Yläkaarikäytävän luupuutos huimauksen syynä
|
|
- Juha Lehtonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Timo P. Hirvonen Yläkaarikäytävän luupuutos huimauksen syynä Sisäkorvan tasapainoelimen yläkaarikäytävän luupuutos voi aikaansaada huimausta kovien äänten ja painevaihtelun yhteydessä. Kuulo-oireina saattaa esiintyä hyperakuusia luujohteisille äänille tai konduktiivista kuulonheikkenemää. Diagnoosi perustuu anamneesiin, äänten tai paineen laukaiseman kiertävän ja pystysuoran nystagmuksen havaitsemiseen ja korvan tietokonetomografiaan. Nystagmuksen analysointi vaatii video-okulografiatekniikkaa, ja tietokonetomografiassa on suotavaa käyttää 0,5 mm:n leikevälejä ja ylimmän kaarikäytävän katon suuntaisia rekonstruktioita. Kuulo-oireisilla potilailla jalustinlihasrefleksien laukeaminen ja päänkiertäjälihaksen lihaspotentiaalin kynnystason madaltuminen auttavat erottamaan yläkaarikäytävän luuaukon välikorvavioista. Hoitona on oireita aiheuttavan ärsytyksen välttäminen. Hankaliin paineoireisiin voi auttaa tympanostomia. Kaarikäytävän kirurgista tukkimista kartiolisäkkeen tai keskikuopan kautta voidaan harkita, jos oireet ovat invalidisoivia. Duodecim 2007;123: S isäkorva nestetiloineen on normaalisti kovan luisen sisäkorvan ympäröimä, ja ympäristön painevaihtelut välittyvät sinne pyöreän ja soikean ikkunan kautta (kuva 1). Luisen sisäkorvan luupuutos tarkoittaa ylimääräistä tai poikkeavaa yhteyttä sisäkorvan ja ympäröivien rakenteiden välillä. Tämä yhteys voi johtaa oireisiin ja löydöksiin, jotka ovat selitettävissä paineen poikkeavalla välittymisellä sisäkorvan tasapainoelimeen (Minor 2003). Potilailla saattaa esiintyä Tullion ilmiö, joka tarkoittaa kovan äänen laukaisemaa silmävärvettä ja huimausta, tai Hennebertin löydös, jossa ulkoisen korvakäytävän paine aikaansaa silmävärveen ja huimauksen (Hennebert 1911, Tullio 1929). Minor ym. raportoivat vuonna 1998 yläkaarikäytävän luupuutoksen aiheuttamasta oireyhtymästä (superior canal dehiscence), johon kuuluu oireena huimausta kovien äänien tai painevaihtelujen yhteydessä. Osalla potilaista oireiden alkamista on saattanut edeltää jokin tunnistettavissa oleva tapahtuma, kuten pään vamma tai välikorvan tai kallonsisäisen paineen vaihtelu esimerkiksi yskimisen, nostamisen tai ponnistelun yhteydessä. Kroonista tasapainohäiriötä voi esiintyä. Kuulo-oireina saattaa ilmetä hyperakuusia luujohteisille äänille, autofoniaa ja joissain tapauksissa johtumistyyppistä kuulon heikkenemistä, joka voi muistuttaa otoskleroosia (Minor ym. 2003, Mikulec ym. 2004, Limb ym. 2006). Esiintyvyys Carey ym. (2000) selvittivät yläkaarikäytävän luupuutoksen esiintyvyyttä aineistossa, joka koostui 596 aikuiselta vainajalta saaduista tuhannesta temporaaliluusta. He saivat esiintyvyydeksi 0,5 %, ja yläkaarikäytävän katon ohentuminen alle tietokonetomografian (TT) resoluutiorajan 0,1 mm oli nähtävissä 1,4 %:ssa luista. Suurin osa potilaista oli kliinisten tietojen perus 2317
2 Kuva 1. Kaavio yläkaarikäytävän luisen katon puuttumisesta. Poikkeavan paineenvaihtelun välittymisen reitit sisäkorvaan on kuvattu nuolin. Yläkaarikäytävän luupuutos Simpukka Tärykalvo Korvatorvi teella oireettomia. Tsunodan ja Terasakin (2002) niin ikään vainajille tehdyssä tutkimuksessa histologinen esiintyvyys oli samanveroinen, 0,4 %. Radiologisissa tutkimuksissa, joissa on käytetty 1 mm:n koronaarileikkeitä, yläkaarikäytävän luupuutoksen esiintyvyydeksi on saatu jopa 9 % (Williamson ym. 2003), joskin 1 mm paksujen leikkeiden on todettu tuottavan huomattavasti vääriä positiivisia löydöksiä (Belden ym. 2003). Suurin julkaistu kliininen potilasaineisto vuodelta 2006 (Limb ym.) on sadasta Johns Hopkinsin korvaklinikan potilaasta kymmenen vuoden ajalta, joten taudin voidaan arvioida olevan valikoitumattomassa yleislääkärin potilasaineistosta hyvin harvinainen. Etiologia Tauti on molemminpuolinen noin 15 %:lla potilaista (Minor 2005). Jos toisella puolella on aukko, on myös toisen puolen kaarikäytävän luukatto usein normaalia ohuempi. Yläkaarikäytävän katon normaalipaksuudeksi on saatu histologisessa tutkimuksessa 0,96 ± 0,61 mm ja radiologisesti 0,67 ± 0,38 mm (Carey ym. 2000, Hirvonen ym. 2003). Toispuolista tautia sairastavilla oireeton, terve puoli oli näissä aineistoissa merkittävästi ohentunut 0,20 ± 0,24 mm:iin ja 0,31 ± 0,23 mm:iin. Ohimoluun muiden osien, kuten aivojen keskikuopan tegmen tympanin tai tegmen mastoideumin on todettu usein olevan yläkaarikäytävän luupuutosta potevilla tavallista ohuempi tai sisältävän luupuutoksia. Careyn ym. (2000) histologisessa aineistossa yläkaarikäytävän kolmikerroksinen katto paksuuntui lapsilla neljän vuoden ikään saakka. Nämä tulokset viittaavat siihen, että taudin taustalla olisi syntymänjälkeinen luun kehityshäiriö. Kliininen tauti kehittyy vasta myöhemmin, tavallisesti keski-iässä, kun normaalia ohuemmaksi kehittyneen luukaton rikkoo painevamma joko kaarikäytävän tai aivojen puolelta. Painevamma voi syntyä ponnistelun kuten nostamisen tai synnytyksen tai ulkoisen vamman jälkeen (Watters ym. 2006). Selvää ulkoista tekijää ei useimmiten (77 %:ssa tapauksista) voida osoittaa (Minor 2005). Patofysiologia Kokeelliset tutkimukset puoltavat sisäkorvan»kolmannen ikkunan» hypoteesia, jonka mukaan sisäkorvan luussa on kahden normaalira 2318 Timo P. Hirvonen
3 kenteen eli pyöreän ja soikean ikkunan lisäksi kolmas vaihtelevassa paikassa esiintyvä luupuutosalue (Minor 2000). Chinchillojen yläkaarikäytävän tasapainohermosäikeet ovat herkistyneet sekä paine- että ääniärsykkeelle, kun niille on tehty yläkaarikäytävän avanne (Hirvonen ym. 2001, Carey ym. 2004). Äänen on havaittu kulkevan avanteen kautta ja luujohteisen äänen voimistuneen. Avanteen sulkeminen kovalla eielastisella materiaalilla on palauttanut normaalitilanteen (Hirvonen ym. 2001). Tasapainoelin aktivoituu ääni- tai paineärsytyksestä, koska luupuutos suurentaa sisäkorvan komplianssia. Äänen tai paineen aikaansaama paineaalto kulkeutuu yläkaarikäytävään ja ärsyttää sen aistinelintä eli kupulaa (kuva 1). Kupulan taipumissuunta määrää sen, kiihtyykö vai hidastuuko yläkaarikäytävän hermon toiminta, ja nystagmuksen suunta riippuu vastaavasti siitä. Kuvassa 2 on kuvattu nystagmuksen nopean komponentin suunta ärsytettäessä vasemmanpuoleista yläkaarikäytävää äänellä tai paineella. Inhibitorinen nystagmus vasemmalta puolelta löisi päinvastaiseen suuntaan. Johtumistyyppinen kuulovika voi perustua kahteen mekanismiin: ilmajohtokynnysten huononemiseen, koska luuaukko johtaa ilmajohteista ääntä pois simpukasta, tai luujohtokynnysten paranemiseen, koska pyöreän ja soikean ikkunan välinen impedanssi kasvaa johtaen sisäkorvanesteiden normaalia suurempaan liikkeeseen ja lisääntyneeseen herkkyyteen luujohteiselle äänelle (Rosowski ym. 2004). Joillakin potilailla leikkaushoidon on kuvattu parantaneen johtumistyyppisen kuulovian, mikä viittaisi ensin mainitun mekanismin olevan vallitseva (Mikulec ym. 2005, Limb ym. 2006). Oireet Kuva 2. Silmävärveen esiintyminen yläkaarikäytävän luupuutospotilaalla, kun sairasta, vasenta puolta ärsytetään paineella tai äänellä. Potilasta katsotaan edestäpäin ja nystagmus lyö kiertävänä alas ja sairaalle vasemmalle puolelle. Äänen laukaisemat oireet ovat kovien äänten yhteydessä ilmenevä kiertohuimaus tai aistimus kohteiden liikkumisesta, vaikka ne ovat todellisuudessa paikoillaan (Minor 2005) (taulukko). Ärsykkeenä voi olla jokin tietty ääni, kuten vihellys, hyräily, lapsen itku, puhelimen ääni tai soittimen ääni (Banerjee ym. 2005). Paineoireita aikaansaavat muutokset välikorvan tai kallonsisäisessä paineessa. Niistäminen, yskiminen, aivastelu, painavien taakkojen nostaminen, lentomatkustus tai tragusruston painaminen voivat provosoida huimausoireet. Luukuulon herkistyminen saattaa johtaa sydämen sykkeen tahdissa ilmenevään tinnitukseen ja omien silmänliikkeiden, puheäänen tai askelten kuulemiseen. Autofoniaa eli oman puheäänen voimistumista esiintyy kuitenkin myös muissa tiloissa, kuten korvatorven avoimuudessa. Joillakin molemminpuolista tautia sairastavilla on raportoitu esiintyneen oskillopsiaa eli näkökentän pystysuoraa hyppimistä pään liikkuessa esimerkiksi kävelyn aikana (Deutschländer ym. 2004). Sydämen sykkeen tahdissa ilmenevää oskillopsiaa ja spontaaninystagmusta on myös kuvattu molemminpuolisessa taudissa (Tilikete ym. 2004). Monille potilaille kehittyy krooninen epätasapaino ja liikkeiden epävarmuus (Mikulec ym. 2005, Minor 2005). Taulukko. Eri oireiden ja löydösten yleisyys Minorin (2005) aineiston 65 potilaalla, joilla oli yläkaarikäytävän luupuutos. Oire tai löydös % Äänen aikaansaama huimaus 83 Paineen (tragusruston liikuttelu, korvakäytävä, 68 Valsalvan koe) aikaansaama huimaus Äänen ja paineen aikaansaama huimaus 62 Autofonia 60 Luunjohteisten äänten hyperakuusi (sydämen 57 sykkeen tahdissa ilmenevä tinnitus, askeleet, äänirauta nilkasta, silmänliikkeet) Äänen aikaansaama nystagmus 71 Valsalvan kokeen aikaansaama nystagmus 65 Korvakäytävän paineen aikaansaama nystagmus 40 Äänen aikaansaama pään kallistuminen 17 Vähintään 10 db:n konduktiivinen kuulon heikkenemä 72 Yläkaarikäytävän luupuutos huimauksen syynä 2319
