä. Suunnitelman kehittämisen jälkeen päästöt ovat vieläkin pienemmät. Suunnittelussa on hyödynnetty mallinnuksen tuloksia eri skenaarioissa. 100 m:n lisäsupistamisella ei saavuteta hyötyjä. Vain pieni osa tuotantoalueesta sijoittuu 100 m:n alueelle ja turve voidaan nostaa tarvittaessa nopeasti. Puusto suojaa hakemuksen mukaisella ottoalueella riittävän tehokkaasti eikä alueen lisäsupistamiselle ole tarvetta. Palaturpeen tuotanto on huomattavasti kalliimpi tuotantomuoto ja tekisi nostotoiminnasta kannattamatonta eikä se vastaa hakijan tarvetta. Jyrsinturvetuotanto on yleisin ja lainsäädännön hyväksymä tuotantomuoto, jonka mukaisesti hakija on tehnyt mallinnuksen. Kunnanhallitus ei ole aiemmin edellyttänyt siirtymistä palaturvetuotantoon. Määräyksen antamiseen ei ole tarvetta. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa tarkkailua koskevalta osalta. Hakija on velvollinen korvaamaan haitat, jos sellaisia aiheutuisi. Teollisuusalueen yrityksille tai rantakiinteistöjen omistajille ei ennakoida aiheutuvan lainsäädännössä tarkoitettua haittaa, vahinkoa tai muuta edunmenetystä.

37 Toiminnanaloitusluvan myöntämisen edellytykset ovat hakijan mukaan olemassa. Kunnanhallituksen vakuusvaatimus on laadittu ottamatta huomioon, että aloittamislupahakemus ei koske koko toimintaa. Hakija on viitannut AA 15) muistutuksen johdosta täydennyksen liitteessä esitettyyn mallinnukseen, jonka perusteella turvetuotannon laskeuma on hyvin pieni verrattuna normaaliin taustapitoisuuteen ja aiemmin käytössä olleisiin viihtyisyysohjearvoihin. Laskeumaa ei voi fyysisesti havaita. Hirsikehikot ja muu sahatavara eivät kärsi turvetuotannosta. Tuotantoalue on kokonaan ojitettu, vaikka ojitusväleissä voi olla vähäisiä eroja. Hakija on todennut, että asia ratkaistaan ympäristönsuojelulain nojalla. Hakijaa ei voi ympäristönsuojelulain nojalla velvoittaa korvaamaan muistuttajan mainitsemia vahinkoja. Turvetuotannon päästöistä ei ennakoida aiheutuvan vahinkoa muistuttajalle tai hänen vedenkäytölle. Hakija on viitannut esittämiinsä numeerisiin taustapitoisuus-, kuormitus-, virtaama- ynnä muihin tietoihin kohdan 5) mielipiteen johdosta. Niiden perusteella mielipiteessä esitettyjä ympäristövaikutuksia ei ole. Merkittäviä vaikutuksia ei voi aiheutua edes epävarmuustekijät huomioon ottaen. Ympärivuotinen pintavalutuskenttä on muiden kuin niin sanottujen herkimpien vesistöjen äärellä hyväksytty yleisesti parhaaksi käyttökelpoiseksi tekniikaksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mukaan se on parasta käyttökelpoista tekniikkaa Huosiossuon turvetuotannossa. Pintavalutuskenttä tehdään riittävän suureksi ylivuotojen minimoimiseksi. Hakija on viitannut Kymijoen-Suomenlahden vesienhoidon toimenpideohjelmaan, jossa todetaan muun muassa, että uutta turvetuotantoa ei pidä sijoittaa ensisijaisesti herkimpien vesistöjen valumaalueille ja lupakäsittelyssä tulee ottaa huomioon vesistön herkkyys ravinne-, kiintoaine- ja humuskuormalle. Hakija on todennut, että Pihlajajoen vesi on ravinteikasta, kiintoainespitoista, sameaa ja humuksen värjäämää tummaa vettä, josta Huosiossuolta tulevan virtaaman pitoisuudet eivät merkittävästi poikkea. Pihlajajoen valunnan merkitys Porolahden vedenlaatuun on nykyään olematon ja myös turvetuotannon aikana. Isojen jokien sisältämää muun muassa maa- ja metsätaloudesta sekä haja- ja loma-asutuksesta peräisin olevaa kuormitusta merialueille pitää vähentää, mikä ei liity arvioitaviin Huosiossuon turvetuotannon vaikutuksiin. Turvetuotanto ei vaikuta tulevaan merenhoitosuunnitelmaan. Porolahti ei ole merenhoitosuunnitelmassa tarkoitettua merialuetta vaan vesienhoitosuunnitelmassa tarkoitettua rannikkovettä. Pihlajajoki ei puroalueena ole vesipuitedirektiivissä tarkoitettu jokialue eikä sitä ole vesienhoitosuunnitelmassa merkitty joeksi, mutta vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa se on ojan yhdyttyä puroon yleisesti vesistöaluetta. Täydentävin osin rannikkovesialue voidaan ottaa huomioon myös merenhoitosuunnitelmassa. Turvetuotannon vaikutukset ja meren- tai vesienhoitosuunnitelmien tavoitteet eivät ole yhteismitallisia. Luonto- ja perhosselvitykset ovat riittäviä. Mielipiteessä ei väitetä, että Huosiossuolta löytyisi suojeltuja lajeja. Kirjopapurikko on rauhoitettu ja 37

