Toiminnan ja talouden suunnittelu vuodeksi 2003 ja kaudelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminnan ja talouden suunnittelu vuodeksi 2003 ja kaudelle 2004-2006"

Transkriptio

1 HELSINGIN YLIOPISTO Kasvatustieteellinen tiedekunta Yt-kokous Johtoryhmä Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos Toiminnan ja talouden suunnittelu vuodeksi 2003 ja kaudelle Sisältö: 1 Tavoitesopimus 2 Yliopiston strategia 3 Opetuksen ja tutkintojen arvioinnin aiheuttamat toimenpiteet 4 Laitoksen hankkeet

2 2 1 Tavoitesopimus Laitoksen päätehtäviä on kotitalouden ja käsityön (tekstiilityö) opettajankoulutus. Laitos on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa opettajankoulutuksen kehitystyössä ja siihen liittyvässä keskustelussa ja pyrkii edelleen ylläpitämään joustavaa koulutustarjontaa, jotta kentällä jo toimivat opettajat voivat täydentää tutkintoaan. Laitos näkee tärkeänä, että opettajankoulutukseen erityisesti aineenopettajakoulutukseen panostetaan ja sille taataan monimuotoiset kehittämismahdollisuudet. Peruskoulutus Opetus tapahtuu noudattaen kevätlukukauden 2003 lopussa päättyvää opetussuunnitelmaa. Laitos näkisi tarkoituksenmukaiseksi opetussuunnitelmakauden pidentämisen vuodella, koska seuraavan opetussuunnitelman valmistelu vaatii runsaasti voimavaroja kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään siirtymisen vuoksi. Tässä noudatetaan tiedekunnan linjauksia. Muutto Siltavuorenpenkereelle edellyttää opetuskäytänteiden tarkistusta ja hiomista uusien olosuhteiden ja niiden tarjoamien mahdollisuuksien mukaiseksi. Tämä tapahtuu samanaikaisesti valmisteltaessa uuteen tutkintorakenteeseen siirtymistä. Nykyaikaisen tieto- ja viestintäteknologian avulla pyritään joustavoittamaan paitsi opetusta myös opetushallintoa. Kaikki opiskelijat otetaan suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa. Vuosittain muutama opiskelija ottaa kandidaatin todistuksen, mutta kandidaatin tutkintoa ei pidetä varsinaisena tavoitteena, koska se ei anna pätevyyttä opettajan tehtäviin. Tästä syystä ei laitos myöskään aseta erityisiä kandidaatintutkintotavoitteita. Taulukko 2. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksessa suoritetut perustutkinnot ja tutkintotavoitteet vuosi kotit.op.koulutusyks. käsit.op.koulutusyks. kokeilukoulutus Jatkokoulutus Laitos voimistaa tutkijankoulutustaan lisäämällä yhteistyötä muiden tiedekuntien ja tutkimusyhteisöjen kanssa niin kotimaisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Laitoksen monitieteiset koulutusalat mahdollistavat monenlaisen verkottumisen. Laitos on aktiivisesti mukana tiedekunnan Graduate School suunnittelussa, mutta näkee, että kotitaloustieteen ja käsityötieteen tulisi olla siinä voimakkaammin esillä myös sisällöllisesti. Siirtyminen Siltavuorenpenkereelle mahdollistaa jatko-opiskelijoiden sitouttamisen laitos- ja tiedekuntayhteisöön nykyistä paremmin.

