Lannepiston jälkeinen päänsärky on tuttu
|
|
- Pirjo Lahti
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Spontaani kallonsisäinen hypotensio hoidettavissa oleva päänsäryn syy Mikko Niinivirta, Reijo Marttila ja Kari Koski Lannepiston jälkeinen päänsärky on hyvin tunnettu ilmiö. Sitä ilmenee %:lla potilaista. Samanlaisen päänsäryn voivat aiheuttaa kirurgiset toimenpiteet, joissa kovakalvoon tehdään reikä, sekä kovakalvon traumaattiset repeämät. Vähemmän tunnettua on, että vastaava päänsärky voi syntyä itsestään, ilman edeltävää tunnettua tekijää, jolloin tilaa kutsutaan spontaaniksi kallonsisäiseksi hypotensioksi. Vaikka tila on luonteeltaan yleensä hyvänlaatuinen, se voi hoitamattomana johtaa pitkittyneeseen työkyvyttömyyteen ja aiheuttaa joskus harvoin kroonisen subduraalihematooman. Lannepiston jälkeinen päänsärky on tuttu ilmiö ainakin neurologeille ja anestesiologeille. Sitä esiintyy %:lla potilaista (Raskin 1990). Päänsärky on posturaalista, eli se ilmaantuu tai pahenee alle 15 minuutissa pystyyn nousun jälkeen ja häviää tai helpottuu 30 minuutissa makuulle menon jälkeen, yleensä jo parissa minuutissa (Renowden ym. 1995). Koska kallonsisäisellä hypotensiolla lienee merkitystä säryn synnyssä, vaivaa voisi kutsua matalapainepäänsäryksi. Lannepiston lisäksi samanlaisen päänsäryn saattaa aiheuttaa trauma tai leikkaus, jos kovakalvoon tulee reikä (Soinne ym. 1996, Jokelainen ja Suoranta 1997). Myös huomattava dehydraatio esimerkiksi diabeettisen ketoasidoosin seurauksena voi johtaa tällaiseen päänsärkyyn (Renowden ym. 1995). Tila saattaa syntyä myös itsestään (Silberstein ja Marcelis 1992) (taulukko 1). Spontaani kallonsisäinen hypotensio Taulukko 1. Matalapainepäänsäryn syyt. Spontaani eli primaarinen kallonsisäinen hypotensio Sekundaarinen kallonsisäinen hypotensio Lannepiston jälkeinen Traumaattinen (pään tai selän vamma) kovakalvon repeämä, hermojuuren avulsiovamma Postoperatiivinen kraniotomia, spinaalikanavaan kohdistunut leikkaus Sairausprosessin aiheuttama likvorivuoto kasvain, tulehdus Dehydraatio Normaali lannepiston yhteydessä mitattava avautumispaine on 7 20 cmh 2 O (Corbett ja Mehta 1983, Silberstein ja Marcelis 1992). Matalapainepäänsärky ilmenee yleensä, kun paine laskee alle arvon 5 9 cmh 2 O (Siberstein ja Corbett 1993). Spontaani kallonsisäinen hypotensio kuvattiin ensimmäisen kerran saksankielisessä kirjallisuudessa vuonna 1938, jolloin siitä käytettiin nimeä aliquorrhea (Schaltenbrand 1938). Tämän jälkeen tilaa on kuvattu lukuisissa tapausselostuksissa (Marcelis ja Silberstein 1990, Good ja Ghobrial 1993, Davenport ym. 1995, Kasner ym. 1995, Fukutake ym. 1997). Spontaanin kallonsisäisen hypotension tyyppioire on kova päänsärky, joka ilmaantuu pystyasennossa ja häviää tai lievittyy makuulla (Rando ja Fishman 1992). Päänsärky tuntuu yleensä koko pään alueella mutta voi paikantua ainoastaan otsalle, takaraivolle tai niskaan. Kipulääkkeet auttavat särkyyn huonosti (Kosmorsky 1995). Valsalvan koe, kaulalaskimon kompressio sekä yskiminen voivat pahentaa särkyä (Canellas ym. 1995, Khurana 1996). Hui- Duodecim 1999; 115:
