Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos. Opetuksen laadun itsearviointi 2003

Transkriptio

1 Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos Opetuksen laadun itsearviointi 2003

2 2 Opetuksen laadun itsearviointi Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen opetuksen tavoitteena on tutkinnon suorittaneiden korkeatasoinen pätevyys, joka palvelee muuttuvan yhteiskunnan tarpeita. Laitoksen keskeisenä tavoitteena kautena on vahvistaa ja kehittää laitoksen ominaisluonnetta taitojen ja tutkimuksen integroijana. Laitos on edelläkävijä ja uuden tiedon tuottaja kotitaloustieteen, käsityötieteen ja ainedidaktiikkaan painottuvan kasvatustieteen perusja soveltavassa tutkimuksessa sekä opetuksessa. Kotitalousopettajan ja käsityönopettajan koulutuksissa painotetaan uusien tutkimustulosten soveltamista. Toiminta perustuu tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen osaamiseen sekä laaja-alaiseen kansalliseen ja kansainväliseen verkottumiseen. Kehittämisen painoalueet Edellisen suunnittelukauden aikana erityisiä kehittämisen painoalueita olivat Aineenopettajakoulutus Tieto- ja viestintäteknologia Henkilöstön hyvinvointi. Painoalueiden kehittämisessä on päästy hyvään alkuun ja panostus jatkuu edelleen. Arvioitaessa nykytilaa Helsingin yliopiston laatumatriisin avulla voidaan todeta, että laitoksen opetuksen laatutaso on keskimäärin varsin hyvä ja kehittämishalu on ilmeinen. Joillakin matriisin laatualueella laitoksen opetus on lähellä huippulaatua, joskin useimmilla alueilla laatu voidaan määritellä hyväksi tai kehittyväksi. Itsearviointimatriisi on seuraavilla sivuilla. On kuitenkin huomattava, että matriisin kriteerit sopivat monessa kohdin varsin huonosti laitoksen opetukseen, jonka monimuotoisuutta ne eivät kata. Itsearvioinnin perusteet esitetään liitteessä. Laadun kehittämisen painoalueet suunnittelukaudella Laitokselle on keväällä nimetty laadun kehittämisryhmä, joka on valinnut painoalueet täksi suunnittelukaudeksi Helsingin yliopiston strategiasta vuosille Painoalueet ovat seuraavat: Tutkintojen kehittäminen. Vuoden 2005 syyslukukauden alussa voimaan tulevan kaksiportaisen tutkintorakenteen sisältämien opintojen suunnittelutyö on aloitettu yhteistyössä muiden vastaavien koulutusyksiköiden kanssa. Laitoksen voimavarat keskitetään perusteellisen ydinainesanalyysin tekemiseen. Systemaattisena analysointimenetelmänä on jo kokeiltu delfoi-menetelmää ja sitä kehitetään edelleen, niin että sen avulla voidaan selvittää tieto- ja taitoalueiden ydinaines ja määritellä kehittämistavoitteet. Tutkimuslähtöinen opetus. Opetuksen tutkimuslähtöisyyttä vahvistetaan. Tutkimuslähtöisyys koostuu tutkimustradition tuntemuksesta, uuden tiedon saattamisesta opetettavaan muotoon, tiedon soveltamisesta käytännön tilanteissa. Keskeisiä osaamisalueita ovat tieteellinen ajattelu, käsitteistäminen ja työprosessin hallinta sekä kyky kyseenalaistaa ja arvioida tietoa.

3 3 Suunnittelukauden aikana kehitetään kriteeristö, jolla arvioidaan laitoksen opetuksen tieteellisyyttä, opiskelija-arviointia tieteellisin perustein sekä opiskelijapalautetta opetuksen vaikutuksesta oppimiseen. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Laitoksen ominaisluonteen tuomiseksi entistä näkyvämmäksi ja vaikuttavammaksi yhteiskunnassa kehitetään arviointijärjestelmä, jolla voidaan arvioida laitoksen toiminnan arvostusta yleisessä mielipiteessä, laitoksen opettajakunnan osallistumista yhteiskunta-, koulutus- ja tiedepoliittiseen työhön sekä yleensä yhteiskunnalliseen toimintaan. ITSEARVIOINTIMATRIISI Laatu- tai tulosalue Opetuksen ja tutkimuksen yhteys Välttävä laatu ja tulos Kehittyvä laatu ja tulos Hyvä laatu ja tulos Huippulaatu ja erinomainen tulos Opetus, opiskelu ja tutkimus Pedagogiikan tutkimus opetuksen tukena Opetuksen tavoitteet Opetuksen tavoitteet ja ydinaines Opiskelijakeskeisyys Opetustoiminnan johtaminen Opetustoiminnan strategiatyö Opetuksen laadunvarmistus Koulutuksen suunnittelu ja opetussuunnitelmatyö Opetusansiot virkojen täytössä Opetuksen kehittämishankkeet Kansainvälisyys Opetuksen toteutus Opetusmenetelmät Oppimisen ohjaus ja henkilökohtainen palaute

4 4 Opinto-ohjaus ja neuvonta Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Oppimateriaalit Työelämäyhteydet Oppimistulokset Ydinaineksen osaaminen Oppimaan oppiminen Tenttijärjestelmät ja oppimisen arviointi Suoritusten arvostelukriteerit Resurssit Henkilöstöresurssit Opettajien pedagoginen osaaminen Tilat ja laitteet Opiskelijarekrytointi Palaute ja seuranta Opiskelijapalaute Työelämäpalaute Työllistymisen seuranta Jatko-opiskelu Jatko-opiskelijoiden rekrytointi ja asema Ohjaus ja opetustarjonta Tutkijakoulut ja jatkokoulutusyhteistyö On huomattava, että arviointi on suhteellista. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen henkilöstö koostuu opetuksen ammattilaisista, joista useimmilla on opettajakoulutus. Itsearviointi on todennäköisesti tiukempaa kuin se olisi, jos laitoksen tehtäviin ei kuuluisi opettamaan opettaminen.

5 5 Liite Itsearvioinnin perustelut

6 6 Sisällys 1 Opiskelun luonne 2 Opetuksen ja tutkimuksen yhteys Opetus, opiskelu ja tutkimus Pedagogiikan tutkimus opetuksen tukena 3 Opetuksen tavoitteet Opetuksen tavoitteet ja ydinaines Opiskelijakeskeisyys 4 Opetustoiminnan johtaminen Opetustoiminnan strategiatyö Opetuksen laadunvarmistus Koulutuksen suunnittelu ja opetussuunnitelmatyö Opetusansiot virkojen täytössä Opetuksen kehittämishankkeet Kansainvälisyys 5 Opetuksen toteutus Opetusmenetelmät Oppimisen ohjaus ja henkilökohtainen palaute Opinto-ohjaus ja neuvonta Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Oppimateriaalit Työelämäyhteydet 6 Oppimistulokset Ydinaineksen osaaminen Oppimaan oppiminen Tenttijärjestelmät ja oppimisen arviointi Suoritusten arvostelukriteerit 7 Resurssit Henkilöstöresurssit Opettajien pedagoginen osaaminen Tilat ja laitteet Opiskelijarekrytointi 8 Palaute ja seuranta Opiskelijapalaute Työelämäpalaute Työllistymisen seuranta 9 Jatko-opiskelu Jatko-opiskelijoiden rekrytointi ja asema Ohjaus ja opetustarjonta Tutkijakoulut ja jatkokoulutusyhteistyö Erikoistumiskoulutus

7 7 1 Opiskelun luonne Vuonna 1998 perustetun kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen opiskelijat valmistuvat kotitalouden opettajiksi ja käsityön (tekstiilityö) opettajiksi. Laitoksessa on kolme pääainetta: kotitaloustiede, käsityötiede ja kasvatustiede. Jotta opiskelijat saavat opettajan pätevyyden, kotitaloustieteellä/käsityötieteellä ja kasvatustieteellä on määrälliset sidonnaisuudet. Kotitaloustai käsityötiedettä pääaineena opiskelevien on opiskeltava tietty määrä kasvatustiedettä ja kasvatustiedettä pääaineena opiskelevien tietty määrä kotitalous- tai käsityötiedettä, jotta he saavat opettajan kelpoisuuden. Edellä mainitut sidonnaisuudet ovat lakisääteisiä, ja pääainevalinta sanelee sivuaineopintojen ja vapaasti valittavien opintojen määrän. Eriasteisten oppilaitosten lisäksi kotitalousopettajat ja käsityön opettajat sijoittuvat mm. teollisuuden, kaupan, tuotekehityksen, neuvonnan ja laitostalouden tarjoamiin tehtäviin. Opinnot on järjestetty niin, että maisterin tutkinto on mahdollista suorittaa viidessä vuodessa. Valtaosa opintonsa aloittaneista (noin 75 %) myös valmistuu. Valmistumista viivyttävät jossain määrin työssä käynti ja naisvaltaisten alojen äitiyslomat, mutta useimmat suorittavat opintonsa liki pitäen suositusajassa. 2 Opetuksen ja tutkimuksen yhteys Opetus, opiskelu ja tutkimus Laitoksen opiskelu on monimuotoista. Opetusmuotoja ovat luennot, yksilölliset ja ryhmäharjoitustyöt, seminaarit, opetusharjoittelu sekä itsenäinen kirjallisuuden lukeminen ja raporttien laadinta. Opetusharjoittelu säätelee muun opetuksen ajoitusta. Koska opiskelemaan tulevien aineenhallinta on usein varsin heikkoa, alkuvaiheen opetus on monessa tapauksessa käytännön työn opettelua. Joidenkin opintojaksojen yhteydessä siihen kytketään mukaan tutkimuksellisuus, mutta mm. turvallisuussyistä se ei ole aina mahdollista: monenlaisia toimintoja mahdollistavan koneen käytön opetteluun on voitava keskittyä ilman siihen liittyvän muun tehtävän tuomaa lisäkuormaa. Tutkimuksellinen ote on mukana useilla opintojaksoilla opintojen alkuvaiheesta asti. Selville ottaminen, päättely, käsitteellistäminen ja kyseenalaistaminen pyritään saamaan luontevaksi opiskelutavaksi. Esimerkiksi jo ensimmäisen kurssin opiskelijat tuottavat harjoitustyönä pienimuotoisen tutkimuksen Kotitaloustyön tutkimisen perusteet opintojaksolla. Mahdollisuuksien mukaan opettajat integroivat kurssejaan omiin tutkimushankkeisiinsa. Osa opiskelijoista tekee pro gradu työnsä laitoksen hankkeessa. Kasvatustieteen proseminaari on kytketty praktikumiin, jolloin aineisto kerätään omasta opetuksesta. Opiskeluun liittyy taidon ja opettamisen opettelu. Opettajat osallistuvat ahkerasti alansa kansainvälisiin konferensseihin ja tutustuvat ulkomaisiin lehtiin, ja uusin tieto pyritään kytkemään tavalla tai toisella opintojaksoihin mukaan. Professorit osallistuvat opetukseen opintojen alusta asti. Toiminta vanhoissa ja huonokuntoisissa tiloissa, joissa tvt-mahdollisuudet olivat puutteelliset, asetti aiemmin +omat rajoituksensa niin opetuksen kuin tutkimuksenkin toteuttamiselle. Laitoksella on kuitenkin selvä näkemys siitä, että samalla kuin opiskelijoiden aineenhallinta on saatava vastaamaan työelämän vaatimuksia, opiskeluun on liitettävä myös tutkivan oppimisen näkökulma, tutkimuksellisuuden merkityksen ymmärtäminen ja valmius etsiä tietoa vieraskielisestä materiaalista. Uudet tilat antavat tähän hyvät edellytykset. Niiden suomat

8 8 mahdollisuudet on jo otettu huomioon, ja käynnissä olevia tutkimuksia on niiltä osin monipuolistettu. Tutkimuksen kohteeksi on otettu mm. virtuaaliyhteistyö opetuksessa toisen vastaavan koulutusyksikön kanssa. Henkilöstöltä vaaditaan kuitenkin melkoisia ponnistuksia, jotta opetus saadaan muokatuksi kohtuuajassa uusien tilojen mukaiseksi. Pedagogiikan tutkimus opetuksen tukena Suurin osa opettajista on osallistunut yliopistopedagogiseen koulutukseen ja soveltanut siinä saamiaan tietoja omaan opetukseensa. Lähes kaikilla on opettajan pätevyys. Opettajat ovat innokkaita kokeilemaan erilaisia opetusmenetelmiä ja liittämään kokeilut omien tutkimustensa osaksi. Monet opettajat ovat esitelleet opetuskokeilujaan sekä kotimaisissa että kansainvälisissä julkaisuissa. Niistä on tekeillä myös väitöskirjoja. (Silpa Maria Pöntinen, Sari Kivilehto, Katriina Sulonen.) Laitoksen henkilöstöä on ollut myös ulkomaisen teoksen tekijäkunnassa. (Terttu Tuomi-Gröhn Yrjö Engeström Between School at Work. New Perspectives on Transfer and Boundary Crossing. Pergamon Press.) Erja Syrjäläisen, Marja Myllykankaan ja Ulla-Maija Salon väitöskirjat antavat käsitteellisiä ja teoreettisia valmiuksia kehittää opettajaksi opiskelevien pedagogista ajattelua. 3 Opetuksen tavoitteet Opetuksen tavoitteet ja ydinaines Opetuksen tavoitteet ja opetussuunnitelmat on kirjattu opinto-oppaaseen. Opetuksen tarkoituksenmukaisuudesta ja opintojen sisällöstä keskustellaan pitkin vuotta. Laitos järjestää kuukausittain suunnittelupäiviä, jolloin myös opetus on tavalla tai toisella esillä. Opintoohjelmaa laadittaessa on ajoittain kutsuttu laitokselle kentällä erilaisissa tehtävissä toimivia opettajia ja kuultu heidän näkemyksiään siitä, mihin suuntaan opintoja pitäisi kehittää ja mitä asioita tulisi ennen muuta painottaa. Vuosittain heitä kutsutaan kertomaan opiskelijoille, mihin opinnoissa tulisi panostaa, jos aikoo työhön tietylle toimintasektorille. Nämä tilaisuudet toimivat samalla opetuksen suunnittelijoille erinomaisina heijastimina siitä, mitä työmarkkinat odottavat. Työmarkkinatilannetta ja erilaisiin tehtäviin sijoittumista seurataan alan liittojen kautta. Varsinaista ydinainesanalyysiä ei laitoksella ole yhteisesti tehty, vaan jokainen opettaja on sidosryhmiensä kautta pohtinut asiaa omien opintojaksojensa osalta. Näin on haluttu taata se, että opetus vastaa mahdollisimman hyvin työelämän vaatimuksia. Edellä mainitut työelämässä toimivien puheenvuorot ovat antaneet siihen omaa vahvistustaan. Laitos on kuitenkin aloittanut ydinainesanalyysin tekemisen, ja siinä on otettu huomioon myös työelämän ja tulevaisuuden näkökulma. Tässä kohden tavoitteena on yhteistyö vastaavien koulutusyksiköiden kanssa, jotta toisaalta eri yksiköissä suoritettujen opintojen hyväksikäyttö kaksiportaisessa tutkinnossa on joustavaa, toisaalta kunkin yksikön vähäisten opetusresurssien käyttö yhteiseksi hyväksi tehostuu. Tätä varten on saatu opetusministeriön rahoitusta. Yliopiston ulkopuolisen näkemyksen hyväksikäyttö on erittäin tarpeellista uuden tutkintorakenteen valmistelussa. Koska kotitalousopettajat ja käsityön opettajat ovat useimmissa maissa alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita ja Suomi puolestaan kyseessä olevilla koulutusaloilla yksi esimerkkimaa maailmassa, kansainvälinen vertailutieto ei auta suuresti opintojen kehittämisessä. Alemmasta korkeakoulututkinnosta puuttuu tutkimuksellinen näkökulma, jota omassa koulutuksessa pyritään jatkuvasti voimistamaan, niin että valmistuvilla maistereilla on

9 9 sekä tarkoituksenmukainen aineenhallinta että tutkimuksen kautta saatu valmius hankkia asianmukaista lähdetietoa ja aineistoa sekä suhtautua kriittisesti alan ilmiöhin. Opiskelijakeskeisyys Opetuksen suunnittelussa ovat opiskelijat mukana. Tutkintovaatimuksia suunniteltaessa kuullaan opiskelijoiden toivomuksia, ja työryhmässä on opiskelijaedustus. Lukukausittain järjestetään keskustelutilaisuus, jossa opiskelijat voivat esittää opiskeluun liittyviä toivomuksiaan niin opintojaksojen sisällön kuin muiden järjestelyjenkin osalta. Nämä toivomukset pyritään ottamaan huomioon seuraavia tutkintovaatimuksia, opinto-oppaita ja lukujärjestyksiä rakennettaessa ja aiemminkin, jos se on mahdollista. Opetusmenetelmät pyritään saamaan mahdollisimman aktivoiviksi, ja opettajat kouluttautuvat jatkuvasti tarkoituksenmukaisten ja vaihtelevien opetusmenetelmien löytämiseksi. Opettajat konsultoivat tässä mielessä myös toisiaan ja antavat toisilleen palautetta. Joillakin kursseilla opiskelija saa henkilökohtaista palautetta, joillakin kursseilla he arvioivat myös toistensa suorituksia. Opiskelijat voivat tietyissä rajoissa käyttää vaihtoehtoisia suoritustapoja. Käytännön työntekoa edellyttävillä opintojaksoilla rajoittavina tekijöinä ovat kuitenkin etenkin alan aikaisempaa koulutusta omaamattomien kohdalla mm. turvallisuus- ja raaka-ainehankintanäkökohdat, laitteiston määrä ja laatu sekä käytettävissä oleva aika. Koska tavoitteena on laadukas osaaminen ja perusteiden ymmärtäminen, tilanteen kokonaishallinnan arviointi edellyttää opiskelijan työnteon tarkkailua ja puuttumista siihen, jos turvallisuus tai kelvollinen työtulos alkavat vaarantua. Sen sijaan monet luentokurssit voidaan suorittaa essee- tai onglmanratkaisutehtävinä. Osa kursseista on mahdollista suorittaa ajallisesti joustavana verkkoopiskeluna sekä työharjoitteluna, josta laaditaan raportti. Niille opiskelijoille, joilla on alan muu tutkinto sekä opettajan pedagogiset opinnot suoritettuina, tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma. Tällöin pyritään mahdollisimman suureen joustavuuteen, jotta opiskelija saa lisäpätevyyttä juuri sillä alueella, jonka takia hän on ryhtynyt lisäopintoihin. Koska opiskelu sisältää varsin paljon itsenäistä työskentelyä ja aikataulutusta on joidenkin opintojaksojen osalta mahdollista säätää henkilökohtaisten tarpeiden mukaan, opiskelijakeskeisyyttä voidaan pitää suhteellisen suurena. Opetusharjoittelun edellytyksenä on kuitenkin tiettyjen opintojaksojen suorittaminen, ja harjoitteluun pääsy riippuu koulujen aikatauluista, joten täysin vapaa opintojen suunnittelu ei ole mahdollista. 4 Opetustoiminnan johtaminen Opetustoiminnan strategiatyö Laitos on tutustunut yliopiston strategioihin ja tarkastellut niitä oman koulutuksensa näkökulmasta. Laitoksen omaa opetuksen strategiaa on pohdittu yliopiston strategiaan liittyvän keskustelun yhteydessä sekä keskusteltaessa uuden tiedekunnan perustamistyöryhmän muistiosta. Strategiatyö on näin käynnistetty ja liittyy laatutyöhön. Laitoksella on koulutuksittain sovittu, kutka ovat vastuuhenkilöitä erilaisissa koulutuksen toteuttamiseen ja sitä

10 10 koskeviin järjestelyihin liittyvissä asioissa. Osittain opetustoiminnan strategia liittyy laitoksen tvt-strategiaan. Opetuksen laadunvarmistus Opettajat keräävät palautetta opintojaksoista oman työnsä kehittämiseksi. Osaksi käytetään lomakkeita, osaksi keskustellaan asiasta opiskelijoiden kanssa tai käytetään sähköistä palautejärjestelmää. Se on kuitenkin vain yksi varmistustaso. Toisinaan käytetään vertaisvarmistusta. Lukukausittaisissa laitoksen keskustelutilaisuuksissa opiskelijoilla on mahdollisuus esittää näkemyksiään opetuksen laatuun liittyvissä asioissa. Olennainen varmistusnäkökohta on koulutuksen tarkoituksenmukaisuus yhteiskunnan kannalta, mihin on ryhdytty miettimään keinoja. Varsinaista laatujärjestelmää ei toistaiseksi ole. Koulutuksen suunnittelu ja opetussuunnitelmatyö Tutkinto koostuu laajahkojen aihekokonaisuuksien opiskelusta. Kukin aihealue muodostaa kiinteän kokonaisuuden, jonka toteuttaminen edellyttää opettajien yhteistyötä ja yhteistä suunnittelua. Kotitalousopettaja- ja käsityön opettajakoulutuksen didaktikot tekevät omalla alueellaan tiivistä yhteistyötä. Laitoksen suunnittelupäivien yhteydessä keskustellaan opintojen sisällöistä ja ajoituksesta. Tällöin opettajat myös kertovat toisilleen kokeiluistaan ja niiden yhteydessä saamistaan kokemuksista sekä esittelevät laatimaansa oppimateriaalia. Opetusohjelma pyritään suunnittelemaan niin, että laitoksen sisäiset esteet opintojaksojen tarkoituksenmukaiseen suorittamiseen ovat mahdollisimman vähäiset. Joitakin opintojaksoja toteutetaan virtuaaliyhteistyössä toisten yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa, mikä edellyttää suunnitteluyhteistyötä myös laitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa. Laitos ei järjestä itse sellaisia opintokokonaisuuksia, jotka on mahdollista hankkia JOO-opintojen kautta. Opiskelijat ovat jossain määrin mukana opetussuunnitelmatyössä. Opiskelijoiden osallistuminen organisoidaan ainejärjestöjen kautta. Opiskelijoita on syytä aktivoida enemmän opetussuunnitelmatyöhön. Koulutuksen suunnittelu koetaan varsin haasteelliseksi, koska laitoksesta valmistuneiden tuleva työkenttä on laaja. Kaksiportaisen tutkinnon kehittelyssä pyrkimyksenä on tehdä yhteistyötä maan muiden vastaavien koulutusyksiköiden kanssa, jotta eri yksiköissä suoritettujen opintojen hyväksikäyttö on vaivatonta myös muissa yksiköissä. Tavoitteena on niin ikään keskustella mahdollisesta yksikkökohtaisesta profiloitumisesta ja opetusresurssien yhteisestä hyödyntämisestä mm. virtuaaliopetuksen kautta. Koska laitoksen koulutusaloilla suoritetaan useimmissa maissa alempi korkeakoulututkinto, laitoksen suunnittelutyö menee syvemmälle. Opettajavaihdossa saatuja kokemuksia käytetään kuitenkin hyväksi myös omaa koulutusta kehitettäessä. Opetusansiot virkojen täytössä Laitos noudattaa opetusansioiden huomioon ottamisessa tiedekunnan käytäntöjä. Virantäytöissä käytetään portfolioita. Virantäyttötilanteita ei ole viime vuosina ollut kovin runsaasti, mutta esille tulleissa tilanteissa johtoryhmä on kiinnittänyt määrätietoisesti huomiota opetusansioihin. Alalla toimivat ovat opetuksen ammattilaisia ja opettajiksi koulutettuja.

11 11 Opetuksen kehittämishankkeet Laitos suhtautuu erittäin innokkaasti opetuksenkehittämishankkeisiin. Useilla opettajilla on meneillään erityyppisiä kehittämishankkeita, joita esitellään laitoksen yhteisissä tilaisuuksissa. Hankkeiden esittely antaa toisaalta kuulijoille rohkaisua kokeiluihin ja toisaalta kokeilijalle mahdollisuuden saada rakentavia näkemyksiä asian lisäkehittelyyn. Hankkeet liittyvät mm. opetusharjoitteluun, omatoimiseen opiskeluun, harjoitustöihin ja virtuaaliyhteistyöhön. On huomattava, että tiedekunnan vuonna 2003 myöntämistä digitaalisen oppimateriaalin tuottamiseen tarkoitetuista varoista 44 % myönnettiin laitoksen hankkeisiin. Tieto- ja viestintätekniikka on ollut näkyvästi mukana kehittämishankkeissa. Käsityönopettajakoulutus on rakentanut aktiivisesti alansa virtuaaliyliopistotoimintaa yhteistyössä Joensuun ja Turun yliopiston, Tampereen teknisen yliopiston, Åbo Akademin ja Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Kotitalousopettajakoulutuksen osalta virtuaaliyliopistotyöskentely on käynnistymässä. Laitoksen henkilöstö on osallistunut runsaslukuisesti tiedekunnan ja yliopiston järjestämiin opetuksenkehittämistilaisuuksiin. Laitoksella on myös tekeillä opetuksen kehittämiseen liittyviä julkaisuja, jotka ilmestyvät tämän vuoden aikana. Opetuksen kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa. Laitos on panostanut opetuksen kehittämiseen, mutta samanaikaisesti se on pyrkinyt pitämään mielessään työskentelyyn liittyvät realiteetit, niin että kehittämishankkeita toteutettaessa on otettu huomioon henkilöstön jaksamisen. Opetuksen kehittämiseen on mahdollista varata aikaa henkilökohtaisissa työsuunnitelmissa. Kansainvälisyys Osa opettajista on ollut opettajavaihdossa, ja vaihdon tuottamia kokemuksia ja kontakteja käytetään opetuksessa hyväksi. Opettajat ovat myös kiinnostuneita vaihdosta. Vaihtoajan opetuksen valmistelu pakottaa katsomaan omaa opetusta uusin silmin, mikä koetaan myös oman työn kehittämisen lähteeksi. Opiskelijoita kannustetaan opiskelijavaihtoon. Koska vaihtokohteissa laitoksen koulutusaloilla suoritetaan alempi korkeakoulututkinto, se rajoittaa osaltaan kiinnostusta vaihtoon. Opiskelijat kokevat vaihtoajan antoisaksi ja mielenkiintoiseksi, mutta he eivät edellä mainitusta syystä ole aina tyytyväisiä opetukseen, vaikka vaihtoajan opiskelu voidaankin lukea hyväksi ainakin vapaavalintaisina opintoina. Ulkomailta tuleville vaihto-opiskelijoille pyritään etsimään sopivia kursseja, niin että he voivat käyttää aikansa täysipainoisesti. Nimetyt henkilöt huolehtivat vaihto-opiskelijoiden ja vaihto-opettajien asioista ja opastuksesta. Sen lisäksi saapuville vaihtoopiskelijoille järjestetään opiskelijatutorit. Eri maiden opiskelukäytäntöjen erilaisuus tulee selvästi esille vaihto-opiskelijoiden toivomuksissa. On ollut havaittavissa, että osa opiskelijoista odottaisi huomattavasti ammattikoulumaisempaa opetusta. Tämä selittää pitkälti myös sitä, miksi itsenäiseen työskentelyyn tottuneet opiskelijat eivät ole kovin kiinnostuneita opiskelijavaihdosta. Laitoksen henkilöstö kirjoittaa aktiivisesti kansainvälisiin julkaisuihin ja osallistuu oman alansa kansainvälisiin tilaisuuksiin. Laitos ei kuitenkaan pysty rahoittamaan osallistumisia, vaan rahoitus on hankittava muualta. Rahoituksen hankkiminen edellyttää aktiivisuutta, mutta on varsin usein onnistunut.

12 12 5 Opetuksen toteutus Opetusmenetelmät Laitos kehittää määrätietoisesti oma opetustaan. Opetusmenetelmistä keskustellaan ja erilaisiin opetustilanteisiin pyritään löytämään vaihtelevia ja oppimisen kannalta tarkoituksenmukaisia menetelmiä. Koska laitoksen tarjoama opetus sisältää sekä teorian että käytännön työn opetusta, opetusmenetelmien valikoima on laaja. Tieto- ja viestintätekninen välineistö on ajanmukainen ja havainnollistamismahdollisuudet ovat hyvät. Opettajat käyttävät hyväkseen tarjolla olevaa pedagogista sekä tieto- ja viestintäteknologista koulutusta ja pyrkivät hyödyntämään uusien tilojen antamat mahdollisuudet myös opetusmenetelmien osalta. Opetusmenetelmät ovat kaiken aikaa kriittisen arvioinnin ja muokkauksen alla, koska uusissa tiloissa eivät aiemmin käytetyt menetelmät ole aina käyttökelpoisia. Tässä suhteessa eletään aktiivisen kehittämisen vaihetta, koska useimpien opintojaksojen toteutus on muuttuneessa tilanteessa mietittävä uudelleen. Tilanne on periaatteessa erittäin haastava. Kuten aiemmin on todettu, useita digitaalisen oppimateriaalin kehittelyhankkeita on käynnissä. Laitoksella seurataan opetukseen ja oppimisen tutkimukseen liittyviä julkaisuja, mutta niitä tuotetaan myös itse: Haverinen, L.& Martikainen, M. Kotitalousopettajan pedagogisen ajattelun kehittyminen opetuskokeilun avulla. Haverinen, L.& Martikainen, M. Opetuksen tutkimus opettajan pedagogisen ajattelun kehittäjänä: esimerkkinä kotitalousopettajan koulutus. Gröhn, T. & Palojoki, P.(toim.) Kotitalouden toiminta tutkimuskohteena: kotitalousopetusta palvelevan tutkimuksen tarkastelutapoja. Kaukinen, L. & Kaukola, A. Luentokurssin organisoiminen käsityönopetuksen verkkoyliopistolle. Toimintatutkimuksen ensimmäinen kierros. Ainedidaktinen symposium Helsingin yliopisto. Kaukinen, L. verkkokurssi yhteistyövoimin: Toimintatutkimuksen 1. ja 2. kierros: Nahka- ja tekstiilitekniikan perusteet. Textile Instituten Suomen jaosto. Kaukinen, L. & Kaukola, A. Kokemuksia monimuotoisen verkkokurssin kehittämisestä Käsityönopetuksen verkkoyliopistossa. Pedagogica XX. (Käsikirjoitus.) Myllykangas, M. Kohti pedagogista arviointiajattelua. Oppilasarviointiajattelun ja arviointikäytäntöjen kehittäminen kotitalousopetukseen. (Väitöskirja.) Palojoki, P. (toim.) Tutkimus kotitalousopetuksen tukena. Suojanen, U. Toimintatutkimus koulutuksen ja ammatillisen kehittymisen välineenä. Syrjäläinen, E. Käsityön opettajan pedagogisen tiedon lähteeltä: Persoonalliset toimintatavat ja periaatteet käsityön opetuksen kontekstissa. (Väitöskirja.) Oppimisen ohjaus ja henkilökohtainen palaute Jokaisella vuosikurssilla on oma tutoropettaja, joka hoitaa ryhmää opintojen alusta valmistumiseen asti. Tuutorointivuorot kiertävät, ja tuutori voi omassa työsuunnitelmassaan ottaa huomioon tuutorointityön. Opiskelun luonteen vuoksi opiskelijan saaman henkilökohtaisen palautteen määrä on kokonaisuutena varsin suuri. Suuri osa opiskeluun liittyvistä harjoitustöistä on yksilöllisiä, jolloin myös palaute on yksilöllistä. Myös työkokeet ja

13 13 opetusharjoittelun ohjaus edellyttävät yksilöllistä palautetta. Osa opettajista antaa sitä myös muussa yhteydessä. Useimmilla opettajilla on vastaanottoaika samanaikaisesti, jolloin opiskelija voi asioida samalla käynnillä useamman opettajan kanssa. Sen lisäksi ohjausta on saatavissa joustavasti sähköpostin kautta. Varsin usein keskusteluajat sovitaan yksilöllisesti tarpeen mukaan. Lakisääteiset opettajankelpoisuuteen liittyvät oppiaine- ja opintoviikkosidonnaisuudet sekä opetusharjoittelun edellyttämät opintosuoritukset sanelevat varsin pitkälti opinto-ohjelman reunaehdot, jolloin suunnitteluvapaus koskee lähinnä vaihtoehtoisia sekä sivuaine- ja vapaasti valittavia opintoja. Niille, joka täydentävät opistotasoisen opettajantutkintonsa maisterintutkinnoksi sekä niille, jotka ovat suorittaneet alan ammatillisen koulutuksen ja opettajan pedagogiset opinnot, laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma. Sitä ei kuitenkaan tee opiskelija itse, koska hänellä ei ole mahdollisuuksia arvioida sitä, mitä osaa vaadittavista opinnoista hänen aikaisemmat opintonsa vastaavat. Suunnitelma tehdään laitoksella ja siitä keskustellaan opiskelijan kanssa. Laitoksen näkemyksen mukaan mm. opintojen ohjaamiseen ja henkilökohtaiseen palautteeseen liittyvät vaatimukset ovat ristiriidassa henkilöstölle asetettujen vaatimusten kanssa. Lisääntyvän henkilökohtaisen ohjauksen vaatimukset edellyttävät henkilökunnan käyttävän yhä suuremman osan ajastaan ohjaukseen. Toisaalta uudet opetusmenetelmät ja tutkimusvelvoite vaativat entistä enemmän opettajien aikaa. Laitos katsoo saavuttaneensa toimivan tasapainon näiden tekijöiden välillä, mutta toteaa, että nykyisillä henkilöresursseilla ei ohjauksen määrän lisääminen ole realistista eikä myöskään joka tilanteessa tarkoituksenmukaista. Laitoksesta valmistuvien maistereiden tulee kyetä ohjaamaan muita ja antamaan alaansa liittyviä neuvoja ja suosituksia, joten heidän on opiskeluaikanaan totuttava tekemään ratkaisuja myös itsenäisesti. Opinto-ohjaus ja neuvonta Opinto-ohjaus on varsin joustavaa. Tuutoropettajat ja muu henkilöstö antavat opintojen alussa varsin paljon ohjausta, ja ohjaus jatkuu tarpeen mukaan. Jos vastaanottoajat eivät opiskelijalle sovi, keskusteluajoista sovitaan joustavasti. Opiskelijatuutorit opastavat uusia opiskelijoita. Suureen osaan niistä kysymyksistä, joista opiskelijat haluavat keskustella, löytyy vastaus verkkosivuilta ja opinto-oppaasta. Laitos näkeekin, että jo orientointivaiheessa tulisi korostaa niiden merkitystä ensisijaisena informaatiolähteenä ja antaa valmennusta omatoimiseen opintoihin liittyvän tiedon etsimiseen, jotta henkilöstö voisi käyttää aikaansa perusteellisempaa pohdintaa vaativaan ohjaukseen. Opinto-ohjaukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista keskustellaan koulutusten kokouksissa, niin että kaikki ovat selvillä periaatteista. Laitoksella ei ole kirjoitettua opinto-ohjauksen strategiaa, mutta vakiintunut käytäntö on toimiva. Lukumääräisesti monien kirjallisten strategioiden vaarana onkin, että ne jäävät vain paperilla olevaksi tekstiksi. Vuosien kuluessa elävän elämän mukana muokkaantuneet tavat ovat sen sijaan käyttökelpoisia, ja ne sopeutuvat joustavasti ajan sanelemiin muutoksiin. Opinto-ohjauksen strategian laatiminen liittyy laitoksessa käynnistettyyn laatu- ja strategiatyöskentelyyn. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Opettajat ovat kiinnostuneita tieto- ja viestintätekniikan käytöstä. Lähes kaikki opettajat ovat käyneet ope.fi-kakkostason kurssit ja osa on hankkinut kolmostason valmiudet. Uudet tilat ovat

14 14 tieto- ja viestintätekniikan osalta hyvin varustetut, ja varustusta pyritään käyttämään hyväksi mahdollisimman paljon ja tarkoituksenmukaisesti mukaan luettuna videoneuvottelu ja virtuaaliopetus. Mm. etäällä asuvien opiskelijoiden on mahdollista osallistua seminaareihin videoneuvottelun kautta. Laitoksella on tvt-ryhmä, joka suunnittelee tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvän toiminnan päälinjat. Näitä linjoja toteuttavat käytännössä ennen muuta verkko-opetuksen tukihenkilö ja atk-neuvoja. Laitoksen tvt-strategia ohjaa tvt-toimintaa niin opetuskäytössä kuin muissakin tehtävissä. Jotta jokainen saisi omassa tehtävässään tarpeelliseksi katsomansa tvt-valmiudet, jokaiselle on laadittu henkilökohtainen tvt-hops, jonka toteuttamista laitos tukee järjestämällä sekä yhteisiä kursseja että henkilökohtaista neuvontaa. Laitoksessa on toteutettu tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön liittyvää kokeilua mm. opetusharjoittelun ohjauksessa, jossa opiskelijan ja ohjaavan opettajan kommunikointivälineenä on ollut kommunikaattori (MoVeO-hanke). Käsityönopettajakoulutus on mukana alan virtuaaliyliopisto-opetuksessa. Se on kehittänyt ja toteuttanut aktiivisesti verkkokursseja KVYhankkeessa (Käsityönopetuksen verkkoyliopisto) eri tiede-, taide- ja teknisten yliopistojen kanssa. Kotitalousopettajakoulutuksen osalta vastaava toiminta on käynnistymässä. Laitos on saanut tvt-hankkeisiinsa opetusministeriön ja tiedekunnan erityisrahoitusta. Laitoksella tehdään tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön liittyvää tutkimusta. Tekeillä on mm. väitöskirja, kuten aiemmin on mainittu. Oppimateriaalit Käytettävä oppimateriaali on tyypiltään monenlaista. Koska kotitalousopettaja ja käsityön opettaja valmistuu käytännön aineen opettajaksi, osa aineopintojen oppikirjoista on vahvasti käytännön aineenhallintaan keskittyviä. Etenkin kotitalouden alueella kansallinen käytäntö, kansallinen lainsäädäntö ja alueelliset kulttuurit sanelevat aineenhallinnan keskeiset vaatimukset. Oppikirjojen antia syvennetään opettajien tekemillä kurssimonisteilla. Joillakin kursseilla opiskelijat laativat power point esityksiä, joita voivat käyttää hyväksi omassa opetusharjoittelussaan. Laitoksen henkilöstö on oppimateriaalin tuottajana aktiivista, ja suhteessa henkilöstön määrään tuotettua oppimateriaalia voidaan pitää runsaana. Opetuksessa käytetään opetusmenetelmiin ja oppimisen tutkimiseen liittyvien julkaisujen (Ks. Opetusmenetelmät) lisäksi mm. seuraavia laitoksen henkilöstön laatimia julkaisuja: Aikasalo, P. Seuratkaamme järkevää ja terveellistä muotia. Naisten pukeutumisihanteet ja vaatevalinnat 1920-luvulta 1960-luvun lopulle. (Väitöskirja.) Anttila, P. Käsityön ja muotoilun teoreettiset perusteet. Anttila, P. Tutkimisen taito ja tiedon hankinta. Taito-, taide- ja muotoilualojen tutkimuksen työvälineet. Aulanko, M. Pesu- ja puhdistusaineet. Johdatus siivouskemiaan. Boncapmer, I. Tekstiili-oppi: Kuituraaka-aineet. Boncamper, I. Tuotannonsuunnittelu. Haverinen, L. Arjen hallinta kotitalouden toiminnan tavoitteena. Kotitalouden toiminnan filosofista ja teoreettista tarkastelua. (Väitöskirja.) Haverinen, L. et al. Kotitalousopetus uuden vuosituhannen kynnyksellä.

15 15 Huovinen, M. & Mikkonen, P. Asuminen ja puhtaanapito. Jarva, V. & Korvela, P. Koti tieteiden risteyksessä. Kaukinen, L. & Vahtera, P. Opi saumurin salaisuudet. Kaukinen, L. Elongation Behaviour of Elastic Stitch Types in Household Sewing Machines. Stretch-Stitches versus Serger Overlock Stitches. (Väitöskirja.) Kaukinen, L. Kotiompelukoneiden vertailututkimus. Kaukinen, L. Jousto-ompeleiden käyttökelpoisuus. Työtehoseuran kotitaloustiedote 15. Kiikka, K. & Huovinen, M. Vispilästä vokkiin. Kotikeittiön työvälineet ja koneet. Korvela, P. Yhdessä ja erikseen perheenjäsenten kotona olemisen ja tekemisen dynamiikka. (Väitöskirja.) Koskennurmi-Sivonen, R. Salonkimuoti lehdistössä. Koskennurmi-Sivonen, R. Creating a Unique Dress: A Study of Riitta Immonen s Creations in the Finnish Fashion House Tradition. (Väitöskirja.) Koskennurmi-Sivonen, R. & Raunio, A.-M. (toim.) Vaatekirja. Mäkinen, E., Kiikka, K., Meriluoto, R. & Väätäinen, R. Ruoanvalmistajan kirja. Parkkinen, K. & Rautavirta, K. Utelias kokki elintarviketietoa ruoanvalmistajille. Pietikäinen, I. Kotikoneella valmistettavan neuletuotteen mitoituksen suunnittelussa huomioitavat tekijät. Salo-Mattila, K. Keisarinnan sermi. Naiskäsityön suhde taiteeseen 1800-luvun loppupuolella. Salo-Mattila, K. Picture vs. Weave: Eva Anttila s Tapestry Art in the Continuum of the Genre. Väitöskirja.) Seitamaa-Hakkarainen, P. The Weaving-Design Process as a Dual-Space Search. (Väitöskirja.) Seitamaa-Hakkarainen, P. Composition and Construction in Experts and Novices Weaving Design. Suojanen, U. Käsityökasvatuksen perusteet. Suojanen, U. Vihreät tekstiilit. Syrjäläinen E. & Haverinen, L. & Palojoki P. & Salo U-M. Praktikum-käsikirja (jota kehitetään digimateriaalipohjaiseksi) Turkki, K. Kotitalous oppiaineena ja tieteenalana. Turkki, K. Kotitalousopetus tienhaarassa: teknisistä taidoista kohti arjen hallintaa. (Lähteet: Kasvatustieteellisen tiedekunnan A-opas, oheismateriaali-ilmoitus) Laitos panostaa tällä hetkellä erityisesti digitaalisen oppimateriaalien kehittelyyn ja tällä alueella on meneillään useita hankkeita. (ks. Opetuksen kehittämishankkeet.) Työelämäyhteydet Opetusharjoittelu antaa opiskelijalle kuvan opetustyöstä. Kotitalousopettajakoulutuksen opiskelijat saavat sisällyttää syventäviin opintoihinsa kolmen kuukauden harjoittelun, joka voidaan suunnata opiskelijan omien intressien mukaisesti. Koska kotitalousalan toimintakenttä on laaja ja opiskelijoiden intressit vaihtelevat, he hankkivat itse harjoittelupaikkansa. Skaala ulottuu tv-työstä tuotekehitykseen. Vuosittain kutsutaan laitokselta valmistuneita erityyppisissä tehtävissä toimivia henkilöitä kertomaan siitä, mihin opinnoissa tulisi erityisesti panostaa, jos heidän edustamansa toimintakenttä kiinnostaa. Tutkintovaatimusten uudistamisvaiheessa kuullaan kentän näkemyksiä opintojen sisällöstä. Laitoksessa on ajoittain keskusteltu siitä, että yhteydenpito työelämään tulisi systematisoida, niin että se ei olisi riippuvainen informaatiotarpeista, vaan

16 16 olisi jatkuvaa. Laatutyöskentelyn edetessä tultaneen luomaan tarkoituksenmukaiset muodot myös tähän yhteistyöhön. Valmistuneiden työllisyystilanne on hyvä. Osa siirtyy työelämään jo ennen valmistumistaan. 6 Oppimistulokset Ydinaineksen osaaminen Tällä hetkellä laitoksella on tekeillä delfoi-menetelmään pohjautuva ydinainesanalyysi, ja sitä pyritään laatimaan yhteistyössä muiden vastaavien koulutusyksiköiden kanssa. Myös positioanalyysiä on kokeiltu ydinaineksen määrittelyssä. Kuten aiemmin on todettu, lukukausittaisissa koulutusten keskusteluissa opiskelijat esittävät omia näkemyksiään koulutuksen tarkoituksenmukaisuudesta Oppimaan oppiminen Opiskelijoita pyritään tukemaan opiskelussa. Osa opintojaksoista voidaan suorittaa vaihtoehtoisin suoritustavoin, jolloin mahdolliset aikapaineet ja päällekkäisyydet voidaan välttää. Opinnoissaan viivästyneille on pyritty rakentamaan joustavia järjestelyjä ja perustamaan tarvittaessa omia ryhmiä. Ongelmalähtöinen lähestymistapa ja harjoitustyöt, jotka vaativat monen aihealueen yhdistämistä, pakottavat pohtimaan asioita uudesta näkökulmasta ja siten rakentamaan uutta tietoa. Työelämän harjoittelu tukee omalta osaltaan oppimaan oppimista. Se pakottaa tekemään tilannearvioita, yhdistämään aiemmin opittuja asioita ja toteamaan, että niiden kohdalla on rakennettava tilanteen vaatimia sovelluksia. Opetusharjoittelu aikuisopiskelijoiden opetuksessa antaa myös konkreettista näkymää siihen, että opiskelun päättyessä opiskelija ei ole valmis, vaan ammattitaidon säilyttäminen edellyttää jatkuvaa omaehtoista työskentelyä. Omatoimiset kokeilut osoittavat niin ikään, että onnistunut tulos edellyttää uusiin asioihin perehtymistä, mikä työelämässä on jatkuvaa. Tenttijärjestelmät ja oppimisen arviointi Laitoksen tenttikäytäntö on moninainen ja opintojaksojen suorituskäytäntö joustava. Monet opettajat järjestävät omien kurssiensa päätteeksi toteutustavaltaan vaihtelevia tenttejä, jotka voivat olla ryhmätenttejä, erityyppisiä keskusteluja tms. Kirjantentin vaihtoehtona on usein kotona laadittava essee tai muu tehtävä. Joissakin tilanteissa opiskelijat arvioivat toistensa suorituksia. Teoriatenttien lisäksi järjestetään käytännön tenttejä. Toisinaan keskustellaan opiskelijoiden kanssa siitä, millaista arviointimenetelmää he pitäisivät tarkoituksenmukaisena. Laitoksella ei ole opetuksen arvioinnin osalta yhteistä strategiaa, mutta käytäntö osoittaa, että tenttitilanne pyritään järjestämään oppimistilanteeksi. Usein jokin muu kuin vallitsevan käytännön mukainen numeroarviointi olisi tarkoituksenmukaisempi. Arvioinnin pohdiskelu liittyy käynnistettyyn strategiatyöskentelyyn.

17 17 Suoritusten arvostelukriteerit Laitoksella ei ole yhteisesti sovittua arviointikäytäntöä, koska opintojaksot ovat vaikeasti verrattavissa samantasoisissakin opinnoissa. Sama kriteeristö ei välttämättä sovi ajan kellastaman tyynyliinan valkaisuprosessiin ja kasvatusfilosofian pohdintaan. Monet opintojaksot sisältävät sekä teoreettispainotteisen jakson että ohjatun käytännön työskentelyjakson ja omatoimisesti toteutetun tehtävän, joiden laajuudet ja siten myös painot vaihtelevat opintojaksojen mukaan. Käytännön suorituksissa ei ole aina edes mahdollista esittää minimikriteereitä, koska käytännön tekemiseen voi liittyä lukuisasti olosuhteiden tuottamia yllätyksiä, joita ei pystytä ennakoimaan. Pro gradu tutkielmien arvostelusta on tiedekunta vahvistanut ohjeet, mikä antaa tasapuolisuutta ja helpottaa sekä opiskelijan että arvostelijan työtä. Arvosanajakaumista saadaan tietoa tiedekunnasta. 7 Resurssit Henkilöstöresurssit Henkilöstön kustannustietoisuutta on lisätty ja se pyrkii toimimaan taloudellisen tilanteen mukaisesti. Laitoksessa on tehty vuonna 2000 henkilöstösuunnitelma kaudeksi , ja pääosin laitoksen virantäytöt ovat olleet henkilöstösuunnitelman mukaisia. Henkilöstösuunnitelma kaipaa päivittämistä, mutta tässä kohden tulevat vastaan monet epävarmuustekijät. Vuoden 2004 alussa toimintansa aloittavan uuden tiedekunnan yhteistyökuviot ja toimintamallit ovat vasta selkiytymässä ja mahdolliset uudet rakenteet ovat avoinna. Tuntiopettajien käyttö on laitoksessa välttämätöntä ja kontaktiopetus kuuluu taitojen opettamisen luonteeseen. Toisaalta opetusharjoittelun ohjaus sitoo runsaasti opettajien aikaa, toisaalta erityisosaamisen tarve on niin laaja, että kenenkään ei voida olettaa hallitsevan koko aluetta. Tuntiopettajien käyttö on käytännöllinen ratkaisu tietynlaista erityisosaamista vaativilla aihealueilla. Verkko-opetusmahdollisuuksiin on panostettu, mutta opetuksen rakentaminen vaatii aikansa. Tutkijat toimivat graduohjaajina. Opettajien pedagoginen osaaminen Lähes kaikilla opettajilla on paitsi opettajakoulutus myös opettajan kouluttajan kelpoisuus. Useimmat ovat hankkineet myös yliopistopedagogista koulutusta. Laitoksen tvt-strategiassa on asetettu tavoitteeksi, että kaikilla opettajilla tulee olla ope.fi-kakkostaso ja muutamilla kolmostaso. Tavoite on lähes saavutettu. Kehittämiskeskusteluja ei ole käyty systemaattisesti, vaan ne ovat tapahtuneet pääasiassa vapaaehtois- ja toivomuspohjalta, mutta ne on syytä ottaa ohjelmaan. Uusien opettajien perehdyttäminen sovitaan kulloisenkin tilanteen mukaan. Osin laitevaltaisessa opetuksessa sama perehdyttäjä ei sovi kaikille, vaan perehdytystehtävät on jaettava sen mukaan, miten ulkoiset olosuhteet ja perehdytettävän alueen tekniset tekijät hallitaan. Perehdytysmenettelyn systematisointi liittyy laatutyöskentelyyn.

18 18 Laitoksessa on pyritty lisäämään henkilöstön jaksamista kahden vuoden ajan toteutetun työnohjauksen avulla. Tilat ja laitteet Laitos on vuoden vaihteessa muuttanut uusiin tiloihin, mutta olot pääsevät vakiintumaan vasta parin vuoden kuluttua uudisrakennuksen valmistuttua ja tiedekunnan kirjaston muutettua samalle kampukselle. Opiskelijakirjasto on lähellä, mutta tiedekunnan kirjasto on parin kilometrin päässä. Tähän epäkohtaan ei laitos voi kuitenkaan vaikuttaa. Jatkuvasti opetuksessa tarvittavat kirjat ovat opetustiloissa tai opettajien hyllyissä, mutta muu kirjallisuus on haettava kauempaa. Opiskelijoiden oleskelutilat kahvinkeittomahdollisuuksineen on järjestetty laitoksen aulatiloihin, joissa on myös opiskelijoiden käyttöön varattuja tietokoneita. Opiskelijat ovat koneiden ääressä usein iltamyöhään. Kotitalousopettajan koulutus ja käsityönopettajan koulutus ovat luonteeltaan laite- ja laboratoriovaltaisia, mikä edellyttää laitekannan jatkuvaa ylläpitoa ja hankintaa. Osa laitteista on lainalaitteita. Tvt-laitteisto on monipuolinen ja ajanmukainen ja langattoman verkon käyttö on lähes kaikkialla mahdollista. Ylläpito ja päivitys edellyttävät jatkuvasti suurta resurssointia, joka on siten poissa muun toiminnan rahoituksesta. Tilat ovat muunneltavia, mutta ne eivät ole vielä joka suhteessa valmiit, vaan joitakin asennuksia on tekemättä. Rakennus- ja asennustöihin liittyvät puutteellisuudet eivät ole kuitenkaan laitoksesta johtuvia. Käyttökokemukset uusista tiloista ovat vielä edessäpäin, koska monia opintojaksoja ei ole niissä vielä toteutettu. Opetuksen muokkaaminen uusiin tiloihin soveltuvaksi on varsin haasteellista. Entisissä tiloissa toteutetut mallit eivät sovi uuteen ympäristöön, mikä edellyttää useimpien kurssien kohdalla täysin uutta suunnittelua. Se työ on käynnissä kaiken aikaa. Opiskelijarekrytointi Laitos näkee opiskelijavalinnan roolin erittäin tärkeänä ja haasteellisena. Tavoitteena on valita motivoituneita ja opiskeluun vastuullisesti suhtautuvia opiskelijoita. Vuosien ajan on tavoitteena ollut valintojen keventäminen, ja erilaisten valintakoeosioiden merkityksestä on laitoksella tekeillä tutkimuksia. Koska tiedot kesän 2003 valintamenettelystä oli annettava syksyllä 2002, jolloin uusien tilojen valmistumisesta ja varustuksesta ei ollut varmaa tietoa, valinnat toteutettiin sellaisella mallilla, jonka läpiviennin onnistuminen voitiin taata. Mikäli nyt toteutettu malli osoittautuu toimivaksi, mikään ei estä käyttämästä sitä jatkossakin. Valintakokeessa mukana ollut henkilökunta koki kuitenkin, että poikkeusmenettely oli puutteellinen ja vaatii lisäkehittelyä. Valintakokeen kautta opiskelemaan tulevien näkemykset on niin ikään syytä ottaa huomioon jatkoa ajatellen. Valintamenettely on otettava keskusteluun heti syksyllä. Alan järjestöistä saatavien tilastotietojen perusteella on mahdollista seurata työmarkkinoiden tarpeita. Suuria muutoksia ei kuitenkaan ole mahdollista sisäänottomääriin tehdä, koska käytännön työn opetustilat on mitoitettu tietynsuuruisille opiskelijaryhmille eikä niissä voida ryhmäkokoa suurentaa työturvallisuussyistä.