3 3 Taulukko 3. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksessa suoritetut jatkotutkinnot ja tutkintotavoitteet vuosi kotitalousop.koulutus käsit.op. koulutus KT/FT KL KT/FT KL Opiskelijamäärät Sisäänottokiintiöt pidetään entisellä tasolla. Erityisiä paineita kiintiöiden muuttamiseen ei työmarkkinaperustein ole. Koska kotitaloustieteen asiantuntijoilla on tarvetta monentyyppiseen profiloitumiseen, on kuitenkin käsityötieteen tapaan myös kotitaloustieteessä tarpeen luoda kiintiö, jonka puitteissa on mahdollisuus opiskella kotitaloustiedettä suorittamatta pedagogisia opintoja. Käytännöllisintä on luoda tämä kiintiö samanaikaisesti uuden tutkintorakenteen kanssa. Taulukko 1. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen sisäänotto ja sisäänottosuunnitelma kotitalousopettajakoulutus perustutkinto perustutkinto, kotit.tiede (3) 3 3 tutkinnon täydentäjät käsityönopettajakoulutus perustutkinto, käsit.op perustutkinto, käsityötiede tutkinnon täydentäjät Opiskelija- ja opettajavaihto Opiskelija- ja opettajavaihto jatkuu pääosin nykyisessä laajuudessaan ja yhteistyötä maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan kanssa jatketaan. Vaihdon laajentamista hankaloittavat eri maiden koulutuksien toisistaan poikkeavat rakenteet. Hankaluutena on niin ikään se, että eurooppalaisessa koulutusjärjestelmässä laitoksen koulutusaloilla suoritetaan pääsääntöisesti alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto, mikä vaikuttaa kurssitarjontaan. Saapuvien vaihtoopiskelijoiden opiskelua pyritään helpottamaan lisäämällä vieraskielisen opetuksen määrää ja käyttämällä hyväksi tvt-teknologiaa.

4 4 Vaihtoa pyritään kehittämään sisällöllisesti osallistumalla vaihtoyliopistojen välisiin hankkeisiin, joiden tavoitteena on saada aikaan yhteistä opetus- tai oppimateriaalitarjontaa. Vaihtotavoitteet: Vaihtoon lähtevät Kotitalousopettajan koulutus - opiskelijat 5/v - opettajat 1/v Käsityönopettajan koulutus - opiskelijat 6/v - opettajat 4/v 2 Yliopiston strategia Yliopiston tehtävä ja näkemys tulevaisuudesta Ei huomauttamista. Toimintaympäristö Globalisaatiokehityksellä on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia yliopiston toimintaan. Erityisen huolestuttavaa on monikansallisten yritysten suuri panostus tutkimus- ja kehitystyöhön. Vaarana on tutkijanvapauden ja tutkimuksen julkisuuden väheneminen sekä taloudellisten arvojen voimakas korostus. Yliopiston olisikin tarpeen pohtia, mikä on tervettä kansainvälistymistä. Kansainvälisyyden korostamisen rinnalla on tarpeen tunnustaa, että myös kotimainen kanssakäyminen ja kotimaisille foorumeille tuotettu tieto on arvokasta. Runsas yritysrahoitus saattaa ajan mittaan merkitä myös julkisen rahoituksen vähenemistä entisestään, mikä on kohtalokasta erityisesti niille aloille, joilla ei ole trendikästä markkina-arvoa. Huolestuttavaa on niin ikään voimakas teknologiaperustaisten uusien tieteenalojen korostus ihmisen arkielämään liittyvien pehmeämpien tieteenalojen kustannuksella. Yliopistojen rinnalle on luotu ammattikorkeakoulujärjestelmä, jonka suhde yliopistoihin on vielä epäselvä. Suhde tulisi täsmentää viimeistäänkin siinä vaiheessa, kun siirrytään kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään. Toiminnan kehittämisen painoalueet * Perustutkimuksen aseman vahvistaminen. - Tukea ja julkisuutta tulee antaa myös muille kuin trendikkäille ja rahaa tuoville aloille. * Tutkimuslähtöinen opetus - Konsistorin päätöksen mukaan kaikki opettajat ovat tutkijoita, ja kaikki tutkijat opettavat. Tämä voi toteutua vain, jos opettajien tutkimusmahdollisuuksista huolehditaan. * Rajat ylittävän yhteistyön lisääminen tutkimuksessa ja opetuksessa - Monitieteisen tutkimuksen tukeminen on kannatettavaa. Sivuainemahdollisuuksien varmistaminen muissa tiedekunnissa on tarpeellista, mutta myös oman tiedekunnan sisällä tulee olla monipuoliset sivuainemahdollisuudet. * Tutkintojen kehittäminen - Kaksiportaisen tutkintojärjestelmän käyttöönotto on opintojen yleiseurooppalaisen yhteismitallisuuden vuoksi ymmärrettävää. Sen muu merkitys jää kyseenalaiseksi, koska alemman tutkinnon suorituksin ei saavuteta vielä opettajan pätevyyttä.