2 mausta ja pahoinvointia esiintyy usein ja oksentelua toisinaan (Murros ja Fogelholm 1983, Sato ym. 1997). Näön hämärtymistä, kaksoiskuvia, valoherkkyyttä ja nystagmusta esiintyy noin 20 %:lla potilaista (Horton ja Fishman 1994). Tilaan liittyy joskus myös tinnitusta (Berlit ym. 1994). Patofysiologia Kuten lannepiston jälkeisessä päänsäryssäkin aivo-selkäydinnesteen jatkuvaa vuotoa on pidetty spontaanin kallonsisäisen hypotension aiheuttaman päänsäryn pääasiallisena mekanismina (Fernandez 1990). Ilmeisesti kovakalvoon syntyy repeämä vähäpätöisen trauman seurauksena yksilön rakenteellisten ominaisuuksien vuoksi. Vuotokohta on paikannettavissa 67 %:ssa tapauksista myelografian tai isotooppisisternografian avulla (Mokri ym. 1997). Kun aivo-selkäydinneste diffundoituu lukinkalvon ulkoiseen tilaan, se absorboituu huomattavasti nopeammin systeemiseen verenkiertoon kuin normaalitilanteessa. Tämä johtaa keskushermostossa epätasapainoon aivo-selkäydinnesteen muodostumisen ja eliminaation välillä. Periaatteessa myös aivo-selkäydinnesteen vähentynyt tuotanto voisi johtaa spontaaniin kallonsisäiseen hypotensioon, mutta sisternografialöydökset eivät ole kuitenkaan tukeneet tätä mahdollisuutta (Weber ym. 1991). Kivun mekanismi spontaanissa kallonsisäisessä hypotensiossa on osittain epäselvä. Todennäköisin selitys on hypotension aiheuttama kipuherkkien rakenteiden venyttyminen, eli kyseessä olisi eräs traktiopäänsäryn muoto (Rando ja Fishman 1992). Koska kuitenkin Valsalvan koe ja kaulalaskimon kompressio nostavat kallonsisäistä painetta ja silti pahentavat päänsärkyä, pelkkä kallonsisäinen hypotensio ei liene ainoa kipua aiheuttava mekanismi (Kosmorsky 1995). Myös adenosiinireseptorien aktivaatiota on oletettu päänsäryn mekanismiksi. Kofeiini salpaa adenosiinireseptoreita, ja sen on havaittu auttavan lannepiston aiheuttamassa päänsäryssä (Raskin 1990). Kolmas mahdollinen kipua aiheuttava mekanismi on kallonsisäisten laskimoiden verentungos. Tätä oletusta tukee se, että kaulalaskimon kompressio pahentaa päänsärkyä (Carbaat ja van Crevel 1981). Diagnoosi Posturaalinen päänsärky on tyyppioire kallonsisäisessä hypotensiossa, ja mikäli tilaa ei ole edeltänyt diagnostinen tai terapeuttinen lannepisto, kovakalvon läpäisevä trauma tai operaatio, tulisi epäillä spontaania kallonsisäistä hypotensiota (Lipman 1977, Moayeri ym. 1998). Päänsärky voi alkaa äkillisesti tai kehittyä vähitellen (Khurana 1996), ja joskus sitä edeltää jokin vähäpätöinen tapahtuma, kuten kaatuminen takamuksilleen, aivastus tai yskiminen (Renowden ym. 1995). Yleensä neurologinen tila on normaali, mutta joskus todetaan loitontajahermon pareesi (Berlit ym. 1994). Aivojen tietokonetomografia (TT) antaa yleensä normaalilöydöksen, mutta joskus todetaan kapeat aivokammiot ja basaalisisternat (Murros ja Fogelholm 1983) tai molemminpuoliset subduraalieffuusiot (Sato ym. 1997). Aivojen gadoliniumtehosteisessa magneettikuvauksessa (MK) nähdään usein aivokalvojen huomattava tehostuminen ja joskus pikkuaivotonsillojen siirtyminen kaudaalisuuntaan (Hochman ym. 1992, Pannullo ym. 1993). Samanlaisia muutoksia on todettu lannepiston aiheuttaman päänsäryn jälkeen (Bourekas ym. 1995, Krause ym. 1997). Neuroradiologiset muutokset häviävät, kun spontaani kallonsisäinen hypotensio on parantunut (Fishman ja Dillon 1993). Lannepistolla on tärkeä merkitys spontaanin kallonsisäisen hypotension toteamisessa (Silberstein ja Marcelis 1992, Khurana 1996). Avautumispaine tulee mitata lyhyen levon jälkeen potilaan ollessa kylkiasennossa. Tyypillisesti avautumispaine on alle 6 cmh 2 O, ja joskus selkäydinnestenäyte saadaan vasta aspiraation jälkeen tai sitä ei saada lainkaan, eli tuloksena on»dry tap» (Renowden ym. 1995, Ramadan 1996). Muuten selkäydinnestelöydös on yleensä normaali, mutta pientä proteiinipitoisuuden lisääntymistä, lymfosytoosia tai punasolumäärän lisääntymistä voi esiintyä (Benzon ym. 1996, Ramadan 1996, Bang ym. 1998) M. Niinivirta ym.
