PÄIJÄNTEEN SÄÄNNÖSTELYN KALATA- LOUDELLINEN TARKKAILUOHJELMA VUOSINA

Transkriptio

1 PÄIJÄNTEEN SÄÄNNÖSTELYN KALATA- LOUDELLINEN TARKKAILUOHJELMA VUOSINA Pekka Vähänäkki Kaakkois-Suomen ELY-keskus

2 1 SISÄLLYS 1. TAUSTAA TARKKAILUVELVOITTEELLE 2 2. PÄIJÄNTEEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUVELVOITTEEN TOTEUTUS VUOSINA Tarkkailu vuosina Tarkkailu vuosina KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA Hauen poikastuotannon seuranta Haukiseurannan menetelmät Siian poikastuotantoon kohdistuva seuranta Siikaseurannan toteutus Taimenen poikastuotannon seuranta 9 4. RAPORTOINTI 10

3 2 PÄIJÄNTEEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLI- NEN TARKKAILUOHJELMA VUOSINA TAUSTAA TARKKAILUVELVOITTEELLE Kaakkois-Suomen ympäristökeskus (nyk. Kaakkois-Suomen ELY-keskus) haki Päijänteen säännöstelyluvan haltijana Itä-Suomen ympäristölupavirastoon toimittamallaan hakemuksella muutosta Päijänteen säännöstelyn lupaehtoihin säännöstelymääräysten ja kalatalousvelvoitteiden osalta. Itä-Suomen ympäristölupavirasto katsoi päätöksessään ( , Nro 75/02/1, Dnro 2002/19 YHy), ettei luvan hakijalle ole tarpeen määrätä vaikutusten seurantaa koskevia velvoitteita. Valitusten johdosta Vaasan hallinto-oikeus käsitteli hakemuksen ja lisäsi päätöksellään ( , Nro 04/0274/2, Dnrot /03/8150) toisen vesistötoimikunnan annettuun päätökseen uuden, säännöstelyn vaikutusten tarkkailua koskevan lupaehdon 6a, joka kuuluu seuraavasti: "Luvan haltijan tulee tarkkailla Päijänteen säännöstelyn vaikutuksia vesistöön Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalakantoihin ja kalastukseen Keski-Suomen ja Hämeen TE-keskusten hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelmat on esitettävä mainituille viranomaisille hyväksyttäviksi mennessä." Vaasan hallinto-oikeus perusteli tarkkailuvelvoitteen asettamista seuraavasti: "Säännöstelyn muutos saattaa vaikuttaa muun muassa rantavyöhykkeen kasvillisuuteen ja kulumiseen ja myös kalojen kutuun ja poikasten elinoloihin. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan määrätään tarkkailuvelvoite vesilain nojalla annetuissa luvissa silloin, kun hanke saattaa vaikuttaa veden laatuun tai muuten vesistön ekologiaan taikka kalastoon ja kalastukseen. Tarkkailu on tarpeen sekä luvan noudattamisen valvonnan että osapuolten oikeusturvan takia. Kun nyt vesilain nojalla muutetaan säännöstelymääräyksiä, on luvassa näin ollen määrättävä myös tarkkailusta. Tarkkailua ei ole käytännössä mahdollista toteuttaa niin, että se koskisi vain säännöstelyn muutoksen vaikutuksia, mutta ei muutoksen pohjana olevan varsinaisen säännöstelyn vaikutuksia. Säännöstelyn vaikutusten tarkkailu ei ole myöskään luvan saajalle kohtuuton ottaen huomioon hankkeen laajuus ja siitä saatava hyöty. Hallinto-oikeus on tämän takia vesilain 2 luvun 14 :n nojalla määrännyt, että luvan saajan tulee tarkkailla Päijänteen säännöstelyn vaikutuksia." Muun muassa kalatalousmaksun suuruuteen liittyvien valitusten takia lupahakemus käsiteltiin Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Korkein hallinto-oikeus ei puuttunut antamassaan päätöksessä (Taltionro 675, Dnrot 2754/1/04, 3639/1/04) Vaasan hallinto-oikeuden määräämään tarkkailuvelvoitteeseen.

