Sekä Bierille itselleen, että yhdelle hänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sekä Bierille itselleen, että yhdelle hänen"

Transkriptio

1 Lannepiston jälkeinen päänsärky ja epiduraalinen veripaikka Hannu Kokki Lannepiston jälkeisen päänsäryn historia on yhtä pitkä kuin spinaalipuudutuksen historiakin. Innokkaasta tutkimuksesta huolimatta edelleen on epäselvää, miksi osa potilaista kehittää lannepiston jälkeen päänsäryn, vaikka osa toipuu ilman ongelmia. Seuraavassa pohditaan päänsäryn syntyyn esitettyjä teorioita ja epiduraalisen veripaikan vaikutusta oireisiin. Sekä Bierille itselleen, että yhdelle hänen avustajistaan kehittyi ensimmäisten spinaalipuudutuskokeilujen jälkeen kova, pystyasennossa paheneva päänsärky. Molemmat pystyivät tulemaan puudutuksen jälkeisenä aamuna töihin, mutta työpäivän kuluessa päänsärky voimistui niin kovaksi, että he molemmat joutuivat jättämään työnpäivän kesken, ja lepäämään useita päiviä (4 9 pv) ennen kuin oireet rauhoittuivat. Näissä ensimmäisissä puudutuksissa käytetyt neulat ja ruiskut eivät olleet yhteensopivia ja iso määrä aivo-selkäydinnestettä valui puudutusneulan kautta hukkaan. Siitä Bier päätteli, että päänsäryn täytyi johtua aivo-selkäydinnesteen vuodosta spinaalineulan läpi 1. Bierin kuuden potilaan ryhmästä myös kahdelle muulle koehenkilölle kehittyi päänsärky, mutta heillä asennonmuutosten vaikutus oireiden ilmenemiseen ja vaikeuteen oli vähäisempi. Ja toisaalta kaksi potilasta kuudesta toipui lannepistosta ja puudutuksesta ilman jälkioireita. Aivo-selkäydinnesteen vuoto kovakalvoreiän läpi Lannepiston jälkeinen päänsärky on merkittävästi yleisempää diagnostisten lannepistojen ja epiduraalineulalla tapahtuneiden tahattomien kovakalvopistojen jälkeen kuin ohuilla neuloilla tehdyn spinaalipuudutusten yhteydessä. Eron ajatellaan johtuvan kovakalvoon syntyvän reiän koosta ja muodosta. Kun lannepisto tehdään neurologiassa edelleen yleisesti käytettävällä leikkaavakärkisellä 20G tai 22G neulalla, kovakalvoon tulee iso, teräväreunainen reikä. Samoin leikkaavakärkinen 16G tai 18G epiduraalineula tekee kovakalvoon ison reiän. Kun spinaalipuudutus pistetään ohuella 27G puikkokärkisellä neulalla, kovakalvon reikä on kooltaan merkittävästi pienempi ja neulan tylppä kärki katkoo kovakalvon säikeitä eri tavalla kuin leikkaavakärkinen neula. Teorian mukaan puikkokärkisen neulan tekemä repaleinen reikä sulkeutuu nopeasti ja aivo-selkäydinnesteen vuoto jää vähäiseksi, kun taas leikkaavakärkisen neulan tekemä läppämäinen reikä jää helpommin vuotamaan nestettä lävitseen. Neulan paksuuden ja kärjen muotoilun lisäksi myös pistojen lukumäärä vaikuttaa päänsärkyjen ilmenemiseen. Kun lannepisto tehdään yhdellä pistolla, pystyasennossa pahenevan ja makuuasennossa lievittyvän päänsäryn ilmeneminen on vähäisempää, kuin jos lannepisto vaatii useampia punktioita 2, 3. Uusilla kuvantamismenetelmillä on pystytty osoittamaan, että aivo-selkäydinnestettä tihkuu ulos spinaalitilasta aina lannepiston jälkeen, ja toisaalta epiduraalitilaan valuneen aivo-selkäydinnesteen määrän ja lannepiston jälkeisen päänsäryn ilmenemisen ja vaikeuden välillä ei ole pysytty osoittamaan korrelaatiota. Iqbalin työryhmän tekemässä MRI-tutkimuksessa suurin mitattu spinaalitilasta ulos valuneen aivo-selkäydinnesteen määrä oli 460 ml 36 tunnissa 4. Löydös haastaa Bierin esittämän päätelmän, että päänsäryn johtuu 116 FINNANEST 2006, 39 (2)

