Moniammatillinen tiimi avoterveydenhuollon diabetesvastaanotolla kokemuksia Pohjois- Karjalasta
|
|
- Aki Nurmi
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 DIABETES AVOTERVEYDENHUOLLOSSA KATSAUS TEEMA Hilkka Tirkkonen ja Tiina Laatikainen Moniammatillinen tiimi avoterveydenhuollon diabetesvastaanotolla kokemuksia Pohjois- Karjalasta Moniammatillisen työn on osoitettu tuottavan parempia tuloksia pitkäaikaissairaiden hoidossa. Hoitajan koordinoiva rooli potilaan seurantojen toteutumisessa ja hoidon tehostamisessa on merkittävä. Erityisesti monisairaat hyötyvät eri alojen ammattilaisten osaamisesta ja työpanoksesta hoidossa. Toimivat sähköiset tietojärjestelmät voivat tukea moniammatillisen työn hyvää toteuttamista. Pohjois-Karjalassa on diabetespotilaiden hoidossa aktiivisesti kehitetty alueellisesti yhtenäistä toimintatapaa, jossa huomioidaan erityisesti ammattien välinen yhteistyö, hyvä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö sekä alueellisen potilastietojärjestelmän tehokas hyödyntäminen työn tukena. Kehittämisen kautta on pystytty tehostamaan potilaiden varhaista tunnistamista ja hyvän hoidon toteutumista sekä vähentämään turhia ja päällekkäisiä toimintoja. D iabetesvastaanoton moniammatillisen tiimin ytimen ovat potilaan ympärille tavanomaisesti muodostaneet diabeteshoitaja ja lääkäri. Nykyisin moniammatilliseen diabetestiimiin voivat lisäksi kuulua ravitsemusterapeutti, jalkojenhoitaja tai jalkaterapeutti, psykologi tai psykiatrinen erikoissairaanhoitaja, fysioterapeutti tai liikuntaneuvoja, erikoislääkärit sekä sosiaalityöntekijä. Lääkäripulasta kärsivillä seuduilla diabeteshoitaja saattaa kuitenkin olla potilaalle ainoa pysyvämpi hoitokontakti, kun terveysasemilla ei ole lääkäreitä tai on vain lyhytaikaisia sijaislääkäreitä, joilla on vähän aiempaa kokemusta diabeteksen hoidosta. Tutkimusten mukaan hoitotiimit, joihin lääkäreiden lisäksi kuuluu hoitajia, ravitsemusterapeutteja, psykologeja ja Suomessa hoitotiimeihin harvemmin kuuluvia farmasisteja, saavuttavat useiden kliinisten parametrien mukaan parempia hoitotuloksia kuin hoitoa yksin toteuttavat ammattilaiset (1 4). Erityisesti hoitajien, joilla on enemmän hoitovastuuta ja itsenäisempi rooli potilaan hoidossa (nurse practitioners), koordinoivan roolin on havaittu merkittävästi parantavan hoitotuloksia (5). Hoitajan koordinoimasta integroidusta hoidosta hyötyvät erityisesti monisairaat potilaat kuten masennuksesta kärsivät diabetespotilaat (6). Hoitotiimissä tapahtuvien muutosten, esimerkiksi tiimin laajentamisen, useiden ammattiryhmien aktiivisemman osallistumisen ja hoitovastuiden laajentamisen on havaittu parantavan hoitotuloksia (7,8). Erikoissairaanhoidossa toimivan erikoislääkärin tuki perusterveydenhuollossa toimiville hoitotiimeille parantaa myös hoitotuloksia (9). Perusterveydenhuollossa diabetespotilaat ovat hyötyneet ryhmäkäynneistäkin (10). Ruotsalaisessa SWEDIABKIDS-projektissa todettiin, että diabeetikkolasten parempi HbA 1c -pitoisuus oli yhteydessä hoitotiimien yhteiseen selkeään viestiin, tiimin sitoutumiseen, positiiviseen asennoitumiseen, pieneksi asetettuun HbA 1c -tavoitteeseen ja tiimin jäsenten vahvaan kokemukseen tiimin toimivuudesta. Vastaavasti keskuksissa, joissa hoitotulos oli huonompi, oli ristiriitaista viestintää, ei johdonmukaisesti pyritty asetettuun tavoitteeseen, tarvittiin enemmän määriteltyjä rakenteita ja Toimitus suosittelee erityisesti opiskelijoille 2253 Duodecim 2018;134:
2 TEEMA: DIABETES AVOTERVEYDENHUOLLOSSA kokemus hoitotiimin toimivuudesta oli huono (11). Onkin todettu, että toimiva tiimityö edellyttää yhteisten tavoitteiden asettamista, jaettua päätöksentekoa, avointa viestintää, sujuvaa yhteistyötä ja kaikkien tiimin jäsenten aktiivista mukanaoloa (12). Moniammatillista työskentelytapaa ei tavanomaisesti ole ammattilaisten koulutuksessa juuri opetettu. Sairaanhoitajien ja lääkäreiden erilliset koulutukset voivat johtaa siihen, etteivät he tunne toistensa osaamisia (13). Ammattilaisten ohjauksellinen osaaminen on keskeinen hyvän omahoidon toteutumisen edellytys (14). Valmentajan ja ohjaajan taidot ovat lähes yhtä merkityksellisiä kuin hoidolliset taidot (15). Moniammatillisen koulutuksen tarve on Suomessa tiedostettu. Vuonna 2015 toteutettiin Tampereen yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteisprojekti, Moniammatillisen osaamisen kehittäminen diabeteksen hoidossa (16). Koulutusintervention myötä lääkäri- ja sairaanhoitajaopiskelijat saivat näkemystä toistensa ammattitaidosta ja koulutuksesta, ammattilaisten eri rooleista potilaan hoidossa ja diabetesta sairastavan kokonaisvaltaisista tarpeista, esimerkiksi psyykkisen tuen tarpeesta sairauden kanssa elämisessä. Tampereen lisäksi muun muassa Itä-Suomen yliopiston lääketieteen ja Karelia-ammattikoulun hoitotyön opetuksessa on kokeiltu yhteisiä terveyskeskusharjoittelujaksoja, joissa tavoitellaan sujuvampaa moniammatillista työskentelytapaa. Hyvät tietojärjestelmät, kuten sähköinen potilaskertomus ja potilasrekisterit, voivat merkittävästi tukea potilaiden hoitoon ohjautumista ja hyvän hoidon toteutumista (7,17). Toimipistekohtaisten