Korkealämpötilaprosessit
|
|
- Siiri Nurminen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Korkealämpötilaprosessit Pyrometallurgiset valuprosessit klo 8-10 PR126A Tavoite Tutustua valuprosessiin käyttäen esimerkkinä terästen jatkuvavaluprosessia Tutustua metallien jähmettymiseen ilmiönä käyttäen esimerkkinä terästen jähmettymistä 1
2 Sisältö Terästen jatkuvavaluprosessi - Jatkuvavalulaitteisto - Väliallas, kokilli, valupulveri, jne. - Aihiot - Tyypilliset aihioviat Metallien jähmettyminen - Puhtaat aineet ja seokset - Tasapainon mukainen / Ei-tasapainon mukainen - Terästen jähmettyminen - Suotautuminen - Dendriitit - Jähmettymisen kokeellinen tarkastelu Muita valuprosesseja - Valimot - Värimetallit Tuotantoketju Esikäsittelyt Pelkistys Sulatus Raffinointi Jalostus Valu Lämpökäsittelyt Malmipohjainen rauta/teräs Jatkuvavalu Aihionkuumennus Romupohjainen rauta/teräs Jatkuvavalu Aihionkuumennus Ruostumaton teräs Sintraus Pelletointi Koksaus Kuivaus Lajittelu Pelletointi Sintraus Masuuni Masuuni LD-KG Senkkakäsittelyt Uppokaariuuni CRK AOD Kupari Kuivaus Liekkisulatus Liekkisulatus PSkonvertteri Valokaariuuni Senkkakäsittelyt Uppo- ja valokaariuunit Senkkakäsittelyt Anodiuuni Elektrolyysi Nikkeli Kuivaus Liekkisulatus Liekkisulatus Hydrometallurgiaa Hydrometallurgiaa Sinkki Pasutus Hydrometallurgiaa Hydrometallurgiaa Hydrometallurgiaa Jatkuvavalu Aihionkuumennus Anodivalu Tuotteiden valmistus Katodien sulatus/valu 2
3 Lähde: Jatkuvavaletun teräksen osuus kaikesta teräksen tuotannosta 1967: Jatkuvavalu Raahen terästehtaalla alkaa. 1976: Jatkuvavalu Tornion jaloterästehtaalla alkaa. Lähteet suomalaisen metallurgian historiaan liittyen: Veikko Heikkinen: Rautaa ja terästä 50 vuotta terästutkimusta Tuomo Särkikoski: Outo malmi, jalo teräs Outokummun tie ruostumattomaan teräkseen Jatkuvavalu Shroud Submerged Entry Nozzle (SEN) 3
4 Jatkuvavalu Kuva: SSAB:n esittelymateriaali. Valukonetyypit 4
5 Aihiotyypit Poikkileikkaukset Jatkuvavalu 5
6 Jatkuvavalu Välialtaan tehtävät - Ohjaa sulan virtausta kokilliin - Toimii välivarastona valusarjoissa - Lämpötilan ja koostumuksen tasaaminen - Sulkeumien erotus terässulasta Kokillin tehtävät - Antaa muodon jähmettyvälle aihiolle - Jähmettyminen alkaa - Riittävä ja tasainen jähmettyminen Kokillin rakenne - Vesijäähdytetyt kuparilevyt - Lyhyet sivut liikkuvia - Mahdollistaa eri levyisten aihioiden valamisen - Oskillointi Jatkuvavalu Väliallaspeitosteen tehtävät - Suojata terästä atmosfäärin aiheuttamalta reoksidaatiolta - Pienentää lämpöhäviöitä - Sitoa itseensä sulkeumia Valupulverin tehtävät - Voiteluaine - Pienentää lämpöhäviöitä - Suojata terästä atmosfäärin aiheuttamalta reoksidaatiolta - Sitoa itseensä sulkeumia Valupulverin käyttö n. 0,5 kg/min CaO SiO 2 MgO Al 2 O 3 Na 2 O+K 2 O F Lähteet: Helena Kumpulainen & Reima Väinölä: Esitys, POHTO, 2011 / Paavo Hooli, Outokumpu / Mills, Fox, Thackray & Li: VII Int. Conf. on Molten Slags, Fluxes and Salts, South Africa, Väliallaspeitoste (Ovako Imatra) Valupulveri (Tyypillinen) 26,0 30,6 13,7 17,8 2,
7 Jatkuvavalu Valupulverit - Ennen - Valupulveri tuli tuottajalta tehtaalle valmiina tuotteena - Prosessi sopeutettiin sopimaan käytettyyn valupulveriin - Nykyisin - Räätälöityjä valupulvereita asiakkaille - Suunnittelu prosessin mukaan - Kehitysnäkymiä - Pyrkimys eroon fluorista (vaarallinen) - Korvaavia vaihtoehtoja boori (vielä vaarallisempi?) tai litium (hinta pilvissä muiden käyttökohteiden vuoksi) Johdonmukainen valupulverin käyttö Vakiintuneet valuolosuhteet Lähde: Helmut Preyer: Esitys, POHTO, Jatkuvavalu Valupulverin valintaan vaikuttavia ominaisuuksia - Lämmönsiirto - Likviduslämpötila kiinteiden kiteiden muodostuminen - Emäksisyys - Emäksiset (B > 1) jähmettyvät kiteisenä Huokosten muodostuminen ja matala lämmönsiirto - Happamat (B < 1) jähmettyvät lasimaisena Paremmat voiteluominaisuudet ja korkea lämmönsiirto - Viskositeetti - Tyypillisesti 1-30-kertainen veden viskositeettiin verrattuna - Erilainen viskositeetti soveltuu erilaisille teräksille: LC, MC ja HC-teräkset (erilainen kutistuma jäähtyessä) - Viskositeettiin voidaan vaikuttaa koostumuksella (vrt. kuonat) - Al 2 O 3, SiO 2 nostavat viskositeettia - Li 2 O, Na 2 O, F laskevat viskositeettia - Pintaominaisuudet - Ohjataan mm. MgO- ja CaO-pitoisuuksilla Erilaisten terästen kutistumiskäyttäytyminen Lähde: Helmut Preyer: Esitys, POHTO,
8 Jatkuvavalu Ilmiöt kokillissa - Teräsvirtaus kokilliin - Valupulverin sulaminen (takaisin jähmettyminen) - Sulkeumien poisto teräksestä - Lämmönsiirto - Teräksen jähmettyminen - Kiinteän kuoren kasvu - Suotautuminen Keskeisiä ajoparametrejä ja ohjauskeinoja - Valunopeus ja kiihdytys - Oskillointi - Valupulveri ja sen toiminta - Voitelu, lämmönsiirto - Teräksen ylilämpö - Primääri- ja toisiojäähdytys - Pinnankorkeus ja sulavirtaukset kokillissa Aihioviat Mekaaniset viat - Halkeamat - Virheet aihion muodossa Kemialliset viat - Mikro- ja makrosuotaumat - Usein seosaineiden kohonneet pitoisuudet keskilinjalla - Hauraiden faasien muodostuminen mahdollista - Ongelma erityisesti paksuilla levyillä - Sulkeumat ja erkaumat Kuva: Marko Petäjäjärvi. 8
