Toiminnan ja talouden suunnittelu vuodeksi 2003 ja kaudelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminnan ja talouden suunnittelu vuodeksi 2003 ja kaudelle 2004-2006"

Transkriptio

1 HELSINGIN YLIOPISTO Kasvatustieteellinen tiedekunta Yt-kokous Johtoryhmä Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos Toiminnan ja talouden suunnittelu vuodeksi 2003 ja kaudelle Sisältö: 1 Tavoitesopimus 2 Yliopiston strategia 3 Opetuksen ja tutkintojen arvioinnin aiheuttamat toimenpiteet 4 Laitoksen hankkeet

2 2 1 Tavoitesopimus Laitoksen päätehtäviä on kotitalouden ja käsityön (tekstiilityö) opettajankoulutus. Laitos on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa opettajankoulutuksen kehitystyössä ja siihen liittyvässä keskustelussa ja pyrkii edelleen ylläpitämään joustavaa koulutustarjontaa, jotta kentällä jo toimivat opettajat voivat täydentää tutkintoaan. Laitos näkee tärkeänä, että opettajankoulutukseen erityisesti aineenopettajakoulutukseen panostetaan ja sille taataan monimuotoiset kehittämismahdollisuudet. Peruskoulutus Opetus tapahtuu noudattaen kevätlukukauden 2003 lopussa päättyvää opetussuunnitelmaa. Laitos näkisi tarkoituksenmukaiseksi opetussuunnitelmakauden pidentämisen vuodella, koska seuraavan opetussuunnitelman valmistelu vaatii runsaasti voimavaroja kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään siirtymisen vuoksi. Tässä noudatetaan tiedekunnan linjauksia. Muutto Siltavuorenpenkereelle edellyttää opetuskäytänteiden tarkistusta ja hiomista uusien olosuhteiden ja niiden tarjoamien mahdollisuuksien mukaiseksi. Tämä tapahtuu samanaikaisesti valmisteltaessa uuteen tutkintorakenteeseen siirtymistä. Nykyaikaisen tieto- ja viestintäteknologian avulla pyritään joustavoittamaan paitsi opetusta myös opetushallintoa. Kaikki opiskelijat otetaan suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa. Vuosittain muutama opiskelija ottaa kandidaatin todistuksen, mutta kandidaatin tutkintoa ei pidetä varsinaisena tavoitteena, koska se ei anna pätevyyttä opettajan tehtäviin. Tästä syystä ei laitos myöskään aseta erityisiä kandidaatintutkintotavoitteita. Taulukko 2. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksessa suoritetut perustutkinnot ja tutkintotavoitteet vuosi kotit.op.koulutusyks. käsit.op.koulutusyks. kokeilukoulutus Jatkokoulutus Laitos voimistaa tutkijankoulutustaan lisäämällä yhteistyötä muiden tiedekuntien ja tutkimusyhteisöjen kanssa niin kotimaisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Laitoksen monitieteiset koulutusalat mahdollistavat monenlaisen verkottumisen. Laitos on aktiivisesti mukana tiedekunnan Graduate School suunnittelussa, mutta näkee, että kotitaloustieteen ja käsityötieteen tulisi olla siinä voimakkaammin esillä myös sisällöllisesti. Siirtyminen Siltavuorenpenkereelle mahdollistaa jatko-opiskelijoiden sitouttamisen laitos- ja tiedekuntayhteisöön nykyistä paremmin.

3 3 Taulukko 3. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksessa suoritetut jatkotutkinnot ja tutkintotavoitteet vuosi kotitalousop.koulutus käsit.op. koulutus KT/FT KL KT/FT KL Opiskelijamäärät Sisäänottokiintiöt pidetään entisellä tasolla. Erityisiä paineita kiintiöiden muuttamiseen ei työmarkkinaperustein ole. Koska kotitaloustieteen asiantuntijoilla on tarvetta monentyyppiseen profiloitumiseen, on kuitenkin käsityötieteen tapaan myös kotitaloustieteessä tarpeen luoda kiintiö, jonka puitteissa on mahdollisuus opiskella kotitaloustiedettä suorittamatta pedagogisia opintoja. Käytännöllisintä on luoda tämä kiintiö samanaikaisesti uuden tutkintorakenteen kanssa. Taulukko 1. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen sisäänotto ja sisäänottosuunnitelma kotitalousopettajakoulutus perustutkinto perustutkinto, kotit.tiede (3) 3 3 tutkinnon täydentäjät käsityönopettajakoulutus perustutkinto, käsit.op perustutkinto, käsityötiede tutkinnon täydentäjät Opiskelija- ja opettajavaihto Opiskelija- ja opettajavaihto jatkuu pääosin nykyisessä laajuudessaan ja yhteistyötä maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan kanssa jatketaan. Vaihdon laajentamista hankaloittavat eri maiden koulutuksien toisistaan poikkeavat rakenteet. Hankaluutena on niin ikään se, että eurooppalaisessa koulutusjärjestelmässä laitoksen koulutusaloilla suoritetaan pääsääntöisesti alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto, mikä vaikuttaa kurssitarjontaan. Saapuvien vaihtoopiskelijoiden opiskelua pyritään helpottamaan lisäämällä vieraskielisen opetuksen määrää ja käyttämällä hyväksi tvt-teknologiaa.

