Sekä Bierille itselleen, että yhdelle hänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sekä Bierille itselleen, että yhdelle hänen"

Transkriptio

1 Lannepiston jälkeinen päänsärky ja epiduraalinen veripaikka Hannu Kokki Lannepiston jälkeisen päänsäryn historia on yhtä pitkä kuin spinaalipuudutuksen historiakin. Innokkaasta tutkimuksesta huolimatta edelleen on epäselvää, miksi osa potilaista kehittää lannepiston jälkeen päänsäryn, vaikka osa toipuu ilman ongelmia. Seuraavassa pohditaan päänsäryn syntyyn esitettyjä teorioita ja epiduraalisen veripaikan vaikutusta oireisiin. Sekä Bierille itselleen, että yhdelle hänen avustajistaan kehittyi ensimmäisten spinaalipuudutuskokeilujen jälkeen kova, pystyasennossa paheneva päänsärky. Molemmat pystyivät tulemaan puudutuksen jälkeisenä aamuna töihin, mutta työpäivän kuluessa päänsärky voimistui niin kovaksi, että he molemmat joutuivat jättämään työnpäivän kesken, ja lepäämään useita päiviä (4 9 pv) ennen kuin oireet rauhoittuivat. Näissä ensimmäisissä puudutuksissa käytetyt neulat ja ruiskut eivät olleet yhteensopivia ja iso määrä aivo-selkäydinnestettä valui puudutusneulan kautta hukkaan. Siitä Bier päätteli, että päänsäryn täytyi johtua aivo-selkäydinnesteen vuodosta spinaalineulan läpi 1. Bierin kuuden potilaan ryhmästä myös kahdelle muulle koehenkilölle kehittyi päänsärky, mutta heillä asennonmuutosten vaikutus oireiden ilmenemiseen ja vaikeuteen oli vähäisempi. Ja toisaalta kaksi potilasta kuudesta toipui lannepistosta ja puudutuksesta ilman jälkioireita. Aivo-selkäydinnesteen vuoto kovakalvoreiän läpi Lannepiston jälkeinen päänsärky on merkittävästi yleisempää diagnostisten lannepistojen ja epiduraalineulalla tapahtuneiden tahattomien kovakalvopistojen jälkeen kuin ohuilla neuloilla tehdyn spinaalipuudutusten yhteydessä. Eron ajatellaan johtuvan kovakalvoon syntyvän reiän koosta ja muodosta. Kun lannepisto tehdään neurologiassa edelleen yleisesti käytettävällä leikkaavakärkisellä 20G tai 22G neulalla, kovakalvoon tulee iso, teräväreunainen reikä. Samoin leikkaavakärkinen 16G tai 18G epiduraalineula tekee kovakalvoon ison reiän. Kun spinaalipuudutus pistetään ohuella 27G puikkokärkisellä neulalla, kovakalvon reikä on kooltaan merkittävästi pienempi ja neulan tylppä kärki katkoo kovakalvon säikeitä eri tavalla kuin leikkaavakärkinen neula. Teorian mukaan puikkokärkisen neulan tekemä repaleinen reikä sulkeutuu nopeasti ja aivo-selkäydinnesteen vuoto jää vähäiseksi, kun taas leikkaavakärkisen neulan tekemä läppämäinen reikä jää helpommin vuotamaan nestettä lävitseen. Neulan paksuuden ja kärjen muotoilun lisäksi myös pistojen lukumäärä vaikuttaa päänsärkyjen ilmenemiseen. Kun lannepisto tehdään yhdellä pistolla, pystyasennossa pahenevan ja makuuasennossa lievittyvän päänsäryn ilmeneminen on vähäisempää, kuin jos lannepisto vaatii useampia punktioita 2, 3. Uusilla kuvantamismenetelmillä on pystytty osoittamaan, että aivo-selkäydinnestettä tihkuu ulos spinaalitilasta aina lannepiston jälkeen, ja toisaalta epiduraalitilaan valuneen aivo-selkäydinnesteen määrän ja lannepiston jälkeisen päänsäryn ilmenemisen ja vaikeuden välillä ei ole pysytty osoittamaan korrelaatiota. Iqbalin työryhmän tekemässä MRI-tutkimuksessa suurin mitattu spinaalitilasta ulos valuneen aivo-selkäydinnesteen määrä oli 460 ml 36 tunnissa 4. Löydös haastaa Bierin esittämän päätelmän, että päänsäryn johtuu 116 FINNANEST 2006, 39 (2)