5 5 * Kaksikielisyys - Ei huomauttamista * Kotikansainvälistyminen - Ajatus on kannatettava, mutta edellyttää myös resurssointia. * Tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttö - Verkkoviestinnän avulla voidaan helpottaa monia tehtäviä niin opetuksessa kuin hallinnossakin. Se edellyttää uudenlaista pedagogista näkökulmaa, jossa tarvitaan tukea. Laitosten laitekanta on osaksi suhteellisen vanhaa, ja verkkoviestinnässä tulisikin muistaa, että läheskään kaikilla ei ole hienoja ja kapasiteetiltaan suuria koneita. Tukihenkilöstön saatavuus on tärkeätä. * Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi - Henkilöstön hyvinvointiin on tarpeen panostaa, jotta yliopisto voitaisiin kokea hyvänä työpaikkana. Määräaikaiset työsuhteet on minimoitava. Opiskelijoiden hyvinvointi on niin ikään tärkeä asia. *Yliopiston rakenteen kehittäminen - Yliopiston rakenteen kehittäminen ja kampushallinnon rakentaminen eivät saa merkitä laitosten kuormittamista. Tavoitteena tulee olla toimintojen joustavuus. Yliopiston omaksumat uudet tehtävät ja toimintamuodot edellyttävät korkeatasoista erityisasiantuntemusta, joka tulee saada kaikkien käyttöön. Laatu ja arviointi Laadun huomioon ottaminen määrällisten mittareiden rinnalla on kannatettava periaate. Laatukriteereiden kehittämiseen ja määrittelyyn on kuitenkin panostettava, koska toisistaan poikkeaville koulutusaloille eivät välttämättä sovi samanlaiset kriteerit. Itsearvioinnin korostaminen on keino jatkuvaan oman toiminnan kriittiseen tarkkailuun. Usein toteutetut arviointikierrokset sitovat kohtuuttomasti laitosten resursseja, joten seuraavien koulutuksen ja tutkimuksen arviointikierrosten ajoittaminen vuosiin 2005 ja 2008 on paikallaan. Laitos pitäisi tarkoituksenmukaisena, että kahden kolmivuotiskauden välissä olisi kolmen vuoden periodi, jonka aikana arvioinnit toteutetaan. Näin saataisiin aina kuuden vuoden rauhallinen työskentelykausi. Tavoitteet ja toimenpiteet Tutkimus Tutkimukseen liittyvät strategiset suunnitelmat ovat periaatteessa kannatettavia. Kiitettävää on, että opettajakunnan mahdollisuuksia tutkimustyöhön mainitaan tuettavan. Mainintaa ei pidä kuitenkaan jättää periaatetasolle, vaan mahdollisuudet on tehtävä realistisiksi. Suora hankeraha laitoksille edistää osaltaan sitä. Hankerahaa on annettava erityisesti niille alueille, jotka ovat julkisessa tutkimusrahoituksessa väliinputoajia. Lisensiaatintutkinnon kehittäminen ammatilliseksi jatkotutkinnoksi edellyttää roolien selkiyttämistä ammattikorkeakoulujen kanssa. Tutkijoiden liikkuvuuden ja verkottumisen tukeminen samoin kuin tutkimusrahoituksen ja tutkimuspalvelujen lisääminen ovat kannatettavia toimenpiteitä, mutta niitä ei kuitenkaan pidä toteuttaa opetukseen suunnattavan rahoituksen kustannuksella. Opetus Laadukkaan opetuksen kriteereitä on pidettävä opetuksen kehittämisen suuntaviivoina. Pakollisen kandidaatin tutkinnon käyttöön ottaminen ja opintojen mitoittaminen kaksiportaisen tutkintojärjestelmän periaatteiden mukaan helpottavat kansainvälistä liikkuvuutta. Koska kandidaatin tutkinto ei tuota opettajanpätevyyttä, sen rakentaminen asettaa opettajankoulutuksen kohdalla suuria haasteita, jotta tutkinto voitaisiin kokea edes jossain määrin mielekkääksi.

