Kunta-HYTE -talo: Rakennetaan yhteistyörakennetta! Siun soten näkökulma

Transkriptio

1

2 Kunta-HYTE -talo: Rakennetaan yhteistyörakennetta! Siun soten näkökulma Petri Kivinen Hallintoylilääkäri, LT, HTK Terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyys Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

3

4 Mitä terveyden edistäminen on? Terveyden edistäminen on omana käsitteenään tullut kansainväliseen keskusteluun 1980-luvun alussa ja Suomeen vuoden 1986 julkaistun Ottawan asiakirjan myötä jota myös Jakartan julistus 1997 tätä vahvisti.

5 Mitä terveyden edistäminen on? WHO:n mukaan terveyden edistäminen on prosessi, joka antaa yksilöille ja yhteisöille entistä paremmat mahdollisuudet hallita terveyttään ja siihen vaikuttavia erilaisia taustatekijöitä. WHO:n määritelmässä painotetaan yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä ja elämänhallinnan tukemista.

6 Mitä hyvinvoinnin edistäminen on?

7 Hyvinvoinnin osatekijät Yleensä hyvinvoinnin osatekijät jaetaan kolmeen ulottuvuuteen: 1. terveyteen, 2. materiaaliseen hyvinvointiin (elinolot ja toimeentulo) ja 3. koettuun hyvinvointiin tai elämänlaatuun (onnellisuus!)

8

9

10

11 Hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvointia edistetään esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa sekä liikunta- ja kulttuuripalveluissa. Sote-uudistuksen jälkeenkin tarvitaan muun muassa ravitsemus- ja elämäntapaneuvontaa, yhdessä tekemistä yksinäisyyden vähentämiseksi ja kaikkia keinoja päihteiden käytön ehkäisemiseksi. Tätä tekevät muun muassa maamme sosiaali- ja terveysjärjestöä

12 Asian merkitys? Hyvinvoiva väestö on edellytys elinvoimaiselle maakunnalle! Koko maakunta hyötyy, kun alueen kunnat onnistuvat väestön terveyserojen kaventamisessa ja hyvinvoinnin lisäämisessä.

13

14 Vaikeimmat HYTE-toiminnan tarpeet Vaikeimmat HYTE-toiminnan tarvetta synnyttävät ilmiöt edellyttävät kaikkien osapuolten yhteistyötä. Tällaisia ovat esimerkiksi rakennetyöttömyys ja jääminen koulutuksesta syrjään. Rakennetyöttömyys eli vaikeasti työllistyvien osuus Pohjois- Karjalan vuotiaista on Suomen kolmanneksi korkein 7,9 prosenttia (koko maassa 6,2 %)

15 Jotakin on tehtykin, mutta lisää tarvitaan Vuonna 2017 perusterveydenhuollossa oli kirjausten mukaan tehty työttömien terveystarkastuksia 6,2 prosentille työttömistä, mikä on eniten koko maassa (1,3 %). Valtakunnallinen tavoite olisi 30 %:lle

16 Pohjois-Karjalassa Lihavien aikuisten osuus on 18,8 prosenttia (koko maassa 18 %), ja sadan metrin matkan juoksemisessa suuria vaikeuksia on 13,8 prosentilla (koko maassa 12 %:lla). Korkeasti koulutetuista 19,9 prosenttia (koko maassa 15 %) ja matalan koulutuksen saaneista 43,6 prosenttia (koko maassa 36 %) ilmoittaa, että ei todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. Molemmat luvut ovat selvästi maan keskitasoa heikompia.

17 Tavoitetila Palvelujärjestelmän tavoite on muuttua ennakoivaksi, hyvinvointia ja terveyttä edistävämmäksi, minkä vuoksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja monipuolisiin digitaalisiin ja matalan kynnyksen palveluihin panostetaan aikaisempaa enemmän. Toimintamallin muutos ennakoivaksi hyvinvoinnin ja terveydenedistäjäksi edellyttää resurssien painopisteen muuttamista raskaasta korjaavasta palvelutuotannosta ennaltaehkäiseviin palveluihin.

18 Vuonna 2017 vain 46 % kunnista oli HYTE koordinaattori tai suunnittelija

19 ei meillä ole varaa

20 Esimerkiksi /v Siun sotessa 3,5 hoidettua lonkkamurtumapotilasta (á ) tai 210 kuntoutuskäyntiä fysioterapeutilla (á 41,30 ) tai lonkkasuojaa (á /kpl) tai 3 viikon mittaista tehohoitojaksoa (á / vrk) tai 5 kuukauden kestävää kuntoutusjaksoa päihdepsykiatrisella osastolla (á 319 / vrk)

21 Tai samalla rahalla kunnassa Hiihtolatujen kunnossapitoa 857 h (latukone 58,3 /h 1 ) Hiekoitusta noin 1000 tuntia (49 61 /h 1 ) Katujen kunnossapitoa 13 km koko vuodeksi (Kustannukset Is- ja I-talvihoitoluokassa, perinteinen kaksikaistainen tie 3000 /km 2 ) HYTE-koordinaattorin vuodeksi ja vähän muutakin! Entä jos käytettäisiinkin tuo euroa kunnan asukkaiden hyvinvoinnin kohentamiseen eikä ongelmien hoitoon?! 1) Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat, TTS, 3/2015 2) Talvihoidon suoritteet ja kustannukset eri tietyypeillä, Tiehallinnon selvityksiä S12

22 Siun sote

23 kun toimitaan, saadaan lisää rahaa

24 Kuntien Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 14 Tarkoituksena korvata kunnalle asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvien tehtävien kustannuksia sekä kannustaa niihin Kerroin perustuu peruskoulutukseen, liikuntaan ja kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamiseen Kunta voi omalla toiminnallaan vaikuttaa Kunnan toimintaa kuvaavat toiminnalliset indikaattorit (29 kpl) Toiminnan tulosta ja aikaansaatua muutosta osoittavat tulosindikaattorit (8 kpl) Lisäosan suuruus noin 57 milj., asukaslukukohtainen rahoitus käytännössä minimi 6, mediaani 9,5, maksimi 12 Puolet rahoitetaan vähentämällä vastaava määrä maakuntien rahoituksesta

25 Hyte-kannustin Väestö (id:127) As 2016 Min 6 /as Max 12 /as Heinävesi Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi

26

27 Miksi kannattaa? Tutkimusten mukaan työpaikkaliikuntaan sijoittaminen kannattaa: panostus tulee 1,5-5,5-kertaisena takaisin. Työorganisaatio saa kustannussäästöjä sairauspoissaolojen ja ennenaikaisten eläköitymisen vähenemisestä sekä aineettoman pääoman kasvusta. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10) Työntekijöiden liikkumisella yli 4 päivää vähemmän poissaoloja Yhden euron panostus kansalaisopistoihin näyttäisi tuottavan 3,4 5,6 hyödyn (Manninen J 2015, Kansalaisopistojen liitto 2016)

28 Mitä yhden työntekijän poissaolo maksaa? Sairauspoissaolojen aiheuttama menetetyn työpanoksen kustannus on noin 3,4 miljardia. Yhtä palkansaajaa kohden summa on noin /v

29 Merkitys siis kunnille? Kunnat vastaavat edelleen ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, vaikka vastuu terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyykin maakunnille. On epäilty, mikä on kuntien motivaatio tehdä preventiivistä työtä, kun sairaudenhoitokulut eivät tulekaan kunnan maksettavaksi. Hyvä terveys tarkoittaa paljon muutakin kuin pienempiä sairaudenhoitokuluja. Hyvinvoivat kuntalaiset ovat jokaisen kunnan etu, myös taloudellisesti.

30

31 On selvää, että terveyden edistämiselle ja sairauksien ehkäisylle on taloudellista näyttöä. Nyt haasteena on edelleen vahvistaa näyttöä sekä etsiä keinoja, joilla näyttöön perustuva tieto voidaan muuttaa jokapäiväiseksi, rutiiniksi toiminnaksi. Mercur, Sassi & McDaid (2013) Promoting health, preventing disease: Is there an economic case? WHO, OECD, WHO Observatory.

32 Kiitos! Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä