VALTATIE 9 NOLJAKAN ERITASOLIITTYMÄ TOIMENPIDESELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Joensuun kaupunki Kaupunkirakenneyksikkö Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä VALTATIE 9 NOLJAKAN ERITASOLIITTYMÄ TOIMENPIDESELVITYS

2 TOIMENPIDESELVITYS 1 Tarkastus Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Harri Vaarala Jouko Hintsala, Jouni Mikkonen Teemu Matilainen Raportti

3 TOIMENPIDESELVITYS 2 SISÄLTÖ 1. Suunnittelualue Yleistä Suunnittelualue 3 2. Lähtökohdat ja nykytilanne Työn tarkoitus ja tavoitteet Aiemmat suunnitelmat ja selvitykset Nykytila Nykyiset järjestelyt Maankäyttö ja kaavoitus Selvityksen liikenteelliset lähtöoletukset ja liikennemäärät Liikenneonnettomuudet Liittymäalueen ongelmat Liikenteen toimivuustarkastelut Yleistä Nykyverkon toimivuus Ennustetut maankäytön muutokset ja tieverkon toimivuus niillä Kehittämispolku ja jatkotoimenpiteet Tie- ja katuverkon kehittämispolku Lyhyen aikavälin toimenpiteet Pidemmän aikavälin toimenpiteet Muut toimenpiteet Tavoiteverkon toimivuus Jatkotoimenpiteet Alustavat toimenpiteiden rakentamiskustannukset 18 LIITTEET Liite 1 Eteläisen ramppiliittymän vapaa oikea 1:500 Liite 2 Pohjoisen ramppiliittymän toimenpiteet, vaihe 1 1:500 Liite 3 Pohjoisen ramppiliittymän toimenpiteet, vaihe 2 1:500

4 TOIMENPIDESELVITYS 3 1. SUUNNITTELUALUE 1.1 Yleistä Suunnitelma on laadittu Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön toimeksiannosta. Ohjausryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Timo Ritala, Jarmo Tihmala, Ari Varonen, Juha-Pekka Vartiainen, Jukka Haltilahti ja Pekka Korpi-Hyövälti Joensuun kaupungilta sekä Patrik Hublin ja Pertti Asikainen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. Ryhmä on pitänyt kaksi kokousta. Suunnitelman on laatinut Ramboll Finland Oy, jossa työhön ovat osallistuneet Harri Vaarala, Erkki Malo, Jouko Hintsala, Juha-Matti Pohjolainen, Jouni Mikkonen ja Mikko Ruokolainen. 1.2 Suunnittelualue Suunnittelukohde sijaitsee Joensuun kaupungin keskustan luoteispuolella Noljakan ja Pilkon kaupunginosien alueella. Suunnittelualue käsittää valtatien 9 Noljakan eritasoliittymän rajautuen valtatiellä 9 eritasoliittymäalueelle ja katuverkolla Noljakantien ja Onttolantien suunnassa Marjalantien ja Linjatien välisen osuuden. Suunnittelualue on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualue

5 TOIMENPIDESELVITYS 4 2. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE 2.1 Työn tarkoitus ja tavoitteet Tämän työn tarkoituksena on laatia valtatielle 9 Noljakan eritasoliittymän toimenpideselvitys. Selvityksen pääpaino on liikenteellisen toimivuuden tarkastelussa. Työn tavoitteena on ollut selvittää liittymäalueen lyhyen ja pitkä aikavälin kehittämistarpeet ja määritellä liittymän toimenpiteille kehittämispolku. 2.2 Aiemmat suunnitelmat ja selvitykset Suunnittelualueelle ei ole laadittu eritasoliittymän, Linjatien ja Citymarketin katujärjestelyjen toteuttamisen jälkeen muita vielä toteuttamattomia katuverkon suunnitelmia. Noljakantien ja Marjalantien liittymä on alustavasti suunniteltu muutettavaksi kiertoliittymäksi, mutta tarkempia suunnitelmia siitä ei ole vielä tehty. Vuonna 2013 valtatie 9 muutettiin moottoritieksi. Tämä ei kuitenkaan aiheuttanut muutoksia Noljakan liittymäjärjestelyihin. 2.3 Nykytila Nykyiset järjestelyt Suunnittelualueen nykyiset kaistajärjestelyt on esitetty kuvassa 3. Onttolantien ja Linjatien liittymä sekä Onttolantien ja valtatien 9 molempien ramppien liittymät ovat liikennevalo-ohjattuja. Etelän suunnasta Linjatielle kääntyvät on kanavoitu vapaa oikea - järjestelyllä. Noljakantien ja Marjalantien liittymässä on kärkikolmiot sivusuunnista tuleville. Noljakantie ja Onttolantie ovat suunnittelualueella katuja. Onttolantie on maantietä radan alikulusta pohjoiseen.

6 TOIMENPIDESELVITYS 5 Kuva 2 Nykyiset kaistajärjestelyt Jalankulku ja pyöräily Jalankulku ja pyöräily on johdettu erillisellä, Onttolantien suuntaisella väylällä moottoritien yli. Kevyt liikenne risteää suunnittelualueella tasossa ajoneuvoliikenteen kanssa valo-ohjatusti moottoritien eteläisellä ja pohjoisella rampilla. Lisäksi kevyt liikenne risteää ajoneuvoliikenteen kanssa Noljakantien ja Marjalantien liittymässä. Onttolantien länsipuolella sijatsevalta pyörätieltä on yhteys Onttolantien ali Citymarketin pihaan. Moottoritien eteläpuolella on pyörätie, joka alittaa Onttolantien. Moottoritien alittavat pyörätieyhteydet ovat 450 m Onttolantien luoteispuolella ja 1100 m kaakkoispuolella eritasoliittymää.

7 TOIMENPIDESELVITYS 6 Joukkoliikenne Joukkoliikenteen pysäkit sijaitsevat Onttolantiellä Linjatien liittymän pohjoispuolella ja Noljakantiellä Marjalantien liittymän eteläpuolella sekä Marjalantien varressa. Lisäksi Joensuun suunnan rampilla on pysäkki. Joukkoliikenteen linjoja Joensuun keskustaan kulkee Onttolasta Noljakantietä, Marjalantieltä osa Noljakantien ja osa moottoritien kautta. Erikoiskuljetukset Noljakan eritasoliittymä sijaitsee suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkolla. Reitti kulkee idästä länteen valtatien 9 rinnakkaistiellä Siilaisen ja Ylämyllyn välillä katuverkkoa pitkin. Noljakan eritasoliittymän alueella ajetaan Noljakantie Marjalantie - reittiä. Lännestä itään reitti kulkee moottoritietä pitkin eritasoliittymien ramppien kautta Siilaisen eritasoliittymään. Kuva 3 Erikoiskuljetusreitti Maankäyttö ja kaavoitus Suunnittelualue sijoittuu kahden kaupunginosan alueelle; valtatien pohjoispuoli Pilkon kaupunginosaan ja eteläpuoli Noljakan kaupunginosaan. Suunnittelualue on asemakaavoitettu. Asemakaavassa on varaus suoralle erkanemisrampille eritasoliittymän koillisneljänneksessä, jossa Citymarketin pysäköintialue nykyisin osittain sijaitsee. Linjatien pohjoispuolelle, Citymarkettia vastapäätä, rakennetaan Lidl, jonka arvioitu asiakasmäärä tässä selvityksessä on noin 2000 henkilöautoa vuorokaudessa. Citymarketin korttelin itäpäähän on mahdollista vielä täydentyä toimintaa, ei todennäköisesti kuitenkaan kolmatta päivittäistavarakauppaa. Pilkon Citymarketin ja Linjatien pohjoispuolella olevalle alueelle on suunniteltu pienteollisuustontteja (Länsilinjan asemakaava). Kaava on lainvoimainen. Kuusivaara-Pilkon alueen toteutuminen on näillä näkymin kauempana tulevaisuudessa ja edellyttää tiivistä yhteistyötä Kontiolahden kunnan kanssa.