2 aivo-selkäydinnesteen vuodosta, sillä päänsärkyä oli yhtälailla niillä potilailla joilla vuotoa oli yksittäisiä millilitroja, kuin niillä joilla aivo-selkäydinnesteen vuoto ylitti 100 ml 1. P-aineen erittyminen Kymmenen vuotta sitten Clark ja Solomon havaitsivat, että lannepiston jälkeinen päänsärky oli kolme kertaa yleisempää niillä potilailla, jotka kärsivät pitkäkestoisesta tai toistuvasta päänsärystä kuin niillä potilailla, joilla ei ollut päänsärkyhistoriaa. Lannepiston jälkeinen päänsärky oli samoin kolme kertaa yleisempää niillä potilailla, joiden aivo-selkäydinnesteen P-aineen pitoisuus oli matala, alle 1.3 pg/ ml, kuin niillä, joilla P-aineen pitoisuus oli korkeampi. Kuten muiden stressaavien tilanteiden yhteydessä, myös lannepiston yhteydessä veren P-aineen pitoisuus nousee. Tällä perusteella Clark ja Solomon päättelivät P-aineen vapautumisen laukaisevan lannepiston jälkeisen päänsäryn P-aineen vaikutuksille herkillä potilailla 5, 6. Muut tutkimusryhmät eivät ole kumonneet eivätkä vahvistaneet Clarkin ja Solomonin teoriaa. Aivo-selkäydinnesteen painemuutokset Tuore teoria lähtee ajatuksesta, jossa laukaisevana tekijänä on lannepiston aikaansaama spinaalikanavan paineen nopea tasoittuminen ilmanpaineen kanssa 7. Kun yhteys spinaalitilaan avataan punktioneulan kautta, paineolosuhteet aivo-selkäydinnestetilassa tasaantuvat ilmanpaineen kanssa. Yksittäiset kliiniset raportit tukevat tätä teoriaa paine-erojen merkityksestä. Tahattomaan epiduraalineulalla tehtyyn kovakalvoreikään liittyvää päänsäryn riskiä pystyttiin vähentämään ruiskuttamalla heti piston jälkeen 10 ml keittosuolaliuosta spinaalitilaan 8. Paine-eroteorian mukaisesti neulan kautta menetetyn aivo-selkäydinnesteen korvaaminen välittömästi keittosuolaliuoksella palautti selkäydinkanavan paineen ja vähensi punktion jälkeisen päänsäryn ilmenemistä. Kansainvälisessä päänsärkyluokituksessa lannepiston jälkeinen päänsärky luokitellaan alhaisesta aivo-selkäydinnesteen paineesta johtuviin päänsärkyihin 9. Aikuisella on aivo-selkäydinnestettä ml. Suurin osa nesteestä on kallon sisällä ja viidesosa, ml, on selkäydinkanavan alueella. Jos lannepiston aikana selkäydinkanavassa olevaa aivo-selkäydinnestettä otetaan näytteeksi tai jos nestettä karkaa isoja määriä tahattoman epiruaalineulalla tehdyn kovakalvoreiän seurauksena, paineolosuhteet kallonsisäisen ja selkäydinkanavan välillä muuttuvat merkittävästi. Tämä äkillinen paineenmuutos spinaalikanavassa aiheuttaa kipua aistivien kallonsisäisten rakenteiden venyttymistä, ja pahimmillaan aivojen hernioitumisen 10. Lievemmissä tapauksissa, jos aivo-selkäydinnesteen vuoto pistoreiän kautta jatkuu, spinaalikanavan paineen lasku jatkuu, ja potilaan oireet voivat pitkittyä ja vaikeutua. Kun aivo-selkäydinnesteen määrä myös kallon sisällä pienenee, aivokalvojen verisuonet laajenevat. Kallon sisäisten verisuonten laajenemisella saattaa olla merkitystä lannepiston jälkeisen oireiston kehittymiseen 11. Merkittävä ero diagnostisten punktioiden ja spinaalipuudutusten jälkeen ilmenevässä päänsäryn yleisyydessä sopii tähän paine-eroteoriaan. Diagnostisessa punktiossa nesteen määrä selkäydinkanavassa pienenee ja paine alenee, kun taas spinaalipuudutuksessa selkäydinkanavan nestemäärä lisääntyy parilla millilitralla, joka nostaa spinaalikanavan painetta. Aivokalvojen merkitys Aivokalvojen merkitystä lannepiston jälkeisen päänsäryn ilmenemiseen on arvioitu jo viime vuosisadan alusta. Lannepistossa neula läpäisee ensin spinaalikanavaa ympäröivän kovan sidekudoskalvon, dura materin. Tämän jälkeen neula läpäisee vielä ohuen, löyhästi durassa kiinni olevan araknoidean. Puudutusasennosta riippuen duraan ja araknoideaan syntyneet reiät osuvat joko kohdakkain tai liukuvat toistensa suhteen kun selän asento palautuu. Tätä näkemystä tukee Readyn työryhmän tulokset, joiden mukaan lannepiston jälkeinen aivoselkäydinnesteen vuoto on vähäisempää, kun neula läpäisee aivokalvot 30 kulmassa, kuin jos tuo kulma on kohtisuorempi, 60 tai Lannepisto onnistuu loivassa kulmassa kun pistossa käytetään paramediaanista pistotekniikkaa. Oma ulottuvuus aivokalvojen merkitykseen tulee Dittmanin havainnosta, jonka mukaan duran paksuus vaikuttaa piston tekemän reiän sulkeutumiseen. Kun dura läpäistään alueelta, jossa side on ohutta, punktioreikä sulkeutuu huonommin, kuin jos pisto on tehty paksumman duran alueelta 13. Kun lannepisto tehdään teräväkärkisellä, leikkaavalla neulalla, päänsäryn ilmaantuvuus on vähäisempää jos neulan kärki on sekä piston aikana että neulaa poistettaessa duran pitkittäisten säikeiden suuntaisesti 14, 15. Ohuempia neuloja käytet- FINNANEST 2006, 39 (2) 117

