Toiminnan ja talouden suunnittelu vuodeksi 2003 ja kaudelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminnan ja talouden suunnittelu vuodeksi 2003 ja kaudelle 2004-2006"

Transkriptio

1 HELSINGIN YLIOPISTO Kasvatustieteellinen tiedekunta Yt-kokous Johtoryhmä Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos Toiminnan ja talouden suunnittelu vuodeksi 2003 ja kaudelle Sisältö: 1 Tavoitesopimus 2 Yliopiston strategia 3 Opetuksen ja tutkintojen arvioinnin aiheuttamat toimenpiteet 4 Laitoksen hankkeet

2 2 1 Tavoitesopimus Laitoksen päätehtäviä on kotitalouden ja käsityön (tekstiilityö) opettajankoulutus. Laitos on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa opettajankoulutuksen kehitystyössä ja siihen liittyvässä keskustelussa ja pyrkii edelleen ylläpitämään joustavaa koulutustarjontaa, jotta kentällä jo toimivat opettajat voivat täydentää tutkintoaan. Laitos näkee tärkeänä, että opettajankoulutukseen erityisesti aineenopettajakoulutukseen panostetaan ja sille taataan monimuotoiset kehittämismahdollisuudet. Peruskoulutus Opetus tapahtuu noudattaen kevätlukukauden 2003 lopussa päättyvää opetussuunnitelmaa. Laitos näkisi tarkoituksenmukaiseksi opetussuunnitelmakauden pidentämisen vuodella, koska seuraavan opetussuunnitelman valmistelu vaatii runsaasti voimavaroja kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään siirtymisen vuoksi. Tässä noudatetaan tiedekunnan linjauksia. Muutto Siltavuorenpenkereelle edellyttää opetuskäytänteiden tarkistusta ja hiomista uusien olosuhteiden ja niiden tarjoamien mahdollisuuksien mukaiseksi. Tämä tapahtuu samanaikaisesti valmisteltaessa uuteen tutkintorakenteeseen siirtymistä. Nykyaikaisen tieto- ja viestintäteknologian avulla pyritään joustavoittamaan paitsi opetusta myös opetushallintoa. Kaikki opiskelijat otetaan suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa. Vuosittain muutama opiskelija ottaa kandidaatin todistuksen, mutta kandidaatin tutkintoa ei pidetä varsinaisena tavoitteena, koska se ei anna pätevyyttä opettajan tehtäviin. Tästä syystä ei laitos myöskään aseta erityisiä kandidaatintutkintotavoitteita. Taulukko 2. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksessa suoritetut perustutkinnot ja tutkintotavoitteet vuosi kotit.op.koulutusyks. käsit.op.koulutusyks. kokeilukoulutus Jatkokoulutus Laitos voimistaa tutkijankoulutustaan lisäämällä yhteistyötä muiden tiedekuntien ja tutkimusyhteisöjen kanssa niin kotimaisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Laitoksen monitieteiset koulutusalat mahdollistavat monenlaisen verkottumisen. Laitos on aktiivisesti mukana tiedekunnan Graduate School suunnittelussa, mutta näkee, että kotitaloustieteen ja käsityötieteen tulisi olla siinä voimakkaammin esillä myös sisällöllisesti. Siirtyminen Siltavuorenpenkereelle mahdollistaa jatko-opiskelijoiden sitouttamisen laitos- ja tiedekuntayhteisöön nykyistä paremmin.

