Kimmo Riusala SPIRIT-HANKKEEN ARVIOINTIRAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kimmo Riusala SPIRIT-HANKKEEN ARVIOINTIRAPORTTI"

Transkriptio

1 Kimmo Riusala SPIRIT-HANKKEEN ARVIOINTIRAPORTTI PALVELUTUTKIMUS No 1/2008

2

3 SPIRIT-HANKKEEN ARVIOINTIRAPORTTI JOHDANTO...2 Arvioinnin taustat ja tavoitteet...2 Arviointiprosessi ja aineisto...2 Raportin rakenne...3 SPIRIT-HANKE...4 Hankkeen taustaa...4 Kehittämiskumppanit...4 Sisältö...5 Hallinto...5 Kansainvälinen yhteistyö...6 KVALITATIIVINEN ANALYYSI SPIRIT-HANKKEEN TARINA...7 Suunnitteluvaihe...7 Punaisen langan metsästys...7 Tarpeellista työtä?...8 Hiileen puhaltamisen haasteet...9 Toteututusvaihe Tärkeintä ei ole voitto, vaan reilu kilpailutus Realismi vs. ihanteet Värähtääkö viisari? Hallinnon haasteet Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat Yhteistyötä yli rajojen Tuloksia ja vaikutuksia Ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden Yksi kaikkien, kaikki yhden puolesta Luokkansa priimus Mitä jäi käteen? Summa summarum KVANTITATIIVINEN ANALYYSI KYSELYTUTKIMUKSIEN TULOKSET Hankkeen käynnistysvaihe Hankkeen tavoitteet ja toimintaperiaatteet Hankkeen koordinaatio ja hallinto Projektipäällikön toiminta Partnerityöryhmän toiminta Ohjausryhmän toiminta Resurssien hallinta Sisäinen ja ulkoinen viestintä Hankkeen kehittämiskumppanuudet Hankkeen sisältö Hankkeen tulokset JOHTOPÄÄTÖKSET Tärkeimmät saavutukset Suurimmat haasteet Kehittämisehdotukset LÄHTEET LIITTEET... 36

4 2 JOHDANTO Arvioinnin taustat ja tavoitteet Tässä raportissa käydään läpi Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavassa Equalyhteisöaloitteessa vuosina toteutetun Spirit-hankkeen sisäisen arvioinnin keskeisimpiä havaintoja. Spirit-hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli tarjota pkyrityksille sosiaalista pääomaa lisäävää koulutusta ja kehittämistoimenpiteitä. Hanke toteutettiin Etelä-, Keski- ja Pohjanmaan maakuntien alueella. Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 2,8 miljoonaa euroa ja sen koordinoinnista vastasi Vaasan yliopiston Levón-instituutti. Hankkeen sisältö ja tavoitteet esitellään tarkemmin tämän raportin seuraavassa kappaleessa. Spirit-hankkeen sisäinen arviointi perustui hankkeen aikana tapahtuvaan aineiston keräämiseen ja sen analysointiin. Yksi sisäisen arvioinnin keskeisistä tavoitteista oli hankkeen jatkuva kehittäminen ja nopea reagointi havaittuihin puutteisiin tai ongelmiin. Sisäisessä arvioinnissa tarkastelun kohteena olivat muun muassa hankkeen toimintaperiaatteet ja tavoitteet, hankkeen koordinaatio ja hallinto, alueelliset ja kansainväliset kehittämiskumppanuudet sekä hankkeen sisältö ja tulokset. Sisäisessä arvioinnissa hyödynnettiin sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä. Sisäisen arvioinnin toteutti Vaasan yliopiston Levón-instituutti ja sen vastuuhenkilönä toimi Kimmo Riusala. Arviointiprosessi ja aineisto Equal Response -hankkeen sisäinen arviointi toteutettiin koko hankeajan jatkuvana prosessina. Tässä mielessä Spirit-hankkeen arviointia voidaan kutsua niin sanotuksi samanaikaisarvioinniksi (intermediate evaluation), jonka tavoitteena on palautteen tuottaminen hankkeen ohjausjärjestelmälle (Vartiainen 2001). Arvioinnin keskeinen aineisto kerättiin henkilökohtaisten haastattelujen ja lomakekyselyjen avulla. Hankkeen aikana haastateltiin kehittämiskumppaneita ja rahoittajan edustajia. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidun teemahaastattelun periaatteiden mukaisesti (esim. Hirsijärvi ja Hurme 1993). Teemahaastatteluille on ominaista, että ennen haastattelun suorittamista ainoastaan aihepiirit eli teemat ovat tiedossa. Haastattelun aikana haastateltavan annetaan puhua varsin vapaasti esitetyn teeman puitteissa. Tavoitteena on saada mahdollisimman kattava kuva haastateltavan henkilön käsityksistä tarkastelun kohteena olevasta asiasta tai ilmiöstä (Patton 1990). Sovellettu laadullinen tutkimusote mahdollistaa sen, että tutkimuksen kysymyksenasettelu pidetään avoimena kentältä saaduille vaikutteille (Grönfors 1983, Gummeson 1991, Ghauri et al.2002).

5 3 Haastatteluista saatua aineistoa täydennettiin hankkeen toimijoille suunnatuilla lomakekyselyillä. Tällainen erilaisten tiedonlähteiden käyttö onkin suositeltavaa ja se vahvistaa käytettävän tutkimusmetodin luotettavuutta ja validiteettia (esim. Yin 2003). Lomakekyselyt toteutettiin hankkeen puolivälin tienoilla sekä hankkeen loppupuolella. Näin saatiin arvokasta tietoa siitä, miten toimijoiden näkemykset kehittyivät hankkeen edetessä kohti päämääräänsä. Kyselylomakkeen rakenteen muodostamisessa hyödynnettiin EFQM Excellence Model -mallin arviointialueita (ks. EFQM Excellence Model 2003). Raportin rakenne Ensimmäisessä kappaleessa käydään läpi arvioinnin suorittamiseen liittyviä taustatekijöitä, kuten arviointiprosessin etenemistä ja sovellettuja tutkimusmetodeja. Toisessa kappaleessa esitellään lyhyesti Spirit-hankkeen taustat, kehittämiskumppanit, sisältö ja hallinto. Kolmannessa kappaleessa tarkastellaan kvalitatiivisen aineiston eli teemahaastattelujen analyysin tuloksia. Tulokset esitellään Spirit-hankkeen tarinana, jossa käydään läpi hankkeen eri vaiheet sen suunnittelusta tärkeimpiin saavutettuihin tuloksiin. Neljännessä kappaleessa keskitytään kvantitatiivisen aineiston eli kyselytutkimuksien tulosten esittelyyn. Viidennessä ja viimeisessä kappaleessa tehdään johtopäätöksiä sisäisen arvioinnin keskeisistä havainnoista ja annetaan myös kehittämisehdotuksia tulevaisuutta ajatellen.