9 Aihioviat Pitkittäishalkeama - Vasen kuva: Paikalliset jännitykset ja suuri lämpövuo - Oikea kuva: Jähmettymisen aikainen terminen jännitys Lähde: Helmut Preyer: Esitys, POHTO, Aihioviat Tartuntaviat - Vasen kuva: Tyypillinen 45 tartunta - Oikea kuva: Tartunnan aiheuttama puhkeama Lähde: Helmut Preyer: Esitys, POHTO,
10 Aihioviat Viat aihion muodossta - Liian alhaisesta sekundäärijäähdytyksestä aiheutunut aihion pullistuma Lähde: Helmut Preyer: Esitys, POHTO, Aihioviat Suotaumat - Monen alkuaineen liukoisuus sulaan teräkseen on suurempi kuin kiinteään teräkseen - Jähmettymisen aikana tapahtuu seosaineen rikastuminen jäännössulaan - Korkeammat pitoisuudet keskilinjalla, jossa jäännössula lopulta jähmettyy - Voi aiheuttaa sulkeumien/erkaumien ja/tai hauraiden faasien/yhdisteiden muodostumista - Ei voida poistaa kokonaan - Makrosuotauma - Koko valettavan kappaleen (esim. aihio) mittakaavassa - Mikrosuotauma - Dendriittien mittakaavassa - Semimakrosuotauma - Edellisten välimuoto - Negatiivinen suotauma ( white band ) - Keskimääräistä alhaisempi seosainepitoisuus keskilinjalla Kuva: Dieter Senk: Esitys, POHTO,
11 Jähmettyminen Sulassa tilassa aineen osaset (atomit, molekyylit, jne.) voivat liikkua toistensa ohi Kiinteässä tilassa osaset ovat kiinni tietyssä hilapaikassa Jähmettyminen tarkoittaa aineosasten järjestäytymistä kiinnitetyksi hilarakenteeksi Jähmettymistapahtumaan vaikuttaa kiderakenne, johon atomit kiinteässä tilassa järjestäytyvät - esim. teräksen tkk- ja pkk-muodot C-pitoisuudesta riippuen kcal/mol Cu(FCC) Jähmettyminen File: Kuva: HSC Chemistry. G Gibbs Energy Cu(l) Temperature C Ajava voima jähmettymiselle - Jähmettymisen Gibbsin energian muutos G (l) (s) < 0 - ts. G (s) < G (l) - Stabiileimmalla faasilla on alhaisin Gibbsin vapaaenergia Uuden faasin muodostuessa (esim. kiinteä faasi jähmettymisessä) syntyy uutta pintaa - Pintaan sitoutuu energiaa (= Pintaenergia, ) - Jähmettymisen edellytys: G (l) (s) + < 0 - Homogeeninen ydintyminen vaatii enemmän energiaa kuin heterogeeninen - Aine voi pysyä sulassa tilassa sulamis-/jähmettymispisteen alapuolellakin, kun jähmettyminen estyy (= Alijäähtyminen) - Vastaava ilmiö esiintyy myös kiinteän tilan faasimuutoksissa - Alijäähtymisen kasvaessa erittäin suureksi (ts. lämpötilan laskiessa riittävän alas) ydintyminen vaikeutuu entisestään diffuusio- ym. nopeuksien hidastuessa - Tuloksena pysyvä alijäähtyminen Amorfiset aineet, joilla ei sulamispistettä (esim. lasi) pehmenevät Jähmettymisessä vapautuu lämpöä Yleensä tilavuus pienenee jähmettymisessä 11
12 Jähmettyminen Puhtaiden aineiden jähmettyminen - Sulaminen ja jähmettyminen yhdessä lämpötilassa (T m ) Puhtaan raudan jähmettyminen - T m = 1536 C - Kutistuminen: 3.17 % - Lämpöä vapautuu: kj/kg-fe - Jähmettyminen -ferriittinä (tkk) C: -austeniitt (pkk) / 910 C: -ferriitti (tkk) Seosten jähmettyminen - Sulaminen ja jähmettyminen solidus- ja likviduslämpötilojen välissä (T Sol ja T Liq ) - T Sol ja T Liq riippuvat voimakkaasti seoksen koostumuksesta - Kaksifaasialueella sulan ja kiinteän faasin koostumukset poikkeavat toisistaan - Johtaa (mikro)suotautumiseen: tietyt aineet rikastuvat kiinteään ja toiset sulaan faasiin (useimmat jäännössulaan) - Jähmettymisen jälkeen diffuusio tasoittaa eroja - Nopea diffuusio, nopea homogenisoituminen - Yleensä jonkin verran suotautumista jää kiintoaineeseen Jähmettyminen Tasapainon mukainen jähmettyminen - Ei ota diffuusion hitautta huomioon - Suotautumista esiintyy kaksifaasialueella, mutta se tasoittuu kiinteässä tilassa - Voidaan tarkastella tasapainopiirroksia hyödyntäen - Vastaa äärettömän hidasta jähmettymistä Ei-tasapainon mukainen jähmettyminen - Todellisuudessa diffuusionopeudet ovat rajallisia ja jähmettyminen ei ole äärettömän hidasta - Tämän vuoksi jähmettyvän kiinteän materiaalin rakenne ei riipu pelkästään tasapainotilasta - Tasapainopiirroksia voidaan hyödyntää apuvälineenä, mutta ne eivät kerro jähmettymisen koko kuvaa - Mitä nopeampi jähmettyminen, sitä kauemmaksi jäädään tasapainotilasta 12
13 T(C) Jähmettyminen Kaksifaasialueella sulan ja kiinteän faasin koostumukset siis poikkeavat toisistaan Aineen jakautumista kiinteän (s) ja sulan (l) faasin välillä voidaan kuvata jakautumiskertoimen (k) avulla: k = C l /C s - Yleensä k > 1 eli aine rikastuu sulaan - k = f(t) - paitsi jos likvidus- ja soliduskäytät ovat lineaarisia - Vaikea määrittää monikomponenttisysteemeille Homogenisoituminen - Pitoisuuserojen tasoittuminen jähmettymisen aikana - Nopea diffuusio nopea homogenisoituminen - Välisija-atomit liikkuvat nopeammin kuin korvaussija-atomit - Korkea T m ja T sol sekä hidas jäähtymisnopeus edistävät 1600 BCC_A2 + LIQUID BCC_A2 + FCC_A FCC_A1 Terästen jähmettyminen FCC_A1 + LIQUID Fe - C - Mn Mn/(Fe+C+Mn) (g/g) = 0 / 0.01 / 0.02, 1 atm BCC_A2 + CEMENTITE