3 3 Taulukko 3. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksessa suoritetut jatkotutkinnot ja tutkintotavoitteet vuosi kotitalousop.koulutus käsit.op. koulutus KT/FT KL KT/FT KL Opiskelijamäärät Sisäänottokiintiöt pidetään entisellä tasolla. Erityisiä paineita kiintiöiden muuttamiseen ei työmarkkinaperustein ole. Koska kotitaloustieteen asiantuntijoilla on tarvetta monentyyppiseen profiloitumiseen, on kuitenkin käsityötieteen tapaan myös kotitaloustieteessä tarpeen luoda kiintiö, jonka puitteissa on mahdollisuus opiskella kotitaloustiedettä suorittamatta pedagogisia opintoja. Käytännöllisintä on luoda tämä kiintiö samanaikaisesti uuden tutkintorakenteen kanssa. Taulukko 1. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen sisäänotto ja sisäänottosuunnitelma kotitalousopettajakoulutus perustutkinto perustutkinto, kotit.tiede (3) 3 3 tutkinnon täydentäjät käsityönopettajakoulutus perustutkinto, käsit.op perustutkinto, käsityötiede tutkinnon täydentäjät Opiskelija- ja opettajavaihto Opiskelija- ja opettajavaihto jatkuu pääosin nykyisessä laajuudessaan ja yhteistyötä maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan kanssa jatketaan. Vaihdon laajentamista hankaloittavat eri maiden koulutuksien toisistaan poikkeavat rakenteet. Hankaluutena on niin ikään se, että eurooppalaisessa koulutusjärjestelmässä laitoksen koulutusaloilla suoritetaan pääsääntöisesti alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto, mikä vaikuttaa kurssitarjontaan. Saapuvien vaihtoopiskelijoiden opiskelua pyritään helpottamaan lisäämällä vieraskielisen opetuksen määrää ja käyttämällä hyväksi tvt-teknologiaa.

4 4 Vaihtoa pyritään kehittämään sisällöllisesti osallistumalla vaihtoyliopistojen välisiin hankkeisiin, joiden tavoitteena on saada aikaan yhteistä opetus- tai oppimateriaalitarjontaa. Vaihtotavoitteet: Vaihtoon lähtevät Kotitalousopettajan koulutus - opiskelijat 5/v - opettajat 1/v Käsityönopettajan koulutus - opiskelijat 6/v - opettajat 4/v 2 Yliopiston strategia Yliopiston tehtävä ja näkemys tulevaisuudesta Ei huomauttamista. Toimintaympäristö Globalisaatiokehityksellä on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia yliopiston toimintaan. Erityisen huolestuttavaa on monikansallisten yritysten suuri panostus tutkimus- ja kehitystyöhön. Vaarana on tutkijanvapauden ja tutkimuksen julkisuuden väheneminen sekä taloudellisten arvojen voimakas korostus. Yliopiston olisikin tarpeen pohtia, mikä on tervettä kansainvälistymistä. Kansainvälisyyden korostamisen rinnalla on tarpeen tunnustaa, että myös kotimainen kanssakäyminen ja kotimaisille foorumeille tuotettu tieto on arvokasta. Runsas yritysrahoitus saattaa ajan mittaan merkitä myös julkisen rahoituksen vähenemistä entisestään, mikä on kohtalokasta erityisesti niille aloille, joilla ei ole trendikästä markkina-arvoa. Huolestuttavaa on niin ikään voimakas teknologiaperustaisten uusien tieteenalojen korostus ihmisen arkielämään liittyvien pehmeämpien tieteenalojen kustannuksella. Yliopistojen rinnalle on luotu ammattikorkeakoulujärjestelmä, jonka suhde yliopistoihin on vielä epäselvä. Suhde tulisi täsmentää viimeistäänkin siinä vaiheessa, kun siirrytään kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään. Toiminnan kehittämisen painoalueet * Perustutkimuksen aseman vahvistaminen. - Tukea ja julkisuutta tulee antaa myös muille kuin trendikkäille ja rahaa tuoville aloille. * Tutkimuslähtöinen opetus - Konsistorin päätöksen mukaan kaikki opettajat ovat tutkijoita, ja kaikki tutkijat opettavat. Tämä voi toteutua vain, jos opettajien tutkimusmahdollisuuksista huolehditaan. * Rajat ylittävän yhteistyön lisääminen tutkimuksessa ja opetuksessa - Monitieteisen tutkimuksen tukeminen on kannatettavaa. Sivuainemahdollisuuksien varmistaminen muissa tiedekunnissa on tarpeellista, mutta myös oman tiedekunnan sisällä tulee olla monipuoliset sivuainemahdollisuudet. * Tutkintojen kehittäminen - Kaksiportaisen tutkintojärjestelmän käyttöönotto on opintojen yleiseurooppalaisen yhteismitallisuuden vuoksi ymmärrettävää. Sen muu merkitys jää kyseenalaiseksi, koska alemman tutkinnon suorituksin ei saavuteta vielä opettajan pätevyyttä.