6 4 SPIRIT-HANKE Hankkeen taustaa Spirit-hanke toteutettiin Equal-yhteisöaloitteessa, joka on Euroopan sosiaalirahaston työllisyyspoliittinen aloite. Equal-yhteisöaloitteen tavoitteena on kehittää uusia malleja syrjinnän ehkäisemiseen ja saattaa toimiviksi havaitut uudet mallit laajempaan käyttöön sekä pyrkiä vaikuttamaan lainsäädäntöön. Equal-yhteisöaloitteessa hankkeet toteutetaan kehittämiskumppanuuksina. Kehittämiskumppanuudella tarkoitetaan sitä, että hankkeessa on useita toteuttajia, jotka yhteistyössä työskentelevät hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Spirit-hankkeen kohderyhmä koostui pienistä ja keskisuurista yrityksistä Etelä-, Keskija Pohjanmaan maakuntien alueella. Euroopan sosiaalirahasto rahoitti hankkeen noin 2,8 miljoonan euron kokonaisbudjetista puolet ja valtion osuus työministeriön kautta oli vajaa puolet. Lisäksi hankkeessa mukana olevat pk-yritykset osallistuivat hankkeen kustannuksiin työpanoksensa sekä osallistumismaksujen kautta. Hankkeessa tarjottiin yrityksille sosiaalista pääomaa lisäävää koulutusta ja kehittämistä. Sosiaalinen pääoma määriteltiin ilmiöksi, johon vaikuttavat yrityksen yhteisölliset prosessit, johtamisjärjestelmät sekä henkilöstön ammatillinen osaaminen. Sosiaalisen pääoman katsottiin hankkeessa olevan perustavanlaatuinen yrityksen menestystä selittävä tekijä. Sen vahvistumisen kautta yrityksen kilpailukyvyn ja mahdollisuuksien työllistää odotettiin paranevan. Kehittämiskumppanit Hankkeen keskeisenä innovatiivisena elementtinä pidettiin työskentelytapaa, jossa kaksi yliopistoyksikköä, yrittäjäopisto ja kaksi ammatillista aikuiskoulutuskeskusta kehittävät yhdessä koulutus- ja kehittämistoimien paletin, josta pienet ja keskisuuret yritykset voivat valita omaa kilpailukykyään ja työllistävyyttään parhaiten parantavia välineitä. Hankkeen alkuvaiheessa kumppanit kartoittivat toiminta-alueiden pk-yrityksiä. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaista koulutusta ja kehittämistä yritykset tarvitsivat. Kartoitusten pohjalta yrityksille räätälöitiin koulutusta ja kehittämistoimintaa. Koulutus saattoi olla myös usealle yritykselle yhtäaikaisesti järjestettävää. Spirit-hankkeen kantavana ideana oli pk-yritysten todellisiin tarpeisiin perustuva toiminta, jossa yhdistettiin kehittämiskumppanuuden osapuolten parhaita koulutus- ja kehittämiskäytäntöjä yrityslähtöisiksi oppimiskokonaisuuksiksi. Spirit-hankkeen kehittämiskumppanuudessa olivat mukana seuraavat tahot:

7 5 Vaasan yliopiston Levón-instituutti, Vaasa Keski-Pohjanmaan aikuisopisto, Kokkola Suomen Yrittäjäopisto, Kauhava Vaasan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, Vaasa Svenska handelshögskolan, Vaasan yksikkö Pohjanmaan Kauppakamari Vaasan Yrittäjät ry Sisältö Spirit-hankkeen sisältö jäsentyi viiden eri teeman kautta. Jokaiselle teemalle oli nimetty hankkeen kehittämiskumppaneista oma vastuuorganisaatio. Teemat olivat yrittäjyys (Suomen yrittäjäopisto), henkilöstö ja muutosjohtaminen (Levón-instituutti), henkilöstön ammatillinen kehittyminen (Vaasan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus), työhyvinvointi (Keski-Pohjanmaan aikuisopisto) ja kansainvälisyys (Svenska handelshögskolan). Yksittäisten teemojen kehittely ei ollut pelkästään vastuuorganisaatioiden käsissä, vaan myös muut kumppanit osallistuvat toimintaan. Näin tavoiteltiin uudenlaista ja joustavaa yhteistyön mallia, jossa vältytään kumppanuuden sisäiseltä kilpailulta ja tarjotaan asiakkaalle yksinkertainen ja asiantuntijuuden takaava menettelytapa. Hankkeen menetelminä olivat yrityksille yhteisesti järjestetty koulutus, yhden yrityksen henkilöstölle suunnattu koulutus, konsultointi, mentorointi, yrityskäynnit, seminaarit ja informaatioteknologian hyödyntäminen. Menetelmät ratkaistiin yritysten tarpeiden perusteella. Hallinto Hallinnoinnin ja talouden päävastuu oli Spirit-hankkeessa sovittu yhden organisaation, koordinaattorin, tehtäväksi. Spirit-hankkeessa koordinaattori oli siis Vaasan yliopiston Levón-instituutti. Koordinaattorin tehtävä oli varsin laaja-alainen ja siihen kuului muun muassa seuraavia tehtäviä: rahoittajan hallinnosta ja taloudesta antamien ohjeiden noudattamisesta huolehtiminen, koko hanketta koskevan toiminta-avustuksen saajana ja maksatushakemusten tekijänä toimiminen, hankkeen rahaliikenteestä ja kirjanpidosta huolehtiminen sekä kansainvälisen yhteistyön koordinoinnista vastaaminen. Kehittämiskumppanuus on sopimussuhde ja päätökset tehtiin sopimusosapuolten kesken yhdessä. Sopimuskumppanit huolehtivat sopimuksen toteutumisesta ohjausryhmän avulla, joka kehittämiskumppanuudessa ohjasi ja tuki hanketta. Ohjausryhmä kokoonpano muodostui kehittämiskumppanuuksien ja rahoittavan viranomaisen edustajista. Ohjausryhmän tehtäviin kuului muun muassa projektin toiminnan, varojen käytön ja käyttöasteen seuranta ja valvonta. Edellä mainittuja asioita ohjausryhmä

8 6 vertasi hyväksyttyyn projektisuunnitelmaan ja siinä asetettuihin tavoitteisiin ja kustannusarvioihin. Yleisesti ottaen ohjausryhmä toimi projektipäällikön tukena ja tarvittaessa teki rahoittajalle esityksiä projektin suunnitelmaan tehtävistä muutoksista. Koordinaattorin edustaja raportoi säännöllisesti ohjausryhmälle pidettävissä kokouksissa hankkeen etenemisestä ja hankkeen taloudellisesta tilanteesta. Partnerityöryhmän tehtävänä oli suunnitella hankkeen käytännön toteutus kohderyhmän osalta eli selvittää miten kohderyhmä (pk-yritykset ja niiden henkilöstö) saataisiin hankkeeseen mukaan. Partnerityöryhmän kokouksissa jokaista partneria edusti yksi henkilö. Partnerityöryhmä kokoontui muutamaan viikon välein. Hankkeen alussa kokouksia oli huomattavasti tiheämmin kuin loppuvaiheessa. Kansainvälinen yhteistyö Hankkeessa oli Equal-yhteistöaloitteen tavoitteiden mukaisesti varsin merkittävä kansainvälinen osuus. Spirit-hankkeella oli neljä kansainvälistä kumppania; kaksi Espanjasta (Valenciasta ja Barcelonasta), Italiasta ja Portugalista. Nämä kumppanit yhdessä Spirit-hankkeen kanssa muodostivat kansainvälisen yhteistyöverkoston, joka sai nimekseen Promesor (Promoting European Social Responsibility). Kansainvälisen yhteistyöverkoston tavoitteena oli lisätä pienten ja keskisuurten yritysten tietoisuutta yritysten sosiaalisesta vastuusta. Tähän pyrittiin muun muassa kartoittamalla neljän eri EU-maan yrityksien käsityksiä sosiaalisesta vastuusta ja siihen liittyvistä asenteista ja ennakkoluuloista.