CEMENTITE + FCC_A1 C/(Fe+C+Mn) (g/g) LIQUID sec Teräksissä raudan keskeinen seosaine on hiili - < p-% Teräkset - > p-% Valuraudat Lukuisia seosaineita (esim. Mn,Si,Cr,Ni, Mo,V,Co,Al) ja epäpuhtauksia (esim. S,P,O,H,N) - Kuinka liuenneet aineet sijoittuvat kiinteään hilaan? - Liuenneen atomin koko - Suuremmat atomit korvaavat liuottimen atomeja hilassa (korvausliuokset substitutional solid solutions) - Pienemmät atomit sijoittuvat välisijoihin (välisijaliuokset interstitial solid solutions) - Jähmettyvätn kiinteän faasin kiderakenne (tkk, pkk,...) - Erilaiset liukoisuudet ja diffuusionopeudet - Liuenneet aineet ja suotautuminen - Välisija-atomit diffundoituvat nopeammin kuin korvausatomit - Erityisesti austeniittisessa rakenteessa - Suotautuminen ei tasoitu hitaan diffuusion vuoksi - Homogenisoitumista edistävät korkea soliduslämpötila ja hidas jäähtymisnopeus 13
14 Jähmettymisnopeus Terästen jähmettyminen Jähmettyneen teräksen rakenne riippuu - terässulan kemiallisesta koostumuksesta - jäähtymisnopeudesta - lämpötilagradientista jähmettymisrintaman edessä Teräksen (useimmat seokset) jähmettyvät dendriitteinä - Tasa-aksiaaliset (equiaxed) dendriitit homogeenisestä ydintymisestä - Pylväsdendriitit (columnar) heterogeenisestä ydintymisestä - Heterogeeninen tasa-aksiaalinen ydintyminen ymppäyksellä - Jähmettyvän materiaalin atomit kiinnittyvät alhaisimman pintaenergian paikkoihin anisotrooppinen ominaisuus - Kiteillä erilainen kasvunopeus eri suuntiin - Myös eri aineiden erilaiset diffuusionopeudet vaikuttavat - Jähmettymisen aikainen kutistuma Tarvitaan jatkuva sulan syöttö täyttämään aukot dendriittien välissä - Huokoset hitsautuvat kiinni myöhemmissä vaiheissa Terästen jähmettyminen Dendriittistä jähmettymistä suosivat - korkeat seosainepitoisuudet - nopea jäähdytys - pieni lämpötilagradientti jähmettymisrintaman edessä Tasomaista jähmettymistä suosivat - pienet seosainepitoisuudet - Dendriittinen jähmettyminen on tyypillistä seoksille, mutta ei puhtaille aineille - hidas jäähdytys - suuri lämpötilagradientti jähmettymisrintaman edessä Soliduslämpötilan alapuolella rakeet alkavat muodostua dendriiteistä - Ajavana voimana pintaenergian minimointipyrkimys - Yleensä yksi rae muodostuu useista dendriiteistä - Korkea T sol ja hidas jäähdytys johtavat suurempiin rakeisiin Lämpötilagradientti 14
15 Terästen jähmettyminen Jähmettyneen teräksen rakenne voidaan yleensä jakaa kolmeen alueeseen - Hienojakoinen, tasa-aksiaalinen rakenne - Pylväsrakenne - Karkeampi, tasa-aksiaalinen rakenne Teräsaihioissa voidaan erottaa paikka, jossa pylväsrakenne vaihtuu tasa-aksiaaliseen - CET = Columnar to Equiaxed Transition Kaarevissa valukoneissa CET on lähempänä aihion pintaa alapinnalla ja kauempana pinnasta yläpinnalla Jähmettymisen kokeellinen tutkimus Lähde: A Guide to the Solidification of Steels. JK, Sthlm, Sweden. 15
16 Jähmettymisen kokeellinen tutkimus Lähde: A Guide to the Solidification of Steels. JK, Sthlm, Sweden. Jähmettymisen kokeellinen tutkimus Lähde: A Guide to the Solidification of Steels. JK, Sthlm, Sweden. 16
17 Jähmettymisen kokeellinen tutkimus Lähde: A Guide to the Solidification of Steels. JK, Sthlm, Sweden. Valumenetelmät valimoissa Valujärjestelmän osia - Poistetaan lopullisesta valukappaleesta Valukanavistot - Sula virtaa muottiin valukanavistoa pitkin Syöttökuvut - Varastoja, jotka syöttävät muottiin sulaa, kun kappale jähmettyessään kutistuu Ylijuoksut - Ylijuoksuihin voidaan johdattaa valukappaleen ulkopuolelle jäävää osaa materiaalista (esim. hapettunut osa) Lähteet: Meskanen & Höök: Valumenetelmät. ValuAtlas. Keskinen & Niemi: Muotin syöttöjärjestelmät. ValuAtlas. Asanti (toim.): Valimotekniikka
18 Valumenetelmät valimoissa Muotti - Kaksi tai useampia muotinpuoliskoja/-osia - Osien välisiä pintoja kutsutaan jakopinnoiksi - Jakopintojen ei tarvitse olla suoria suunta voidaan valita - Valukappaleessa on jakopintojen kohdalla jakolinja Keerna - Muottiin liitettävä osa, jolla - muotoillaan valettavan kappaleen sisäpuolisiä pintoja - vahvistetaan muottia - parannetaan muotin huollettavuutta - Jaetaan erillisiin, kiinteisiin ja liikkuviin Lähteet: Meskanen & Höök: Valumenetelmät. ValuAtlas. Keskinen & Niemi: Muotin syöttöjärjestelmät. ValuAtlas. Valumenetelmät valimoissa Kertamuottimenetelmät - Muotti rikkoutuu kappaletta purettaessa - Valuraudoille, teräksille, ei-rautapohjaisille metalliseoksille ja lasille - Muotti valmistettu hiekasta, kipsistä tai keraamisista materiaaleista - Hiekkavalussa hiekkamuotit valmistetaan valumallien ja keernalaatikoiden avulla - voidaan valmistaa puupohjaisista, muovisista tai metallimateriaaleista - Hiekkamuotin valmistus = Kaavaus - Muotti- ja keernahiekkana yleisimmin kvartsihiekka muita vaihtoehtoja oliviinihiekka, kromiittihiekka ja zirkonihiekka - lisäksi sideaineita - Kuorimuottivalussa muotti lämmön avulla kovettuvasta hiekasta mallien oltava metallisia Lähde: Meskanen & Höök: Valumenetelmät. ValuAtlas. 18