8 TOIMENPIDESELVITYS 7 Kuva 4 Ote asemakaavasta. Kuva 5 Ote yleiskaavasta Selvityksen liikenteelliset lähtöoletukset ja liikennemäärät Liikennemäärät on selvitetty liikennevalosilmukoilla toukokuussa 2015 ja Marjalantien liittymä on laskettu käsin kesäkuussa Liikennevirrat on esitetty seuraavissa kuvissa. Liikenne-ennuste vuodelle 2030 on tehty Joensuun seudun liikennemallilla, joka huomioi seudun maankäytön kasvualueet ja tieverkon kehittymisen. Joensuun seudun liikennemallissa on kuvattuna Joensuun lisäksi Liperi, Outokumpu, Polvijärvi ja Kontiolahti. Liikennemalli sisältää tämän alueen rajan ylittävän ja sisällä tapahtuvan liikenteen. Ennuste huomioi alueen maankäytön kasvualueet. Malli on päivitetty viimeksi vuonna 2012.

9 TOIMENPIDESELVITYS 8 Vuoden 2030 liikenne-ennusteessa on Onttolantien varaan tukeutuvaa uutta asutusta. Liikennemallin ennusteessa Linjatien alueen maankäytön muutosta ei ole huomioitu kaavan mukaisena. Se on huomioitu simulointimallissa lisätuotoksena. KAVL 2013 KAVL 2030 Kuva 6 Vuorokausiliikenteen liikennemäärät liikennemallissa 2013 ja 2030 Liikennetarkastelut perustuvat vuoden 2015 toukokuun perjantain aamu- ja iltaruuhkan liikennevirtoihin. (paitsi Marjalantien liittymässä). Tarkasteluissa käytetyssä simulointimallissa ennuste on tehty kasvattamalla liikennevirtoja liikennemallin liikenteen kasvua vastaavasti. Liikennemallissa ennuste vuodelle 2030 vastaa noin 1 % vuotuista kasvua. Tarkastelun liikennemäärät ovat perjantain liikennettä. Kuva 7 Vuoden 2015 aamuhuipputunnin liikennemäärät vasemmalla ja Iltahuipputunnin oikealla

10 TOIMENPIDESELVITYS Liikenneonnettomuudet Vuosina suunnittelualueella on tapahtunut yhteensä 45 liikenneonnettomuutta, joista kuusi johti henkilövahinkoon. Suurin osa on aineelliseen vahinkoon johtaneita autojen välisiä onnettomuuksia. Valo-ohjatut liittymät ovat onnettomuustilaston mukaan huomattavan turvallisia. Suurin onnettomuuskeskittymä on Marjalantien ja Noljakantien liittymässä, jossa kolme onnettomuutta on johtanut henkilövahinkoon ja kuusi aineelliseen vahinkoon. Noljakankaaren ja Suksimestarintien liittymässä on yksi kuolemaan johtanut onnettomuus. Marjalantien liittymän onnettomuusmäärä osoittaa sen, kuinka heikoksi turvallisuus menee, kun laaja kärkikolmiolla varustettu liittymä ruuhka-aikaan kuormittuu. Liittymässä on isot risteävät liikennevirrat ja suojatie jokaisella tulosuunnalla. Kuva 8 Liikenneonnettomuudet osallisten ja vakavuusasteen mukaan vuosina

11 TOIMENPIDESELVITYS Liittymäalueen ongelmat Suunnittelualueella ogelmana on lyhyet liittymävälit ja siitä johtuva koko eritasoliittymäalueen herkkä ruuhkautuvuus. Nykyiset liikennejärjestelyt välittävät liikenteen kohtuullisen hyvin. Kaupallisen toiminnan lisääntyminen Linjatien varressa herättää kysymyksen siitä, kuinka pitkälle liikennejärjestelyt sietävät liikenteen kasvua. Liikenneturvallisuuden kannalta Marjalantien ja Noljakantien liittymä on heikko. Turvallisuuspuute kielii myös toimivuusongelmasta; Marjalantieltä vasemmalle kääntyminen on ajoittain vaikeaa. Tämä taas siirtää liikennettä Marjalantieltä oikealle kääntyväksi, eli Joensuun keskustaan ajetaan Noljakantien kautta, koska moottoritielle pääseminen on vaikeampaa. Liikenne siis ajautuu reitille, jolle se ei kuulu. Varsinkin Idästä tulevan rampin toimivuus saattaa aiheuttaa jonoutumista, joka ulottuu moottoritielle saakka. Jonoutuminen moottoritielle saakka ei vielä toistaiseksi näy onnettomuustilastossa, mutta liikennemäärien kasvaessa onnettomuusriski on ilmeinen.

12 TOIMENPIDESELVITYS LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT 3.1 Yleistä Liikennejärjestelyjen toimivuutta on tarkasteltu Synchro/Simtraffic-ohjelmistolla aamu- ja iltaruuhkan nykyisillä ja liikenne ennusteen mukaisilla liikennemäärillä. Näin on etsitty liikenteen toimivuuden kipupisteet ja ajoitus. 3.2 Nykyverkon toimivuus Nykyisillä liikennemäärillä järjestelyt toimivat keskimääräisen arkipäivän aamuruuhkan kuormitusasteet ovat pahimmillaan 0,4-0,5 luokkaa ramppiliittymissä. Iltaruuhkan liikennemäärillä kuormitusasteet nousevat 0,8:aan Marjalantien ja Noljakantien liittymässä sekä 0,6-0,7 luokkaan ramppiliittymissä. Ruuhkatunteina jonoutumista esiintyy erityisesti Marjalantien suunnasta saapuvilla ajoneuvoilla. Perjantain liikennemäärät ovat paikasta riippuen % suurempia ja liikenteen toimivuus sen mukaan hiukan huonompi. Nykyisellä liikenneverkolla ja nykyisillä liikennemäärillä simuloitaessa viiveet tai jonojen pituudet eivät vielä kasva kohtuuttomiksi. Pisimmät viiveet (20-35s) syntyvät moottoritien eteläisellä ja pohjoisella rampilla sekä Onttolantien ja ramppiliittymien välillä. Kuva 9 Viiveet nykyverkolla ja nykyisillä liikennemäärillä. Vasemmalla aamuhuipputunti, oikealla iltahuipputunti. 3.3 Ennustetut maankäytön muutokset ja tieverkon toimivuus niillä Linjatien pohjoispuolelle, Citymarkettia vastapäätä, rakennetaan Lidl, jonka arvioitu asiakasmäärä tässä selvityksessä on noin 2000 henkilöautoa vuorokaudessa. Näin ollen iltahuipputunnin ajoneuvomäärä Linjatiellä lisääntyy noin 200 ajoneuvoa/tunti molempiin suuntiin.

13 TOIMENPIDESELVITYS 12 Linjatien varressa on asemakaavassa valmius toteuttaa myös erikoistavarakauppaa, jota tässä selvityksessä huomioitiin kem2, josta myyntialaa noin 70 % (8400 kem2). Erikoistavarakaupan tapauksessa 100 myyntineliötä tuottaa noin 20 asiakaskäyntiä eli 8400 kerrosneliötä tuottaa 1680 asiakasta vuorokaudessa. Erikoistavarakauppaan henkilöautolla saapuvien osuus on noin 93 %, joten henkilöautolla saapuu noin 1562 asiakasta vuorokaudessa. Keskimäärin yhdessä henkilöautossa matkustaa noin 1.63 asiakasta, joten henkilöautoliikenne erikoistavarakauppa tuottaa noin 959 henkilöautoa per vuorokausi. Iltahuipputunnille tästä määrästä ohjautuu noin 10 % eli 96 henkilöautoa/huipputunti molempiin suuntiin. Linjatien varteen on kaavassa mahdollisuus toteuttaa lisäksi päivittäistavarakauppaa, jota tässä selvityksessä huomioitiin 500 kem2. Tästä noin 70 % on myyntialaa (350 kem2). Tyypillisesti päivittäistavarakaupassa 100 myyntineliötä tuottaa noin 220 asiakaskäyntiä vuorokaudessa. Edelleen 93% asiakkaista saapuu henkilöautolla, keskimääräisen henkilömäärän ollessa noin 1.63 asiakasta per henkilöauto. Näin ollen henkilöautolla saapuu noin 44 henkilöautoa/huipputunti. Lisäksi on huomioitu liikennemallissa olevien Länsilinjan tulevan työpaikka-alueen ja Kuusivaara- Pilkon asutuksen laajenemisalueen liikenne, joka kulkee Onttolantietä Noljakan eritasoliittymän kautta moottoritielle. Vuorokausiliikenteen ennusteen perusteella sen määräksi iltahuipputunnin aikana arvioitiin 100 ajoneuvoa etelään ja 150 ajoneuvoa pohjoiseen Linjatien liittymän pohjoispuolella. Nykyisen tieverkon toimivuutta vuoden 2030 liikennetilanteessa on esitetty seuraavan sivun kuvissa. Simuloinneissa maankäytön muutosten lisäksi nykyistä liikennemäärää on kasvatettu 20 %. Näillä oletetuilla muutoksilla nykyisillä järjestelyillä verkon kapasiteetti loppuu useissa kohdissa: - Iltahuipputuntina Marjalantien ja Noljakantien liittymässä sivusuunnilta pääsy Noljakantielle estyy - Pohjoisrampin liittymässä silmukkaramppi jonoutuu moottoritielle - Linjatien liittymä toimii hyvin. (Liikennetuotosten lähde: Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa, YM 2008)

14 TOIMENPIDESELVITYS 13 Kuva 10 Vuoden 2030 iltahuipputunnin liikennemäärät

15 TOIMENPIDESELVITYS 14 Kuva 11 Vuoden 2030 iltahuipputunnin viivytykset nykyisillä liikennejärjestelyillä

16 TOIMENPIDESELVITYS KEHITTÄMISPOLKU JA JATKOTOIMENPITEET 4.1 Tie- ja katuverkon kehittämispolku Tie- ja katuverkon parantamistoimenpiteille määriteltiin kehittämispolku, jossa esitetään lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteitä. Lyhyen aikavälin toimenpiteet voivat olla pieniä liittymän parannustoimenpiteitä esim. lisäkaistoja tai kaistajärjestelyjen muutoksia sekä liikennevalo-ohjelmien muutoksia, jotka ovat toteutettavissa edullisesti tai nopealla aikataululla. Pidemmän aikavälin toimenpiteet ovat raskaampia toimenpiteitä, joilla tie- ja katuverkkoa muutetaan merkittävämmin esim. rakentamalla uusia ramppeja tai muokkaamalla koko liittymäalueen järjestelyt uudestaan. Kehittämispolun toimenpiteille arvioitiin myös alustavaa aikataulua, jolloin kukin toimenpide on liikenteen toimivuuden näkökulmasta ajankohtainen toteuttaa Lyhyen aikavälin toimenpiteet Nopeana toimenpiteenä ramppiliittymien liikennevaloihin toteutetaan ruuhkanpurkuohjelmoinnit, joilla saadaan liittymän viivytyksestä aiheutuva jono purettua pois moottoritieltä ja estetään vakavien peräänajo-onnettomuuksien riski. Toimenpide edellyttää ruuhkailmaisimien asentamista rampeille ja ohjelmointiin tehtäviä muutoksia. Toimenpide toteutetaan heti rahoituksen järjestyessä. Toinen lyhyen aikavälin toimenpide on Marjalantien ja Noljakantien liittymän parantaminen. Se voidaan toteuttaa muuttamalla se kiertoliittymäksi, jolla saadaan liittymän toimivuus ja turvallisuus parannettua. Liittymä on suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkolla kohdassa, jossa reitti tekee 90 asteen käännöksen. Tämä aiheuttaa toteutukselle omat haasteensa. Marjalantien liittymän kapasiteetti ylittyy perjantaisin jo nykytilanteessa, kun liikennemäärät lisääntyvät Linjatien varren toimintojen toteutuessa. Marjalantien ja Noljakantien kiertoliittymän rakentamisen yhteydessä etelärampin liittymään etelän tulosuunnalle toteutetaan vapaa-oikea. Tällä toimenpiteellä saadaan Marjalantieltä Joensuun keskustaan suuntautuvalle liikenteelle nykyistä joustavampi reitti. Toimenpiteellä voi ohjata Marjalantieltä Noljakantien kautta keskustaan kulkevaa liikennettä moottoritietä käyttävälle reitille. Vapaa oikea voi myös vähentää ruuhkatilanteessa esiintyvää Marjalantien kiertoliittymän tukkeutumisriskiä, joka voi aiheutua siitä, kun etelärampin valoliittymään kertyvä jono ulottuu kiertoliittymään saakka. Simulointimallissa tätä ei esiintynyt, mutta riski on olemassa, koska liittymäväli on niin lyhyt Pidemmän aikavälin toimenpiteet Pohjoisrampin liittymän toimenpiteenä parannetaan kapasiteettia lisäämällä kaistat etelän ja silmukkarampin tulosuunnille (vaihe1). Tällä saadaan moottoritien sillalta ja silmukkarampilta Onttolantien suuntaan lähtevät liikennevaloista kahdelle kaistalle. Näin Linjatielle kääntyvät voivat valita kaistan jo ennen liittymää. Silmukkarampilta voidaan kääntyä kahdelta kaistalta vasemmalle ja oikealle kääntyville on oma kaista, jolloin kultakin kaistalta voi kääntyä ainoastaan yhteen suuntaan. Tällä ramppiliittymän kapasiteettia voidaan parantaa ja valojen ajoituksia muuttamalla saadaan hyöty jaettua kaikille tulosuunnille. Molemmissa suunnissa uuden kaistan pituudeksi riittää noin 80 m. Pohjoisrampin kapasiteetin lisäämistarve tulee noin vuonna Pohjoisrampin liittymän kapasiteettia täytyy parantaa edellistä toimenpidettä tehokkaammin, jos Onttolantien varren maankäyttö kasvaa Linjatien pohjoispuolella. Toimivuutta voidaan parantaa em. toimenpiteen lisäksi toteuttamalla yksi lisäkaista etelän suuntaan Linjatien ja etelärampin välille (vaihe 2). Pohjoisrampin liittymään tulisi siten pohjoisen suunnasta kaksi suoraan jatkavien kaistaa, joista sisempi päättyy etelärampin vasemmalle kääntyvien kaistana sekä oikealle kään-

17 TOIMENPIDESELVITYS 16 tyvien kaista. Toimenpide edellyttää myös suojatien sekä jalankulku- ja pyöräilyväylän pientä siirtoa. Tämän tarkastelun pohjalta asemakaavassa olevaa Joensuun suunnasta tulevaa suoran rampin varausta ei tarvitse ottaa käyttöön tarkasteluajanjakson aikana (vuoteen 2030). Siitä huolimatta kaavavaraus kannattaa säilyttää Muut toimenpiteet Linjatielle toteutuvan Lidlin myymälän liittymän on kaavailtu aluksi olevan Citymarketin liittymien välillä. Myöhemmässä vaiheessa toinen liittymä tulisi Citymarketin lännen puoleisen liittymän kohdalle. Tämä nelihaarainen liittymä on toteutettava kiertoliittymänä, koska se ei väistämisvelvollisena toimi. Jos ennusteen liikennemäärät toteutuvat täysimääräisenä, liittymän toimivuutta on syytä parantaa vielä Citymarketin pihaan kääntyville vapaa-oikealla. Onttolantien liittymässä Linjatiellä oleva portaali on nykyisin väärässä paikassa. Se täytyy siirtää pysäytysviivalta kauemmaksi tulosuunnalle. Se voidaan toteuttaa ulokeportaalina ja sisällyttää joko Onttolantien ramppiliittymien tai Linjatien liittymien rakentamisen yhteydessä tehtäväksi. 4.2 Tavoiteverkon toimivuus Esitettyjen toimenpiteiden avulla kehitetyllä tieverkolla liikenteen toimivuus voidaan turvata vuoden 2030 ennustetulla liikennemäärällä. Suurimmat viivytykset esiintyvät moottoritien ramppiliittymissä. Liikennevalojen ajoituksen muutoksilla liittymäalueen toimivuutta voidaan ylläpitää. Marjalantien kiertoliittymä ja eteläisen ramppiliittymän vapaa oikea -ratkaisulla saadaan liikennettä sujuvammaksi ja turvallisemmaksi. Pidemmän aikavälin toimenpiteillä eli pohjoisen ramppiliittymän lisäkaistoilla saadaan varmistettua liikenteen sujuvuus myös moottoritien pohjoispuolella. Pohjoisen silmukkarampin toinen vasemmalle kääntyvä kaista säilyy edelleen suosituimpana, koska suurin osa moottoritieltä saapuvista haluaa kääntyä Linjatielle heti ramppiliittymän jälkeen. Silmukkarampin jonoutuminen estetään ruuhkanpurkutoiminnolla, joka päästää rampille kertyneen pitkän jonon katuverkolle. Tätä toimintoa ei simulointimalliin voitu kuvata.

18 TOIMENPIDESELVITYS 17 Kuva 12 Vuoden 2030 Iltahuipputunnin (perjantai) viivytykset kehitetyllä liikenneverkolla 4.3 Jatkotoimenpiteet 1. Joensuun kaupunki jatkaa toimenpidekohteiden suunnittelua 2. Ruuhkanpurut toteutetaan heti 3. Marjalantien kiertoliittymä ja vapaa oikea etelärampin liittymään toteutetaan lähivuosina 4. Seurataan liikenteen kasvua ja varaudutaan pohjoisrampin toimenpiteisiin. Alustavasti tarve lisäkaistoille saavutetaan vuonna 2022.

19 TOIMENPIDESELVITYS ALUSTAVAT TOIMENPITEIDEN RAKENTAMISKUSTAN- NUKSET Alustavat rakentamiskustannusarviot on laskettu katuosuuksittain Rola- ja Holahankeosakustannuslaskentaa käyttäen huhtikuun 2015 hintatasossa (maanrakennuskustannusindeksi 110,60 (2010 = 100)) yleissuunnitelmatarkkuudella. Katurakentamisen kustannusarvio sisältää rakennusosien lisäksi työmaatehtävät ja tilaajatehtävät. Kustannuksiin ei sisälly arvonlisäveroa. Kustannusarvio tarkentuu jatkosuunnittelussa. Taulukossa on alustavasti esitetty toteuttajat ja kustannusjakoneuvotteluja edellyttävät kohteet. ELY:n kohteissa tulee huomioida mahdollinen tarve tiesuunnitelman laatimiselle. Lähtökohtaisesti kaikki maanteille esitetyt toimenpiteet voidaan toteuttaa nykyisellä tiealueella. KUSTANNUSARVIO Alustava toteuttaja POS ELY Joensuun kaupunki Liikennevalojen ruuhkanpurkumuutokset X X Etelärampin liittymään Pohjoisrampin liittymään Eteläisen ramppiliittymän X vapaa oikea -järjestely Kaistamuutokset Alikulun jatkaminen Työmaatehtävät Tilaajatehtävät Pohjoisen ramppiliittymän X X kaistamuutokset (vaihe 1) Kaistamuutokset Työmaatehtävät Tilaajatehtävät Pohjoisen ramppiliittymän X kaistamuutokset (vaihe 2) Kaistamuutokset Työmaatehtävät Tilaajatehtävät Noljakantien ja Marjalantien X kiertoliittymä Kiertoliittymä Tilaajatehtävät Yhteensä KUSTANNUSARVIO MUUT TOIMENPITEET Linjatien kiertoliittymä X Kiertoliittymä Tilaajatehtävät Linjatien portaalin siirto ja uusiminen

20 Marjalantie Uusi kiertoliittymä, erillisen suunnitelman mukaisesti 3,50 R=48 4,75 R=12 Onttolantie Nykyisen alikulun jatkaminen R=72 Nykyisen valaisinpylvään siirto JOENSUUN KAUPUNKI PVM VT9 NOLJAKAN ERITASOLIITTYMÄN TOIMENPIDESELVITYS Eteläisen ramppiliittymän vapaa oikea MK 1:500 Ramboll Kirjastokatu Kuopio puh fax SUUNN. JPoh Vt9 LIITE 1

21 LIITE 2 JOENSUUN KAUPUNKI VT9 NOLJAKAN ERITASOLIITTYMÄN TOIMENPIDESELVITYS Pohjoisen ramppiliittymän toimenpiteet Vaihe 1, LIITE 2 Ramboll Kirjastokatu Kuopio puh fax PVM MK SUUNN. 1:500 JPoh

22 LIITE 3 JOENSUUN KAUPUNKI VT9 NOLJAKAN ERITASOLIITTYMÄN TOIMENPIDESELVITYS Pohjoisen ramppiliittymän toimenpiteet Vaihe 2, LIITE 3 Ramboll Kirjastokatu Kuopio puh fax PVM MK SUUNN. 1:500 JPoh