9 7 KVALITATIIVINEN ANALYYSI SPIRIT-HANKKEEN TARINA Tässä kappaleessa käydään läpi Spirit-hankkeen tarina sen ensimmäisistä suunnittelupalavereista hankkeen loppuvaiheisiin saakka. Tarina perustuu hankkeen toimijoiden ja ohjausryhmän jäsenten näkemyksiin, joita he toivat esille syksyllä 2007 toteutetuissa henkilökohtaisissa haastatteluissa. Tulosten raportoinnissa käytetään runsaasti suoria lainauksia näistä haastatteluista. Suunnitteluvaihe Punaisen langan metsästys Spirit-hankkeen ohjausryhmä ja partnerityöryhmä kokoontuivat ensimmäisen kerran vuoden 2004 loppupuolella. Tätä vaihetta oli edeltänyt vuoden 2004 alussa käynnistynyt Levón-instuutin vetämä tiivis hankehakemuksen jättämiseen huhtikuussa 2004 päättynyt suunnitteluprosessi. Haastateltavat pitivät hankkeen suunnitteluvaihetta varsin työläänä prosessina. Osa toimijoista kritisoi, että suunnitteluvaiheen koordinoinnissa ja johtamisessa oli puutteita. Suunnitteluun ja tavoiteasetantaan olisi kaivattu selkeämpiä toimintaohjeita ja ohjausta. Huomioitavaa on, että suunnitteluvaiheen ja projektin alkuvaiheen aikana hankkeen vetovastuussa oleva projektipäällikkö vaihtui pariinkin otteeseen, mikä on osaltaan varmasti vaikuttanut näkemyksiin suunnittelun koordinoinnista ja johtamisesta. Toisaalta, osa toimijoista oli varsin tyytyväisiä suunnitteluprosessin toteutustapaan ja saavutettuun lopputulokseen. Seuraavassa on nähtävillä muutamia Spirit-hankkeen suunnitteluvaiheeseen liittyviä haastateltavien kommentteja. Koordinointia ja hallintoa arvioivissa suorissa lainauksissa ei käytetä hanketta koordinoineen organisaation edustajien kommentteja. Suunnitteluprosessi oli erittäin sekava, tavoiteasetantaa ei ollut juuri ollenkaan. Suunnitteluvaihe oli todella sekava, kauan aikaa meni siihen, mitä eri termit tarkoittavat. Hanketta suunniteltiin ihan linjakkaasti, usea asiantuntijataho oli siinä mukana. Suunnitteluvaihe oli hyvin innovatiivinen, selkeä prosessi. Kyseessä oli suuri hanke, iso voitto toimijoille. Suunnitteluvaiheen sekaviin tunnelmiin on osaltaan vaikuttanut myös se tosiasia, että Spirit-hanke oli monille prosessiin osallistuville toimijoille ja heidän organisaatioilleen ensimmäinen todellinen yhteistyöhanke. Ihmisten toisiinsa tutustuminen, organisaatioiden toimintatapoihin perehtyminen ja ryhmädynamiikan muodostuminen vaatii aikaa ja panostusta, johon tämän kaltaisessa hankesuunnitteluprosessissa ei yleensä ole riittävästi mahdollisuuksia. Seuraavat kommentit kuvaavatkin tilannetta osuvasti:

10 8 Alussa oli hakemista. Ei tuntenut porukkaa, eikä talojen toimintakulttuuria. Oman paikkansa hakeminen ryhmästä vei jonkin verran aikaa. Aika oli liian lyhyt luottamuspääoman syntymiseen Toinen suunnitteluvaiheen haasteellisuuteen liittyvä tekijä liittyi hankkeen tavoiteasetantaan. Näkemys sosiaalisesta pääomasta tärkeänä liiketoiminnan menestystekijänä on selkeästi vahvistumassa niin tutkijoiden, yritysten kuin hankerahoittajienkin keskuudessa. Tämä todennäköisesti vaikutti siihen, että Spirithanke hyväksyttiin osaksi Equal-yhteisöaloitetta. Toisaalta käsitteen lanseeraaminen pkyrityksille suunnatun koulutushankkeen lähtökohdaksi osoittautui yllättävänkin haasteelliseksi. Käsitettä pidettiin liian akateemisena tai jopa poliittisesti sävyttyneenä. Tästä syystä sosiaalinen pääoma -käsitteen rinnalle nostettiin sisäinen yrittäjyys -termi. Edellä mainitut käsitteet ovat luonteeltaan hyvin samankaltaisia, mutta niiden juuret tulevat kuitenkin eri tutkimuskentistä. Voi hyvinkin olla, että yritys selkeyttää tilannetta saattoi loppujen lopuksi pitkittää sosiaalisen pääoman käsitteen sisäistämistä toimijoiden keskuudessa, kuten alla olevista kommenteista käy ilmi. En oikein vieläkään käsitä mitä sosiaalinen pääoma -termi sisältää. Sosiaalinen pääoma olisi vaatinut selkeämpää määrittelyä. Tuntui, että kaikki ajattelivat sosiaalisesta pääomasta eri tavalla. Sosiaalinen pääoma -käsite on vasta nyt avautumassa minulle. Spirit-hankkeen toimijoita ei voi syyttää siitä, etteikö sosiaalinen pääoma -termiä olisi käsitelty yhteisissä tapaamisissa. Se oli hankkeen suunnittelu- ja alkuvaiheen aikana usein jopa ainoa asia mistä esimerkiksi partnerityöryhmässä ehdittiin tapaamisen aikana keskustella. Jälkikäteen voidaankin sanoa, että ehkä olisi ollut parempi viheltää keskustelu poikki ja yksinkertaisesti sopia, että sosiaalinen pääoma on laaja käsite, mutta meidän hankkeemme käsitys termistä on tämä. Tämä tuomarin rooli olisi luonnollisesti kuulunut hankkeen koordinaattorille. Koordinaattori piti kuitenkin loppuun asti kiinni avoimesta keskustelulinjasta, millä on luonnollisesti omat positiiviset puolensa. Alla on nähtävillä pari kommenttia liittyen sosiaalinen pääoma - termin käsittelyyn. Useita partnerityöryhmän kokouksia meni termien ja käsitteiden kääntämisessä ja vääntämisessä. Olisi pitänyt tehdä selvemmäksi, mikä on hankkeen käsitys sosiaalisesta pääomasta. Tarpeellista työtä? Kohderyhmän eli pk-yritysten tarpeet huomioitiin Spirit-hankkeen suunnitteluvaiheessa verrattain hyvin. Hankkeen suunnitteluun osallistui yrittäjä- ja työntekijäjärjestöjen edustajia ja lisäksi hankkeen toimijoilla oli mittava kokemus yrityksille suunnattujen kehitys- ja koulutushankkeiden toteuttamisesta. Ideaalitapauksessa suunniteluun pitäisi osallistua myös yritysten edustajia, mutta se ei käytännön syistä ole hankesuunnittelussa

