1. Lukitaitojen omaksuminen vaatii monia pohjataitoja

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "1. Lukitaitojen omaksuminen vaatii monia pohjataitoja"

Maija-Liisa Uotila
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet 1. Lukitaitojen omaksuminen vaatii monia pohjataitoja 1

2 » huomion suuntaaminen ja ylläpitäminen» auditiiviset ja visuaaliset perustaidot kuten hahmottaminen ja työmuisti» äänteiden nopea erottaminen, tunnistaminen ja tuottaminen kuullun perusteella» sanan muodon ja merkityksen erottaminen (kielellinen tietoisuus)» kiinnostus kirjoitettua kieltä kohtaan» kirjainten hahmottaminen, tunnistaminen ja nopea nimeäminen» äänteen yhdistäminen merkkiin ja merkin yhdistäminen äänteeseen muistista» äänteiden yhdistäminen tavuiksi ja sanoiksi» kirjainmerkkien yhdistäminen» kirjainryhmien kerralla hahmottaminen ja nimeäminen sanoiksi» merkkien tuottaminen automaattisesti pitäen huomio merkin sisällössä, ei sen motorisessa muodostamisessa 2

tunnistaminen ja nopea nimeäminen» äänteen yhdistäminen merkkiin ja merkin yhdistäminen äänteeseen muistista» äänteiden yhdistäminen tavuiksi ja sanoiksi»

3 Odotamme, että kaikilla koulutulokkailla on lukivalmiudet. Tosiasiassa lapset kehittyvät normaalistikin hyvin eri tahdissa. 3

4 Etenkin silloin, kun on kyse viivästyneestä kehityksestä, eivät oppimisen perustaidot ole kouluun tultaessa vielä riittävällä tasolla läheskään kaikilla lapsilla. Käytännössä lukivalmiuksien puutteet ilmenevät: 1. viivästyneenä valmiutena havaita ja käsitellä mielessä puheäänen yksityiskohtia 2. tuttujen visuaalisesti esitettyjen kohteiden nimeämisen hitautena (Lyytinen Heikki, NMI) 4

Käytännössä lukivalmiuksien puutteet ilmenevät: 1.

5 Ne lapset, joilla on puutteita näissä taidoissa, ovat haastavan tehtävän edessä. Osalle tehtävä on ylivoimainen. 2. Miksi kompensoivia lukiapuvälineitä tulisi käyttää? 5

6 Tunnustettu medisiininen ongelma»lukipulmilla on neurologinen tausta. (Lyytinen 2002) Lukipulmat ovat perinnöllisiä.»diagnoosit löytyvät ICD 10:stä. ICD 10: F 81 Oppimiskyvyn häiriöt»f81.0 Lukemiskyvyn häiriö»f Kirjoittamiskyvyn häiriö»f81.2. Laskemiskyvyn häiriö»f81.3. Monimuotoinen oppimiskyvyn häiriö»f81.8. Muu oppimiskyvyn häiriö»f81.9 Määrittämätön oppimiskyvyn häiriö 6

ICD 10: F 81 Oppimiskyvyn häiriöt»f81.0 Lukemiskyvyn häiriö»f 81.1. Kirjoittamiskyvyn häiriö»f81.

7 Pulmat eivät katoa, vaan ne seuraavat perusopetuksen jälkeen jatko-opintoihin ja aikuiselämään. Tasa-arvokysymys» Ei ole mahdollista ehtiä lukea ja kirjoittaa samassa ajassa.» Hidas ja teknisesti sujumaton lukeminen vaikeuttaa myös kokonaisuuden hahmottamista, tekstin sisällön ymmärtämistä ja muistiinpanojen tekemistä.» Tämä tarkoittaa, että muusta lahjakkuudesta riippumatta ei ole mahdollista hankkia lukemalla samoja tietoja ja tuottaa tekstiä yhtä paljon kuin muut. 7

» Hidas ja teknisesti sujumaton lukeminen vaikeuttaa myös kokonaisuuden hahmottamista, tekstin sisällön ymmärtämistä

8 Itseluottamus ja ilo Ihminen, joka kokee lukivaikeuksiensa vuoksi jatkuvasti epäonnistuvansa tehtävissään, menettää helposti uskon omiin kykyihinsä ja kiinnostuksensa sekä koulua että sellaisia tehtäviä kohtaan, jotka vaativat lukitaitoja. (Holopainen ja Savolainen 2006) Elämän valinnat Lukivaikeudet ohjaavat usein hakeutumaan sellaisiin tehtäviin, joihin tarvitaan mahdollisimman vähän lukitaitoja. Sellaisia on aina vain vähenevä määrä. 8

9 Ammattiin opiskelu ja työ Lukivaikeudet haittaavat opiskelemaan ja työhön pääsyä niissä selviytymistä ja niissä pysymistä. Väestössä lasketaan olevan noin 20% ihmisiä, joilla on jonkin asteisia lukivaikeuksia. (Linnankylä & Sulkunen 2005) Se on jonkin verran yleisempi pojilla kuin työillä. (Aro 2008) Esim. ammattiopistojen käytännön aloille johtavissa opinnoissa lukivaikeuksisia opiskelijoita on kaksi kertaa niin paljon kuin vuotta nuoremmilla perusopetuksen 9. luokan oppilailla. (Lehtonen 1993, Holopainen 2004, Tilaéus 2005, Leppänen 2006, Ingersson 2007, Väisänen 2007, Nygren 2008, Saartoala 2009) Lukivaikeus ei ennusta syrjäytymiskehitystä, mutta se on yksi merkittävä riskitekijä, joka ohjaa valintoja ja vaikeuttaa selviytymistä elämän areenoilla. (Holopainen & Savolainen 2006) 9

ammattiopistojen käytännön aloille johtavissa opinnoissa lukivaikeuksisia opiskelijoita on kaksi kertaa niin paljon kuin vuotta nuoremmilla perusopetuksen 9. luokan oppilailla.

10 Kuntoutuksen ja opetuksen rooli»suomalaiset alku- ja erityisopettajat osaavat opettaa lukemisen ja kirjoittamisen perustaidot.»puheterapeutit, toimintaterapeutit, psykologit, neuropsykologit ja muut kuntoutustyöntekijät tekevät hyvää työtä.»näillä keinoin pystytään tukemaan kielivaikeuksisia lapsia niin, että he selviävät perusopetuksen läpi.»pulmat voivat lieventyä oikeanlaisen kuntoutuksen tuloksena, mutta niitä ei kyetä parantamaan. Lukivaikeuksien kanssa on lähdettävä koulusta elämään. (Leppänen, Aro, Hämäläinen & Vesterinen 2006)»Tarvitaan keinoja, joilla selvitä niistä tehtävistä, joita on tehtävä joka tapauksessa. 10

»näillä keinoin pystytään tukemaan kielivaikeuksisia lapsia niin, että he selviävät perusopetuksen läpi.

11 Miten kompensoiva apuväline auttaa?» Aika on fyysinen resurssi. Kun lukeminen on hidasta, ei ehdi lukea yhtä paljon kuin muut.» Lukemisen työläys heikentää motivaatiota.» Hidas lukeminen heikentää luetun ymmärtämistä, koska luettu aines ehtii kadota työmuistista ennen kuin se on ehditty ymmärtää. (Aro 2006)» Suurennetun ja värillä korostetun tekstin samanaikainen lukeminen ja sen kuuntelu nopeuttaa tekstin ymmärtämistä ja muistiin rekisteröitymistä.» Kun kirjoittamisen motorinen hitaus haittaavat tekstin tuottamista, näppäimiltä kirjoittaessa tarvitsee vain tunnistaa merkki ja valita se.» Kun kirjoittaminen on virheellistä, puhesynteesi kertoo mitä kirjoittaja kirjoitti, ei mitä hän uskoi kirjoittaneensa.» Kun asiat menevät ohi hitaan ja työlään muistiinpanojen tekemisen vuoksi, voidaan ottaa käyttöön saneltavat, äänittävät, valokuvattavat tai videoitavat muistiinpanojen tekemisen tavat. 11

(Aro 2006)» Suurennetun ja värillä korostetun tekstin samanaikainen lukeminen ja sen kuuntelu nopeuttaa tekstin ymmärtämistä ja muistiin rekisteröitymistä.

12 3. Mitä kompensoivat lukiapuvälineet ovat? Kyse ei ole harjoittelusta. Ei tavoitella lukivaikeuden parantamista. 12

13 Tavoitteena on kompensoida lukivaikeuden aiheuttamaa haittaa samaan tapaan kuin silmälasien tarkoitus on kompensoida heikentynyttä näkökykyä. 4. Millaisia kompensoivat lukiapuvälineet ovat? 13

14 »äänikirjoja»äänikirjojen kuunteluohjelmia tai kuuntelulaitteita»puhesynteesejä (eri kielillä)»lukemista ja oikeinkirjoittamista monipuolisin ominaisuuksin tukevia erityisohjelmia» vaihteleviin tarpeisiin tarkoitettuja skannereita» vaihtoehtoisia muistiinpanovälineitä» menetelmiä ja välineitä, joilla muistiinpanot tallennetaan muulla tavalla kuin kirjoitettuna tekstinä, esim. kuvana, videona, äänitallenteena tai niiden yhdistelmänä» Kompensoivan lukiapuvälineen alustana voi olla erillinen laite, tietokone tai tabletti. 14

muistiinpanovälineitä» menetelmiä ja välineitä, joilla muistiinpanot tallennetaan muulla tavalla kuin kirjoitettuna tekstinä, esim.