19 Valumenetelmät valimoissa Kestomuottimenetelmät - Muotit uudelleenkäytettäviä ( kertaa) - Metalliseoksille, polymeerimateriaaleille ja lasille - Muotti valmistettu usein teräksestä muita vaihtoehtoja alumiini, grafiitti ja keraamiset materiaalit - Muotissa oltava yksi jakopinta, jota pitkin muotti voidaan avata ja kappale poistaa - Kokillivalu, matalapainevalu, painevalu ja rotaatiovalu - Usein mahdollista vain yksi jakopinta Lähde: Meskanen & Höök: Valumenetelmät. ValuAtlas. Sinkin valu Hydrometallurgisesti valmistettu sinkki saostuu metallisena talteenottoelektrolyysissä - Katodeilta irrotettavat sinkkilevyt sulatetaan ja valetaan muotteihin haluttuun kappalekokoon Sulatus induktiouuneissa - Bolidenin Kokkolan tehtaalla 2 kpl kapasiteetti 25 t/h - Uuniin syötetääm ammoniumkloridia, joka muodostaa kuonan ja estää sinkkiä hapettumasta - Voidaan seostaa alumiinilla - Erillinen seosuuni, jonka kautta sula kiertää seostettavilla lajeilla Valu muotteihin - Valulämpötila n. 500 C - Pinnalta poistetaan hapettunut ZnO - Tuotteina harkot (25 kg) ja jumbot (1000 kg) - Jonkin verran sinkkisulaa rakeistetaan sinkkipulveriksi liuospuhdistuksen tarpeisiin 19
20 Kuparin valu Pyrometallurgisesti valmistettu kupari valetaan anodeiksi elektrolyyttistä raffinointia varten Lähde: Laura-Kaisa Mosorin: Diplomityö,, Elektrolyysistä saatavat raffinoidut katodit sulatetaan ja valetaan haluttuun muotoon - Puolijatkuva- tai jatkuvavalu langaksi, laatoiksi tai pölkyiksi - Sulatuksessa ei metallurgisia toimenpiteitä - Metallissa epäpuhtaudet siirtyvät tuotteeseen - Katodit 99,995 % kuparia (loput Ag, S, Ni, Fe) ei ongelma - Kierrätyskupariromun koostumus voi vaihdella - Sulatuksen ja valun aikana kupariin happea ja vetyä ongelma - Liukoisuus kiinteään tilaan pienempi kuin sulaan - Vetysairaus muodostuu vesihöyryä, joka keräytyy raerajoille - Sulkeumat seosaineista tai vuorauksista kuonautuvat - Voivat olla ongelma hyvin ohuiden lankojen vedossa Kuparin valu Pystyvalu Outokummun UPCAST - Jatkuvatoiminen pystyvalulinja lanka-aihioille - Useiden lanka-aihioiden valu rinnakkain - Sulatus- ja valu-uunit upokasinduktiouuneja - Valukone valu-uunin yläpuolella - Jäähdytetyt grafiittiset kokillit upotetaan valu-uunin sulaan - Metallostaattinen paine nostaa metallisulan kokilliin - Metalli jähmettyy kokillin sisäpintaa vasten - Jähmettyvää lanka-aihioita vedetään ylöspäin - Uutta sulaa nousee kokilliin ja jähmettyy - Tuotteena lankoja, jotka kylmämuokataan jatkoprosesseissa - Keritään kiepeiksi, joiden koko vaihtelee kg välillä Lähde: Laura-Kaisa Mosorin: Diplomityö,,
21 Yhteenveto Teräs jähmettyy jatkuvavaluprosessissa - Seos - Ei-tasapainonmukainen - Suotaumat - Dendriittinen Valimoissa valetaan muotteihin kappaleita, joiden muoto vastaa mahdollisimman pitkälle haluttua lopputuotetta Värimetallien valmistuksessa valua käytetään saattamaan pyro- tai hydrometallurgisesti valmistettu metalli haluttuun kappalekokoon ja muotoon Valu kokilliin. Degerfors, Värmland, n Kuvaaja tuntematon (JK:n arkistot). 21
Korkealämpötilaprosessit
Korkealämpötilaprosessit Pyrometallurgiset valuprosessit 5.10.2017 klo 10-12 SÄ114 Tavoite Tutustua valuprosessiin käyttäen esimerkkinä terästen jatkuvavaluprosessia Tutustua metallien jähmettymiseen ilmiönä
LisätiedotDislokaatiot - pikauusinta
Dislokaatiot - pikauusinta Ilman dislokaatioita Kiteen teoreettinen lujuus ~ E/8 Dislokaatiot mahdollistavat deformaation Kaikkien atomisidosten ei tarvitse murtua kerralla Dislokaatio etenee rakeen läpi
LisätiedotMetallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä
Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Särmädislokaatio 2 Ruuvidislokaatio 3 Dislokaation jännitystila Dislokaatioiden vuorovaikutus Jännitystila aiheuttaa dislokaatioiden vuorovaikutusta
LisätiedotFaasialueiden nimeäminen/tunnistaminen (eutek1sessa) tasapainopiirroksessa yleises1
Faasialueiden nimeäminen/tunnistaminen (eutek1sessa) tasapainopiirroksessa yleises1 A B B Piirroksen alue 1: Sularajan yläpuolella on seos aina täysin sula => yksifaasialue (L). Alueet 2 ja 5: Nämä ovat
LisätiedotLuento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla
Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla Vapaa energia ja tasapainopiirros Allotropia - Metalli omaksuu eri lämpötiloissa eri kidemuotoja. - Faasien vapaat
LisätiedotChem-C2400 Luento 3: Faasidiagrammit Ville Jokinen
Chem-C2400 Luento 3: Faasidiagrammit 16.1.2019 Ville Jokinen Oppimistavoitteet Faasidiagrammit ja mikrorakenteen muodostuminen Kahden komponentin faasidiagrammit Sidelinja ja vipusääntö Kolmen faasin reaktiot
LisätiedotMETALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA
METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA Raaka-aine Valu Valssaus/pursotus/ Tuotteet syväveto KAIVOS malmin rikastus MALMI- ja/tai KIERRÄTYSMATERIAALI- POHJAINEN METALLIN VALMISTUS LEVYAIHIO TANKOAIHIO Tele- ja
LisätiedotRuostumattoman teräksen valmistaminen loppupään terässulattoprosessit.
