Rakennus- ja ympäristölautakunta Maa-aineslupahakemus kiinteistölle Vanhatalo RN:o /58.

Transkriptio

1 Rakennus- ja ympäristölautakunta Maa-aineslupahakemus kiinteistölle Vanhatalo RN:o /58.585/2017 RAKYL 126 Selostus: Maa-aineslain tarkoittamaa maa-ainesten ottamislupaa haetaan ha kijoi den omistamalle Ruokolahden kylän kiinteistölle Vanhatalo RN:o Pinta-alaltaan 6,67 ha oleva ottoalue sijoittuu Ku lennois har jun 1-lk pohjavesialueelle. Kerimäen kunnanhallitus on myöntänyt päätöksellään ottamisalueelle maa-ainesluvan k-m³:n ot ta mis mää räl le viideksi (5) vuodeksi. Alue on vanhaa soranottoaluetta, josta puusto on lähes kokonaan pois tet tu. Lähimpään lomarakennuskiinteistöön on matkaa noin 200 m ja lähimpään vesistöön, Ruokojärveen noin 30 m. Lä ji tys alu eet ja muut tukialueet sijoittuvat ottamisalueen sisälle. Ottamisalueen massamäärä on suunnitellulla ( m) ot ta mis syvyy del lä yhteensä k-m³, josta pintamaita m³ ja muu ta myytäväksi kelpaamatonta (hienoa ainesta) k-m³. Lu paa haetaan kymmeneksi vuodeksi m³ktr:n ko ko nais ot to mää rälle, vuotuisen ottamismäärän ollessa m³ktr. Jos ky syn näs sä tapahtuu runsasta kasvua, alue voidaan ottaa no peam min kin. Otettava maa-aines on osittain kivistä, murskattavaksi so vel tu vaa soraa ja hiekkaa. Alueelle on asennettu yksi pohjavesiputki (PVP 1), jonka koor di naa tit ovat X= , Y= , Z= Pohjavesipinta on tasolla +80,85 m (mitattu ). Pohjavesiputkia ja kor ko merkke jä asen ne taan ottamisen edetessä lisää. Ottamisalueen lä hei syydes sä si jait se van Ruokojärven vedenpinta on karttatiedon pe rus teel la ta sol la +80,70 m. Hienosta aineksesta johtuen ottamisalueen maisemointikorkeus vaihte lee, alimman maisemointikorkeuden ollessa suunnitelman mu kaan +84,00 m, jolloin suojakerrospaksuudeksi ylimpään poh ja ve den pintaan jää 3,15 m. Alue aidataan ja varustetaan varoitustauluilla tahattoman pääsyn estä mi sek si alueelle. Ottamisalue merkitään maastoon pu na päi sil lä, numeroiduilla (1-8) paaluilla.

