Peruskoulu muutosten ristipaineissa

Transkriptio

1 Peruskoulu muutosten ristipaineissa Helena Rajakaltio Tampereen yliopisto Opettajankoulutuslaitos

2 Ymmärrys on osa muutosta (Arundhati Roy)

3 Koulun monikerroksisuus Ylikansallinen, globaali taso Uusliberalismi, ekokriisi, GERM (Global Educational Reform Movement) Kansallisvaltiollinen taso demokratia, yhteinen hyvä ( public good ) & uusi julkisjohtamisen oppi (NPM): tuottavuus, tehokkuus, mitattavuus Kunnallinen taso Poliittis-hallinnollinen organisaatio NPM, asiakkuusorientaatio mm. tilaaja-tuottaja- malli Koulun taso

4 Paikallisella tasolla koulua ohjaa kunnan uusi hallintokulttuuri, uusliberalismi (esim. tilaaja-tuottajamalli) => asiakasorientoituneisuus + Yksilöllisyyden korostaminen yhtenäisen perusopetusuudistuksessa => ristipaineita koululle Vanhemmat, oppilaat asiakkaita: koulu = palvelua, opettajan asema - professionaalisuus?

5 Koulun erityisyys Koulun erityisyys perustuu sen moraaliseen luonteeseen (Dewey 1927/2006) yhteiskunnallinen, kulttuurinen, sivistyksellinen säilyttävä ja uudistava tehtävä Kansallisvaltiota, demokratiaa ylläpitävä, koulutuspääoman, tulevan työvoiman tuottaminen Julkisen vallan erityinen suojelu ja ohjaus, yhteisen hyvän palveleminen (tasa-arvo, sosiaalinen oikeudenmukaisuus) Opettaja toteuttaa itseään suurempaa tehtävää, työn moraalinen perusta

6 Koulun moninaiset eettiset kentät Yksilön, subjektiviteetin muokkaaja Sosialisaatio - tietynlaisen kansalaisen tuottaminen Joukkomuotoisuus Pakollisuus Symbolinen pakkovalta Erotteleva, lajitteleva, luokitteleva Tutkintovelvollisuus arviointi, arvosanat, todistus Yhteinen hyvä vs. yksilöllisyys (asiakassuhde)

7 Koulun moninaiset tehtävät muodostavat ristipaineisen risteymän Tehtävät eivät ole samansuuntaisia, eivätkä muodosta toisiinsa sekoittuvaa kokonaisuutta vaan koulu on hybridi organisaatio, ristivetoisten tehtävien muodostelma

8 Opettajan työ Opettajan institutionaaliset siteet (julkinen valta), opsin toteuttaja (opsin lupaukset) Autonomia? Paimentava vallankäyttö Koulun dekontekstualisoiminen Diskursiivinen käänne - opetuksesta universaaliseen oppimiseen Yksilöllistyminen koulun ongelmat redusoidaan psykologisiksi, oppilasyksilön tason ongelmiksi (mm. Autio 2006, Foucault 1977,Lundgren 1991, Simola 1995)

9 Koulun muutos ja opettajuus Muutos ei tapahdu hallintovetoisen ylhäältä ohjatun teknis-rationaalisen ajattelutavan mukaan, vaan epälineaarisessa prosessissa, jossa opettajat muokkaavat uudistusta omien tulkintojen mukaan ja rakentavat suhdettaan muutokseen ammatillisen identiteettinsä kautta

10 Asiantuntijuus koulussa vaatii dialogisuutta, kykyä nähdä asioiden monimutkaisuus- ja monimuotoisuus, kerroksellisuus, erilaisuus, transkulturaatio Asiantuntemus asettuu yhä useammin asiantuntijoiden väliin (kuin yhden ekspertin sisään ), moniammatillisuus Koulu ei voi jäädä yksin vastaamaan haasteisiin

11 Koulun toimintakulttuuria kuvaa pikemmin moninaisuus ja moniäänisyys kuin yhtenäisyys Uudistuksen viestien epämääräiset, hämärästi ilmaistut käsitteet, positiiviset katteettomat konnotaatiot=> tulkinnallisuus, jännitteitä eri tahojen, eri opettajaryhmien välillä Uudistuksesta puuttuu kokonaisnäkemys kytkentä opettajankoulutuksen kehittämiseen puuttuu

12 Opettajaryhmien erilaiset positiot Perinteinen kasvatusta korostava luokanopettaja Perinteinen aineenopettaja, lehtori Kaksoispätevä (uudistuksen voittaja) Radikaali uudistaja (uusi opettajuus) Häviäjä - pienen tuntimäärän aineenopettaja Edunvalvoja rajojen vartija Yli luokkarajojen liikkuva opettaja (muod.pätevä) Yli luokkarajojen liikkuva opettaja (muod. epäpätevä) Yksin toimija, kyseenalaistaja

13 Työyhteisössä vaikuttavat samanaikaisesti sitä rakentavat ja hajottavat tekijät Rehtorin valta => avainasemassa, mutta pedagoginen johtaminen on kollektiivinen yhteinen tehtävä edellyttää koulun työorganisaatiossa yhteistyölle rakenteita, dialogisuutta yhteistä suuntaa kehittämiselle Työyhteisöt ovat oppimisdiskurssin kyllästämiä

14 Onko yhteisöllisyys koulussa mahdollista? Kaksi sosiaalisten suhteiden perustyyppiä (Tönnies): Yhteisöllinen ( Gemeinschaft ) - yhteenliittyminen on arvo sinänsä t. luonnostaan syntyvä Yhteiskunnallinen ( Gesellschaft ) välineenä, jonkin päämäärän saavuttamiseksi Sosiaalinen pääoma ja luottamus Yhteisöllisyyden toteutuminen työyhteisössä ja luokassa, kasvatusyhteisössä ( Luokka -elokuva)