Toiminnan ja talouden suunnittelu vuodeksi 2003 ja kaudelle
|
|
- Auvo Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HELSINGIN YLIOPISTO Kasvatustieteellinen tiedekunta Yt-kokous Johtoryhmä Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos Toiminnan ja talouden suunnittelu vuodeksi 2003 ja kaudelle Sisältö: 1 Tavoitesopimus 2 Yliopiston strategia 3 Opetuksen ja tutkintojen arvioinnin aiheuttamat toimenpiteet 4 Laitoksen hankkeet
2 2 1 Tavoitesopimus Laitoksen päätehtäviä on kotitalouden ja käsityön (tekstiilityö) opettajankoulutus. Laitos on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa opettajankoulutuksen kehitystyössä ja siihen liittyvässä keskustelussa ja pyrkii edelleen ylläpitämään joustavaa koulutustarjontaa, jotta kentällä jo toimivat opettajat voivat täydentää tutkintoaan. Laitos näkee tärkeänä, että opettajankoulutukseen erityisesti aineenopettajakoulutukseen panostetaan ja sille taataan monimuotoiset kehittämismahdollisuudet. Peruskoulutus Opetus tapahtuu noudattaen kevätlukukauden 2003 lopussa päättyvää opetussuunnitelmaa. Laitos näkisi tarkoituksenmukaiseksi opetussuunnitelmakauden pidentämisen vuodella, koska seuraavan opetussuunnitelman valmistelu vaatii runsaasti voimavaroja kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään siirtymisen vuoksi. Tässä noudatetaan tiedekunnan linjauksia. Muutto Siltavuorenpenkereelle edellyttää opetuskäytänteiden tarkistusta ja hiomista uusien olosuhteiden ja niiden tarjoamien mahdollisuuksien mukaiseksi. Tämä tapahtuu samanaikaisesti valmisteltaessa uuteen tutkintorakenteeseen siirtymistä. Nykyaikaisen tieto- ja viestintäteknologian avulla pyritään joustavoittamaan paitsi opetusta myös opetushallintoa. Kaikki opiskelijat otetaan suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa. Vuosittain muutama opiskelija ottaa kandidaatin todistuksen, mutta kandidaatin tutkintoa ei pidetä varsinaisena tavoitteena, koska se ei anna pätevyyttä opettajan tehtäviin. Tästä syystä ei laitos myöskään aseta erityisiä kandidaatintutkintotavoitteita. Taulukko 2. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksessa suoritetut perustutkinnot ja tutkintotavoitteet vuosi kotit.op.koulutusyks. käsit.op.koulutusyks. kokeilukoulutus Jatkokoulutus Laitos voimistaa tutkijankoulutustaan lisäämällä yhteistyötä muiden tiedekuntien ja tutkimusyhteisöjen kanssa niin kotimaisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Laitoksen monitieteiset koulutusalat mahdollistavat monenlaisen verkottumisen. Laitos on aktiivisesti mukana tiedekunnan Graduate School suunnittelussa, mutta näkee, että kotitaloustieteen ja käsityötieteen tulisi olla siinä voimakkaammin esillä myös sisällöllisesti. Siirtyminen Siltavuorenpenkereelle mahdollistaa jatko-opiskelijoiden sitouttamisen laitos- ja tiedekuntayhteisöön nykyistä paremmin.