2 Ottaminen tehdään 1:1 luiskan kaltevuudella. Yli 3 m korkeat rin ta ukset aidataan. Luiskat muotoillaan lopulliseen 1:3 kal te vuu teen si tä mukaa, kun ottaminen edistyy. Luiskat ja muut alueet, joilla ei enää Iiikuta, täytetään Iähelle maisemointitasoa ja verhoillaan pin ta mail la ja metsitetään viivytyksettä. Ottamistoiminnan loputtua tii vis ty neet liikennealueet kuohkeutetaan ja metsitetään. Mikäli luon tai nen metsän uudistuminen ei riitä, varmistetaan taimettuminen is tut ta malla. Alueen jälkihoito suoritetaan Ympäristöopas 85 Maa-ai nes ten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito -julkaisun mukaan. Alueella ei varastoida voitelu- eikä polttoaineita. Ottamiseen käytetään kaivinkonetta, pyöräkuormaajaa, seulaa ja tarvit taes sa murskauskalustoa. Ottamisalueella sijaitseva rasitetie siirretään ottamisalueen pohjalle Hakemuksesta julkaistiin vireilletulokuulutus Sa vonlin nan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Lisäksi kuulutus lä he tettiin tiedoksi naapurikiinteistöjen omistajille. Kuulutusajan päät ty mi sen jälkeen jätettiin yksi hakemusta koskeva muistutus. Pro Ruokojärvi ry:n muistutuksen mukaan: yhdistys on saa nut useita yhteydenottoja huolestuneilta yhdistyksen jäseniltä, mök ki läi sil tä ja kylän asukkailta koskien maa-aineslupahakemusta. Yh dis tys ja sitä lähestyneet henkilöt ovat huolissaan siitä, että ha kemuk sen mukainen toiminta hyväksyttynä tulee aiheuttamaan hait taa järven kunnolle, mökkiläisten viihtyvyydelle sekä tonttien ja kiin teis töjen arvolle. Pro Ruokojärvi ry. haluaa varmistua siitä, ettei hakemuksen mu kaisen toiminnan myötä Kulennoisharjun koko muutu niin leveydessä kuin korkeudessakaan. Lisäksi päätöksenteossa toivotaan kiin ni tet tävän erityistä huomiota hakemuksen mukaisen toiminnan ja ve si alueen välimatkoihin liittyviin suosituksiin. Yhdistyksellä on käsitys, ett ei nykyiselläänkään suojavyöhyke ole suositeltua sataa metriä (100 m) vaan lähemmäs kolmekymmentä metriä (30 m). Yhdistys toi voo siis, ettei toimintaa tuoda enää yhtään lähemmäksi rantaa, jot ta suojavyöhyke säilyy nykyisellään. Lisäksi toivotaan huo mioi van suositus pohjan paksuudesta pohjaveteen nähden, mi ni mis sään 4 metriä. Yhdistys ja sitä lähestyneet tahot pitävät Kulennoisharjun olemassa oloa sekä suojavyöhykettä hyvin merkityksellisenä tämän antaman mai se ma suo jan, pölysuojan, sekä äänisuojan vuoksi. Lisäksi harju on hyvin merkityksellinen järven kunnon kannalta, koska harjulta pää see

3 laskemaan järveen puhdasta sadevettä, minkä on katsottu hi das taneen Ruokojärven rehevöitymistä. Mökkiläiset ovat tottuneet hyö dyntä mään harjun tarjoamia mahdollisuuksia myös vapaa-ajan viet to käytös sä. Ruokojärvellä on käynnistymässä yhdistyksen vetämä esi sel vi tys hanke järven kunnostustoimenpiteiden taustoittamiseksi. Yh dis tyk sel le on erinomaisen tärkeää varmistaa, ettei lisäkuormitusta jär veen pääse kohdistumaan eikä mökkiläisten olot heikkene mah dol lis ten melu-, pöly- ja maisemahaittojen myötä. Muistutamme siis huomioimaan lupahakemuksen käsittelyssä, ettei 1. Kulennoisharjun koko muuttuisi, 2. suojavyöhyke rantaan pie ne ni si eikä 3. pohjan paksuuden pohjaveteen nähden anneta laskea al le suosituksen. Suositusten mukaisissa rajoissa tapahtuvaa toi min taa yhdistys ei halua estää eikä haitata. Hakemuksesta pyydettiin lausunto Savonlinnan kaupungin ter veyden suo je lu vi ran omai sel ta (Itä-Savon sairaanhoitopiirin kun ta yh ty män ympäristöterveydenhuollolta), Savonlinnan kaupungin kaa voi tus vi ranomai sel ta ja Etelä-Savon ELY-keskukselta. Kaavoitusviranomainen totesi lausunnossaan , että ko. alueel la ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Maakuntakaavassa ot tamis alue sijoittuu pohjavesialueelle (pv 270) ja on arvokas geo lo gi nen muodostuma (ge 492). Maakuntakaavamääräykset eivät estä van han soranottoalueen jatkokäyttöä / maisemointia, mikäli se ei vaa ran na pohjaveden laatua tai vähennä saatavan pohjaveden mää rää. Ko. alueelle on aikaisemminkin myönnetty maa-aineslupia van ho jen soranottoalueiden jatkokäytölle. Suunniteltu poh ja ve den ot ta mo on pohjavesialueen toisessa laidassa ottoalueeseen näh den. Kaavallisia esteitä maa-ainesluvan myöntämiselle ei ole ole mas sa. Etelä-Savon ELY -keskus totesi lausunnossaan , että suunni tel ma-alue sijaitsee 1-luokan pohjavesialueella. Alue on maa kun takaa vas sa merkitty myös geologisesti arvokkaaksi muo dos tu mak si. Kulennoisharjulle on laadittu suojelusuunnitelma. Ete lä-sa von ELY-keskus katsoo, että ottamisen tulee palvella alueen mai se mointia. Suojakerrospaksuudeksi tarvitaan vähintään 4 m. Poh ja ve den laatua on syytä tarkkailla vähintään öljyhiilivetyjen osal ta. Maisemansuojelun kannalta tulee varmistaa riittävä näkemäeste Ruo ko jär ven suuntaan. Terveydensuojeluviranomaisen totesi lausunnossaan , että toi min ta sijaitsee I luokan vedenhankintaan merkittävällä Ku len noishar jun poh ja ve si alu eel la, jota aiotaan tulevaisuudessa hyödyntää alueen ve si huol to lai tos ten vedenhankinnassa. Laitokset, jotka voi vat aiheut taa pohjaveden pilaantumista ja / tai muuttumista tulisi si joit taa

4 riit tä vän etäälle vedenhankinnan kannalta tärkeistä poh ja ve si alueis ta. Pohjavesivarojen suojelun tulisi olla ensisijaista ja ve den han kin taan tärkeille pohjavesialueille saisi sijoittaa ympäristöä kuor mit ta vaa toimintaa ainoastaan silloin, kun pystytään aukottomasti osoit ta maan, että toiminnasta ei aiheudu pohjavesialueille riskiä mis sään olosuhteissa. Jos ympäristölupaviranomainen myöntää toiminnalle luvan, ter veyden suo je lu vi ran omai nen puoltaa luvan myöntämistä seuraavin edelly tyk sin: Alueella ei varastoida polttoaineita eikä sellaisia jätteitä, jotka voivat va lues saan aiheuttaa pohjaveden (talousveden) laadun pi laan tu mis ta tai muuttumista. Alueella käytettävät ja / tai varastoitavat kemikaalit (myös jä te ke mikaa lit) eivät saa missään olosuhteissa valua maaperään ja sitä kaut ta pohjavesiin. Alueella ei pestä eikä korjata toiminnassa ja / tai kuljetuksessa käytet tä viä moottoriajoneuvoja. Toiminnasta (myös toiminnan liikennöinti) ei saa aiheutua pö ly hait taa lähimmille häiriintyville kiinteistöille missään olosuhteissa. Pö lyn sidon ta tulee toteuttaa kastelemalla puhtaalla vedellä. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää sosiaali- ja ter veys mi nis teriön Asumisterveysohjeen 2003:1 mukaisia melutason ohjearvoja lähi alu een kiinteistöissä eikä ulkomelu saa ylittää valtioneuvoston päätök sen (993/92) ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) klo 7 22 vä li senä aikana eikä ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ) klo 22 7 vä li se nä aikana. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taa ja mien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöoh je ar voa 40 db. Mikäli lähimmistä häiriintyvistä kohteista on jätetty muistutuksia tai toi min nan aikana tulee meluun liittyviä valituksia, tulee meluselvitys teh dä tallentavaa melumittausta käyttäen, jolloin todellinen toi min nan melutaso voidaan luotettavasti todeta. Pohjaveden laadun turvaamiseksi maa-ainesten suurin mahdollinen ot ta mis sy vyys tulee huomioida siten, että pohjavedenpintaan näh den tulee tavanomaista paksumpi suojakerros, koska kyseessä on ve denhan kin taan tärkeä pohjavesialue. Toiminta-alueen pohjavedenlaatua tulee seurata säännöllisesti ja tut-