19 19 8 Palaute ja seuranta Opiskelijapalaute Yksittäiset opettajat keräävät palautetta opintojaksoistaan ja hyödyntävät sitä omassa toiminnassaan. Opiskelijoiden on mahdollista käyttää palautteen antoon sähköisiä palautejärjestelmiä joko erillisinä tai oppimisympäristöihin kytkettyinä. Opiskelijat eivät kuitenkaan ole aina halukkaita antamaan palautetta kirjallisena, vaan mieluummin keskustelevat opintojaksosta. Kirjallinen palaute voi tuntua liian kaavamaiselta. Keskustelun muodossa annettuun palautteeseen voivat sen sijaan myös muut reagoida ja rakentaa keskustelun avulla toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja. Lukukausien alussa kokoonnutaan koulutuksittain yhteen ja arvioidaan edellisen lukukauden kulumista ja sen herättämiä ajatuksia. Tällöin tulevat esille myös erilaiset opintojaksot ja niihin liittyvät toivomukset. Koko koulutuksen keskustelut on koettu hyödyllisiksi ja niiden aikana esille tulleet toivomukset pyritään ottamaan huomioon heti, kun se on mahdollista. Keskusteluissa esiin tullut kritiikki on yleensä rakentavaa. Kun jotakin asiaa kritisoidaan, samalla esitetään myös parannusehdotus. Työelämäpalaute Työelämäpalautteen keräämiseksi käytetään monia tapoja. Kotitalous- ja käsityönopettajat työskentelevät koulussa niin itsenäisesti, ettei heidän työskentelystään juuri muilla ole tietoa. Rehtoreiden kautta ei näin ollen saada materiaalia tiedekunnan selvityksiin (vrt. Tuella ja taidolla hanke) Tärkeämpänä pidetäänkin sitä palautetta, joka saadaan kotitalous- ja käsityönopettajilta itseltään. Tätä saadaan, kun tutkintovaatimuksia uudistettaessa kutsutaan kentällä työskenteleviä kertomaan sidosryhmänsä edustajina näkemyksistään tai kun heitä kutsutaan puhumaan opiskelijoille omasta toimintakentästään. Tämä on didaktiikan opetuksen osalta erittäin tärkeä kehittämisen kohde lähitulevaisuudessa säännöllinen keskusteluyhteys, tutkimusyhteistyö ja projektiyhteistyö. Työllistymisen seuranta Valmistuneiden työllistymisestä ja sijoittumisesta saadaan tietoa alan järjestöiltä ja yliopiston rekrytointipalvelusta. Niiden tilastoista saadaan myös tietoja eläkkeelle siirtymisen aiheuttamasta työvoimatarpeesta, mikä on tärkeätä koulutuksen määrällisen suunnittelun kannalta. Käydessään esittäytymässä järjestöt informoivat työmarkkinakehityksestä myös opiskelijoita. Työhön sijoittumisesta on käynnissä tutkimuksia. 9 Jatko-opiskelu Jatko-opiskelijoiden rekrytointi ja asema Jatko-opiskeluista kiinnostutaan yleensä muutaman vuoden työssäolon jälkeen. Osa jatkoopiskelijoista tarvitsee työssään tutkintoa (mm. ammattikorkeakoulujen opettajat). Suurin osa suorittaa jatko-opintoja oman työnsä ohessa ja etäällä opiskelupaikkakunnasta. Jatkoopiskelijaksi rekrytoidutaan usein opettajan työstä, mikä ohjaa tutkimussuuntautumista. On

20 20 kuitenkin tarpeen suunnata tutkimusta myös varsinaisen substanssitieteen alueelle. Jatkoopiskeluun ja opiskelusuoritusten kirjaamiseen on ohjeet. Ohjaus ja opetustarjonta Laitoksella on sekä tutkimusryhmiä että itsenäisesti opiskelevia jatko-opiskelijoita. Laitoksella järjestetään yksittäisen ohjauksen lisäksi tavanomaisia tutkimusseminaareja ja pienryhmäohjausta sekä suomeksi että englanniksi. Tiedekunnan yhteisen graduate schoolin opetustarjonta on jatko-opiskelijoiden käytettävissä. Koska jatko-opiskelijoiden suuntautuminen vaihtelee suuresti, opintojen valinta oman yliopiston ja muiden yliopistojen tarjonnasta tapahtuu hyvin yksilöllisesti. Ajoittain järjestetään jatko-opiskelijoiden yhteisiä tilaisuuksia, joissa pohditaan opiskeluun ja opintoihin liittyviä asioita. Tutkijakoulut ja jatkokoulutusyhteistyö Laitoksen koulutusaloilla ei ole varsinaisia omia tutkijakouluja, mutta niiden aikaansaamisesta on keskusteltu ja keskustellaan muiden vastaavien yksiköiden kanssa. Jatko-opiskelijoita on ollut mukana tiedekunnan muissa tutkijakouluissa. Erikoistumiskoulutus Laitoksen koulutusaloilla ei ole erityistä erikoistumiskoulutusta. TILASTOTIETOJA Tilastotietojen esittäminen laadun arviointimatriisin liitteessä esitetyllä tavalla ole mahdollista muuten kuin sisäänoton ja valmistuneiden osalta. (Taulukko 1.) Muutenkin laitos kritisoi tilastotieto-osiota. Sitä laadittaessa ei ole ilmeisesti otettu lainkaan huomioon sitä monimuotoisuutta, jota yliopistokoulutuksessa esiintyy eikä taulukon tietoja voida pitää keskeisinä tunnuslukuina laitoksen koulutusaloilla. Taulukko 1. Laitoksessa suoritetut tutkinnot ja sisäänotto Vuosi KM KL KT/FT sisäänotto Keskeyttäneiden ja aktiivisten opiskelijoiden määrät eivät ole tiedossa. Tällaisen tiedon keräämistä ei ole pidetty edes tarkoituksenmukaisena, koska suurin osa opiskelijoista (noin 75 %) valmistuu, ja viivytystä aiheuttavat ennen muuta henkilökohtaisista elämäntilanteista johtuvat tekijät kuten äitiyslomat ja jossain määrin työssä käynti. Valmistumista ei pyritä pitkittämään, koska maisterin tutkinto vaikuttaa palkkaukseen eikä työllistymisongelmia ei ole.

21 21 Naisvaltaisilla aloilla tarvitaan jatkuvasti äitiyslomasijaisia, ja sijaisuuden aikana on hyvä tilaisuus pohtia sitä, mihin haluaa sijoittua. Kuten aiemmin on todettu, laitoksen koulutusalat ovat pitkälti kulttuurisidonnaisia, mikä vaikuttaa ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden kiinnostukseen. Laitekanta-kohta on varsin hankala ja tulkinnanvarainen ja asettaa eri tieteenalat ja oppiaineet keskenään eriarvoiseen asemaan. Laitoksen substanssiopetus on osin laitevaltaista. Taulukosta ei käy ilmi, onko tässä tarkoitettu niin neulekoneita, linkoja, vatkaimia, mikroskooppeja, lämpökaappeja, laboratoriopesukoneita kuin tietokoneitakin. Jos taas on tarkoitettu tietokoneita, onko tarkoitettu vain niitä, joita käytetään tavanomaiseen tietojen käsittelyyn vai myös niitä, jotka ohjaavat substanssiopetuksessa käytettyjä laitteita? Epäselvän muotoilun takia laitos ei lähde edes pohtimaan tätä kysymystä. Laitos myös ihmettelee sitä, miksi vain tvt-sovelluksia käyttävät kurssit ovat kriteerien mukaan monimuotoisia. Eikö tämä ole perin suppea tulkinta monimuotoisuudesta? Tvt-sovellukset eivät edes sovellu kaikkialle.