3 Vuotokohta on parhaiten paikannettavissa isotooppisisternografialla (Rando ja Fishman 1992). Lisäksi voidaan todeta isotoopin hidas kulkeutuminen basaalisisternoista konveksiteetille sekä normaalia nopeampi kertyminen virtsarakkoon, mikä merkitsee selkäydinnesteen tavanomaista nopeampaa absorptiota systeemiseen verenkiertoon (Weber ym. 1991). Myelografialla voidaan todeta varjoaineen kulkeutuminen kovakalvon ulkopuoliseen tilaan (Renowden ym. 1995). Erotusdiagnostiikassa tulee muistaa takakuopassa sijaitsevat kasvaimet ja Arnold Chiarin epämuodostuma (Nightingale ja Williams 1987, Khurana 1991). Niissäkin oireena voi olla posturaalinen päänsärky, joka pahenee ponnistellessa ja Valsalvan testissä (Nightingale ja Williams 1987). Varsinkin kasvaimen yhteydessä on usein todettavissa vaurion paikan osoittavia kliinisiä löydöksiä. Intraventrikulaariset kasvaimet tulee myös ottaa huomioon erotusdiagnostiikassa. Hoito ja ennuste Spontaani kallonsisäinen hypotensio paranee yleensä itsestään 2 16 viikon aikana (Fernandez 1990). Lepo ja runsas juominen voivat olla hyödyksi. Lisäksi oraalinen kofeiinilääkitys annoksin g/vrk saattaa auttaa (Khurana 1996). Myös teofylliiniä annoksin 900 mg/vrk sekä kortisonia on käytetty (Fernandez 1990, Raskin 1990). Tehokkain hoito on veripaikkaus. Se auttaa heti, mutta joskus toimenpide joudutaan uusimaan päänsäryn palattua (Weitz ja Drasner 1996). Mikäli vuotokohta on löydetty, tulisi veripaikkaus tehdä vuotokohdan läheisyyteen. Muutoin tehdään yleensä lumbaalinen veripaikkaus (Benzon ym. 1996). Kun ml potilaan omaa laskimoverta ruiskutetaan epiduraalitilaan, se leviää sekä kaudaali- että kraniaalisuuntaan ja kattaa 8 10 segmentin alueen (Kosmorsky 1995). Epiduraalista keittosuolainfuusiota on suositeltu, mikäli spontaani kallonsisäinen hypotensio ei parane toistetuillakaan veripaikkauksilla (Ramadan 1996). Omat potilaat Potilas 1. Aikaisemmin terve 49-vuotias mies hakeutui hoitoon viikon aikana pahentuneen päänsäryn takia. Päänsärky tuntui takaraivolla, ja siihen liittyi pahoinvointia ja oksentelua. Korvissa oli lukkoisuuden tunnetta. Päänsärky tuntui kovana pystyasennossa, ja makuulla se helpotti. Päivystyspoliklinikassa potilas oli asiallinen ja orientoitunut. Verenpaine oli 144/81 mmhg, syketaajuus 63/min ja kainalolämpö 36.5 C. Neurologinen tila oli normaali. Aivojen varjoainetehosteinen tietokonetomografia antoi normaalilöydöksen. Oireet yhdessä normaalin neurologisen tilan kanssa herättivät epäilyn spontaanista kallonsisäisestä hypotensiosta, ja potilas otettiin osastolle lisätutkimuksiin. Aivojen magneettikuvauslöydös oli normaali. Laboratoriotutkimuksissa ei todettu poikkeavaa. Aivo-selkäydinnestenäytettä ei saatu huolimatta huolellisesta punktiotekniikasta. Potilaalle tehtiin lumbaalinen veripaikkaus, ja se auttoi hyvin. Päänsärky kuitenkin uusiutui kahden päivän kuluttua, jolloin hän hakeutui uudelleen ensiapupoliklinikkaan. Aivo-selkäydinnestenäytettä ei saatu vieläkään. Potilaalle tehtiin uusi veripaikkaus, ja se auttoi jälleen. Kuuden kuukauden seurannassa potilas on ollut oireeton lukuun ottamatta ajoittaista lihasjännityspäänsärkyä. Potilas 2 on 33-vuotias nainen. Hän hakeutui terveyskeskuslääkärille kovan päänsäryn takia. Hän ei käyttänyt mitään säännöllistä lääkitystä. Viikkoa aikaisemmin hän oli tuntenut äkillistä kipua lapaluiden välissä kuntosalilla harjoitellessaan. Viiden päivän kuluttua hänelle kehittyi kova päänsärky, joka ilmaantui runsaan puolen minuutin kuluttua pystyyn nousun jälkeen ja hävisi parissa minuutissa potilaan mentyä makuulle. Särky tuntui koko pään alueella, eniten otsalla. Päänsärkyyn liittyi oksentelua. Potilas lähetettiin keskussairaalan päivystyspoliklinikkaan. Hänet todettiin asialliseksi ja orientoituneeksi. Makuulla hän oli oireeton, mutta istumaan noustessa alkoi kova päänsärky, joka hävisi taas makuuasennossa. Neurologinen