rekisterien avulla hoitotiimit voivat seurata hoitotuloksia (18). Hyvä tietojärjestelmä tukee myös ammattilaisten välistä tiedon jakoa (19). Yhdysvalloissa Kaiser Permanentessa yli diabetespotilaalla tehdyissä tutkimuksissa sähköisen sairauskerto muksen käytön osoitettiin parantavan diabetespotilaiden hoidon tehostamistoimia ja seurantaa sekä pienentävän merkitsevästi HbA 1c - ja LDL-arvoja (20). Erityisesti huonossa hoito tasapainossa olevat potilaat hyötyivät sähköisen sairauskertomuksen käyttöönotosta. Diabeteksen hoito avoterveydenhuollossa ja 1990-luvuilla Aiemmin terveyskeskusten diabetesvastaanotot järjestettiin pitkälle sairaaloiden erikoispoliklinikkojen kaltaisiksi. Tämä koski diabeteksen lisäksi muitakin pitkäaikaissairauksia. Terveyskeskuksiin nimettiin diabetes-, astma- ja reumavastuulääkäreitä sekä vastuuhoitajia. Pienen terveysaseman yleislääkärille tai sairaanhoitajalle saattoikin kertyä useita vastuutehtäviä ja velvoitteita, mikä saattoi olla terveyskeskustyölle ominaisen seulomattoman väestön tarpeisiin vastaamisen ohella melko kuormittavaa. Vielä viime vuosiin asti diabeetikoille ohjelmoitiin vastaanottokäynnit melko kaavamaisesti, yleensä lääkärille 3 12 kk:n välein ja väliin seurantakäyntejä diabeteshoitajalle 3 6 kk:n välein. Lääkärin ja hoitajan vastaanotot saattoivat olla hyvin eri sisältöisiä, eikä kirjaamisessa käytetty erityisiä malleja. Tapaa lukea ja huomioida toisen ammattilaisen kirjauksia ja suunnitelmia ei välttämättä ollut. Saattoikin käydä niin, että vuosittaiseksi diabeteksen seurantakäynniksi varattu lääkärin aika käytettiin johonkin muuhun potilaan ajankohtaiseen ongelmaan, vaikkapa kipeän polven tutkimiseen. Kiireellisen hoidon tyrannia hankaloitti pitkäaikaissairauden hoitoa, jos selkeää hoitosuunnitelmaa ei ollut laadittu eikä pystytty toteuttamaan (21). Diabetesvastaanottojen kestot olivat yleisesti samanlaisia kuin muidenkin lääkärin tai hoitajan luona käyntien. Lääkärin oletettiin minuutin vastaanottoajalla tekevän kattavan vuositarkastuksen, suunnittelevan realistisen hoitomallin, kirjoittavan reseptit ja kirjaavan tarvittavat tiedot potilaskertomukseen. Vastaanotoille valmistautuminen saattoi olla huonoa: laboratoriokokeita ei ollut otettu eikä potilaalla ollut mukana omaseurantojaan, vaikka tämä olisi niitä tehnytkin. Vastaanottotoiminnan tuottavuutta mitattiin kontaktien määrällä eikä sisällöllä. Toimintamalli turhautti sekä potilasta että hoitavia ammattilaisia. Nykyisin ymmärretään, että laadukas ja Lean-periaatteilla toteutettu toiminta edellyttää selkeää suunnittelua, kaikkien ammattilaisten parhaan osaamisen käyttöä ja riittävästi aikaa. H. Tirkkonen ja T. Laatikainen 2254
3 Jo kansallisen DEHKO-ohjelman alkuvaiheissa katsottiin tarpeelliseksi alkaa yhtenäistää diabeteshoitajien aiemmin kirjavaa koulutusta ja pätevöitymistä (ammattikorkeakoulujen diabeteserityisosaamiskoulutus) sekä moniammatillisen yhteistyön ja toimintamallien kehittämistä (22). Moniammatillinen diabeteskeskus Viime vuosina on keskusteltu tyypin 1 ja vaikeahoitoista tyypin 2 diabetesta sairastavien hoidon keskittämisestä alueellisiin diabeteskeskuksiin, joihin samojen seinien sisäpuolelle voidaan rakentaa useiden hoitoon osallistuvien osaajien verkosto. Diabetespotilas voi seurantakäynneillään asioida monen ammattilaisen luona, ja ammattilaisten on helppo kokoontua yhteen pohtimaan potilaiden kokonaishoitoa. Toimintamallia on jo toteutettu ainakin Vantaan, Tampereen, Seinäjoen ja Espoon ( Jorvin sairaalan) diabeteskeskuksissa. Keskukset palvelevat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistoimintana alueensa tyypin 1 ja komplisoituneita tyypin 2 diabetesta sairastavia. Valtaosa tyypin 2 diabeetikoista pysyy terveysasemien hoidossa. Diabeteskeskukset järjestävät myös koulutus- ja konsultaatioapua näiden potilaiden hoitoon. Fyysinen diabeteskeskusmalli voi toimia etenkin suurissa kaupungeissa, joissa palvelun saavutettavuus välimatkoina ei ole potilaalle kohtuuttoman suuri. Keskustelua diabeteskeskuksista on Diabetesliiton tekemän selvityksen pohjalta käyty kuitenkin myös maan harvemmin asutuilla alueilla (23). Pohjois-Karjalassa on päädytty fyysisen diabeteskeskuksen sijasta suunnittelemaan virtuaalista diabeteskeskusta käyttämällä muun muassa nykytekniikan suomia mahdollisuuksia, kiertäviä ammattilaisia (alueravitsemusterapeutti, aluejalkaterapeutti) ja kiertävää tekniikkaa (silmänpohjakamera). Lisäksi hyödynnetään alueella toimivien lääkäreiden kiinnostusta diabeteksen hoidon erityispätevöitymiseen sekä yhteisen sote-alueen kuntien ja terveysasemien raja-aitojen kaatumista. Tätä tukevat Pohjois-Karjalassa toteutetun tutkimuksen tulokset, joiden mukaan lähinnä Ydinasiat 88 Moniammatillinen työ tuottaa parempia tuloksia pitkäaikaissairaiden hoidossa. 88 Pohjois-Karjalassa kehitetty alueellisesti yhtenäinen moniammatillinen toimintatapa näkyy hyvinä hoitotuloksina ja prosessien kehittymisenä. 