2 aivo-selkäydinnesteen vuodosta, sillä päänsärkyä oli yhtälailla niillä potilailla joilla vuotoa oli yksittäisiä millilitroja, kuin niillä joilla aivo-selkäydinnesteen vuoto ylitti 100 ml 1. P-aineen erittyminen Kymmenen vuotta sitten Clark ja Solomon havaitsivat, että lannepiston jälkeinen päänsärky oli kolme kertaa yleisempää niillä potilailla, jotka kärsivät pitkäkestoisesta tai toistuvasta päänsärystä kuin niillä potilailla, joilla ei ollut päänsärkyhistoriaa. Lannepiston jälkeinen päänsärky oli samoin kolme kertaa yleisempää niillä potilailla, joiden aivo-selkäydinnesteen P-aineen pitoisuus oli matala, alle 1.3 pg/ ml, kuin niillä, joilla P-aineen pitoisuus oli korkeampi. Kuten muiden stressaavien tilanteiden yhteydessä, myös lannepiston yhteydessä veren P-aineen pitoisuus nousee. Tällä perusteella Clark ja Solomon päättelivät P-aineen vapautumisen laukaisevan lannepiston jälkeisen päänsäryn P-aineen vaikutuksille herkillä potilailla 5, 6. Muut tutkimusryhmät eivät ole kumonneet eivätkä vahvistaneet Clarkin ja Solomonin teoriaa. Aivo-selkäydinnesteen painemuutokset Tuore teoria lähtee ajatuksesta, jossa laukaisevana tekijänä on lannepiston aikaansaama spinaalikanavan paineen nopea tasoittuminen ilmanpaineen kanssa 7. Kun yhteys spinaalitilaan avataan punktioneulan kautta, paineolosuhteet aivo-selkäydinnestetilassa tasaantuvat ilmanpaineen kanssa. Yksittäiset kliiniset raportit tukevat tätä teoriaa paine-erojen merkityksestä. Tahattomaan epiduraalineulalla tehtyyn kovakalvoreikään liittyvää päänsäryn riskiä pystyttiin vähentämään ruiskuttamalla heti piston jälkeen 10 ml keittosuolaliuosta spinaalitilaan 8. Paine-eroteorian mukaisesti neulan kautta menetetyn aivo-selkäydinnesteen korvaaminen välittömästi keittosuolaliuoksella palautti selkäydinkanavan paineen ja vähensi punktion jälkeisen päänsäryn ilmenemistä. Kansainvälisessä päänsärkyluokituksessa lannepiston jälkeinen päänsärky luokitellaan alhaisesta aivo-selkäydinnesteen paineesta johtuviin päänsärkyihin 9. Aikuisella on aivo-selkäydinnestettä ml. Suurin osa nesteestä on kallon sisällä ja viidesosa, ml, on selkäydinkanavan alueella. Jos lannepiston aikana selkäydinkanavassa olevaa aivo-selkäydinnestettä otetaan näytteeksi tai jos nestettä karkaa isoja määriä tahattoman epiruaalineulalla tehdyn kovakalvoreiän seurauksena, paineolosuhteet kallonsisäisen ja selkäydinkanavan välillä muuttuvat merkittävästi. Tämä äkillinen paineenmuutos spinaalikanavassa aiheuttaa kipua aistivien kallonsisäisten rakenteiden venyttymistä, ja pahimmillaan aivojen hernioitumisen 10. Lievemmissä tapauksissa, jos aivo-selkäydinnesteen vuoto pistoreiän kautta jatkuu, spinaalikanavan paineen lasku jatkuu, ja potilaan oireet voivat pitkittyä ja vaikeutua. Kun aivo-selkäydinnesteen määrä myös kallon sisällä pienenee, aivokalvojen verisuonet laajenevat. Kallon sisäisten verisuonten laajenemisella saattaa olla merkitystä lannepiston jälkeisen oireiston kehittymiseen 11. Merkittävä ero diagnostisten punktioiden ja spinaalipuudutusten jälkeen ilmenevässä päänsäryn yleisyydessä sopii tähän paine-eroteoriaan. Diagnostisessa punktiossa nesteen määrä selkäydinkanavassa pienenee ja paine alenee, kun taas spinaalipuudutuksessa selkäydinkanavan nestemäärä lisääntyy parilla millilitralla, joka nostaa spinaalikanavan painetta. Aivokalvojen merkitys Aivokalvojen merkitystä lannepiston jälkeisen päänsäryn ilmenemiseen on arvioitu jo viime vuosisadan alusta. Lannepistossa neula läpäisee ensin spinaalikanavaa ympäröivän kovan sidekudoskalvon, dura materin. Tämän jälkeen neula läpäisee vielä ohuen, löyhästi durassa kiinni olevan araknoidean. Puudutusasennosta riippuen duraan ja araknoideaan syntyneet reiät osuvat joko kohdakkain tai liukuvat toistensa suhteen kun selän asento palautuu. Tätä näkemystä tukee Readyn työryhmän tulokset, joiden mukaan lannepiston jälkeinen aivoselkäydinnesteen vuoto on vähäisempää, kun neula läpäisee aivokalvot 30 kulmassa, kuin jos tuo kulma on kohtisuorempi, 60 tai Lannepisto onnistuu loivassa kulmassa kun pistossa käytetään paramediaanista pistotekniikkaa. Oma ulottuvuus aivokalvojen merkitykseen tulee Dittmanin havainnosta, jonka mukaan duran paksuus vaikuttaa piston tekemän reiän sulkeutumiseen. Kun dura läpäistään alueelta, jossa side on ohutta, punktioreikä sulkeutuu huonommin, kuin jos pisto on tehty paksumman duran alueelta 13. Kun lannepisto tehdään teräväkärkisellä, leikkaavalla neulalla, päänsäryn ilmaantuvuus on vähäisempää jos neulan kärki on sekä piston aikana että neulaa poistettaessa duran pitkittäisten säikeiden suuntaisesti 14, 15. Ohuempia neuloja käytet- FINNANEST 2006, 39 (2) 117

3 täessä neulan kärjen suunnalla ei ole merkitystä 16. Uusimpien tutkimusten mukaan duraan ja araknoideaan syntyvä reikä on varsin samanlainen leikkaavan kärjen asennosta riippumatta, ja anatomiset tutkimukset ovat osoittaneet duran säikeiden kulkevan eri kerroksissa eri suuntaisesti, joten ainakin ohuita neuloja käytettäessä pitkittäisten säikeiden merkitys on vähäinen 17. Lannepiston lopuksi puudutusneulan styletti kannattaa asettaa takaisin paikalleen ennen neulan poistamista. Strupp 18 tutki päänsäryn ilmaantuvuutta diagnostisten lannepistojen yhteydessä. Ryhmässä, jossa styletti asetettiin paikalleen ennen neulan poisvetämistä, sekä päänsäryn ilmaantuvuus että kehittyneen päänsäryn voimakkuus ja kesto olivat vähäisempiä kuin ryhmässä, jossa stylettiä ei asetettu takaisin neulaan. Struppin teorian mukaan näytteenotossa ulosvirtaava aivoselkäydinneste veti virran mukana spinaalisia ohuita kalvoja neulan sisään. Kun neula vedettiin pois, nämä kudokset tulivat sitten araknoidean ja duran aukkoon ja estivät reikien sulkeutumisen. Potilailla, joilla styletti laitettiin takaisin, styletti työnsi neulan sisälle tulleet kudosrakenteet pois ja esti niiden ulostulon araknoidean ja duran aukkoon 18. Kun lannepisto tehdään lapsille lyhyellä neulalla, Struppin teorian mukaisesti, tarkat silmät huomaavat joskus ohuiden kudossäikeiden heiluvan ulosvirtaavassa aivo-selkäydinnesteessä (julkaisematon havainto). Omassa tutkimuksessamme päänsäryn ilmaantuvuus oli selvästi vähäisempää ryhmässä, jossa styletti asetettiin paikoilleen ennen neulan ulosvetämistä, kuin vertailuryhmässä, jossa stylettiä ei laitettu takaisin puudutusneulaan 19. Kestospinaalipuudutuksiin liittyvää suhteellisen alhaista päänsäryn ilmaantuvuutta on selitetty aivokalvoreikien paikallisella tulehdusreaktiolla (inflammaatio). Tämän teorian mukaisesti spinaalikatetri on ehdotettu jätettäväksi paikalleen vähintään 24 tunniksi. Samoin, kun epiduraalineulalla tapahtuu tahaton kovakalvopisto, päänsäryn ilmaantuvuutta on pystytty vähentämään, kun neulan läpi on nopeasti uitettu katetri spinaalitilaan ilman runsasta aivo-selkäydinneste hukkaa, ja kun katetri on jätetty paikalleen vuorokaudeksi 20. Reina 17 on tarjonnut tätä samaa inflammaatio teoriaa syyksi miksi puikkokärkisillä neuloilla tehtyihin lannepistoihin liittyy vähemmän päänsärkyä kuin leikkaavakärkisiin neuloihin. Puikkokärkinen neula tekee duraan ja araknoideaan repaleisemman reiän kuin teräväkärkinen neula. Reinan mukaan tämän repaleisen reiän paranemiseen liittyisi voimakkaampi inflammaatioreaktio, ja tämä sulkisi aivokalvojen reiän nopeasti. Vastaavasti leikkaavalla neulalla syntynyt juomatölkin kannen kaltainen reikä kestäisi pitempään auki ja sallisi aivo-selkäydinnesteen vapaamman ja pidempiaikaisen vuodon. Hoito epiduraalisella veripaikalla Lannepiston jälkeen kehittyvä päänsärky ilmenee kahdella kolmasosalla potilaista 24 tunnin kuluessa lannepiston jälkeen ja yhdeksällä kymmenestä 48 tunnin kuluessa. Päänsäryn lisäksi potilailla on usein muitakin neurologisia vaivoja kuten pahoinvointia, oksentelua, huimausta, ja kuulo- ja näköoireita. Onneksi oireisto on yleensä hyvänlaatuinen ja itsestään korjautuva muutamassa päivässä, Bierillä oireet kestivät 9 päivää. Vaikka päänsärky olisi kovaakin, puolet potilaista paranee konservatiivisella hoidolla viikon kuluessa, lievemmistä oireista suurin osa helpottuu viidessä päivässä 21. Lannepiston jälkeisen päänsäryn hoito ei ole näyttöön perustuvaa hoitoa. Eri hoitomuotoja ei ole juurikaan verrattu, vaan päänsäryn hoito perustuu kliinisiin raportteihin. Yleisesti lannepiston jälkeisen päänsäryn hoito aloitetaan kuten mikä tahansa kivun hoito. Perustana on oireiden ja löydösten selvittäminen ja erotusdiagnostisten vaihtoehtojen arvioiminen. Jos päänsärky on lievää tai kohtalaista, päänsärky helpottuu usein parasetamolilla ja tulehduskipulääkkeillä, mutta kovassa kivussa hoitoon tulee liittää opioidiryhmän lääke. Runsaasta nesteytyksestä ei ole ilmeisesti hyötyä, mutta jos potilas ei pahoinvoinnin takia pysty juomaan, laskimonesteytys on aloitettava. Jos päänsärky alkaa lievittyä konservatiivisella hoidolla, hoitoa voidaan jatkaa muutamien päivien ajan. Osalla potilaista oireyhtymä jatkuu hankalana ja voi estää normaalin päivittäisen toiminnan pitkäksi aikaa. Joillakin potilaista päänsärky ja muu oireilu jatkuu vielä puolen vuoden kuluttua, ja yksittäisillä potilailla vuosikausia, joten pitkittyvissä oireyhtymissä hoidon tulee olla aktiivista. Jos lannepiston jälkeinen oireilu on hankalaa ja pitkittyy, epiduraalisesti ruiskutettu potilaan oma veri, epiduraalinen veripaikka, helpottaa suurimmalla osalla oireistoa lähes välittömästi 22. Gormleyn kuvaamassa tekniikassa epiduraalisesti ruiskutettiin verta vain 2 3 ml, mutta nykyisin verta ruikutetaan tavallisesti enemmän ml lienee yleisimmin käytetty veren määrä, vaikka optimaalista tilavuutta ei tiedetä. Epiduraalisesti ruiskutettu veri puristaa dura- 118 FINNANEST 2006, 39 (2)

4 pussia 3 tunnin ajan, jolloin alhainen aivo-selkäydinnesteen paine palautuu normaaliksi. Muutaman tunnin kuluttua epiduraalinen veri kutistuu ja epiduraalitilaan jää ohut hyytymä, jonka toivotaan tukkivan durassa oleva reikä. Epiduraalinen veripaikka on yksittäisistä hoidoista tehokkain. Päänsärkyoireisto loppuu seitsemältä ja helpottuu yhdeksältä kymmenestä 24, 25. Milloin veripaikka tulisi pistää Veripaikan optimaalisesta pistoajasta ei olla yksimielisiä. Yleisesti ajatellaan, ettei profylaktisesta veripaikasta ole hyötyä, mutta milloin veripaikka pitäisi pistää oireiselle potilaalle? Osa pistää veripaikan mahdollisimman pian oireiden ilmennyttyä, ja toiset odottavat vähintään 48 tai 72 tuntia. Jos veripaikka pistetään 48 tunnin kuluessa, pysyvän avun saa alle puolet potilaista ja suurelle osalle potilaista veripaikka pitää uusia 26, 27. Jos veripaikka pistetään 48 tuntia lannepiston jälkeen tai myöhemmin, pysyvän avun saa 70 % tai jopa 90 % potilaista 21, Syynä aikaisin pistetyn veripaikan huonoon pysyvään tehoon on pidetty havaintoa aivo-selkäydinnesteen runsaudesta epiduraalitilassa vielä parin päivän kuluttua lannepiston jälkeen 4. Aivo-selkäydinneste estää veren hyytymistä 29, joten jos veri ruiskutetaan runsaan aivo-selkäydinnesteen joukkoon, durapussin puristuksen vaikutuksesta oireet saattavat aluksi helpottua, mutta muutaman tunnin kuluttua, kun veri on liuennut pois eikä epiduraalitilaan ole kehittynyt hyytymää, oireet palaavat. Tästä hyytymän kutistumisesta johtuen myös käytäntö, jossa veripaikan tehoa testataan puolen tunnin välein, tuntuu hassulta. Durapussin puristumisen seurauksena potilaan tulisi havaita oireiden helpottuvan heti veren ruiskuttamisen jälkeen 22. Koska epiduraalinen hyytymä kutistuu vasta muutaman tunnin kuluttua, tunnin kohdalla tehty vasteen testaus ei paljasta vielä toimenpiteen lopullista tehoa. Yleinen kliininen käytäntö onkin pitää potilas vuodelevossa 2 tuntia, jonka jälkeen hänet voi mobilisoida vapaasti. Potilaalle on syytä antaa ohjeet yhteydenotosta, sillä alkuun onnistuneelta näyttäneen veripaikan jälkeen oireet voivat siis uusiutua muutaman tunnin kuluttua kun hyytymä on kutistunut. Jos veripaikasta ei ole apua, erotusdiagnostinen selvittely tehdään uudelleen, sillä punktiosta johtuvan päänsäryn hoidossa avun pitäisi olla välitön. Kun muut päänsäryn syyt, kuten aivoverenvuodot ja ilman joutuminen subduraali- tai subaraknoidaalitilaan 32, on suljettu pois, veripaikan voi uusia kahden vuorokauden kuluttua. Toisella veripaikalla onnistumismahdollisuus on taas yhtä hyvä kuin ensimmäisen toimenpiteen jälkeen 24, 25, joten kahdella veripaikalla oireettomaksi saadaan jo yli 90 % ja kolmannen veripaikan jälkeen lähes kaikki, jos kyseessä oli todella lannepiston jälkeinen päänsärky. Mitä pitää varoa Epiduraaliseen veripaikkaan, kuten mihin tahansa toimenpiteeseen, voi liittyä haittavaikutuksia. Koska veripaikalla hoidetaan tarkoituksellisen tai tahattoman kovakalvopiston jälkeistä haittavaikutusta, toimenpide pitää tehdä vasta tarkan harkinnan jälkeen ja yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Toimenpiteen vasta-aiheet tulee arvioida potilaskohtaisesti, ja veripaikan tekemistä riskipotilaille tulee harkita tarkkaan. Vuotohäiriöisillä ja antitromboottista lääkehoitoa saavilla potilailla on noudatettava samoja ohjeita kuin epiduraalipuudutuksessa, koska tähänkin epiduraalipistoon liittyy selkäydinkanavan verenpurkauman riski. Jos potilaalla on tulehdus ja veressä taudinaiheuttajia, nämä voivat siirtyä veren mukana epiduraalitilaan. Samoin syöpäsolut voivat päätyä veren mukana epiduraalitilaan. Epiduraalinen veripaikka voi aiheuttaa harvinaisina haittavaikutuksina pistopaikan oireilua ja kipua, alavartaloon ja alaraajoihin säteilevää kipua ja tuntoharhoja. Yhdellä potilaalla kahdestakymmenestä ilmenee toimenpiteen jälkeen kuumetta, joka tulee huomioida arvioitaessa epiduraalisen infektion mahdollisuutta. Vakavat haitat, kuten epiduraaliset abskessit, ovat erittäin harvinaisia, mutta niiden välttämiseksi ehdoton aseptiikan noudattaminen on tärkeää. Yhteenveto Pitkästä historiasta ja yleisyydestä riippumatta lannepiston jälkeisen päänsäryn patofysiologiaa ei tarkkaan tiedetä, mutta pelkkä pistoreiän kautta jatkuvaan aivo-selkäydinnesteen vuotoon perustuva teoria vaikuttaa kuitenkin liian yksinkertaiselta. Epiduraalinen veripaikka on yksittäisistä toimenpiteistä tehokkain hoito, mutta myöskään veripaikan tehoa ei tarkkaan tunneta. Se kuitenkin tiedetään, että jos veripaikka on auttaakseen, potilas havaitsee oireiden helpottuvan heti veren ruiskuttamisen jälkeen, ja toisaalta hyytymän kutis- FINNANEST 2006, 39 (2) 119

5 tuessa oireet voivat palata muutaman tunnin kuluttua. Anestesialääkäri voi vaikuttaa päänsäryn ilmenemiseen neulojen ja tekniikan valinnalla, ja nopealla toiminnalla kun epiduraalineulalla tapahtuu tahaton kovakalvo pisto. Koska epiduraalinen veripaikka on komplikaation hoitoa, toimenpiteen ajoittamisessa ja suorittamisessa täytyy noudattaa suurta harkintaa parhaan hyödyn saavuttamiseksi ja lisävahinkojen välttämiseksi. Esko Poukkulan 27 opetuksen mukaisesti itse en laita veripaikkaa ennen kuin lannepistosta on kulunut vähintään 72 tuntia. Verta ruiskutan vähintään 20 ml (lapsille 0,3 ml/kg), jos potilaalle ei tule sitä ennen kiristysoireita. Kirjallisuutta: 1. Bier A. Versuche uber Cocainisirung des Ruckenmarkers. Deutsche Zeitchrift fuer Chirurgie, 1899; 51: Halpern S, Preston R. Postdural puncture headache and spinal needle design. Meta-analyses. Anesthesiology 1994; 81: Seeberger MD, Kaufmann M, Staender S, ym. Repeated dural punctures increase the incidence of postdural puncture headache. Anesth Analg 1996; 82: Iqbal J, Davis LE, Orrison WW Jr. An MRI study of lumbar puncture headaches. Headache 1995; 35: Solomon GD, Clark JW, desenanayake P, Kunkel RS. Hypersensitivity to substance P in the etiology of postlumbar puncture headache. Headache 1995; 35: Clark JW, Solomon GD, Senanayake PD, Gallagher C. Substance P concentration and history of headache in relation to postlumbar puncture headache: towards prevention. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1996; 60: Raskin NH. Lumbar puncture headache: a review. Headache 1990: 30: Charsley MM, Abram SE. The injection of intrathecal normal saline reduces the severity of postdural puncture headache. Reg Anesth Pain Med 2001; 26: Classification and diagnostic criteria for headache disorders, cranial neuralgias and facial pain. Headache Classification Committee of the International Headache Society. Cephalalgia 1988: 8 Suppl 7: Shetty AK, Desselle BC, Craver RD, Steele RW. Fatal cerebral herniation after lumbar puncture in a patient with a normal computed tomography scan. Pediatrics 1999; 103: Levine DN, Rapalino O. The pathophysiology of lumbar puncture headache. J Neurol Sci. 2001; 192: 1 8. Review. 12. Ready LB, Cuplin S, Haschke RH, Nessly M. Spinal needle determinants of rate of transdural fluid leak. Anesth Analg 1989; 69: Dittmann M, Schafer HG, Ulrich J, Bond-Taylor W. Anatomical re-evaluation of lumbar dura mater with regard to postspinal headache. Effect of dural puncture. Anaesthesia 1988; 43: Lybecker H, Moller JT, May O, Nielsen HK. Incidence and prediction of postdural puncture headache. A prospective study of 1021 spinal anesthesias. Anesth Analg 1990; 70: Tarkkila PJ, Heine H, Tervo RR. Comparison of Sprotte and Quincke needles with respect to post dural puncture headache and backache. Reg Anesth 1992; 17: Dittmann M, Schaefer HG, Renkl F, Greve I. Spinal anaesthesia with 29 gauge Quincke point needles and post dural puncture headache in 2,378 patients. Acta Anaesthesiol Scand 1994; 38: Reina MA, Lopez A, Badorrey V, ym. Dura-arachnoid lesions produced by 22 gauge Quincke spinal needles during a lumbar puncture. J Neurol Neurosurg Psychiatry. 2004; 75: Strupp M, Brandt T, Muller A. Incidence of post-lumbar puncture syndrome reduced by reinserting the stylet: a randomized prospective study of 600 patients. J Neurol 1998; 245: Kokki H, Turunen M, Heikkinen M, ym. High success rate and low incidence of headache and neurological symptoms with two spinal needle designs in children. Acta Anaesthesiol Scand. 2005; 49: Ayad S, Demian Y, Narouze SN, Tetzlaff JE. Subarachnoid catheter placement after wet tap for analgesia in labor: influence on the risk of headache in obstetric patients. Reg Anesth Pain Med. 2003; 28: Lybecker H, Djernes M, Schmidt JF. Postdural puncture headache (PDPH): onset, duration, severity, and associated symptoms. An analysis of 75 consecutive patients with PDPH. Acta Anaesthesiol Scand 1995; 39: Vakharia SB, Thomas PS, Rosenbaum AE, ym. Magnetic resonance imaging of cerebrospinal fluid leak and tamponade effect of blood patch in postdural puncture headache. Anesth Analg 1997; 84: Gormley JB. Treatment of spinal headache. Anesthesiology 1960; 21: Taivainen T, Pitkanen M, Tuominen M, Rosenberg PH. Efficacy of epidural blood patch for postdural puncture headache. Acta Anaesthesiol Scand 1993: 37: Ylönen P, Kokki H. Six-year review of epidural blood patches for management of postdural puncture headache in adolescents. Acta Anaesth Scand 2002; 46: Banks S, Paech M, Gurrin L. An audit of epidural blood patch after accidental dural puncture with a Tuohy needle in obstetric patients. Int J Obstet Anesth 2001; 10: Poukkula E. Headache following spinal anaesthesia: incidence and contributory factors. Thesis, University of Oulu, Safa-Tisseront V, Thormann F, Malassine P, ym. Effectiveness of epidural blood patch in the management of post-dural puncture headache. Anesthesiology 2001; 95: Cook MA, Watkins-Pitchford JM. Epidural blood patch: a rapid coagulation response. Anesth Analg 1990; 70: Kayacan N, Arici G, Karsli B, Ernan M. Acute subdural haematoma after accidental dural puncture during epidural anaesthesia. Int J Obstet Anesth 2004; 13: Davies JM, Murphy A, Smith M, O Sullivan G. Subdural haematoma after dural puncture headache treated by epidural blood patch. Br J Anaesth 2001; 86: Kucskowski KM, Benumof JL. Images in anesthesia: headache caused by pneumocephalus following inadvertent dural puncture during epidural space identification: is it time to abandon the loss of resistance to air technique? Can J Anaesth 2003; 50: Hannu Kokki LT, dosentti Erikoislääkäri, KYS anestesiologia ja tehohoito Erikoistutkija, KY farmakologia ja toksikologia 120 FINNANEST 2006, 39 (2)