6 6 Valintojen yksinkertaistaminen on aiheellista. Opinto-ohjauksen ja palvelujärjestelmän kehittämisen rinnalla tulee korostaa myös opiskelijan omaa vastuuta asioidensa hoitamisessa. Erityistä panostusta tulee suunnata opettajankoulutukseen ja sen kehittämiseen. Monimuotoisten mahdollisuuksien ja opiskelijoiden erilaisten taustojen hyödyntäminen voivat tuottaa innovatiivisia ratkaisuja. Tieto- ja viestintäteknologian hyväksikäyttöä opetuksessa on lisättävä mahdollisuuksien mukaan. Tässä yhteydessä on muistettava, että laitosten laitteisto ei uudistu nopeaan tahtiin, vaan verkkoa on pystyttävä käyttämään hyväksi myös vaatimattomalla laitteistolla. Kampuskohtaisten opiskelijapalvelujen rakentaminen helpottaa opiskelun sujumista. Palveluja suunniteltaessa tulee kuitenkin pohtia, millaisten palvelujen keskittäminen tuo todellista hyötyä. Kampuskohtainen opiskelijapalvelu ei saa lisätä laitosten työkuormaa, ellei siihen samalla anneta henkilöresursseja. Riittävän tietokonelaitteistomäärän varaaminen opiskelijakäyttöön on välttämätöntä, jotta tehokas tieto- ja viestintäteknologian käyttö on opiskelussa mahdollista ja sen varaan voidaan myös rakentaa. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yliopiston yhteistyö sidosryhmien kanssa on tärkeätä. Vaikka taloudellista näkökulmaa ei pidettäisikään esillä, se kulkee olennaisesti mukana. Alueelliset kehittämistehtävät ovat osaksi sidottuja myös laitosten toimintaan. Myös tässä kohden on huolehdittava siitä, että henkilöresurssit ovat riittävät. Yrittäjyyteen kannustamiseen on suhtauduttava myönteisesti, joskin sen voimakas korostaminen voi johtaa vääristyneeseen kuvaan yliopiston perustehtävistä. Avoimen yliopiston tarjoamien mahdollisuuksien käyttäminen jouduttaa opiskelua, ja on kannatettavaa, että sitä käytetään myös rekrytointikanavana nykyistä enemmän. Täydennyskoulutus Tutkintonsa suorittaneiden on hyödyllistä päivittää aikaisemmin oppimaansa. Täydennyskoulutus on tässä mielessä tarpeen. Täydennyskoulutuksen nimellä järjestetään kuitenkin nykyisin mitä moninaisimpia kursseja ja opintokokonaisuuksia, jotka eivät välttämättä liity yliopiston perustehtäviin. Myös täydennyskoulutusyksiköiden ja ammattikorkeakoulujen välillä olisi suhteiden, työnjaon ja yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen paikallaan. Tutkinnot ja voimavarat Tietopalvelut Riittävien mahdollisuuksien takaaminen tieto- ja viestintätekniikan käyttöön niin henkilöstön kuin opiskelijoidenkin tasolla on tulevaisuudessa välttämätöntä. Tässä suhteessa tarvitaan jatkossakin tukea niin verkko-opetuksen kuin teknisten palvelujenkin kohdalla. Vaikka elektroninen aineisto onkin tulossa yhä enemmän kuvaan niin kirjasto- kuin muussakin toiminnassa, inhimilliset kontaktit ovat kuitenkin korvaamattomia. Perinteisten kirjojen hankinnan edellyttämät resurssit on turvattava. Viestintä Tietoverkot ovat viestintäkanavina nopeita ja vaivattomia. Eritasoisten verkostojen rakentaminen takaa jokaiselle ikään kuin oman kotiverkon, jonka varassa on turvallista opiskella ja työskennellä. Henkilöstö Henkilöstöpalvelujen kehittäminen ja työyhteisön ilmapiirin parantaminen ovat tärkeitä tavoitteita, joiden varassa lepää pitkälti koko henkilökunnan työkyky. Yliopiston tulee nostaa kuvaansa hyvänä työnantajana, jotta se pystyy pitämään kiinni motivoituneista henkilöistä. Kaikkinaisen tasa-arvon tukeminen on kannatettavaa. Määräaikaiset viranhoidot on minimoitava ja henkilöstöä vakinaistettava.