38 luontodirektiivin liitteessä IV. Kirjopapurikosta ei ole tehty havaintoja Huosiossuolla, mutta Suomen komissiolle antaman raportin mukaan sen kannat ovat elpyneet ja elinympäristötilanne on suotuisa ja vakaa. Huosiossuolla ei ole havaittu luonnonsuojelulain mukaista papurikon lisääntymis- tai levähdyspaikkaa. Huosiossuo ei ole pikkukihokin tyypillinen elinympäristö. Pikkukihokkia ei ole mainittu luontodirektiivissä eikä luonnonsuojeluasetuksessa. Rämekarvajalka (Gynaephora selenitica) on uhanalainen ja erityissuojeltava laji. Erityissuojeltavan lajin (*EU, ilmeinen häviämisuhka) säilymiselle tärkeän esiintymispaikan heikentäminen ja hävittäminen on kielletty. Kielto tulee voimaan, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on määritellyt rajat. Rämekarvajalasta ei ole myöskään havaintoja eikä alueella ole sen elinympäristörajausta. Keidassuoraportin perusteella rämekarvajalka ei ole keidassuosta riippuvainen perhoslaji. Hakija on todennut CC ym. 16) muistutuksesta, että Porolahti ei ensisijaisesti ole tulevassa merenhoitosuunnitelmassa tarkoitettua merialuetta vaan vesienhoitosuunnitelmassa tarkoitettua rannikkovettä. Porolahti ei ole vesienhoidon toimenpideohjelmassa tarkoitettu kriittinen tai herkkä vesistö. Toimenpideohjelmien kokonaistavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen. Turvetuotanto on sijoitettu vesienhoidon toimenpideohjelman mukaisesti eikä turvetuotannon kieltäminen sisälly toimenpideohjelmassa lueteltuihin konkreettisiin toimenpiteisiin, joilla vesien hyvä tila saavutetaan. Pihlajajoki ei ole vesienhoitosuunnitelmassa mainittu joki. Porolahteen tuleva makean veden virtaama on vähäinen verrattuna veden vaihtuvuuteen mereltä päin, josta Porolahteen tulee % vedestä. Turvetuotanto, jonka vedenlaatu vastaa Pihlajajoki-puron vedenlaatua, ei ole merkittävä paikallinen kuormittaja Porolahdessa. Maakunnallisessa kaavoituksessa on varauduttu Huosiossuon suunnalta tulevaan turvetuotannon kuormitukseen. Sijainnin ohjaus on vahvistettu vesienhoitosuunnitelmissa ja toimenpideohjelmissa. Tuotantoalue on suunniteltu sijoitettavaksi juuri sellaiseen paikkaan, jossa vesistöt ovat sopeutuneet vastaavaan kuormitukseen. Vuoden 2011 rankkasateen humuspäästöt osoittavat, että alueelle kohdistuu oja- ja purovesien lisäksi kiintoaines- ja humuskuormitusta turvetuotannosta riippumatta. Turvetuotanto ei muuta merkittävästi vallitsevaa tilannetta. Pintavalutuskenttä rakennetaan riittävän isoksi niin, että sen kapasiteetti riittää puhdistamaan kiintoaineet, typen ja fosforin myös runsaammassa vesitilanteessa. Poikkeuksellisten rankkasateiden huuhtoumat ovat nykyisinkin aiheuttaneet hetkellisiä kuormituspiikkejä Porolahden vedenlaadussa. Turvetuotannon vesienkäsittelyssä voidaan varautua siihen, että pintavalutuskenttä mitoitetaan riittävän suureksi ja etteivät poikkeukselliset luonnonolot johda liiallisiin kuormituspiikkeihin. Suunniteltu pintavalutuskenttä vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Porolahteen tulee humuspitoisia vesiä jo nyt Pihlajajoki-purosta, joka kerää muun muassa pieniä metsä-, pelto- ja suo-ojia. Pintavalutuskentällä estetään 38