3 täessä neulan kärjen suunnalla ei ole merkitystä 16. Uusimpien tutkimusten mukaan duraan ja araknoideaan syntyvä reikä on varsin samanlainen leikkaavan kärjen asennosta riippumatta, ja anatomiset tutkimukset ovat osoittaneet duran säikeiden kulkevan eri kerroksissa eri suuntaisesti, joten ainakin ohuita neuloja käytettäessä pitkittäisten säikeiden merkitys on vähäinen 17. Lannepiston lopuksi puudutusneulan styletti kannattaa asettaa takaisin paikalleen ennen neulan poistamista. Strupp 18 tutki päänsäryn ilmaantuvuutta diagnostisten lannepistojen yhteydessä. Ryhmässä, jossa styletti asetettiin paikalleen ennen neulan poisvetämistä, sekä päänsäryn ilmaantuvuus että kehittyneen päänsäryn voimakkuus ja kesto olivat vähäisempiä kuin ryhmässä, jossa stylettiä ei asetettu takaisin neulaan. Struppin teorian mukaan näytteenotossa ulosvirtaava aivoselkäydinneste veti virran mukana spinaalisia ohuita kalvoja neulan sisään. Kun neula vedettiin pois, nämä kudokset tulivat sitten araknoidean ja duran aukkoon ja estivät reikien sulkeutumisen. Potilailla, joilla styletti laitettiin takaisin, styletti työnsi neulan sisälle tulleet kudosrakenteet pois ja esti niiden ulostulon araknoidean ja duran aukkoon 18. Kun lannepisto tehdään lapsille lyhyellä neulalla, Struppin teorian mukaisesti, tarkat silmät huomaavat joskus ohuiden kudossäikeiden heiluvan ulosvirtaavassa aivo-selkäydinnesteessä (julkaisematon havainto). Omassa tutkimuksessamme päänsäryn ilmaantuvuus oli selvästi vähäisempää ryhmässä, jossa styletti asetettiin paikoilleen ennen neulan ulosvetämistä, kuin vertailuryhmässä, jossa stylettiä ei laitettu takaisin puudutusneulaan 19. Kestospinaalipuudutuksiin liittyvää suhteellisen alhaista päänsäryn ilmaantuvuutta on selitetty aivokalvoreikien paikallisella tulehdusreaktiolla (inflammaatio). Tämän teorian mukaisesti spinaalikatetri on ehdotettu jätettäväksi paikalleen vähintään 24 tunniksi. Samoin, kun epiduraalineulalla tapahtuu tahaton kovakalvopisto, päänsäryn ilmaantuvuutta on pystytty vähentämään, kun neulan läpi on nopeasti uitettu katetri spinaalitilaan ilman runsasta aivo-selkäydinneste hukkaa, ja kun katetri on jätetty paikalleen vuorokaudeksi 20. Reina 17 on tarjonnut tätä samaa inflammaatio teoriaa syyksi miksi puikkokärkisillä neuloilla tehtyihin lannepistoihin liittyy vähemmän päänsärkyä kuin leikkaavakärkisiin neuloihin. Puikkokärkinen neula tekee duraan ja araknoideaan repaleisemman reiän kuin teräväkärkinen neula. Reinan mukaan tämän repaleisen reiän paranemiseen liittyisi voimakkaampi inflammaatioreaktio, ja tämä sulkisi aivokalvojen reiän nopeasti. Vastaavasti leikkaavalla neulalla syntynyt juomatölkin kannen kaltainen reikä kestäisi pitempään auki ja sallisi aivo-selkäydinnesteen vapaamman ja pidempiaikaisen vuodon. Hoito epiduraalisella veripaikalla Lannepiston jälkeen kehittyvä päänsärky ilmenee kahdella kolmasosalla potilaista 24 tunnin kuluessa lannepiston jälkeen ja yhdeksällä kymmenestä 48 tunnin kuluessa. Päänsäryn lisäksi potilailla on usein muitakin neurologisia vaivoja kuten pahoinvointia, oksentelua, huimausta, ja kuulo- ja näköoireita. Onneksi oireisto on yleensä hyvänlaatuinen ja itsestään korjautuva muutamassa päivässä, Bierillä oireet kestivät 9 päivää. Vaikka päänsärky olisi kovaakin, puolet potilaista paranee konservatiivisella hoidolla viikon kuluessa, lievemmistä oireista suurin osa helpottuu viidessä päivässä 21. Lannepiston jälkeisen päänsäryn hoito ei ole näyttöön perustuvaa hoitoa. Eri hoitomuotoja ei ole juurikaan verrattu, vaan päänsäryn hoito perustuu kliinisiin raportteihin. Yleisesti lannepiston jälkeisen päänsäryn hoito aloitetaan kuten mikä tahansa kivun hoito. Perustana on oireiden ja löydösten selvittäminen ja erotusdiagnostisten vaihtoehtojen arvioiminen. Jos päänsärky on lievää tai kohtalaista, päänsärky helpottuu usein parasetamolilla ja tulehduskipulääkkeillä, mutta kovassa kivussa hoitoon tulee liittää opioidiryhmän lääke. Runsaasta nesteytyksestä ei ole ilmeisesti hyötyä, mutta jos potilas ei pahoinvoinnin takia pysty juomaan, laskimonesteytys on aloitettava. Jos päänsärky alkaa lievittyä konservatiivisella hoidolla, hoitoa voidaan jatkaa muutamien päivien ajan. Osalla potilaista oireyhtymä jatkuu hankalana ja voi estää normaalin päivittäisen toiminnan pitkäksi aikaa. Joillakin potilaista päänsärky ja muu oireilu jatkuu vielä puolen vuoden kuluttua, ja yksittäisillä potilailla vuosikausia, joten pitkittyvissä oireyhtymissä hoidon tulee olla aktiivista. Jos lannepiston jälkeinen oireilu on hankalaa ja pitkittyy, epiduraalisesti ruiskutettu potilaan oma veri, epiduraalinen veripaikka, helpottaa suurimmalla osalla oireistoa lähes välittömästi 22. Gormleyn kuvaamassa tekniikassa epiduraalisesti ruiskutettiin verta vain 2 3 ml, mutta nykyisin verta ruikutetaan tavallisesti enemmän ml lienee yleisimmin käytetty veren määrä, vaikka optimaalista tilavuutta ei tiedetä. Epiduraalisesti ruiskutettu veri puristaa dura- 118 FINNANEST 2006, 39 (2)