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,

Lisätiedot

Puudutuskomplikaatiot ovat onneksi kohtuullisen

Puudutuskomplikaatiot ovat onneksi kohtuullisen Mikko Pitkänen dosentti, anestesiaylilääkäri Orton, Helsinki mikko.pitkanen@orton.fi Johannes Förster LT, anestesiaerikoislääkäri Orton, Helsinki Puudutuskomplikaatiot Potilasturvallisuus puudutuksia käytettäessä

Lisätiedot

Sektion jälkeinen kivunhoito

Sektion jälkeinen kivunhoito Sektion jälkeinen kivunhoito LL Petter Kainu Osastonlääkäri OB-anestesiologian erityispätevyys HYKS / NKL SOAT 28.8.2009 Miksi sektion jälkeiseen kivunhoitoon KIPU pitäisi panostaa? epämiellyttävää huonontaa

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot

Lisätiedot

Markkinoiden laajin insuliinikynäneulavalikoima. Vapaus valita

Markkinoiden laajin insuliinikynäneulavalikoima. Vapaus valita Markkinoiden laajin insuliinikynäneulavalikoima Vapaus valita Artsana S.p.A yrityksen Pic Solution yksikkö on ollut terveydenhoidon tuotteiden markkinajohtaja Italiassa 60 vuoden ajan. Vuosien aikana kerätty

Lisätiedot

Lannepisto (lumbaalipunktio, LP) ja likvoranalyysi"

Lannepisto (lumbaalipunktio, LP) ja likvoranalyysi Lannepisto (lumbaalipunktio, LP) ja likvoranalyysi" Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Kuva: Wikipedia Historiaa" Ensimmäisen lannepiston suoritti Quincke 1891 indikaationa aivopaineen alentaminen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

Neurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala

Neurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala Neurokirugisen potilaan nestehoito LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala 80% brain tissue 10% blood 10% cerebrospinal fluid Nestehoidon tavoitteet riittävä verenkierto: aivojen perfuusiopaine

Lisätiedot

Sairaalan volyymi. Leikkaajan volyymi(bozic et al. JBJS Am 2010) Standardoidut prosessit

Sairaalan volyymi. Leikkaajan volyymi(bozic et al. JBJS Am 2010) Standardoidut prosessit Konsta Pamilo } Potilaskohtaiset (Husted et al. Acta Ortho 2008) Ikä Siviilisääty Sukupuoli Liitännäissairaudet Sosiaaliset tekijät (den Hartog et al. 2015) Preop. Ja postop hemoglobin Kävelyn apuvälineiden

Lisätiedot

Tavoitteet. Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video. Eila Heiskanen 13.10.