7 7 Tilat ja tekniset tukipalvelut Kalliiden laitteiden keskittäminen on järkevää. Keskittäminen ei saa kuitenkaan merkitä sitä, että tarvitsevien mahdollisuus käyttää laitteistoja heikkenee. Toiminnan keskittäminen kampuksille parantaa monessa suhteessa yksiköiden työskentelymahdollisuuksia edellyttäen, että erityisesti tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvät suunnitelmat toteutetaan. Tämä on erityisen tärkeää, koska työtilamitoitus henkeä kohti on erittäin tiukka. Työviihtyvyys vähenee huomattavasti, jos ahtaiden työtilojen ohella työn eteneminen hankaloituu. Sen sijaan ahtaudesta huolimatta motivaatio voi kasvaa, jos työn kehittämiseen taataan nykyistä monimuotoisemmat mahdollisuudet. 3 Opetuksen ja tutkintojen arvioinnin edellyttämät toimenpiteet Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksessa hyödynnetään koulutuksen ja tutkintojen kansainvälisen arvioinnin tuottamaa informaatiota ja erityisesti paneeliraporttia. Kehittämisehdotukset voidaan koota viideksi aihekokonaisuudeksi: - käsityötiede työnkuvien selkiytys - työilmapiiri - työkuorma - laadun varmistus. Opetusta tukevan ilmapiirin ylläpitämiseksi on edellä mainittujen aihekokonaisuuksien työstäminen välttämätöntä sekä koulutuksien että laitoksen tasolla. Tässä työstämisessä on ulkopuolinen asiantuntija-apu tarpeen. 4 Laitoksen hankkeet Isot hankkeet Oppimisympäristön laajentaminen kotitalousopettajan koulutuksessa (OLaKo) Tavoitteena on 1) laajentaa perustutkintojen opiskeluympäristöä siten, että verkko-opiskelun myötä saavutetaan joustavuutta ja laajempaa asiantuntemusta hyödyntävää opetusta, 2) kehittää osa kotitaloustieteen arvosanaopinnoista monimuotoisiksi verkkokursseiksi 3) hankkia ulkomaisia yhteistyökumppaneita verkko-opetuksen toteuttamiseen. Kotimaisena yhteistyökumppanina on Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen kotitalousopettajakoulutus ja 2. tavoitteen toteuttamisessa mahdollisesti Helsingin yliopiston avoin yliopisto. Hankkeen toteuttamiseksi haetaan virtuaaliyliopistojen toiminnan kehittämiseen tarkoitettuja varoja. Käsityönopettajakoulutuksen verkkoyliopiston kehittäminen Käsityönopettajan koulutuksen Käsityön Verkkoyliopisto KVY / Käsnet hanketta edistetään edelleen. Kolmivuotisen budjettikauden viimeiselle vuodelle anotaan voimavaroja käsityötieteen opetussuunnitelman mukaisten sivuaineopintojen muuntamiseksi verkko-opetukseksi. Vuoden 2003 rahoitus tähtää yhteistyön luomiseen KVY:n jäsenyliopistojen kesken virtuaalisten verkkokurssien tuottamiseksi yhteisvoimin. Rahoitusta haetaan ensisijaisesti Opetusministeriön rahoituksesta, opettajankoulutuksen laajentamishankkeesta ja/tai virtuaaliyliopistorahoista. KVY:n tieteenalojen sivuaineopintoja, käsityötiede (35 ov) ja käsityökasvatus (35 ov) verkkoopetusta ei ole mahdollista toteuttaa vielä vuoteen 2004 mennessä ja siksi Opetusministeriöltä