4 pussia 3 tunnin ajan, jolloin alhainen aivo-selkäydinnesteen paine palautuu normaaliksi. Muutaman tunnin kuluttua epiduraalinen veri kutistuu ja epiduraalitilaan jää ohut hyytymä, jonka toivotaan tukkivan durassa oleva reikä. Epiduraalinen veripaikka on yksittäisistä hoidoista tehokkain. Päänsärkyoireisto loppuu seitsemältä ja helpottuu yhdeksältä kymmenestä 24, 25. Milloin veripaikka tulisi pistää Veripaikan optimaalisesta pistoajasta ei olla yksimielisiä. Yleisesti ajatellaan, ettei profylaktisesta veripaikasta ole hyötyä, mutta milloin veripaikka pitäisi pistää oireiselle potilaalle? Osa pistää veripaikan mahdollisimman pian oireiden ilmennyttyä, ja toiset odottavat vähintään 48 tai 72 tuntia. Jos veripaikka pistetään 48 tunnin kuluessa, pysyvän avun saa alle puolet potilaista ja suurelle osalle potilaista veripaikka pitää uusia 26, 27. Jos veripaikka pistetään 48 tuntia lannepiston jälkeen tai myöhemmin, pysyvän avun saa 70 % tai jopa 90 % potilaista 21, Syynä aikaisin pistetyn veripaikan huonoon pysyvään tehoon on pidetty havaintoa aivo-selkäydinnesteen runsaudesta epiduraalitilassa vielä parin päivän kuluttua lannepiston jälkeen 4. Aivo-selkäydinneste estää veren hyytymistä 29, joten jos veri ruiskutetaan runsaan aivo-selkäydinnesteen joukkoon, durapussin puristuksen vaikutuksesta oireet saattavat aluksi helpottua, mutta muutaman tunnin kuluttua, kun veri on liuennut pois eikä epiduraalitilaan ole kehittynyt hyytymää, oireet palaavat. Tästä hyytymän kutistumisesta johtuen myös käytäntö, jossa veripaikan tehoa testataan puolen tunnin välein, tuntuu hassulta. Durapussin puristumisen seurauksena potilaan tulisi havaita oireiden helpottuvan heti veren ruiskuttamisen jälkeen 22. Koska epiduraalinen hyytymä kutistuu vasta muutaman tunnin kuluttua, tunnin kohdalla tehty vasteen testaus ei paljasta vielä toimenpiteen lopullista tehoa. Yleinen kliininen käytäntö onkin pitää potilas vuodelevossa 2 tuntia, jonka jälkeen hänet voi mobilisoida vapaasti. Potilaalle on syytä antaa ohjeet yhteydenotosta, sillä alkuun onnistuneelta näyttäneen veripaikan jälkeen oireet voivat siis uusiutua muutaman tunnin kuluttua kun hyytymä on kutistunut. Jos veripaikasta ei ole apua, erotusdiagnostinen selvittely tehdään uudelleen, sillä punktiosta johtuvan päänsäryn hoidossa avun pitäisi olla välitön. Kun muut päänsäryn syyt, kuten aivoverenvuodot ja ilman joutuminen subduraali- tai subaraknoidaalitilaan 32, on suljettu pois, veripaikan voi uusia kahden vuorokauden kuluttua. Toisella veripaikalla onnistumismahdollisuus on taas yhtä hyvä kuin ensimmäisen toimenpiteen jälkeen 24, 25, joten kahdella veripaikalla oireettomaksi saadaan jo yli 90 % ja kolmannen veripaikan jälkeen lähes kaikki, jos kyseessä oli todella lannepiston jälkeinen päänsärky. Mitä pitää varoa Epiduraaliseen veripaikkaan, kuten mihin tahansa toimenpiteeseen, voi liittyä haittavaikutuksia. Koska veripaikalla hoidetaan tarkoituksellisen tai tahattoman kovakalvopiston jälkeistä haittavaikutusta, toimenpide pitää tehdä vasta tarkan harkinnan jälkeen ja yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Toimenpiteen vasta-aiheet tulee arvioida potilaskohtaisesti, ja veripaikan tekemistä riskipotilaille tulee harkita tarkkaan. Vuotohäiriöisillä ja antitromboottista lääkehoitoa saavilla potilailla on noudatettava samoja ohjeita kuin epiduraalipuudutuksessa, koska tähänkin epiduraalipistoon liittyy selkäydinkanavan verenpurkauman riski. Jos potilaalla on tulehdus ja veressä taudinaiheuttajia, nämä voivat siirtyä veren mukana epiduraalitilaan. Samoin syöpäsolut voivat päätyä veren mukana epiduraalitilaan. Epiduraalinen veripaikka voi aiheuttaa harvinaisina haittavaikutuksina pistopaikan oireilua ja kipua, alavartaloon ja alaraajoihin säteilevää kipua ja tuntoharhoja. Yhdellä potilaalla kahdestakymmenestä ilmenee toimenpiteen jälkeen kuumetta, joka tulee huomioida arvioitaessa epiduraalisen infektion mahdollisuutta. Vakavat haitat, kuten epiduraaliset abskessit, ovat erittäin harvinaisia, mutta niiden välttämiseksi ehdoton aseptiikan noudattaminen on tärkeää. Yhteenveto Pitkästä historiasta ja yleisyydestä riippumatta lannepiston jälkeisen päänsäryn patofysiologiaa ei tarkkaan tiedetä, mutta pelkkä pistoreiän kautta jatkuvaan aivo-selkäydinnesteen vuotoon perustuva teoria vaikuttaa kuitenkin liian yksinkertaiselta. Epiduraalinen veripaikka on yksittäisistä toimenpiteistä tehokkain hoito, mutta myöskään veripaikan tehoa ei tarkkaan tunneta. Se kuitenkin tiedetään, että jos veripaikka on auttaakseen, potilas havaitsee oireiden helpottuvan heti veren ruiskuttamisen jälkeen, ja toisaalta hyytymän kutis- FINNANEST 2006, 39 (2) 119

5 tuessa oireet voivat palata muutaman tunnin kuluttua. Anestesialääkäri voi vaikuttaa päänsäryn ilmenemiseen neulojen ja tekniikan valinnalla, ja nopealla toiminnalla kun epiduraalineulalla tapahtuu tahaton kovakalvo pisto. Koska epiduraalinen veripaikka on komplikaation hoitoa, toimenpiteen ajoittamisessa ja suorittamisessa täytyy noudattaa suurta harkintaa parhaan hyödyn saavuttamiseksi ja lisävahinkojen välttämiseksi. Esko Poukkulan 27 opetuksen mukaisesti itse en laita veripaikkaa ennen kuin lannepistosta on kulunut vähintään 72 tuntia. Verta ruiskutan vähintään 20 ml (lapsille 0,3 ml/kg), jos potilaalle ei tule sitä ennen kiristysoireita. Kirjallisuutta: 1. Bier A. Versuche uber Cocainisirung des Ruckenmarkers. Deutsche Zeitchrift fuer Chirurgie, 1899; 51: Halpern S, Preston R. Postdural puncture headache and spinal needle design. Meta-analyses. Anesthesiology 1994; 81: Seeberger MD, Kaufmann M, Staender S, ym. Repeated dural punctures increase the incidence of postdural puncture headache. Anesth Analg 1996; 82: Iqbal J, Davis LE, Orrison WW Jr. An MRI study of lumbar puncture headaches. Headache 1995; 35: Solomon GD, Clark JW, desenanayake P, Kunkel RS. Hypersensitivity to substance P in the etiology of postlumbar puncture headache. Headache 1995; 35: Clark JW, Solomon GD, Senanayake PD, Gallagher C. Substance P concentration and history of headache in relation to postlumbar puncture headache: towards prevention. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1996; 60: Raskin NH. Lumbar puncture headache: a review. Headache 1990: 30: Charsley MM, Abram SE. The injection of intrathecal normal saline reduces the severity of postdural puncture headache. Reg Anesth Pain Med 2001; 26: Classification and diagnostic criteria for headache disorders, cranial neuralgias and facial pain. Headache Classification Committee of the International Headache Society. Cephalalgia 1988: 8 Suppl 7: Shetty AK, Desselle BC, Craver RD, Steele RW. Fatal cerebral herniation after lumbar puncture in a patient with a normal computed tomography scan. Pediatrics 1999; 103: Levine DN, Rapalino O. The pathophysiology of lumbar puncture headache. J Neurol Sci. 2001; 192: 1 8. Review. 12. Ready LB, Cuplin S, Haschke RH, Nessly M. Spinal needle determinants of rate of transdural fluid leak. Anesth Analg 1989; 69: Dittmann M, Schafer HG, Ulrich J, Bond-Taylor W. Anatomical re-evaluation of lumbar dura mater with regard to postspinal headache. Effect of dural puncture. Anaesthesia 1988; 43: Lybecker H, Moller JT, May O, Nielsen HK. Incidence and prediction of postdural puncture headache. A prospective study of 1021 spinal anesthesias. Anesth Analg 1990; 70: Tarkkila PJ, Heine H, Tervo RR. Comparison of Sprotte and Quincke needles with respect to post dural puncture headache and backache. Reg Anesth 1992; 17: Dittmann M, Schaefer HG, Renkl F, Greve I. Spinal anaesthesia with 29 gauge Quincke point needles and post dural puncture headache in 2,378 patients. Acta Anaesthesiol Scand 1994; 38: Reina MA, Lopez A, Badorrey V, ym. Dura-arachnoid lesions produced by 22 gauge Quincke spinal needles during a lumbar puncture. J Neurol Neurosurg Psychiatry. 