8 8 Toimiva sähköinen potilastietojärjestelmä ja laaturaportointi tukevat toiminnan kehittämistä. perusterveydenhuollossa hoidettujen tyypin 1 diabeetikkojen hoitotasapaino on yhtä hyvä kuin erikoissairaanhoidossa seurannassa olevien (24). Tyypin 2 diabeetikot ovat usein monisairaita ja hyötyvät integroiduista sosiaali- ja terveyspalveluista (6). Kokemuksia Pohjois-Karjalasta ennen sote-integraatiota Pohjois-Karjalassa diabeteksen hoitoon on vahvasti vaikuttanut yli 30 vuotta toiminut diabetesammattilaisten verkosto, joka vuosittaisine koulutustapaamisineen on yhtenäistänyt diabetesosaamista ja vähitellen hoitokäytäntöjäkin. Moniammatilliset diabetesvastaanotot ovat kehittyneet siten, että jokaisen ammattilaisen parasta osaamista hyödynnetään joustavasti. Diabeteshoitaja tarvitsee tuekseen lääkärin asian tuntemusta, lääkäri tarvitsee hoitajan aikaa ja osaamista potilaan motivoinnissa ja ohjauksessa. Molemminpuolinen luottamus heijastuu potilaalle hoitotiimin yhtenäisyytenä ja auttaa parempiin hoitotuloksiin pääsyssä. Rakenteinen, yhteinen kirjaamismalli auttaa tavoitteiden asettamista sekä suunnitelman kirjaamista ja luettavuutta. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö kehittämisessä on ollut sujuvaa, sillä esimerkiksi vuonna 2004 perustettiin kiertävän alueravitsemusterapeutin toimi. Keskinäinen järkevä työnjako sekä selvät yhteiset linjaukset ja tietopohja ovat edistäneet 2255 Moniammatillinen tiimi avoterveydenhuollon diabetesvastaanotolla
4 TEEMA: DIABETES AVOTERVEYDENHUOLLOSSA TAULUKKO. Diabetespotilaiden silmänpohjakuvaukset Siun sotessa. Toimintamallin validointi on meneillään. Silmänpohjakuvauksen prosessi alueella Kiertävä silmänpohjakamera (vuodesta 2003 alkaen), diabeteshoitajat kuvaajina terveysasemilla. Kuvat tallentuvat alueelliseen arkistoon, josta katseltavissa sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Kolmeportainen arviointi: 1. Kuvaava hoitaja tarkistaa kuvien kelpoisuuden ja samalla seuloo normaalit, joista kirjaa lausunnon ja ohjelmoi seuraavan kuvauksen. Poikkeavaksi arvioimansa hoitaja laittaa lääkärin katsottavaksi. 2. Terveysaseman lääkäri katsoo hoitajalta tulleet kuvat, kirjaa lausunnon ja ohjelmoi seuraavan kuvauksen sekä laatii mahdollisesti hoitoa tai silmälääkärin arviota tarvitsevista konsultaatiopyynnön silmälääkärille. 3. Silmäpoliklinikan lääkäri arvioi konsultaatioina tulleet kuvat alueellisesta arkistosta, kirjaa lausunnon ja laittaa palautteen seurantaohjeineen terveysasemalle. Hoitoa tai lisätutkimuksia tarvitseva potilas kutsutaan silmäpoliklinikkakäynnille. Silmänpohjakuvauksen taajuus diabetestyypin ja hoitotasapainon mukaan Tyypin 1 diabeetikoiden kuvaustaajuus on Diabeettisen retinopatian Käypä hoito suosituksen mukainen. Tyypin 2 diabeetikoiden kuvaus paikallisen pohjoiskarjalaisen silmänpohjakuvaussuunnitelman mukaisesti: Diagnoosivaiheessa kuvataan, jos HbA 1c -arvo suurempi kuin 57 mmol/mol (7,5 %) Jatkossa yksilöllinen kuvaustaajuus hoitotasapainon mukaan 1. HbA 1c aina alle 48 mmol/mol (6,5 %): ei kuvaseurantaa 2. Hyvä hoitotasapaino, HbA 1c mmol/mol (vähintään 6,5 %, alle 7,5 %): kuvaus viiden vuoden välein 3. Kohtalainen tai huono hoitotasapaino, HbA 1c 58 mmol/mol (7,5 %): kansallisen suosituksen mukaan kolmen vuoden välein tai tiheämmin Huomioidaan myös lipidipitoisuuksien ja verenpaineen hoidon onnistuminen Mikroalbuminurian ilmaantuminen kuvaus kansallisen suosituksen mukaisesti Pudokkaat 1 ( drop-outit ) kutsutaan kuviin kolmen vuoden välein, ellei HbA 1c -arvo ole tiedossa. Ensin kutsutaan laborato rioon ja hoitajavastaanotolle, ja jos potilas ei tule, hänet kutsutaan kuviin. 1 Ei seurantakäyntejä kahteen vuoteen luopumista kaavamaisesta seurantakäyntien järjestelystä. Etenkin silloin, kun tavoitteet on saavutettu, hoituvat vuosittaiset seurantakäynnit useimmiten diabeteshoitajan työnä. Tietojärjestelmän avulla voidaan konsultoida lääkäriä. Lääkärin vastaanotolle ohjataan vain tarvittaessa, tyypin 2 diabeetikot 2 3 vuoden välein. Potilaat ovat tyytyväisiä, ja hoitotulokset näyttävät vähintään yhtä hyviltä kuin aikaisempien toimintamallien tulokset (25). Vielä 2000-luvun alussa diabetesta sairastaville suositeltiin silmänpohjakuvausta keskussairaalassa, mutta läheskään kaikki eivät ku vauk sessa käyneet. Kattavuuden parantamiseksi ja silmäklinikan kuormituksen lisääntymisen takia hankittiin silmänpohjakamera, joka vuodesta 2003 lähtien on kiertänyt alueen terveysasemilla. Hoitajat koulutettiin ottamaan kuvia, ja aluksi kaikki kuvat lausui terveysaseman lääkäri. Varsin pian havaittiin, että kuvaamiseen koulutetut hoitajat oppivat nopeasti erottamaan normaalit silmänpohjat, ja yhdessä kunnassa toteutetussa pilotissa havaittiin, että hoitajilta ei jäänyt havaitsematta yhtään merkittävää muutosta. Vuodesta 2005 alkaen prosessia muutettiin kolmiportaiseksi, ensin yhdessä kunnassa ja myöhemmin lähes koko maakunnassa (TAULUKKO). Toimintamallilla on merkittävästi säästetty kriittisintä resurssia eli lääkärin työpanosta, potilaiden tutkimuksen ja hoidon hyvä laatu on kuitenkin taattu. Alueellisen verkoston toimijat ovat muun muassa DEHKO-hankkeen kannustamina rohkaistuneet antamaan diabeteskoulutusta muillekin terveysasemien ammattilaisille lähihoitajista ylilääkäreihin, minkä seurauksena diabetesriski tunnistetaan paremmin ja diabeteksen esiaste diagnooseja kirjataan sairauskertomuksiin jo runsaasti. Diabeteksen toteaminenkin näyttää varhentuneen, minkä myötä diabeteksen esiintyvyysluvut ovat suurentuneet (26). Tutkimustiedon levittäminen diabeteksen kunnittaisista esiintyvyyseroista vaikuttaa selkeästi alkaneen tasoittaa niitä (KUVA 1). Tiedolla tehoa toiminnan muutokseen esimerkkinä Siun sote Vuoden 2017 alussa Pohjois-Karjalan alueen 14 kuntaa muodostivat uuden sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän eli Siun soten, jonka tehtävänä perussopimuksen mukaan on järjestää jäsenkuntiensa puolesta alueensa väestölle yhdenvertaisilla periaatteilla lainsäädännön mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Diabeteksen hoito valittiin Siun H. Tirkkonen ja T. Laatikainen 2256