4 4 Vaihtoa pyritään kehittämään sisällöllisesti osallistumalla vaihtoyliopistojen välisiin hankkeisiin, joiden tavoitteena on saada aikaan yhteistä opetus- tai oppimateriaalitarjontaa. Vaihtotavoitteet: Vaihtoon lähtevät Kotitalousopettajan koulutus - opiskelijat 5/v - opettajat 1/v Käsityönopettajan koulutus - opiskelijat 6/v - opettajat 4/v 2 Yliopiston strategia Yliopiston tehtävä ja näkemys tulevaisuudesta Ei huomauttamista. Toimintaympäristö Globalisaatiokehityksellä on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia yliopiston toimintaan. Erityisen huolestuttavaa on monikansallisten yritysten suuri panostus tutkimus- ja kehitystyöhön. Vaarana on tutkijanvapauden ja tutkimuksen julkisuuden väheneminen sekä taloudellisten arvojen voimakas korostus. Yliopiston olisikin tarpeen pohtia, mikä on tervettä kansainvälistymistä. Kansainvälisyyden korostamisen rinnalla on tarpeen tunnustaa, että myös kotimainen kanssakäyminen ja kotimaisille foorumeille tuotettu tieto on arvokasta. Runsas yritysrahoitus saattaa ajan mittaan merkitä myös julkisen rahoituksen vähenemistä entisestään, mikä on kohtalokasta erityisesti niille aloille, joilla ei ole trendikästä markkina-arvoa. Huolestuttavaa on niin ikään voimakas teknologiaperustaisten uusien tieteenalojen korostus ihmisen arkielämään liittyvien pehmeämpien tieteenalojen kustannuksella. Yliopistojen rinnalle on luotu ammattikorkeakoulujärjestelmä, jonka suhde yliopistoihin on vielä epäselvä. Suhde tulisi täsmentää viimeistäänkin siinä vaiheessa, kun siirrytään kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään. Toiminnan kehittämisen painoalueet * Perustutkimuksen aseman vahvistaminen. - Tukea ja julkisuutta tulee antaa myös muille kuin trendikkäille ja rahaa tuoville aloille. * Tutkimuslähtöinen opetus - Konsistorin päätöksen mukaan kaikki opettajat ovat tutkijoita, ja kaikki tutkijat opettavat. Tämä voi toteutua vain, jos opettajien tutkimusmahdollisuuksista huolehditaan. * Rajat ylittävän yhteistyön lisääminen tutkimuksessa ja opetuksessa - Monitieteisen tutkimuksen tukeminen on kannatettavaa. Sivuainemahdollisuuksien varmistaminen muissa tiedekunnissa on tarpeellista, mutta myös oman tiedekunnan sisällä tulee olla monipuoliset sivuainemahdollisuudet. * Tutkintojen kehittäminen - Kaksiportaisen tutkintojärjestelmän käyttöönotto on opintojen yleiseurooppalaisen yhteismitallisuuden vuoksi ymmärrettävää. Sen muu merkitys jää kyseenalaiseksi, koska alemman tutkinnon suorituksin ei saavuteta vielä opettajan pätevyyttä.

5 5 * Kaksikielisyys - Ei huomauttamista * Kotikansainvälistyminen - Ajatus on kannatettava, mutta edellyttää myös resurssointia. * Tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttö - Verkkoviestinnän avulla voidaan helpottaa monia tehtäviä niin opetuksessa kuin hallinnossakin. Se edellyttää uudenlaista pedagogista näkökulmaa, jossa tarvitaan tukea. Laitosten laitekanta on osaksi suhteellisen vanhaa, ja verkkoviestinnässä tulisikin muistaa, että läheskään kaikilla ei ole hienoja ja kapasiteetiltaan suuria koneita. Tukihenkilöstön saatavuus on tärkeätä. * Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi - Henkilöstön hyvinvointiin on tarpeen panostaa, jotta yliopisto voitaisiin kokea hyvänä työpaikkana. Määräaikaiset työsuhteet on minimoitava. Opiskelijoiden hyvinvointi on niin ikään tärkeä asia. *Yliopiston rakenteen kehittäminen - Yliopiston rakenteen kehittäminen ja kampushallinnon rakentaminen eivät saa merkitä laitosten kuormittamista. Tavoitteena tulee olla toimintojen joustavuus. Yliopiston omaksumat uudet tehtävät ja toimintamuodot edellyttävät korkeatasoista erityisasiantuntemusta, joka tulee saada kaikkien käyttöön. Laatu ja arviointi Laadun huomioon ottaminen määrällisten mittareiden rinnalla on kannatettava periaate. Laatukriteereiden kehittämiseen ja määrittelyyn on kuitenkin panostettava, koska toisistaan poikkeaville koulutusaloille eivät välttämättä sovi samanlaiset kriteerit. Itsearvioinnin korostaminen on keino jatkuvaan oman toiminnan kriittiseen tarkkailuun. Usein toteutetut arviointikierrokset sitovat kohtuuttomasti laitosten resursseja, joten seuraavien koulutuksen ja tutkimuksen arviointikierrosten ajoittaminen vuosiin 2005 ja 2008 on paikallaan. Laitos pitäisi tarkoituksenmukaisena, että kahden kolmivuotiskauden välissä olisi kolmen vuoden periodi, jonka aikana arvioinnit toteutetaan. Näin saataisiin aina kuuden vuoden rauhallinen työskentelykausi. Tavoitteet ja toimenpiteet Tutkimus Tutkimukseen liittyvät strategiset suunnitelmat ovat periaatteessa kannatettavia. Kiitettävää on, että opettajakunnan mahdollisuuksia tutkimustyöhön mainitaan tuettavan. Mainintaa ei pidä kuitenkaan jättää periaatetasolle, vaan mahdollisuudet on tehtävä realistisiksi. Suora hankeraha laitoksille edistää osaltaan sitä. Hankerahaa on annettava erityisesti niille alueille, jotka ovat julkisessa tutkimusrahoituksessa väliinputoajia. Lisensiaatintutkinnon kehittäminen ammatilliseksi jatkotutkinnoksi edellyttää roolien selkiyttämistä ammattikorkeakoulujen kanssa. Tutkijoiden liikkuvuuden ja verkottumisen tukeminen samoin kuin tutkimusrahoituksen ja tutkimuspalvelujen lisääminen ovat kannatettavia toimenpiteitä, mutta niitä ei kuitenkaan pidä toteuttaa opetukseen suunnattavan rahoituksen kustannuksella. Opetus Laadukkaan opetuksen kriteereitä on pidettävä opetuksen kehittämisen suuntaviivoina. Pakollisen kandidaatin tutkinnon käyttöön ottaminen ja opintojen mitoittaminen kaksiportaisen tutkintojärjestelmän periaatteiden mukaan helpottavat kansainvälistä liikkuvuutta. Koska kandidaatin tutkinto ei tuota opettajanpätevyyttä, sen rakentaminen asettaa opettajankoulutuksen kohdalla suuria haasteita, jotta tutkinto voitaisiin kokea edes jossain määrin mielekkääksi.