2004; 75: Strupp M, Brandt T, Muller A. Incidence of post-lumbar puncture syndrome reduced by reinserting the stylet: a randomized prospective study of 600 patients. J Neurol 1998; 245: Kokki H, Turunen M, Heikkinen M, ym. High success rate and low incidence of headache and neurological symptoms with two spinal needle designs in children. Acta Anaesthesiol Scand. 2005; 49: Ayad S, Demian Y, Narouze SN, Tetzlaff JE. Subarachnoid catheter placement after wet tap for analgesia in labor: influence on the risk of headache in obstetric patients. Reg Anesth Pain Med. 2003; 28: Lybecker H, Djernes M, Schmidt JF. Postdural puncture headache (PDPH): onset, duration, severity, and associated symptoms. An analysis of 75 consecutive patients with PDPH. Acta Anaesthesiol Scand 1995; 39: Vakharia SB, Thomas PS, Rosenbaum AE, ym. Magnetic resonance imaging of cerebrospinal fluid leak and tamponade effect of blood patch in postdural puncture headache. Anesth Analg 1997; 84: Gormley JB. Treatment of spinal headache. Anesthesiology 1960; 21: Taivainen T, Pitkanen M, Tuominen M, Rosenberg PH. Efficacy of epidural blood patch for postdural puncture headache. Acta Anaesthesiol Scand 1993: 37: Ylönen P, Kokki H. Six-year review of epidural blood patches for management of postdural puncture headache in adolescents. Acta Anaesth Scand 2002; 46: Banks S, Paech M, Gurrin L. An audit of epidural blood patch after accidental dural puncture with a Tuohy needle in obstetric patients. Int J Obstet Anesth 2001; 10: Poukkula E. Headache following spinal anaesthesia: incidence and contributory factors. Thesis, University of Oulu, Safa-Tisseront V, Thormann F, Malassine P, ym. Effectiveness of epidural blood patch in the management of post-dural puncture headache. Anesthesiology 2001; 95: Cook MA, Watkins-Pitchford JM. Epidural blood patch: a rapid coagulation response. Anesth Analg 1990; 70: Kayacan N, Arici G, Karsli B, Ernan M. Acute subdural haematoma after accidental dural puncture during epidural anaesthesia. Int J Obstet Anesth 2004; 13: Davies JM, Murphy A, Smith M, O Sullivan G. Subdural haematoma after dural puncture headache treated by epidural blood patch. Br J Anaesth 2001; 86: Kucskowski KM, Benumof JL. Images in anesthesia: headache caused by pneumocephalus following inadvertent dural puncture during epidural space identification: is it time to abandon the loss of resistance to air technique? Can J Anaesth 2003; 50: Hannu Kokki LT, dosentti Erikoislääkäri, KYS anestesiologia ja tehohoito Erikoistutkija, KY farmakologia ja toksikologia 120 FINNANEST 2006, 39 (2)