11 9 useinkaan mahdollista. Yksi hankkeen peruslähtökohdistahan oli, että tarjottavien koulutuspalvelujen tulisi vastata yritysten todellisiin tarpeisiin. Näiden tarpeiden selvittämiseksi laadittiin yrityskartoituslomakkeita, joiden avulla oli tarkoitus selvittää millaisia sosiaalisen pääoman kasvattamiseen liittyviä tarpeita hankealueen pkyrityksistä löytyisi. Osittain liittyen edellä mainittuihin vaikeuksiin hankkeen keskeisten käsitteiden määrittelyssä, toimijoiden käytössä oli kaksi erilaista kartoituslomaketta. Ensimmäisessä lomakkeessa asiaa lähestyttiin sosiaalisen pääoman ja sisäisen yrittäjyyden lähtökohdista ja toisessa lomakkeessa käytiin systemaattisesti läpi yrityksen eri toiminnot (myynti- ja markkinointi, johtaminen yms.) ja niistä löydettävissä olevat osaamisen kehittämistarpeet. Kumpikaan lomake ei sinällään ollut huono tai tarkoitukseensa sopimaton, mutta kahden eri kartoituslomakkeen käyttö ensimmäisten yrityskontaktien aikana osoittautui raskaaksi menetelmäksi. Tästä syystä kartoituslomakkeiden systemaattinen käyttö hankkeen aikana jäi varsin vähäiseksi. Alla on nähtävissä muutamia hankkeen kohderyhmän tarpeiden määrittelyyn liittyviä haastateltavien kommentteja. Kohderyhmän tarpeet olivat suunnitteluvaiheessa riittävän hyvin esillä. Yritysten edustajia tulisi olla suunnittelussa mukana. Tämän kaltaisissa hankkeissa lähtökohta on monesti hankelähtöinen, täytyy ottaa huomioon esimerkiksi Equalin asettamat tavoitteet. Kohderyhmän tarpeita haluttiin täyttää, mutta usein hankkeissa painottuu kouluttajaorganisaatioiden omat tarpeet. Kartoituslomakkeita ei otettu suunnitellusti käyttöön. Hiileen puhaltamisen haasteet Yksi Spirit-hankkeen tärkeimmistä tavoitteista oli yhteistyön synnyttäminen hankkeeseen osallistuvien koulutusorganisaatioiden välille. Toimijoilla oli toisiaan täydentävää asiantuntemusta, jota oli tarkoitus hyödyntää hankkeessa kahdella eri tavalla: Joko suunnittelemalla ja toteuttamalla yhteisiä koulutushankkeita tai markkinoimalle asiakkaille eri toimijoiden vahvoista osaamisaloista muodostuvaa yhteistä koulutuspalettia. Aiemmin kävi jo ilmi, että ryhmädynamiikan löytämiseen tämänkaltaisessa laajassa hankkeessa voi mennä paljonkin aikaa. Hankkeen suunnitteluvaihe oli niin lyhytkestoinen ja intensiivinen työskentelyjakso, ettei sen aikana ehditty juuri panostaa ryhmädynamiikan ja yhteistyöhengen nostattamiseen. Toimijoiden mukaan hankkeen sisällön ja budjetin muokkaamiseen liittyvät seikat veivät suurimman osan käytössä olevasta ajasta ja aiheuttivat ajoittain kiivastakin keskustelua. Seuraavassa on nähtävillä muutamia aiheeseen liittyviä suoria lainauksia toimijoiden kommenteista: Projektissa oli vaikeuksia löytää yhteistä hiiltä, johon puhaltaa. Käytiin tiivistä ja vilkasta keskustelua, kesti vuoden ennen kuin löydettiin toimiva työskentelytapa.

12 10 Alkuvaiheessa jokainen veti kotiinpäin. Tunteet kuumenivat puolin ja toisin, ei ehkä ymmärretty toisten toimintatapoja. Kaikilla ei ollut halua yhdessä tekemiseen. Suurimman osan suunnitteluvaiheen haasteista voidaan katsoa johtuneen siitä, että kehittämiskumppaneilla oli erilaisia hankkeeseen liittyviä odotuksia ja tavoitteita. Kehittämiskumppaneiden toisistaan poikkeavien työskentelytapojen ja -kulttuurien yhteensovittaminen vaati myös enemmän aikaa kuin mitä lyhyt suunnitteluvaihe pystyi siihen tarjoamaan. Tilanteen haastavuutta lisäsi osaltaan se, että hankkeen keskeisin teema, sosiaalinen pääoma, on luonteeltaan varsin abstrakti ja moniselitteinen. Edellä mainituista haasteista huolimatta suunnitteluvaiheen voidaan katsoa onnistuneen, sillä lopputuloksena oli hakemuksen läpimeno ja varsin mittavan hankekokonaisuuden saaminen kohdealueelle. Seuraavaksi tarkastellaan pystyttiinkö suunnitteluvaiheen haasteisiin löytämään vastauksia hankkeen toteutusvaiheen aikana. Toteututusvaihe Tärkeintä ei ole voitto, vaan reilu kilpailutus Hankkeen toteutusvaihe sai mahdollisimman huonon alun siinä mielessä, että ensimmäinen koulutushanke käynnistyi huomattavasti myöhemmin kuin alun perin oli suunniteltu. Yksi keskeisistä syistä tähän oli hankkeen koulutusrahoihin liittynyt kilpailuttaminen. Huolimatta siitä, että hankehakemuksen perustana oli viiden kehittämiskumppanin muodostama yhteistyöverkosto, hankkeen koordinaattorille myönnetyt koulutusrahat piti kilpailuttaa julkisille hankinnoille asetettujen säädöksien mukaisesti. Hankkeen koordinaattori ja kehittämiskumppanit eivät olleet tähän etukäteen valmistautuneet. Asiasta syntyi runsaasti keskustelua ja lisäksi itse kilpailutustoimenpiteet valitusaikoineen veivät huomattavasti aikaa ja viivästyttivät konkreettisen koulutustoiminnan käynnistämistä. Me kaikki elimme siinä uskossa, että kun hanke on haettu tällaisella partnerikoalitiona, sitä ei tarvitsisi kilpailuttaa. Kilpailuttamiseen liittynyt epäselvyys aiheutti turhautumista. Kilpailuttamisasetelma vei pohjaa yhdessä tekemisestä. Kilpailuttaminen oli tarpeetonta, monimutkaista ja se hidasti edelleen hankkeen toteuttamisen käynnistymistä. Spirit-hanke toimi käytännön esimerkkinä siitä, millaisia vaikutuksia tiukoilla kilpailuttamissäännöillä saattaa olla usean kumppanin yhteistyöhankkeille. Kaikki kehittämiskumppanit olivat sitä mieltä, että toteutettu kilpailuttamiskierros oli hankkeen peruslähtökohdat huomioon ottaen täysin tarpeeton. Toinen asia kuitenkin on, että olisiko hankkeen koordinaattorin tullut olla tietoinen näistä kilpailuttamiseen liittyvistä hallinnollisista kiemuroista. Ainakaan muut kehittämiskumppanit eivät

13 11 kilpailuttamiseen liittyvää kritiikkiään kohdistaneet hankkeen koordinaattoriin, vaan kilpailuttamiseen liittyvään lainsäädäntöön. Realismi vs. ihanteet Kilpailutustoimenpiteet saatiin lopulta tehtyä ja päästiin itse asiaan eli koulutusohjelmien käynnistämiseen. Tässä vaiheessa Spirit-hankkeen laajuus eli noin oppilastyöpäivän tarjoaminen alueen pk-yrityksille alkoi konkretisoitua mukana oleville kehittämiskumppaneille. Hankeajasta oli käytetty jo useampi kuukausi ja huomattiin, että rakentamalla pelkästään uusia ja innovatiivisia pk-yritysten sosiaalista pääomaa kasvattavia koulutusohjelmia oppilastyöpäivätavoitetta ei tultaisi koskaan saavuttamaan. Kehittämiskumppanit totesivat, että hankkeen tavoitteet mahdollistavat varsin laajan koulutusvalikoiman tarjoamisen alueen pk-yrityksille. Tämä oppilastyöpäivien keräämisen liittyvä paine tavallaan löysensi hankkeen rahoittamille koulutushankkeille asetettuja kriteereitä. Spirit-hankkeen tavoitteista ja koulutushankkeiden kriteereistä käytiin tuossa vaiheessa paljon keskusteluja sekä partnerityöryhmässä että ohjausryhmässä. Asiakkaan tarpeisiin on pyritty vastaamaan henkilöstön osaamista kehittämällä. Oppilastyöpäiviä täytyi kerätä valtavasti, kaikki toiminta ei pysty olemaan innovatiivista. Yrityksen tarpeet ovat ykkösenä. Hankkeen painopistealueet pääsivät hieman unohtumaan, kun piti kerätä oppilastyöpäiviä. Hankkeessa on sisällöllisesti painottunut hieman eri asiat kuin alun perin suunniteltiin, mutta ei kuitenkaan väärät asiat Loppujen lopuksi on järkevää kerätä oppilastyöpäiviä ja siinä sivussa muodostaa myös innovatiivisempia koulutusratkaisuja. Värähtääkö viisari? Suurimmat eroavaisuuden tarjotun koulutuksen ja hankehakemuksessa esitettyjen suunnitelmien välillä eivät kuitenkaan liittyneet niinkään koulutuksen sisältöön vaan sen luonteeseen ja kestoon sekä hankkeen kohderyhmään. Alun perin oli suunniteltu, että pk-yrityksille tarjotaan pitkäkestoisia koulutuspaketteja, jotka koostuvat eri kehittämiskumppanien kokoamista eri aihealueita käsittelevistä koulutusosioista. Tämän pitkäkestoisen prosessin ansiosta olisi mahdollisista seurata erillisen tutkimushankkeen välityksellä, millä tavoin yrityksen sosiaalinen pääoma kasvoi Spirit-hankkeen aikana. Suurin osa toteutuneista koulutushankkeista oli kuitenkin luonteeltaan lyhytkestoista täsmäkoulutusta, jolla vastattiin kunkin yrityksen sen hetkiseen akuuttiin koulutustarpeeseen. Pk-yrityksen sosiaalisen pääoman mittarin käytäntöön soveltaminen osoittautuikin erittäin haasteelliseksi tehtäväksi tilanteessa, jossa yrityksen kontakti Spirit-hankkeeseen jäi useimmiten yksittäisen kurssin mittaiseksi.

14 12 Toinen sosiaalisen pääoman mittaamista vaikeuttanut tekijä liittyi Spirit-hankkeeseen osallistuneiden yritysten kokoon. Mittari oli suunniteltu hankkeen tavoitteiden mukaisesti pk-yrityksille, mutta käytännössä varsin suuri osa hankkeen kohdeyrityksistä muodostuikin pienistä mikroyrityksistä. Hankkeen loppuvaiheessa sosiaalisen pääoman mittarista laadittiin mikroyrityksille oma suppeampi ja helppokäyttöisempi versio alkuperäisestä mittaristosta. Alkuperäinen tavoite laajan kvantitatiivisen aineiston keräämisestä ennen ja jälkeen Spirit-hankkeen koulutuksiin osallistumista ei edellä mainittujen syiden takia kuitenkaan toteutunut toivotulla tavalla. Seuraavassa on pari sosiaalisen pääoman mittaamiseen liittyvää kommenttia Spirit-hankkeen toimijoilta. Sosiaalisen pääoman mittaaminen oli kunnianhimoinen tavoite, olisi edellyttänyt pitempikestoisia koko organisaatioita koskevia koulutustoimenpiteitä. Saatiin arvokasta tietoa siitä, mitä sosiaalisen pääoman mittaaminen yrityksissä voisi olla. Hallinnon haasteet Spirit-hankkeen ohjauksen ja koordinoinnin suhteen on syytä käsitellä kolmen eri tahon toimintaa. Hankkeen hallinnollinen vastuu oli luonnollisesti koordinaattorilla ja sen nimeämällä projektipäälliköllä. Projektipäällikön tukena toimi ohjausryhmä, jonka kokouksissa pohdittiin hankkeen strategisia linjauksia ja seurattiin muutenkin toteutuvatko koulutusohjelmat ja hankkeen budjetti alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Käytännön hanketyöntasolla kehittämiskumppaneiden yhteistyöfoorumina toimi partnerityöryhmä, jonka palavereissa keskityttiin koulutusohjelmien suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan liittyviin ajankohtaisiin asioihin. Aiemmin tuotiin esille, että hankkeen suunnitteluvaiheessa projektipäällikön tehtävistä vastaava henkilö vaihtui parikin kertaa. Hankkeen toteutusvaiheen aikana vaihtuvuutta ei enää ollut, mikä heijastui myös toimijoiden näkemyksiin hankkeen ohjauksesta ja koordinoinnista. Lähes kaikki toimijat toivat esille, että projektipäällikön tehtävä Spirithankkeessa oli erittäin haasteellinen. Heidän mukaansa projektipäällikkö oli tehnyt parhaansa ja suoriutunut tehtävästään kiitettävällä tavalla. Erityisesti arvostettiin projektipäällikön yhteistyökykyistä asennetta ja kaikkien osapuolten näkemyksien huomioonottamista. Ei mitään erityistä huomautettavaa, hanke oli vaikea harjoitus projektipäällikön kannalta. Projektipäällikkö teki todella hyvää työtä, kaikilla oli mahdollisuus tuoda näkemyksensä esille. Projektipäällikkö on ollut tosi hyvä, ei mitään valitettavaa. Projektipäällikkö oli ahkera ja yritti parhaansa, yritti saada osapuolet toimimaan yhdessä. Projektipäälliköllä oli kokemusta tämäntyyppisestä hallinnosta, haasteellinen tehtävä.

15 13 Ohjausryhmän toimintaan oltiin yleisesti ottaen tyytyväisiä. Sen suhteen, millainen rooli ohjausryhmällä tulisi Spirit-hankkeen kaltaisessa projektissa olla, oli havaittavissa tiettyjä näkemyseroja. Osa odotti ohjausryhmältä aktiivisempaa ja innovatiivisempaa roolia esimerkiksi koulutushankkeiden ideoijana. Heidän mielestään kokoukset vedettiin läpi liian nopeasti, jolloin asioiden käsittely jäi usein liian pinnalliseksi. Toiset taas pitivät tärkeänä sitä, ettei ohjausryhmä puutu liian yksityiskohtaisiin asioihin, vaan keskittyy tarkastelemaan asiaa koko hankekokonaisuuden kannalta. Heidän mukaansa ohjausryhmän tulee puuttua käytännön asioihin vain, jos on havaittavissa selkeitä ongelmia tai sitä esimerkiksi projektipäällikön toimesta pyydetään. Seuraavassa on tuotu esille kummankin näkökannan mukaisia kommentteja toimijoiden haastatteluista. Ohjausryhmässä olisi voitu enemmän miettiä eri projekteja, tuoda koulutusohjelmien aihioita hankkeeseen ja innovatiivisia näkemyksiä. Ohjausryhmältä olisin toivonut enemmän innovatiivisuutta ja enemmän tietoa koulutuksien sisällöstä. Ohjausryhmä lähti ottamaan kantaa asioihin siinä vaiheessa kun se katsottiin tarpeelliseksi, esimerkiksi kun lanseerattiin sosiaalista pääomaa asiakkaille tai pyrittiin edistämään kumppanuustoiminnan kehittymistä. Ajoittain ohjausryhmä puuttui liikaa hankkeen yksityiskohtiin, koko prosessin etenemisen seuraaminen on tärkeämpää. Partnerityöryhmän roolin suhteen ei ollut havaittavissa vastaavankaltaisia näkemyseroja. Partnerityöryhmää pidettiin koulutusohjelmien käytännön toteutuksen ja kehittämiskumppaneiden välisen yhteistyön kannalta tärkeänä foorumina. Partnerityöryhmässä vallinnutta henkeä pidettiin myös hyvänä. Lisäksi arvostettiin partnerityöryhmässä syntyneitä henkilökontakteja ja mahdollisuutta oppia tuntemaan toisten organisaatioiden toimintatapoja. Partnerityöryhmän toimintaan liittyneistä haasteista voidaan mainita se, että ryhmän jäsenillä ei aina ollut päätäntävaltaa omaa organisaatioita koskevissa asioissa. Jonkinlaista oman organisaation etujen valvontaa hankkeen etujen kustannuksella oli haastateltavien mukaan ajoittain myös havaittavissa. Tätä pidettiin kuitenkin normaalina projektimaailmaan liittyvänä piirteenä. Partnerityöryhmän ja ohjausryhmän välillä oli toimiva työnjako, ei päällekkäisyyksiä. Partnerityöryhmässä oppi miten toiset organisaatiot toimivat. Partnerityöryhmä oli tärkeä kehittämiskumppaneiden yhteistyön kannalta. Partnerityöryhmä teki hankkeessa todellisen työn. Joskus oli havaittavissa oman edun seuraamista hankkeen kustannuksella. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat Aiemmin tuotiin esille, että yksi Spirit-hankkeen tärkeimmistä tavoitteista oli yhteistyön synnyttäminen hankkeeseen osallistuvien koulutusorganisaatioiden välille. Hankkeen suunnitteluvaiheen aikana ei ehditty kovin pitkälle tämän tavoitteen suhteen. Toimijoiden haastatteluista kävi ilmi, että tavoitteen saavuttaminen osoittautui