5 5 * Kaksikielisyys - Ei huomauttamista * Kotikansainvälistyminen - Ajatus on kannatettava, mutta edellyttää myös resurssointia. * Tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttö - Verkkoviestinnän avulla voidaan helpottaa monia tehtäviä niin opetuksessa kuin hallinnossakin. Se edellyttää uudenlaista pedagogista näkökulmaa, jossa tarvitaan tukea. Laitosten laitekanta on osaksi suhteellisen vanhaa, ja verkkoviestinnässä tulisikin muistaa, että läheskään kaikilla ei ole hienoja ja kapasiteetiltaan suuria koneita. Tukihenkilöstön saatavuus on tärkeätä. * Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi - Henkilöstön hyvinvointiin on tarpeen panostaa, jotta yliopisto voitaisiin kokea hyvänä työpaikkana. Määräaikaiset työsuhteet on minimoitava. Opiskelijoiden hyvinvointi on niin ikään tärkeä asia. *Yliopiston rakenteen kehittäminen - Yliopiston rakenteen kehittäminen ja kampushallinnon rakentaminen eivät saa merkitä laitosten kuormittamista. Tavoitteena tulee olla toimintojen joustavuus. Yliopiston omaksumat uudet tehtävät ja toimintamuodot edellyttävät korkeatasoista erityisasiantuntemusta, joka tulee saada kaikkien käyttöön. Laatu ja arviointi Laadun huomioon ottaminen määrällisten mittareiden rinnalla on kannatettava periaate. Laatukriteereiden kehittämiseen ja määrittelyyn on kuitenkin panostettava, koska toisistaan poikkeaville koulutusaloille eivät välttämättä sovi samanlaiset kriteerit. Itsearvioinnin korostaminen on keino jatkuvaan oman toiminnan kriittiseen tarkkailuun. Usein toteutetut arviointikierrokset sitovat kohtuuttomasti laitosten resursseja, joten seuraavien koulutuksen ja tutkimuksen arviointikierrosten ajoittaminen vuosiin 2005 ja 2008 on paikallaan. Laitos pitäisi tarkoituksenmukaisena, että kahden kolmivuotiskauden välissä olisi kolmen vuoden periodi, jonka aikana arvioinnit toteutetaan. Näin saataisiin aina kuuden vuoden rauhallinen työskentelykausi. Tavoitteet ja toimenpiteet Tutkimus Tutkimukseen liittyvät strategiset suunnitelmat ovat periaatteessa kannatettavia. Kiitettävää on, että opettajakunnan mahdollisuuksia tutkimustyöhön mainitaan tuettavan. Mainintaa ei pidä kuitenkaan jättää periaatetasolle, vaan mahdollisuudet on tehtävä realistisiksi. Suora hankeraha laitoksille edistää osaltaan sitä. Hankerahaa on annettava erityisesti niille alueille, jotka ovat julkisessa tutkimusrahoituksessa väliinputoajia. Lisensiaatintutkinnon kehittäminen ammatilliseksi jatkotutkinnoksi edellyttää roolien selkiyttämistä ammattikorkeakoulujen kanssa. Tutkijoiden liikkuvuuden ja verkottumisen tukeminen samoin kuin tutkimusrahoituksen ja tutkimuspalvelujen lisääminen ovat kannatettavia toimenpiteitä, mutta niitä ei kuitenkaan pidä toteuttaa opetukseen suunnattavan rahoituksen kustannuksella. Opetus Laadukkaan opetuksen kriteereitä on pidettävä opetuksen kehittämisen suuntaviivoina. Pakollisen kandidaatin tutkinnon käyttöön ottaminen ja opintojen mitoittaminen kaksiportaisen tutkintojärjestelmän periaatteiden mukaan helpottavat kansainvälistä liikkuvuutta. Koska kandidaatin tutkinto ei tuota opettajanpätevyyttä, sen rakentaminen asettaa opettajankoulutuksen kohdalla suuria haasteita, jotta tutkinto voitaisiin kokea edes jossain määrin mielekkääksi.

6 6 Valintojen yksinkertaistaminen on aiheellista. Opinto-ohjauksen ja palvelujärjestelmän kehittämisen rinnalla tulee korostaa myös opiskelijan omaa vastuuta asioidensa hoitamisessa. Erityistä panostusta tulee suunnata opettajankoulutukseen ja sen kehittämiseen. Monimuotoisten mahdollisuuksien ja opiskelijoiden erilaisten taustojen hyödyntäminen voivat tuottaa innovatiivisia ratkaisuja. Tieto- ja viestintäteknologian hyväksikäyttöä opetuksessa on lisättävä mahdollisuuksien mukaan. Tässä yhteydessä on muistettava, että laitosten laitteisto ei uudistu nopeaan tahtiin, vaan verkkoa on pystyttävä käyttämään hyväksi myös vaatimattomalla laitteistolla. Kampuskohtaisten opiskelijapalvelujen rakentaminen helpottaa opiskelun sujumista. Palveluja suunniteltaessa tulee kuitenkin pohtia, millaisten palvelujen keskittäminen tuo todellista hyötyä. Kampuskohtainen opiskelijapalvelu ei saa lisätä laitosten työkuormaa, ellei siihen samalla anneta henkilöresursseja. Riittävän tietokonelaitteistomäärän varaaminen opiskelijakäyttöön on välttämätöntä, jotta tehokas tieto- ja viestintäteknologian käyttö on opiskelussa mahdollista ja sen varaan voidaan myös rakentaa. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yliopiston yhteistyö sidosryhmien kanssa on tärkeätä. Vaikka taloudellista näkökulmaa ei pidettäisikään esillä, se kulkee olennaisesti mukana. Alueelliset kehittämistehtävät ovat osaksi sidottuja myös laitosten toimintaan. Myös tässä kohden on huolehdittava siitä, että henkilöresurssit ovat riittävät. Yrittäjyyteen kannustamiseen on suhtauduttava myönteisesti, joskin sen voimakas korostaminen voi johtaa vääristyneeseen kuvaan yliopiston perustehtävistä. Avoimen yliopiston tarjoamien mahdollisuuksien käyttäminen jouduttaa opiskelua, ja on kannatettavaa, että sitä käytetään myös rekrytointikanavana nykyistä enemmän. Täydennyskoulutus Tutkintonsa suorittaneiden on hyödyllistä päivittää aikaisemmin oppimaansa. Täydennyskoulutus on tässä mielessä tarpeen. Täydennyskoulutuksen nimellä järjestetään kuitenkin nykyisin mitä moninaisimpia kursseja ja opintokokonaisuuksia, jotka eivät välttämättä liity yliopiston perustehtäviin. Myös täydennyskoulutusyksiköiden ja ammattikorkeakoulujen välillä olisi suhteiden, työnjaon ja yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen paikallaan. Tutkinnot ja voimavarat Tietopalvelut Riittävien mahdollisuuksien takaaminen tieto- ja viestintätekniikan käyttöön niin henkilöstön kuin opiskelijoidenkin tasolla on tulevaisuudessa välttämätöntä. Tässä suhteessa tarvitaan jatkossakin tukea niin verkko-opetuksen kuin teknisten palvelujenkin kohdalla. Vaikka elektroninen aineisto onkin tulossa yhä enemmän kuvaan niin kirjasto- kuin muussakin toiminnassa, inhimilliset kontaktit ovat kuitenkin korvaamattomia. Perinteisten kirjojen hankinnan edellyttämät resurssit on turvattava. Viestintä Tietoverkot ovat viestintäkanavina nopeita ja vaivattomia. Eritasoisten verkostojen rakentaminen takaa jokaiselle ikään kuin oman kotiverkon, jonka varassa on turvallista opiskella ja työskennellä. Henkilöstö Henkilöstöpalvelujen kehittäminen ja työyhteisön ilmapiirin parantaminen ovat tärkeitä tavoitteita, joiden varassa lepää pitkälti koko henkilökunnan työkyky. Yliopiston tulee nostaa kuvaansa hyvänä työnantajana, jotta se pystyy pitämään kiinni motivoituneista henkilöistä. Kaikkinaisen tasa-arvon tukeminen on kannatettavaa. Määräaikaiset viranhoidot on minimoitava ja henkilöstöä vakinaistettava.