Ruostumattoman teräksen valmistaminen loppupään terässulattoprosessit www.outokumpu.com Johdanto Tuotantokaavio AOD-konvertteri AOD Senkka-asema SA Yhteenveto Ruostumaton teräs Ruostumaton teräs koostuu
LisätiedotFaasimuutokset ja lämpökäsittelyt
Faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Yksinkertaiset lämpökäsittelyt Pehmeäksihehkutus Nostetaan lämpötilaa Diffuusio voi tapahtua Dislokaatiot palautuvat Materiaali pehmenee Rekristallisaatio Ei ylitetä faasirajoja
LisätiedotTärkeitä tasapainopisteitä
Tietoa tehtävistä Tasapainopiirrokseen liittyviä käsitteitä Tehtävä 1 rajojen piirtäminen Tehtävä 2 muunnos atomi- ja painoprosenttien välillä Tehtävä 3 faasien koostumus ja määrät Tehtävä 4 eutektinen
LisätiedotMak Sovellettu materiaalitiede
.106 tentit Tentti 21.5.1997 1. Rekristallisaatio. 2. a) Mitkä ovat syyt metalliseosten jähmettymisen yhteydessä tapahtuvalle lakimääräiselle alijäähtymiselle? b) Miten lakimääräinen alijäähtyminen vaikuttaa
Lisätiedot19. Muotin syöttöjärjestelmä
19. Muotin syöttöjärjestelmä Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kun muotin täyttänyt sula metalli alkaa jähmettyä, kutistuu se samanaikaisesti. Valukappaleen ohuet kohdat jähmettyvät aikaisemmin
LisätiedotKJR-C2004 materiaalitekniikka. Harjoituskierros 3
KJR-C2004 materiaalitekniikka Harjoituskierros 3 Tänään ohjelmassa 1. Tasapainopiirros 1. Tulkinta 2. Laskut 2. Faasimuutokset 3. Ryhmätyöt 1. Esitehtävän yhteenveto (palautetaan harkassa) 2. Ryhmätehtävä
LisätiedotBinäärinen tasapaino, ei täyttä liukoisuutta
Tasapainopiirrokset Binäärinen tasapaino, ei täyttä liukoisuutta Binäärinen tasapaino Kiinteässä tilassa koostumuksesta riippuen kahta faasia Eutektisella koostumuksella ei puuroaluetta Faasiosuudet muuttuvat
LisätiedotMetallit 2005. juha.nykanen@tut.fi
Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Aikataulu Pe 2.9.2005 Pe 9.9.2005 Pe 16.9.2005 Pe 23.9.2005 Pe 10.9.2005 Pe 8.10.2005 Valurauta Valurauta ja teräs Teräs Teräs ja alumiini Magnesium ja titaani Kupari,
LisätiedotKorkealämpötilakemia
Korkealämpötilakemia Binääriset tasapainopiirrokset To 30.10.2017 klo 8-10 SÄ114 Tavoite Oppia lukemaan ja tulkitsemaan binäärisiä tasapainopiirroksia 1 Sisältö Hieman kertausta - Gibbsin vapaaenergian
LisätiedotLapin alueen yritysten uudet teräsmateriaalit Raimo Ruoppa
Rikasta pohjoista 10.4.2019 Lapin alueen yritysten uudet teräsmateriaalit Raimo Ruoppa Lapin alueen yritysten uudet teräsmateriaalit Nimi Numero CK45 / C45E (1.1191) 19MnVS6 / 20MnV6 (1.1301) 38MnV6 /
LisätiedotDeformaatio. Kiteen teoreettinen lujuus: Todelliset lujuudet lähempänä. σ E/8. σ E/1000
Deformaatio Kertaus Deformaatio Kiteen teoreettinen lujuus: σ E/8 Todelliset lujuudet lähempänä σ E/1000 3 Dislokaatiot Mekanismi, jossa deformaatio mahdollista ilman että kaikki atomisidokset murtuvat
LisätiedotKorkealämpötilaprosessit
Korkealämpötilaprosessit Pyrometallurgiset jalostusprosessit 4.10.2017 klo 12-14 SÄ114 Tavoite Tutustua keskeisimpiin pyrometallurgisiin jalostusprosesseihin - Erityisesti terästen valmistus - Jalostusprosessien
LisätiedotKorkealämpötilakemia
1.11.217 Korkealämpötilakemia Standarditilat Ti 1.11.217 klo 8-1 SÄ11 Tavoite Tutustua standarditiloihin liuosten termodynaamisessa mallinnuksessa Miksi? Millaisia? Miten huomioidaan tasapainotarkasteluissa?
Lisätiedot26. Valumallin valmistuksessa huomioon otettavia seikkoja
26. Valumallin valmistuksessa huomioon otettavia seikkoja Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kutistuminen Kuten aikaisemmin todettiin, valukappaleen jähmettyessä sulasta kiinteäksi tapahtuu
LisätiedotKorkealämpötilaprosessit
Korkealämpötilaprosessit Pyrometallurgiset sulatusprosessit 28.9.2017 klo 10-12 SÄ114 Tavoite Tutustua keskeisimpiin pyrometallurgisiin sulatusprosesseihin - Erityisesti teräksen ja kuparin valmistus -
LisätiedotEsitiedot. Valuraudat. Esitiedot. Esitiedot
Esitiedot Valuraudat juha.nykanen@tut.fi Mistä tulevat nimitykset valkoinen valurauta ja harmaa valurauta? Miten ja miksi niiden ominaisuudet eroavat toisistaan? Miksi sementiitti on kovaa ja haurasta?
LisätiedotNUORRUTUSTERÄSTEN SUOTAUMAT JA NIIDEN VAIKUTUS MEKAANISIIN OMINAI- SUUKSIIN
KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA NUORRUTUSTERÄSTEN SUOTAUMAT JA NIIDEN VAIKUTUS MEKAANISIIN OMINAI- SUUKSIIN Tuomo Leinonen Diplomityö, jonka aihe on hyväksytty Oulun yliopiston Konetekniikan koulutusohjelmassa
Lisätiedot17. Tulenkestävät aineet
17. Tulenkestävät aineet Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Alkuaineiden oksidit voidaan jakaa kemiallisen käyttäytymisensä perusteella luonteeltaan happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin
Lisätiedot8. Induktiokouru-uunit
8. Induktiokouru-uunit Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Kouru-uunit koostuvat periaatteellisesti teräsrungosta, johon on kiinnitetty induktori sulan lämpötilan ylläpitämiseksi. Kouru-uunien
Lisätiedot18. Muotin täyttöjärjestelmä
18. Muotin täyttöjärjestelmä Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kanavistoa, jota pitkin sula metalli virtaa muottionteloon, kutsutaan muotin täyttöjärjestelmäksi. Täyttämisen ohella sillä
LisätiedotPuhtaat aineet ja seokset
Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä
Lisätiedot23. Yleistä valumalleista
23. Yleistä valumalleista Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Valumallien yleisin rakenneaine on puu. Sen etuja muihin rakenneaineisiin verrattuna ovat halpuus, keveys ja helppo lastuttavuus.
LisätiedotSulaperäiset valuviat
Sulaperäiset valuviat Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Pentti Toivonen, Teknillinen korkeakoulu Matkalla sulatusuuneilta valupaikalle sulan metallin lämpötila alenee aina. Tähän alenemiseen vaikuttavat
LisätiedotRauta-hiili tasapainopiirros
Rauta-hiili tasapainopiirros Teollisen ajan tärkein tasapainopiirros Tasapainon mukainen piirros on Fe-C - piirros, kuitenkin terästen kohdalla Fe- Fe 3 C -piirros on tärkeämpi Fe-Fe 3 C metastabiili tp-piirrosten
LisätiedotKon Teräkset Viikkoharjoitus 2. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikan laitos
Kon-67.3110 Teräkset Viikkoharjoitus 2. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikan laitos Luennolta: Perustieto eri ilmiöistä Kirjoista: Syventävä tieto eri
LisätiedotMetallin rakenteen mallintaminen
Metallin rakenteen mallintaminen Seppo Louhenkilpi Aalto yliopisto, metallurgia Oulun yliopisto, prosessimetallurgia Lämpökäsittely- ja takomopäivät 10.-11.10.2017 Sisältö/tausta Esittelen pääasiassa ns.