3 3 Taulukko 3. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksessa suoritetut jatkotutkinnot ja tutkintotavoitteet vuosi kotitalousop.koulutus käsit.op. koulutus KT/FT KL KT/FT KL Opiskelijamäärät Sisäänottokiintiöt pidetään entisellä tasolla. Erityisiä paineita kiintiöiden muuttamiseen ei työmarkkinaperustein ole. Koska kotitaloustieteen asiantuntijoilla on tarvetta monentyyppiseen profiloitumiseen, on kuitenkin käsityötieteen tapaan myös kotitaloustieteessä tarpeen luoda kiintiö, jonka puitteissa on mahdollisuus opiskella kotitaloustiedettä suorittamatta pedagogisia opintoja. Käytännöllisintä on luoda tämä kiintiö samanaikaisesti uuden tutkintorakenteen kanssa. Taulukko 1. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen sisäänotto ja sisäänottosuunnitelma kotitalousopettajakoulutus perustutkinto perustutkinto, kotit.tiede (3) 3 3 tutkinnon täydentäjät käsityönopettajakoulutus perustutkinto, käsit.op perustutkinto, käsityötiede tutkinnon täydentäjät Opiskelija- ja opettajavaihto Opiskelija- ja opettajavaihto jatkuu pääosin nykyisessä laajuudessaan ja yhteistyötä maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan kanssa jatketaan. Vaihdon laajentamista hankaloittavat eri maiden koulutuksien toisistaan poikkeavat rakenteet. Hankaluutena on niin ikään se, että eurooppalaisessa koulutusjärjestelmässä laitoksen koulutusaloilla suoritetaan pääsääntöisesti alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto, mikä vaikuttaa kurssitarjontaan. Saapuvien vaihtoopiskelijoiden opiskelua pyritään helpottamaan lisäämällä vieraskielisen opetuksen määrää ja käyttämällä hyväksi tvt-teknologiaa.
4 4 Vaihtoa pyritään kehittämään sisällöllisesti osallistumalla vaihtoyliopistojen välisiin hankkeisiin, joiden tavoitteena on saada aikaan yhteistä opetus- tai oppimateriaalitarjontaa. Vaihtotavoitteet: Vaihtoon lähtevät Kotitalousopettajan koulutus - opiskelijat 5/v - opettajat 1/v Käsityönopettajan koulutus - opiskelijat 6/v - opettajat 4/v 2 Yliopiston strategia Yliopiston tehtävä ja näkemys tulevaisuudesta Ei huomauttamista. Toimintaympäristö Globalisaatiokehityksellä on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia yliopiston toimintaan. Erityisen huolestuttavaa on monikansallisten yritysten suuri panostus tutkimus- ja kehitystyöhön. Vaarana on tutkijanvapauden ja tutkimuksen julkisuuden väheneminen sekä taloudellisten arvojen voimakas korostus. Yliopiston olisikin tarpeen pohtia, mikä on tervettä kansainvälistymistä. Kansainvälisyyden korostamisen rinnalla on tarpeen tunnustaa, että myös kotimainen kanssakäyminen ja kotimaisille foorumeille tuotettu tieto on arvokasta. Runsas yritysrahoitus saattaa ajan mittaan merkitä myös julkisen rahoituksen vähenemistä entisestään, mikä on kohtalokasta erityisesti niille aloille, joilla ei ole trendikästä markkina-arvoa. Huolestuttavaa on niin ikään voimakas teknologiaperustaisten uusien tieteenalojen korostus ihmisen arkielämään liittyvien pehmeämpien tieteenalojen kustannuksella. Yliopistojen rinnalle on luotu ammattikorkeakoulujärjestelmä, jonka suhde yliopistoihin on vielä epäselvä. Suhde tulisi täsmentää viimeistäänkin siinä vaiheessa, kun siirrytään kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään. Toiminnan kehittämisen painoalueet * Perustutkimuksen aseman vahvistaminen. - Tukea ja julkisuutta tulee antaa myös muille kuin trendikkäille ja rahaa tuoville aloille. * Tutkimuslähtöinen opetus - Konsistorin päätöksen mukaan kaikki opettajat ovat tutkijoita, ja kaikki tutkijat opettavat. Tämä voi toteutua vain, jos opettajien tutkimusmahdollisuuksista huolehditaan. * Rajat ylittävän yhteistyön lisääminen tutkimuksessa ja opetuksessa - Monitieteisen tutkimuksen tukeminen on kannatettavaa. Sivuainemahdollisuuksien varmistaminen muissa tiedekunnissa on tarpeellista, mutta myös oman tiedekunnan sisällä tulee olla monipuoliset sivuainemahdollisuudet. * Tutkintojen kehittäminen - Kaksiportaisen tutkintojärjestelmän käyttöönotto on opintojen yleiseurooppalaisen yhteismitallisuuden vuoksi ymmärrettävää. Sen muu merkitys jää kyseenalaiseksi, koska alemman tutkinnon suorituksin ei saavuteta vielä opettajan pätevyyttä.