tila oli normaali. Verenpaine oli 113/71 mmhg, syketaajuus 73/min ja kainalolämpö 36.7 C. Aivojen varjoainetehosteinen TT antoi normaalilöydöksen. Laboratoriotutkimuksissa ei todettu poikkeavaa. Lannepistossa aivo-selkäydinnestenäyte tuli hyvin hitaasti, mutta avautumispainetta ei mitattu. Näytteessä ei ollut leukosyyttejä eikä punasoluja ja proteiinipitoisuus oli normaali. Työdiagnoosi oli spontaani kallonsisäinen hypotensio tai lihasjännityspäänsärky. Potilas olisi otettu osastotutkimuksiin, mutta omasta pyynnöstään hänet kotiutettiin. Kahden päivän kuluttua hän joutui hakeutumaan uudelleen poliklinikkaan, koska kipulääkkeet auttoivat huonosti eikä hän päänsäryn vuoksi kyennyt olemaan lainkaan pystyssä. Tällä kertaa hänet otettiin osastotutkimuksiin. Aivojen MK:ssa todettiin aivokalvojen tehostumista, ja lannepistossa avautumispaine oli 6 cmh 2 O. Potilaalle tehtiin lumbaalinen veripaikkaus, ja se auttoi heti. Kuuden kuukauden seurannassa päänsärky on pysynyt poissa. Potilas 3 on 46-vuotias nainen, joka hakeutui aluesairaalan neurologille muutaman viikon kestäneen päänsäryn takia. Aikaisemmin hän oli ollut terve. Särky tuntui takaraivolla, ja sitä esiintyi vain istuessa tai seisoessa; Spontaani kallonsisäinen hypotensio hoidettavissa oleva päänsäryn syy 1455
4 Kuva 1. Spontaani kallonsisäinen hypotensio (potilas 3). Ylärivissä T1-painotteiset ja alarivissä gadoliniumtehosteiset kuvat. Huomaa aivokalvojen ja plexus choroideusten tehostuminen gadoliniumin annon jälkeen sekä molemminpuoliset subduraalieffuusiot. makuulla se hävisi. Aivojen TT-löydös oli normaali, eikä neurologisia puutosoireita esiintynyt. Aivojen MK:ssa todettiin aivokalvojen huomattava tehostuminen ja molemminpuoliset subduraalieffuusiot (kuva1). Sentraaliset likvoritilat olivat normaalia pienemmät. Potilas lähetettiin keskussairaalaan diagnoosin varmistamista varten. Tulovaiheessa potilaan yleistila oli hyvä. Hän oli asiallinen ja orientoitunut. Verenpaine oli 124/82 mmhg, syketaajuus 66/min ja kainalolämpö oli 36.6 C. Neurologinen tila ja laboratoriolöydökset olivat normaalit. Tyypillisen oireiston ja MK-löydösten perusteella diagnoosiksi tuli spontaani kallonsisäinen hypotensio, eikä lannepistoa katsottu tarpeelliseksi. Potilaalle tehtiin lumbaalinen veripaikkaus, ja sen jälkeen päänsärky parani. Neljän kuukauden seurannassa päänsärkyä ei ole esiintynyt. Pohdinta Vaikka posturaalinen päänsärky on hyvin tyypillistä kallonsisäiselle hypotensiolle, voi samantyyppinen päänsärky olla oire kranioservikaalisen liitoskohdan anomaliasta, takakuoppakasvaimesta tai intraventrikulaarisesta kasvaimesta, minkä vuoksi ennen lannepistoa suositellaan tehtäväksi neuroradiologisia tutkimuksia (Nightingale ja Williams 1987, Khurana 1991, Khurana 1996). Aivojen MK on suositeltavampi kuin TT, koska takakuopan rakenteet näkyvät siinä paremmin. Lisäksi aivokalvojen tehostuminen tulee hyvin esiin MK:ssa (Canellas 1995). Aivokalvojen tehostumista saattaa esiintyä meningeaalisessa karsinoosissa, keskushermostoinfektiossa ja neurosarkoidoosissa (Mokri ym. 1995, Moayeri ym. 1998). Spontaanissa kallonsisäisessä hypotensiossa todettu aivokalvojen tehostuminen näyttää olevan seurausta likvorin hydrostaattisen paineen muutoksista, sillä koepaloissa ei ole todettu tulehdusreaktiota, vaan yleensä löydös on ollut kutakuinkin normaali (Mokri ym. 1995). Jos kasvaimet ja muut kallonsisäistä painetta kohottavat sairaudet on neuroradiologisilla tutkimuksilla suljettu pois, lannepistolla on edelleen merkitystä kallonsisäisten paineolosuhteiden muutosten aiheuttamien päänsärkyjen diagnosoinnissa. Avautumispaine on yleensä yli 20 cmh 2 O, jos kyseessä on hyvänlaatuinen kallonsisäinen hypertensio, ja alle 6 cmh 2 O, kun kyseessä on spontaani kallonsisäinen hypotensio (Corbett ja Mehta 1983, Rando ja Fishman 1992). Samalla voidaan sulkea pois keskusher M. Niinivirta ym.
5 mostoinfektio. Jos matalapainepäänsärkyä on edeltänyt lannepisto, ei paineen mittaus ole tarpeen. Joskus paine on niin matala, että huolimatta onnistuneesta lannepistosta likvoria ei saada kuin aspiroimalla tai ei lainkaan (Krause ym. 1997, Mokri ym. 1997). Näin kävi myös yhdellä omista potilaistamme. Spontaani kallonsisäinen hypotensio on hyvänlaatuinen sairaus, joka paranee usein itsestäänkin. Se näyttää kuitenkin altistavan kroonisen subduraalihematooman synnylle (Kotwica ja Brzezinski 1987). Vanhuksilla ja dementoituneilla potilailla kallonsisäinen hypotensio voi olla myötävaikuttava tekijä kroonisen subduraalihematoman synnyssä (Sipe ym. 1981). Spontaanin kallonsisäisen hypotension ilmaantuvuudesta ei ole tarkkoja tietoja. Nyt kuvatut kolme potilastamme tulivat hoitoon runsaan vuoden aikana, mikä tukee sitä, että tila lienee yleisempi päänsäryn aiheuttaja kuin otaksutaan. Diagnoosiin päästään kliinisen kuvan, neuroradiologisten löydösten ja lannepiston avulla (Khurana 1996). Tilaa voidaan hoitaa, ja paras hoito on veripaikkaus, joka tehoaa heti (Raskin 1990). Kirjallisuutta Bang O Y, Kim D I, Yoon S R, Choi I S. Idiopathic hypertrophic pachymeningeal lesions: correlation between clinical patterns and neuroimaging characteristics. Eur Neurol 1998; 39: Benzon H T, Nemickas R, Molloy R E, Ahmad S, Melen O, Cohen B. Lumbar and thoracic epidural blood injections to treat spontaneous intracranial hypotension. Anesthesiology 1996; 85: Berlit P, Berg-Dammer E, Kuehne D. Abducens nerve palsy in spontaneous intracranial hyptotension. Neurology 1994; 44: Bourekas E C, Lewin J S, Lanzieri C F. Postcontrast meningeal MR enhancement secondary to intracranial hypotension caused by lumbar puncture. J Comput Assist Tomogr 1995; 19: Canellas A R, Lopez M C, Isern E G, Gaerin X M. Postcontrast dural MR enhancement and acute CSF intracranial hypotension. J Comput Assist Tomogr 1995; 19: Carbaat P A T, van Crevel. Lumbar puncture headache: controlled study on the preventive effect of 24 hours bed rest. Lancet 1981; 1: Corbett J J, Mehta M P. Cerebrospinal fluid pressure in normal obese subjects and patients with pseudotumor cerebri. Neurology 1983; 33: Davenport R J, Chataway S J S, Warlow C P. Spontaneous intracranial hypotension from a CSF leak in a patient with Marfan s syndrome. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1995; 59: Fernandez E. Headaches associated with low spinal fluid pressure. Headache 1990; 30: Fishman R A, Dillon W P. Dural enhancement and cerebral diaplacement secondary to intracranial hypotension. Neurology 1993; 43: Fukutake T, Sakakibara R, Mori M, Araki M, Hattori T. Chronic intractable headache in a patient with Marfan s syndrome. Headache 1997; 37: Good D C, Ghobrial M. Pathologic changes associated with intracranial hypotension and meningeal enhancement on MRI. Neurology 1993; 43: Hochman M S, Naidich T P, Kobetz S A, Fernandez-Maitin A. Spontaneous intracranial hypotension with pachymeningeal enhancement on MRI. Neurology 1992; 42: Horton J C, Fishman R A. Neurovisual findings in the syndrome of spontaneous intracranial hypotension from dural cerebrospinal fluid leak. Ophthalmology 1994; 101: Jokelainen M, Suoranta H. Likvoriavannepotilaan aivokalvojen tehostuminen magneettikuvauksessa. Duodecim 1997; 113: Kasner F A, Rosenfeld J, Farber R E. Spontaneous intracranial hypotension: headache with a reversible Arnold-Chiari malformation. Headache 1995; 35: Khurana R K. Headache spectrum in Arnold-Chiari malformation. Headache 1991; 31: Khurana R K. Intracranial hypotension. Sem Neurol 1996; 16: Kosmorsky G S. Spontaneous intracranial hypotension. A Review. J Neuro-Ophthal 1995; 15: Kotwica Z, Brzezinski J. A Long course of chronic subdural haematomas. Acta Neurochir (Wien)1987; 85: Krause I, Kornreich L, Waldman D, Garty B Z. MRI meningeal enhancement with intracranial hypotension caused by lumbar puncture. Pediatr Neurol 1997; 16: Lipman I J. Primary intracranial hypotension. The Syndrome of spontaneous low cerebrospinal fluid pressure with traction headache. Dis Nerv Syst 1977; 38: Marcelis J, Silberstein S D. Spontaneous low cerebrospinal fluid pressure headache. Headache 1990; 30: Moayeri N N, Henson J W, Schaefer P W, Zervas N T. Spinal dural enhancement on magnetic resonance imaging associated with spontaneous intracranial hypotension. Report of three cases and review of the literatute. J Neurosurg 1998; 88: Mokri B, Parisi J E, Scheithauer B W, Piepgras D G, Miller G M. Meningeal biopsy in intracranial hypotension: meningeal enhancement on MRI. Neurology 1995; 45: Mokri B, Piepgras D G, Miller G M. Syndrome of orthostatic headaches and diffuse pachymeningeal gadolinium enhaancement. Mayo Clin Proc 1997; 72: Murros K, Fogelholm R. Spontaneous intracranial hypotension with slit ventricles. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1983; 46: Nightingale S, Williams B. Hindbrain hernia headache. Lancet 1987; 1: Pannullo S C, Reich J B, Krol G, Deck M D F, Posner J B. MRI changes in intracranial hypotension. Neurology 1993; 43: Ramadan N M. Headache caused by raised intracranial pressure and intracranial hypotension. Curr Opin Neurol 1996; 9: Rando T A, Fishman R A. Spontaneous intracranial hypotension: Report of two cases and review of the literature. Neurology 1992; 42: Raskin N H. Lumbar puncture headache: A Review. Headache 1990; 30: Renowden S A, Gregory R, Hyman N, Hilton-Jones D. Spontaneous intracranial hypotension. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1995; 59: Sato Y, Honda Y, Maruoka H, Fujimatsu Y, Oizumi K. Recurrence of spontaneous intracranial hypotension with subdural hematomas. Cephalalgia 1997; 17: Schaltenbrand G. Neuere Anschauungen zur Pathophysiologie der Liguorzirkulation. Zentralbl Neurochir 1938; 3: Silberstein S D, Marcelis J. Headache associated with changes in intracranial pressure. Headache 1992; 32: Silberstein S D, Corbett J J. The forgotten lumbar puncture. Cephalalgia 1993; 13: Sipe J C, Zyroff J, Waltz T A. Primary intracranial hypotension and bilateral isodense subdural hematomas. Neurology 1981; 31: Soinne L, Partinen M, Tommiska M, Lamminen A. Nuoren naisen vaikea leikkauksenjälkeinen posturaalinen päänsärky. Duodecim 1996; 112: Weber W E J, Heidendal G A K, de Krom M C T F M. Primary intracranial hypotension and abnormal radionuclide cicternography. Report of a case and review of the literature. Clin Neurol Neurosurg 1991; 93: Weitz S R, Drasner K. Spontaneous intracranial hypotension: a series. Anesthesiology 1996; 85: MIKKO NIINIVIRTA, LL, apulaislääkäri REIJO MARTTILA, dosentti, hallinnollinen apulaisylilääkäri TYKS:n neurologian klinikka Kiinanmyllynkatu 4 8, Turku KARI KOSKI, LKT, ylilääkäri Salon aluesairaala Sairaalantie 9, Salo Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi Spontaani kallonsisäinen hypotensio hoidettavissa oleva päänsäryn syy 1457
Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotMiten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy
Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu
LisätiedotLannepisto (lumbaalipunktio, LP) ja likvoranalyysi"
Lannepisto (lumbaalipunktio, LP) ja likvoranalyysi" Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Kuva: Wikipedia Historiaa" Ensimmäisen lannepiston suoritti Quincke 1891 indikaationa aivopaineen alentaminen
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotAIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA
AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA Olli Tenovuo Ylilääkäri, yksikön johtaja TYKS Aivovammakeskus HISTORIAA Aivovammojen historia on yhtä vanha kuin ihmisenkin historia Antiikin
LisätiedotIdiopaattinen intrakraniaalinen hypertensio,»pseudotumor cerebri»
Katsaus Kirsi Setälä, Mikko Kallela, Leena Valanne, Juha Hernesniemi, Reza Dashti, Jose Pelaez ja Markus Färkkilä Idiopaattinen intrakraniaalinen hypertensio,»pseudotumor cerebri» Päänsärkyä valittavien
LisätiedotIdiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS
Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu Ikä Primaarikäyryys Luokitusjärjestelmät Luokittelu iän perusteella I Infantiili
LisätiedotUusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy
Uusinta uutta kroonisesta migreenistä Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy G43.3 Komplisoitunut migreeni ICHD-3 koodit 1.3. Krooninen migreeni 8.2. Lääkkeen liikakäyttöön
LisätiedotOHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE
OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotNeuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka
Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen
LisätiedotHAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI
HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,
LisätiedotSpontaani kallonsisäinen hypotensio huonosti tunnettu päänsäryn syy
Katsaus Annette Beule, Markus Färkkilä ja Leena Valanne Spontaani kallonsisäinen hypotensio huonosti tunnettu päänsäryn syy Spontaani kallonsisäinen hypotensio on harvinainen ja varsin huonosti tunnettu
LisätiedotAneurysmaattinen lukinkalvonalainen verenvuoto diagnoosi kiven alla ja kivi hukassa?
Juho Vehviläinen, Mika Niemelä ja Miikka Korja Aneurysmaattinen lukinkalvonalainen verenvuoto diagnoosi kiven alla ja kivi hukassa? Aneurysmaattisen lukinkalvonalaisen verenvuodon ensivaiheen diagnostiikka
LisätiedotSekä Bierille itselleen, että yhdelle hänen
Lannepiston jälkeinen päänsärky ja epiduraalinen veripaikka Hannu Kokki Lannepiston jälkeisen päänsäryn historia on yhtä pitkä kuin spinaalipuudutuksen historiakin. Innokkaasta tutkimuksesta huolimatta
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotKirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.
Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotTYÖIKÄISTEN KROONISET SUBDURAALIHEMATOOMAT OULUN YLIOPIS- TOLLISESSA SAIRAALASSA
TYÖIKÄISTEN KROONISET SUBDURAALIHEMATOOMAT OULUN YLIOPIS- TOLLISESSA SAIRAALASSA Seppä, Sofia Syventävien opintojen tutkielma Neurologian klinikka Oulun yliopisto Toukokuu 2017 Ohjaajat Majamaa Kari, Heula
LisätiedotTietoa lasten ja nuorten päänsäryistä
Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva
LisätiedotBimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN
PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin
LisätiedotKohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016
Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotMyoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle
Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu
LisätiedotSelkäytimen kureutuminen kovan aivokalvon repeämään
Tapausselostus Selkäytimen kureutuminen kovan aivokalvon repeämään Michaela K. Bode, Tapani Tikkakoski, Seppo Tuisku, Pekka Jartti, Ari Karttunen, Matti Heiskari ja Juha Hernesniemi Selkäytimen kureutuminen
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotMITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotSelkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa
Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes
LisätiedotKuolintodistusten kieli
Kuolintodistusten kieli Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 132. vuosipäivän symposiumi 15.11.2013 Aleksanterin teatteri Jenni Viinikka Helsingin yliopisto ja tutkijakoulu Langnet Tapahtumatietojen historiaa
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotKohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.
Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden
LisätiedotEDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO
EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotKliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio
Kliininen lääketiede Neurologia Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi: Opinto oikeus (pvm): Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Osoite: Professori Hilkka Soininen KYS ROKESKUS, Neurologia
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotLaskeumakirurgia ja raskaus. LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08
Laskeumakirurgia ja raskaus LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08 Laskeumat ja raskaus raskaus ja synnytys tärkeimmät syyt gynekologiseen laskeumaan pudendalishermovaurio, lihaksen vai faskian kompressio, venyttyminen
LisätiedotAkuutti silmänpainekohtaus Silmä-kulta viimesenä.
Akuutti silmänpainekohtaus Silmä-kulta viimesenä. TtM, sh Jaana Heiskanen Sisältö 1. Akuutin silmänpainekohtauksen syyt 2. Akuutin silmänpainekohtauksen oireet 3. Akuutin silmänpainekohtauspotilaan hoidon
LisätiedotPrimovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotAsiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi
Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotTässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.
Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotKUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus
KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet
LisätiedotAIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen
AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotAlkoholin aiheuttamat terveysriskit
Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa selvittää ja dokumentoida pään vammaan akuuttivaiheessa liittyvän tajuttomuuden ja muistikatkoksen ja arvioida alustavasti aivovamman vaikeusasteen Osaa diagnosoida ja
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
Lisätiedotrosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta
rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotKYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3)
Nro: KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nimi: Osoite: Puh.. Tässä seuraa muutamia kysymyksiä ja väittämiä, jotka voivat olla ajankohtaisia Sinulle, joka kärsit kivuista ja särystä. Lue jokainen kysymys huolella
LisätiedotSisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus
Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,
LisätiedotLiite III. Muutoksia valmistetietojen tiettyihin kohtiin
Liite III Muutoksia valmistetietojen tiettyihin kohtiin Huomaa: Kyseessä olevat valmistetietojen kohdat ovat lausuntopyyntömenettelyn tuloksia. Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset päivittävät tämän
LisätiedotKliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta
SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito
LisätiedotCASE 1 65-vuotias nainen, jolla puutuu 2-3 sormet ja 4 sormen mediaalireuna oikeasta yläraajasta. Keskikaularangassa ja scapulan angulus inferiorisella alueella särkyä. Lepo helpottaa jonkun verran kipua.
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotAIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI
AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI Aivorunko- ja hemipleginen migreeni ovat vaikeita migreenisairauksia, joihin liittyy rajuja neurologisia auraoireita. Sairaudet ovat erittäin harvinaisia.
LisätiedotKivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto
Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen
LisätiedotOhjeemme koskien laite- ja vapaasukellusta samana päivänä
Ohjeemme koskien laite- ja vapaasukellusta samana päivänä Mitkä ovat DANin tämänhetkiset ohjeet tilanteessa, jossa harrastetaan sekä laite- että vapaasukellusta samana päivänä? VAPAASUKELLUS ENNEN LAITESUKELLUSTA
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen
LisätiedotTärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta Vanhemmille/huoltajille Ensimmäisen annoksen jälkeen lääkäri pyytää lasta jäämään vastaanotolle vähintään kuuden
LisätiedotMikä on HER2-positiivinen rintasyöpä?
Tietoa potilaalle HER2-positiivisen rintasyövän KANJINTI*-hoidosta *KANJINTI on trastutsumabi-biosimilaari. Ensimmäinen trastutsumabilääke, jonka kauppanimi on Herceptin, on ollut saatavilla jo useita
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotVUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika*
(Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7 POTILASTIEDOT Pvm Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika* Onko sinulla vuoto-oireita, jotka häiritsevät normaalielämää tai ovat vaatineet lääkärin arviota? Minkä
LisätiedotPerinnöllinen välimerenkuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet
LisätiedotNaistentautien alueellinen koulutus Lähete- asiat
Naistentautien alueellinen koulutus 9.11.2018 Lähete- asiat Yleistä Kiitos sähköisistä lähetteistä! Lähete Aikoja antavat sekä osastonsihteerit että kätilösairaanhoitajat Potilaalle tieto ajanvarausajasta,
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotOsteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotKolmoishermosärky. www.migreeni.org
Kolmoishermosärky Kipu tuntuu vasemman yläleuan hampaissa ja nenänpielessä, ja vetää samanpuoleiseen korvaan. En voi käsittää miten voi olla näin kauhean kova kipu edes olemassa!!?? Se ei kestä kauaa,
LisätiedotHip-Spine syndrooma ja EOS
Hip-Spine syndrooma ja EOS eli selkä-lantio-linjauksen kuvantaminen Tekonivelpäivät 25.4.2019, Turku LT Katri Pernaa, Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Vastuualuejohtaja, TYKS ORTO Selkäkeskus
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotSelkäydinneste vai geenitutkimus?
Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan
LisätiedotNeurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala
Neurokirugisen potilaan nestehoito LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala 80% brain tissue 10% blood 10% cerebrospinal fluid Nestehoidon tavoitteet riittävä verenkierto: aivojen perfuusiopaine
LisätiedotSädehoitoon tulevalle
Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,
LisätiedotSerratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta
Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta Veera Pikkarainen, Jyrki Kettunen ja Martti Vastamäki Tieteellinen Tutkimus ORTON Isoloidun serratuspareesin luonnollinen
LisätiedotPotilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon
Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä
LisätiedotHYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta
LisätiedotSILMÄNPOHJATUTKIMUS OPTOMED SMARTSCOPE PRO - SILMÄNPOHJAKAMERALLA IDIOPAATTINEN INTRAKRANIELLI HYPERTENSIO (IIH) POTILAILLA
SILMÄNPOHJATUTKIMUS OPTOMED SMARTSCOPE PRO - SILMÄNPOHJAKAMERALLA IDIOPAATTINEN INTRAKRANIELLI HYPERTENSIO (IIH) POTILAILLA Palander, Verner Johannes Syventävien opintojen tutkielma Lääketieteellinen tiedekunta/neurologia
LisätiedotThorax NSO SISÄLTÖ. röntgenkuvauksen indikaatiot ja. Thorax-röntgenkuvauksen indikaatiot
THX1 kuvantulkinta 2013 SISÄLTÖ Thorax NSO thorax-kuvauksen indikaatiot ja tekniikka (makuu- ja pystythorax) thorax-kuvan systemaattinen analysointi thorax-lausunnon komponentit nenän sivuonteloiden röntgenkuvauksen
Lisätiedotb) Minkä aivokuorialueen toiminnan häiriöstä johtuvat potilaan halvausoireet? Viite: luentomoniste: isoaivokuoren toiminnalliset alueet
Kliinis-anatomisen seminaarin ongelmat/hh 2014/ pädiversio Paikka: Oppimisbasaari ja ryhmäopetustilat loppuratkaisut eli viimeinen tunti luentosalissa Työskentelytapa: opiskelijat jakautuvat 6-9 ryhmään
LisätiedotPäivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP
Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka
LisätiedotPeruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla
Peruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla Suomen Poliklinikkasairaanhoitajat ry opintopäivät 16.2.2017 Apulaisosastonhoitaja Heidi Rantala Haartmanin
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 329 VAHINGONKORVAUSVAATIMUS Terke 2010-2214 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun henkilön (jäljempänä
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
Lisätiedot