15 Apuvälinelainsäädäntö ja kustantamiskäytännöt Vaasan keskussairaalan Tikoteekki on tehnyt lukiapuvälineiden tarpeen arviointeja vuoden 2000 alusta alkaen. Käytännöt vaihtelevat maan eri alueilla. Erikoissairaanhoito ei kuitenkaan yleensä kustanna suositeltuja lukiapuvälineitä. 15

2000 alusta alkaen. Käytännöt vaihtelevat maan eri alueilla.

16 Peruskouluiässä kustantaja on tavallisesti kunnan opetustoimi PoL 31 :n perusteella. Toisella asteella Opiskelija on itse tavallisin kustantaja sillä perusteella, että ko. oppilaitoksissa oppimiseen tarvittavan materiaalin kustantaa opiskelija. Kela voi kustantaa apuvälineitä poikkeustapauksessa ammatillisena kuntoutuksena. Jotkut ammatilliset oppilaitokset ja lukiot kustantavat apuvälineitä ja lainaavat niitä vapaaehtoisesti oppilailleen ajatuksella, että ne edistävät opiskelijan mahdollisuuksia valmistua. 16

oppilaitoksissa oppimiseen tarvittavan materiaalin kustantaa opiskelija.

17 Korkeakouluissa Lukiapuvälineet kustantaa opiskelija itse. Niitä on mahdollista anoa Kelan ammatillisena kuntoutuksena. Jotkut korkeakoulut tarjoavat mahdollisuuden käyttää apuvälineitä oppilaitoksen tiloissa tai kirjastossa. Korkeakoulukirjastot vastaavat äänioppikirjojen tarjoamisesta lukivaikeuksisille opiskelijoille samalla tavalla kuin muustakin kurssikirjallisuuden lainaamisesta. Kela tai TE -keskus voi kustantaa lukiapuvälineitä työn saamisen tai sen pitämisen tueksi. 5. Kenelle ja milloin kompensoivia lukiapuvälineitä? 17

Korkeakoulukirjastot vastaavat äänioppikirjojen tarjoamisesta lukivaikeuksisille opiskelijoille samalla tavalla kuin muustakin

18 Lukivaikeus on ensisijaisesti tiedon saamisen vaikeus ja vasta toissijaisesti oppimisen ja tuottamisen vaikeus. (Lyytinen) Kielen kehityksen kannalta on tärkeintä kielen käyttö sinänsä, ei se, millä keinolla sitä käytetään. Rikas kieli on luetun ymmärtämisen ja hyvän tekstin tuottamisen edellytys. Lapsi säilyttää kiinnostuksen lukemiseen ja kirjoittamiseen, jos hänelle onnistutaan ajoissa löytämään keinot, joilla hänen on mahdollista pysyä ikäistensä mukana. Kompensoivat luki-apuvälineet tulisi ottaa käyttöön heti, kun vaikeudet huomataan. Lapsen tulisi saada riittävästi käytönohjausta ja tukea niiden käyttöönottamiseen sitä mukaa kuin arjen oppimisen vaatimukset edellyttävät. 18

Rikas kieli on luetun ymmärtämisen ja hyvän tekstin tuottamisen edellytys.

19 Ammattihenkilöstön ja vanhempien rooli Lukiapuvälineiden käyttöönotto lapsen arjessa edellyttää lähikasvattajien asennemuutosta apuvälineiden käyttöä kohtaan ja usein myös uusien työmenetelmien soveltamista. On hyvä ajaa kahdella raiteella : Samaan aikaan harjoitellaan taitoja ja annetaan käyttöön kompensoivat lukiapuvälineet. Kompensoivien lukiapuvälineiden käytön valmiuksien tulisi olla päivittäistä rutiinia oppilaan siirtyessä edelleen ammatin oppimiseen ja työelämään. 19

On hyvä ajaa kahdella raiteella : Samaan aikaan harjoitellaan taitoja ja annetaan käyttöön kompensoivat lukiapuvälineet.

20 Kiitos! Yhteystiedot Vaasan keskussairaala Hietalahdenkatu Vaasa puh. (06) etunimi.sukunimi@vshp.fi Vaasan keskussairaala 20

Samankaltaiset tiedostot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.