5 5 * Kaksikielisyys - Ei huomauttamista * Kotikansainvälistyminen - Ajatus on kannatettava, mutta edellyttää myös resurssointia. * Tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttö - Verkkoviestinnän avulla voidaan helpottaa monia tehtäviä niin opetuksessa kuin hallinnossakin. Se edellyttää uudenlaista pedagogista näkökulmaa, jossa tarvitaan tukea. Laitosten laitekanta on osaksi suhteellisen vanhaa, ja verkkoviestinnässä tulisikin muistaa, että läheskään kaikilla ei ole hienoja ja kapasiteetiltaan suuria koneita. Tukihenkilöstön saatavuus on tärkeätä. * Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi - Henkilöstön hyvinvointiin on tarpeen panostaa, jotta yliopisto voitaisiin kokea hyvänä työpaikkana. Määräaikaiset työsuhteet on minimoitava. Opiskelijoiden hyvinvointi on niin ikään tärkeä asia. *Yliopiston rakenteen kehittäminen - Yliopiston rakenteen kehittäminen ja kampushallinnon rakentaminen eivät saa merkitä laitosten kuormittamista. Tavoitteena tulee olla toimintojen joustavuus. Yliopiston omaksumat uudet tehtävät ja toimintamuodot edellyttävät korkeatasoista erityisasiantuntemusta, joka tulee saada kaikkien käyttöön. Laatu ja arviointi Laadun huomioon ottaminen määrällisten mittareiden rinnalla on kannatettava periaate. Laatukriteereiden kehittämiseen ja määrittelyyn on kuitenkin panostettava, koska toisistaan poikkeaville koulutusaloille eivät välttämättä sovi samanlaiset kriteerit. Itsearvioinnin korostaminen on keino jatkuvaan oman toiminnan kriittiseen tarkkailuun. Usein toteutetut arviointikierrokset sitovat kohtuuttomasti laitosten resursseja, joten seuraavien koulutuksen ja tutkimuksen arviointikierrosten ajoittaminen vuosiin 2005 ja 2008 on paikallaan. Laitos pitäisi tarkoituksenmukaisena, että kahden kolmivuotiskauden välissä olisi kolmen vuoden periodi, jonka aikana arvioinnit toteutetaan. Näin saataisiin aina kuuden vuoden rauhallinen työskentelykausi. Tavoitteet ja toimenpiteet Tutkimus Tutkimukseen liittyvät strategiset suunnitelmat ovat periaatteessa kannatettavia. Kiitettävää on, että opettajakunnan mahdollisuuksia tutkimustyöhön mainitaan tuettavan. Mainintaa ei pidä kuitenkaan jättää periaatetasolle, vaan mahdollisuudet on tehtävä realistisiksi. Suora hankeraha laitoksille edistää osaltaan sitä. Hankerahaa on annettava erityisesti niille alueille, jotka ovat julkisessa tutkimusrahoituksessa väliinputoajia. Lisensiaatintutkinnon kehittäminen ammatilliseksi jatkotutkinnoksi edellyttää roolien selkiyttämistä ammattikorkeakoulujen kanssa. Tutkijoiden liikkuvuuden ja verkottumisen tukeminen samoin kuin tutkimusrahoituksen ja tutkimuspalvelujen lisääminen ovat kannatettavia toimenpiteitä, mutta niitä ei kuitenkaan pidä toteuttaa opetukseen suunnattavan rahoituksen kustannuksella. Opetus Laadukkaan opetuksen kriteereitä on pidettävä opetuksen kehittämisen suuntaviivoina. Pakollisen kandidaatin tutkinnon käyttöön ottaminen ja opintojen mitoittaminen kaksiportaisen tutkintojärjestelmän periaatteiden mukaan helpottavat kansainvälistä liikkuvuutta. Koska kandidaatin tutkinto ei tuota opettajanpätevyyttä, sen rakentaminen asettaa opettajankoulutuksen kohdalla suuria haasteita, jotta tutkinto voitaisiin kokea edes jossain määrin mielekkääksi.