Tavoitteet. Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video. Eila Heiskanen 13.10. Tavoitteet Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video 1 Anatomiaa Caspar Bartholin nuorempi löysi v. 1677 (Tanska) Bartholinin rauhanen on

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

Mitä leikkausosastolla tapahtuu

Mitä leikkausosastolla tapahtuu Mitä leikkausosastolla tapahtuu Tervetuloa leikkausosastolle Tämän esitteen tarkoituksena on kertoa sinulle lyhyesti, mitä osastollamme tapahtuu, kun olet täällä hoidettavana. Tiedämme, että moni jännittää

Lisätiedot

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio PÄIKI-LASKEUMALEIKKAUKSET ALKOIVAT KYS 2005 Aluksi... potilaille varattiin

Lisätiedot

Urheilijan nesteytys

Urheilijan nesteytys Urheilijan nesteytys Katja Mjøsund LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Orto-Lääkärit,, Helsinki Mehiläinen, Helsinki Paavo Nurmi keskus, Turku ADT, Suomen Suunnistusliitto Nesteytysohjeet Ennen suoritusta

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009 VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05

Lisätiedot

- Muutokset leikkausosastolla. Anestesiasairaanhoitaja AMK Liisa Korhonen Keski-Suomen keskussairaala

- Muutokset leikkausosastolla. Anestesiasairaanhoitaja AMK Liisa Korhonen Keski-Suomen keskussairaala - Muutokset leikkausosastolla Anestesiasairaanhoitaja AMK Liisa Korhonen Keski-Suomen keskussairaala Nopea hoitomalli Fast- track hoito- ohjelma: Pre- op: potilaan huolellinen esivalmistelu leikkaukseen

Lisätiedot

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Uusinta uutta kroonisesta migreenistä Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy G43.3 Komplisoitunut migreeni ICHD-3 koodit 1.3. Krooninen migreeni 8.2. Lääkkeen liikakäyttöön

Lisätiedot

MIETITKÖ KORVIEN TAI NENÄN REI'ITTÄMISTÄ?

MIETITKÖ KORVIEN TAI NENÄN REI'ITTÄMISTÄ? MIETITKÖ KORVIEN TAI NENÄN REI'ITTÄMISTÄ? SAATAT MIETISKELLÄ MUUTAMAA ASIAA Onko se turvallista? Sattuuko se? Miten pitää toimia rei'ittämisen jälkeen? Tässä lehtisessä yritämme vastata sinua mahdollisesti

Lisätiedot

Naisen yliaktiivisen rakon hoito

Naisen yliaktiivisen rakon hoito Naisen yliaktiivisen rakon hoito Gynekologian/urologian rajapinnassa LL Suvi Niemi Gynekologi, urologiksi erikoistuva lääkäri Gynekologi lähettää potilaan urologialle, koska arvioi, että potilas voisi

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste

Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste 8 3 Paine Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste i Ilma on ainetta ja se vaatii oman tilavuutensa. Ilmalla on massa. Maapallon ympärillä on ilmakehä. Me asumme ilmameren pohjalla. Me olemme

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa

Inhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa Inhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa Klaus Olkkola Lääkeaineen vaikutusten ymmärtäminen edellyttää, että sekä kyseisen aineen farmakokinetiikka että farmakodynamiikka tunnetaan. Farmakokinetiikka

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Phybag 9 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Phybag 9 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Phybag 9 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää 9 mg natriumkloridia. 100 ml sisältää 15,4 mmol (vastaten 354 mg) natriumia.

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Plasentaatiohäiriöt 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri, LKT, Dosentti HYKS Naistenklinikka Esityksen sisältö q Yleistä q Ilmaantuvuus q Riskitekijät

Lisätiedot

Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon

Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Mitä aftat ovat? Aftat ovat suun limakalvoilla esiintyviä haavaumia, joita voi olla yksi tai useita samalla kertaa.

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Magic MAGNETIC + TCM akupunktiolaastarit

Magic MAGNETIC + TCM akupunktiolaastarit Magic MAGNETIC + TCM akupunktiolaastarit Magic Magnetic + TCM-vaikutteinen akupunktiolaastari on pehmeä biotekninen laastari kivun poistoon, kuukautiskipuihin ja rintatulehduksiin sekä yskään ja astmaan.

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Akuutin kivun vastuuhoitajan toiminta KYSillä. Anu Kokki ja Tuija Leinonen Akuutin Kivun Vastuusairaanhoitajat

Akuutin kivun vastuuhoitajan toiminta KYSillä. Anu Kokki ja Tuija Leinonen Akuutin Kivun Vastuusairaanhoitajat Akuutin kivun vastuuhoitajan toiminta KYSillä Anu Kokki ja Tuija Leinonen Akuutin Kivun Vastuusairaanhoitajat Kivun määrittelyä Kipu on epämiellyttävä aisti- tai tunneperäinen kokemus, joka liittyy tapahtuneeseen

Lisätiedot

Siirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle. Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä 4.10.2012

Siirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle. Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä 4.10.2012 Siirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä 4.10.2012 Lukkarinen Hannele TtT, dosentti, esh, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto, Terveystieteiden laitos

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa.

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Trilyme injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoitu Borrelia burgdorferi sensu lato: Borrelia

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Obsteriset embolisaatiot Tekniikka: potilasesimerkkejä Tulokset, komplikaatiot Säderasitus Embolisaatiot ja myöhemmät raskaudet

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Virtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011

Virtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 Virtsatiekomplikaatiot Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 diagnostisissa laparoskopioissa riski olematon LH:ssa 0.3% dg peroperatiivisesti vain 10% poltto suurin syyllinen Uretervaurio LH:n uretervauriot

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN TARVITTAVIIN KOHTIIN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN TARVITTAVIIN KOHTIIN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN TARVITTAVIIN KOHTIIN 1 Tisseel A. Valmisteyhteenveto Seuraavat muutokset on tehtävä Tisseel -valmisteen ja muilla myyntinimillä myytävien valmisteiden

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA. Rh Ella Kokki 17.4.2015

SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA. Rh Ella Kokki 17.4.2015 SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA Rh Ella Kokki 17.4.2015 Tietoja MRI-yksiköstä GE Optima MR450w, 1.5 T Ф = 70 cm, l = 145 cm 2 vaihdettavaa pöytää, joista toisessa tasainen pöytälevy

Lisätiedot

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS 1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito

Lisätiedot

1. Tarkista, että pullon vakuumi on kunnossa. Vihreän haitarin pitää olla lytyssä.

1. Tarkista, että pullon vakuumi on kunnossa. Vihreän haitarin pitää olla lytyssä. PleurX-dreeni on katetri, jonka avulla voitte itse tyhjentää keuhkopussiin kertyneen nesteen. Katetri laitetaan potilaille, jotka ovat toistuvasti joutuneet käymään keuhkopussin tyhjennyksessä. Katetri

Lisätiedot

Regionaalinen anestesia

Regionaalinen anestesia Mikko Pitkänen dosentti, anestesiaylilääkäri Orton, Helsinki mikko.pitkanen[a]orton.fi Johannes Förster LT, erikoislääkäri Orton, Helsinki Regionaalinen anestesia tutkimustuloksia kliiniseen käyttöön Regionaalisen

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Naisten migreeni www.migreeni.org

Naisten migreeni www.migreeni.org Naisten migreeni Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. www.migreeni.org Kuukautismigreeni Mikä

Lisätiedot

POTILAIDEN POSTOPERATIIVINEN VOINTI JA TYYTYVÄISYYS

POTILAIDEN POSTOPERATIIVINEN VOINTI JA TYYTYVÄISYYS POTILAIDEN POSTOPERATIIVINEN VOINTI JA TYYTYVÄISYYS Susanna Pihlajamäki Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Toukokuu 2014 Tampereen Yliopisto Lääketieteen Yksikkö

Lisätiedot

NuSeal 100 Kirurgisten saumojen tiivistäjä

NuSeal 100 Kirurgisten saumojen tiivistäjä NuSeal 100 Kirurgisten saumojen tiivistäjä NUS001 Käyttöohjeet HyperBranch Medical Technology, Inc. 801-4 Capitola Drive Durham, NC 27713 USA 0344 MedPass International Limited Windsor House Barnwood Gloucester

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Sentraaliset kanyylit lapsilla. Nukkumarkku ja muut

Sentraaliset kanyylit lapsilla. Nukkumarkku ja muut Sentraaliset kanyylit lapsilla Nukkumarkku ja muut ? Kanyylin paikka? 1. Interna 2. Subclavia 3. Femoralis Kanyylin paikka? 1. Interna 2. Subclavia 3. Femoralis 47,0% 53,0% 0,0% ? Kanyylin syvyys? 1. VCS

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

PULLEAT VAAHTOKARKIT

PULLEAT VAAHTOKARKIT PULLEAT VAAHTOKARKIT KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme ja yläkouluun kurssille ilma ja vesi. KESTO: Työ kestää n.30-60min MOTIVAATIO: Työssä on tarkoitus saada positiivista

Lisätiedot

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen

Lisätiedot

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja

Lisätiedot

Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito

Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito www.eksote.fi Olet tulossa leikkaukseen/toimenpiteeseen. Haluamme kertoa lyhyesti anestesiaan ja kivunhoitoon liittyvistä asioista. Kaikille potilaille asennetaan

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Tervetuloa. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle

Tervetuloa. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle Tervetuloa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispolikliniikka puh. 06-8264592 Tervetuloa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan

Lisätiedot

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala gynekologisessa kirurgiassa Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala Tapausselostus no 1 : 35-v Operoitu kahdesti endometrioosin takia aikaisemmin resekoitu rektoktovaginaalista endometrioosia rakkoresektio

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

Endobronkiaali sulkija EZ-Blocker KÄYTTÖOHJE

Endobronkiaali sulkija EZ-Blocker KÄYTTÖOHJE KÄYTTÖOHJE LAITTEEN KUVAUS EZ-Blocker on endobronkiaali ilmatien sulkija. Siinä on kaksi eriväristä (sininen ja keltainen) distaaliletkua, joissa molemmissa on identtisillä väreillä merkitty täytettävä

Lisätiedot

Toni Rautiainen ja Heikki Hendolin. Yhteenveto

Toni Rautiainen ja Heikki Hendolin. Yhteenveto Postoperatiivisen epiduraalisen kivunhoidon tehokkuus ja komplikaatiot käyttäen jatkuvana infuusiona pelkkää ropivakaiinia 0,8 mg/ml, ropivakaiinia 0,8 mg/ml + fentanyylia 5 mikrog/ml ja ropivakaiinia

Lisätiedot

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja SISÄLLYS - HAE eli hereditäärinen angioödeema - Mikä on Suomen HAE-yhdistys? - Miten

Lisätiedot