8 8 tullaan anomaan jatkorahoitusta myös seuraavalle budjettikaudelle , jotta toimiva verkkoyliopisto voidaan tehdä valmiiksi. Kansainväliset yhteistyöhankkeet Työssäoppiminen ja kehittävä transfer EU-Cost A11 tutkijaryhmän (Terttu Tuomi-Gröhn), Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun tutkimushanke. Kuluttamisen kulttuuri ja pedagogiikka: kuluttajakasvatuksen kehittäminen osana kotitalousopetusta ja opettajan koulutusta. Lähialuehanke, jossa kotitalousopettajakoulutuksen ryhmän lisäksi mukana Ruotsi ja Tanska. Laitoksen omat hankkeet Organisaation ja työilmapiirin kehittäminen kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksella Organisaation ja työilmapiirin kehittäminen lähtee kotitalous- ja käsityötieteen laitoksella koulutusten sisäisten ja yhteisen suhteen selvittämisestä sekä toisiinsa että tiedekuntaan. Sisäisiä työnkuvia selkiytetään ja lisätään henkilösuhteiden toimivuutta. Tavoitteena voidaan pitää niin pitkäaikaista organisaation kehittämishanketta, että osapuolet näkevät selkeitä tuloksia. Kehittämishanke kestänee ainakin vuoden. Tiedekunnalta anotaan varoja ulkopuolisen konsultin käyttämiseksi. Kirjallisuushankkeet Laitoksen henkilöstöllä on tekeillä useita koulutusalan erityiskysymyksiin, historiaan ja opetukseen liittyviä kirjallisuushankkeita. Osa hankkeista on kaupallisen kustantajan rahoittamia, osa rahoitetaan rahastojen ja säätiöiden myöntämin varoin, osan rahoitus on avoinna. Opetuksen kehittämishankkeet Käynnissä ja suunnitteilla on useita opintojen kehittämiseen tähtääviä hankkeita kuten opiskelumuotojen ja suoritustapojen kehittämishanke, opintojen ohjauksen kehittämishanke, syventävien projektiopintojen kehittämishanke. Hankkeet tehdään osaksi laitoksen panostuksella, osaksi haetaan rahoitusta opintojen kehittämiseen tarkoitetuista varoista. Valintojen keventämishanke Hankkeen tavoitteena on arvioida valintojen osioita ja kehittää valintoja siten, että valintaprosessi kevenee, mutta koulutukseen valitaan silti soveltuvin ja terävin kärki. Hanke toteutetaan virkatyönä. Koulutusalojen sisältöön ja opettajuuteen liittyvät hankkeet Käynnissä, osin jo loppuvaiheessa olevat tutkimushankkeet tarkastelevat koulutusalojen erityiskysymyksiä ja opettajaa tutkijana. Hankkeet tehdään osaksi virkatyönä, osaksi erilaisten säätiöiden rahoittamina.