6 6 Valintojen yksinkertaistaminen on aiheellista. Opinto-ohjauksen ja palvelujärjestelmän kehittämisen rinnalla tulee korostaa myös opiskelijan omaa vastuuta asioidensa hoitamisessa. Erityistä panostusta tulee suunnata opettajankoulutukseen ja sen kehittämiseen. Monimuotoisten mahdollisuuksien ja opiskelijoiden erilaisten taustojen hyödyntäminen voivat tuottaa innovatiivisia ratkaisuja. Tieto- ja viestintäteknologian hyväksikäyttöä opetuksessa on lisättävä mahdollisuuksien mukaan. Tässä yhteydessä on muistettava, että laitosten laitteisto ei uudistu nopeaan tahtiin, vaan verkkoa on pystyttävä käyttämään hyväksi myös vaatimattomalla laitteistolla. Kampuskohtaisten opiskelijapalvelujen rakentaminen helpottaa opiskelun sujumista. Palveluja suunniteltaessa tulee kuitenkin pohtia, millaisten palvelujen keskittäminen tuo todellista hyötyä. Kampuskohtainen opiskelijapalvelu ei saa lisätä laitosten työkuormaa, ellei siihen samalla anneta henkilöresursseja. Riittävän tietokonelaitteistomäärän varaaminen opiskelijakäyttöön on välttämätöntä, jotta tehokas tieto- ja viestintäteknologian käyttö on opiskelussa mahdollista ja sen varaan voidaan myös rakentaa. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yliopiston yhteistyö sidosryhmien kanssa on tärkeätä. Vaikka taloudellista näkökulmaa ei pidettäisikään esillä, se kulkee olennaisesti mukana. Alueelliset kehittämistehtävät ovat osaksi sidottuja myös laitosten toimintaan. Myös tässä kohden on huolehdittava siitä, että henkilöresurssit ovat riittävät. Yrittäjyyteen kannustamiseen on suhtauduttava myönteisesti, joskin sen voimakas korostaminen voi johtaa vääristyneeseen kuvaan yliopiston perustehtävistä. Avoimen yliopiston tarjoamien mahdollisuuksien käyttäminen jouduttaa opiskelua, ja on kannatettavaa, että sitä käytetään myös rekrytointikanavana nykyistä enemmän. Täydennyskoulutus Tutkintonsa suorittaneiden on hyödyllistä päivittää aikaisemmin oppimaansa. Täydennyskoulutus on tässä mielessä tarpeen. Täydennyskoulutuksen nimellä järjestetään kuitenkin nykyisin mitä moninaisimpia kursseja ja opintokokonaisuuksia, jotka eivät välttämättä liity yliopiston perustehtäviin. Myös täydennyskoulutusyksiköiden ja ammattikorkeakoulujen välillä olisi suhteiden, työnjaon ja yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen paikallaan. Tutkinnot ja voimavarat Tietopalvelut Riittävien mahdollisuuksien takaaminen tieto- ja viestintätekniikan käyttöön niin henkilöstön kuin opiskelijoidenkin tasolla on tulevaisuudessa välttämätöntä. Tässä suhteessa tarvitaan jatkossakin tukea niin verkko-opetuksen kuin teknisten palvelujenkin kohdalla. Vaikka elektroninen aineisto onkin tulossa yhä enemmän kuvaan niin kirjasto- kuin muussakin toiminnassa, inhimilliset kontaktit ovat kuitenkin korvaamattomia. Perinteisten kirjojen hankinnan edellyttämät resurssit on turvattava. Viestintä Tietoverkot ovat viestintäkanavina nopeita ja vaivattomia. Eritasoisten verkostojen rakentaminen takaa jokaiselle ikään kuin oman kotiverkon, jonka varassa on turvallista opiskella ja työskennellä. Henkilöstö Henkilöstöpalvelujen kehittäminen ja työyhteisön ilmapiirin parantaminen ovat tärkeitä tavoitteita, joiden varassa lepää pitkälti koko henkilökunnan työkyky. Yliopiston tulee nostaa kuvaansa hyvänä työnantajana, jotta se pystyy pitämään kiinni motivoituneista henkilöistä. Kaikkinaisen tasa-arvon tukeminen on kannatettavaa. Määräaikaiset viranhoidot on minimoitava ja henkilöstöä vakinaistettava.
7 7 Tilat ja tekniset tukipalvelut Kalliiden laitteiden keskittäminen on järkevää. Keskittäminen ei saa kuitenkaan merkitä sitä, että tarvitsevien mahdollisuus käyttää laitteistoja heikkenee. Toiminnan keskittäminen kampuksille parantaa monessa suhteessa yksiköiden työskentelymahdollisuuksia edellyttäen, että erityisesti tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvät suunnitelmat toteutetaan. Tämä on erityisen tärkeää, koska työtilamitoitus henkeä kohti on erittäin tiukka. Työviihtyvyys vähenee huomattavasti, jos ahtaiden työtilojen ohella työn eteneminen hankaloituu. Sen sijaan ahtaudesta huolimatta motivaatio voi kasvaa, jos työn kehittämiseen taataan nykyistä monimuotoisemmat mahdollisuudet. 3 Opetuksen ja tutkintojen arvioinnin edellyttämät toimenpiteet Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksessa hyödynnetään koulutuksen ja tutkintojen kansainvälisen arvioinnin tuottamaa informaatiota ja erityisesti paneeliraporttia. Kehittämisehdotukset voidaan koota viideksi aihekokonaisuudeksi: - käsityötiede työnkuvien selkiytys - työilmapiiri - työkuorma - laadun varmistus. Opetusta tukevan ilmapiirin ylläpitämiseksi on edellä mainittujen aihekokonaisuuksien työstäminen välttämätöntä sekä koulutuksien että laitoksen tasolla. Tässä työstämisessä on ulkopuolinen asiantuntija-apu tarpeen. 4 Laitoksen hankkeet Isot hankkeet Oppimisympäristön laajentaminen kotitalousopettajan koulutuksessa (OLaKo) Tavoitteena on 1) laajentaa perustutkintojen opiskeluympäristöä siten, että verkko-opiskelun myötä saavutetaan joustavuutta ja laajempaa asiantuntemusta hyödyntävää opetusta, 2) kehittää osa kotitaloustieteen arvosanaopinnoista monimuotoisiksi verkkokursseiksi 3) hankkia ulkomaisia yhteistyökumppaneita verkko-opetuksen toteuttamiseen. Kotimaisena yhteistyökumppanina on Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen kotitalousopettajakoulutus ja 2. tavoitteen toteuttamisessa mahdollisesti Helsingin yliopiston avoin yliopisto. Hankkeen toteuttamiseksi haetaan virtuaaliyliopistojen toiminnan kehittämiseen tarkoitettuja varoja. Käsityönopettajakoulutuksen verkkoyliopiston kehittäminen Käsityönopettajan koulutuksen Käsityön Verkkoyliopisto KVY / Käsnet hanketta edistetään edelleen. Kolmivuotisen budjettikauden viimeiselle vuodelle anotaan voimavaroja käsityötieteen opetussuunnitelman mukaisten sivuaineopintojen muuntamiseksi verkko-opetukseksi. Vuoden 2003 rahoitus tähtää yhteistyön luomiseen KVY:n jäsenyliopistojen kesken virtuaalisten verkkokurssien tuottamiseksi yhteisvoimin. Rahoitusta haetaan ensisijaisesti Opetusministeriön rahoituksesta, opettajankoulutuksen laajentamishankkeesta ja/tai virtuaaliyliopistorahoista. KVY:n tieteenalojen sivuaineopintoja, käsityötiede (35 ov) ja käsityökasvatus (35 ov) verkkoopetusta ei ole mahdollista toteuttaa vielä vuoteen 2004 mennessä ja siksi Opetusministeriöltä
8 8 tullaan anomaan jatkorahoitusta myös seuraavalle budjettikaudelle , jotta toimiva verkkoyliopisto voidaan tehdä valmiiksi. Kansainväliset yhteistyöhankkeet Työssäoppiminen ja kehittävä transfer EU-Cost A11 tutkijaryhmän (Terttu Tuomi-Gröhn), Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun tutkimushanke. Kuluttamisen kulttuuri ja pedagogiikka: kuluttajakasvatuksen kehittäminen osana kotitalousopetusta ja opettajan koulutusta. Lähialuehanke, jossa kotitalousopettajakoulutuksen ryhmän lisäksi mukana Ruotsi ja Tanska. Laitoksen omat hankkeet Organisaation ja työilmapiirin kehittäminen kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksella Organisaation ja työilmapiirin kehittäminen lähtee kotitalous- ja käsityötieteen laitoksella koulutusten sisäisten ja yhteisen suhteen selvittämisestä sekä toisiinsa että tiedekuntaan. Sisäisiä työnkuvia selkiytetään ja lisätään henkilösuhteiden toimivuutta. Tavoitteena voidaan pitää niin pitkäaikaista organisaation kehittämishanketta, että osapuolet näkevät selkeitä tuloksia. Kehittämishanke kestänee ainakin vuoden. Tiedekunnalta anotaan varoja ulkopuolisen konsultin käyttämiseksi. Kirjallisuushankkeet Laitoksen henkilöstöllä on tekeillä useita koulutusalan erityiskysymyksiin, historiaan ja opetukseen liittyviä kirjallisuushankkeita. Osa hankkeista on kaupallisen kustantajan rahoittamia, osa rahoitetaan rahastojen ja säätiöiden myöntämin varoin, osan rahoitus on avoinna. Opetuksen kehittämishankkeet Käynnissä ja suunnitteilla on useita opintojen kehittämiseen tähtääviä hankkeita kuten opiskelumuotojen ja suoritustapojen kehittämishanke, opintojen ohjauksen kehittämishanke, syventävien projektiopintojen kehittämishanke. Hankkeet tehdään osaksi laitoksen panostuksella, osaksi haetaan rahoitusta opintojen kehittämiseen tarkoitetuista varoista. Valintojen keventämishanke Hankkeen tavoitteena on arvioida valintojen osioita ja kehittää valintoja siten, että valintaprosessi kevenee, mutta koulutukseen valitaan silti soveltuvin ja terävin kärki. Hanke toteutetaan virkatyönä. Koulutusalojen sisältöön ja opettajuuteen liittyvät hankkeet Käynnissä, osin jo loppuvaiheessa olevat tutkimushankkeet tarkastelevat koulutusalojen erityiskysymyksiä ja opettajaa tutkijana. Hankkeet tehdään osaksi virkatyönä, osaksi erilaisten säätiöiden rahoittamina.
Toiminnan ja talouden suunnittelu vuodeksi 2004 ja kaudeksi 2004 2006
Helsingin yliopisto Kasvatustieteellinen tiedekunta YT-kokous 6.8.2003 Johtoryhmä 7.8.2003, 7 Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos Toiminnan ja talouden suunnittelu vuodeksi 2004 ja kaudeksi 2004 2006
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotTestien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010
Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotAmmatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet
Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotTaidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen
Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotHY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation
HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien
LisätiedotVirtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1
Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta
LisätiedotAvoimen AMKn koulutustarjonnan kokoaminen s yhteiset linjaukset. opetuksen johtoryhmän kokous
Avoimen AMKn koulutustarjonnan kokoaminen s 2017 2018 yhteiset linjaukset opetuksen johtoryhmän kokous 9.3.2017 Tavoitteet vuodelle 2017 AVOIN AMK 24 200 op Hyvinvointi 15 000 op ( + 2000 op) Tekniikka
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotErasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita
Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita Työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittava osaaminen ja ammattitaito Koulutuksen laadun parantaminen, innovointi ja kansainvälistäminen Eurooppalaisen elinikäisen
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
LisätiedotETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA
ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA TIEKE, HELSINKI vaikuta ja vaikutu 09.10.2008 Lauri Pirkkalainen Konneveden lukio Lukioiden virtuaaliverkosto http://www.peda.net/veraja/pienetlukiot KONNEVEDE
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa
Opettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa Opettajankoulutusfoorumin alueellinen tilaisuus 18.5.2017 18.5.2017 Pertti Väisänen, professori, varadekaani UEF, 4 tiedekuntaa: Filosofinen tiedekunta
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä
Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet
LisätiedotKansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotYmpärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella
Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä
LisätiedotVerkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen
Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi
LisätiedotHelsingin yliopiston Avoin yliopisto
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto 5.9.2013 17.9.2013 1 Rehtori 2.9.2013: HY:ssa tehdään työtä maailman parhaaksi He eivät valmistu vain sopeutumaan yhteiskuntaan, vaan muokkaamaan ja muuttamaan sitä
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotKansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista
Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003
OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu
LisätiedotPorin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori
Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen
LisätiedotTyöturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö
Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky
LisätiedotTampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola
1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään
LisätiedotOpetusministeriön asetus
Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun
LisätiedotNäkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen
Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Torus-verkosto www.torus.oulu.fi Oulun yliopisto Historian laitos suunnittelija & koordinaattori Anita Honkala anita.honkala@oulu.fi Mikä
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotAineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään 60 p/vokke/suositus. yhteensä vähintään Aineenopettajan pedagogiset opinnot. Kandidaatin tutkinto
Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään p/vokke/suositus Kandidaatin tutkinto Maisterin tutkinto yhteensä vähintään Aineenopettajan pedagogiset opinnot Voivat jakaantua kandidaattitutkintoon (-30
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotPirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi. Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta: laatustrategian lähtökohtia Edistetään korkealaatuista
LisätiedotFUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotStrategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin
LisätiedotVerkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi
Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Pilotin tavoitteena edistää opiskelijan oppimista verkko-opetuksen laadunhallintaa
LisätiedotVirtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila
Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila Liikkuvuus tavoite vai keino? Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä -2006 Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä 2007
LisätiedotEduFutura Jyväskylä
EduFutura Jyväskylä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston muodostama oppimisen, tutkimuksen ja kehittämisen osaamiskeskittymä. Sopimus osaamiskeskittymästä
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on toteuttanut
LisätiedotOrientoiva info I uusille opiskelijoille Maanantaina 26.8.2013 klo 12.00-15.30 Porthania I Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
Orientoiva info I uusille opiskelijoille Maanantaina 26.8.2013 klo 12.00-15.30 Porthania I 26.8.2013 1 Ohjelma klo 12.15 Klo 12.30 klo 12.45 Dekaanin tervetulotoivotus Dekaani Patrik Scheinin Laitosjohtajat
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotIt-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen
It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut
LisätiedotAmmattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo
Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa
LisätiedotAsiantuntijalausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle Saana Ruotsala, rehtori Mattlidens gymnasium
Hallituksen esitys eduskunnalle lukiolaiksi sekä laeiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asiantuntijalausunto eduskunnan
LisätiedotHOPS ja opintojen suunnittelu
HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005
LisätiedotErasmus+ -ohjelman linjaukset
Erasmus+ -ohjelman linjaukset CIMO, ammatillinen koulutus 2013 Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle Liikkuvuus (KA1) Opiskelijoiden liikkuvuus Vastavalmistuneiden liikkuvuus Opettajien ja muun henkilöstön
LisätiedotSelvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007
Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle
LisätiedotUUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona
LisätiedotOpintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,
Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotVammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään
Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista
LisätiedotOpettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä
Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotTyöpajapäivät Rokualla
Työpajapäivät Rokualla 14.-15.11.2017 Kohti uutta ammatillista koulutusta Kati Pääkkönen Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 Miten tähän on tultu? Mitä amisreformi tarkoittaa? Miten se näkyy meidän kaikkien
LisätiedotAlueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet
Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten
LisätiedotOpiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena
Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö
LisätiedotLaatutyö ja opetuksen kehittäminen
Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien
LisätiedotHyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.
Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa
LisätiedotAmmattikorkeakoulut ja aluekehitys
Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
LisätiedotOpiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt
Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu
LisätiedotArviointien kertomaa. Johtaja-forum, Kauko Hämäläinen Koulutuksen arviointineuvoston pj.
Arviointien kertomaa Johtaja-forum, 9.6.2011 Kauko Hämäläinen Koulutuksen arviointineuvoston pj. Esityksen perusta Koulutuksen arviointineuvoston arvioinnit vuosina 2009-2011 Kohdistuneet mm. perusopetuksen
LisätiedotKansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen
Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän
LisätiedotSIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE
OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja
LisätiedotOULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN
OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen
LisätiedotKOULUTUKSEN SUUNNITTELU
KOULUTUKSEN SUUNNITTELU UUSIEN OPETTAJIEN PEREHDYTTÄMISKOULUTUS 28.8.2002 Jukka Hiltunen Suunnittelutasot ja -intressit EU (arvot, harmonisointi, kilpailukyky) OPM (arvot, kilpailukyky, työllisyys) keskushallinto,
LisätiedotOpettajankoulutus Suomessa
Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus
LisätiedotOsaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotYliopistostamme valmistuu rohkeita, akateemisia asiantuntijoita, jotka kehittävät maailmaa vastuullisesti.
Jyväskylän yliopistosta valmistuvat ovat vastuullisia, akateemisia asiantuntijoita, jotka muuttavat maailmaa. Koulutustarjontamme on vetovoimaista, monialaista ja vastaa globaaleihin osaamistarpeisiin.
Lisätiedot1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005
Vieraskielisten maisteriohjelmien käynnistämistä ja toteuttamista koskevat yleiset periaatteet ja vieraskielisiä maisteriohjelmia koskevat laadunvarmistuskriteerit 1 Yleiset periaatteet Maisteriohjelmilla
LisätiedotAmmatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena
Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Keskeiset kehittämishaasteet 1. tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuus ja kyky reagoida muutoksiin 2. tutkintojärjestelmän kokonaisuus
LisätiedotHämeen ammattikorkeakoulun Strategia
Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia 25.2.2014 Janne Salminen Avoin strategointi malli Kuntayhtymän hallitus Ammattikorkeakoulun hallitus Hallitusten ja johdon seminaarit Johtoryhmä ja johtotiimit LUONNOS
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty
LisätiedotAmmatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit
Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit Opettajankoulutusfoorumin seminaari 16.4.2019 Anu Lyytinen, Johanna Liljeroos, Elias Pekkola, Jonna Kosonen, Mikko Mykkänen ja
LisätiedotHämeen ammattikorkeakoulu HAMK
Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut
LisätiedotKeski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotPienryhmätyöskentely
Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopisto on laatinut strategiansa toimeenpanosuunnitelman
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotYmpärivuotisen opiskelun edistäminen, kokemuksia ja haasteita kesäopintojen järjestämisessä. Heli Korpinen, koulutuspäällikkö
Ympärivuotisen opiskelun edistäminen, kokemuksia ja haasteita kesäopintojen järjestämisessä Heli Korpinen, koulutuspäällikkö Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu on 3 100 opiskelijan ja
LisätiedotOPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011
OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011 Krisse Sulonen ja Minna Taivassalo-Salkosuo Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus RAHOITUSKEHYKSET 2011 RAHOITUSALUE VASTUUVIRANOMAINEN
LisätiedotPROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
LisätiedotRPKK KoulutustaRjonta 2009
RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman
LisätiedotAmmatillisista opinnoista jatko-opintoihin
Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Opopatio 13.10.2017 Merja Paloniemi, koordinoiva opo/ Opiskelijapalvelut Raija Lehtonen, vs. kehityspäällikkö/ Opiskelijapalvelut OSAO kouluttaa kuudella paikkakunnalla
LisätiedotOpiskelijavalinnat yliopistoissa Hannele Niemi
Opiskelijavalinnat yliopistoissa 21.09.2009 Hannele Niemi A. Koulutusvalintoja tukevat tietopalvelut, ohjaus ja neuvonta Suomalaisessa yhteiskunnassa lukion päättävä on itsenäinen. - Muuttaa pois kotoa,
LisätiedotHenkilökohtaisten ratkaisujen mahdollistaminen opiskelijalle EQAVET Seminaari
Henkilökohtaisten ratkaisujen mahdollistaminen opiskelijalle EQAVET Seminaari 26.11.2018 Suuri Pedagoginen laatu yhdistyy yhä tiiviimmin hyvinvointiin Kivaa Opitaan ja hyvä olla HYVIN- VOINTI Ei opita
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (6) Kaupunginhallitus Sj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2013 1 (6) 706 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamista koskevasta lakiluonnoksesta HEL
LisätiedotKOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"
KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme
Lisätiedot