Opiskelutaitoillat lv

Transkriptio

1 Opiskelutaitoillat lv Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Itä-Suomen yliopiston Avoin yliopisto, Jyväskylän yliopiston Avoin yliopisto Lapin yliopiston Avoin yliopisto Oulun yliopiston Avoin yliopisto, Snellman-kesäyliopisto ja Turun yliopiston Avoin yliopisto Åbo Academi Öppna universitet Sirpa Purtilo-Nieminen

2 Opiskelutaitoillat syksyllä 2015 Tieteellisten tekstien lukeminen to klo Tenttiin valmistautuminen ja tenttivastaustekniikka ke klo Opintojen suunnittelu ja ajankäyttö ke klo Kirjalliset tehtävät tutuiksi ke klo Kun Google ei riitä: Miten löydän korkeakouluopinnoissa tarvittavat tiedonlähteet? ti klo Sirpa Purtilo-Nieminen

3 Opiskelutaitoillat syksyllä 2015 Vinkkejä oikeustieteiden tentteihin - lukeminen ja vastaustekniikka ke klo Opiskelupaikkaa ei tullut - Ingen studieplats? ke klo Opiskelun esteettömyys ja oppimisvaikeudet to klo Sirpa Purtilo-Nieminen

4 Opiskelutaitoillat keväällä 2016 Opiskelun esteettömyys ja oppimisvaikeudet to klo Englanninkielisen tekstin lukeminen ke klo Motivaatio ja jaksaminen ti klo Opinnäytetyön tekijän työkalupakki to klo Sirpa Purtilo-Nieminen

5 Tieteellisten tekstien lukeminen Lapin yliopiston avoin yliopisto amanuenssi KM Anne Kautto Verkko-opetuksen kehittämispäällikkö, KT Sirpa Purtilo-Nieminen Sirpa Purtilo-Nieminen

6 Illan rakenne Anne Kautto: Oppiminen ja oppimisen strategiat Reflektointi, Motivaatio, Itsesäätely Opiskelukyky Sirpa Purtilo-Nieminen Tieteellisen tekstin lukeminen Tieteelliset käsitteet Ymmärtävä lukeminen Vieraskielinen kirjallisuus Sirpa Purtilo-Nieminen

7 Opiskelutaidot Sisällys Oppiminen Oppimisen strategiat Reflektointi Motivaatio Itsesäätely Opiskelukyky Anne Kautto

8 Miksi opiskelutaitojen kehittäminen on tärkeää? Miten oppii parhaiten? Oppimisen kokonaismalli Opetus Opiskelijan taustatekijät Oppimisprosessi,testit Oppimistulokset Anne Kautto

9 Oppiminen Aikaisempi tieto ja kokemus Oppijan tiedonrakennusprosessi Sisäiset mallit/skeemat Kognitiivisen toiminnan tietoinen ohjaus Tapahtuu vuorovaikutuksessa Anne Kautto

10 Kognitiiviset toiminnot Kognitiivisia eli tiedonkäsittelyyn liittyviä toimintoja ovat Tarkkaavaisuus Havaitseminen Muisti Ajattelu Kieli Oppiminen Näiden avulla ihminen rakentaa tietoa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa Anne Kautto

11 Esimerkki kognitiivisen toiminnan etenemisestä oppimisprosessissa 1. Oman tietämyksen arviointi ja analysointi, tavoitteiden asettaminen: MITÄ TIEDÄN, MITÄ EN TIEDÄ, MITÄ MINUN TULEE OPPIA 2. Oppimisen suunnittelu, strategioiden valinta: MISTÄ HAEN TIETOA, MITEN ETENEN OPPIMISPROSESSISSA 3. Oman oppimisprosessin tarkkailu: YMMÄRSINKÖ, MUISTANKO, TOIMIIKO SUUNNITELMA 4. Toiminnan kehittäminen tarvittaessa. MITEN KEHITÄN JA MUUTAN OPPIMISSTRATEGIOITANI? 5. Lopputuloksen arviointi: SAAVUTINKO TAVOITTEENI Anne Kautto

12 Oppimisen strategiat Toiminnan ohjaamiseen, suunnitteluun ja suorittamiseen liittyviä kognitiivisia toimintoja Pintasuuntautunut oppiminen- passiivinen strategia ulkoa opettelu, yksityiskohtien opettelu, mekaaninen toistaminen, kopiointi, vähäinen oman toiminnan havainnointi ja suunnittelu, opittu tieto unohtuu helposti ei tue ymmärtävää oppimista ja tiedon rakentumista pitkällä aikavälillä Anne Kautto

13 Syväsuuntautunut oppiminen aktiivinen strategia Opitun ymmärtäminen, muokkaaminen, analysointi, arviointi, tiedon jäsentäminen, asioiden kehittely edelleen, toiminnan suunnittelu. Opittu tieto muistetaan paremmin, koska se kytketään aikaisempaan tietoon. Yleiset periaatteet muistetaan. Anne Kautto

14 Miten kehittää aktiivisia strategioita Kriittinen ajattelu Käsitekartta Muististrategiat (kirjainsanat, mielikuvakartat Ongelmanratkaisun strategiat. Ymmärrä ja määrittele ongelma, laadi ja toteuta ratkaisusuunnitelma, arvioi onko tulos järkevä Muistiinpanostrategiat Mieti, mitä jo tiedät aiheesta, keskity lukemaan, kirjoita tiiviisti ja jäsentele, käytä merkkejä;!,?, E, alleviivaa, ympyröi, tee käsitekarttoja Anne Kautto

15 Reflektointi Reflektiivisessä prosessissa oppija pyrkii tietoiseen ymmärtämiseen Reflektoinnilla tarkoitetaan mietiskelyä, harkintaa, heijastusta. Sen avulla oppija heijastaa oppimansa asian näkyviin. Aikaisemman kokemuksen tai tiedon havainnointia ja pohdintaa yksin, muiden opiskelijoiden tai ohjaajan kanssa. Reflektio on välttämätön oppimiselle ohjaa oppimista Arvioinnissa reflektio on itse- ja yhteisarvioinnin perusta Anne Kautto

16 Miten opin reflektoimaan Palauta kokemus mieleesi myös tunteet Arvioi kokemus uudelleen kriittisesti ja kokonaisvaltaisesti Reflektoinnin tulokset uudet näkökulmat ja valmiudet soveltaa tietoa käytäntöön. Anne Kautto

17 Motivaatio Motiivit (tarve, halu, sisäinen yllyke, palkkio, rangaistus) virittävät ja ylläpitävät yksilön käyttäytymisen suuntaa. Motiivit ovat tiedostettuja, tiedostamattomia sekä päämääräsuuntautuneita. Motivaatio = motiivien aikaansaama yksilön tila. Kuinka aktiivisesti /ahkerasti yksilö toimii ja mihin hänen mielenkiintonsa suuntautuu. Sisältää psyykkiset prosessit, jotka herättävät kiinnostuksen, toiminnan suuntautumisen ja jatkumisen Anne Kautto

18 Sisäinen ja ulkoinen motivaatio Sisäinen motivaatio On yhteydessä itsensä toteuttamisen ja kehittämisen tarpeiden tyydytykseen. On itsearvostuksen tarvetta ja pätemisen tunteen vahvistamista. On oppijan suoritusvalmiuksien ja tehtävien haasteellisuuden yhteensovittamista. On menestymisen odotuksia ja uskoa onnistumiseen Sisäiset palkkiot ovat kestoltaan pitkäaikaisia ja ovat pysyvän motivaation lähteitä. Ovat tehokkaampia kuin ulkoiset palkkiot. Anne Kautto

19 Sisäinen ja ulkoinen motivaatio Ulkoinen motivaatio Riippuvainen ympäristöstä. Ulkoiset palkkiot ovat kestoltaan lyhytaikaisia. Anne Kautto

20 Motivaatio ja tahto Motivaation yksilöllisiä tekijöitä Saavutusorientaatiot yksilölliset suoritustarpeet, tavoitteiden asettaminen, halukkuus oppimista ja ponnisteluja vaativiin tehtäviin. Itseen kohdistuvat orientaatiot minäkäsitys, omanarvontunne, tehokkuusvaatimukset Arvot, asenteet ja mielenkiinnon kohteet mieltymys suunautuu tiettyihin asiasisältöihin, tehtäviin ja menttelytapoihin Anne Kautto

21 Motivaatio ja tahto Tahtoon sidoksissa olevat tavoitteisiin pyrkivät rakennelmat Tahtoon ovat sidoksissa toimintojen kontrolli ja hallintastrategiat Toisiin kohdistuvat orientaatiot (empatia, sosiaalinen pätevyys) Henkilökohtaiset tyylit näkyvät kognitiivisissa taidoissa, strategioiden valinnassa ja menettelytavoissa Anne Kautto

22 Motivaatio ja itsesäätely Yksilö voi asettaa tavoitteita, arvioida omia tekojaan, palkita itseään eri tavoilla. Itsesäätely kytkee oppimiseen motivaation ja tavoitteet. Itsesäätelyn avulla yksilö muokkaa tietoa käyttöönsä soveltuvaksi ja lisää tietoon henkilökohtaisia merkityksiä. Anne Kautto

23 Motivaatio ja itsesäätely Itsesäätelyyn liittyy erilaisia käsityksiä oppimisesta (vaatiiko paljon ponnisteluja, minkä verran aikaa menee tiedon omaksumiseen jne.) -> uskomukset vaikuttavat tehtävistä suoriutumiseen. Itsesäätelyyn liittyy motivaatiota määrääviä uskomuksia sekä tietoa, joka koskee asiasisältöjä, tehtävien suorittamista ja strategioita ->tehokkuuskokemukset (käsitys ja luottamus omaan suorituskykyyn) Anne Kautto

24 Motivaatio ja itsesäätely Oppimis- ja osaamistavoitteita asettavat opiskelijat pyrkivat hankkimaan mahdollisimman syvällisen ja laajan asiantuntemuksen opittavassa asiassa ja luottavat suorituskykyynsä. He ponnistelevat enemmän ja soveltavat oppimisstrategioita -> oppivat enemmän. Anne Kautto

25 Oppijan itsesäätelyn parantaminen Tiedosta oma toimintasi, motivaatiosi ja kognitiosi (tarkkaile ja kontrolloi ajankäyttöäsi, oppimisympäristöäsi, häiriötekijöitä, keskittymistäsi, tunnetilojasi, motivaatiotasi, analysoi palaute, refkektoi oppimaasi. Aseta oppimis- ja osaamistavoitteita Osoita aitoa kiinnostusta aihepiiriin, etsi oppimistilanteita, ole periksiantamaton vaikeuksista huolimatta Hanki mahdollisimman syvällistä ja laajaa asiantuntemusta opittavassa asiassa Anne Kautto

26 Oppijan itsesäätelyn parantaminen Omaksu myönteisiä motivaatioon liittyviä uskomuksia Usko ja luota suorituskykyysi, selviytymiseesi tehtävästä, saavuttavasi tavoitteesi tai parantamaan suoritustasi Ponnistele ja sovella oppimisstrategioita, kehitä omia oppimistekniikoita ja toimintatapoja Keskitä tarkkaavaisuutesi oppimiseen/suoritukseen Tarkkaile omaa oppimistasi ja osaamistasi, vertaa nykyistä oppimistasi /osaamistasi aikaisempaan Anne Kautto

27 Kuvio 1. Opiskelukykymalli ( Anne Kautto

28 Anne Kautto

29 Lähteet Lindblom-Ylänne, S., Lonka, K. & Slotte, V Aiotko opiskelijaksi? Helsinki: Edita. Ruohotie, P Motivaatio, tahto ja oppiminen. Helsinki: Edita. Tynjälä, P Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Helsinki: Kirjayhtymä. Uusikylä, K. & Atjonen, P Didaktiikan perusteet. Juva: Bookwell. Vuorinen. I Tuhat tapaa opettaa. Vammala: Vammalan kirjapaino Anne Kautto

30 Tieteellisten tekstien lukeminen Tieteen kieli Sirpa Purtilo-Nieminen

31 Käsitteiden määrittely ja käyttö Maailmaa jäsennetään ja luokitellaan käsitteiden avulla Arkikielessä käsitteitä käytetään usein epätäsmällisesti ja monimerkityksisesti Tieteellisessä tekstissä käsitteiden avulla pyritään hahmottamaan maailmaa syvällisemmin ja systemaattisemmin kuin arkikielessä on tapana Sirpa Purtilo-Nieminen

32 Käsitteiden määrittely ja käyttö Käsitteet jäsentävät maailmaa jonkin laajemman teoreettisen viitekehyksen pohjalta Tieteellisten kirjojen ja artikkelien kieli on kunkin tieteenalan omaa kieltä Ota haltuun oman tieteenalasi käsitteet Tieteenalan peruskäsitteiden oppiminen Yleensä johdantokurssilla Sirpa Purtilo-Nieminen

33 Tieteellisten tekstien lukeminen Ymmärtävä lukeminen Sirpa Purtilo-Nieminen

34 Ymmärtävä lukeminen teoksen silmäily huolellinen lukeminen ja muistiinpanojen tekeminen kertaaminen oppiminen ottaa aikansa Sirpa Purtilo-Nieminen

35 Ennen lukemista Pohdi mitä aiheesta tiedät jo ennestään, mihin tarvitset uutta tietoa? Perehdy opintojakson tavoitteisiin, mitä tulisi oppia? Aseta itsellesi lukemisen tavoitteet, myös jokaisen lukukerran tavoitteet (montako sivua, miten kauan) Arvioi ajankäyttö (tarvitsemasi aika/ käytettävissä oleva aika Tee lukusuunnitelma Sirpa Purtilo-Nieminen

36 Ennen lukemista Huolehdi että vireystilasi on hyvä Vireystilan testaus kokemuksen perusteella (mitä olen oppinut) Rauhallinen tila ja sopiva ajankohta Muista tauot (½ - 1½ tunnin välein) Mikä edistää keskittymistä ja jaksamista? (Liikunta, harrastukset jne.) Sirpa Purtilo-Nieminen

37 1 Tutustuminen tekstiin Ennustaminen Lue otsikko ja yritä päätellä mikä on tekstin sisältö Mieti mitä aihetta teksti käsittelee ja mieti omia käsityksiäsi aiheesta Yleiskatsaus Lue takakansi, sisällysluettelo, milloin kirja on julkaistu, vilkaise tekstin ulkoasua (onko siellä kuvia, kaavioita, viliseekö tekstissä vaikeita sanoja ym.) Silmäily Silmäile ja selaile tekstiä Jäsentää tekstiä, antaa yleiskäsityksen Helpottaa myöhempää lukemista Sirpa Purtilo-Nieminen

38 2 Aktiivinen ja syventyvä lukeminen Tee muistiinpanoja sisällöstä, heränneistä ajatuksista tai kysymyksistä Muista oppimistavoite kurssikuvauksesta Älä tässä vaiheessa pysähtele, vaan pyri eteenpäin, näin ajatukset eivät harhaile, muistat paremmin, ymmärtäminen ja ajankäyttö tehostuu Sirpa Purtilo-Nieminen

39 3 Kertaus Palauta mieleen tekstin pääkohdat esim. kappaleittain tai luvuittain kirjoita tiivistelmä tai esitä se suullisesti Älä unohda kerrata! Ilman kertausta pystyy palauttamaan mieleen vain n. 10 % Kertaa 10 minuutin kuluttua lukemisen päättymisestä. Silmäile teksti läpi ja tee halutessasi muistiinpanot (n. 10 min.) Kertaa toisen kerran vuorokauden kuluttua. Palauta mieleen muistinvaraisesti, sitten selaa teksti läpi nopeasti (n. 5 min.) Kolmas kertaus viikon kuluttua. Selaa luettu ja muistiinpanot nopeasti (noin 3 min.) Sirpa Purtilo-Nieminen

40 Oppimisen apuna Muistiinpanotekniikat ja mind map Keskustelut, opintopiirit Sirpa Purtilo-Nieminen

41 Vieraskielinen kirjallisuus Luetaan samalla tavalla kuin äidinkielistä kirjallisuutta. Silmäilyn, tarkan lukemisen ja kertauksen avulla pääset parhaaseen tulokseen Aluksi voi tuntua haastavalta, sillä teksti sisältää uutta tietoa, jonka ymmärtäminen äidinkielelläkin voi olla hankalaa Opintojen alussa kannattaa opetella alan käsitteitä ja perusasioita, ja tämä helpottaa uuden tiedon oppimista myös vieraskielistä tekstiä lukiessasi Jokaista sanaa ei tarvitse ymmärtää, pyri ymmärtämään pääasiat ja kokonaisuudet Tekstin ymmärtämistä helpottaa, jos luet samoja aiheita käsitteleviä äidinkielisiä kirjoja Sirpa Purtilo-Nieminen

42 Lopuksi Pyri lukemisessa asiasisällön ymmärtämiseen ja työstämiseen Muista opiskelulle asettamasi tavoitteet! Koita liittää lukemasi käytännön elämään ja omiin kokemuksiin Pohdi ja ihmettele lukemaasi, koita selittää asioita omin sanoin Keskustele opiskelutovereiden kanssa! Sirpa Purtilo-Nieminen

43 Kiitos ja menestystä opinnoillesi! Sirpa Purtilo-Nieminen

44 Lisätietoa ja lähteet Akateemiset opiskelutaidot, Lapin yliopiston avoimen yliopiston verkkokurssi FI/Opetustarjonta/StudyUnit.aspx?StyleSuffix=UrlQuery&StudyUnitId=54fa b051-3f88-400c-9f15-3bc1551c4bf2 Helsingin yliopisto, avoin yliopisto, opiskeluntaito: Itä-Suomen yliopisto, avoin yliopisto, opiskelutekniikat Lapin ylipisto, avoin yliopisto, opintojen ohjaus Lapin yliopisto, avoin yliopisto, opiskelijan opas Sirpa Purtilo-Nieminen