LisätiedotKorkealämpötilaprosessit
Korkealämpötilaprosessit Esikäsittelyprosessit 21.9.2017 klo 10-12 SÄ114 Tavoite Tutustua (pyro)metallurgisen metallien valmistuksen esikäsittelyprosesseihin - Keskeisimmät esikäsittelyprosessit Suomessa
LisätiedotMT Erikoismateriaalit tuotantoprosesseissa (3 op) 7. Luento Ke Peitosteet / Valupulverit teräksen valmistuksessa
MT-0.6101 Erikoismateriaalit tuotantoprosesseissa (3 op) 7. Luento Ke 18.11.2015 Peitosteet / Valupulverit teräksen valmistuksessa Marko Kekkonen Peitosteet/Valupulverit väliallas kokilli Peitosteita käytetään
LisätiedotPehmeä magneettiset materiaalit
Pehmeä magneettiset materiaalit Timo Santa-Nokki Pehmeä magneettiset materiaalit Johdanto Mittaukset Materiaalit Rauta-pii seokset Rauta-nikkeli seokset Rauta-koboltti seokset Amorfiset materiaalit Nanomateriaalit
LisätiedotFe - Nb - C ja hienoraeteräkset
Fe - Nb - C ja hienoraeteräkset 0.10 %Nb 0.08 NbC:n liukoisuus austeniitissa γ + NbC 1200 C 0.06 0.04 1100 C 0.02 0 γ 0 0.05 0.1 0.15 0.2 %C Tyypillinen C - Nb -yhdistelmä NbC alkaa erkautua noin 1000
LisätiedotKorkealämpötilaprosessit
Korkealämpötilaprosessit Pyrometallurgiset sulatusprosessit 4.10.2018 klo 8-10 PR126A Tavoite Tutustua keskeisimpiin pyrometallurgisiin sulatusprosesseihin - Erityisesti teräksen ja kuparin valmistus -
LisätiedotUltralujien terästen hitsausmetallurgia
1 Ultralujien terästen hitsausmetallurgia CASR-Steelpolis -seminaari Oulun yliopisto 16.5.2012 Jouko Leinonen Nostureita. (Rautaruukki) 2 Puutavarapankko. (Rautaruukki) 3 4 Teräksen olomuodot (faasit),
LisätiedotEllinghamin diagrammit
Ellinghamin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 1 - Luento 2 Tavoite Oppia tulkitsemaan (ja laatimaan) vapaaenergiapiirroksia eli Ellinghamdiagrammeja 1 Tasapainopiirrokset
Lisätiedot18. Muotin täyttöjärjestelmä
18. Muotin täyttöjärjestelmä Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kanavistoa, jota pitkin sula metalli virtaa muottionteloon, kutsutaan muotin täyttöjärjestelmäksi. Täyttämisen ohella sillä
LisätiedotMetallurgian perusteita
Metallurgian perusteita Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Pentti Toivonen, Teknillinen korkeakoulu Korkean laadun saavuttaminen edellyttää sekä rauta että teräsvalujen tuotannossa tiukkaa prosessikuria
LisätiedotKertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10
Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko 25.10 klo 8-10 Jokaisesta oikein ratkaistusta tehtävästä voi saada yhden lisäpisteen. Tehtävä, joilla voi korottaa kotitehtävän
LisätiedotStandardin ISO 8062 mittatoleranssijärjestelmä
Valutoleranssilla tarkoitetaan yhteisesti sovittua aluetta, jonka sisälle kappaleiden mittamuutokset mahtuvat. Toleranssit jaotellaan yleensä useaan ryhmään, jossa pienimmissä toleranssiryhmissä hyväksytyt
LisätiedotKorkealämpötilaprosessit
Korkealämpötilaprosessit Pyrometallurgiset lämpökäsittelyprosessit 16.10.2017 klo 8-10 SÄ114 Tutustua sulametallurgisia vaiheita seuraaviin lämpökäsittelyprosesseihin - Erityisesti raudan ja teräksen valmistus
LisätiedotRautapelletin ominaisuudet masuunia jäljittelevissä olosuhteissa Selvitys pelkistyvyydestä, turpoamisesta ja pehmenemisestä
Rautapelletin ominaisuudet masuunia jäljittelevissä olosuhteissa Selvitys pelkistyvyydestä, turpoamisesta ja pehmenemisestä DI Mikko Iljana Prosessimetallurgian tutkimusryhmä, Lectio Praecursoria Teräs
LisätiedotKuumana kovettuvat hiekkaseokset
Kuumana kovettuvat hiekkaseokset Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Kuumana kovettuvia hiekkaseoksia käytetään sekä muottien että keernojen valmistukseen. Muotteja valmistetaan kuorimuottimenetelmällä.
LisätiedotAKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT
AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua
LisätiedotFaasipiirrokset, osa 2 Binääristen piirrosten tulkinta
Faasipiirrokset, osa 2 Binääristen piirrosten tulkinta Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 1 - Luento 4 Tavoite Oppia tulkitsemaan 2-komponenttisysteemien faasipiirroksia 1 Binääriset
LisätiedotKorkealämpötilaprosessit
Korkealämpötilaprosessit Pyrometallurgiset pelkistysprosessit 27.9.2017 klo 12-14 SÄ114 Tavoite Tutustua keskeisimpiin pyrometallurgisiin pelkistysprosesseihin - Erityisesti raudan ja ferrokromin valmistus
LisätiedotKEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI
VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen
LisätiedotMetallit jaksollisessa järjestelmässä
Metallit Metallit käytössä Metallit jaksollisessa järjestelmässä 4 Metallien rakenne Ominaisuudet Hyvin muokattavissa, muovattavissa ja työstettävissä haluttuun muotoon Lujia Verraten korkea lämpötilan
LisätiedotKuonien rakenne ja tehtävät
Kuonien rakenne ja tehtävät Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 8 - Luento 1 Tavoite Oppia tuntemaan kuonien tehtävät pyrometallurgisissa prosesseissa Oppia tuntemaan silikaattipohjaisten
Lisätiedothttp://www.valuatlas.net ValuAtlas Kestomuottivalujen suunnittelu Seija Meskanen, Tuula Höök
Täysmuottikaavaus Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök, Tampereen teknillinen yliopisto Täysmuottikaavaus on menetelmä, jossa paisutetusta polystyreenistä (EPS) valmistettu, yleensä pinnoitettu
LisätiedotLuku 5: Diffuusio kiinteissä aineissa
Luku 5: Diffuusio kiinteissä aineissa Käsiteltävät aiheet... Mitä on diffuusio? Miksi sillä on tärkeä merkitys erilaisissa käsittelyissä? Miten diffuusionopeutta voidaan ennustaa? Miten diffuusio riippuu
LisätiedotMetallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä
Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Särmädislokaatio 2 Ruuvidislokaatio 3 Dislokaatioiden ominaisuuksia Eivät ala/lopu tyhjästä, vaan: muodostavat ympyröitä alkavat/loppuvat raerajoille,
Lisätiedot5. Sähköuunit. 5.1 Sähköuunien panostus Tyypillisiä panosraaka-aineita. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto
5. Sähköuunit Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 5.1 Sähköuunien panostus 5.1.1 Tyypillisiä panosraaka-aineita Kuva. Kiertoromua Kuva. Ostoromua 9.11.2011 Raimo Keskinen, Pekka Niemi
LisätiedotVastusupokasuuneissa irrallinen upokas on sijoitettu ylhäältä avonaiseen uunipesään, jonka seinämillä ovat sähkövastukset.
9. Vastusupokasuunit Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Vastusupokasuuneissa irrallinen upokas on sijoitettu ylhäältä avonaiseen uunipesään, jonka seinämillä ovat sähkövastukset. Upokas
LisätiedotSEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA.
1 HITSAVONIA PROJEKTI Teemapäivä 13.12.2005. DI Seppo Vartiainen Savonia-amk/tekniikka/Kuopio SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA. 1. Hitsiaine
LisätiedotAlumiinivalujen raaka-ainestandardit
www.alteams.com Mitä on standardi? Normi, Normaalityyppi Vakio-, yleis- Voiko standardista poiketa? Miksei voisi, kun asiakkaan ja toimittajan kanssa näin sovitaan, esimerkiksi kustannusten pienentämiseksi
LisätiedotLuento 2. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto
Luento 2 Kon-67.3110 Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Rauta-hiili -tasapainopiirros Honeycombe & Bhadeshia s. 30-41. Uudistettu Miekk oj s. 268-278. Rauta (Fe)
LisätiedotMakroskooppinen approksimaatio
Deformaatio 3 Makroskooppinen approksimaatio 4 Makroskooppinen mikroskooppinen Homogeeninen Isotrooppinen Elastinen Epähomogeeninen Anisotrooppinen Inelastinen 5 Elastinen anisotropia Material 2(s 11
LisätiedotNäkökulmia teräksen valmistusprosessien tutkimukseen ja kehitykseen
Näkökulmia teräksen valmistusprosessien tutkimukseen ja kehitykseen Professori Timo Fabritius Prosessimetallurgian laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Oulun yliopisto 1 Sisältö Taustaa Koulutuksellinen
LisätiedotRUOSTUMATTOMAT TERÄKSET
1 RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET 3.11.2013 Seuraavasta aineistosta kiitän Timo Kauppia Kemi-Tornio Ammattikorkeakoulu 2 RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET Ruostumattomat teräkset ovat standardin SFS EN 10022-1 mukaan seostettuja
Lisätiedot3. Muotinvalmistuksen periaate
3. Muotinvalmistuksen periaate Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Irtomallikaavaus Hiekkamuotin valmistuksessa tarvitaan valumalli. Se tehdään yleensä puusta, ja se muistuttaa mitoiltaan
LisätiedotKorkealämpötilakemia
Korkealämpötilakemia Useamman komponentin tasapainopiirrokset To 7.12.2017 klo 8-10 SÄ114 Tavoite Oppia lukemaan ja tulkitsemaan ternäärisiä tasapainopiirroksia 1 Sisältö Ternääriset tasapainopiirrokset
LisätiedotKon Teräkset Viikkoharjoitus 1. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka
Kon-67.3110 Teräkset Viikkoharjoitus 1. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Luennolta: Perustieto eri ilmiöistä Kirjoista: Syventävä tieto eri ilmiöistä
LisätiedotKorkealämpötilaprosessit
Korkealämpötilaprosessit Pyrometallurgiset raffinointiprosessit 8.10.2018 klo 810 PR126B Tavoite Tutustua keskeisimpiin pyrometallurgisiin raffinointiprosesseihin Erityisesti teräksen, ruostumattoman teräksen
LisätiedotKOVAJUOTTEET 2009. Somotec Oy. fosforikupari. hopea. messinki. alumiini. juoksutteet. www.somotec.fi
KOVAJUOTTEET 2009 fosforikupari hopea messinki alumiini juoksutteet Somotec Oy www.somotec.fi SISÄLLYSLUETTELO FOSFORIKUPARIJUOTTEET Phospraz AG 20 Ag 2% (EN 1044: CP105 ). 3 Phospraz AG 50 Ag 5% (EN 1044:
LisätiedotLämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.
Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole
LisätiedotSulametallurgia (Secondary steelmaking)
Sulametallurgia (Secondary steelmaking) 1 Senkkauuni Raahessa näytteenotto/ happi- ja lämpötilanmittaus seosainejärjestelmä apulanssi 3-4 C/min 20 MVA 105-125 t Ar langansyöttö Panoskoko 125 t (min 70
LisätiedotDiplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa
Matias Lehtinen LÄMMÖNSIIRTOPARAMETRIEN OPTIMOINTI KUPARIN JATKUVAVALUPROSESSISSA Kemian, bio- ja materiaalitekniikan maisteriohjelma Pääaine: Functional Materials Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä
LisätiedotValurauta ja valuteräs
Valurauta ja valuteräs Seija Meskanen Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Valurauta ja valuteräs ovat raudan (Fe), hiilen (C), piin (Si) ja mangaanin (Mn) sekä muiden seosaineiden
LisätiedotMetalliseokset. Alumiiniseokset. ValuAtlas Suunnittelijan perusopas Seija Meskanen, Tuula Höök
Metalliseokset Seija Meskanen Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Alumiiniseokset Eri tavoin seostettu alumiini sopii kaikkiin yleisimpiin valumenetelmiin. Alumiiniseoksia
LisätiedotMääritelmä, metallisidos, metallihila:
ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön
LisätiedotKokillivalu (Permanent mold casting) Jotain valimistusmenetelmiä. Painevalu (Diecasting) Painevalu
Jotain valimistusmenetelmiä Kokillivalu (Permanent mold casting) Muottina käytetään usein valurautaa, jonka pinta on päällystetty lämpökestävällä materiaalilla (savi, natriumsilikaatti). Muotit esilämmitetään
LisätiedotLaatutason määrittely ja laatustandardit - Valurauta
Laatutason määrittely ja laatustandardit - Valurauta Valunhankinta-koulutus 15.-16.3.2007 Marko Riihinen Metso Foundries Jyväskylä Oy Rautavalussa mahdollisesti esiintyviä valuvirheitä Muoto: IV + V ~40
LisätiedotRaerajalujittuminen LPK / Oulun yliopisto
Raerajalujittuminen 1 Erkautuslujittuminen Epäkoherentti erkauma: kiderakenne poikkeaa matriisin rakenteesta dislokaatiot kaareutuvat erkaumien väleistä TM teräksissä tyypillisesti mikroseosaineiden karbonitridit
LisätiedotKorkealämpötilakemia
Korkealämpötilakemia Pinnat prosessimetallurgiassa Ti 28.11.2017 klo 8-10 SÄ114 Tavoite Oppia pintojen ominaispiirteet ja niiden kuvaamiseen käytetyt laskennalliset suureet Oppia tunnistamaan pintailmiöiden
Lisätiedot26. Valumallin valmistuksessa huomioon otettavia seikkoja
26. Valumallin valmistuksessa huomioon otettavia seikkoja Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto 26.1 Kutistuminen Kuten aikaisemmin todettiin, valukappaleen jähmettyessä sulasta kiinteäksi
LisätiedotSuprajohteet. Suprajohteet. Suprajohteet. Suprajohteet. Niobi-titaani seoksia Nb-46.5Ti Nb-50Ti Nb-65Ti
Joitain materiaaleja Kriittinen lämpötila Pb 7.3 Nb 9.3 Nb-Ti 8.9-9.3 Nb 3 Sn 18 Nb 3 Ge 23 NbN 16-18 PbMo 6 S 8 14-15 YBa 2 Cu 3 O 7 92 2 Niobi-titaani seoksia Nb-46.5Ti Nb-50Ti Nb-65Ti Sulatus kahteen
Lisätiedot14. Valusangot ja astiat
14. Valusangot ja astiat Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Sula metalli kuljetetaan sulatusuuneilta valupaikalle kuljetus- ja valusangoilla. Kuljetus voi tapahtua joko trukilla, riippuradalla
LisätiedotTerästen lämpökäsittelyn perusteita
Terästen lämpökäsittelyn perusteita Austeniitin nopea jäähtyminen Tasapainopiirroksen mukaiset faasimuutokset edellyttävät hiilen diffuusiota Austeniitin hajaantuminen nopeasti = ei tasapainon mukaisesti
LisätiedotKeskinopea jäähtyminen: A => Bainiitti
Keskinopea jäähtyminen: A => Bainiitti Fe 3 C F = Bainiitti (B) C ehtii diffundoitua lyhyitä matkoja. A A A A Lämpötila laskee è Austeniitti Ferriitti Austeniitti => ferriitti muutos : atomit siirtyvät
LisätiedotTermodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään usein kuvaajina, joissa:
Lämpötila (Celsius) Luento 9: Termodynaamisten tasapainojen graafinen esittäminen, osa 1 Tiistai 17.10. klo 8-10 Termodynaamiset tasapainopiirrokset Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään
LisätiedotKJR-C2004 materiaalitekniikka. Harjoituskierros 2
KJR-C2004 materiaalitekniikka Harjoituskierros 2 Pienryhmäharjoitusten aiheet 1. Materiaaliominaisuudet ja tutkimusmenetelmät 2. Metallien deformaatio ja lujittamismekanismit 3. Faasimuutokset 4. Luonnos:
LisätiedotAineen olomuodot ja olomuodon muutokset
Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 8. helmikuuta 2017 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset 8. helmikuuta 2017 1
Lisätiedot33. Valumenetelmiä. 33.1 Kuorimuottimenetelmä. Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto
33. Valumenetelmiä Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto 33.1 Kuorimuottimenetelmä Kuorimuotti- eli croning menetelmässä käytetään erikoista hartsisideaineella päällystettyä juoksevaa hienoa
LisätiedotVALUJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU
VALUJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU 1.2.2015 1 Markku Eljaala 6.2.2015 Valujärjestelmän suunnittelu Valujärjestelmä tarvitaan, jotta valu saadaan tehtyä Valujärjestelmä pitää sisällään periaatteessa valun muut
Lisätiedot11. Suunnattu jähmettyminen
11. Suunnattu jähmettyminen Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto 11.1 Heuvers in pallo Valukappaleen jähmettyminen tulee alkaa syöttökuvuista kauimpana olevista kappaleen osista ja edetä avonaisena rintamana
LisätiedotPinnat prosessimetallurgiassa
Pinnat prosessimetallurgiassa Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 7 - Luento 1 Tavoitteet Oppia pintojen ominaispiirteet ja niiden kuvaamiseen käytetyt suureet Oppia tunnistamaan pintailmiöiden
LisätiedotUppokaariuunin panoksen sähkönjohtavuus. Anne Hietava (os Heikkilä) Prosessimetallurgian tutkimusyksikkö
Uppokaariuunin panoksen sähkönjohtavuus Anne Hietava (os Heikkilä) Prosessimetallurgian tutkimusyksikkö 6.9.2018 Mitä on FeCr ja miten sitä valmistetaan? Ferrokromi on metalliseos, joka sisältää pääasiassa
Lisätiedot13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto
13. Savisideaineet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Savisideaineet ovat luonnon tuotteita, jotka saadaan sitomiskykyiseksi kostuttamalla ne vedellä. Savella on taipumus imeä itseensä
LisätiedotJotain valimistusmenetelmiä
Jotain valimistusmenetelmiä Kokillivalu (Permanent mold casting) Muottina käytetään usein valurautaa, jonka pinta on päällystetty lämpökestävällä materiaalilla (savi, natriumsilikaatti). Muotit esilämmitetään
Lisätiedot13. Sulan metallin nostovoima
13. Sulan metallin nostovoima Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Jos putkessa, jonka poikkipinta-ala on A, painetaan männällä nestepinnat eri korkeuksille, syrjäytetään nestettä tilavuuden
LisätiedotPIENTEN KAPPALEIDEN VALUTEKNIIKAT JA SUOMESSA PIENIÄ VALUKAPPALEITA VALMISTAVAT YRITYKSET
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari PIENTEN KAPPALEIDEN VALUTEKNIIKAT JA SUOMESSA PIENIÄ VALUKAPPALEITA VALMISTAVAT
LisätiedotKuonanmuodostus ja faasipiirrosten hyödyntäminen kuonatarkasteluissa
Kuonanmuodostus ja faasipiirrosten hyödyntäminen kuonatarkasteluissa Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 8 - Luento 4 Tavoite Tutustua kuonanmuodostumiseen metallurgisissa prosesseissa
Lisätiedot20. Kaavaushiekkojen lisäaineet
20. Kaavaushiekkojen lisäaineet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Sideaineiden lisäksi sekoitetaan kaavaushiekkoihin lisäaineita, joiden tehtävänä on parantaa valukappaleen pinnanlaatua
Lisätiedot19. Muotin valujärjestelmä
19. Muotin valujärjestelmä Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Muotin valujärjestelmä on järjestelmä sulan metallin toimittamiseksi muottionteloon siten, että valun tuloksena on mahdollisimman virheetön
Lisätiedot