4 3 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus jätti päivätyllä kirjeellään vuosia koskevan tarkkailuohjelmaehdotuksen Keski-Suomen ja Hämeen TE-keskusten hyväksyttäväksi. Tarkkailuohjelmaesitys sisälsi hauen ja siian poikastutkimuksia sekä kirjanpitokalastusta. TE-keskukset pyysivät päivätyllä kirjeellään muuttamaan tarkkailuohjelmaehdotusta siten, että haukiseurantaan lisätään koekalastuksia vertailualueilla ja, että haukiseurannan tulokset tulee testata tilastollisesti. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus jätti päivätyllä kirjeellään (Dnro-KAS-2001-V ) korjatun tarkkailuehdotuksen, jossa ympäristökeskus hyväksyi ajatuksen haukiseurantojen tulosten tilastollisesta testaamisesta mutta katsoi haukiseurantojen vertailualueiden lisäämisen tarkkailuohjelmaan tarpeettomaksi koska Päijänteellä tapahtuva vuotuinen kevään vedenkorkeuden vaihtelu mahdollistaa säännöstelyn vaikutusten selvittämisen hauen luontaiseen lisääntymiseen. Keski-Suomen ja Hämeen TE-keskukset tekivät yhteisen päivätyn päätöksen (Dnrot 2194/5723/2006, 2151/5723/06), jossa hyväksyttiin Päijänteen säännöstelyn kalataloudellinen tarkkailuohjelma noudatettavaksi vuosina siten muutettuna, että tarkkailuohjelmaan tulee lisätä yksi haukiseurannan vertailujärvi, joka tulee hyväksyttää asianomaisilla TE-keskuksilla ennen tarkkailun aloittamista. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus jätti TE-keskusten päätöksestä päivätyllä kirjeellään oikaisuvaatimuksen Itä-Suomen ympäristölupavirastoon. Ympäristölupavirasto hylkäsi oikaisuvaatimuksen päivätyllä päätöksellään (Nro 48/08/01, Dnro ISY-2007-Y-160). Ympäristölupavirasto perusteli päätöstään seuraavasti: TE-keskuksien hyväksymä Päijänteen säännöstelyn kalataloudellinen velvoitetarkkailuohjelma koskee vuosia Tarkkailujaksosta on toteuttamatta vuosia koskeva jakso eli yhteensä viisi vuotta. Ympäristölupavirasto katsoo, että Päijänteen säännöstelyn kalataloudellisen tarkkailun ensimmäisellä toteutusjaksolla on erityisen tärkeää seurata hauen lisääntymistä myös säännöstelemättömällä vertailujärvellä. Hauen lisääntymisen onnistumiseen vaikuttavat säännöstelyn lisäksi monet joko suoraan tai välillisesti lisääntymisolosuhteisiin vaikuttavat fysikaaliset ja ekologiset seikat, joita ei voida ainakaan viiden vuoden tarkkailujaksolla selvittää pelkästään hakijan esittämillä säännöstelykohteiden seurannoilla. Tämän vuoksi ympäristölupavirasto pitää TE-keskusten tekemää muutosta tarkkailuohjelmaan perusteltuna ja kohtuullisena. Tarkkailutuloksien yhteenvetotarkastelussa vuoden 2012 lopussa tulee ottaa kantaa myös siihen, miten säännöstelyn kalataloudellista seurantaa Päijänteellä jatketaan vuodesta 2013 alkaen ja tuleeko ohjelmaan sisällyttää säännöstelemättömiä vertailualueita. Ympäristökeskus valitti päivätyllä kirjeellään lupaviraston päätöksestä Vaasan Hallintooikeuteen. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen päätöksellään ( , Nro 08/0345/1, Dnro 00824/08/5299). Hallinto-oikeus katsoi, että riittävän seurannan tason saavuttamiseksi on tarpeellista liittää tarkkailuohjelmaan säännöstelemätön haukivertailujärvi, jotta Päijänteen säännöstelyn ja sen muutoksen vaikutukset kalastukseen ja kalakantoihin olisi selvitettävissä.