7 7 Tilat ja tekniset tukipalvelut Kalliiden laitteiden keskittäminen on järkevää. Keskittäminen ei saa kuitenkaan merkitä sitä, että tarvitsevien mahdollisuus käyttää laitteistoja heikkenee. Toiminnan keskittäminen kampuksille parantaa monessa suhteessa yksiköiden työskentelymahdollisuuksia edellyttäen, että erityisesti tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvät suunnitelmat toteutetaan. Tämä on erityisen tärkeää, koska työtilamitoitus henkeä kohti on erittäin tiukka. Työviihtyvyys vähenee huomattavasti, jos ahtaiden työtilojen ohella työn eteneminen hankaloituu. Sen sijaan ahtaudesta huolimatta motivaatio voi kasvaa, jos työn kehittämiseen taataan nykyistä monimuotoisemmat mahdollisuudet. 3 Opetuksen ja tutkintojen arvioinnin edellyttämät toimenpiteet Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksessa hyödynnetään koulutuksen ja tutkintojen kansainvälisen arvioinnin tuottamaa informaatiota ja erityisesti paneeliraporttia. Kehittämisehdotukset voidaan koota viideksi aihekokonaisuudeksi: - käsityötiede työnkuvien selkiytys - työilmapiiri - työkuorma - laadun varmistus. Opetusta tukevan ilmapiirin ylläpitämiseksi on edellä mainittujen aihekokonaisuuksien työstäminen välttämätöntä sekä koulutuksien että laitoksen tasolla. Tässä työstämisessä on ulkopuolinen asiantuntija-apu tarpeen. 4 Laitoksen hankkeet Isot hankkeet Oppimisympäristön laajentaminen kotitalousopettajan koulutuksessa (OLaKo) Tavoitteena on 1) laajentaa perustutkintojen opiskeluympäristöä siten, että verkko-opiskelun myötä saavutetaan joustavuutta ja laajempaa asiantuntemusta hyödyntävää opetusta, 2) kehittää osa kotitaloustieteen arvosanaopinnoista monimuotoisiksi verkkokursseiksi 3) hankkia ulkomaisia yhteistyökumppaneita verkko-opetuksen toteuttamiseen. Kotimaisena yhteistyökumppanina on Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen kotitalousopettajakoulutus ja 2. tavoitteen toteuttamisessa mahdollisesti Helsingin yliopiston avoin yliopisto. Hankkeen toteuttamiseksi haetaan virtuaaliyliopistojen toiminnan kehittämiseen tarkoitettuja varoja. Käsityönopettajakoulutuksen verkkoyliopiston kehittäminen Käsityönopettajan koulutuksen Käsityön Verkkoyliopisto KVY / Käsnet hanketta edistetään edelleen. Kolmivuotisen budjettikauden viimeiselle vuodelle anotaan voimavaroja käsityötieteen opetussuunnitelman mukaisten sivuaineopintojen muuntamiseksi verkko-opetukseksi. Vuoden 2003 rahoitus tähtää yhteistyön luomiseen KVY:n jäsenyliopistojen kesken virtuaalisten verkkokurssien tuottamiseksi yhteisvoimin. Rahoitusta haetaan ensisijaisesti Opetusministeriön rahoituksesta, opettajankoulutuksen laajentamishankkeesta ja/tai virtuaaliyliopistorahoista. KVY:n tieteenalojen sivuaineopintoja, käsityötiede (35 ov) ja käsityökasvatus (35 ov) verkkoopetusta ei ole mahdollista toteuttaa vielä vuoteen 2004 mennessä ja siksi Opetusministeriöltä

8 8 tullaan anomaan jatkorahoitusta myös seuraavalle budjettikaudelle , jotta toimiva verkkoyliopisto voidaan tehdä valmiiksi. Kansainväliset yhteistyöhankkeet Työssäoppiminen ja kehittävä transfer EU-Cost A11 tutkijaryhmän (Terttu Tuomi-Gröhn), Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun tutkimushanke. Kuluttamisen kulttuuri ja pedagogiikka: kuluttajakasvatuksen kehittäminen osana kotitalousopetusta ja opettajan koulutusta. Lähialuehanke, jossa kotitalousopettajakoulutuksen ryhmän lisäksi mukana Ruotsi ja Tanska. Laitoksen omat hankkeet Organisaation ja työilmapiirin kehittäminen kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksella Organisaation ja työilmapiirin kehittäminen lähtee kotitalous- ja käsityötieteen laitoksella koulutusten sisäisten ja yhteisen suhteen selvittämisestä sekä toisiinsa että tiedekuntaan. Sisäisiä työnkuvia selkiytetään ja lisätään henkilösuhteiden toimivuutta. Tavoitteena voidaan pitää niin pitkäaikaista organisaation kehittämishanketta, että osapuolet näkevät selkeitä tuloksia. Kehittämishanke kestänee ainakin vuoden. Tiedekunnalta anotaan varoja ulkopuolisen konsultin käyttämiseksi. Kirjallisuushankkeet Laitoksen henkilöstöllä on tekeillä useita koulutusalan erityiskysymyksiin, historiaan ja opetukseen liittyviä kirjallisuushankkeita. Osa hankkeista on kaupallisen kustantajan rahoittamia, osa rahoitetaan rahastojen ja säätiöiden myöntämin varoin, osan rahoitus on avoinna. Opetuksen kehittämishankkeet Käynnissä ja suunnitteilla on useita opintojen kehittämiseen tähtääviä hankkeita kuten opiskelumuotojen ja suoritustapojen kehittämishanke, opintojen ohjauksen kehittämishanke, syventävien projektiopintojen kehittämishanke. Hankkeet tehdään osaksi laitoksen panostuksella, osaksi haetaan rahoitusta opintojen kehittämiseen tarkoitetuista varoista. Valintojen keventämishanke Hankkeen tavoitteena on arvioida valintojen osioita ja kehittää valintoja siten, että valintaprosessi kevenee, mutta koulutukseen valitaan silti soveltuvin ja terävin kärki. Hanke toteutetaan virkatyönä. Koulutusalojen sisältöön ja opettajuuteen liittyvät hankkeet Käynnissä, osin jo loppuvaiheessa olevat tutkimushankkeet tarkastelevat koulutusalojen erityiskysymyksiä ja opettajaa tutkijana. Hankkeet tehdään osaksi virkatyönä, osaksi erilaisten säätiöiden rahoittamina.

Toiminnan ja talouden suunnittelu vuodeksi 2004 ja kaudeksi 2004 2006

Toiminnan ja talouden suunnittelu vuodeksi 2004 ja kaudeksi 2004 2006 Helsingin yliopisto Kasvatustieteellinen tiedekunta YT-kokous 6.8.2003 Johtoryhmä 7.8.2003, 7 Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos Toiminnan ja talouden suunnittelu vuodeksi 2004 ja kaudeksi 2004 2006

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien

Lisätiedot

ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA

ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA TIEKE, HELSINKI vaikuta ja vaikutu 09.10.2008 Lauri Pirkkalainen Konneveden lukio Lukioiden virtuaaliverkosto http://www.peda.net/veraja/pienetlukiot KONNEVEDE

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005

1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005 Vieraskielisten maisteriohjelmien käynnistämistä ja toteuttamista koskevat yleiset periaatteet ja vieraskielisiä maisteriohjelmia koskevat laadunvarmistuskriteerit 1 Yleiset periaatteet Maisteriohjelmilla

Lisätiedot

Orientoiva info I uusille opiskelijoille Maanantaina 26.8.2013 klo 12.00-15.30 Porthania I Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

Orientoiva info I uusille opiskelijoille Maanantaina 26.8.2013 klo 12.00-15.30 Porthania I Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Orientoiva info I uusille opiskelijoille Maanantaina 26.8.2013 klo 12.00-15.30 Porthania I 26.8.2013 1 Ohjelma klo 12.15 Klo 12.30 klo 12.45 Dekaanin tervetulotoivotus Dekaani Patrik Scheinin Laitosjohtajat

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi

Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Pilotin tavoitteena edistää opiskelijan oppimista verkko-opetuksen laadunhallintaa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia 25.2.2014 Janne Salminen Avoin strategointi malli Kuntayhtymän hallitus Ammattikorkeakoulun hallitus Hallitusten ja johdon seminaarit Johtoryhmä ja johtotiimit LUONNOS

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Organisatorinen muutos

Organisatorinen muutos Organisatorinen muutos 22.11.2001 TieVie-kouluttajakoulutus Helsingin yliopisto Projektipäällikkö Janne Sariola Teemat Lähtökohtia Miksi strategia? Mitä? Sisällöt Miten? Toimenpiteet Miksi? Strategisen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