16 14 haasteelliseksi myös toteutusvaiheen aikana. Toimijoiden mukaan henkilötasolla kanssakäymisessä ei ollut suuriakaan ongelmia, mutta esimerkiksi yhteisten koulutushankkeiden muodostaminen osoittautui erittäin haasteelliseksi tehtäväksi. Myöskään yhteisen koulutuspaletin markkinointi kehittämiskumppaneiden omilla toiminta-alueilla jäi suunniteltua vaatimattomammaksi. Tulokset kertovat ryhmädynamiikan puutteesta, yhteiset hankkeet eivät toteutuneet. Alussa minulla oli näkemys, että paljon enemmän tapahtuisi yhteistyössä ja käytettäisiin toisten partnereiden resursseja hyväksi. Odotukset yhteistyön suhteen olivat korkealla, mutta ei syntynyt yhdessä tekemistä ja jakamista. Palettiajattelu ei toteutunut, syynä ehkä omien asiakkaiden suojelu. Hankkeelle haettiin uusia asiakkaita. Kun tähän pohdittiin syitä, ensimmäisenä tuli esille kehittämiskumppaneiden välinen kilpailuasetelma. Myös yhteistyön ja luottamuksen synnyttämiseen käytettävissä ollut rajallinen aika, taustalla vaaninut oppilastyöpäivien keräämiseen liittynyt paine sekä kehittämiskumppaneiden omien organisaatioiden odotukset hankkeesta saatavasta taloudellisesta hyödystä tulivat esille. Verrattain usein edellä mainittujen yhteistyön synnyttämiseen liittyvien haasteiden todettiin olevan tyypillisiä projektitoimintaan liittyviä piirteitä. Olisikin ehkä syytä laajemminkin keskustella siitä, mihin suuntaan projektimaailma on viemässä koulutusorganisaatioiden välistä kanssakäymistä. Hankkeita pidetään usein buffet-pöytinä, joista kukin partneri käy poimimassa itselleen parhaiten maistuvat makupalat. Kilpailuasetelma on ehkä vaikuttanut ja aikapula, uuden kehittäminen vie aina aikaa. Kaikilla omat taloudelliset paineet, oppilastyötunnit ja budjetit. Omien etujen ajaminen on ymmärrettävää, partnereilla on tulospaineita ja omia mittausjärjestelmiä. Spirit-hankkeen toimijat toivat esille, että kumppanuussuhteet kehittyivät parempaan suuntaan hankkeen loppupuolella. Hankkeen hidas käynnistyminen kuitenkin aiheutti sen, että aika ikään kuin loppui kesken toiminnan päästyä kunnolla käyntiin. Muutamista kahden kehittämiskumppanin välisistä yhteistyöhankkeita ehdittiin saada positiivisia kokemuksia. Samoin syntyneiden henkilökontaktien uskottiin johtavan yhteistyökuvioihin hankkeen päättymisen jälkeenkin. Yhteistyötä yli rajojen Spirit-hanke oli Equal-yhteistöaloitteen tavoitteiden mukaisesti jäsenenä kansainvälisessä yhteistyöverkostossa. Yhteistyöverkosto sai nimekseen Promesor ja siinä oli mukana Spirit-hankkeen lisäksi neljä ulkomaista partneria: kaksi Espanjasta (Valenciasta ja Barcelonasta), yksi Italiasta ja yksi Portugalista. Yhteistä kaikille

17 15 viidelle partnerille oli se, että kohderyhmänä olivat kunkin alueen pienet ja keskisuuret yritykset. Promesorin perustavoitteena oli lisätä yritysten tietoisuutta yritysten sosiaalisesta vastuusta. Promesorin puitteissa muun muassa kartoitettiin neljän eri EUmaan yrityksien käsityksiä sosiaalisesta vastuusta ja siihen liittyvistä asenteista ja ennakkoluuloista. Lisäksi Promesor-verkosto järjesti useita kansainvälisiä työkokouksia, konferensseja ja vierailuja, joihin osallistui kunkin kumppanin kotimaisen Equal-hankkeen toimijoita ja yhteistyökumppaneita. Spirit-hankkeen tehtävänä oli tämän kansainvälisen yhteistyöverkoston toiminnan arvioiminen. Promesorin kumppanit olivat erittäin tyytyväisiä verkostoon toimintaan. Yksi syy tähän oli varmaan se, että verkoston toiminnalle ei ollut suunnitteluvaiheessa asetettu kovinkaan haastavia tavoitteita. Tämä johtui siitä, että suurimmalla osalla kumppaneista oli käytettävissä varsin rajalliset taloudelliset resurssit verkoston toimintaan osallistumiseen. Haastatellut Spirit-hankkeen toimijat eivät olleet täysin vakuuttuneita kansainvälisen yhteistyön kautta saadusta lisäarvosta. He kommentoivat, että Promesorin tavoitteet eivät vaikuttaneet täysin yhteensopivilta Spirit-hankkeen kanssa ja järjestetty kansainvälinen toiminta jäi useiden kommenttien mukaan pinnalliseksi. Monet toivat esille, että he eivät oikeastaan tienneet tarkemmin mitä kansainvälinen toiminta piti sisällään. Useassa tapauksessa tämä oli heiltä tietoinen valinta, sillä he katsoivat, ettei heillä ole oman työnsä puitteissa aikaa osallistua kansainväliseen toimintaan riittävän aktiivisesti. Yleinen tuntuma on, että kansainvälinen toiminta tällaisissa hankkeissa ei ole kovin laadukasta ja tehokasta. Kv-toiminnasta ei jäänyt kovin selkeää mielikuvaa. Toiminta olisi voinut olla syvällisempää, ehkä pitempikestoisia henkilövaihtoja kumppaneiden välillä. Kv-toiminta jäi hämäräksi. Syy oli oma, sillä aika ei riittänyt osallistumiseen, ei nähty meidän toimintamme kannalta tärkeäksi. Odotin kv-toiminnalta enemmän, esimerkiksi yrityskontaktien syntymistä. Kv-kumppanuuksiin tulisi ehkä panostaa enemmän, puolin ja toisin. Tuloksia ja vaikutuksia Ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden Kun haastateltavien kanssa keskusteltiin Spirit-hankkeen saavuttamista tuloksista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin, monet kommentoivat, että on vaikeaa etukäteen tietää millaiseksi Spirit-hankkeen kaltainen laaja ja pitkäkestoinen yrityskehityshanke käytännössä muotoutuu. Hankehakemuksista pyritään tekemään mahdollisimman houkuttelevia ja yksi haastateltava kutsuikin niitä toiveiden ja odotusten tynnyreiksi. Hankehakemuksessa esitettyjen tavoitteiden ja toteutuneen hanketoiminnan välillä nähtiin tiettyjä eroavaisuuksia, mutta niitä ei yleisesti ottaen pidetty merkittävinä. Sosiaalinen pääoma käsitteenä mahdollisti toimijoiden mukaan varsin laajan valikoiman