4 Löydökset Kliinisessä tutkimuksessa tyypillisen nystagmuksen tunnistaminen vaatii vähintään Frenzelin lasit, mutta varmempi tulos saadaan silmänliikkeiden kolmiulotteisella rekisteröinnillä, jossa käytetään video-okulografiaa tai muuta tekniikkaa (Cremer ym. 2000) (taulukko). Tämä johtuu siitä, että yläkaarikäytävän aikaansaama nystagmus sisältää sekä pystysuoran että kiertävän komponentin, joiden tunnistaminen luotettavasti on vaikeaa ilman apuvälineitä. Ääni- tai paineärsytyksen aikana nähtävä ärsytysnystagmus lyö alas ja kiertävänä sairaan korvan puolelle. Ääniärsykkeenä voidaan käyttää Baranyn rumpua tai audiometrin ääneksiä. Paineärsytyksenä aikaansaadaan positiivinen tai negatiivinen paine korvakäytävään pneumaattisella suppilolla, Politzerin pallolla tai tragusrustoa painamalla, ja välikorvaan tai kallonsisäiseen paineeseen voidaan vaikuttaa Valsalvan kokeella. Weberin kokeessa ääni voi lateralisoitua sairaaseen korvaan ja Rinnen kokeen tulos saattaa olla negatiivinen. Konduktiivinen hyperakuusi voi ilmetä siten, että potilas kuulee ääniraudan nilkan tasolta saakka. Osalle potilaista on saatettu aiemmin tehdä välikorvan tarkistus- tai kuulonparannusleikkaus ilman tulosta (Mikulec ym. 2005, Minor 2005). Tutkimukset Ääni- tai paineprovokaatioita apuna käyttäen rekisteröidään silmävärve (vrt. löydökset). Silmävärveen pystysuoran komponentin havaitsemisessa auttaa kaksiulotteinen video-okulografia, kun taas kiertokomponentin tunnistus vaatii erikoislaitteistoja (Cremer ym. 2000, Ostrowski ym. 2001), jotka eivät ole Suomessa kliinisessä rutiinikäytössä. Tavallinen elektro-okulografia kalorisine kokeineen voi antaa täysin normaalin tuloksen. Kooltaan suuri luuaukko saattaa aiheuttaa vajaatoimintaa yläkaarikäytävässä, jos puuttuvan luukaton yläpuolinen aivojen kovakalvo pullistuu kaarikäytävään (Minor ym. 2003, Baloh 2004). Kuulonmittauksessa todettava luujohtoisen kuulon herkistyminen voi ilmetä siten, että luujohtokynnykset ovat alle 0 db. Kuulokäyrässä saattaa näin olla johtumisvikaan sopiva löydös, vaikka ilmajohtokynnykset olisivat normaalit. Akustinen jalustinlihasrefleksi laukeaa normaalisti päinvastoin kuin johtumistyyppisissä välikorvavioissa, kuten otoskleroosissa (Halmagyi ym. 2003). Tympanometrialöydös on normaali, joskin painevaihtelu voi aikaansaada huimausta. VEMP-mittauksessa (vestibular evoked myogenic potentials) rekisteröidään jännittyneen päänkiertäjälihaksen relaksaatiota ääniärsykkeen jälkeen sakkulokollisen refleksin pohjalta (Didier ja Cazals 1989). VEMP:n laukeamisen kynnysarvojen määritys on osoitettu herkäksi menetelmäksi paljastamaan yläkaarikäytävän luupuutos. Kynnysarvot ovat luupuutospotilailla noin 17 db pienemmät kuin normaalisti (Watson ym. 2000, Minor 2005). Korvien tarkkaresoluutioinen TT-kuvaus käyttäen 0,5 mm:n leikevälejä ja vinoa kaarikäytävän y d i n a s i a t Sisäkorvan yläkaarikäytävän luupuutos voi aiheuttaa huimausta kovien äänten ja painevaihtelun yhteydessä. Kuulo-oireina saattaa esiintyä hyperakuusia luujohteisille äänille tai konduktiivista kuulon heikkenemistä. Diagnoosi perustuu anamneesiin, äänten tai paineen laukaiseman kiertävän ja pystysuoran nystagmuksen toteamiseen ja korvan tietokonetomografiaan. Jalustinlihasrefleksien laukeaminen ja päänkiertäjälihaksen lihaspotentiaalin kynnystason madaltuminen auttavat erottamaan yläkaarikäytävän luupuutoksen välikorvavioista. Hoitona on oireita aiheuttavan ärsytyksen välttäminen. Leikkausta voidaan harkita, jos oireet ovat hankalia Timo P. Hirvonen
5 A B Kuva 3. Yläkaarikäytävän toispuolinen luupuutos korvien tietokonetomografiassa. Yläkaarikäytävän suuntaisissa leikkeissä vasemmalla, terveellä puolella (A) yläkaarikäytävän luukatto on havaittavissa, kun taas oikealla puolella (B) luukatto puuttuu. katon suuntaista rekonstruktiota on osoittautunut huomattavasti spesifisemmäksi (93 %) kuin tavanomaiset 1 mm:n koronaarileikkeet (kuva 3). Jos tyydytään suurempaan leikeväliin ja tavanomaisiin koronaarisiin tai aksiaalisiin leiketasoihin, sensitiivisyys on hyvä, mutta vähäisen spesifisyyden (77 %) takia saadaan runsaasti vääriä positiivia löydöksiä. Positiivinen ennustearvo onkin 1 mm:n leikkeillä vain 50 %, kun se on 0,5 mm:n leikkeillä 93 % (Belden ym. 2003). Magneettikuvauksen käyttö on ollut vähäistä, mutta yhdessä tutkimuksessa sen on raportoitu olevan melko yhtenevä menetelmä korvan TT:n kanssa (Krombach ym. 2004). Hoito Monilla potilailla oireet ovat lieviä, ja pelkkä tieto oireiden taustasta riittää. Hoitona voi olla kovien äänten välttäminen. Paineoireista kärsiviä saattaa auttaa tärykalvon putkitus. Jos oireet ovat vaikeita, kirurginen hoito tulee harkittavaksi. Luupuutoksen olemassaolo pitää varmistaa myös fysiologisin mittauksin, jotta vältetään leikkaukset väärien positiivisten radiologisten löydösten pohjalta (Mikulec ym. 2005). Potilaat, joille on tehty aiemmin korvaleikkauksia, pitää arvioida erityisen tarkkaan, jotta aiemman Yläkaarikäytävän luupuutos huimauksen syynä taudin ja toimenpiteiden vaikutus luisen labyrintin eheyteen on varmistettu. Molemminpuolisissa tapauksissa leikataan pahemmin oireileva puoli. Luupuutos on varmistettu ja hoidettu kirurgisesti kartiolisäke- tai keskikuoppa-avauksesta pinnoittamalla yläkaarikäytävän katto uudelleen tai tukkimalla yläkaarikäytävä (Brantberg ym. 2001, Minor 2005). Kaarikäytävän tukkiminen on osoittautunut varmemmaksi tekniikaksi eliminoida yläkaarikäytävän luupuutos ja poikkeavasti reagoivan ylimmän kaarikäytävän toiminta (Minor 2005). Johtumistyyppinen kuulovika voi parantua leikkauksen jälkeen ainakin osittain (Limb ym. 2006). Leikkaukseen liittyy sisäkorvakuulon tai laajempi sisäkorvan tasapainoelimen toiminnan pysyvän huononemisen riski. Kuulon huononemisen riski on noin 5 % ja yleinen tasapainoelimen toimintahäiriön riski % (Carey ym. 2007). Leikkauksen jälkeen esiintyy ohimenevää tasapainohäiriötä tai kuulon heikkenemistä huomattavasti useammin. Erotusdiagnostiikka Sisäkorvan poikkeava luurakenne tai luupuutos voi ilmetä myös muualla luisen sisäkorvan alueel 2321
6 la kuin yläkaarikäytävässä. Se saattaa esiintyä muiden kaarikäytävien seinämässä, simpukassa tai esimerkiksi normaalia laajempana eteiskanavana (Nagashima ym. 2000, Brantberg ym. 2004, Modugno ym. 2004). Taustalla voi olla kolesteatooma, kasvain, laskimo- tai valtimoepämuodostuma, synnynnäinen epämuodostuma (Mondini) tai poikkeava yhteys simpukan ja sisemmän korvakäytävän välillä (Brantberg ym. 2006, Karlberg ym. 2006, Mikulec ja Poe 2006). Kliinisesti tavallisin tauti on kolesteatooman syövyttämä vaakasuora kaarikäytävä (Palva ja Ramsay 1989). Kirjallisuutta Baloh RW. Superior semicircular canal dehiscence syndrome: leaks and squeaks can make you dizzy. Neurology 2004;62: Banerjee A, Whyte A, Atlas MD. Superior canal dehiscence: review of a new condition. Clin Otolaryngol 2005;30:9 15. Belden CJ, Weg N, Minor LB, Zinreich SJ. CT evaluation of bone dehiscence of the superior semicircular canal as a cause of sound- and/or pressure-induced vertigo. Radiology 2003;226: Brantberg K, Bagger-Sjoback D, Mathiesen T, Witt H, Pansell T. Posterior canal dehiscence syndrome caused by an apex cholesteatoma. Otol Neurotol 2006;27: Brantberg K, Bergenius J, Mendel L, Witt H, Tribukait A, Ygge J. Symptoms, findings and treatment in patients with dehiscence of the superior semicircular canal. Acta Otolaryngol 2001;121: Brantberg K, Greitz D, Pansell T. Subarcuate venous malformation causing audio-vestibular symptoms similar to those in superior canal dehiscence syndrome. Otol Neurotol 2004;25: Carey JP, Hirvonen TP, Hullar TE, Minor LB. Acoustic responses of vestibular afferents in a model of superior canal dehiscence. Otol Neurotol 2004;25: Carey JP, Migliaccio AA, Minor LB. Semicircular canal function before and after surgery for superior canal dehiscence. Otol Neurotol 2007;28: Carey JP, Minor LB, Nager GT. Dehiscence or thinning of bone overlying the superior semicircular canal in a temporal bone survey. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 2000;126: Cremer PD, Minor LB, Carey JP, Della Santina CC. Eye movements in patients with superior canal dehiscence syndrome align with the abnormal canal. Neurology 2000;55: Deutschländer A, Strupp M, Jahn K, Jager L, Quiring F, Brandt T. Vertical oscillopsia in bilateral superior canal dehiscence syndrome. Neurology 2004;62: Didier A, Cazals Y. Acoustic responses recorded from the saccular bundle on the eighth nerve of the guinea pig. Hear Res 1989;37: Halmagyi GM, Aw ST, McGarvie LA, ym. Superior semicircular canal dehiscence simulating otosclerosis. J Laryngol Otol 2003;117: Hennebert C. A new syndrome in hereditary syphilis of the labyrinth. Presse Med Belg Brux 1911;63:467. Hirvonen TP, Carey JP, Liang CJ, Minor LB. Superior canal dehiscence: mechanisms of pressure sensitivity in a chinchilla model. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 2001;127: Hirvonen TP, Weg N, Zinreich SJ, Minor LB. High-resolution CT findings suggest a developmental abnormality underlying superior canal dehiscence syndrome. Acta Otolaryngol 2003;123: Karlberg M, Annertz M, Magnusson M. Mondini-like malformation mimicking otosclerosis and superior semicircular canal dehiscence. J Laryngol Otol 2006;120: Krombach GA, Schmitz-Rode T, Haage P, ym. Semicircular canal dehiscence: comparison of T2-weighted turbo spin-echo MRI and CT. Neuroradiology 2004;46: Limb CJ, Carey JP, Srireddy S, Minor LB. Auditory function in patients with surgically treated superior semicircular canal dehiscence. Otol Neurotol 2006;27: Mikulec AA, McKenna MJ, Ramsey MJ, ym. Superior semicircular canal dehiscence presenting as conductive hearing loss without vertigo. Otol Neurotol 2004;25: Mikulec AA, Poe DS. Operative management of a posterior semicircular canal dehiscence. Laryngoscope 2006;116: Mikulec AA, Poe DS, McKenna MJ. Operative management of a superior semicircular canal dehiscence. Laryngoscope 2005;115: Minor LB. Superior canal dehiscence syndrome. Am J Otol 2000;21:9 19. Minor LB. Labyrinthine fistulae: pathobiology and management. Curr Opin Otolaryngol Head Neck Surg 2003;11: Minor LB. Clinical manifestations of superior semicircular canal dehiscence. Laryngoscope 2005;115: Minor LB, Carey JP, Cremer PD, ym. Dehiscence of bone overlying the superior canal as a cause of apparent conductive hearing loss. Otol Neurotol 2003;24: Minor LB, Solomon D, Zinreich JS, Zee DS. Sound-and/or pressure-induced vertigo due to bone dehiscence of the superior semicircular canal. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 1998;124: Modugno CC, Brandolini C, Cappello I, Pirodda A. Bilateral dehiscence of the bony cochlear basal turn. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 2004;130: Nakashima T, Ueda H, Furuhashi A, ym. Air-bone gap and resonant frequency in large vestibular aqueduct syndrome. Am J Otol 2000;21: Ostrowski VB, Byskosh A, Hain TC. Tullio phenomenon with dehiscence of the superior semicircular canal. Otol Neurotol 2001;22:61 5. Palva T, Ramsay H. Treatment of labyrinthine fistula. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 1989;115: Rosowski JJ, Songer JE, Nakajima HH, Brinsko KM, Merchant SN. Clinical, experimental, and theoretical investigations of the effect of superior semicircular canal dehiscence on hearing mechanisms. Otol Neurotol 2004;25: Tilikete C, Krolak-Salmon P, Truy E, Vighetto A. Pulse-synchronous eye oscillations revealing bone superior canal dehiscence. Ann Neurol. 2004;56: Tsunoda A, Terasaki O. Dehiscence of the bony roof of the superior semicircular canal in the middle cranial fossa. J Laryngol Otol 2002;116: Tullio P. Das Ohr und die Entstehung der Sprache und Schrift. Berlin: Urban & Schwarzenberg, Watson SR, Halmagyi GM, Colebatch JG. Vestibular hypersensitivity to sound (Tullio phenomenon): structural and functional assessment. Neurology 2000;54: Watters KF, Rosowski JJ, Sauter T, Lee DJ. Superior semicircular canal dehiscence presenting as postpartum vertigo. Otol Neurotol 2006;27: Williamson RA, Vrabec JT, Coker NJ, Sandlin M. Coronal computed tomography prevalence of superior semicircular canal dehiscence. Otolaryngol Head Neck Surg 2003;129: TIMO P. HIRVONEN, dosentti, erikoislääkäri timo.hirvonen@hus.fi HYKS:N korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka PL 220, HUS 2322
Korvaperäisen huimauksen patofysiologia ja hoito
Katsaus tieteessä Topi Jutila LL (väit.), korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka topi.jutila@hus.fi Timo P. Hirvonen dosentti, osastonylilääkäri HYKS,
LisätiedotKuuloaisti. Korva ja ääni. Melu
Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen
Lisätiedot1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.
1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT
LisätiedotÄkillisen kuulonmenetyksen hoito
Timo Petteri Hirvonen NÄIN HOIDAN Äkillisen kuulonmenetyksen hoito Äkillisessä kuulonmenetyksessä sensorineuraalinen kuulo huononee vähintään kolmella vierekkäisellä taajuudella vähintään 30 db alle kolmen
LisätiedotTUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS
TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN SISÄLLÖN YHTEISKEHITTÄMINEN 1 5.10.2017 Tilaisuuden ohjelma: klo 9:00 9:15 Valtioneuvoston
LisätiedotTakakaarikäytävän kanalolitiaasista johtuva
Katsaus Vaakasuoran kaarikäytävän kanalolitiaasista johtuva asentohuimaus alidiagnosoitu häiriö Tapani Rahko ja Voitto Kotti Vaakasuoran kaarikäytävän kanalolitiaasista johtuva hyvänlaatuinen asentohuimaus
LisätiedotKorva sijaitsee ohimoluussa, joka on eräs ihmisen
Katsaus Eero Ilkko, Heikki Löppönen, Osmo Tervonen, Juhani Pyhtinen ja Virpi Karhula Kuulon heikkenemisen syyn selvittäminen ja nykyaikainen korvakirurgia asettavat kuvantamisdiagnostiikalle uusia vaatimuksia.
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotOma potilas. TAPAUSSELOSTUS Hilla Levo, Perttu Lindsberg, Topi Jutila ja Timo Hirvonen
TAPAUSSELOSTUS Hilla Levo, Perttu Lindsberg, Topi Jutila ja Timo Hirvonen Miksi purjehtija ei tunnistanut tuttua vastaantulijaa? Molempien sisäkorvan tasapainoelinten vajaatoiminta tasapainohäiriön taustalla
LisätiedotHeini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotOtoskleroosi. Katsaus. Etiologia
Katsaus Hans Ramsay Otoskleroosi Otoskleroosi on luisen sisäkorvan sairaus, jonka etiologia on tuntematon. Taudin perinnöllisen luonteen takia geenivirheitä etsitään aktiivisesti. Myös autoimmuuni- ja
LisätiedotToispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen
Näin tutkin Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen Heikki Rihkanen, Hans Ramsay, Timo Marttila, Antti Markkola, Göran Blomstedt ja Jukka Ylikoski Akustikusneurinooma eli vestibulaarihermon
LisätiedotNystagmus. Topi Jutila ja Timo P. Hirvonen KATSAUS
Topi Jutila ja Timo P. Hirvonen KATSAUS Fysiologinen nystagmus eli silmävärve vakauttaa katseen pään liikkeiden aikana. Patologinen nystagmus johtuu tasapainojärjestelmän häiriöstä, josta saadaan tietoa
LisätiedotSukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa
LisätiedotREFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo
REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS MITÄ REFLUKSI TARKOITTAA? Mahalaukun tai ohuensuolen sisällön pääsy ruokatorveen ilman oksentamista fysiologinen refluksi kenellä tahansa sopivissa olosuhteissa patologinen
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotJaakko Niinimäki, OYS
Jaakko Niinimäki, OYS ASR recall toteaa: MRI, jos MARS-protokolla UÄ vaihtoehto CT ei suositella Natiivikuvat? Inklinaatio 40 ± 10 Anteversio 15 ± 10 Pinnoiteproteesi Anteversio 15-25 Valgus ~5-10 Abduktio/inklinaatio
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotHuimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten?
Katsaus tieteessä Johanna Pekkola LT, erikoislääkäri HUS-kuvantaminen johanna.pekkola@hus.fi Riste Saat LL, erikoislääkäri HUS-kuvantaminen Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten? Kuvantamistutkimuksia
LisätiedotErotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto
Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista
LisätiedotLasten korvatulehdukset
Lasten korvatulehdukset Tuomo Puhakka Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Lääket.tri, dosentti TYKS Korvaklinikka Ei sidonnaisuuksia Luennon sisältö Syntymekanismi Riskitekijät Diagnostiikka
LisätiedotMENIEREN TAUTI JA SEN HOITO
Vertaistukityöryhmä: Pyykkö Ilmari, prof., Kentala Erna, dosentti, Levo Hilla, dosentti, Vinaya Manchaiah, Fil tri. (Audiologia) MENIEREN TAUTI JA SEN HOITO Mikä on Menieren tauti? Menieren taudilla tarkoitetaan
LisätiedotSeulontatutkimusten perusperiaatteet
Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,
LisätiedotVanhat korvat. Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus
Vanhat korvat Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus Ikähuonokuuloisuus Tarkoitetaan varsinaisesti muista sairauksista riippumatonta iän mittaan etenevää sensorineuraalista kuulovikaa Todettavissa jo 20 ikävuodesta
LisätiedotOtoskleroosileikkausten tulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa 1999-2008
Otoskleroosileikkausten tulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa 1999-2008 Results after otosclerosis surgery at Kuopio University Hospital in 1999-2008 Lauri Suojanen Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotHYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS
HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso
LisätiedotMelun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla
Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus
LisätiedotHuimauspotilaan kliininen tutkiminen
Katsaus tieteessä Jaana Korpela LT, neurologian erikoislääkäri, TYKS, neurotoimialue Riina Niemensivu LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, audiologian lisäpätevyys HUS, korva-, nenä- ja kurkkutautien
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotPET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala
PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?
LisätiedotPramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA
LisätiedotHUIMAUS Riina Niemensivu
HUIMAUS 10.1.2011 Riina Niemensivu Tasapainosta huolehtivat Aivot (pikkuaivot, aivorunko) Sisäkorvien tasapainoelimet Silmät Proprioseptinen eli asentotuntojärjestelmä Huimaus modifioituu aivojen kuorialueella
LisätiedotMenieren tauti. Potilaan opas SUOMEN MENIERE-LIITTO RY
Menieren tauti Potilaan opas SUOMEN MENIERE-LIITTO RY 2 Sisällys Lukijalle...3 Mikä on Menieren tauti...4 Menieren taudin oireet... 4 Miten Menieren tauti todetaan... 5 Taudin esiintyminen... 5 Menieren
LisätiedotKolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia
Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotKiertohuimauskohtauksia, kuulon heikkenemistä
Katsaus JOUKO KOTIMÄKI Ménièren taudin diagnostiikka Ménièren taudin diagnoosin tulisi pohjautua tähän tautiin viittaavaan anamneesiin (toistuvat ja vähintään 20 minuuttia kestävät Ménière-tyyppiset kiertohuimauskohtaukset,
LisätiedotHuimausoire ja. Mikael Ojala LKT, neurologian erikoislääkäri. Liikenteen turvallisuusvirasto
Huimausoire ja turvallinen toimintakyky i t k Mikael Ojala LKT, neurologian erikoislääkäri Liikenneturvallisuuslääkäri lääkä i Taustaani huimausasioissa Väitöskirja huimausdiagnostiikasta t HY 1989 Huimaako?
Lisätiedot1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT
1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT 7. MITÄ VOI TEHDÄ ITSE 8. APUVÄLINEET Pentti Simonen MITÄ TINNITUS
LisätiedotKohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016
Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotNLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotNeurologinen huimaus - käytännön diagnos6ikkaa. Mikko Kallela
Neurologinen huimaus - käytännön diagnos6ikkaa Mikko Kallela Tasapainojärjestelmän tehtävä 1. Varmistaa pystyssä pysyminen estää kaatuminen 2. Varmistaa ebä katse pysyy havaitussa kohteessa 3. Varmistaa
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotBAEP. Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste
BAEP Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste Ärsyke Kuulokynnystestaus kuulokkeilla klikäänillä, kesto n. 0,1 ms. Stimulus klik, voimakkuus 80 dbhl - 100dB kuulokynnyksen mukaan.
LisätiedotRanneluumurtumat. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka
Ranneluumurtumat Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka Esityksen sisältö Yleistä Triquetrum Trapezium Capitatum Lunatum Pisiforme Hamatum Veneluu Yleistä Jaetaan: Perilunaarisiin Aksiaalisiin
LisätiedotVirtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009
Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotNarkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä
Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö
Lisätiedot2.1 Ääni aaltoliikkeenä
2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotMiten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?
Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä
LisätiedotMuistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari
Muistisairaan kuulon kuntoutus Seminaari 12.12.2013 Kuulo * Kuulo on kyky havainnoida ääntä. * Korvien kautta ääni välittyy aivoihin. * Korvassa on ihmisen kuulo- ja tasapainoelimet. Johanna Juola 2 Kuulon
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotTyöohjeet. Kefalometrisen analyysin pisteet ja Harvold-analyysin normit
Työohjeet Kefalometrisen analyysin pisteet ja Harvold-analyysin normit Janna Waltimo-Sirén aseta filmi valopöydälle nenä vasemmalle teippaa tracing-paperi filmin päälle vain yläreunastaan siten, että nenä
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotMikä on paineen tunne korvassa?
Suomen Meniere liitto Paineen tunne ja endolymfaattinen hydropsi Vertaistuki Tiedosto Versio 1. SISÄLLYSLUETTELO Mikä on paineen tunne korvassa?... 2 Miten paine aistitiaan sisäkorvasssa?... 2 Paineen
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotNäkymätön KANSO. KUULEMISEN ILO löytynyt
Näkymätön KANSO KUULEMISEN ILO löytynyt Esittelyssä KANSO, Cochlearin uusi, huomaamaton kuuloratkaisu VAIN REAKTIOSI PALJASTAA KANSON. Tietoja KANSOSTA Kanso on korvan ulkopuolella käytettävä kuuloratkaisu,
LisätiedotTinnitus tutuksi ja turvalliseksi. Kyösti Laitakari
Tinnitus tutuksi ja turvalliseksi Kyösti Laitakari Tinnituksen määritelmä Tinnitukseksi sanotaan äänihavaintoa, joka ei ole peräisin ulkoisesta äänilähteestä eikä ole tunnistettavaa puhetta tai musiikkia.
LisätiedotLähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen
Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen Mia Jernfors Avoterveydenhuollon ylilääkäri 30.9.2015 Ei sidonnaisuuksia Perusturvakuntayhtymä Karviainen Vihti (29 000) Karkkila (9 000) Ulkoistettu
LisätiedotAkuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka
Akuutti vatsa raskauden aikana Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa Äkillisesti alkanut tai voimistuva tunteja tai päiviä kestävä vatsakipu Tila saattaa vaatia
LisätiedotMikrotia ei ainoastaan korvaongelma
Tuomas Klockars, Erna Kentala, Kirsti Hurmerinta, Jussi Jero, Sirpa Ala-Mello, Samuli Suutarla ja Jorma Rautio KATSAUS Mikrotia ei ainoastaan korvaongelma Mikrotia tarkoittaa korvalehden poikkeavaa pieni
LisätiedotÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN
ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN Suomen audiologian yhdistyksen työryhmä: Lars Kronlund Lauri Viitanen Tarja Wäre Kerttu Huttunen Nämä ohjeet ovat päivitetty versio Valtakunnallisten
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotKorva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:
Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista
LisätiedotMonisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015
Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015 Eeva Leino, neurol erl, kuntoutuksen dos, Kuntoutusylilääkäri Tays Hoidon vaikuttavuus riippuu Diagnoosin ja hoitomenetelmien
LisätiedotJuha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy
Sädehoitopäivät, 16-17.4.2015, Turku MRI-pohjainen sädehoito Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy Sädehoidon työvaiheet ja kuvien käyttö
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotInfraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy
Infraäänimittaukset DI Antti Aunio, Aunio Group Oy antti.aunio@aunio.fi Mitä infraääni on? Matalataajuista ilmanpaineen vaihtelua Taajuusalue < 20 Hz Ihmisen kuuloalue on tyypillisesti 20-20 000 Hz Osa
Lisätiedotrosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta
rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista
LisätiedotGLAUKOOMAKENTTIEN TULKINTA. SSLY 2018 Dos. Päivi Puska, HYKS
GLAUKOOMAKENTTIEN TULKINTA SSLY 2018 Dos. Päivi Puska, HYKS Sidonnaisuudet Luennoijana Alconin, Allerganin ja Santenin järjestämissä tilaisuuksissa Kaarisäikeet (Bjerrum alue) vertikaalisesti: 5:stä 20
LisätiedotSykkivän tinnituksen kuvantamisdiagnostiikka. Tapani Tikkakoski, Michaela K. Bode, Pertti Siponen ja Topi Siniluoto
Katsaus Sykkivän tinnituksen kuvantamisdiagnostiikka Tapani Tikkakoski, Michaela K. ode, Pertti Siponen ja Topi Siniluoto Sykkivän tinnituksen yleisimmät kuvantamismenetelmin todettavat syyt ovat verisuonivariaatiot,
LisätiedotThorax NSO SISÄLTÖ. röntgenkuvauksen indikaatiot ja. Thorax-röntgenkuvauksen indikaatiot
THX1 kuvantulkinta 2013 SISÄLTÖ Thorax NSO thorax-kuvauksen indikaatiot ja tekniikka (makuu- ja pystythorax) thorax-kuvan systemaattinen analysointi thorax-lausunnon komponentit nenän sivuonteloiden röntgenkuvauksen
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotRemeron. 13.11.2013, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Remeron 13.11.2013, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Masennus on sairaus, jossa surullisuuden tunne ja
LisätiedotTässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille
Eevi Jacksen 2016 Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille pinnallisia syviä munasarjakystia = endometrioomia Video erinäköisistä
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotKOKEMUKSIA KUUROJEN LASTEN MOLEMPIEN KORVIEN IMPLANTOINNEISTA
KOKEMUKSIA KUUROJEN LASTEN MOLEMPIEN KORVIEN IMPLANTOINNEISTA Johanna Luukkanen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Joulukuu 2010 Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotHyvänlaatuisen asentohuimauksen fysioterapeuttinen tutkiminen ja hoito
Laura Hirvonen Hyvänlaatuisen asentohuimauksen fysioterapeuttinen tutkiminen ja hoito Opas Hyvinkään sairaalan fysioterapiayksikköön Alaotsikko Metropolia Ammattikorkeakoulu Fysioterapeutti AMK Fysioterapian
LisätiedotIdiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS
Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu Ikä Primaarikäyryys Luokitusjärjestelmät Luokittelu iän perusteella I Infantiili
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotHUULI- JA SUULAKIHALKIOT
HUULI- JA SUULAKIHALKIOT halkiotyypit hammashoidon ja oikomishoidon erityispiirteet luunsiirtoleikkaus ortognaattinen kirurgia Dos Arja Heliövaara, HUSUKE HUULI- JA SUULAKIHALKIOT huuli-suulakihalkiot
LisätiedotMihin vaikeasti vammaisten hoidon rajoituspäätökset perustuvat ja kuka päättää?
Mihin vaikeasti vammaisten hoidon rajoituspäätökset perustuvat ja kuka päättää? Tuula Lönnqvist Lastenneurologian dosentti HYKS LNS Neurologian toimiala / Lastenneurologian konsultaatioyksikkö Seminaari:
LisätiedotAIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA
AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA Olli Tenovuo Ylilääkäri, yksikön johtaja TYKS Aivovammakeskus HISTORIAA Aivovammojen historia on yhtä vanha kuin ihmisenkin historia Antiikin
LisätiedotTasapaino - huimaus. Hannu Tapiovaara 2016
Tasapaino - huimaus Hannu Tapiovaara 2016 Joka kolmas yli 65-vuotias ja joka toinen yli 80-vuotias kaatuu ainakin kerran vuodessa Huimaus on kuudenneksi yleisin syy yleislääkärin vastaanotolle hakeutumiseen.
Lisätiedot