Toiminnan ja talouden suunnittelu vuodeksi 2004 ja kaudeksi

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto Kasvatustieteellinen tiedekunta YT-kokous Johtoryhmä , 7 Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos Toiminnan ja talouden suunnittelu vuodeksi 2004 ja kaudeksi Sisältö: 1 Laitoksen tavoitesopimus 2 Ehdotus uuden tiedekunnan tehtäväksi ja toimintastrategiaksi 3 Laitoksen opetuksen laatu 4 Hanke-esitys

2 2 1 Laitoksen tavoitesopimus Laitoksen tehtävät ja tavoitteet Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen yhteiskunnallisesti merkittävä perustehtävä on laajaalaisten kotitalousopettajien ja käsityönopettajien (tekstiilityö) kouluttaminen kaikille koulutusasteille ja erilaisiin asiantuntijatehtäviin sekä laitoksen koulutusaloihin liittyvä opettajankoulutusta ja erityisasiantuntijuutta tukeva tutkimus. Laitoksen opetuksen tavoitteena on tutkinnon suorittaneiden korkeatasoinen pätevyys, joka palvelee muuttuvan yhteiskunnan tarpeita. Laitoksen keskeisenä tavoitteena kautena on vahvistaa ja kehittää laitoksen ominaisluonnetta taitojen ja tutkimuksen integroijana. Laitos on edelläkävijä ja uuden tiedon tuottaja kotitaloustieteen, käsityötieteen ja ainedidaktiikkaan painottuvan kasvatustieteen perus- ja soveltavassa tutkimuksessa ja opetuksessa. Kotitalousopettajan ja käsityönopettajan koulutuksissa painotetaan uusien tutkimustulosten soveltamista. Toiminta perustuu tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen osaamiseen sekä laaja-alaiseen kansalliseen ja kansainväliseen verkottumiseen. Peruskoulutus Syyslukukauden 2005 alussa tulee voimaan kaksiportainen tutkintorakenne. Siihen asti noudatetaan voimassa olevia tutkintovaatimuksia. Maisterikoulujen käynnistämisessä tehdään yhteistyötä sekä muiden vastaavien koulutusyksiköiden että uuden tiedekunnan laitosten kanssa. Maisterikoulut tuskin ennättävät käynnistyä suunnittelukauden aikana, mutta suunnittelun tulee olla loppusuoralla suunnittelukauden päätyessä. Taulukko 1. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksessa suoritetut maisterin tutkinnot sekä tutkintotavoitteet Kotit.op. Käsit.op. Käsityötieteen Tutkinnot vuosi koul.yks koul.yks. kokeilukoulutus yhteensä /tavoite / /60 * /60 * / /60 tilanne * Vuonna 2001 päättyneet aikaisempien tutkintovaatimusten mukaisten tutkintojen suoritusoikeudet ja opinnoissaan viivästyneille järjestetty ylimääräinen ohjaus sekä käsityöalan 1998 päättynyt kokeilukoulutusohjelma tuottivat tavanomaista enemmän tutkintoja. Näitä tutkintomääriä ei voida käyttää perusteina määriteltäessä normaaleja tutkintotavoitteita.

3 3 Tutkimus ja jatkokoulutus Laitoksen monitieteiset koulutusalat mahdollistavat monitahoisen verkottumisen. Laitos on mukana tiedekunnan Graduate School suunnittelussa, mutta näkee, että sen koulutusalojen tulisi olla niissä voimakkaammin esillä myös sisällöllisesti. Laitoksessa käynnistyneet ja käynnistyvät tutkimusprojektit (esim. taitoprojekti ja käsityönopetuksen verkkoyliopisto, KVY)antavat aiempaa paremmat mahdollisuudet jatko-opiskelijoiden sitouttamiseksi laitos- ja tiedekuntayhteisöön, mikä merkitsee jatko-opiskelijoiden saaman tuen ja ohjauksen vahvistumista. Taulukko 2. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksessa suoritetut jatkotutkinnot sekä tutkintotavoitteet Vuosi kotitalousop.koulutus käsityönop. koulutus yhteensä KT/FT KL KT/FT KL KT/FT KL Opiskelijamäärät Sisäänottokiintiöt pidetään entisellä tasolla. Erityisiä paineita kiintiöiden muuttaiseen ei työmarkkinaperustein ole. Koska kotitaloustieteen asiantuntijoilla on tarvetta monentyyppiseen profiloitumiseen, on kuitenkin käsityötieteen tapaan tarpeen luoda kiintiö, jonka puitteissa on mahdollisuus opiskella kotitaloustiedettä suorittamatta pedagogisia opintoja. Kiintiö otetaan aiempien suunnitelmien mukaisesti käyttöön samanaikaisesti uuden tutkintorakenteen kanssa. Siinä vaiheessa, kun uuden tutkintorakenteen edellyttämät järjestelyt ovat työn alla, otetaan pohdintaan myös tutkinnon täydentäjien asema suhteessa muihin maisterintutkintoa suorittaviin. Taulukko 3. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen toteutunut sisäänotto sekä sisäänottosuunnitelma (kiintiöt) kotitalousopettajakoulutus perustutk, kotit.op perustutkinto, kotit.tiede 3 3 tutkinnon täydentäjät/maist.k käsityönopettajakoulutus perustutkinto, käsit.op perustutkinto, käsit.tiede tutkinnon täydentäjät/maist.k yhteensä

4 4 Opiskelija- ja opettajavaihto Opiskelija- ja opettajavaihto jatkuu pääosin nykyisessä laajuudessaan (Sokrates, Nordplus ja erillisratkaisut). Vaihtoa hankaloittaa se, että eurooppalaisessa koulutusjärjestelmässä laitoksen koulutusaloilla suoritetaan pääasiassa alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto, mikä vaikuttaa kurssitarjontaan. Saapuvien vaihto-opiskelijoiden opiskelua pyritään helpottamaan antamalla vieraskielistä opetusta ja käyttämällä tieto- ja viestintäteknologiaa. Vaihtoa pyritään kehittämään sisällöllisesti osallistumalla vaihtoyliopistojen välisiin hankkeisiin, joiden tavoitteena on saada aikaan yhteistä opetus- tai oppimateriaalitarjontaa. Opettajavaihto kytketään perusopetukseen. Taulukko 4. Toteutunut opiskelija- ja opettajavaihto ja vaihtoonlähtötavoitteet Lähteneet opiskelijat Saapuneet opiskelijat Lähteneet opettajat Saapuneet opettajat Yhteiskunnallinen tehtävä Laitoksen tehtävänä on osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun koulutusalojensa näkökulmista sekä koulutusalojensa kehittämiseen mm. tuottamalla tutkimustietoa ja oppimateriaalia. Laitoksen ominaisluonteen tuomiseksi entistä näkyvämmäksi ja vaikuttavammaksi yhteiskunnassa kehitetään arviointijärjestelmä, jolla voidaan arvioida laitoksen toiminnan arvostusta yleisessä mielipiteessä, laitoksen opettajakunnan osallistumista yhteiskunta-, koulutus- ja tiedepoliittiseen työhön sekä yleensä yhteiskunnalliseen toimintaan. 2 Ehdotus uuden tiedekunnan tehtäviksi ja toimintastrategiaksi Tehtävät Uuden tiedekunnan tehtävänä on Inhimillisen toiminnan, ihmisen kehityksen ja kasvun sekä yhteiskunnan sivistys- ja kulttuuritehtävän edistäminen Alan taitoihin ja asiantuntijuuteen kuuluvan osaamisen tieteellinen ja pedagoginen korkeatasoisuus ja ajanmukaisuus Toimintaympäristöjen tuntemus ja niiden muutokseen vaikuttaminen. Laitoksen näkökulmasta tiedekunnan erityistehtävänä on vahvistaa opettajankoulutusta ja tukea kotitaloustieteen, käsityötieteen ja ainedidaktiikkaan painottuvan kasvatustieteen opetusta ja tutkimusta. Laitoksen substanssiopetukseen ja tutkimukseen panostaminen on erittäin tärkeätä, koska mikään muu laitos Helsingin yliopistossa ei kanna vastuuta kotitalous- ja käsityötieteiden laaja-alaisesta opettamisesta. Laitoksen erityisasiantuntijuus taitojen ja tutkimustiedon integroijina tulee turvata ja saattaa täysimittaisesti koko tiedekunnan käyttöön.

5 5 Laitoksessa toteutetun kyselyn perusteella yliopiston strategiassa mainitut kehittämiskohteet painottuivat seuraavasti: Tärkeysjärjestys Kehittämiskohde strategian mukaisesti numeroituna Tutkintojen kehittäminen Tutkimuslähtöinen opetus Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi Rajat ylittävän yhteistyön lisääminen tutkimuksessa ja opetuksessa Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Perustutkimuksen aseman vahvistaminen Aineenopettajakoulutus Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen Kansainvälistyminen Kaksikielisyys On huomattava, että osa mainituista kehittämiskohteista oli edellisen suunnittelukauden aikana laitoksen kehittämistyön painoalueita, joten niillä suunnitelmallinen työ on käynnissä. Perustutkimuksen aseman vahvistaminen Tiedekunnan edustamilla aloilla perus- ja soveltavan tutkimuksen raja on liukuva. Tiedekunta tukee sekä koulutusalojensa moninaisuuden tuottamia synergiaetuja hyväkseen käyttävää tutkimusta että laitosten erityispiirteitä korostavaa tutkimusta. Tukemismuotoja ovat mm. riittävä perusrahoitus, hankerahoitus ja asiantuntija-apu. Tutkimuslähtöinen opetus Opettajille luodaan mahdollisuudet toimia tutkijoina opetustyön ohella. Osa opetuksesta voidaan suunnitella tutkimusta palvelevaksi, jolloin opiskelijat saavat mahdollisuuden osallistua tutkimustyöhön jo opiskelujen alkuvaiheessa. Rajat ylittävän yhteistyön lisääminen tutkimuksessa ja opetuksessa Tiedekunnan monialaisuus on hyvä pohja tutkimushankkeiden suunnitteluun. Rakennetaan pro gradu yhteistyötä laitosten välillä. Tiedekunnan on huolehdittava opiskelijoiden sivuainemahdollisuuksista tiedekunnan sisällä ja tiedekuntien ja yliopistojen välillä kansallisesti ja kansainvälisesti. Yhteistyötä tiedekunnan ulkopuolella olevien tutkimusyhteisöjen kanssa lisätään järjestelmällisesti. Tutkintojen kehittäminen Kaksiportaista tutkintoa rakennettaessa käytetään hyväksi tiedekunnan mahdollisuuksia monialaisten maisterikoulujen perustamiseen. Opintojen mitoitusta yhdenmukaistetaan. Muodostetaan jatkumo peruskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen välille ja jatkotutkinnon suorittamismahdollisuutta täydennyskoulutukseen kytkettynä selvitetään.

6 6 Aineenopettajakoulutus Laitos jatkaa opettajankoulutuksessa substanssitieteen ja pedagogisten opintojen integroivaa koulutusmallia. Laitoksen näkökulmasta on tärkeätä, että pedagogisten valmiuksien hankkimisen rinnalla turvataan riittävä aineenhallinnan kehittyminen. Laitoksen koulutusalojen kohdalla on havaittavissa, että opiskelunsa aloittavien aineenhallinnan taso on sekä koulutusjärjestelmässä tapahtuneiden muutosten että yhteiskunnassa valinneiden kehityssuuntien vuoksi heikentynyt. Kenttäkouluverkostoa laajennetaan ja rakennetaan yhteistyömuotoja. Opiskelijoille turvataan mahdollisuus suorittaa harjoittelua myös kenttäkouluissa. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yhteiskunnan tarpeet otetaan huomioon opetuksen ja tutkimuksen suunnittelussa. Tiedekunta ottaa yhteiskunnallisessa keskustelussa nykyistä aktiivisemman roolin ja käyttää siinä hyväkseen monialaista asiantuntijuuttaan. Tiedekunnan monialaisen asiantuntijuuden on hyvä näkyä yhteiskunnassa. Vaikuttajuutta painotetaan osallistumalla koululaitoksen ja muun työelämän kehittämiseen sekä ihmisen hyvinvoinnin edistämishankkeisiin. Tiedekunta osallistuu aktiivisesti myös sosiaalisten innovaatioiden tuottamiseen. Kaksikielisyys Laitoksen koulutusaloilla ruotsinkielinen opetus tapahtuu Åbo Akademissa eikä ruotsinkielisen opetuksen järjestämiseen nähdä tarvetta. Kieliyhteistyötä ruotsinkielisten koulutusyksiköiden kanssa kuitenkin tiivistetään, niin että kaksiportaisen tutkintorakenteen tultua voimaan opiskelijoiden on mahdollista käyttää tehokkaammin hyväkseen kaikkien koulutusyksiköiden tarjontaa. Kotikansainvälistyminen Uusi tiedekunta tukee henkilökunnan ja opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta hoitamalla sopimukset ja järjestelyt keskitetysti. Tiedekunta järjestää vieraskielistä opetusta siten, että eri koulutusalojen opiskelijat voivat käyttää sitä vapaasti hyväkseen. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä lisätään ja monipuolistetaan sekä opetuskäytön, tutkimuksen että hallinnon alueilla. Tämä merkitsee ennen muuta riittävien resurssien varaamista laitteistojen ylläpitoon, tukihenkilöiden palkkaamiseen ja henkilöstön jatkuvaan kouluttamiseen. Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi Uusi tiedekunta panostaa sekä henkilöstön että opiskelijoiden jaksamiseen antamalla mahdollisuudet toimivan työympäristön rakentamiseen ja kannustavan ilmapiirin luomiseen. Opiskelijoiden ja henkilöstön työn kuormittavuuden arviointi toteutetaan.

7 7 3 Opetuksen laatu Opetuksen laadun itsearviointi Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen opetuksen tavoitteena on tutkinnon suorittaneiden korkeatasoinen pätevyys, joka palvelee muuttuvan yhteiskunnan tarpeita. Laitoksen keskeisenä tavoitteena kautena on vahvistaa ja kehittää laitoksen ominaisluonnetta käytännön taitojen ja tutkimuksen integroijana. Laitos on edelläkävijä ja uuden tiedon tuottaja kotitaloustieteen, käsityötieteen ja ainedidaktiikkaan painottuvan kasvatustieteen perus- ja soveltavassa tutkimuksessa sekä opetuksessa. Kotitalousopettajan ja käsityönopettajan koulutuksissa painotetaan uusien tutkimustulosten soveltamista. Toiminta perustuu tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen osaamiseen sekä laaja-alaiseen kansalliseen ja kansainväliseen verkottumiseen. Kehittämisen painoalueet Edellisen suunnittelukauden aikana erityisiä kehittämisen painoalueita olivat Aineenopettajakoulutus Tieto- ja viestintäteknologia Henkilöstön hyvinvointi. Painoalueiden kehittämisessä on päästy hyvään alkuun ja panostus jatkuu edelleen. Arvioitaessa nykytilaa Helsingin yliopiston laatumatriisin avulla voidaan todeta, että laitoksen opetuksen laatutaso on keskimäärin varsin hyvä ja kehittämishalu on ilmeinen. Joillakin matriisin laatualueella laitoksen opetus on lähellä huippulaatua, joskin useimmilla alueilla laatu voidaan määritellä hyväksi tai kehittyväksi. Itsearviointimatriisi on seuraavilla sivuilla. On kuitenkin huomattava, että matriisin kriteerit sopivat monessa kohdin varsin huonosti laitoksen opetukseen, jonka monimuotoisuutta ne eivät kata. Itsearvioinnin perusteet esitetään liitteessä. Laadun kehittämisen painoalueet suunnittelukaudella Laitokselle on keväällä nimetty laadun kehittämisryhmä, joka on valinnut painoalueet täksi suunnittelukaudeksi Helsingin yliopiston strategiasta vuosille Painoalueet ovat seuraavat: Tutkintojen kehittäminen. Vuoden 2005 syyslukukauden alussa voimaan tulevan kaksiportaisen tutkintorakenteen sisältämien opintojen suunnittelutyö on aloitettu yhteistyössä muiden vastaavien koulutusyksiköiden kanssa. Laitoksen voimavarat keskitetään perusteellisen ydinainesanalyysin tekemiseen. Systemaattisena analysointimenetelmänä on jo kokeiltu delfoi-menetelmää ja sitä kehitetään edelleen, niin että sen avulla voidaan selvittää tieto- ja taitoalueiden ydinaines ja määritellä kehittämistavoitteet. Tutkimuslähtöinen opetus. Opetuksen tutkimuslähtöisyyttä vahvistetaan. Tutkimuslähtöisyys koostuu tutkimustradition tuntemuksesta, uuden tiedon saattamisesta opetettavaan muotoon, tiedon soveltamisesta käytännön

8 8 tilanteissa. Keskeisiä osaamisalueita ovat tieteellinen ajattelu, käsitteistäminen ja työprosessin hallinta sekä kyky kyseenalaistaa ja arvioida tietoa. Suunnittelukauden aikana kehitetään kriteeristö, jolla arvioidaan laitoksen opetuksen tieteellisyyttä, opiskelija-arviointia tieteellisin perustein sekä opiskelijapalautetta opetuksen vaikutuksesta oppimiseen. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Laitoksen ominaisluonteen tuomiseksi entistä näkyvämmäksi ja vaikuttavammaksi yhteiskunnassa kehitetään arviointijärjestelmä, jolla voidaan arvioida laitoksen toiminnan arvostusta yleisessä mielipiteessä, laitoksen opettajakunnan osallistumista yhteiskunta-, koulutus- ja tiedepoliittiseen työhön sekä yleensä yhteiskunnalliseen toimintaan.. ITSEARVIOINTIMATRIISI Laatu- tai tulosalue Opetuksen ja tutkimuksen yhteys Välttävä laatu ja tulos Kehittyvä laatu ja tulos Hyvä laatu ja tulos Huippulaatu ja erinomainen tulos Opetus, opiskelu ja tutkimus Pedagogiikan tutkimus opetuksen tukena Opetuksen tavoitteet Opetuksen tavoitteet ja ydinaines Opiskelijakeskeisyys Opetustoiminnan johtaminen Opetustoiminnan strategiatyö Opetuksen laadunvarmistus Koulutuksen suunnittelu ja opetussuunnitelmatyö Opetusansiot virkojen täytössä Opetuksen kehittämishankkeet Kansainvälisyys Opetuksen toteutus

9 9 Opetusmenetelmät Oppimisen ohjaus ja henkilökohtainen palaute Opinto-ohjaus ja neuvonta Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Oppimateriaalit Työelämäyhteydet Oppimistulokset Ydinaineksen osaaminen Oppimaan oppiminen Tenttijärjestelmät ja oppimisen arviointi Suoritusten arvostelukriteerit Resurssit Henkilöstöresurssit Opettajien pedagog. osaaminen Tilat ja laitteet Opiskelijarekrytointi Palaute ja seuranta Opiskelijapalaute Työelämäpalaute Työllistymisen seuranta Jatko-opiskelu Jatko-opiskelijoiden rekrytointi ja asema Ohjaus ja opetustarjonta Tutkijakoulut ja jatkokoulutusyhteistyö

10 10 On huomattava, että arviointi on suhteellista. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen henkilöstö koostuu opetuksen ammattilaisista, joista useimmilla on opettajakoulutus. Itsearviointi on todennäköisesti tiukempaa kuin se olisi, jos laitoksen tehtäviin ei kuuluisi opettajaksi opettaminen. 4 Hanke-esitys Käynnistetty Taito-hanke on osa käyttäytymistieteellisen tiedekunnan yhteistä opettamisen ja oppimisen hanketta. Se suuntautuu erityisesti kotitaloudellisten ja käsityötaitojen opettamiseen ja oppimiseen niin yliopistollisessa opettajankoulutuksessa kuin peruskoulussa sekä näiden taitojen luonteen ymmärtämiseen osana kulttuurista ja yhteiskunnallista osaamista jokapäiväiseen arkeen kietoutuneena. Hanke-esitys liitteenä. (Liite 2.)