39 tehokkaasti turvetuotannon kiintoaines, jolloin vedenlaatu ei muutu eivätkä kiintoainepitoisuudet lisäänny myöskään lyhyempikestoisessa kuntoonpanovaiheessa niin, että muutokset olisivat mitattavissa tai muuten havaittavissa. Pihlajajoki ei ole joki eikä sen suu Porolahdella vaihettumisalue. Porolahti on rannikkovesi, joka ei kuulu merenhoitosuunnitelmaan. Turvetuotannolla ja Porolahdella ei ole merkitystä merensuojeluohjelmiin eikä meristrategiadirektiiviin. Kalaston koostumus ja runsaussuhteet vaikuttavat jokien ja niiden vaihettumisalueiden biologiseen ja ekologiseen tilaan. Rannikkovesien hyvää tilaa arvioitaessa ei oteta huomioon kalastoa. Porolahden tila vastaa rannikkovesien yleistilaa. Rannikkovesiin vaikuttaa maa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen kuormitus. Turvetuotanto ei heikennä vedenlaatua, karkota kaloja eikä tuhoa kutuja. Ravinnonsaanti ratkaisee kalojen sijoittumisen pitemmällä aikavälillä. Toiminta on vesienhoitosuunnitelman turvetuotannon sijainninohjaustavoitteiden mukaista. EU:n komissio on todennut Natura verkoston olevan riittävä luonnontilaisten keidassoiden suojelemiseksi. Hyönteiset eivät ole osa keidassuon tyypillisiä luonnonolosuhteita, vaikka kaikilla turvesoilla on hyönteisiä ja muita eläimiä. Huosiossuo ei ojitusten vuoksi ole yhtä hyvä elinympäristö kuin moni muu suo. Muilta osin hakija on viitannut kohdan 5) mielipiteestä antamaansa vastineeseen. Huosiossuolla ei ole havaittu sellaisia lajeja tai niiden elinympäristöjä tai niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, jota estäisivät turvetuotannon. Lähde ei ole yhteydessä suohon vaan ojaan. Suo ei ole koskaan ollut yhteydessä pohjavesialueisiin. Hakija on todennut Mega Trailers Oy:n ja Ellan Kala Oy:n 17) muistutuksesta, että turvetuotantotoiminta ei vaikuta muistuttajien liiketoimintaan. Tuuliwatti Oy ei ole jättänyt mielipidettä. Turvetuotanto ei vaikuta vähittäiskauppaan, joka on pienimuotoisena mahdollista ilman kaavavarausta. Kaavasta poikkeava sivukäyttö ei estä kaavan mukaista teollisuustoimintaa. Pölypitoisuudet ja pölylaskeuma on rajoitettu tasolle, joka soveltuisi myös asutuksen lähelle. Turvetuotannolla ei ole merkitystä elintarvikeperävaunujen kuivattamiseen. Laskeuma on alle taustalaskeuman ja yli kymmenkertaisesti asuinkiinteistöjen kumottua viihtyisyysohjearvoa pienempi. Pölymallinnuksen perusteella kova tuuli hajottaa pölyä. Lähtökohtaisesti toiminta on suunniteltu niin, että sitä voidaan harjoittaa kaikissa tuulioloissa. Tuulimääräyksiä ei ole käytännössä annettu, mutta niitä voidaan antaa, jolloin tuulimittariin voidaan liittää tekninen apuväline, jolla valvontaviranomainen voi jatkuvasti valvoa tuotantoalueen tuuliolosuhteita. Pölymallinnus on laadittu lähtökohdasta, ettei metsää ole ja ottamatta huomioon maaston kohoamista koilliseen ja itään. Tuotantoalueen ja 39

