Yhtenäisen peruskoulun toimintakulttuuri Tulevaisuuden koulu Kokkola

Transkriptio

1 Yhtenäisen peruskoulun toimintakulttuuri Tulevaisuuden koulu Kokkola FT Helena Rajakaltio Kasvatustieteiden yksikkö Tampereen yliopisto

2

3 Koulu on paljon vartija Kiihtyvä muutosvirta => onko koulu hidasliikkeinen? Onko se reaktiivinen vai muutosvoima? Koulun tehtävät eivät samansuuntaisia => muodostavat ristipaineisen kentän Kasvatus on lähtökohtaisesti jännitteinen: pakon ja vapauden yhdistelmä Kaikkivoipa ( Kasvatus voi kaiken ), ideaali Odotukset => yhteiskunnallisten epäkohtien korjaaja, tulevaisuutta rakentava Poliittisten, kulttuuristen ja taloudellisten intohimojen kohde, määrittelykamppailua: mikä tieto on arvokasta Koulun kehittämisen monimutkaisuus

4 Onko suomalainen peruskoulu vaarassa pudota? Euroopassa laajalle levinnyt PISA panic julkisen koululaitoksen kriisi läntisissä teollisuusmaissa Mitattavien oppimistulosten painottamisen seurauksena oppiaineiden tarjonta on kapeutunut muiden yleissivistävien aineiden kustannuksella (myös The Guardian ) Paras keino populismia, rasismia ja eurosentrisyyttä vastaan ja laajojen konfliktien ehkäisemiseksi on laaja yleissivistys (prof. Madeleine Arnot, University of Cambridge )

5 Suomalainen peruskoulu on monessa suhteessa poikkeuksellinen, se nojaa: vankkaan yleissivistävään perinteeseen (Snellman) taito- ja taideaineiden vahvaan asemaan hyvinvointiyhteiskunnan perusarvoihin valtiolliseen yhtenäiseen peruskoulujärjestelmään koulutuksen arvostettuun asemaan akateemiseen opettajankoulutukseen, ja sen suosioon opettajien autonomiseen asemaan rehtorien pedagogiseen johtajuuteen luottamukseen eri toimijoiden välillä inklusiivisuusperiaatteeseen

6 Yhtenäinen peruskoulu kasvuyhteisönä Vuorovaikutuksellinen jatkumo lk:aan (7.- 9.lk luokanvalvoja oma opettaja ) Oppilaiden tunteminen, kolmiportaisen tuen toteuttaminen Opetussuunnitelmallinen jatkumo eri oppiaineissa Pehmeä siirtyminen 6:lta luokalta 7:lle Toimintatavat ja pedagogiset ratkaisut eri luokkaasteilla Jos sama koulurakennus, tutut opettajat, yhteiset oppilaat ykkösestä ysiin Eri-ikäisten oppilaiden vuorovaikutus: juhlat, tapahtumat, kummioppilastoiminta ylä- ja alakoululaisten kesken Rajakaltio H Moninaisuus yhtenäisyydessä. Peruskoulu muutosten ristipaineessa. Tampereen yliopisto.

7 Opettajatyyppejä yhtenäisessä peruskoulussa kasvatusta korostava luokanopettaja perinteinen aineenopettaja kaksoispätevä, uudistuksen voittaja radikaali uudistaja (yhtenäiskoulun opettaja) häviäjä pienten tuntimäärien aineenopettaja etujen vartija (ay-aktivisti, pätevyydet yms.) konservatiivinen yksintoimija rajanyliliikkuja alakoulussa opettava aineenopettaja epämuodollisesti pätevä rajanyliliikkuja (Rajakaltio 2011)

8 Kouluyhteisö Kouluyhteisössä vaikuttavat sitä samanaikaisesti rakentavat ja hajottavat tekijät Koulun toimintakulttuuria kuvaa pikemmin moninaisuus kuin yhtenäisyys Kouluyhteisössä on erilaisia koulutussukupolvia, opettajilla erilaisia ihmiskäsityksiä ja näkemyksiä koulusta, kasvatuksesta, yhteiskunnasta, tulevaisuudesta Kehittäminen vaatii vuorovaikutusta, kykyä kohdata erilaisuutta, moniarvoisuutta ja vaikeasti määriteltäviä arvosidonnaisia asioita

9 Mitä ja miten puhutaan koulun kehittämisestä? Puhetta dominoi oppiminen, oppimisympäristöt kaihdetaan arvosidonnaista kasvatusta ja kasvuyhteisöä Vallalla vahva luottamus markkinavetoiseen teknologiaan, teknologiahuuma Tuottaako teknologisoitunut koulutus arvotyhjiön? Ei aseteta miksi vaan miten kysymyksiä Teknologia peruskoulussa vai peruskoulu teknologiassa? Ks. Kiilakoski, T Kasvatus teknologisessa maailmassa. Tutkimus teknologisoituvasta kasvatuksesta. Nuorisotutkimusverkosto

10 Vastaääni: Sosiaalisen median pioneeri Jyri Engeström: Lapset pois netistä - lapset eivät tarvitse pelejä ja koodaamista vaan satuja ja retkeilyä HS Helena RajakaltioTampereen yliopisto EDU

11 Mikä on koulun tärkein tehtävä? Kasvatus yhteisön ja yhteiskunnan jäsenyyteen Itsensä löytäminen, tulemiseksi, minä maailmassa Opettajan tietoisuus piiloopetussuunnitelmasta, normalisaation paineesta ja odotusten ohjaavasta voimasta

12 Koulu pienoisyhteiskuntana (Dewey 1916/1966) Koulun haaste kasvatusyhteisönä on muodostaa yhteisö, jossa yksilön ja yhteisö hyvä voivat yhdistyä Luokka muodostaa toimivan yhteisön, jossa hyvä vuorovaikutus ja yhdessä oppiminen ovat yhteisiä voimavaroja = yhteisöä rakentava yhteistoiminnallinen äly (cooperative intellegence), vuorovaikutus Koulun tehtävä on avartaa oppilaiden yhteiskunnallista ja moraalista tietoisuutta nähdä sosiaalinen ympäristö koko maailman kattavaksi Kasvatus demokratiaan edellyttää osallisuutta, osallistumista yhteisten asioiden hoitamiseen (vrt. OPS2014)

13

14 Koulun ja opettajan valta

15 Oppilaiden elämismaailma, alakulttuurit. Miten koulu kohtaa oppilaiden elämismaailmat? Hoikkala & Paju (2013): Apina pulpetissa- yhdeksäsluokkalaisten yhteisöllisyydestä Paul Willis (1984): Koulun penkiltä palkkatyöhön

16 Koulun johtamisen erityisyys Ankkuroituu kasvatustodellisuuteen ja sen moraaliseen perustaan - erottuu muiden julkisten organisaatioiden johtamisesta Vaatii syvällistä ymmärrystä kasvatusilmiöistä ja niiden yhteiskunnallisista, kulttuurisista ja historiallisista kytkennöistä Kyse arvosidonnaisista, kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta tukevien prosessien johtamisesta Opettajan/rehtorin tehtävä on asettaa koko ajan arvioinnin kohteeksi minkälaisia kasvua tukevia kasvatuksellisia kokemuksia koulu tarjoaa Yhteinen näkemys, visio koulun kehittämisen suunnasta Pedagoginen johtaminen johdon ja opettajien yhteinen tehtävä, yhteisessä keskustelussa kehkeytyvä (mm. Busher 2006, Davies & Davies 2005, Hargreaves & Shirley 2009)

17 Koulun toimintakulttuuri muokkautuu vuorovaikutuksessa Yhteisölliset rakenteet luovat perustan toimijuudelle ja vuorovaikutukselle => toimintaa muuntavia kokeiluja ja toimintatapoja Johtaminen vaatii moniäänisyyttä tukevaa, erilaisten ihmisten, asiantuntijoiden, ryhmien integroivaa toimintaa Koulun arkitodellisuudessa kyse taidosta elää ristipaineiden ja erilaisuuden keskellä ei niinkään yhtenäiskulttuuria tarjoavassa ympäristössä

18 Yhteisöllinen koulu on hyvä kasvatusyhteisö Vuorovaikutus, erilaiset tulkinnat => yhteinen pedagoginen näkemys Uudet rakenteet, moniammatillisuus Luottamus