KOULUTUKSEN SUUNNITTELU

KOULUTUKSEN SUUNNITTELU KOULUTUKSEN SUUNNITTELU UUSIEN OPETTAJIEN PEREHDYTTÄMISKOULUTUS 28.8.2002 Jukka Hiltunen Suunnittelutasot ja -intressit EU (arvot, harmonisointi, kilpailukyky) OPM (arvot, kilpailukyky, työllisyys) keskushallinto,

Lisätiedot

perustutkinnon uudistaminen

perustutkinnon uudistaminen P t h t l d tilli Puutarhatalouden ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Puutarhatalouden perustutkinto Työskenteleminen puutarha alalla Yrittäminen puutarha alalla Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala

Lisätiedot

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Sisältö 1 Open House-hankkeen tavoite 2 Työelämäjakso Open House-hankkeessa 3 Työelämäjakson tavoite 4 Ajankohta 5 Pariopettajuus

Lisätiedot

OPINTO-OPAS. Tampereen yliopisto (päärakennus, Kalevantie 4) 33014 Tampereen yliopisto

OPINTO-OPAS. Tampereen yliopisto (päärakennus, Kalevantie 4) 33014 Tampereen yliopisto KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA OPINTO-OPAS 2003 2004 2004 2005 Kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot Kasvatustieteiden tieteenalaohjelma Lastentarhanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta 7 Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Yliopisto julkaisee yleisoppaan, jokaista tiedekuntaa varten oman opinto-oppaan sekä kieliopintoja varten on erillisen

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen, kokemuksia ja haasteita kesäopintojen järjestämisessä. Heli Korpinen, koulutuspäällikkö

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen, kokemuksia ja haasteita kesäopintojen järjestämisessä. Heli Korpinen, koulutuspäällikkö Ympärivuotisen opiskelun edistäminen, kokemuksia ja haasteita kesäopintojen järjestämisessä Heli Korpinen, koulutuspäällikkö Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu on 3 100 opiskelijan ja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Opetustaidon arviointimatriisin tarkoitus on määritellä arviointikriteerit selkeästi ja läpinäkyvästi. Matriisia käytetään tukena opetustaitoa

Lisätiedot

Opinto-ohjaajan koulutus. JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu. Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA.

Opinto-ohjaajan koulutus. JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu. Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA. Opinto-ohjaajan koulutus JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA Johdanto Tämä artikkeli on tehty osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen

Lisätiedot

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Satu Helin SHJ, TtT Avoimen yliopiston johtaja Avoimen yliopiston Foorumin pj. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila

Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila Liikkuvuus tavoite vai keino? Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä -2006 Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä 2007

Lisätiedot

Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos. Harri Melin 29.9.2011

Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos. Harri Melin 29.9.2011 Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos Harri Melin 29.9.2011 Uusi laki uusi yliopisto Yliopistojen autonomian lisääminen Yliopistojen talouden vahvistaminen Yliopistojen johtamisen modernisoiminen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO Ari Haapasaari MIKSI OPPISOPIMUSKOULUTUS? Oppisopimuskoulutus on yrittäjälle hyvä vaihtoehto kun haluat laajentaa tai päivittää omaa ammatillista

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu

Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu 3.9.2010 / sh Avoin ammattikorkeakoulu Lähellä Sinua Avoin ammattikorkeakoulu k k Sinulle, joka suunnittelet hakeutuvasi ammattikorkeakouluopintoihin haluat jouduttaa opintojasi ja suorittaa opintoja etukäteen

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila AVOIMUUS JA SIDONNAISUUDET -SEMINAARI Veli-Matti Isoviita puheenjohtaja, SML 6.3.2013 JOHDANTO: Sidonnaisuudet 1 LK, 5. vuosikurssi, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma

Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) visio opiskelijan hyvinvointia,

Lisätiedot

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 25/3/2015 Petri Sahlström Työryhmä Oulun yliopisto: Petri Sahlström (puheenjohtaja) Aalto yliopisto: Ingmar

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 VN asetuksen 942/2014 valtakunnalliset tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

VALMA - säädösten valmistelu

VALMA - säädösten valmistelu VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-

Lisätiedot