18 16 koulutustoimenpiteitä. Tärkeimpänä pidettiin, sitä tarjotut koulutusohjelmat vastasivat hankealueen pk-yritysten esittämiin tarpeisiin. Huomionarvoisena tuotiin myös esille myös se, että alkuperäiset kunnianhimoiset tavoitteet koulutuksen volyymin suhteen saavutettiin ja paikoitellen myös ylitettiin. Haastatteluissa tuotiin myös esille, että sosiaalinen pääoma -käsitteen edustamien teemojen merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Spirit-hanke osaltaan lanseerasi käsitettä hankealueen yrityksille ja aukaisi tietä tuleville hankkeille. Hankkeen aikana saadut kokemukset osoittivat, että vielä on paljon tehtävää niin kouluttajien kuin yritystenkin keskuudessa teeman tunnettuuden ja juurruttamisen suhteen. Suunnitelma on aina suunnitelma, hanke on edennyt luonnollisella tavalla. Koulutukset vastasivat yritysten tarpeisiin. Sosiaalinen pääoma on tavoitteena laaja, keinot ovat moninaiset eikä ole yhtä oikeaa menetelmää tai toimintatapaa. Hankkeen teema on yhä ajankohtainen myös tulevissa hankkeissa, sosiaalinen pääoma voi olla monenlaisia asioita yrityksen tarpeista riippuen. Yksi kaikkien, kaikki yhden puolesta Edellä kävi ilmi, että Spirit-hankkeen toimijat kommentoivat kehittämiskumppanien välistä yhteistyötä varsin kriittisesti. Käytössä olevilla resursseilla olisi heidän mukaansa pitänyt saada aikaan enemmän konkreettista yhteistyötä toimijoiden välille. Haastateltavia pyydettiin arvioimaan hankkeen tuloksia ja vaikutuksia kehittämiskumppanuuksien näkökulmasta. Toimijat korostivat sitä, että tietyistä ongelmista huolimatta kumppaneiden väliset suhteet ovat kunnossa ja yhteistyötä tullaan jossain kokoonpanossa tekemään hyvin todennäköisesti myös tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa pitää vielä tarkemmin pohtia partnereiden yhteensopivuutta ja sitä, että heidän osaamisalueensa ovat toisiaan täydentäviä. Spirit-hankkeessa yksi syy yhteistyön haasteisiin löytyy todennäköisesti päällekkäisyyksistä osapuolten osaamis- ja toimintaalueissa. Lisäksi korostettiin sitä, että uusien innovatiivisten toimintamallien synnyttäminen uusien kumppaneiden kesken vie paljon aikaa. Spirit-hankkeessa yhteistyökuviot alkoivat haastateltujen mukaan osoittaa toimimisen merkkejä vasta siinä vaiheessa kun hanketta täytyi jo lähteä ajamaan alas. Haastateltavien mukaan koulutusorganisaatioiden välisen yhteistyön merkitys tulee tulevaisuudessa korostumaan entisestään ja tätä hanketta pidettiin hyvänä harjoituksena tulevaisuutta ajatellen. Yhteistyön menestymisen kannalta tulevaisuudessa tulisi ehkä enemmän kiinnittää huomiota siihen, että organisaatioiden johto on sitoutunut yhteistyön edistämiseen. Muuten muodostuneet yhteistyöverkostot jäävät henkilöiden välisiksi suhteiksi, eivätkä johda pitempikestoisiin vaikutuksiin. Tämä oli todella hyvä tilaisuus, kerrankin oli riittävästi resursseja uusien yhteistyöverkostojen synnyttämiseen.

19 17 Kumppaneiden yhteistyöhön sitouttamiseen tulisi ottaa mukaan myös organisaatioiden johtotaso. Hyvät suhteet säilyivät partnereihin, yhtään siltaa ei ole poltettu. Entistä tarkemmin ja kriittisemmin pohditaan tulevaisuudessa partnereiden yhteensopivuutta. Parissa vuodessa ei pysty siirtämään vuoria. Luokkansa priimus Haastattelussa toimijoita pyydettiin nostamaan esille sellaisia koulutushankkeita, joissa heidän mielestään Spirit-hankkeen tavoitteet toteutuvat positiivisella tavalla. Esille nousi useampia hankkeita, mutta seuraavat kolme tulivat selkeimmin esille. Koulutushankkeita ei käydä läpi paremmuusjärjestyksessä. 1) Draaman hyväksikäyttö koulutuksessa eli pk-yrityksille suunnattu sosiaalisen pääoman teemoja käsittelevä Putket suorina -näytelmäpaketti, 2) Naisverkostokoulutus eli Vaasassa, Kokkolassa ja Kaustisilla toteutettu naisjohtajille suunnattu koulutus- ja verkostoitumishanke, 3) Toimitusvarmuuskoulutus eli suuryritysten alihankkijoiden toiminnan kehittämiseksi Vaasassa järjestetty koulutushanke. Putket suorina -näytelmää pidettiin erinomaisena tapana lähestyä sosiaalinen pääoma - käsitteeseen liittyviä teemoja. Näytelmä herätti katsojissa ajatuksia ja auttoi liittämään vaikeahkon termin omastakin työyhteisöstä havaittaviin tilanteisiin. Näytelmän jälkeen keskusteltiin asiantuntijan vetämänä sen herättämistä tunnelmista ja pohdittiin miten ne ovat liitettävissä sosiaalisen pääoman teemoihin ja osallistujien omaan työyhteisöön. Naisverkostokoulutuksen tavoitteena oli tarjota naisjohtajille mahdollisuutta itsensä kehittämiseen johtajana, mutta ennen kaikkea muodostaa verkosto, johon koottaisiin naisjohtajia eri toimialoilta. Verkoston tapaamisiin kutsuttiin luennoitsijoita eri aihealueilta ja sen jälkeen keskusteltiin aktiivisesti esitelmän herättämistä ajatuksista. Naisjohtajat kävivät myös opintomatkalla Barcelonassa. Matkan järjestelyjä ja ohjelmaa pidettiin erittäin onnistuneena. Osallistujat ovat jo päättäneet, että naisverkosto jatkaa toimintaansa Spirit-hankkeen päättymisen jälkeen. Toimitusvarmuuskoulutuksen sisältämät teemat todettiin nykyajan globaalissa liiketoimintaympäristössä erittäin tarpeelliseksi. Suuryritykset hajauttavat entistä enemmän ydinosaamisensa ulkopuolisia toimintoja alihankkijayrityksille. Näiden alihankkijoiden on kuitenkin pystyttävä täyttämään erittäin korkeat laatu- ja toimitusvarmuuskriteerit. Toimitusvarmuuskoulutuksen tavoitteena oli valmistaa alueen suuryritysten alihankkijoina toimivia pk-yrityksiä kohtaamaan edellä mainitut alihankintasuhteisiin liittyvät vaatimukset ja haasteet. Toimitusvarmuuskoulutus jatkuu kahden hankealueella toimivan suuryrityksen (ABB ja Wärtsilä) rahoittamana myös Spirit-hankkeen päättymisen jälkeen.

