Lukemisen vaikeudet ja opiskelu äänioppikirjat tukimahdollisuutena. Leena Holopainen Erityispedagogiikan professori Itä-Suomen yliopisto
|
|
- Annemari Härkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lukemisen vaikeudet ja opiskelu äänioppikirjat tukimahdollisuutena Leena Holopainen Erityispedagogiikan professori Itä-Suomen yliopisto
2 Lukivaikeudet Lukemisen vaikeudet oikeinlukeminen, lukemisen sujuvuus luetun tekstin ymmärtäminen Kirjoittamisen vaikeudet oikeinkirjoitus, kirjoittamisen sujuvuus tuottava kirjoittaminen
3 Lukivaikeuksien ilmeneminen Teknisen lukemisen ja kirjoittamisen virheet, varsinkin kuormitetussa tilanteessa. Lukeminen hyvin hidasta ja työlästä, motivaatio lukemista edellyttävien tehtävien tekemistä kohtaan laskee. Tekstin ymmärtämisen pulmat liittyvät virheisiin, hitauteen tai sanavarastopuutteisiin. Kirjallinen tuottaminen usein työlästä, lauserakenteet puutteellisia, ilmaisu suppeaa.
4 Lukivaikeudet; syytekijöitä 1 Yhtä syytä tai selitysmallia ei ole löydetty, kyse on heterogeenisestä ongelmaryhmästä. Onko lukivaikeuden taustalla hermoston rakenteellisia vai toiminnallisia puutoksia? Fonologinen prosessointi; fonologinen tietoisuus, fonologinen muisti, fonologisen tiedon palauttaminen Temporaalinen prosessointi; aikatarkkuus erityisesti peräkkäiset tehtävät (esim. äänteiden nimeäminen) Automatisointi; taitojen yleistyminen (pikkuaivohypoteesi) Magnosellulaarinen järjestelmä; nopeasti vaihtuvien ärsykkeiden havainnointi Erityisenä tutkimuskohteena perinnöllisyys.
5 Lukivaikeudet; syytekijöitä 2 1. Kieliympäristö - kielellisen vuorovaikutuksen määrä ja laatu vaikuttavat puhutun ja kirjoitetun kielen kehitykseen -puhutun ja kirjoitetun kielen vastaavuus 2. Passiivinen perimä-ympäristö - vanhempien puutteellisten taitojen vaikutus lapseen 3. Evokatiivinen perimä-ympäristö - lapsen taitojen puutosten vaikutus vanhemman kommunikaatioon 4. Aktiivinen perimä-ympäristö - vanhempien ja lasten valinnat, esim. harrastukset, kirjat, lukeminen 5. Opetus ja oppimiskokemukset
6 Säännönmukaiset vs. epäsäännönmukaiset kielet (Seymour, Aro & Erskine, 2003) säännöllinen epäsäännöllinen suomi kreikka italia espanja saksa norja portugali hollanti ruotsi ranska tanska Ortografioiden vaikeusastetta tarkasteltiin tässä kahdella eri tavalla: 1. Tavujen vaikeusaste (esim. avointen ja suljettujen tavujen määrä; KV vs. KVK) 2. Ortografinen säännöllisyys (esim. kirjain-äännevastaavuus, morfologinen säännönmukaisuus ja morfologiset säännöt) englanti
7 Yhteenvetoa lukivaikeudesta koskee noin 5% koko väestöstä yleisempi pojilla kuin tytöillä (1½:1) noin puolella perinnöllinen tausta usein päällekkäisiä oppimisen ongelmia tyypillisiä muistitoimintojen, ymmärtämisen ja nimeämisen vaikeudet vaikeuksiin liittyy usein alisuoriutumista, käyttäytymisen ongelmia ja emotionaalisia vaikeuksia tyypillistä lyhyt koulutusura ja syrjäytymisriski
8 Cross-linguistic comparison of learning and teaching to spell and read in Finnish, Italian and in German Kirjoittamista on kv- vertailuissa tutkittu vähemmän kuin lukemista: Ovatko suomalaislapset myös hyviä kirjoittajia? Kielten välinen vertailututkimus osoittanut, että eri kielet ovat lukemisen ja kirjoittamisen oppimisen suhteen vaikeusasteeltaan erilaisia: Miten oppiminen etenee, mitä pulmia voidaan havaita eri vaiheissa, mikä ennustaa hyvää ja puutteellista taitoa eri kielissä? Tukea oppimiseen saadaan eri maissa eri tavoin ja eri aikoihin: Mitä havaitaan, miten tuetaan ja miten se vaikuttaa taitojen kehittymiseen? Lukemisen ja kirjoittamisen opetusta, opetusmenetelmiä ja materiaaleja eri kielten välillä on tutkittu vähän: Mikä on opettajien toiminnan merkitys? Miten opetetaan? Ympäristötekijöillä tiedetään olevan merkitystä luku- ja kirjoitustaidon kehittymiseen: Mitä kotona tehdään? Millainen on lasten sosiaalinen ilmapiiri luokissa? Millaiset ovat lasten sosiaaliset suhteet luokissa ja miten se vaikuttaa oppimistuloksiin eri maissa?
9 Opintiellä pysyminen -tutkimushanke Joensuussa >2016 Rahoitus: Osa tutkimuksesta toteutettu osana Oppiminen ja motivaatio huippututkimushanketta (Suomen Akatemia) Johto: Leena Holopainen & Hannu Savolainen Tutkijat: Airi Hakkarainen, Kaisa Haverinen, Anne Karttunen
10 Opintiellä pysyminen -tutkimushanke Joensuun alueella toteutettava nuorten lukivaikeuksia, matematiikan vaikeuksia ja niiden seuraamuksia sekä koulutusuraa koskeva tutkimushanke - Kohdejoukkona ovat kaikki Joensuussa keväällä 2004 peruskoulunsa päättäneet nuoret (N=516). - Nuorten opiskelun etenemistä, opiskelukokemuksia ja oppimisvaikeuksien merkitystä ja seurannaisvaikutuksia tällä oppimispolulla ja erilaisissa koulutuksellisissa siirtymävaiheissa on seurattu läpi toisen asteen ja seurataan edelleen työelämään saakka.
11 Lukivaikeudet ja tuki Osa Opintiellä pysyminen tutkimushankkeen niistä oppilaista, joilla vielä 9. luokalla oli lukivaikeuksia, ei perusopetuksen aikana päässyt erityisopetuksen tuen piiriin, vaan varsin iso osa (42,6 %) jäi tuen ulkopuolelle. Toisaalta osa lukivaikeuksisista oppilaista sai osaaikaista erityisopetusta koko kouluajan (joista kaksi kolmasosaa oli poikia). Lukioppilaiden joukossa vain alkuopetuksen aikana osa-aikaista erityisopetusta saaneet menestyivät systemaattisesti muita oppilaita heikommin läpi koulun, mikä korostaa pitkäaikaisen tuen merkitystä.
12 Lukivaikeudet ja koulu/opiskelu-uupumus Koulu-uupumus koostuu emotionaalisesta väsymyksestä, kyynisestä suhtautumisesta koulunkäyntiin ja kouluun liittyvästä riittämättömyyden tunteesta. Väsymys on tulosta siitä, että ponnistelusta huolimatta nuoren edellytykset eivät näytä riittävän asetettujen koulutavoitteiden saavuttamiseksi. Kyynistä asennoitumista luonnehtii koulutyön merkityksen aliarviointi sekä mielekkyyden katoaminen koulutyöstä. Riittämättömyyden tunteessa on kyse kokonaisvaltaisesta kokemuksesta, jossa henkilö ei saa riittävästi aikaan koulussa, mikä johtaa kouluun liittyvän itsetunnon alentumiseen Nuorten kielteiset kokemukset koulussa kasaantuvat ja ovat yhteydessä oppimisvaikeuksiin sekä riski- ja ongelmakäyttäytymiseen.
13 Lukivaikeudet ja akateeminen minäkäsitys Yleisessä minäkäsityksessä erotettavissa hierarkkisesti kaksi komponenttia; akateeminen ja ei-akateeminen minäkäsitys. Akateemisella minäkäsityksellä tarkoitetaan käsitystä itsestä oppijana, vertailua omien kykyjen ja ympärillä olevien ihmisten kykyjen välillä. Koulu- kokemuksilla ja koulutuloksilla on voimakas vaikutus itsearvostukseen ja akateemiseen minäkäsitykseen, vaikeudet lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa aiheuttavat epäonnistumisen kokemuksia ja itsearvostuksen laskua.
14 Äänioppikirjatutkimus Itä-Suomen yliopiston Filosofisen tiedekunnan erityispedagogiikan oppiaine toteutti äänioppikirjatutkimuksen Celia -kirjaston tilaustutkimuksena. Celia on valtion erikoiskirjasto, joka tuottaa ja välittää kirjallisuutta esim. äänikirjoina, pistekirjoina ja elektronisina kirjoina. Tutkimuksen vastuuhenkilö oli professori Leena Holopainen ja tutkijana toimi KM Milka Kuismanen. Kuismanen & Holopainen (2013) Daisy-äänioppikirjat opiskelun tukena. Selvitys äänioppikirjojen käytöstä ja mahdollisuuksista perusopetuksen oppilaiden opetuksessa Suomessa. Publications of the University of Eastern Finland, Reports and Studies in Education, Humanities and Theology,
15 Miksi tutkia äänioppikirjoja? Lähikouluperiaatteen mukaisesti jokaisella oppilaalla on oikeus opiskella oman kunnan koulussa Pyrkimys on puuttua koko kouluajan niihin asioihin, jotka aiheuttavat esteitä lapsen opinpolun eheään etenemiseen. Tavoitteena on siis tuen järjestäminen mahdollisimman paljon yleisenä tukena ja näin ennaltaehkäisemään tehostetun ja erityisen tuen tarvetta. Yhtenä tärkeänä tukimuotona ovat eriytetyt oppimateriaalit ja apuvälineet, joista äänioppikirjat ovat erityisesti lukemisesteisille tarkoitettuja opiskelun apuvälineitä. Äänioppikirjojen käyttöä ja mahdollisuuksia on aiemmin tutkittu olemattoman vähän. 15
16 Mikä on äänioppikirja? Celian äänikirjat tallennetaan DAISY-formaattiin, joka on kansainvälisessä yhteistyössä kehitetty avoimen koodin standardi. DAISY on lyhenne sanoista Digital Accessible Information System. Daisy-äänioppikirjoilla tarkoitetaan siis digitaalisessa muodossa olevaa painetun oppikirjan koko sisältöä ääneen luettuna, sillä tekijänoikeuslaki ei salli sisällön muokkaamista ääniversiota varten. Kirja ei siis sisällä musiikkia tai äänitehosteita, ainoastaan joko synteettistä tai ihmisten tuottamaa puhetta. Daisy-äänikirjaa voi käyttää tietokoneella, tabletilla, kannettavalla mp3-soittimella tai Daisy-soittimella. Daisy-formaatti mahdollistaa koko kirjan mahtumisen yhdelle CD-levylle. 16
17 Daisy-äänioppikirjatutkimuksen tutkimuskysymykset Ketkä käyttävät Daisy-äänioppikirjoja ja miksi? Miten ja missä oppiaineissa äänioppikirjoja käytetään? Millaisia äänikirjan ominaisuuksien tulisi olla? Millaista opastusta oppilaat, vanhemmat ja opettajat tarvitsevat äänioppikirjojen käytössä? Miten äänioppikirjaa ja sen käyttöä tulisi kehittää? 17
18 Tutkimusaineisto Tutkimus kohdistui kolmeen ryhmään : 1) suomen- ja ruotsinkielisiin perusopetuksen luokan oppilaisiin, jotka ovat käyttäneet vuosien aikana äänioppikirjoja opiskelunsa tukena (N = 67) 2) äänioppikirjoja käyttävien oppilaiden opettajiin ja erityisopettajiin (N= 359) 3) äänioppikirjoja käyttävien oppilaiden vanhempiin (N = 75). Tutkimus toteutettiin sähköisenä ja paperisena kyselytutkimuksena, lisäksi haastateltiin oppilaita (N = 6) ja opettajia (N = 8). 18
19 Millaisiin opiskelun ja oppimisen ongelmiin äänioppikirjasta haettiin opiskelun tukea? Olennaisen poimiminen tekstistä ja pitkien tekstien lukemisen vaikeus Lukemisen hitaus ja sen vaikutus kokonaisuuden ymmärtämiseen. Lukemisen tarkkuus ja väärin luetut sanat. Käsitteiden ymmärtämisen vaikeus. Motivaation ongelmat. Muun tuen riittämättömyys. Tarkkaavuuden ongelmat. Maahanmuuttajaoppilailla erityisesti kielen rakenteiden ymmärtämisen ongelmat. 19
20 Missä oppiaineissa äänioppikirjoja käytetään? Äänioppikirjoja käytettiin eniten alakoulussa historian ja yläkoulussa historian ja yhteiskuntaopin opiskelun tukena. Äänioppikirjaa käytettiin lisäksi saksan ja englannin, ympäristö- ja luonnontiedon, maantiedon ja biologian sekä uskonnon opiskelun tukena. Yläkoulussa äänioppikirja oli lisäksi käytössä kotitaloudessa, musiikissa, terveystiedossa ja oppilaanohjauksessa. 20
21 Äänioppikirjoista saatu hyöty opettajan näkökulmasta Vaikeiden käsitteiden kuuleminen ja ymmärtäminen helpompaa Keskittyminen parani ja oppilaiden oli helpompi rauhoittua, kun kuunteluun saattoi yhdistää esim. piirtämistä. Puheen melodian kuulemisen auttoi jäsennyksessä. Äänioppikirjan helpotti opiskelua, koska luettavaa oli vähemmän. 21
22 Äänioppikirjoista saatu hyöty oppilaan näkökulmasta oppii paremmin kuuntelemalla ymmärtää lukemaansa ja vieraita sanoja paremmin kuin ennen pystyy lukemaan ilman opettajan tai muun henkilön apua lukeminen on helpompaa lukeminen on nopeutunut pystyy lukemaan pidempään kuin ennen pystyy keskittymään paremmin pitää lukemisesta enemmän kuin ennen pysyy paremmin opetuksessa mukana kokeisiin valmistautumisen ja läksyjen teko on helpottunut ja nopeutunut saa parempia koenumeroita 22
23 Äänioppikirjan käyttöön liittyviä pulmia opettajan näkökulmasta Leimautumisen pelko oppilaat eivät halua erottua muista, joten äänioppikirjaa ei haluta käyttää koulussa, mutta kotikäyttö oli mahdollista. Tekniset ja laitteistoon liittyvät vaikeudet. Lukuääneen negatiiviset ominaisuudet. Oikean kohdan löytäminen kirjasta, selaamisen vaikeus. 23
24 Äänioppikirjojen kehittäminen Äänioppikirjojen luentaan oltiin melko tyytyväisiä, luennan ominaisuuksista monotonisuus ja tylsä luentatyyli sekä liian tarkka kuvailu koettiin kuitenkin ongelmina. Kuvien ominaisuuksiin oltiin pääosin tyytyväisiä, mutta kuvien selostamista ei nähty tarpeelliseksi kaikille käyttäjille. Äänioppikirjan rakenne kaipasi vielä kehittämistä monen vastaajan mielestä ja sitä kehitetään. Äänioppikirjan nähtiin olevan tärkeä osa lukemista helpottavaa opetusmateriaalia, joten sitä siis kannattaa kehittää edelleen. Vuoden 2013 alusta Celia alkoi tuottaa DaisyTrio- yhdistelmäkirjoja, jotka yhdistävät tekstiä ja ääntä sekä mahdollisesti myös kuvia. Tietokoneen ja Daisy-lukuohjelman avulla käytettävä yhdistelmäkirja tukee oppimista kaksikanavaisesti, kun oppilas voi seurata kirjan tekstiä näytöllä samalla kun kuulee sen luettuna. 24
25 Suotuisan oppimisympäristön rakentaminen = Miten tuetaan? Halu ja viitseliäisyys Opetussisällöt Opetusmenetelmät ja materiaalit Arviointi ja arviointitiedon hyödyntäminen Hyvä opetustilanteen järjestäminen Oppilaantuntemus Joustavuus suunnittelussa ja toteutuksessa
26 Englanninkielisiä artikkeleita liittyen Opintiellä pysyminentutkimukseen Savolainen, H., Ahonen, T., Aro, M., Tolvanen, A. & Holopainen, L. (2008) Reading Comprehension, Word Reading and Spelling Problems as Predictors of School Achievement and Choice of Secondary Education. Learning and Instruction, 18, Salmela-Aro, K., Savolainen, H.& Holopainen, L (2009). Depressive Symptoms and School Burnout during Adolescence:Evidence from Two Cross-lagged Longitudinal Studies. Journal of Youth and Adolescence, 38, Kiuru, N., Salmela-Aro, K., Nurmi, J.E., Haverinen, K., Savolainen, H. & Holopainen, L. (2011). Students with reading and spelling disabilities: Peer groups and educational attainment in secondary education. Journal of Learning Disabilities, 44, 6, Holopainen, L., Lappalainen, K., Savolainen, H. & Junttila, N. (2012). The relationship between social competence, psychological adjustment and learning disabilities of adolescents in secondary education. Scandinavian Journal of Educational Research, 56, 2, Hakkarainen, A., Holopainen, L. & Savolainen, H. (2012). Mathematical and reading difficulties as predictors of school achievement and transition to secondary education. Scandinavian Journal of Educational Research. Available online: Hakkarainen, A., Holopainen, L. & Savolainen, H. (2013). A Five-Year Follow-Up on the Role of Educational Support in Preventing Dropout From Upper Secondary Education in Finland. Journal of Learning Disabilities. Available online:
Erityispedagogiikan professori Leena Holopainen. Äänioppikirjalla tukea opinpolun eheään etenemiseen
Erityispedagogiikan professori Leena Holopainen Äänioppikirjalla tukea opinpolun eheään etenemiseen Äänioppikirjatutkimus Itä-Suomen yliopiston Filosofisen tiedekunnan erityispedagogiikan oppiaine toteutti
LisätiedotValtion erikoiskirjasto Celia Tasa-arvoa lukemisesteisille kirjallisuuden ja tiedon saannissa
Valtion erikoiskirjasto Celia Tasa-arvoa lukemisesteisille kirjallisuuden ja tiedon saannissa Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien moniammatillinen ohjaus ja tuki: Apua ongelmiin, 30.-31.1.2014 Tehtävät
LisätiedotKielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet
Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi
LisätiedotNuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen
Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus
LisätiedotCelian äänikirjat opetuksessa
Celian äänikirjat opetuksessa Leena Holopainen, pedagoginen suunnittelija leena.holopainen@celia.fi 1 Äänikirjasta on hyötyä! Kiinnostus ja motivaatio lukemiseen kasvaa Sanavarasto rikastuu Oppilas rohkaistuu
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan
LisätiedotMannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton seminaari
2010 erityisopetusreformin selostus ja kytkentä yläkouluun ja toisen asteen koulutukseen erityisesti toisen asteen valinnan näkökulmasta: Ketkä, mihin, millaisin seurauksin? Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotLukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet
LisätiedotLukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella
LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä
LisätiedotInklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea
ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen
LisätiedotKolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt
Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet
LisätiedotLukivaikeudet haasteena
Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotOpetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut
Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 1613 Oletko kokenut, että seuraavia asioita on mielestäsi enemmän, saman verran tai vähemmän kuin Oppitunnilla istutaan
LisätiedotLasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi
Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001
LisätiedotKielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy
Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,
LisätiedotTervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
LisätiedotOPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti
LisätiedotLukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus
LisätiedotKOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT
KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan
LisätiedotMitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen
Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että
LisätiedotKota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen
Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotKOULUTULOKKAAN TARJOTIN
KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla
LisätiedotOppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä
Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää
LisätiedotEuropean Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org
European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for
LisätiedotKoulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään
Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä
LisätiedotKolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen
Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen
Lisätiedot8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden
LisätiedotLainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen
Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael 2.5.2017 Tiina Pilbacka-Rönkä PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistavan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden
LisätiedotOppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin.
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN VARHAINEN HAVAINNOINTI JA SEURANTA esi Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin. 1-2lk Oppilaan : läksyjen teon Oppilaan
LisätiedotNormaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen
LisätiedotTekijöitä, jotka ennustavat vieraalla ja toisella kielellä lukemista ja kirjoittamista
Tekijöitä, jotka ennustavat vieraalla ja toisella kielellä lukemista ja kirjoittamista Ari Huhta Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto ari.huhta@jyu.fi DIAgnosointi LUkeminen Kirjoittaminen
LisätiedotJari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto
Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Oppilas on kiinnostunut oppimisesta Oppilas on kiinnostunut opetettavista asioista Oppilas panostaa oppimiseen luokkahuoneessa (ja kotona) Oppilas uskoo olevansa kykenevä
LisätiedotAkateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet
LisätiedotKun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat
Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat Pohjois-Suomen kirjastoautohenkilöstön koulutuspäivä 6.6.2014 Helena Kokko Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto
LisätiedotLeena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki
Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla
LisätiedotErilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti
Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotHailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma
Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan
LisätiedotDAISY. Esteetöntä julkaisua
DAISY Digital Accessible Information SYstem Esteetöntä julkaisua Markku Leino 27.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on DAISY kirja? DAISY-järjestelmän lyhyt historia Miten rakentaa DAISY-kirja ja kirjatyypit
Lisätiedot1. Lukitaitojen omaksuminen vaatii monia pohjataitoja
Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet 1. Lukitaitojen omaksuminen vaatii monia pohjataitoja 1 » huomion suuntaaminen ja ylläpitäminen» auditiiviset ja visuaaliset perustaidot kuten hahmottaminen
LisätiedotKielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja
Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri
LisätiedotYleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori
Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni
LisätiedotLukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero
Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.
LisätiedotErilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa
Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa Hämeenlinna 21.9.2011 Leila Pirskanen - Airi Valkama Erilaisten oppijoiden liitto ry Erilaisten oppijoiden liitto ry
LisätiedotPALAUTE KOULUSTA 1 (6)
1 (6) PALAUTE KOULUSTA Hyvä opettaja, Oppilas on tulossa Satakunnan keskussairaalan lastenneurologian yksikköön tutkimuksiin. Koulutilanteen kartoitus on osa tutkimusta ja yhteistyö opettajan kanssa on
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan
LisätiedotTuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville
Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen
LisätiedotLUKIO-OPINNOT. Viherlaakson lukion opinto-ohjaajat Riina Laasonen & Salla Purho
LUKIO-OPINNOT Viherlaakson lukion opinto-ohjaajat Riina Laasonen & Salla Purho Opinto-ohjaajat Riina Laasonen 1 D, E, F Salla Purho - 1 A, B, C MITÄ LUKIOSTA ON HYVÄ TIETÄÄ? Oppimateriaalit hankittava
LisätiedotKERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )
KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY
LASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY HE 114/2017 vp ASIANTUNTIJAPYYNTÖ HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI TOISEN KOTIMAISEN KIELEN KOKEILUSTA PERUSOPETUKSESSA 23.11.2017 Erityispedagogiikan dosentti,
LisätiedotKuuleeko koulu? - tutkimushanke. Kuuleko koulu? - kehi2ämishanke. Koulutushanke Valteri ja POVer. Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto
Kuuleeko koulu? tutkimushanke Kuuleko koulu? kehi2ämishanke Koulutushanke Valteri ja POVer Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto 1 19.9.16 Hankkeen taustaryhmä: * Kuulovammaisten lasten vanhempain
Lisätiedot3. luokan kielivalinta
3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotÄidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto
Äidinkieli ja kirjallisuus Tuntijakotyöryhmän kokous 20.1.2010 Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 20.1.2010 1 Äidinkieli ja kirjallisuus tieto-, taito- ja taideaine - Äidinkieli
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotUsein kysyttyjä kysymyksiä DaisyTrio-kirjoista
Usein kysyttyjä kysymyksiä DaisyTrio-kirjoista DaisyTrio-kirjan käyttö Millä ohjelmilla ja laitteilla DaisyTrio-kirjoja voi käyttää? Voinko käyttää DaisyTrio-kirjaa tabletilla tai kännykällä? Voinko käyttää
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotNormaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.
LisätiedotHyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
LisätiedotMikä auttaa selviytymään?
Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi
LisätiedotHumanistiset tieteet
Humanistiset tieteet 2013-15 Kielet kuuluvat humanistisiin tieteisiin, joten aluksi tarkastellaan humanistisia tieteitä yleensä. Kielissä on todistusvalinnan kannalta peräti 17 vaihtoehtoa, joista monet
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotMONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus
MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!
LisätiedotLuki-vaikeudet ja tehostettu tuki
ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki Haapavesi, Jokihelmen opisto 12.11.2013 Ohjaavat opettajat Sanna Alila ja Raisa Sieppi etunimi.sukunimi@tervavayla.fi Lukivaikeus
LisätiedotKielivalinnat 2. ja 3. luokalla
Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielivalintojen tekeminen Kielivalinnat tehdään sähköisesti Helmessä. Kielivalintalomake on auki 28.1. 17.2.2019. Täydennä kielivalintalomakkeelle: ensisijainen kielivalinta
LisätiedotSay it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa
Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn
LisätiedotOppilaan taitojen seuranta: Havainnointi Kokeet Vanhempaintapaamiset Todistusarviointi Ryhmähavainnointi Wilma: poissaolon seuranta
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden suunnitelmallinen seulonta tuen järjestämiseksi Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja esi kasvun ja hyvinvoinnin lapsikohtaiset keskustelut, lapsen oppimissuunnitelma
Lisätiedot4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016
Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen
LisätiedotOhjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki
Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan
LisätiedotOpetussuunnitelmakysely - Huoltajat 1-2 / 2019 yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666
Opetussuunnitelmakysely - Huoltajat yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666 Miten seuraavat asiat ovat välittyneet lapsenne koulun arjesta? Oppilas voi vaikuttaa opetuksen suunnitteluun. Säännöllisesti
LisätiedotKUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi
Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään.
LisätiedotArviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla
Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi
LisätiedotNäkökulmia Kouluterveyskyselystä
Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen
LisätiedotKuka on erilainen oppija
Kuka on erilainen oppija Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet Muut kielelliset erityisvaikeudet Matematiikan erityisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet Motoriset vaikeudet Hahmotusvaikeudet
LisätiedotTieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee
LisätiedotH e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S
H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja
LisätiedotAdoptoitu lapsi ja nuori koulussa
Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa Adoptioperheet ry:n sunnuntaibrunssi 20.1. Matti Matikainen, erityisopettaja Sisältö Perusopetuksen lainsäädäntöä Oppimisvaikeudet Tukitoimet perusopetuksessa Nivelvaiheet
LisätiedotSaamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015
Saamen kielten oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Saamen kielten oppimistulosten arviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki saamea äidinkielenä ja A-kielenä opiskelevat
LisätiedotKuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin
LisätiedotTukitoimet koulupolulla
Tukitoimet koulupolulla Opetuksen järjestäminen ja tuen määrittely, kun lapsella on kielellisiä pulmia 11.10.2018 Oulu Raisa Sieppi, oppimisen tuen päällikkö Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 10.10.2018
Lisätiedotoppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?
Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotPerusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen
Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattoritapaaminen 29.- 30.10.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Minkä kielten opetusta mukana olevat kunnat ja koulut aikovat lisätä tai kehittää?
LisätiedotHYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ
Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 Alakoulujen rehtorit ENSIMMÄISEN VIERAAN KIELEN VALINTA JA MUSIIKKILUOKALLE PYRKIMINEN Tämän kirjeen liitteenä on 2. luokkalaisten vanhemmille jaettava
LisätiedotLaatu ja tasa-arvo esiopetuksessa
Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka
LisätiedotKielitaidosta on iloa ja hyötyä
Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielivalintamateriaalia Tampereen kaupunki Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.
LisätiedotLUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9
LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta
LisätiedotERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa
ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotKempeleen kunta Liite 1
Kempeleen kunta Liite 1 Wilmassa KODIN KAAVAKE (1.-9. LK) LAPSEN NIMI 1. Miten lapsenne suhtautuu koulunkäyntiin? 2. Onko lapsellanne kavereita koulussa ja miten hän tulee toimeen kavereiden kanssa? 3.
LisätiedotYleistä kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti
LisätiedotMonilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
LisätiedotA2-kieli. Puolalan koulussa
A2-kieli Puolalan koulussa Mikä on A1-kieli? A1-kieli on ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 1. luokalta, ns. varhennettu kielenopetus. A1-kieli on kaikille oppilaille yhteinen aine. A1-kieli on Puolalan
Lisätiedot