6 6 Valintojen yksinkertaistaminen on aiheellista. Opinto-ohjauksen ja palvelujärjestelmän kehittämisen rinnalla tulee korostaa myös opiskelijan omaa vastuuta asioidensa hoitamisessa. Erityistä panostusta tulee suunnata opettajankoulutukseen ja sen kehittämiseen. Monimuotoisten mahdollisuuksien ja opiskelijoiden erilaisten taustojen hyödyntäminen voivat tuottaa innovatiivisia ratkaisuja. Tieto- ja viestintäteknologian hyväksikäyttöä opetuksessa on lisättävä mahdollisuuksien mukaan. Tässä yhteydessä on muistettava, että laitosten laitteisto ei uudistu nopeaan tahtiin, vaan verkkoa on pystyttävä käyttämään hyväksi myös vaatimattomalla laitteistolla. Kampuskohtaisten opiskelijapalvelujen rakentaminen helpottaa opiskelun sujumista. Palveluja suunniteltaessa tulee kuitenkin pohtia, millaisten palvelujen keskittäminen tuo todellista hyötyä. Kampuskohtainen opiskelijapalvelu ei saa lisätä laitosten työkuormaa, ellei siihen samalla anneta henkilöresursseja. Riittävän tietokonelaitteistomäärän varaaminen opiskelijakäyttöön on välttämätöntä, jotta tehokas tieto- ja viestintäteknologian käyttö on opiskelussa mahdollista ja sen varaan voidaan myös rakentaa. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yliopiston yhteistyö sidosryhmien kanssa on tärkeätä. Vaikka taloudellista näkökulmaa ei pidettäisikään esillä, se kulkee olennaisesti mukana. Alueelliset kehittämistehtävät ovat osaksi sidottuja myös laitosten toimintaan. Myös tässä kohden on huolehdittava siitä, että henkilöresurssit ovat riittävät. Yrittäjyyteen kannustamiseen on suhtauduttava myönteisesti, joskin sen voimakas korostaminen voi johtaa vääristyneeseen kuvaan yliopiston perustehtävistä. Avoimen yliopiston tarjoamien mahdollisuuksien käyttäminen jouduttaa opiskelua, ja on kannatettavaa, että sitä käytetään myös rekrytointikanavana nykyistä enemmän. Täydennyskoulutus Tutkintonsa suorittaneiden on hyödyllistä päivittää aikaisemmin oppimaansa. Täydennyskoulutus on tässä mielessä tarpeen. Täydennyskoulutuksen nimellä järjestetään kuitenkin nykyisin mitä moninaisimpia kursseja ja opintokokonaisuuksia, jotka eivät välttämättä liity yliopiston perustehtäviin. Myös täydennyskoulutusyksiköiden ja ammattikorkeakoulujen välillä olisi suhteiden, työnjaon ja yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen paikallaan. Tutkinnot ja voimavarat Tietopalvelut Riittävien mahdollisuuksien takaaminen tieto- ja viestintätekniikan käyttöön niin henkilöstön kuin opiskelijoidenkin tasolla on tulevaisuudessa välttämätöntä. Tässä suhteessa tarvitaan jatkossakin tukea niin verkko-opetuksen kuin teknisten palvelujenkin kohdalla. Vaikka elektroninen aineisto onkin tulossa yhä enemmän kuvaan niin kirjasto- kuin muussakin toiminnassa, inhimilliset kontaktit ovat kuitenkin korvaamattomia. Perinteisten kirjojen hankinnan edellyttämät resurssit on turvattava. Viestintä Tietoverkot ovat viestintäkanavina nopeita ja vaivattomia. Eritasoisten verkostojen rakentaminen takaa jokaiselle ikään kuin oman kotiverkon, jonka varassa on turvallista opiskella ja työskennellä. Henkilöstö Henkilöstöpalvelujen kehittäminen ja työyhteisön ilmapiirin parantaminen ovat tärkeitä tavoitteita, joiden varassa lepää pitkälti koko henkilökunnan työkyky. Yliopiston tulee nostaa kuvaansa hyvänä työnantajana, jotta se pystyy pitämään kiinni motivoituneista henkilöistä. Kaikkinaisen tasa-arvon tukeminen on kannatettavaa. Määräaikaiset viranhoidot on minimoitava ja henkilöstöä vakinaistettava.

7 7 Tilat ja tekniset tukipalvelut Kalliiden laitteiden keskittäminen on järkevää. Keskittäminen ei saa kuitenkaan merkitä sitä, että tarvitsevien mahdollisuus käyttää laitteistoja heikkenee. Toiminnan keskittäminen kampuksille parantaa monessa suhteessa yksiköiden työskentelymahdollisuuksia edellyttäen, että erityisesti tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvät suunnitelmat toteutetaan. Tämä on erityisen tärkeää, koska työtilamitoitus henkeä kohti on erittäin tiukka. Työviihtyvyys vähenee huomattavasti, jos ahtaiden työtilojen ohella työn eteneminen hankaloituu. Sen sijaan ahtaudesta huolimatta motivaatio voi kasvaa, jos työn kehittämiseen taataan nykyistä monimuotoisemmat mahdollisuudet. 3 Opetuksen ja tutkintojen arvioinnin edellyttämät toimenpiteet Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksessa hyödynnetään koulutuksen ja tutkintojen kansainvälisen arvioinnin tuottamaa informaatiota ja erityisesti paneeliraporttia. Kehittämisehdotukset voidaan koota viideksi aihekokonaisuudeksi: - käsityötiede työnkuvien selkiytys - työilmapiiri - työkuorma - laadun varmistus. Opetusta tukevan ilmapiirin ylläpitämiseksi on edellä mainittujen aihekokonaisuuksien työstäminen välttämätöntä sekä koulutuksien että laitoksen tasolla. Tässä työstämisessä on ulkopuolinen asiantuntija-apu tarpeen. 4 Laitoksen hankkeet Isot hankkeet Oppimisympäristön laajentaminen kotitalousopettajan koulutuksessa (OLaKo) Tavoitteena on 1) laajentaa perustutkintojen opiskeluympäristöä siten, että verkko-opiskelun myötä saavutetaan joustavuutta ja laajempaa asiantuntemusta hyödyntävää opetusta, 2) kehittää osa kotitaloustieteen arvosanaopinnoista monimuotoisiksi verkkokursseiksi 3) hankkia ulkomaisia yhteistyökumppaneita verkko-opetuksen toteuttamiseen. Kotimaisena yhteistyökumppanina on Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen kotitalousopettajakoulutus ja 2. tavoitteen toteuttamisessa mahdollisesti Helsingin yliopiston avoin yliopisto. Hankkeen toteuttamiseksi haetaan virtuaaliyliopistojen toiminnan kehittämiseen tarkoitettuja varoja. Käsityönopettajakoulutuksen verkkoyliopiston kehittäminen Käsityönopettajan koulutuksen Käsityön Verkkoyliopisto KVY / Käsnet hanketta edistetään edelleen. Kolmivuotisen budjettikauden viimeiselle vuodelle anotaan voimavaroja käsityötieteen opetussuunnitelman mukaisten sivuaineopintojen muuntamiseksi verkko-opetukseksi. Vuoden 2003 rahoitus tähtää yhteistyön luomiseen KVY:n jäsenyliopistojen kesken virtuaalisten verkkokurssien tuottamiseksi yhteisvoimin. Rahoitusta haetaan ensisijaisesti Opetusministeriön rahoituksesta, opettajankoulutuksen laajentamishankkeesta ja/tai virtuaaliyliopistorahoista. KVY:n tieteenalojen sivuaineopintoja, käsityötiede (35 ov) ja käsityökasvatus (35 ov) verkkoopetusta ei ole mahdollista toteuttaa vielä vuoteen 2004 mennessä ja siksi Opetusministeriöltä

8 8 tullaan anomaan jatkorahoitusta myös seuraavalle budjettikaudelle , jotta toimiva verkkoyliopisto voidaan tehdä valmiiksi. Kansainväliset yhteistyöhankkeet Työssäoppiminen ja kehittävä transfer EU-Cost A11 tutkijaryhmän (Terttu Tuomi-Gröhn), Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun tutkimushanke. Kuluttamisen kulttuuri ja pedagogiikka: kuluttajakasvatuksen kehittäminen osana kotitalousopetusta ja opettajan koulutusta. Lähialuehanke, jossa kotitalousopettajakoulutuksen ryhmän lisäksi mukana Ruotsi ja Tanska. Laitoksen omat hankkeet Organisaation ja työilmapiirin kehittäminen kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksella Organisaation ja työilmapiirin kehittäminen lähtee kotitalous- ja käsityötieteen laitoksella koulutusten sisäisten ja yhteisen suhteen selvittämisestä sekä toisiinsa että tiedekuntaan. Sisäisiä työnkuvia selkiytetään ja lisätään henkilösuhteiden toimivuutta. Tavoitteena voidaan pitää niin pitkäaikaista organisaation kehittämishanketta, että osapuolet näkevät selkeitä tuloksia. Kehittämishanke kestänee ainakin vuoden. Tiedekunnalta anotaan varoja ulkopuolisen konsultin käyttämiseksi. Kirjallisuushankkeet Laitoksen henkilöstöllä on tekeillä useita koulutusalan erityiskysymyksiin, historiaan ja opetukseen liittyviä kirjallisuushankkeita. Osa hankkeista on kaupallisen kustantajan rahoittamia, osa rahoitetaan rahastojen ja säätiöiden myöntämin varoin, osan rahoitus on avoinna. Opetuksen kehittämishankkeet Käynnissä ja suunnitteilla on useita opintojen kehittämiseen tähtääviä hankkeita kuten opiskelumuotojen ja suoritustapojen kehittämishanke, opintojen ohjauksen kehittämishanke, syventävien projektiopintojen kehittämishanke. Hankkeet tehdään osaksi laitoksen panostuksella, osaksi haetaan rahoitusta opintojen kehittämiseen tarkoitetuista varoista. Valintojen keventämishanke Hankkeen tavoitteena on arvioida valintojen osioita ja kehittää valintoja siten, että valintaprosessi kevenee, mutta koulutukseen valitaan silti soveltuvin ja terävin kärki. Hanke toteutetaan virkatyönä. Koulutusalojen sisältöön ja opettajuuteen liittyvät hankkeet Käynnissä, osin jo loppuvaiheessa olevat tutkimushankkeet tarkastelevat koulutusalojen erityiskysymyksiä ja opettajaa tutkijana. Hankkeet tehdään osaksi virkatyönä, osaksi erilaisten säätiöiden rahoittamina.

Toiminnan ja talouden suunnittelu vuodeksi 2004 ja kaudeksi 2004 2006

Toiminnan ja talouden suunnittelu vuodeksi 2004 ja kaudeksi 2004 2006 Helsingin yliopisto Kasvatustieteellinen tiedekunta YT-kokous 6.8.2003 Johtoryhmä 7.8.2003, 7 Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos Toiminnan ja talouden suunnittelu vuodeksi 2004 ja kaudeksi 2004 2006

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA

ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA TIEKE, HELSINKI vaikuta ja vaikutu 09.10.2008 Lauri Pirkkalainen Konneveden lukio Lukioiden virtuaaliverkosto http://www.peda.net/veraja/pienetlukiot KONNEVEDE

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Helsingin yliopiston Avoin yliopisto 5.9.2013 17.9.2013 1 Rehtori 2.9.2013: HY:ssa tehdään työtä maailman parhaaksi He eivät valmistu vain sopeutumaan yhteiskuntaan, vaan muokkaamaan ja muuttamaan sitä

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Opettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa

Opettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa Opettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa Opettajankoulutusfoorumin alueellinen tilaisuus 18.5.2017 18.5.2017 Pertti Väisänen, professori, varadekaani UEF, 4 tiedekuntaa: Filosofinen tiedekunta

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Torus-verkosto www.torus.oulu.fi Oulun yliopisto Historian laitos suunnittelija & koordinaattori Anita Honkala anita.honkala@oulu.fi Mikä

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään 60 p/vokke/suositus. yhteensä vähintään Aineenopettajan pedagogiset opinnot. Kandidaatin tutkinto

Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään 60 p/vokke/suositus. yhteensä vähintään Aineenopettajan pedagogiset opinnot. Kandidaatin tutkinto Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään p/vokke/suositus Kandidaatin tutkinto Maisterin tutkinto yhteensä vähintään Aineenopettajan pedagogiset opinnot Voivat jakaantua kandidaattitutkintoon (-30

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta: laatustrategian lähtökohtia Edistetään korkealaatuista

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Orientoiva info I uusille opiskelijoille Maanantaina 26.8.2013 klo 12.00-15.30 Porthania I Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

Orientoiva info I uusille opiskelijoille Maanantaina 26.8.2013 klo 12.00-15.30 Porthania I Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Orientoiva info I uusille opiskelijoille Maanantaina 26.8.2013 klo 12.00-15.30 Porthania I 26.8.2013 1 Ohjelma klo 12.15 Klo 12.30 klo 12.45 Dekaanin tervetulotoivotus Dekaani Patrik Scheinin Laitosjohtajat

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi

Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Pilotin tavoitteena edistää opiskelijan oppimista verkko-opetuksen laadunhallintaa

Lisätiedot

Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila

Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila Liikkuvuus tavoite vai keino? Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä -2006 Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä 2007

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on toteuttanut

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena

Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Keskeiset kehittämishaasteet 1. tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuus ja kyky reagoida muutoksiin 2. tutkintojärjestelmän kokonaisuus

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005

1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005 Vieraskielisten maisteriohjelmien käynnistämistä ja toteuttamista koskevat yleiset periaatteet ja vieraskielisiä maisteriohjelmia koskevat laadunvarmistuskriteerit 1 Yleiset periaatteet Maisteriohjelmilla

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia 25.2.2014 Janne Salminen Avoin strategointi malli Kuntayhtymän hallitus Ammattikorkeakoulun hallitus Hallitusten ja johdon seminaarit Johtoryhmä ja johtotiimit LUONNOS

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopisto on laatinut strategiansa toimeenpanosuunnitelman

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Kasvatusalan tutkintorakennesuositukset

Kasvatusalan tutkintorakennesuositukset Kasvatusalan tutkintorakennesuositukset Hyväksytty Vokke-projektin neuvottelukunnassa vuonna 04 (Viimeistelty Vokke-konttorissa 1.3.0) Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään op/vokke-suositus Kandidaatin

Lisätiedot

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

KOULUTUKSEN SUUNNITTELU

KOULUTUKSEN SUUNNITTELU KOULUTUKSEN SUUNNITTELU UUSIEN OPETTAJIEN PEREHDYTTÄMISKOULUTUS 28.8.2002 Jukka Hiltunen Suunnittelutasot ja -intressit EU (arvot, harmonisointi, kilpailukyky) OPM (arvot, kilpailukyky, työllisyys) keskushallinto,

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Organisatorinen muutos

Organisatorinen muutos Organisatorinen muutos 22.11.2001 TieVie-kouluttajakoulutus Helsingin yliopisto Projektipäällikkö Janne Sariola Teemat Lähtökohtia Miksi strategia? Mitä? Sisällöt Miten? Toimenpiteet Miksi? Strategisen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS. Tampereen yliopisto (päärakennus, Kalevantie 4) 33014 Tampereen yliopisto

OPINTO-OPAS. Tampereen yliopisto (päärakennus, Kalevantie 4) 33014 Tampereen yliopisto KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA OPINTO-OPAS 2003 2004 2004 2005 Kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot Kasvatustieteiden tieteenalaohjelma Lastentarhanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

perustutkinnon uudistaminen

perustutkinnon uudistaminen P t h t l d tilli Puutarhatalouden ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Puutarhatalouden perustutkinto Työskenteleminen puutarha alalla Yrittäminen puutarha alalla Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Sinulle avoin yliopisto!

Sinulle avoin yliopisto! Sinulle avoin yliopisto! Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston yleinen opintoinfo klo 17.30 keskiviikkona 14.8.2013 Joensuu torstaina 15.8. Kuopio torstaina 22.8. etäyhteydessä Sisältö ja illan tavoitteet:

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Opetustaidon arviointimatriisin tarkoitus on määritellä arviointikriteerit selkeästi ja läpinäkyvästi. Matriisia käytetään tukena opetustaitoa

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Vieraskielisen opetuksen kehittämissuunnitelma

Vieraskielisen opetuksen kehittämissuunnitelma Vieraskielisen opetuksen kehittämissuunnitelma 2004 2006 Teologinen tiedekunta teol. tdk 21.3.2005 D1 liite 2 1. Vieraskielisen opetuksen kehittämisen tausta 1.1. Helsingin yliopiston strategia Helsingin

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta 7 Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Yliopisto julkaisee yleisoppaan, jokaista tiedekuntaa varten oman opinto-oppaan sekä kieliopintoja varten on erillisen

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Opiskelijavalinnat yliopistoissa Hannele Niemi

Opiskelijavalinnat yliopistoissa Hannele Niemi Opiskelijavalinnat yliopistoissa 21.09.2009 Hannele Niemi A. Koulutusvalintoja tukevat tietopalvelut, ohjaus ja neuvonta Suomalaisessa yhteiskunnassa lukion päättävä on itsenäinen. - Muuttaa pois kotoa,

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA -seminaari

KOTA-AMKOTA -seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Vesa Hämäläinen 24.9.2010 Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMINEN OPETTAJANKOULUTUKSESSA

TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMINEN OPETTAJANKOULUTUKSESSA TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMINEN OPETTAJANKOULUTUKSESSA Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOLin tavoitteet Tutkintojen uudistamisen lähtökohta Opettajankoulutuksen tutkintorakennetta uudistettaessa

Lisätiedot