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Torus-verkosto www.torus.oulu.fi Oulun yliopisto Historian laitos suunnittelija & koordinaattori Anita Honkala anita.honkala@oulu.fi Mikä

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Helsingin yliopiston Avoin yliopisto 5.9.2013 17.9.2013 1 Rehtori 2.9.2013: HY:ssa tehdään työtä maailman parhaaksi He eivät valmistu vain sopeutumaan yhteiskuntaan, vaan muokkaamaan ja muuttamaan sitä

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopisto on laatinut strategiansa toimeenpanosuunnitelman

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Opetusneuvoston linjauksia koulutusuudistuksen toteuttamiseksi 2

Opetusneuvoston linjauksia koulutusuudistuksen toteuttamiseksi 2 Opetusneuvoston linjauksia koulutusuudistuksen toteuttamiseksi 2 Hyväksytty opetusneuvoston kokouksessa 12.9.2011. Siirtyminen tutkinto-ohjelman kandidaattiopinnoista maisteriopintoihin periaatteet ja

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Riitta Pyykkö Helsinki 15.3.2011 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistus mitä jäi kesken? Arviointi ja sen kohteet Arvioinnin toteuttaminen mukana

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Satu Helin SHJ, TtT Avoimen yliopiston johtaja Avoimen yliopiston Foorumin pj. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

Sinulle avoin yliopisto!

Sinulle avoin yliopisto! Sinulle avoin yliopisto! Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston yleinen opintoinfo klo 17.30 keskiviikkona 14.8.2013 Joensuu torstaina 15.8. Kuopio torstaina 22.8. etäyhteydessä Sisältö ja illan tavoitteet:

Lisätiedot

Opiskelijavalinnat yliopistoissa Hannele Niemi

Opiskelijavalinnat yliopistoissa Hannele Niemi Opiskelijavalinnat yliopistoissa 21.09.2009 Hannele Niemi A. Koulutusvalintoja tukevat tietopalvelut, ohjaus ja neuvonta Suomalaisessa yhteiskunnassa lukion päättävä on itsenäinen. - Muuttaa pois kotoa,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Tero Oinonen

Tero Oinonen Tekes ja Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelma 15.6.2011 Tero Oinonen DM 797721 Tekesin strategia DM 797721 Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Opinto-ohjaajan koulutus. JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu. Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA.

Opinto-ohjaajan koulutus. JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu. Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA. Opinto-ohjaajan koulutus JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA Johdanto Tämä artikkeli on tehty osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Tallink Silja Line 6.5.2013 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna,

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna, Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut Pekka Linna, 2.9.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Opintohallinnon ja tietohallinnon verkostot päättivät 3.6.2014 perustaa yhteistyöryhmän tukemaan

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA Mirja Laitinen Tietopalvelupäällikkö, pedagoginen johtaja 4.10.2016 Tiedonhankinnan ja hallinnan opetuksen tavoitteet OPS2017 Rehtorin linjaukset:

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA -seminaari

KOTA-AMKOTA -seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Vesa Hämäläinen 24.9.2010 Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien

Lisätiedot

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Opiskelijavalintojen kehittäminen vuoteen 2013. 29.3.2011 Ilmari Hyvönen

Opiskelijavalintojen kehittäminen vuoteen 2013. 29.3.2011 Ilmari Hyvönen Opiskelijavalintojen kehittäminen vuoteen 2013 29.3.2011 Ilmari Hyvönen Opiskelijavalintojen uudistaminen Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisryhmän suositukset syksyltä 2009 Opintoihin siirtymistä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke

Verkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke Verkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke 2004-2007 Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto VirtuaaliAMK-seminaari 11.11. 2004 Ulla Ritvanen, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki 29.10.2004 Annikka Nurkka, LTY Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Alustuksen sisältö Miksi verkko-opetuksen laadunhallinta

Lisätiedot