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Neurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala

Neurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala Neurokirugisen potilaan nestehoito LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala 80% brain tissue 10% blood 10% cerebrospinal fluid Nestehoidon tavoitteet riittävä verenkierto: aivojen perfuusiopaine

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Mitä leikkausosastolla tapahtuu

Mitä leikkausosastolla tapahtuu Mitä leikkausosastolla tapahtuu Tervetuloa leikkausosastolle Tämän esitteen tarkoituksena on kertoa sinulle lyhyesti, mitä osastollamme tapahtuu, kun olet täällä hoidettavana. Tiedämme, että moni jännittää

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Phybag 9 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Phybag 9 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Phybag 9 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää 9 mg natriumkloridia. 100 ml sisältää 15,4 mmol (vastaten 354 mg) natriumia.

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Naisen yliaktiivisen rakon hoito

Naisen yliaktiivisen rakon hoito Naisen yliaktiivisen rakon hoito Gynekologian/urologian rajapinnassa LL Suvi Niemi Gynekologi, urologiksi erikoistuva lääkäri Gynekologi lähettää potilaan urologialle, koska arvioi, että potilas voisi

Lisätiedot

Lannepiston aiheuttamat komplikaatiot

Lannepiston aiheuttamat komplikaatiot KATSAUS Mikko Pitkänen ja Johannes Förster 1834 Lannepisto spinaali- tai epiduraalipuudutusta, myelografiaa tai aivo-selkäydinnestenäytteen ottoa varten ei ole vaaraton toimenpide. Pystyasennossa tuntuva

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS Intranasaalinen fentanyylisumute

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS Intranasaalinen fentanyylisumute ETUKANSI INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS Intranasaalinen fentanyylisumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA INSTANYL -VALMISTEESTA Tutustu huolellisesti tähän oppaaseen ja lue lääkepakkauksessa oleva pakkausseloste

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

MAC. Riku Aantaa OYL, Professori TOTEK ja Anestetesiologia ja tehohoito Tyks ja TY

MAC. Riku Aantaa OYL, Professori TOTEK ja Anestetesiologia ja tehohoito Tyks ja TY MAC Riku Aantaa OYL, Professori TOTEK ja Anestetesiologia ja tehohoito Tyks ja TY MAC Tarvittiin työkalu, jonka avulla voidaan verrata eri inhalaatioanesteettien voimakkuutta ( potency ) Minimum Alveolar

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä

Lisätiedot

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder ( Niskan ja olkanivelen koko liikerata ja hallittu liikkuvuus: pinnalliset stabiloivat lihakset ja pinnalliset mobilisoivat lihakset) MOVE WELL TO LIVE

Lisätiedot

Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito

Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito www.eksote.fi Olet tulossa leikkaukseen/toimenpiteeseen. Haluamme kertoa lyhyesti anestesiaan ja kivunhoitoon liittyvistä asioista. Kaikille potilaille asennetaan

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Oikeutusoppaan esittelyä

Oikeutusoppaan esittelyä Oikeutusoppaan esittelyä Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Tarkastaja, STUK 11.2.2015 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa opas hoitaville lääkäreille (STUK opastaa / maaliskuu

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Leikkauspotilaan esilämmitys

Leikkauspotilaan esilämmitys Leikkauspotilaan esilämmitys Sirkka-Liisa Lauronen 10.10.2014 Sisältö Normotermia Tahaton perioperatiivinen hypotermia Hypotermian seuraukset ja kustannukset Leikkauspotilaan esilämmitys Normotermia Ihminen

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin

Lisätiedot

SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT. TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos

SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT. TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos 24.9.2009 KÄSITEVIIDAKKO Seurantatutkimus Registry Non-interventional observational study Lääkeseurantaprojekti Kyselytutkimus

Lisätiedot

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei NAISTEN MIGREENI KUUKAUTISMIGREENI Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei Ketä se koskee? voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden

Lisätiedot

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Lääkärisi on suositellut sinulle VELCADE (bortetsomibi) -hoitoa. VELCADE

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Celluvisc 1,0 % silmätipat, liuos kerta-annossäiliössä 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Celluvisc 1,0 % silmätipat, liuos kerta-annossäiliössä 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Celluvisc 1,0 % silmätipat, liuos kerta-annossäiliössä 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi millilitra sisältää 10 mg karmelloosinatriumia. Yksi tippa

Lisätiedot

Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited.

Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Ospemifeeni Pirjo Inki / Kirjoitettu 4.11.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Ospemifeeni on

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute ETUKANSI INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA INSTANYL -VALMISTEESTA Tutustu huolellisesti tähän oppaaseen ja lue lääkepakkauksessa

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Spray Bark Controll Collar

Spray Bark Controll Collar Spray Bark Controll Collar Sitruunapannan käyttöohjeet JOHDANTO Haukkuminen on koiran normaalia käyttäytymistä. Joskus kuitenkin haukkuminen on ongelma omistajalle. Vastuuntuntoinen omistaja ei voi antaa

Lisätiedot

Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä. NKNPPKL klö Henna Meriläinen

Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä. NKNPPKL klö Henna Meriläinen Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä NKNPPKL klö Henna Meriläinen 7.11.2016 Hoitoon ohjautuminen Potilaat tulevat päivystykseen hoitajan puhelinohjauksella, lähetteellä terveyskeskuksesta/ yksityiseltä,

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tärkeää tietoa TASIGNA-hoidosta Mitä TASIGNA ON? TASIGNA on reseptilääke, jota käytetään Philadelphia-kromosomipositiivisen kroonisen myelooisen leukemian

Lisätiedot

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000 RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus RAI-seminaari Helsingissä 1..2007 Magnus Björkgren, VTM, FT Projektipäällikkö Chydenius-instituutti Tausta RUG-III/22 luokitus Validoitu Suomessa vuonna 1995/96

Lisätiedot

Tervetuloa. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle

Tervetuloa. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle Tervetuloa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispolikliniikka puh. 06-8264592 Tervetuloa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

Tiineys. Eläimet, joilla on akuutti tai subakuutti verenkierto-, suolisto- tai hengitystiesairaus.

Tiineys. Eläimet, joilla on akuutti tai subakuutti verenkierto-, suolisto- tai hengitystiesairaus. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Dinolytic vet. 12,5 mg/ml injektioneste, liuos naudalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: dinoprosti 12,5 mg/ml (dinoprostitrometamolina). Apuaineet: bentsyylialkoholi

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä

Lisätiedot

7. Valukappaleiden suunnittelu keernojen käytön kannalta

7. Valukappaleiden suunnittelu keernojen käytön kannalta 7. Valukappaleiden suunnittelu keernojen käytön kannalta Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Keernoja käytetään valukappaleen muotojen aikaansaamiseksi sekä massakeskittymien poistoon. Kuva 23 A D. Ainekeskittymän

Lisätiedot

OPAS KOTIPISTOSHOITOON

OPAS KOTIPISTOSHOITOON OPAS KOTIPISTOSHOITOON (asfotase alfa) 40 mg/ml injektioneste, liuos for injection 18 mg/0,45 ml 28 mg/0,7 ml 40 mg/1 ml 100 mg/ml injektioneste, liuos 80 mg/0,8 ml asfotaasialfa Tähän lääkkeeseen kohdistuu

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia Olli Ojala Suomen ympäristökeskus Ekosysteemipalvelut-ryhmä Natura-arviointi työsi apuvälineenä hankkeen päätösseminaari 1.12.2015 Lieventävät

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen

Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huom! Nämä muutokset sisällytetään voimassa oleviin valmisteyhteenvetoon, myyntipäällysmerkintöihin ja pakkausselosteeseen, jotka ovat koordinaatioryhmämenettelyssä

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

PERITONEAALI- DIALYYSIHOIDON PERIAATTEISTA JA KOMPLIKAATIOISTA. PD-koulutuspäivä 26.1.2016 Marja Miettinen, oyl, K-SKS

PERITONEAALI- DIALYYSIHOIDON PERIAATTEISTA JA KOMPLIKAATIOISTA. PD-koulutuspäivä 26.1.2016 Marja Miettinen, oyl, K-SKS PERITONEAALI- DIALYYSIHOIDON PERIAATTEISTA JA KOMPLIKAATIOISTA PD-koulutuspäivä 26.1.2016 Marja Miettinen, oyl, K-SKS Kenelle PD-hoito sopii? ensisijainen hoitomuoto kaikille potilaille epävakaa hemodynamiikka

Lisätiedot

Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus Virpi Järveläinen Satshp

Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus Virpi Järveläinen Satshp Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus 2.2.2017 Virpi Järveläinen Satshp Letkuravitsemuksen komplikaatioita Ripuli Syy sopimaton valmiste, valmisteen osmolaalisuus, bakteerikontaminaatio,

Lisätiedot

Sentraaliset kanyylit lapsilla. Nukkumarkku ja muut

Sentraaliset kanyylit lapsilla. Nukkumarkku ja muut Sentraaliset kanyylit lapsilla Nukkumarkku ja muut ? Kanyylin paikka? 1. Interna 2. Subclavia 3. Femoralis Kanyylin paikka? 1. Interna 2. Subclavia 3. Femoralis 47,0% 53,0% 0,0% ? Kanyylin syvyys? 1. VCS

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella. Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa

Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella. Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa Puhdistusleikkaukset Osteotomiat Niveljäykistykset Tekonivelleikkaukset tutkimustieto ei tue vaikutuksen

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot