AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op)

Transkriptio

1 AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op) Kurssin avausluento Tervetuloa mukaan! Jouni Virtaharju,

2 KURSSIN IDEA JA TAVOITE Tutustua kolmeen (neljään) erilaiseen tapaan tehdä organisaatioteoriaa: modernistinen, symbolis-tulkinnallinen, postmodernistinen, (kriittinen) organisaatiotutkimus Esitellä organisaatioteorian keskeiset teemat ja niiden keskeisimmät teoriat ympäristö, sosiaalinen rakenne, teknologia, kulttuuri, fyysinen rakenne, valta, kontrolli & konflikti Jäsentää sosiologisen organisaatiotutkimuksen kokonaiskuvaa Auttaa opiskelijoita liittämään omat käsityksensä ja olettamuksensa organisaatiotutkimuksen eri traditioihin Ymmärtää muiden organisaatio & johtamis teeman kurssien taustoja Ymmärtää organisaatioiden monimuotoisuutta, sekä teoreettisesta että käytännöllisestä näkökulmasta

3 KURSSIMATERIAALI Hatch, M.J. & Cunliffe, A.L. (2012) Organization Theory: Modern, Symbolic, and Postmodern Perspectives. 3rd ed. Oxford: Oxford University Press.) Kirjasta on olemassa kolme painosta. Käytämme uusinta, sillä se tuo uusia, kiinnostavia teemoja mukaan. Lisäksi se on paremmin kirjoitettu kuin 2. painos. Artikkelikokoelma (max artikkelia, luennot 3-9) Luemme pari klassikkoa sekä uusia, kirjaa täydentäviä artikkeleita Artikkelit antavat esimerkkejä siitä miten organisaatioteoreettista tutkimusta oikeasti tehdään

4 KURSSIAIKATAULU 1. luento: ke Johdanto kurssin sisältöön, klassinen käsitys 2. luento: ke Kurssin viitekehys: modernismi, symbolismi, postmodernismi, KT1 3. luento: ke Organisaatio ja ympäristö, KT2 4. luento: ke Organisaation sosiaalinen rakenne, KT3 5. luento: ke Organisaatio ja teknologia, KT4 6. luento: ke Organisaatiokulttuuri, KT5 7. luento: ke Organisaation fyysinen rakenne, KT6 8. luento: ke Valta, kontrolli ja konfliktit organisaatiossa, KT7 9. luento: ke Yhteenveto kurssin teemoista, LE 10. luento: ke Opiskelijoiden loppuväittelyt KT=kotitehtävän deadline, LE=loppuesseen dl Loppuessee on lyhyt yhteenveto (3-5 sivua), jossa kootaan yhteen Hatchin ja yhteenvetoluennolla esitettyjen vaihtoehtoisten Organisaatioteoria-esitysten sisältö. Kotitehtävät (KT) ovat noin A4:n mittaisia vastauksia opettajan antamiin kysymyksiin. Kurssin idea on, että tekstit luetaan, jotta voimme yhdessä keskustella niiden sisällöstä ja merkityksestä. Pisteet tulevat sitten bonuksena.

5 KURSSIN SUORITTAMINEN Luento-osallistuminen ala 2 pistettä/luentokerta, max 20% kokonaisarvosanasta Luentojen etukäteistehtävät ala 0, 2 tai 4 pistettä/luentokerta, max 40% kokonaisarvosanasta Yhteenvetoessee 0-20 pistettä, max 20% kokonaisarvosanasta Loppuväittely 0 tai 20 pistettä, max 20% kokonaisarvosanasta Kurssin läpäisyyn vaaditaan 50% maksimipisteistä.

6 LUETTAVA MATERIAALI Luento 1: Johdanto, klassinen näkökulma organisaatioteoriaan Ei artikkelia Luento 2: Modernistinen, symbolinen, ja postmoderni näkökulma Hatch, sivut Luento 3: Organisaatio ja ympäristö Hatch, sivut Artikkeli: täsmennän myöhemmin Luento 4: Organisaation sosiaalinen rakenne Hatch, sivut Artikkeli: täsmennän myöhemmin Luento 5: Organisaatio ja teknologia Hatch, sivut Artikkeli: täsmennän myöhemmin Luento 6: Organisaatiokulttuuri Hatch, sivut Artikkeli: täsmennän myöhemmin Luento 7: Organisaation fyysinen rakenne Hatch, sivut Artikkeli: täsmennän myöhemmin Luento 8: Valta, kontrolli ja konfliktit organisaatiossa Hatch, sivut Artikkeli: täsmennän myöhemmin Luento 9: Yhteenveto kurssin sisältöalueista Hatch, sivut Baum, J.A.C. ja Rowley, T.J. (2002) Introduction. In Baum, J.A.C. (Ed.). The Blackwell Companion to Organizations. Blackwell Publishers. Chia, Robert (2003) Organization Theory as a Postmodern Science. In Tsoukas, H. and Knudsen, C. (Eds.) The Oxford Handbook of Organization Theory: Meta-theoretical Perspectives. Oxford University Press. Lisäksi jotain myöhemmin täsmennettävää

7 MIKÄ ON ORGANISAATIO?

8 MIKÄ ON ORGANISAATIO? (1/5) Oxford English Dictionary: organization Social organizations The condition of being organized The action or process of organizing An organized body of people with a particular purpose, as a business, government department, charity, etc. Biologia & lääketiede The development or coordination of parts (of the body, a body system, cell, etc.) in order to carry out vital functions An organized structure; a body; an organism.

9 MIKÄ ON ORGANISAATIO? (2/5) Oxford English Dictionary: (to) organize To give organic structure or function to To arrange into a structured whole To systematize To coordinate or manage the activities of (a group of people) (lat) organum: työväline, instrumentti Organized vs. disorganized

10 MIKÄ ON ORGANISAATIO? (3/5) Organisaation ominaisuuksia Koostuu ihmisistä, jotka toimivat yhteisen tarkoitusperän eteen Toiminta tavoitteellista Työnjako Hierarkia Kontrollimekanismit Organisaatiot ovat välineitä, mutta koostuvat ihmisistä instrumenttinäkökulma kollektiivinäkökulma Yleisin määritelmä: Social structures created by individuals to support the collaborative pursuit of specified goals

11 MIKÄ ON ORGANISAATIO? (4/5) Level of analysis social psychological level organizational structure level ecological level Are organizations to be viewed as (Emirbayer 1997) entities (substantialist definition) Organization, ns. olio-ontologinen käsitys processes (relational definition) Organizing, ns. prosessiontologinen käsitys

12 MIKÄ ON ORGANISAATIO? (5/5)

13 PUURAKENTEET VS. RIHMASTO- RAKENTEET Arborescent systems Rhizomatic stems Principle of hierarchy: Arborescent structures have established hierarchies through which flows must necessarily pass. Principle of homogeneity: All differences can be resolved in a more fundamental unity. Principle of unity: Multiplicities are stable unities, formed through connections between stable lower order unities. Principle of concentricity: Spaces are ordered in a nesting hierarchy of importance. Higher order problems must be challenged at an equal or greater level of scale or power. Principle of structure: Foundational principles provide a generative order for arborescent organizations. Principle of connection: Any point of a rhizome can be connected to any other, and must be. Principle of heterogeneity: Traits are not necessarily linked to traits of the same nature. Principle of multiplicity: There is no unity to serve as a pivot in the object, or to divide in the subject. There is not even the unity to abort in the object or return in the subject. Principle of asignifying rupture: A rhizome may be broken, shattered at a given spot, but it will start up again on one of its old lines, or on new lines. Principle of cartography: A rhizome is not amenable to any structural or generative model. It is a stranger to any idea of genetic axis or deep structure. Kuronen, T. & Huhtinen, A. (2016) Organizing Conflict: The Rhizome of Jihad. Journal of Management Inquiry. DOI: /

14 ORGANISAATIOTEORIA Klassiset vaikutukset - agraariyhteisöstä teolliseen yhteiskuntaan

15 TEOLLISTUMINEN KONTEKSTINA Uudet teknologiatà lihasvoimasta konevoimaan. Vapaakaupan kehitys à uudet markkinat, volyymin kasvu Potentiaaliset tuotot houkuttelivat uusia tehtaita à kilpailu à teknologian kehittyminen edelleen Valmistusteknologian monimutkaistuminen ja tehtaiden suurentuminen vaati organisatorisen osaamisen lisääntymistä à keskijohdon synty ja työntekijöiden vallan kasvaminen

16 All the world over and at all times there have been practical men, absorbed in irreducible and stubborn facts : all the world over and at all times there have been men of a philosophical temperament who have been absorbed in the weaving of general principles. It is this union of passionate interest in the detailed facts with equal devotion to abstract generalization which form the novelty of our present society. Alfred North Whitehead (1925)

17 KLASSISET YHTEISKUNTATIETEILIJÄT Tarkastelivat muutoksia yhteiskunnassa Karl Marx: Pääoman valta, kannattavuus, tuotantokustannukset, kontrolli organisaatioissa Max Weber: Byrokratian teoria, säännöt Émile Durkheim: Työnjaon merkitys organisaatioissa, epävirallinen organisaatio, työntekijöiden sosiaaliset tarpeet.

18 KLASSISET LIIKKEENJOHTAJAT Kuvasivat ajan parhaita käytäntöjä Frederick Taylor: Tieteellinen liikkeenjohto Henri Fayol: Managerin tehtävät Chester Barnard: Yhteistyön, kommunikaation ja motivaation merkitys työorganisaatioissa Mary Parker Follett: ryhmien itsehallinta ja oppiminen

19 KLASSISTEN ORGANISAATIOTEORIOIDEN PIIRTEITÄ Suljettu systeemi ympäristön sivuuttaminen Rationalismi Kontrollikeskeisyys Optimiratkaisun etsintä Organisaation instrumenttiluonne Ml. yhteistyön ja ryhmien oppimisen korostaminen

20 To administer a social organization according to purely technical criteria of rationality is irrational, because it ignores the nonrational aspects of social conduct. Peter M. Blau (1956)

21 ORGANISAATIOTEORIAN KEHITYS (PERROW 1973) 1. Tieteellisen liikkeenjohdon nousu ja tuho 2. Työn humanisointi (yhteistyö, demokratia, autonomia) 3. Budjettibyrokraattien vastaisku 4. Politiikka liittyy peliin (valta, konfliktit, päätöksenteko) 5. Teknologia jyrää 6. Ratkaisu onkin - Tavoitteissa, ympäristössä ja systeemeissä!

22 LEAVITTIN TIMANTTI Rakenne Tavoitteet Teknologia Ihmiset (Leavitt 1965)

23 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖ KULTTUURI SOSIAALINEN RAKENNE FYYSINEN RAKENNE TEKNOLOGIA YMPÄRISTÖ VALTA YMPÄRISTÖ

24 Gareth Morgan: Images of Organization (1986, 1997) Organisaatioita on tarkasteltu organisaatiotutkimuksen piirissä mm. koneina (machines)...biologisina organismeina (organisms)...tiedon ja osaamisen keskittyminä (brains)...kulttuureina (cultures)...poliittisina järjestelminä (political systems)...psyykkisinä vankiloina (psychic prisons)...jatkuvasti muuttuvana virtana (flux and transformation)...vallankäytön välineinä (instruments of domination) Kutakin näistä metaforista kuvaa oma organisaatiotutkimuksen alueensa ja osalla näistä on ollut myös suuri merkitys käytännön johtamiskäytäntöjen muotoutumiseen menneen 100 vuoden aikana.

25 SEURAAVAKSI LUENNOKSI Lue Hatchin kirjan sivut Kirjoita 1-2 sivun mittainen teksti, jossa vastaat seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitä etuja systeemiteoreettinen tarkastelu toi organisaatiotieteeseen? 2. Mitä sellaista symbolis-tulkinnallinen näkökulma pystyy selittämään, jota modernistinen näkökulma ei selitä? 3. Mikä on postmodernistinen organisaatiotutkimuksen keskeisin tutkimuskohde? Vastaukset printtinä seuraavalle luennolle tai sähköpostitse osoitteeseen seuraavaan luentoon mennessä.