20 18 Mitä jäi käteen? Lopuksi haastateltavien kanssa keskusteltiin yleisellä tasolla siitä mitkä olivat Spirithankkeen tärkeimpiä tuloksia ja toisaalta millä osa-alueilla jäätiin eniten jälkeen asetetuista tavoitteista. Keskeisimpänä näkökulmana haastatellut toivat esille sen, että Spirit-hankkeen toimintaan osallistuneet pk-yritykset ovat saaneet tarvitsemaansa koulutusta. Spirit-hankkeen mahdollistamaa yli oppilastyöpäivän koulutuspakettia voidaan pitää merkittävänä panostuksena kohdealueen pk-yritysten kehittämiseen. Erityisesti korostettiin sitä, että moni Spirit-hankkeen rahoittama koulutushanke jatkaa elämäänsä myös hankerahoituksen päättymisen jälkeen osallistujien itsensä rahoittamina. Vaikka sosiaalisen pääoma -käsitteen lanseeraus pk-yritysten voimavaraksi ja sen mittaaminen eivät toteutuneet täysin hankesuunnitelman mukaisesti, toimi Spirit-hanke toimijoiden mukaan selkeänä päänavauksena tuleville teemaan liittyville koulutus- ja tutkimushankkeille. Hyvänä esimerkkinä tästä mainittiin Vaasassa Levón-instituutin ja Hankenin yhteistyössä toteutettama sosiaalisen pääoman perehdyttämiskurssi, jonka aikana yrityksille esiteltiin asiantuntijaluentojen välityksellä sosiaaliseen pääomaan liittyviä eri osa-alueita. Myös sosiaalisen pääoman mittaamista pidettiin innovatiivisena ja kunnianhimoisena tavoitteena ja aloitetun työn toivottiin jatkuvan myös tulevaisuudessa. Yleisellä tasolla haastatellut kommentoivat, että toiminta alkoi toden teolla sujua vasta hankeajan lähestyessä loppuaan. Seuraavassa on nähtävillä muutamia aiheeseen liittyviä suoria lainauksia toimijoiden haastatteluista. Yritykset ovat olleet tyytyväisiä. Asiakkaiden tarpeeseen on vastattu. Tietoisuutta sosiaalisesta pääomasta on lisätty. Perehdyttämiskurssi oli innovatiivinen tuote, sen avulla sosiaalista pääomaa myytiin pehmeästi, helpolla tavalla yrityksille. Hidas lähtö toi kiirettä loppupäähän, hankkeita olisi vielä löytynyt. Haastateltujen mukaan Spirit-hanke jäi selkeimmin tavoitteistaan kehittämiskumppaneiden välisen yhteistyön ja uusien innovatiivisten koulutusohjelmien muodostamisen saralla. Aiemmin mainittiin, että kehittämiskumppaneiden väliselle yhteistyölle asetettiin kaksi päätavoitetta: 1) Toimijoiden yhteisten koulutushankkeiden suunnittelu ja toteutus sekä 2) Eri toimijoiden vahvoista osaamisaloista muodostuvan yhteisen koulutuspaletin markkinointi kohdealueen pk-yrityksille. Ensimmäistä tavoitetta ei muutamaa kahdenkeskeistä koulutushanketta lukuun ottamatta pystytty hankkeen aikana saavuttamaan. Varsinkin hankkeen alussa partnerityöryhmässä käytettiin paljon aikaa ja resursseja yhteisten hankkeiden suunnitteluun. Hankkeen käynnistymisen viivästyminen ja kunnianhimoiset oppilastyöpäivätavoitteet johtivat kuitenkin siihen, että toimijat keskittyivät käynnistämään omaan erityisosaamisalaansa liittyviä koulutushankkeita.

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015

TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015 9.00-9.30 Aamukahvi 9.30-9.40 Tilaisuuden avaus Ohjelman vaiheiden esittely 9.40-10.40 Perheystävällinen työpaikka -ohjelma: alkutilanteen kartoitus ja kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua

Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua Leonardo da Vinci: Aloituskoulutus kumppanuushankkeille Helsinki 6.9.2013 Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua Hankkeissa mukana hyvin erilaisia ja tasoisia toimijoita todelliset intressit hankkeeseen

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

PALAVA-projektin vertaisarviointi

PALAVA-projektin vertaisarviointi PALAVA-projektin vertaisarviointi 1. Hanketoiminnan strategiset tavoitteet ja periaatteet Esimerkkejä tietolähteistä:- Strategiat - Hanketoiminnan suunnitelma/strategia - Toimintaohjeet - Pöytäkirjat ja

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3. ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.2015 HELSINKI VINKKEJÄ ASIAKASKUUNTELUN JÄRJESTÄMISEEN MIKÄ ON ASIAKASKUUNTELU TYÖPAIKKAKOULUTTAJA-

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri 2015 Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri Kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi tämän vuoden tammi- ja helmikuun

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

SOLID-rahastojen hakukoulutus. Mikä on projekti? 11.6.2013, Helsinki

SOLID-rahastojen hakukoulutus. Mikä on projekti? 11.6.2013, Helsinki SOLID-rahastojen hakukoulutus Mikä on projekti? 11.6.2013, Helsinki Rosa Puhakainen-Mattila (Kouluttaja, Suomen YK-liitto) rosa.puhakainen@ykliitto.fi r Mikä on projekti? - sarja TOIMINTOJA, joiden tarkoituksena

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille

Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Päivitetty 13.3.2015 Yleistä sisällön raportoinnista Jokainen hanke toimittaa vain yhden väli- ja loppuraportin. Koordinaattori on vastuussa tietojen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015

PK-hallitusbarometri. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015 PK-hallitusbarometri Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015 PK-hallitusbarometri Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PKhallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Verkottumisen mahdollisuudet

Verkottumisen mahdollisuudet Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös

Lisätiedot

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli PS Aikoo Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli Tuomas Kylänpää Eurooppalaisen työvoimapolitiikan asiantuntija PS Aikoo -loppuseminaari 17.3.2015 Kuopio Oppilaitosten johtajat tukevat jo perustettuja

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kesä 2014 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon tutkimuksen

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Hajautettu Ohjelmistokehitys

Hajautettu Ohjelmistokehitys Hajautettu Ohjelmistokehitys Maria Paasivaara Hajautuksen muotoja Yrityksen sisäinen hajautus Maan sisällä Maiden välillä, esim. offshore Yritysten välinen hajautus Alihankinta Lisenssointi Partnershipit

Lisätiedot

Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat. Havaintoja hevosyritysten johtamisesta

Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat. Havaintoja hevosyritysten johtamisesta Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat Havaintoja hevosyritysten johtamisesta Miksi hanke ja tutkimus? Kasvava toimiala Harrastuksesta yritystoimintaa Suuret kiinteät kulut Suuret riskit Heikko

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot