Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kamomilla-Maarianmaa

Transkriptio

1 Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Kamomilla-Maarianmaa

2 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle

3 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Päiväkodeissamme pidetään yllä oppivaa yhteisöä keskustelemalla viikoittaisissa kokouksissa sekä osallistumalla täydennyskoulutuksiin. Kokouksissa arvioimme omaa toimintaamme sekä suunnittelemme tulevaa toimintaa. Koko päiväkodin sekä ryhmien välistä yhteistyötä kehitetään jatkuvasti. Talon yhteiset tapahtumat ja juhlat kuuluvat päiväkotiemme toimintakulttuuriin. Yhteistyötä tehdään lisäksi muun muassa lähikirjastojen, seurakunnan, neuvolan sekä Vihreä lippu toiminnan (Kamomilla) kanssa. Lapsiryhmissämme on eri ikäisiä lapsia ja lapset pääsevät oppimaan toisiltaan. Syksyn vanhempainilloissa vanhemmat ovat saaneet vaikuttaa päiväkodin toimintakulttuuriin. Meillä on aktiivinen ja keskusteleva ilmapiiri vanhempien kanssa. Luomme lapsille lämpimän, keskustelevan ilmapiirin, jossa jokainen uskaltaa sanoa mielipiteensä. Opimme ja opettelemme asioita yhdessä lasten kanssa. Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Leikkivälineet ja materiaalit ovat lasten saatavilla. Leikkivälineillä on omat paikkansa ja ne on myös kuvitettu. Kirjat ovat ryhmätiloissa esillä ja lasten saatavilla. Erilaiset ja erikokoiset leikkiryhmät tukevat lasten vuorovaikutus- ja leikkitaitoja. Leikkitaulujen avulla lapset innostuvat erilaisista leikeistä ja oppivat myös leikkimään erilaisissa ryhmissä. Kasvattajan läsnäolo leikissä on tärkeää ja kannustavaa. Kasvattajan leikkimielisen hulluttelun kautta lapset innostuvat leikkeihin ja kasvattaja on myös ratkomassa ristiriitoja ja samalla harjoitellaan hyviä käytöstapoja. Leikkeihin annetaan tilaa ja aikaa, positiivista pedagogiikkaa ylläpitäen. Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Perheiden osallisuus huomioidaan kuuntelemalla toiveita ja palautetta. Huomioimme eri kulttuuritaustat sekä huolehdimme siitä, että perheiden ja henkilöstön välillä vallitsee tasa-arvo ja molemminpuolinen kunnioitus. Tarjoamme perheille mahdollisuuden osallistua päiväkodin toimintaan. Toiminnan suunnittelun perustana ovat lasten vahvuudet, kiinnostuksen kohteet sekä tuen tarpeet. Toimintaa ei järjestetä sukupuolen mukaan, vaan toimimme sukupuolisensitiivisesti. Arvostamme lapsia yksilöinä. 3

4 Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Tiedostamme kielen merkityksen olevan pohjana vuorovaikutukselle ja edistävät jokaisen lapsen yksilöllistä oppimista. Ilmeet, eleet ja kuvat huomioidaan myös vuorovaikutuksen välineinä. Ryhmissämme tuetaan kulttuurista moninaisuutta ja toivotaan perheiden jakavan omaa kulttuuritietoaan. Eri kulttuurit huomioidaan ryhmien toiminnassa myös laulujen, lorujen ja tervehdysten avulla. Suomalaisten perinteiden ylläpito ja esittely ryhmässä vahvistavat kulttuuritietoisuutta ja ovat tukena myös kotouttamisessa. Tarvittaessa vanhemmilta pyydetään tukisanalista luomaan turvallisuuden tunnetta erilaisiin päivähoidon tilanteisiin. Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Ylläpidämme lasten hyvinvointia luomalla kiireettömän arjen, jossa ulkoillaan päivittäin, levätään riittävästi sekä kannustetaan liikkumaan niin ohjatussa toiminnassa kuin vapaassa leikissäkin. Lapsiryhmät porrastavat toimintaansa, jotta koko ryhmä ei olisi samaan aikaan eteisessä tai ulkona/sisällä. Jokaisella lapsella on mahdollisuus lepohetkeen päiväkotipäivän aikana. Tällöin luetaan satuja tai kuunnellaan rauhoittavaa musiikkia. Siirtymätilanteissa kannustamme lapsia erilaisiin liikkumistapoihin. Olemme läsnä jokaisessa hetkessä. Tarjoamme lapselle syliä, halia sekä kuuntelevia korvia. Opettelemme lasten kanssa kaveri- ja turvataitoja sekä puutumme kiusaamiseen. Harjoittelemme uusien makujen maistamista sekä kiinnitämme huomiota ruuan hävikkiin. Kestävää kehitystä harjoittelemme lajittelemalla roskia ja jätteitä. Toiminnassa hyödynnämme kierrätysmateriaaleja. Opettelemme kunnioittamaan luontoa ja pidämme huolta ympäristöstä muun muassa keräämällä roskia. Kamomilla on Vihreä lippu päiväkoti ja kestävä kehitys ohjaa kaikkea päiväkodin toimintaa Etunimi Sukunimi 4

5 Oppimisen alueet Kielten rikas maailma: Kuvat ovat tukena ja käytössä ryhmien toimintaympäristössä. Lasten suomen kielen taitoa tuetaan ja vanhempia kannustetaan oman äidinkielen käyttöön ja sen vahvistamiseen. Ilmaisun monet muodot: Liikuntasalit ovat ryhmien käytössä viikoittain. Taiteelliseen ilmaisuun rohkaistaan ja erilaiset materiaalit (kynät, vesivärit, roolivaatteet) ovat lasten saatavilla. Ryhmät osallistuvat alueen ja kaupungin tarjoamiin kulttuurielämyksiin, esimerkiksi teattereihin, konsertteihin ja kirjastojen järjestämiin tapahtumiin. Minä ja meidän yhteisömme: Opettelemme ihmisten ja luonnon kunnioittamista ja arvostamista. Ryhmät tutustuvat päiväkotien lähiympäristöön ja niiden ominaispiirteisiin. Opettelemme erilaisuuden kunnioittamista. Mediakasvatuksen näkökulma sisältyy toimintaan ja ryhmissä on käytössä tabletteja, joiden käyttöä lapset harjoittelevat turvallisesti aikuisen kanssa yhdessä. Tutkin ja toimin ympäristössäni: Lapsella on mahdollisuus tutkimiseen oppimisympäristössä. Kannustamme lapsia kyselemiseen ja tutkimiseen, asioita pohditaan yhdessä lasten kanssa. Ryhmämme retkeilevät viikoittain ja retkiympäristöt ovat turvallisia ja monipuolisia, sekä innokkaaseen tutkimiseen kannustavia. Käsitteitä harjoitellaan päivän aikana monenlaisissa tilanteissa ja metsämatematiikkaa on mukana retkillä. Kasvan, liikun ja kehityn: Liikkuminen on iso osa arkeamme ja se näkyy erilaisen liikkumisen sallimisena esim. mahalautailu käytävillä, pöytätehtävien tekeminen seisten, aamupiirit ovat toiminnallisia ja siirtymätilanteisiin liitetään liikuntaa. Ryhmät ulkoilevat päivittäin. Ruuan terveellisyydestä keskustellaan lasten kanssa. Ruokailuissa kannustetaan maistamaan uusia makuja ja syömään terveellisesti. Opettelemme liikkumaan turvallisesti liikenteessä Etunimi Sukunimi 5

6 Laaja-alainen osaaminen Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laajaalaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla.

7 Kamomilla-Maarianmaassa kaikki toiminta pyritään suunnittelemaan laaja-alaisesti. Laaja-alaisuus näkyy erityisen hyvin metsätoiminnassa. Kaikki ryhmämme toimivat metsässä ja päiväkotien lähiympäristössä vähintään kerran viikossa, osa ryhmistä useita kertoja viikossa. Metsäretkellä laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueet tulevat esille monipuolisesti. Ajattelua ja oppimista retkeen tuovat tutkiminen ja ihmetteleminen, retkellä nähdystä heränneet kysymykset ja vastausten etsiminen. Keskustelu retkellä nähdystä, yhdessä tekeminen ja lähiympäristöön tutustuminen kuuluvat kulttuuriseen osaamiseen, vuorovaikutukseen ja ilmaisuun. Turvallisen liikkumisen opettelu, sopivien retkivarusteiden pukeminen ja oman repun kantaminen kehittävät puolestaan arjen taitoja ja itsestä huolehtimista. Monilukutaitoa tarvitaan metsäretkellä niin opasteiden, liikennemerkkien, kylttien kuin karttojenkin lukemiseen. Myös tabletit ja älypuhelimet otetaan välillä metsään mukaan ja metsässä valokuvataan, videoidaan ja etsitään tietoa ja vastauksia lapsilta nousseisiin kysymyksiin. Suunnittelemalla retkeä yhdessä sekä luomalla retkestä yhteinen kokemus, voidaan kehittää osallisuuden ja vaikuttamisen kokemuksia. Ajattelun ja oppimisen osa-alue on vahvasti esillä yksikössämme. Toiminnassamme keskitymme lasten vahvuuksiin. Tutkiva oppiminen on toimintamme lähtökohta: kannustamme lapsia kyselemään, pohtimaan ja keskustelemaan. Näitä lapsilta lähteneitä ajatuksia laajennamme teemoiksi ja projekteiksi. Pidämme tärkeänä kasvattajien läsnäoloa ja kykyä tarttua hetkeen. Toiminnassamme annamme lapsille aikaa ja tilaisuuden omien mielipiteiden esittämiseen. Ryhmiemme toiminta muokkaantuu lasten kiinnostuksenkohteiden mukaan. Meillä lapsi saa yrittää ja epäonnistua, kannustaa muita ja itseään, pyytää apua sekä auttaa toisia. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Luonto on Viikissä lähellä ja hyödynnämme sitä toiminnassamme monin tavoin. Arvostamme ekologisia elämäntapoja ja opetamme lapsia arvostamaan niitä. Yksikössämme on lapsia useista eri kulttuureista. Keskustelemme lasten ja vanhempien kanssa siitä, mitä tapoja heidän kulttuuriinsa kuuluu ja kuinka lasten oma kulttuuritausta voisi näkyä toiminnassa. Tutustumme lasten kanssa ryhmän lasten kulttuureihin, tapoihin ja uskontoihin esimeriksi satujen ja juhlien kautta Etunimi Sukunimi 7

8 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Toiminta suunnitellaan niin, että kaikki saavat onnistumisen kokemuksia ja luotto omiin taitoihin kasvaa. Opettelemme yhdessä lasten kanssa tunnistamaan omia tarpeita ja tunteita: milloin olen väsynyt tai nyt on nälkä ja siksi suututtaa. Lasten kanssa opetellaan ikätasoisesti turvallisuustaitoja: mitä teen jos eksyn, mihin minua saa koskea, toisen auttaminen. Tarjoamme lapsille mahdollisuuksia tehdä asioita itse ja kannustamme omatoimisuuteen esim. pukemisessa, ruuan annostelussa ja astioiden kantamisessa. Huomioimme kuitenkin tarkasti lapsen taidot ja kypsyyden, emme vaadi enempää kuin mihin lapsi on valmis. Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Tutustumme monipuolisesti erilaisiin viestinnän välineisiin: oma ilmaisu, sanomalehdet, kirjat, televisio, radio, internet. Yhdessä lasten kanssa opettelemme turvallista tieto-ja viestintäteknologien käyttöä: ikärajat ja mediakriittisyys huomioiden. Päiväkodeissamme on käytössä tabletteja, kameroita ja Bee-pot-robotteja. Lapset käyttävät tietoteknisiä laitteita yhdessä aikuisen kanssa, yksin tai pienryhmässä. Opettelemme ikätason mukaan eri käyttötarkoituksia tietoteknisille laitteille esim. haemme tietoa, videokuvaamme, äänitämme, valokuvaamme sekä pelaamme opetuspelejä. Osalla ryhmistämme on käytössä Instagram-tilit. Tilejä päivitetään yhdessä lasten kanssa ja lapset saavat vaikuttaa siihen, mitä tileillä julkaistaan sekä ottaa itse valokuvia tileille. Osallistuminen ja vaikuttaminen Kaikissa ryhmissämme toiminta perustuu pienryhmätoimintaan. Näin kaikilla lapsilla on mahdollisuus harjoitella osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja pienessä, turvallisessa ryhmässä. Pidämme tärkeänä, että meillä on aikaa tutustua lapsiin, jotta saamme käsityksen lapsen toiveista, tarpeista ja kiinnostuksenkohteista. Lasten kanssa suunnitellaan, dokumentoidaan ja arvioidaan toimintaa, jotta he oppivat huomaamaan, että heidän mielipiteillään ja aloitteillaan on todella merkitystä. Vanhemmat voivat osallistua toimintaamme lapsen vasukeskusteluissa, vanhempainilloissa ja vanhempainkahveilla Etunimi Sukunimi 8

9 Vihreä Lippu -toiminta Kamomillassa ja ympäristökasvatus Maarianmaassa Vihreä lippu -ohjelma muodostaa Kamomillan ympäristökasvatuksen periaatteet ja tavoitteet. Ympäristökasvatus ja ympäristön huomioiminen arjen käytännöissä on osa päiväkotimme toimintaa. Tavoitteenamme on vähentää jätteiden, veden ja sähkö kulutusta. Syksyisin valitsemme toimintakauden kestävän ympäristökasvatuspainotteisen teeman, jota käsittelemme kaikissa ryhmissä huomioiden lasten ikä- ja kehitystason. Tällä toimintakaudella teemat ovat vesi ja jätteiden vähentäminen. Teemme vuosittain sekä syksyllä että keväällä raportin toiminnastamme Suomen ympäristökasvatusseuralle. Kamomillassa ja Maarianmaassa tavoitteemme on, että lapselle muodostuu positiivinen luontosuhde. Kiinnostus luontoa kohtaan syntyy lapsen omien kokemusten kautta. Arjen toiminnassa teemme valintoja, jotka vaikuttavat myönteisesti ympäristöön ja antavat lapselle aineksia kestävän luontosuhteen syntymiselle. Omien havaintojensa, kokemustensa, elämystensä ja tutkimustensa kautta hän muodostaa ja muokkaa omia käsityksiään luonnosta ja ympäristöstään. Aikuisten ja lasten yhteinen vastuu luonnosta ja lähiympäristöstä luo perustan lapsen turvallisen kasvuympäristön ja perusturvallisuuden kehittymiselle Etunimi Sukunimi 9

10 Oppimisympäristö Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta.

11 Päiväkodeissamme on turvallinen, iloinen, avoin, rohkaiseva ja kiireetön ilmapiiri. Päiväkoti Maarianmaa sijaitsee Viikinmäessä. Se on rakennettu kahteen kerrokseen, ja on koulun kanssa samassa rakennuksessa. Koulun tilat ovat mahdollisuuksien mukaan päiväkodin käytössä, esim. liikuntasali, kirjasto, musiikki- ja veistoluokat. Päiväkodin tilat on jaettu neljään kotipesään, jossa jokaisessa toimii kaksi kahden kasvattajan ryhmää. Lisäksi päiväkodissa toimii metsäkerho. Päiväkodissa on myös yhteisiä jaettuja tiloja, mm. kotikeittiö, ateljee ja suuret eteistilat. Maarianmaassa on kaksi pihaa: yläpiha ja alapiha. Myös koulun piha on käytössämme, samoin Maarianmaan puisto. Ympärillä oleva luonto; metsä, kalliot ja joenvarsi ovat ryhmien viikottaisessa käytössä. Muutakin lähiympäristöä käytetään osana oppimisympäristöä, niin että osa toiminnasta toteutetaan ulkona (esim. sen sijaan että katsotaan puiden kuvia kirjasta, mennään metsään tutkimaan puita). Päiväkoti Kamomilla sijaitsee eko-viikissä ja sen rakentamisessa on huomioitu ekologisuus ja luonnon arvojen kunnioittaminen. Kamomilla on Vihreä Lippu-päiväkoti. Kamomillassa on sitouduttu toimintamalliin, jossa koko työyhteisö vähentää ympäristökuormitustaan tavoitteellisesti ja yhteisvastuullisesti. Kamomillassa on neljä kokopäiväryhmää ja yksi osapäiväryhmä. Ryhmätilojen lisäksi lasten käytössä ovat sali ja ateljee. Kamomillan piha on jaettu kahteen osaan: alle 3-vuotiaiden ryhmällä on oma isosta pihasta aidattu pihansa. Kamomillan lähiympäristö ja luonto on osa ryhmien oppimisympäristöä. Lapsiryhmät vierailevat usein myös läheisessä A-puistossa. Luonto ja ympäristö ovat esillä myös päiväkotiemme sisätiloissa ja sisällä tapahtuvassa toiminnassa. Päiväkodin tavaroita kierrätetään ja lainaillaan ryhmien välillä. Lapsilla on mahdollisuus esittää toivomuksia siitä, miten päiväkodin tiloja käytetään. Suunnittelemme ja rakennamme oppimisympäristöä lasten kiinnostuksen mukaan yhdessä lasten kanssa. Vältämme turhia kieltoja ja sääntöjä. Yhdessä pidämme huolta siitä, että oppiympäristömme on turvallinen, viihtyisä ja siisti. Yhteisiä tiloja jaetaan tarpeen mukaan ryhmien ja pienryhmien toimintaan sopiviksi. Käytämme lähialueen julkisia palveluja (mm. lähiliikenne) ja tiloja (mm. kirjasto, leikkipuisto, kirkko), ja samalla harjoittelemme kuinka niitä käytetään ja miten niissä toimitaan. Näin lapsi oppii tuntemaan omaa kotiseutuaan, -kaupunkiaan ja kulttuuriympäristöään. 11

12 Leikki ja monipuoliset työtavat Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa.

13 Leikki ja sen merkitys Meillä leikki on läsnä jatkuvasti päiväkodin arjessa. Kaikki päiväkodin tilat ovat käytössä lasten leikeille ja toiminnalle. Leikkitiloina on ryhmätiloja, käytävätiloja ja pienryhmähuoneita, jossa leikkivälineet ovat lasten saatavilla ja lasten helposti liikuteltavissa. Leikkitiloja muokataan lasten kiinnostuksenkohteiden mukaan yhdessä lasten kanssa. Haluamme, että jokaisella Kamomilla-Maarianmaan lapsella on mahdollisuus vapaaseen leikkiin päivittäin sekä sisällä että ulkona. Korostamme leikin merkitystä ja kerromme säännöllisesti myös vanhemmille leikkien sisällöstä: mitä lapset leikkivät, mitä leikissä opittiin. Havainnoimme ja tuemme leikkiä rikastuttamalla ja ohjaamalla leikinkulkua. Olemme leikeissä läsnä ja mukana. Takaamme kaikille lapsille mahdollisuuden osallistua leikkiin tasavertaisesti. Tarvittaessa autamme leikin aloittamisen kanssa esimerkiksi yhteisten sääntöjen läpikäymisellä, roolien jakamisella ja tarpeen mukaan olemalla leikissä mukana koko leikin ajan. Lapsille järjestetään myös mahdollisuus leikkiä halutessaan yksin. Havainnoimme lasten leikkiä säännöllisesti. Lasten kanssa voidaan yhdessä valokuvata tai videoida leikkejä ja leikkiympäristöä. Lapset voivat tuoda päiväkotiin omat unilelut ja aamuisin turvalelut, joiden avulla päivä käynnistyy mukavasti. Tänä syksynä keskustelimme vanhempainilloissa lelupäivästä vanhempien kanssa. Yhdessä on päätetty, että omia leluja voi tuoda päiväkotiin esim. projekteihin liittyen. Leikimme odottelutilanteissa ja siirtymätilanteissa erilaisia sääntö- ja laululeikkejä. Lelujen ja pelien rajallisuus ei ole este monipuoliselle leikille, kannustamme ja innostamme lapsia mielikuvituksen käyttöön olemalla mallina ja mukana leikeissä. Opetamme lapsille ekologista elämäntapaa myös leikeissä; Meillä leikki on itseisarvo, eivät leikkivälineet. 13

14 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.

15 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Arvioimme ja kehitämme toimintaamme jatkuvasti. Ryhmien henkilöstö pitää viikoittain kokouksen, jossa he arvioivat mennyttä viikkoa ja sen toimintaa. Samalla he suunnittelevat ja kehittävät seuraavien viikkojen ohjelmaa. Arvioinnin lähtökohtana ovat lasten vasuissa määritellyt tavoitteet pedagogiselle toiminnalle. Tiimipalavereiden lisäksi arvioimme koko päiväkodin toimintaa talon kokouksissa ja pedagogisissa kokouksissa, joita on myös viikoittain. Arvioimme toimintaamme suhteessa Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan ja oman yksikkömme toimintasuunnitelmaan. Ryhmillämme on myös omat toimintasuunnitelmat ja niiden toteutumista arvioidaan sekä tiimikokouksissa, että myös päiväkodin yhteisissä kokouksissa. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti myös lapsilta tulleen palautteen perusteella. Lapsilta kysellään toiminnan jälkeen, mistä he pitivät ja mistä eivät. Lapset ovat myös mukana kehittämässä toimintaamme esim. suunnittelemalla omia jumppiaan tai muuta toimintaa omalle lapsiryhmälleen. Kehitämme toimintaamme asiakaskyselyiden pohjalta. Pedagogista dokumentointia toteutamme yhdessä lasten kanssa. Suurimmalla osalla ryhmistämme on Instagram-tilit, joihin dokumentoidaan ryhmien toimintaa. Käytössämme on myös kasvun kansiot, joihin kerätään yhdessä lasten kanssa piirustuksia, valokuvia, kertomuksia ja tapahtumia varhaiskasvatusvuosien ajalta. Vanhemmat ovat mukana toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä erityisesti lapsen vasukeskusteluissa ja vanhempainilloissa. 15

16 Ryhmän toiminnan arviointi

17 Arvioimme miten onnistumme: Havainnoimme lapsia päivittäin olemalla läsnä lasten leikeissä ja toiminnassa. Näin saamme tietoa esim. lasten keskinäisistä vuorovaikutussuhteista ja kiinnostuksenkohteista. Näiden pohjalta suunnittelemme toimintaamme ja myös arvioimme, miten olemme siinä onnistuneet. Ryhmämme arvioivat, toteutuuko heidän toiminnassaan monipuolisesti oppimisen eri osa-alueet. Ryhmät arvioivat viikkokokouksissaan, kuinka he ovat ottaneet lasten kiinnostuksenkohteet, toiveet ja tarpeet huomioon. Perustelemme toimintaamme pedagogisesti: vanhemmille kerrotaan hakutilanteissa, millaista toimintaa on ollut ja mihin se on liittynyt. Lähetämme perheille viikko ja kuukausikirjeitä, joissa kerrotaan ryhmien toiminnasta pedagogisesta näkökulmasta. 17

18 Yhteistyö ja viestintä Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan monialaisesti.

19 Teemme vanhempien kanssa yhteistyötä päivittäin lasten tuonti-ja hakutilanteissa: kerromme lapsen päivästä ja perheillä on mahdollisuus kertoa omia kuulumisiaan. Lapsen vasukeskustelut järjestämme vähintään kaksi kertaa vuodessa; niissä vanhemmat pääsevät vaikuttamaan päiväkodin toimintaan. Kannustamme vanhempia osallistumaan toimintaamme, esimerkiksi tulemalla retkille mukaan tai tulemalla kertomaan omasta kulttuuristaan lapsiryhmään. Molemmissa päiväkodeissamme järjestetään toimintakauden aikana tapahtumia ja juhlia, joihin kutsumme perheet mukaan. Kamomillassa nämä tapahtumat liittyvät usein Vihreä lippu-toimintaan. Uutena yhteistyön muotona olemme aloittaneet vanhempainkahvit. Ajatuksena on, että kahveilla vanhemmat voivat tutustua toisiinsa, suunnitella vanhempaintoimikuntien toimintaa ja vaihtaa ajatuksia vapaammin päiväkodin henkilöstön kanssa. Molemmissa päiväkodeissamme toimii vanhempaintoimikunta, joskin niihin kaivataan lisää aktiivisia jäseniä mukaan suunnittelemaan toimintaa. Vanhempainiltoja järjestämme 1-2 kertaa toimintakauden aikana. Vanhempainilloissa vanhemmat osallistuvat toimintasuunnitelman tekemiseen. Tänä syksynä vanhempainilloissa on keskusteltu muun muassa siitä, mitä vanhemmat pitävät tärkeänä varhaiskasvatuksessa. Turvallisuus, lasten yksilöllinen kohtaaminen ja kaveritaidot nousivat vanhempien keskusteluissa esiin. Olemme huoltajiin yhteydessä myös sähköpostitse: ryhmät lähettävät viikko- ja kuukausikirjeitä, joissa he kertovat toiminnastaan. Suurimmalla osalla ryhmistämme on myös Instagram-tilit, joiden kautta huoltajat ja muut lasten läheiset pääsevät seuraamaan toimintaamme. Teemme yhteistyötä myös kiertävän erityislastentarhanopettajan, suomi toisena kielenä -opettajan, neuvolan, koulujen, lapsiperheiden perhetyön ja lastensuojelun kanssa Etunimi Sukunimi 19

20 Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen

21 Meillä aloittavat lapset voivat tutustua päivähoitoon yhdessä huoltajien tai läheisten kanssa 1-2 viikon ajan. Tutustumisjakson aikana pidämme aloituskeskustelun, jossa perhe saa kertoa lapsestaan ja me kerromme päivähoidon käytännöistä. Tarjoamme mahdollisuutta pitää aloituskeskustelu perheen kotona. Tutustumisen alussa annamme perheille infopaketin, jossa on tietoa päiväkotiemme tavoista ja vinkkejä päivähoidon aloitukseen. Järjestämme uusille perheille tutustumisiltapäivän kesäkuussa tarpeen mukaan. Lapset voivat tuoda päiväkotiin valokuvia perheestään. Lapsella voi olla mukanaan myös hänelle tärkeät turvalelut ja unilelut. Lapsen päivähoidossa aloittaminen on iso tapahtuma koko perheelle; vanhemmat voivat soittaa meille tai laittaa tekstiviestin, jos haluavat tietää, miten esim. lapsen aamupäivä on sujunut. Lapsen oltua päivähoidossa noin 1-1,5 kuukautta ryhmän lastentarhanopettaja pitää perheen kanssa lapsen vasukeskustelun. Ennen keskustelua ryhmän kasvattajat ovat tutustuneet lapseen ja havainnoineet häntä. Vasukeskustelussa vanhemmat kertovat lapsensa vahvuuksista ja kiinnostuksenkohteista. Vanhempien kanssa sovitaan yhdessä tavoitteet tulevalle toiminnalle. Myös lapsi itse osallistuu oman vasunsa laadintaan. Haastattelemme lasta, piirrämme hänen kanssaan ja selvitämme lapselle sopivilla tavoilla hänen mielipiteitään ja mielenkiinnonkohteitaan. Meille on tärkeää, että lapsi siirtyy turvallisesti myös ryhmästä toiseen. Lapsen vaihtaessa lapsiryhmää talon sisällä, lapsen vanhan ryhmän kasvattajat käyvät yhdessä lapsen kanssa tutustumassa uuteen ryhmään. Myös vanhemmat saavat käydä tutustumassa uuteen ryhmään yhdessä lapsensa kanssa. Vanhemmille tarjotaan mahdollisuus keskustella uuden ryhmän henkilöstön kanssa. Siirtymisiä ryhmästä toiseen tapahtuu eniten elokuussa toimintakauden alussa, mutta osa lapsistamme vaihtaa ryhmää myös kesken toimintakauden Etunimi Sukunimi 21

22 Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Maarianmaassa järjestetään Suomi 100-tapahtuma perheille Kamomillassa järjestetään Vihreä lippu/suomi 100-tapahtuma perheille keskiviikkona Osa ryhmistämme suorittaa lukudiplomit satuihin liittyen. Kaikki lapsiryhmämme vierailevat kirjastossa toimintakauden aikana. Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä, joissa toimintasuunnitelma tehdään. Vanhemmat ovat olleet mukana toimintasuunnitelman tekemisessä Maarianmaan vanhempainillassa 19.9 ja Kamomillan vanhempainillassa Vanhempainilloissa ryhmät ottivat vanhemmat toiminnan suunnitteluun mukaan eri tavoin. 22