5 Valtimo 5,7 % Nurmes 6,3 % ikävakioitu v väestöön Valtimo 8,5 % Nurmes 8,0 % ikävakioitu v väestöön Juuka 7,2 % Lieksa 6,5 % Juuka 8,4 % Lieksa 8,2 % Polvijärvi 5,8 % Outokumpu 8,5 % Liperi 7,3 % Kontiolahti 5,6 % Rääkkylä 6,9 % Kitee 5,3 % Joensuu 5,7 % Tohmajärvi 7,1 % Ilomantsi 6,8 % Polvijärvi 8,2 % Outokumpu 9,2 % Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys (%) < 6 6,0 6,9 7,0 7,9 8,0 8,9 > 9 Liperi 8,2 % km Kontiolahti 6,5 % Rääkkylä 9,8 % Kitee 7,4 % Joensuu 7,1 % Tohmajärvi 8,3 % Ilomantsi 9,1 % KUVA 1. Tyypin 2 diabeetikkojen osuus koko väestöstä Pohjois-Karjalan kunnissa. Kunnittaiset esiintyvyysluvut vakioitu kyseisen vuoden Pohjois-Karjalan väestöön. sotessa yhdeksi painopistealueeksi erityisesti diabeteskomplikaatioiden hoidosta koituvien kustannusten takia. Jotta pystymme hahmottamaan, mihin pyritään, on oltava jonkinlainen käsitys siitä, missä olemme nyt. Kansallista diabetesrekisteriä ei ole. Tieto esimerkiksi potilasmääristä ja hoitotasapainoista perustuu erillistutkimuksiin (27). Kunnollisia sairauskertomuspohjaisia raportointimahdollisuuksia on ollut niukalti. Pohjois-Karjalassa on vuosia ollut käytössä koko maakunnan julkisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen potilastietojärjestelmä Mediatri, mikä on mahdollistanut tiedon sujuvan siirtymisen potilaan siirtyessä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja takaisin. Jo vuonna 2009 alueellisessa diabetesverkostossa luotiin ohjelmaan pääotsikko diabeteskäynti (DM-käynti) alaotsikoineen, ja se oli pitkälti samansisältöinen diabeteshoitajille ja lääkäreille. Otsikot kannustavat kirjaamaan tietoja rakenteisesti ja samalla muistuttavat tärkeiden osa-alueiden arvioinnista vuositarkastuksessa. Alueen diabetesammattilaiset otti vat DM-käynti-pääotsikon kattavasti ja nopeasti käyttöön, mikä ilmeni muun muassa tutkimustyötä tekevien havaintona siitä, että diabetespotilaiden hoitotiedot löytyivät sairauskertomuksista paremmin kuin muiden potilasryhmien (25,28). Tästä syystä vuonna 2015 otettiin käyttöön uusi pääotsikko pitkäaikaissairauksien seurantakäynneille tukemaan muidenkin pitkäaikaissairauksien hoitotietojen kirjaamista ja löytymistä. Järjestelmästä voidaan tuottaa myös hoitotasapainoraportteja. Niitä on käytetty muun muassa niiden diabetes- ja sepelvaltimotautipotilaiden, jotka eivät ole pariin vuoteen käyneet seurannassa, löytämiseen ja seurantakäynneille kutsumiseen Moniammatillinen tiimi avoterveydenhuollon diabetesvastaanotolla
6 TEEMA: DIABETES AVOTERVEYDENHUOLLOSSA 12 kk HbA 1c -hoitotasapaino (vain viim. tutk.), asiakkaita yht (74 %) 12 kk LDL-hoitotasapaino (vain viim. tutk.), asiakkaita yht (65 %) mmol/l mmol/l 75 < 1, ,4 % 7,2 % 8,6 % 65,7 % 21,9 % 42,6 % 2,5 < 53 35,5 % 1,8 2,49 KUVA 2. Tyypin 2 diabetikkojen HbA 1c - ja LDL-kolesteroliarvojen jakauma Siun soten alueella vuonna Näkymä FCG Prodacapo Finland Oy:n diabetesraportin demoversiosta. Vuoden 2017 aikana Siun sotessa on käynnistynyt mittavampi pitkäaikaissairauksien hoidon laaturaportoinnin kehittäminen tietovarastoraportointityökalua käyttämällä. Jo ra portin kehitysversio näyttää huomattavan nopealta ja auttaa hahmottamaan muun muassa kuntien diabetespotilaiden määriä ja hoitotasapainotietoja sekä löytää yhteneväisyyksiä ja eroja terveysasemien toimintakäytännöissä (KUVA 2 ja INTERNETOHEISAINEISTO). Koko alueen tyypin 2 diabetesta sairastavista 66 % on hyvässä hoitotasapainossa (HbA 1c alle 53 mmol/mol), ja kunnittain vaihteluväli on %. Kaikkien diabeetikkojen hoidossahan ei yleiseen tavoitteeseen pyritäkään, vaan kullekin asetetaan yksilöllinen hoitotavoite. Tuotantokäytössä raportointityökalun etuna on myös tiedon ajantasaisuus, kun taustalla oleva tietovaranto päivittyy viikoittain. Raportointitieto on mahdollistanut poikkeamisen kansallisesta Diabeettisen retinopatian Käypä hoito suosituksesta, joka suosittaa kaikille tyypin 2 diabeetikoille silmänpohjakuvausseurantaa vähintään kolmen vuoden välein. Kansallisessa suosituksessa todetaan retinopatian ja muiden diabeteskomplikaatioiden ilmaantumisen raja-arvoksi HbA 1c 48 mmol/ mol (29,30). Vuonna 2016 pohjoiskarjalaisista tyypin 2 diabeetikoista tämän rajan alitti 44 % (kunnittain vaihteluväli %). Erikoissairaanhoidon silmäklinikan ja diabetespoliklinikan sekä perusterveydenhuollon diabetes ammattilaisten yhteistyönä laadittiin pohjoiskarjalaisten tyypin 2 diabeetikkojen silmänpohjaseurantaan oma alueellinen malli, joka huomioi hoitotasapainohistorian (TAULUK- KO). Toimintamallin muutoksen vaikutuksia ja mahdollisia riskejä seurataan. Tähän mennessä olemme pystyneet merkittävästi vähentämään kuvattavien määrää, suuntaamaan kuvaukset niihin, joilla riski silmänpohjamuutoksiin on olemassa sekä ohjaamaan lääkärien ja hoitajien työpanosta tarpeellisempaan. Hoitoa vaativien silmänpohjamuutosten ilmaantuvuus alueella kävi harvinaiseksi jo kiertävän silmänpohjakameran käyttöönoton ja kuvauskattavuuden paranemisen myötä, eikä minkäänlaista viitettä tilanteen heikkenemisestä uuden käytännön myötä ole havaittu (silmätautien ylilääkäri Sirpa Kaipiainen, suullinen tiedonanto). Alueellisen ravitsemusterapeutin toiminnasta saatujen hyvien kokemusten pohjalta perustettiin Siun soteen aluejalkaterapeutin toimi haava- ja kuormitusongelmien hoitoon sekä parantamaan riskijalkojen tunnistamista ja yhtenäistämään toimintakäytäntöjä. Lisäksi jalkaongelmia ehkäistään tarvittavin osin palvelusetelien avulla, jotta potilaat pääsevät yksityisille jalkahoitajille ja terapeuteille. Osassa Pohjois-Karjalan kunnista on pitkään vallinnut hankala lääkärivaje. Eräillä alueilla diabeteksen hoidosta on käytännössä vastan- H. Tirkkonen ja T. Laatikainen 2258
7 nut yksin diabeteshoitaja. Siun soten kaadettua kuntien terveysasemien raja-aitoja on diabetestyössä päästy syrjäisemmilläkin alueilla työskentelemään yhdessä alueen muiden diabetesammattilaisten sekä alueellisten ravitsemus- ja jalkaterapeuttien kanssa. Kullakin Siun soten neljällä maantieteellisellä alueella on nimettynä vastuulääkäri, jolla on diabeteksen hoidon erityispätevyys. Häntä voidaan konsultoida sairauskertomuksen kautta, puhelimitse tai etäyhteydellä hoitajavastaanotolta potilaan läsnä ollessa. Diabetesvastuulääkärit eivät ole suorassa hoitovastuussa koko alueen terveysasemien diabetespotilaista, mutta he toimivat konsultteina ja kouluttavat diabeteshoitajien lisäksi muitakin terveyskeskuskollegoita. Lopuksi Diabeteksen hoidon ammattilaisiltakin vaaditaan uskallusta ja uteliaisuutta kokeilla uutta ja luopua jostain entisestä, jotta uutta voidaan rakentaa. Taustaksi tarvitsemme tietoa nykytoiminnasta ja taitoa löytää jo olemassa olevia hyviä toimintamalleja, joita voimme edelleen omissa toimintaympäristöissämme jalostaa paremmiksi. Valmista, ylhäältä annettua, yhtä ainoaa oikeaa ja kaikkialla toimivaa tapaa tuottaa potilaille parasta hoitoa kohtuullisin kustannuksin ei ole eikä tule. Moniammatillinen tiimityö, jossa työtä tehdään eri ammatteja arvostaen, on keskeinen edellytys hyvien toimintamallien luomiselle ja hyvän hoidon toteutumiselle. Siitä hyötyvät kaikki: potilaat parempina hoitotuloksina, ammattilaiset lisääntyvänä tyytyväisyytenä työhönsä ja yhteiskunta pienempinä kustannuksina. * * * Kirjoittajat kiittävät Teppo Repoa Itä-Suomen yliopistosta ja Ossi Kemppaista FCG Prodacapo Finland Oy:stä avusta kuvien laadinnassa. Kirjoituksessa hyödynnetyn tutkimustiedon tuottamista on osittain rahoittanut Strategisen tutkimuksen neuvosto (Suomen Akatemia, projekti ) ja Valtion tutkimusrahoitus (Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri). HILKKA TIRKKONEN, ylilääkäri Outokummun, Juuan ja Polvijärven terveysasemat, Siun sote TIINA LAATIKAINEN, professori Itä-Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Siun sote SIDONNAISUUDET Hilkka Tirkkonen: Luento-/asiantuntijapalkkio (Boehringer Ingelheim Finland, Astra Zeneca, Sanofi, Lilly), korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Boehringer Ingelheim, Astra Zeneca) Tiina Laatikainen: Apuraha (Amgen Oy) TEEMAN ERIKOISTOIMITTAJAT Johan Eriksson, Merja Laine ja Niina Matikainen SUMMARY Multidisciplinary team at diabetes consultation within outpatient care experience from North Karelia Multidisciplinary work has been shown to produce better results in the treatment of individuals suffering from longterm illnesses. The coordinating role of the nurse in managing patient follow-up and improving the care is significant. In particular, patients with multiple diseases benefit from the expertise and inputs of the professionals from various sectors in the treatment. Effective electronic information systems can support good implementation of multidisciplinary work. In North Karelia a regionally integrated approach to treatment of diabetic patients has been actively developed, which notably takes into account the co-operation between professions, good co-operation between primary and specialist health care, and effective use of the regional patient information system to support the work. Through development, it has been possible to enhance early identification of patients, implementation of good care and reduction of unnecessary and overlapping activities Moniammatillinen tiimi avoterveydenhuollon diabetesvastaanotolla
8 TEEMA: DIABETES AVOTERVEYDENHUOLLOSSA KIRJALLISUUTTA 1. Clark CE, Smith LF, Taylor RS, ym. Nurseled interventions used to improve control of high blood pressure in people with diabetes: a systematic review and metaanalysis. Diabet Med 2011;28: Wolf AM, Conaway MR, Crowther JQ, ym. Translating lifestyle intervention to practice in obese patients with type 2 diabetes: improving control with activity and nutrition (ICAN) study. Diabetes Care 2004;27: Ismail K, Winkley K, Rabe-Hesketh S. Systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials of psychological interventions to improve glycaemic control in patients with type 2 diabetes. Lancet 204;363: Greer N, Bolduc J, Geurkink E, ym. Pharmacist-led chronic disease management: a systematic review of effectiveness and harms compared with usual care. Ann Intern Med 2016;165: Watts SA, Lucatorto M. A review of recent literature nurse case managers in diabetes care: equivalent or better outcomes compared to primary care providers. Curr Diab Rep 2014;14: Atlantis E, Fahey P, Foster J. Collaborative care for comorbid depression and diabetes: a systematic review and metaanaysis. BMJ Open 2014;4:e Tricco AC, Ivers NM, Grimshaw JM, ym. Effectiveness of quality improvement strategies on the management of diabetes: A systematic review and meta-analysis. Lancet 2012;379: Worswick J, Wayne SC, Bennett R, ym. Improving the quality of care for persons with diabetes: an overview of systematic reviews what does the evidence tell us? Syst Rev 2013;2: Wilson A, O Hare JP, Hardy A, ym. Evaluation of the clinical and cost effectiveness of intermediate care clinics for diabetes (ICCD): a multicentre cluster randomised controlled trial. PLoS ONE 2014;0:e Housden L, Wong ST, Dawes M. Effectiveness of group medical visits for improving diabetes care: a systematic review and meta-analysis. CMAJ 2013;185:E Hanberger L, Samuelsson U, Berterö C, ym. The influence of structure, process, and policy on HbA1c levels in treatment of children and adolescents with type 1 diabetes. Diabetes Res Clin Pract 2012;96: Wolfsdorf JI, toim. Intensive diabetes management. 5. painos. Virginia: American Diabetes Association Isoherranen K. Uhka vai mahdollisuus moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Väitöskirja. Helsingin yliopisto Battersby M, Von Korff M, Schaefer J, ym. Twelve evidence-based principles for implementing self-management support in primary care. Jt Comm J Qual Patient Saf 2010;36: Segal L, Leach MJ, May E, ym. Regional primary care team to deliver best-practice diabetes care. A needs-driven health workforce model reflecting a biopsychological construct of health. Diabetes Care 2013;36: Rintala TM, Jaatinen P. Moniammatillisen osaaminen kehittäminen diabeteksen hoidossa. Tampere: TAITO taito2016.fi/files/2015/06/moniammatillisen-osaamisen-kehitt%c3%a4minendiabeteksen-hoidossa.pdf. 17. Boren SA, Puchbauer AM, Williams F. Computerized prompting and feedback of diabetes care. A review of the literature. J Diabetes Sci Technol 2009;3: Cebul RD, Love TE, Jain AK, ym. Electronic health records and quality of diabetes care. N Engl J Med 2011;365: Nuti L, Turkcan A, Lawley MA, ym. The impact of interventions on appointment and clinical outcomes for individuals with diabetes: A systematic review. BMC Health Serv Res 2015;15: Reed M, Huang J, Graetz I, ym. Outpatient electronic health records and the clinical care and outcomes of patients with diabetes mellitus. Ann Intern Med 2012;157: Wagner EH. Chronic disease management: what will it take to improve care for chronic illness? Eff Clin Pract 1998;1: Bierganns E, toim. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma (DEHKO ). Loppuraportti. Pori: Kehitys Oy Dehkon_loppuraportti.pdf. 23. Diabetesliitto. Tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidon kehittäminen. Asiantuntijatyöryhmän raportti Diabetesliitto files/3903/tyypin_1_diabeteksen_hoidon_kehittaminen_-raportti.pdf. 24. Kekäläinen P, Tirkkonen H, Laatikainen T. Eroaako tyypin 1 diabeteksen hoitotasapaino perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa? Suom Lääkäril 2016;71: Tirkkonen H, Sikiö M, Kekäläinen P, ym. Tyypin 2 diabeteksen hoidossa merkittävää kuntakohtaista vaihtelua. Suom Lääkäril 2014;69: Laatikainen T, Sikiö M, Tirkkonen H, ym. Potilastietojärjestelmästä tuki laadun arviointiin. Suom Lääkäril 2013;68: Valle T ja työryhmä. Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina DEHKO-raportti 5/ files/1488/dehko-raportti_2010_5_diabeetikkojen_hoitotasapaino_suomessa_vuosina_ pdf. 28. Repo T, Tykkyläinen M, Mustonen J, ym. Outcomes of secondary prevention among coronary heart disease patients in a high-risk region in Finland. Int J Environ Res Public Health 2018;15. DOI: / ijerph Diabeettinen retinopatia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2014 [päivitetty ] Metso S. Glykosyloitunut hemoglobiini diabeteksen diagnostiikassa. Suom Lääkäril 2011;66: H. Tirkkonen ja T. Laatikainen 2260
Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain
Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotTyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen
Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa Ylilääkäri Päivi Kekäläinen 23.9.2016 Sidonnaisuudet: Kokousmatkakulut/ luentopalkkiot: Astra Zeneca, Ipsen, MSD, Novartis, NovoNordisk
LisätiedotMikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan?
Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? LAURA KIVELÄ, LK LASTEN TERVEYDEN TUTKIMUSKESKUS TAMPEREEN YLIOPISTO JA YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 17.11.2015, VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ Esityksen sisältö
LisätiedotMUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA
MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotTyypin 2 diabetes: omaseurannalla saavutettavat liikkumiskustannussäästöt
Tyypin 2 diabetes: omaseurannalla saavutettavat liikkumiskustannussäästöt Aapeli Leminen Nuorempi tutkija Historia- ja maantieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 30.8.2018 Aapeli Leminen 1 30.8.2018
LisätiedotKaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli
Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu
LisätiedotDiabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014
Mikä muuttui Diabeteskeskuksen myötä? Suvimarja Aranko, erikoislääkäri Espoon Diabeteskeskuksen vastuulääkäri Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista
LisätiedotRavitsemuskoulutuskysely sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille
Ravitsemuskoulutuskysely sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Riikka Suorajärvi-Bron Kehittämissuunnittelija TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti PTH-TE-yksikkö Aksila Tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotHoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät
Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden
LisätiedotDiabeteksen hoidon kehittäminen
Diabeteksen hoidon kehittäminen 10.5.2019 Ylilääkäri Outi Palmén, Rovaniemen terveyskeskus Hyvä Potku-hanke 2014-2015 Jatkumona Hyvä Vastaanotto-hankkeelle Mahdollisti ajankäytön kehittämistyölle Moniammatillinen
LisätiedotLiikkeellä voimaa vuosiin
Liikkeellä voimaa vuosiin Anu Niemi Yleislääketieteen erik.lääk. Kuntoutuksen erityispätevyys Ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Heinävesi Ilomantsi Rääkkylä Juuka Lieksa Valtimo Nurmes yli
LisätiedotTietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari
Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista
ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) 42 Selvitys diabeteksen hoidon käytännöistä HEL 2014-000826 T 06 03 02 Päätös päätti merkitä tiedoksi annetun selvityksen diabeteksen hoidon käytännöistä. Esittelijä
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen hoidossa merkittävää kuntakohtaista vaihtelua
tieteessä Hilkka Tirkkonen LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Joensuun terveyskeskus, Outokummun terveysasema Maija Sikiö FM Itä-Suomen yliopisto, historia- ja maantieteiden
LisätiedotProsessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetesvastaanoton.
Prosessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetespotilaan palveluketju Diabetespotilaan tunnistaminen ja diagnostisoidun diabetespotilaan
LisätiedotDiabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus
Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP
TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP Suomessa 500 000 diabeetikkoa Diabeteksen hoidon suorat kustannukset vievät 15 % koko terveydenhuollon menoista. Kaksi kolmannesta tästä koituu vältettävissä olevien
LisätiedotYhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP)
Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotLÄNNEN SOKERI. Merja Laine 15.5.2012
LÄNNEN SOKERI Merja Laine 15.5.2012 Sidonnaisuudet Työnantaja: Vantaan kaupunki Ammatinharjoittajana lääkärikeskus Mehiläinen Kuulun aikuisten lihavuuden käypä hoito -työryhmään. Kuulun diabeteksen käypä
LisätiedotSystemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen
Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen 1 Diabetesta sairastavien hoidon laadun ulottuvuudet Prosessit Resurssit Tulokset Vaikuttavuus Potilaskeskeisyys Oikea-aikaisuus
LisätiedotLÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen
LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu
LisätiedotTerveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä
Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito
LisätiedotT2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri
T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222
LisätiedotSote-tietopaketit Siun sotessa
Sote-tietopaketit Siun sotessa 17.11. Sairaaloiden vaikuttavuus- ja tuottavuuspäivät Kirsi Kinnunen Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-tietopakettien taustaa Peruspalveluministeri
LisätiedotVESOTE vaikuttavaa elintapaohjausta
VESOTE vaikuttavaa elintapaohjausta Järjestöt Meijän maakunnassa järjestöfoorumi 25.1.2018 Eeva Elomäki, VESOTE hankekoordinaattori, kliinisen hoitotyön asiantuntija, Siun sote 26.1.2018 1 Vaikuttavaa
LisätiedotHOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISY SOTE-UUDISTUKSESSA Pohjois-Karjalan malli
HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISY SOTE-UUDISTUKSESSA Pohjois-Karjalan malli SSHY:n kevätseminaari 14.3.2018 Jukka Heikkinen Sisätautien ylilääkäri, infektiolääkäri P-KKS, Siun Sote Pohjois-Karjalan
LisätiedotLIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke
LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke Hankkeen arviointi, itsearviointina 19.9.2008 A. DILLI- hankeen prosessin arviointi 1. Olivatko tavoitteet realistisia ja oikeista lähtökodista
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014
LisätiedotViranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?
Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen
LisätiedotMoniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset
Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki
LisätiedotLääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
LisätiedotTyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella
Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa
LisätiedotMonisairas potilas ja hoidon jatkuvuus
Monisairas potilas ja hoidon jatkuvuus Risto Raivio Itäisen alueen ylilääkäri Valinnanvapauskokeilun projektipäällikkö Terveydenhuollon avovastaanottotoiminta Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä Sidonnaisuudet
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotUudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa
Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa Terveydenhoitajapäivät 5.2.2009 projektipäällikkö / terveydenhoitaja Anna-Mari Leppäkoski Espoon sosiaali- ja terveystoimi Espoon Omahoitohanke Tähän
LisätiedotAsiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,
Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op
LisätiedotHoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen
Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön
LisätiedotAsiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?
Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi
LisätiedotDiabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö
Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta
LisätiedotTerveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 7 TOUKOKUU 2016 Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 Ydinviestit Terveydenhuollon järjestäjiä oli Suomessa 151 kappaletta vuonna 2015.
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotDiabetesyhdistykset omahoidon tukena
Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö
LisätiedotEspoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson
Espoon jalkaterapiatoiminta Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Jalkojenhoito ja jalkaterapia, mistä on kyse Jalkojenhoito: Lähihoitaja, joka osaa
LisätiedotTERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015
1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta
LisätiedotSepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely
Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä
MILLÄ TAVALLA ETÄPALVELUT TUKEVAT DIABETEKSEN ENNALTAEHKÄISYÄ JA HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä 23.11.2016 22.11.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki
LisätiedotTyönimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)
Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ
VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET
LisätiedotTerveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia
Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotKainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä
Kainuun terveyshyötymalli Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Omahoidon tuki Palveluvalikoima Päätöksentuk i Tiedon tehokäyttö
LisätiedotMoniammatillisen verkoston toiminta
Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014
LisätiedotSaattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -
Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European
LisätiedotNever ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä
Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä 42. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 16. 17.3.2016 Helena Ojanperä osastonhoitaja/hygieniahoitaja, sh,ttm PPSHP/OYS infektioiden torjuntayksikkö
LisätiedotKohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää
Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden
LisätiedotASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET
JOHDANTO ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET Asukaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat kasvaneet Joensuussa 7,7% ja Kontiolahdella 6,9% vuodesta 2011 Tarkastelu on suuntaa antava. Tarkastelu ei huomioi
LisätiedotROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto
ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotParaneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad
Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen
LisätiedotTerveysasemien asiakasvastaava -toiminta
Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin
LisätiedotKarjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012
Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen
LisätiedotUusi rekisteripohjainen diabetesluokitus kohti täsmähoitoa
Uusi rekisteripohjainen diabetesluokitus kohti täsmähoitoa 26.9.2016 Annemari Käräjämäki Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Työantajat Vaasan keskussairaala,
LisätiedotKunta-HYTE -talo: Rakennetaan yhteistyörakennetta! Siun soten näkökulma
Kunta-HYTE -talo: Rakennetaan yhteistyörakennetta! Siun soten näkökulma Petri Kivinen Hallintoylilääkäri, LT, HTK Terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyys 1.2.18 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen
LisätiedotDYNAMIC CARE PLANNING (DCP) JA DYNAMIC CARE TEAM MANAGEMENT (DCTM) IHE-PROFIILIT. Konstantin Hyppönen IHE-Finland
DYNAMIC CARE PLANNING (DCP) JA DYNAMIC CARE TEAM MANAGEMENT (DCTM) IHE-PROFIILIT Konstantin Hyppönen IHE-Finland DCP ja DCTM DCP = Dynamic Care Planning http://ihe.net/uploadedfiles/docum ents/pcc/ihe_pcc_suppl_dcp.pdf
LisätiedotKansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena
Kansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena Katri Hämeen Anttila, FaT, dosentti tutkimus ja kehittämispäällikkö Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimea
LisätiedotYlä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6
Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja levittäminen PAINOPISTEALUE TAVOITE TOIMINTATAPA AIKATAULU VASTUUHENKILÖT/ TOIMIJAT Päätöksenteon tuki
LisätiedotHoitotyön johtajuuden ulottuvuudet eri tasoilla. Paula Asikainen Hallintoylihoitaja, dosentti, emba
Hoitotyön johtajuuden ulottuvuudet eri tasoilla Hallintoylihoitaja, dosentti, emba Hoitotyön ydintehtävä Hoitotyön ydintehtävä on potilaan hoitaminen; hoidon tarpeen määrittäminen, hoitotyön suunnittelu,
Lisätiedot1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)
Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille
LisätiedotOpas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle
Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.
LisätiedotTerveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET
TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)
LisätiedotMitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa
Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,
LisätiedotYHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ VAIKUTTAVAMPAA ELINTAPAOHJAUSTA VERKOSTOLLA HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN JOHTAJA, YLILÄÄKÄRI TAPANI HÄMÄLÄINEN
YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ 22.8.2018 VAIKUTTAVAMPAA ELINTAPAOHJAUSTA VERKOSTOLLA HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN JOHTAJA, YLILÄÄKÄRI TAPANI HÄMÄLÄINEN 25.9.2017 2 TERVEYDENHUOLTOLAKI 35 PERUSTERVEYDENHUOLLON
LisätiedotKuntoutuksen monitoimijaisuuden vahvistaminen, case Pohjois- Karjala
Kuntoutuksen monitoimijaisuuden vahvistaminen, case Pohjois- Karjala Anu Niemi Yleislääketieteen erikoislääkäri Kuntoutuksen erityispätevyys Ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö Oma taustani LL 1989,
LisätiedotKoulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue
Koulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue Vastaajien määrä maakunnittain (N=17) Pohjois- Savo 11, vastannut 8 (53 % oman alueen osalta) Pohjois- Karjala 17, vastannut 6 (35 % oman alueen
LisätiedotMoniammatillisen yhteistyön osa-alueet ja verkostoneuvottelu. Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
Moniammatillisen yhteistyön osa-alueet ja verkostoneuvottelu Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Moniammatillinen yhteistyö Suomen kielessä vain yksi moniammatillisuutta kuvaava käsite,
LisätiedotUudet toimintamallit alueellisessa strategiassa. Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö
Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö Toimintastrategia ja tietohallinto: Perusperiaatteet
LisätiedotYHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)
luonnos 1.12.2015 YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (jäljempänä
LisätiedotOMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015
OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä
LisätiedotSiun soten oppilashuolto THL-OPH-AVI:t
Siun soten oppilashuolto THL-OPH-AVI:t 13.12.17 Apulaisylilääkäri Sanni Penttilä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun soten strategia 2017-2018 Keskeisiä uudistettavia palveluketjuja
LisätiedotMoniammatillinen yhteistyö ammattien välinen oppiminen. Työpajan antia
Moniammatillinen yhteistyö ammattien välinen oppiminen Työpajan antia 11.5.2017 Taustaa Moniammatillisuus terminä avaaminen Avustaja, työpari, moniammatillinen tiimi, poikkitieteellinen työ Terveydenhuollon
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotSVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus
LisätiedotPotilastietojärjestelmä tutkimustiedon tuottajana
Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Siun sote, Pohjois-Karjala Potilastietojärjestelmä tutkimustiedon tuottajana
LisätiedotOmahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi
Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Yleislääkäripäivät, 24.11.2016 TkT, KTM Iiris Hörhammer (os. Riippa) HEMA-instituutti Aalto-yliopisto Sidonnaisuudet Työnantaja: Aalto-yliopisto Viimeisen
LisätiedotAlueellinen potilastietojärjestelmä pitkäaikaissairauksien hoidon laadun tutkimuksessa ja seurannassa
Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Siun sote, Pohjois-Karjala Alueellinen potilastietojärjestelmä pitkäaikaissairauksien
LisätiedotLiikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus
Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen
LisätiedotKansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke
Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten
LisätiedotTulos tai ulos? huolehtiminen
Tulos tai ulos? Pääomasta huolehtiminen Dos. erikoislääkäri Kristiina Patja toiminnanjohtaja Pro Medico Tausta ja Sidonnaisuudet vuosilta 2015-17 Koulutus: LT, kansaterveystieteen dosentti, terveydenhuollon
LisätiedotFinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen
24.5.2010 FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta Tutkimuksen toteutus
Lisätiedot