M I R J A T A R N A N E N & J O H A N N A K A I N U L A I N E N

Transkriptio

1 ILMIÖL ÄHTÖINEN JA TUTKIVA OPPIMINEN M I R J A T A R N A N E N & J O H A N N A K A I N U L A I N E N

2 Menneisyys Tulevaisuus Opettajajohtoisuus Summatiivinen arviointi Vähän palautetta Tietäminen ja ymmärtäminen Yksilön osaaminen Oppijalähtöisyys Oppimaan oppiminen Kriittinen ajattelu Ongelmanratkaisutaidot Yhteistyö Elämähallinnan taidot Rotherham & Willingham 2009; Silva 2009

3 PERINTEINEN LINEAARINEN PEDAGOGINEN MALLI Käsitteet Esimerkit Harjoittelu keskustelu Arviointi

4 UUDEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN OPPIMISK ÄSIT YS Oppilas on aktiivinen toimija, joka oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa Myönteiset tunnekokemukset, ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, aikuisten ja eri yhteisöjen kanssa. Oppiminen on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua ja näiden prosessien monipuolista arvioimista Koska oppilaan minäkuva ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaa toiminnalleen, oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus on erittäin tärkeää

5 KOHTI AKTIIVISTA OPPIMISTA Keskeistä aktiivissa lähestymistavoissa Oppija on keskiössä; hän on aktiivinen Oppimista suunnitellaan, ohjataan ja tuetaan pitempinä jaksoina Tavoitteista on kaikki tietoisia ne ovat jaettuja Oppimisessa yhdistetään eri tiedonaloja/oppiaineita, koska oppimisen lähtökohtana todellisen maailman ilmiöt, ongelmat kuitenkin opiskelu vaiheistetaan ja pilkotaan tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin tavoitellen jäsentynyttä tietoperustaa ja perusteellista oppimista Tiedonhaku on monipuolista Arviointi kohdistuu tietoihin ja taitoihin sekä yksilön että ryhmän toiminnan tasolla HAASTEENA: Tehtävän kiinnostavuus ja haasteellisuus sekä sopiva vaativuustaso oppijoiden näkökulmasta.

6 INTEGROIVISTA AIHEKOKONAISUUKSISTA INTEGROIVIIN/EHEYTTÄVIIN MONIAL AISIIN OPPIMISKOKONAISUUKSIIN POPS Ihmisenä kasvaminen 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 3. Viestintä- ja mediataito 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 6. Turvallisuus ja liikenne 7. Ihminen ja teknologia Perusopetuksen toimintakulttuurin periaatteet 2016 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Hyvinvointi ja turvallinen arki Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Osallisuus ja demokraattinen toiminta Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen Laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet 2016 Ajattelu ja oppimaan oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Työelämätaidot ja yrittäjyys Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

7 MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Velvoite opetussuunnitelmasta: Oppilaiden opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa Oppimiskokonaisuudet suunnitellaan riittävän pitkäkestoisiksi siten, että oppilailla on aikaa syventyä oppimiskokonaisuuden sisältöön ja työskennellä tavoitteellisesti, monipuolisesti ja pitkäjänteisesti. POPS 2014

8 MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET tarkoituksena on käsitellä toiminnallisesti oppilaiden kokemusmaailmaan kuuluvia ja sitä avartavia asioita, jolloin tavoitteena on vahvistaa oppilaiden osallisuutta nostaa esiin oppilaiden merkityksellisiksi kokemia kysymyksiä lisätä mahdollisuuksia opiskella erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön vahvistaa arkiosaamista ja kestävän elämäntavan mukaista toimijuutta sekä innostaa oppilaita toimimaan yhteisöä ja yhteiskuntaa rakentavalla tavalla.

9 JATKUMO OPPIAINELÄHTÖISESTÄ OPETUKSESTA ILMIÖLÄHTÖISEEN OPETUKSEEN Äidinkieli Liikunta Musiikki Käsityö Ympäristöoppi Matematiikka Jne.

10 1) TEEMAA LÄHESTYTÄÄN ERI OPPIAINEIDEN NÄKÖKULMISTA Suomi 100 (Collanus 2009, Draken & Crawford Burnsin 2004 pohjalta)

11 2) TIEDONALOJEN VÄLINEN INTEGRAATIO (Collanus 2009, Draken & Crawford Burnsin 2004 pohjalta)

12 3) ONGELMA- TAI ILMIÖLÄHTÖINEN OPPIMINEN Minä 2080-luvulla (tulevaisuudentaidot) Miksi ruska on tänä vuonna parempi kuin viime vuonna? "Miten kirjallisuus voi jakaantua niin moniin eri osiin?" Miten opettajan auktoriteetti muodostuu? (Collanus 2009, Draken & Crawford Burnsin 2004 pohjalta) Miksi sijaiset ovat aina äkäisiä?

13 ONGELMALÄHTÖINEN OPPIMINEN (PBL) 1. Epäselvien käsitteiden selventäminen Opiskelijat etsivät käsitteet, joiden merkitys ei ole heille selvä. 2. Ongelman määrittely Opiskelijat keskustelevat avoimesti ongelmasta. 3. Aivoriihi Opiskelijat pyrkivät muodostamaan, testaamaan ja vertailemaan erilaisia hypoteeseja ja selitysmalleja. 4. Selitysmallin rakentaminen Ryhmän määrittelemä ongelma analysoidaan yksityiskohtaisesti erilaisia selitysmalleja vertaamalla. Aivohiiressä esiin tulleita ajatuksia perustellaan ja järjestellään suuremmiksi kokonaisuuksiksi. 5. Oppimistavoitteiden määrittäminen Opiskelijat kirjaavat ylös yhteiset oppimistavoitteet, jotka ohjaavat itsenäistä opiskelua. 6. Itsenäinen opiskelu Opiskelijat perehtyvät itsenäisesti aiheeseen. Tässä vaiheessa voidaan myös järjestää luentoja itsenäisen opiskelun tueksi. 7. Itsenäisen opiskelun tulosten jakaminen Keskustelu lähtee liikkeelle oppimistavoitteista. Opiskelijat vertaavat uusia tietojaan ja auttavat toisiaan ymmärtämään opiskeltua aihetta. Keskustelun tavoitteena on perusteellinen analyysi ongelmasta. Lindblom-Ylänne, S. & Iivanainen,2003

14 KOLLABORATIIVINEN OPPIMINEN Uusi tieto rakentuu aikaisemman opitun pohjalle Ympäristöllä on merkittävä vaikutus oppimiseen Oppiminen on aktiivista Kaksi tai useampi henkilö pyrkii yhteisiä tavoitteita kohti; ryhmätyötaitoja opitaan työskentelemällä yhdessä Kieli on keskeinen artefakti, myös muita työkaluja käytetään tiedon rakentumiseen, esim. materiaalit ja laitteet Vuorovaikutus on neuvottelevaa Yhteisöllinen ongelmanratkaisu, joka ymmärretään monimutkaisena sekä kognitiivista että sosiaalista osaamista vaativana taitona. Ongelmanratkaisussa yhdistyvät osallistuminen, näkökulman ottaminen, tehtävän säätely, sosiaalinen säätely sekä tiedon rakentaminen, mutta myös mahdollisesti kriittinen ajattelu, päätöksen tekeminen ja yhteistyö. (Hesse ym. 2015) Vygotsky 1978; Dillenbourg 1999

15 PROJEKTIOPPIMINEN Keskeistä oppijalähtöisyys ja oppijoiden aktiivisuus Merkitysten konstruointi kokemusten pohjalta Vuorovaikutus ympäröivän maailman kanssa Keskeistä kysyminen, hypoteesien esittäminen, selittäminen, pohtiminen, muiden ideoiden haastaminen ja uusien ideoiden kokeileminen. Eräänlaisen projektioppimisen mallina voidaan pitää seuraavia vaiheita: 1) ratkaistavan kysymyksen tai ongelman määritteleminen, 2) kohteena olevan kysymyksen tai ongelman tutkiminen, 3) ratkaisun löytäminen yhteistoiminnallisesti työskennellen ja teknologiaa hyödyntäen ja 4) konkreettisten ratkaisujen jakaminen artefakteina, jotka heijastelevat ryhmän oppimista. (Krajcik & Blumenfeld 2006, Krajcik ym. 2002; Tarnanen & Kostiainen, tulossa)

16 TUTKIVA JA ILMIÖLÄHTÖINEN OPPIMINEN Pedagoginen malli, jonka tarkoituksena on ohjata käsittelemään ja tuottamaan uutta tietoa yksin ja yhdessä asiantuntijamaisella tavalla Keskeistä kysyminen oppilaat/opiskelijat asettavat itse kysymyksiä, joita lähtevät selvittämään Yksin ja yhdessä henkilökohtainen ja yhteisöllinen asiantuntijuus Laajempia, oppiaine- tai tieteenrajat ylittävien kokonaisuuksien opiskeleminen ilmiölähtöisesti Oppilaat/opiskelijat nostavat esiin ilmiön ja määrittelevät ja rajaavat sitä yhdessä opettajan tuella Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. (2004)

17 MIKÄ ON ILMIÖ? voi olla kulttuurinen, matemaattinen tai fyysinen tai se voi olla tapahtuma tai sarja tapahtumia Ilmiöt voivat olla myös erilaajuisia, kunhan niihin löytyy havaittava tai tunnistettava näkökulma ja niitä voi lähestyä erilaisista tiedonalan näkökulmista. Ilmiö voi pilkkoutua myös pienemmiksi ilmiöiksi, joita lähestytään tutkivalla otteella ja erilaisin työtavoin. Oppimisen kannalta ilmiö on optimaalinen, kun se on riittävän monipuolinen opittavien asioiden ja oppimisen tavoitteiden näkökulmasta ja sitä voi tarkastella eri tieteenaloja tai oppiaineita hyödyntäen (Lonka ym. 2015). Ilmiö on jotakin, mikä on koettua tai jotakin, mikä näyttäytyy tai realisoituu ihmisten kokemuksissa. Oppimisen kohteena oleva ilmiö voi olla oppijoiden itsensä valitsema mutta se voi olla myös opettajan tarjoama tai se voi nousta opetussuunnitelmasta. Tarnanen & Kostiainen, tulossa

18 ILMIÖLÄHTÖINEN OPPIMINEN Keskeistä oppijan oma oivallus ja kyky havaita ilmiöitä. Keskiössä prosessi, jossa ihminen ottaa tietoa vastaan aistiensa avulla ja käsittelee sitä valikoiden ja tulkiten kokemustensa, aikaisempien tietojensa ja omien tavoitteidensa pohjalta Lähtökohtana on, että eletyt kokemukset ovat tärkeämpiä kuin käsitteellinen ymmärryksemme ja suhteemme ilmiöön on ennemminkin kokemuksellinen kuin älyllinen/rationaalinen (Østergaard ym. 2010, 28). I lmiölähtöisessä oppimisessa on kyse ilmiön opiskelusta sen aidossa kontekstissa omien kokemusten sekä eri tieteenalojen teorioiden ja käsitteiden avulla. Se siis yhdistää mielekkäällä tavalla kokemuksellisuuden ja käsitteellisyyden. Tarnanen & Kostiainen, tulossa

19 Tutkivan oppimisen kehämalli Ymmärtäminen ja selittäminen Ongelmalähtöinen tiedon hankinta Ennakkokäsitysten esiin nostaminen Ideoiden työstäminen ja huomio keskeisissä käsitteissä Yhteisöllinen tiedonrakentelu "Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen" (Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 1999)

20 OKL:N OPETUSSUUNNITELMAN ILMIÖT JA KOMPETENSSIT ILMIÖT Vuorovaikutus ja yhteistyö Oppiminen ja ohjaus Kasvatus, yhteiskunta ja muutos Tieteellinen ajattelu ja tieto Osaaminen ja asiantuntijuus KOMPETENSSIT (YDINOSAAMISALUEET) 1. Eettinen osaaminen 2. Intellektuaalinen osaaminen 3. Viestintä ja vuorovaikutusosaaminen 4. Kulttuurinen, yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen osaaminen 5. Pedagoginen osaaminen 6. Esteettinen osaaminen

21 MILLAISIIN KOULUUN/KASVATUKSEEN/ VUOROVAIKUTUKSEEN LIITTYVIIN ILMIÖIHIN SINÄ OLET VIIME AIKOINA KIINNITTÄNYT HUOMIOTA?