5 4 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus esitti toimittamallaan sähköpostilla, että Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyjen kalataloudellisten tarkkailujen vertailujärveksi hyväksyttäisiin Konnevesi. Keski-Suomen, Hämeen ja Kaakkois-Suomen TE-keskukset neuvottelivat asiasta keskenään ja Keski-Suomen TE-keskus teki asiasta kaikkien em TE-keskusten puolesta hyväksyvän päätöksen (Dnrot 2194/5723/06 Keski-Suomi Päijänne, 2151/5723/06 Häme Päijänne, 2150/5723/06 Häme Konnivesi-Ruotsalainen, 2119/5723/06 Kaakkois-Suomi Konnivesi-Ruotsalainen). 2. PÄIJÄNTEEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLISEN TARKKAI- LUVELVOITTEEN TOTEUTUS VUOSINA Tarkkailu vuosina Kaakkois-Suomen ELY-keskus (aiemmin Kaakkois-Suomen ympäristökeskus) käynnisti Päijänteen säännöstelyyn liittyvän velvoitetarkkailun siianpoikastutkimusten osalta kesällä Tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopisto. Haukitutkimukset toteutettiin alkuperäisen tarkkailuohjelman mukaisena vuodesta 2007 lähtien. Haukitutkimusten vertailujärvi, Konnevesi, otettiin mukaan seurantaan hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen kesällä Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteutti itse hauenpoikastutkimukset mutta aineiston tilastollinen käsittely tilattiin Jyväskylän yliopistolta. Velvoitetutkimuksiin sisältyvä kirjanpitokalastus käynnistyi hitaasti. Ensimmäiset raportoitavat tulokset kirjanpitokalastuksesta saatiin vasta vuodelta Vuosien tarkkailujakson velvoitetutkimuksista on raportoitu seuraavasti: Marjomäki, T., Urpanen, O. & Karjalainen, J. 2008: Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen Vuoden 2008 seurantatulokset. Jyväskylän yliopisto. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Akvaattiset tieteet. Syyskuu Moniste 3s. +liitteet. Marjomäki, T., Urpanen, O. & Karjalainen, J. 2009: Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen Vuoden 2009 seurantatulokset. Jyväskylän yliopisto. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Akvaattiset tieteet. Lokakuu Moniste 3s. +liitteet. Marjomäki, T., Urpanen, O. & Karjalainen, J. 2010: Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen Vuoden 2010 seurantatulokset. Jyväskylän yliopisto. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Akvaattiset tieteet syyskuu Moniste 3s. +liitteet. Marjomäki, T., Urpanen, O. & Karjalainen, J. 2011: Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen

6 5 Vuoden 2011 seurantatulokset..jyväskylän yliopisto. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Akvaattiset tieteet joulukuu Moniste 3s. +liitteet. Marjomäki, T. & Karjalainen, J. 2012: Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyn kalataloudellinen tarkkailu. Siian poikastuotantoon kohdistuva seuranta. Vuoden 2012 seurantatulokset. Jyväskylän yliopisto. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Akvaattiset tieteet lokakuu Moniste 3s. +liitteet. Marjomäki, T., Kuha, J. & Karjalainen, J. 2013: Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen Vuosien seurantatulokset. Jyväskylän yliopisto. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Akvaattiset tieteet Moniste 12 s. Syrjänen, J. 2013: Hauenpoikasten tiheyden ja pituuden riippuvuus vedenkorkeudesta, veden lämpötilasta ja vapaa-ajankalastuksen yksikkösaaliista Päijänteellä, Ruotsalaisella, Konnivedellä ja Konnevedellä vuosina Jyväskylän yliopisto. Moniste 11 s. Tapaninen, M. 2010: Hauenpoikasten sähkökoekalastukset ja ranta-alueiden lämpötilamittaukset Päijänteellä ja Ruotsalaisella vuosina Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Moniste 18 s. + liitteet. Tapaninen, M. 2011: Hauenpoikasten sähkökoekalastukset ja ranta-alueiden lämpötilamittaukset Päijänteellä ja Ruotsalaisella vuosina Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Moniste 12 s. + liitteet. Tapaninen, M. 2013: Päijänteen ja Ruotsalaisen hauenpoikasseuranta. Vuoden 2012 tulokset. Moniste 2 s. Tapaninen, M. & Päivänen, K. 2013: Päijänteen ja Ruotsalaisen kirjanpitokalastus. Vuodet Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Moniste 13 s. + liitteet. 2.2 Tarkkailu vuosina Kaakkois-Suomen ELY-keskus jätti päivätyllä kirjeellä (Dnro KASELY/ 105/07.02/2010) Keski-Suomen ja Hämeen ELY-keskuksille esityksen Päijänteen säännöstelyn kalataloudelliseksi tarkkailuksi vuosiksi Tarkkailun esitettiin toteutettavan saman sisältöisenä kuin miten siihen saakka oli tarkkailua tehty. Keski-Suomen ja Hämeen ELY-keskukset hyväksyivät ohjelman päivätyllä kirjeellä (KESELY 1361/5723/2013, HAMELY 1454/5723/2013). Velvoitetarkkailututkimuksista haukien poikaspyynnin ja kirjapitokalastusseurannan Kaakkois- Suomen ELY-keskus toteutti itse. Siianpoikastutkimukset sekä hauenpoikastutkimusten tilastollisen tarkastelun toteutti Jyväskylän yliopisto.

7 6 Vuosien tarkkailujakson velvoitetutkimuksista on raportoitu seuraavasti: Marjomäki, T. & Karjalainen, J. 2013: Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyn kalataloudellinen tarkkailu. Siian poikastuotantoon kohdistuva seuranta. Vuoden 2013 seurantatulokset. Jyväskylän yliopisto. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Akvaattiset tieteet. Joulukuu Moniste 3s. +liitteet. Marjomäki, T. & Karjalainen, J. 2014: Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyn kalataloudellinen tarkkailu. Siian poikastuotantoon kohdistuva seuranta. Vuoden 2014 seurantatulokset. Jyväskylän yliopisto. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Akvaattiset tieteet. Marraskuu Moniste 4s. +liitteet. Marjomäki, T. & Karjalainen, J. 2015: Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyn kalataloudellinen tarkkailu. Siian poikastuotantoon kohdistuva seuranta. Vuoden 2015 seurantatulokset. Jyväskylän yliopisto. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Akvaattiset tieteet. Marraskuu Moniste 3s. +liitteet. Marjomäki, T. & Karjalainen, J. 2016: Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyn kalataloudellinen tarkkailu. Siian poikastuotantoon kohdistuva seuranta. Vuoden 2016 seurantatulokset. Jyväskylän yliopisto. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Akvaattiset tieteet. Marraskuu Moniste 3s. +liitteet. Marjomäki, T. & Karjalainen, J. 2017: Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyn kalataloudellinen tarkkailu. Siian poikastuotantoon kohdistuva seuranta. Vuoden 2017 seurantatulokset. Jyväskylän yliopisto. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Akvaattiset tieteet. Marraskuu Moniste 3s. +liitteet. Marjomäki, T., Sjövik, R. & Karjalainen, J. 2017: Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen Vuosien seurantatulokset. Jyväskylän yliopisto. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Akvaattiset tieteet Moniste 17s. +liitteet. Lindgren, A. 2014: Päijänteen ja Ruotsalaisen hauenpoikasseuranta vuosina Sähkökoekalastusten tulokset. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Moniste 18 s. + liitteet. Tapaninen, M. 2015: Päijänteen ja Ruotsalaisen hauenpoikasseuranta. Vuoden 2015 tulokset. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Moniste 2 s. + liite. Tapaninen, M. 2016: Päijänteen ja Ruotsalaisen hauenpoikasseuranta. Vuoden 2016 tulokset. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Moniste 2 s. + liite. Tapaninen, M. 2017: Päijänteen ja Ruotsalaisen hauenpoikasseuranta. Vuoden 2017 tulokset. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Moniste 2 s. + liite. Syrjänen, J. 2017: Hauen 0-vuotiaiden poikasten tiheys ja keskipituus sekä näiden yhteys veden lämpötilaan, vedenkorkeuteen, ja kirjanpitokalastajien yksikkösaaliiseen Päijänteellä, Ruotsalaisella ja Konnevedellä vuosina Jyväskylän yliopisto. Moniste 17 s.

8 7 Lindgren, A. 2014: Päijänteen ja Ruotsalaisen kirjanpitokalastus vuosina Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Moniste 15 s. Tapaninen, M. 2016: Päijänteen ja Ruotsalaisen kirjanpitokalastus. Vuodet Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Moniste 12 s. + liitteet. Tapaninen, M. 2018: Päijänteen ja Ruotsalaisen kirjanpitokalastus. Vuodet Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Moniste 13 s. + liitteet. 3. KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA Päijänteen säännöstelyyn liittyvää kalataloudellista velvoitetarkkailua toteutetaan vuosina saman sisältöisesti kuin edellisellä seurantajaksolla lukuun ottamatta kirjanpitokalastusta jota jatketaan vain vuoden 2018 loppuun. Kirjanpitokalastus ei ole tuonut siian ja hauen poikasseurannoille lisäarvoa eikä kirjanpitokalastuksen saalisseurannasta muutoinkaan pysty osoittamaan säännöstelyn vaikutuksia kalastajien saaliiseen. Tarkkailua jatketaan edelleen poikasseurannoin. Tutkimuksissa selvitetään hauen ja siian poikastuotantoa Päijänteellä. Säännöstelyn vaikutuksia taimenen luontaiseen lisääntymiseen selvitetään Päijänteen alapuoleisella Kalkkistenkoskella. 3.1 Hauen poikastuotannon seuranta Säännöstelyn vaikutusten arvioimiseksi hauen lisääntymistulokseen tutkitaan vuosittain kesänvanhojen hauenpoikasten tiheyksiä neljällä kohdealueella Päijänteellä (kuva 1). Kohdealueiksi valitaan Päijänteen pohjoisosasta Hautalahti (Muurame) ja Rutalahti (Toivakka). Eteläisellä Päijänteellä seurannat toteutetaan Vähä-Äiniönlahdella (Asikkala) ja Salonsaaressa (Asikkala). Vertailututkimuksia tehdään yhdellä kohdealueella säännöstelemättömällä Konnevedellä (Häyrilä, Konnevesi). Tutkimus tehdään sähkökoekalastusmenetelmällä ja se pyritään ajoittamaan heinäkuun ensimmäiselle viikolle. Tutkimusalueiden rantaveden lämpötilaa seurataan jäiden lähdöstä heinäkuun alkuun Haukiseurannan menetelmät Hauenpoikasten seurannoissa käytetään vuonna 1992 Kymijoen Pyhäjärvellä kehitettyä sähkökalastusmenetelmää. Sähkökalastusalueet valitaan alle metrin syvyisestä vedestä (mieluiten alle 0,5 m) siten, että ne edustavat rannan yleistä kasvillisuutta ja ovat suhteellisen tasalaatuisia. Vuosittain pyritään kalastamaan suunnilleen samoilla paikoilla. Kalastukset tehdään noin m 2 kokoisilla alueilla. Koealueet sähkökalastetaan ainoastaan kerran. Kullakin kohdealueella kalastetaan noin 10 koealaa, jolloin kalastetun alueen kokonaispinta-alaksi tulee noin 1000 m 2. Sähkökalastuslaitteena käytetään saksalaista generaattorilaitetta Hans Grassl ELT60NGI. Sähkökalastus suoritetaan noin kahden metrin levyisinä kaistoina siten, että anodihaavin käyttäjä liikuttaa anodihaavia poikittain koko kaistan leveydeltä. Anodihaavin käyttäjän vierellä kulkeva haavimies haavii talteen sähkökenttään joutuneet kalat. Sähkökalastuksen aikana havaitut 0+ ikäluokan

9 8 hauenpoikaset merkitään havaituksi ja huomioidaan tiheyslaskelmiin. Oletuksena on, etteivät havaitut ja pohjalle painuneet poikaset joudu enää uudelleen pyydetyksi. Pyydetyt hauenpoikaset mitataan millimetrin tarkkuudella, jonka jälkeen kalat vapautetaan. Saadusta aineistosta erotetaan 0+ ikäryhmän hauet ja niitä vanhemmat poikaset. 0+ ikäryhmään merkitään kuuluvaksi alle 100 mm pituiset hauenpoikaset. Kalastetuista koealoista kirjataan muistiin myös kasvillisuuden tiheys, pohjan laatu, veden syvyys, veden lämpötila, säätila sekä muu saalis. 3.2 Siian poikastuotantoon kohdistuva seuranta Säännöstelyn vaikutusten arvioimiseksi siian lisääntymistulokseen tutkitaan vastakuoriutuneiden siian poikasten kokonaismäärät Tehinselän alueella (kuva 1). Poikasmääräarvio tehdään vuosittain keväällä jäiden lähdettyä Siikaseurannan toteutus Poikasnäytteet kerätään ranta-alueelta kolmelta syvyysvyöhykkeeltä (vyöhyke 1: 0-0,5 m, vyöhyke 2: 0,5-1 m, vyöhyke 3: 1-2m) ja lisäksi ulappa-alueelta 2-6 m (vyöhyke 4) ja yli 6 metrin syvyisestä vedestä (vyöhyke 5). Matalimmasta vyöhykkeestä (1) näytteitä otetaan putkihaavilla, jota työnnetään kahlaamalla rantavedessä. Vyöhykkeiden 2-5 näytteet kerätään vesisuihkumoottorilla varustetulla veneellä, jonka keulaan on asennettu Bongo-haavipari. Tutkimusalueen pinta-ala on 253 km². Näytteenottopaikat (30 kpl) arvotaan satunnaisesti ympäri tutkimusaluetta. Niistä 20 on rantapisteitä, joista otetaan kaikkiaan 10 näytettä (4 kpl vyöhykkeestä 1, ja yhteensä 6 kpl vyöhykkeistä 2-4). Ulappapisteitä arvotaan 10 kpl, joista jokaisesta otetaan 2-4 näytettä tarpeen mukaan. Yhteensä käsiteltäviä näytteitä kertyy siis kpl/tutkimusalue. Jokaisen näytteen tilavuus määritetään haavin suulle kiinnitetyllä virtausmittarilla. Putkihaavinäytteen keskimääräinen koko on noin 1 m³ ja Bongohaavinäytteen noin 100 m³. Poikaset säilötään maastossa etanoli-formaliiniliuokseen ja määritetään sekä lasketaan laboratoriossa noin 2-5 kuukauden kuluttua näytteenotosta. Näytekohtaisen poikasmäärän ja näytetilavuuden perusteella lasketaan poikasten tiheys (kpl 100m³) kussakin näytteessä. Kuoriutuneiden poikasten kokonaismäärä tutkimusalueella lasketaan vyöhykkeittäin ja esitetään koko alueen keskimääräisenä määränä (kpl ha % luotettavuusvälit). Poikasmäärät voidaan arvioida heti jäiden lähdettyä seuraavina 1-2 viikkona, jolloin saadaan kuoriutuneiden poikasten määrä selville.

10 9 Kuva 1. Hauen poikasseurannan tutkimusalueet (A = Hautalahti, B = Rutalahti C = Vähä-Äiniönlahti D = Salonsaari) ja Tehinselän (1) siikapoikastutkimusalue. 3.3 Taimenen poikastuotannon seuranta Säännöstelyn vaikutusta taimenen poikastuotantoon seurataan Päijänteen alapuoleisella Kalkkistenkoskella vuosittain kahdella koealalla. Koealat sähkökoekalastetaan ensimmäisenä vuotena kolmen poistopyynnin menetelmällä. Seuraavina vuosina sähkökalastus tehdään koealueilla vain kertaalleen.

11 10 4. RAPORTOINTI Poikasseurantojen tutkimustulokset raportoidaan tiivistetysti vuosittain marraskuun loppuun mennessä. Tarkkailujakson päättyessä (vuoden 2022 lopussa) laaditaan yhteenveto poikasseurannoista ja arvioidaan säännöstelyn vaikutukset siian, hauen ja taimenen poikastuotantoon. Tarkastelussa huomioidaan myös aiemman seurantajakson aineisto. Siikaseurannan poikastiheysaikasarjoja verrataan säännöstelemättömään (Etelä-Konnevesi) ja lievästi säännöstellyn (Puula) tuloksiin. Haukiseurannan tuloksia vertaillaan Konneveden tuloksiin Sähkökalastustulokset syötetään tutkimusvuoden aikana valtakunnalliseen sähkökoekalastusrekisteriin. Vuoden 2018 lopussa päättyvän kirjanpitokalastuksen tulokset raportoidaan vuoden 2019 aikana. Tutkimusraportit toimitetaan alueelliselle kalatalousviranomaiselle, kalatalousalueille sekä tutkimusalueiden osakaskunnille. Kalatalousviranomaiselle tutkimusraportit toimitetaan myös sähköisenä versiona.