40 teollisuusalueen väliin jää suojametsä. Sen takana myös teollisuusalueelle johtava rinne nykyisine puineen sitoo pölyä. Mallinnus on laadittu pölypäiville. Sadepäivinä, syksyllä, talvella ja alkukeväästä ei pölyä edes mallinnuksen mukaista vähäistä määrää. Toiminta ei aiheuta terveyshaittaa tai muuta merkittävää ympäristön pilaantumista. Hakija on todennut Virolahden Yrittäjät ry:n 18) mielipiteestä, että vaikutukset on mallinnettu vähättelemättä. Tuotantoaluetta ei jyrsitä niin, että siitä aiheutuisi kohtuutonta haittaa. Hankkeella ei selvityksien perusteella ole mainittavia vaikutuksia liikenteelle tai alapuoliseen vesistöön tai kalastukseen tai matkailulle. Hakijan mukaan aloittamisluvan myöntämisedellytykset ovat hakemuksen ja sen täydennyksen mukaisesti olemassa. Hakija on todennut Kymenlaakson Luonnonsuojelupiirin 19) mielipiteestä, että vesistön kuormitusta vähennetään parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla. Turvetuotannon kuivatusvedet eivät merkittävästi poikkea Pihlajajoen pitoisuuksista. Korkein hallinto-oikeus ei lausunut päätöksessään purkuvesistön tilasta ja rannikkovesistä, vaan Vaasan hallinto-oikeus lausui pintavalutuskentän puhdistustehoraja-arvoista. Hakemuksessa ja sen täydennyksessä on kerrottu puhdistusteho, eikä se aiheuta muutoksia Pihlajajoki-puron tai Porolahden vedenlaatuun. Ehdotetut puhdistustehon raja-arvot ovat tiukat. Hakemuksen sisältö, liitetiedot ja lisätiedot vesipäästöjen vuoksi ovat ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaisia. Purkuvesien valumia on tarkasteltava keskiarvoina. Sateettomana aikana valumaa ei ole lainkaan, mutta sateella valumaa on enemmän. Myös Pihlajajoki-puro on lähes kuiva sateettomana aikana. Suot varastoivat vettä ja tasaavat virtaamahuippuja erityisesti kuntoonpanovaiheessa, mutta pintavalutuskentän rakenteet on mitoitettu riittäviksi. Purkuvesien virtaamia ja vedenlaatua seurataan hakemuksen täydennyksen mukaisesti jatkuvatoimisella mittarilla. Yhteisvaikutusten huomioon ottaminen tarkoittaa myös sitä, että turvetuotannon vaikutus arvioidaan ottaen huomioon muutos nykyiseen kuormitukseen. Se ei ylitä vastaanottavan puron tai vesistön sietokykyä. Ekologiset jokiolot eivät muuttuisi Pihlajajokipurossa, vaikka se olisi joki. Täytäntöönpanopäätöstä on haettu vain kuntoonpanovaiheen puuston poistolle ja turvesuo-ojituksille. Suota ei jyrsitä. Aloitusluvan mukaisilla toimenpiteillä ei ole vaikutusta kalastoon. Alue on jo metsäojitettu. Turvesuon sarkaojitus sekä kokooma- ja ympärysojat eivät merkittävästi lisää kuormitusta, vaan valmistavat suota turvetuotantoon. Ojitettu keidassuo ei ole edustavin elinympäristö perhosille ja sudenkorennoille. Pölymallinnus on tehty huomioon ottaen jyrsinturvetuotannon kaikki pölylähteet, myös turpeen nosto ja lastaus. Pölymallinnuksessa mallinnettiin samanaikaisina eri työvaiheina jyrsintä, karheaminen ja kokoaminen. Lastaus on jaksotettu eri ajankohtiin muiden toimintojen kanssa ja varastoauma siirretty tuotantoalueen länsipuolelle niin kauas, että sen pölyvaikutukset teollisuusalueelle saatiin minimoitua. 40

41 Kuormausmenetelmästä on luovuttu. Kymmenen metrin korkeuseroa ei mallinnettu, ei myöskään puustoa. Mallissa on lisäksi oletettu, että tuuli puhaltaa samasta suunnasta aina koko vuorokauden. Pölymallinnus kuvaa pahinta mahdollista tilannetta. Puusto ja maaston korkeuserot vähentävät todellisia vaikutuksia mallinnukseen verrattuna, mutta lisävähennysten suuruus ei enää ole ratkaisevaa. Ojitus ei yleensä edellytä vesilain lupaa eikä alle 10 ha:n suuruisen tuotantoalueen turvetuotanto. Huosiossuo on jo tiheästi metsäojitettu. Kuntoonpano-ojitus ei lisää merkittävästi nykyistä vesistökuormitusta. Hakemus oli pätevästi laadittu, mutta se ei sisältänyt kaikkia selvityksiä. Vaasan hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus edellyttivät lisäselvityksiä, joten täydennys on laadittu mainittujen päätösten ja aluehallintoviraston täydennyspyynnön mukaisesti. Lisäksi on laadittu selvitys vaikutuksesta kalastoon, mikä ei sisältynyt tuomioistuinten ratkaisuihin. Hakija on todennut, että JK-Louhinta Oy:n 20) vaatimukset ja niiden peruste olivat samat kuin kohdan 7) muistutuksessa. Hakija on viitannut pölymallinnukseen ja edellä lausumaansa. Hakija on suunnitellut toimintaa niin, että pölyvaikutukset ovat pienemmät kuin toimittaessa edellisen kumotun lupapäätöksen mukaisesti. Pölymallinnus on tehty eri ilmansuunnilla ja tuulennopeuksilla. Laskeuma on hyvin pieni ja pitoisuudet selvästi alle terveydellisten raja-arvojen. Turvetuotanto ei vaikuta muistuttajan toimintaan. Hakija on todennut Ala-Pihlajan, Haililan, Hanski-Rännäsen ja Ravijoen kalastuskuntien 21) muistutuksesta, että Huosiossuo on ojitettu eikä suolla ole lähdettä. Pihlajajoki on matala ja kapea, koska se on puro. Kiintoaines ei juuri lisäänny. Hanke ei vaikuta merikalastukseen, mikä on todennettavissa virtaamasta ja pitoisuuksista. Laskelmissa on myös epätarkkuustekijöitä. Hakija on viitannut kalasto- ja kalastusvaikutusten osalta kohdassa 6) esittämäänsä sekä toimittamaansa täydennykseen kalatalousselvityksen osalta. Hakija on viitannut BB 22) muistutuksen osalta pölymallinnukseen. Toiminnan pölylaskeuma on alle taustapölylaskeuman ja alle kymmenesosa vanhasta viihtyisyysohjearvosta. Pölyvaikutukset ovat arvioitua pienemmät (puusto ja korkeuseroja ei vähennetty, koko päivä samalla tuulella). Turvetuotanto ajoittuu tiettyyn vuodenaikaan. Hakija korvaa aiheuttamansa vahingot, mutta ei ennakoi sellaisia aiheutuvan. Muistuttajalla ei ole valtakirjaa lausua liikenneyritysten puolesta. Liikennealan yritysten sijoittumiseen vaikuttavat muut seikat, kuten pohjoisemmaksi rakennettava uusi moottoritie. Turvetuotanto ei vaikuta Vaahterikon teollisuusalueen toimintoihin. 41 MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa ovat olleet esillä Itä-Suomen aluehallintoviraston antaman lupapäätöksen 17/10/1 perusteena olleet asiakirjat.

42 42 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen Huosiossuon turvetuotannosta noin 6,0 ha:n suuruisen tämän päätöksen lupamääräyksessä 7) suojavyöhykkeeksi määrätyn alueen osalta. Aluehallintovirasto myöntää Kotkan Energia Oy:lle ympäristöluvan Huosiossuon turvetuotantoon Virolahden kunnassa Pihlajajoen valumaalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 73 ha. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Aluehallintovirasto toteaa, että hakijalla on oikeus puuston poistoon alueelta tämän päätöksen estämättä, koska puuston poistaminen ei ole päätöksessä tarkoitettua toiminnan aloittamista. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava aluehallintovirastoon toimitetun täydennyksen liitteenä olevan kartan Maastotieto ja kiinteistöjaotus (KRK) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Myllyojaan. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä liitteenä 1 olevan piirustuksen Suunnitelmakartta, , mittakaava 1:5 000, mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittävän lyhyin välein kentän kaltevuuden perusteella. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.

43 Pintavalutuskentän puhdistustehon on vuosikeskiarvona ilmaistuna oltava vähintään seuraava: % Kiintoaine 50 Kokonaisfosfori 50 Typpi 20 Mikäli päästötarkkailun perusteella pintavalutuskentän puhdistusteho ohijuoksutukset mukaan lukien on kahtena peräkkäisenä vuotena em. lukuarvoja pienempi, luvan saajan on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle suunnitelma toimenpiteistä vesienkäsittelyn tehostamiseksi ja ryhdyttävä suunnitelman toteuttamiseen. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Virolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojia ei saa kaivaa kivennäismaahan asti. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 43 Pohjavesi 5. Huosiossuon tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä siten, ettei suovesiä suotaudu pohjaveteen eikä siitä aiheudu haitallista pohjaveden pinnan alenemista Vaahterikon pohjavedenottamossa. Päästöt ilmaan 6. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle rakennetuista kiinteistöistä. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

44 Varastointi ja jätteet 7. Tuotantoalueen koillis- ja itäreunalle päätöksen liitteeseen 2 merkitylle luvan saajan hallussa olevalle noin 6,0 ha:n suuruiselle alueelle on jätettävä pölyn leviämistä estävä suojapuusto. 8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Virolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti kuitenkin siten täydennettynä, että vedenlaaduntarkkailuvuosi- 44

45 na havaintopaikoilla on kerran kesässä otettava piilevänäyte ja vesistönäytteenoton analyysivalikoimaan tulee lisätä veden alkaliniteetin määritys. Kalataloustarkkailu on tehtävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla ja tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistö- ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Virolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on lisäksi toimitettava Virolahden kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 14. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. 15. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 700 euroa kalatalousmaksua Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Kuntoonpanon aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien kä- 45

46 sittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 46 Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin.

47 47 RATKAISUN PERUSTELUT Hakemuksen hylkäämisen perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Huosiossuon suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsee 230 m:n etäisyydellä Vaahterikon teollisuusalueen lähimmästä rakennetusta kiinteistöstä. Tuotantokaudella yleisimmin vallitsevat tuulensuunnat ovat tuotantoalueelta teollisuusalueelle päin. Teollisuusalueelle aiheutuvien pölyhaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen jättää leveämpi puustoinen suoja-alue tuotantoalueen ja häiriintyvien kohteiden väliin. Tämän vuoksi aluehallintovirasto hylkää hakemuksen liitekarttaan 2 merkityltä noin 6 ha:n suuruiselta alueelta, josta tuotantoaluetta on runsaat 5 ha. Tuotantoalueen etäisyys on tämän jälkeen m lähimmän rakennetun kiinteistön (teollisuusalue) rajasta. Kun lisäksi otetaan huomioon maaston korkeussuhteet, ei turvetuotannosta aiheudu ennalta arvioiden pölyhaittaa teollisuusalueella työskenteleville henkilöille. Huosiossuon turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on ojitettu. Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Teollisuusalueen kiinteistöille turvetuotannosta aiheutuvia pölyhaittoja ehkäistään paitsi tuotantoaluetta rajoittamalla myös lupamääräyksen 6 toimenpiderajoituksilla ja lupamääräyksessä 7 edellytetyllä suojapuustolla. Alueella voimassa olevassa Kymenlaakson maakuntakaavassa, maaseutu ja luonto, Huosiossuon tuotantoalue on merkitty turvetuotantoalueeksi (EOt-alue). Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan vuoteen 2015 liitetyssä Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmassa Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle vuosille Virolahden edustan sisäsaaristo lahtineen, johon Porolahti kuuluu, on osa Virolahden sisäsaaristo -nimistä rannikkomuodostumaa. Sen ekologinen luokka on välttävä ja hyvä tila saavutetaan lisätoimenpiteillä vuoteen 2027 mennessä. Turvetuotannon osalta on esitetty lisätoimenpiteinä jätevesien kemiallista käsittelyä ja joissain kohteissa ympärivuotistesti käytössä olevaa pintavalutusta. Ravinteiden lisäksi erityisesti kiintoaineen hallintaan on kiinnitettävä huomiota. Myös tuotannon sijainnin ohjaus pois herkiltä vesistöalueilta on tärkeä turvetuotannon ympäristönsuojelukeino. Kun otetaan huomioon Huosiossuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista,

48 erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Oikeudelliset edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta koskevan hakemuksen hylkääminen Lupamääräysten perustelut Kuivatustöiden aloittaminen ennen kuin päätös on lainvoimainen voi tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi. Kuntoonpanovaiheessa vesistöön aiheutuu merkittäviä päästöjä, joita ei voida poistaa. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Puhdistustehovaatimuksella varmistetaan, että tuotantoalueelta vesiin johdettavat päästöt ovat ennalta arvioidun mukaisia. Alapuolisen vesistön tilan vuoksi on tarpeen varmistaa, että vesienkäsittely täyttää Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmassa Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueelle vuosille asetetut tavoitteet vesien tilan parantamiseksi. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa liiketoiminnan läheisyydessä. Tämän vuoksi on annettu määräys suojavyöhykkeestä lupamääräyksessä 7. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan lisäksi toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6. Määräykset 8 ja 9 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 28 :n / (1072/1993) 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 10 ja 11. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 12 ja 13 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuuko kentälle asetettu puhdistustehovaatimus. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. 48

49 49 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Lupamääräys 14 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Luvan epäämistä koskevien vaatimusten osalta viitataan pääasiaratkaisuun ja luvan myöntämisen edellytyksiä koskeviin perusteluihin. Tuotantoalueen supistamisesta ja suojavyöhykettä koskevien vaatimusten osalta aluehallintovirasto toteaa, että hakemus on hylätty 6 ha:n suuruisen tämän päätöksen lupamääräyksessä 7 suojavyöhykkeeksi määrätyn alueen osalta. Vaatimukset toiminnanaloittamisluvan epäämisestä otetaan huomioon hylkäämällä hakemus toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. Luontoselvitysten puutteellisuutta koskevista vaatimuksista todetaan, että asiassa tehty luontoselvitys on riittävä ottaen myös huomioon Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen asiassa antaman lausunnon ja Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen perustelut. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta noin 200 m:n etäisyydellä sijaitsevaan lähteeseen. Vesienkäsittelyä koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 1 4 ilmenevällä tavalla. Vaatimukset tarkkailusta otetaan huomioon lupamääräyksistä 12 ja 13 ilmenevällä tavalla. Vaatimukset pölyhaittojen ehkäisemisestä otetaan huomioon lupamääräyksistä 6 ja 7 ilmenevällä tavalla. Vaatimuksiin kalatalousvelvoitteista todetaan, että kalatalousviranomainen ei ole esittänyt asiassa vaatimuksia. Haminan kaupungin ympäristölautakunnan 3) ja 13) vaatimus vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapidosta otetaan huomioon lupamääräyksestä 4, vaatimus suojavyöhykkeestä lupamääräyksestä 7, vaatimus pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden säilyttämisestä lupamääräyksestä 9 ja vaatimus virtaamamittauksista lupamääräyksestä 12 ilmenevällä tavalla huomioon. Virolahden kunnanhallituksen 4) ja 14) vaatimus mahdollisimman vähän pölyävien työkoneiden ja -menetelmien käyttämisestä otetaan huomioon lupamääräyksestä 6 ilmenevällä tavalla.

50 50 Korvausvaatimuksesta todetaan, että Virolahden kunnalla ei ole puhevaltaa vaatia muille tahoille korvauksia. Lisäksi todetaan, että tämän ympäristölupa-asian yhteydessä voidaan käsitellä vain vesistön pilaantumisesta johtuva korvattava vahinko. Vaatimukseen turvetuotannon liikenteen estämisestä Vaahterikon teollisuusalueen suuntaan todetaan, että liikennejärjestelyt eivät kuulu tämän ympäristölupa-asian yhteydessä käsiteltäviksi. Mega Trailers Oy:n 6) ja 18), Ellan Kala Oy:n 18), AA 7) ja 15), BB 10) ja 23) sekä JK-Louhinta Oy:n 21) muistutuksista pölyhaitan osalta todetaan, että tuotantoaluetta on supistettu Vaahterikon teollisuusalueen puoleiselta osalta tuotantoalueen koillis- ja itäreunaan jätettäväksi määrätyn 6 ha:n suuruisen suojavyöhykkeen osalta, jolloin etäisyys lähimpään rakennettuun kiinteistöön on m. Pölyhaittoja vähentävät tuotantoalueen ja teollisuusalueen välissä oleva metsä ja maaston korkeuserot. Aluehallintovirasto on myös määrännyt, että varastoaumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle Vaahterikon teollisuusalueesta, että koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia ja että tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Mikäli turvepölyä aiheutuu, hakija on ilmoittanut olevansa valmis korvaamaan haitasta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Aluehallintovirasto toteaa, että pölyämisestä aiheutuvien korvausten määrääminen kuuluu ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaisesti käräjäoikeudelle. Kiinteistön arvon aleneminen turvetuotannon johdosta ei ole ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista eikä ympäristöluvan myöntämisen este. Ottaen huomioon hallintolainkäyttölain 41 ja asiakirjoista saatava selvitys AA 7) ja BB 15) vaatima katselmus paikalla ei ole asian selvittämiseksi tarpeen. Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry:n 8) ja 20) vaatimukset toiminnanaloittamisluvan epäämisestä ja alueen pinta-alan pienentämisestä otetaan huomioon luparatkaisusta ilmenevällä tavalla sekä vaatimukset tarkkailusta lupamääräyksistä 12 ja 13 ilmenevällä tavalla. Ala-Pihlajan, Haililan, Hanski-Rännäsen ja Ravijoen kalastuskuntien 9) ja 22) pyyntö esittää kannanottonsa hakijan toimittamaan vastineeseen hylätään asian selvittämisen kannalta tarpeettomana.

51 51 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 8, 41, 42, 43, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100, 101 ja 103 a Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Käsittelymaksua ei peritä. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1388/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Kyseessä on asia, jonka Vaasan hallinto-oikeus on palauttanut Etelä- Suomen aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi, minkä vuoksi mainitusta käsittelymaksusta vähennetään aluehallintoviraston Huosiossuon ympäristölupaa koskevasta aikaisemmasta päätöksestä peritty käsittelymaksu euroa.

52 52 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Kotkan Energia Oy Jäljennös päätöksestä Virolahden kunta Virolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Virolahden kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Kaakonkulma-lehdessä.

53 53 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Juha Helin Anne Valjakka Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Juha Helin ja ympäristölakimies Anne Valjakka, joka on myös esitellyt asian. AV/sl

54 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

55 Kartta Liite 2 Alue, jolle lupamääräyksessä 7 on määrätty suojapuusto