5 ki mus tu lok set tulee toimittaa tiedoksi myös ter vey den suo je lu vi ranomai sel le Hakijoille varattiin mahdollisuus vastineen antamiseen lausun nois sa esitetyistä asioista. Hakijat ovat antaneet vastineen ja täsmen tä neet ottamissuunnitelmaa Vastineen mukaan: 1. Terveydensuojeluviranomainen on puoltanut hakemusta lau sunnos sa mainituin edellytyksin. Ottamissuunnitelmassa on otettu huomi oon: Alueella ei varastoida polttoaineita eikä sellaisia jätteitä, jotka voivat va lues saan aiheuttaa pohjaveden (talousveden) laadun pi laan tu mis ta tai muuttumista. Alueella ei käytetä eikä varastoida kemikaaleja. Alueella ei pestä eikä korjata toiminnassa ja / tai kuljetuksessa käytet tä viä moottoriajoneuvoja. Toiminnasta (myös toiminnan liikennöinti) ei aiheudu pölyhaittaa lähim mil le kiinteistöille missään olosuhteissa. Lähin talouskeskus on noin kilometrin päässä ottamisalueesta. Melupäästöt / koneet, laitteet, toiminnot Siirrettävässä murskauslaitoksessa melua synnyttävät erityisesti esimurs kain ja seulat. Kun laitos sijoitetaan mahdollisimman al hai sel le tasolle suojaavien maastonmuotojen taakse, ei melusta tule ole maan häiriötä ympäristölle ja melutason ohjearvojen mukainen päi vä ajan ekvivalenttitaso (55 db) tulee alittumaan. Maa-ainesten ottamissyvyys max. 14 m. 2. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen an ta ma lausunto: Etelä-Savon ELY-keskus katsoo lausunnossaan, että ottamisen tu lee palvella alueen maisemointia. Suojakerrospaksuudeksi tarvitaan vähin tään 4 m. Maisemansuojelun kannalta tulee varmistaa riittävä näkemäeste Ruo ko jär ven suuntaan. Ruokojärven puoleinen harjunreuna jää alkuperäiseen muotoon (ei ma ta loi du eikä puustoa kaadeta ranta-alueen puolelta).

6 Alueelta on otettu soraa noin 20 vuoden ajan. Kyseessä on vanha maa-ai nes ten ottopaikka. Kohteesta on laadittu korjatut uudet kartat, joista ilmenee, että har jun muoto jää alkuperäiseen muotoon (korkeuteen). Kartat on liitetty tähän vastineeseen. 3. Pro Ruokojärvi ry:n muistutus: Yhdistys on muistutuksessa esittänyt, että 1. Ettei Kulennoisharjun ko ko muuttuisi, 2. Ettei suojavyöhyke rantaan pienenisi eikä 3. Pohjan paksuuden pohjaveteen nähden anneta laskea alle suo si tuk sen. Suositusten mukaisissa rajoissa tapahtuvaa toimintaa yhdistys ei halua haitata eikä estää. Hakemuksen mukaan suojavyöhykettä jää riittävästi. Vanhojen suunni tel mien mukaan Kulennoisjärven ranta-alue jää ennalleen. Mai sema ei järveltä katsottuna muutu lainkaan. Ruokojärven ja ot ta mis alueen väliin jää koskematon n. 30 m harjanne. Soranottoalueen rajausta muutetaan vastineeseen liitetyssä ku vas sa esitetyllä tavalla. Ottamisalueen Ruokojärven puoleista rajausta muute taan siten, että rannan puoleinen harju jää nykyiseen kor keu teen sa ja koskemattomaksi. Rajapaalujen 1-2 väliin asennetaan li sä paa lu (nro. 9). Paalua 2 siirretään noin 30 m etelään. Alueen mai se moin ti ja muu toiminta kuten työnro suun ni tel ma se los tuk ses sa. Hakijat täydentävät hakemustaan edellä mainitulla suunnitelman muu tok sel la ja kirjoituksessa esitetyillä vastineillaan. Hakijat ovat puhelimitse ilmoittaneet, että mikäli suo ja etäisyys rantaviivaan tulee olemaan 100 m ja suojakerrospaksuus 4 m pohjaveteen, pienenee ottoalue 6,37 ha:iin ja ottomäärä k-m³:iin. Vs. ympäristötarkastaja on tehnyt tarkastuskäynnin lu paha ke muk sen tarkoittamalle ottamisalueelle. Tällöin tuli esille seu raavia seikkoja: nykyisen luvan aikana vuodesta 2012 lähtien maa-ainesta on otet tu noin m³ aluetta ei ole merkitty varoituskyltein alue oli yleisilmeeltään siisti lukuun ottamatta satunnaisia roskia. Hakemus soveltuvin osin ja hakijoiden esittämä kai van nais jä te huol tosuun ni tel ma ovat luottamushenkilöiden nähtävänä extranetissä esitys lis ta liit tee nä A ja esityslistaliitteenä B.

7 (Valmistelu: ympäristösuunnittelija Heidi Käyhkö, puh ) Ympäristöpäällikön esitys: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää: 1) myöntää hakijoille maa-aineslain 4 :n mu kai sen luvan maa-ai nesten ottamiseen pöytäkirjaliitteen C mu kai ses ti 2) hyväksyä lupahakemuksen mukaista toiminta-aluetta koskevan kai van nais jät teen jätehuoltosuunnitelman esitetyssä muo dos saan. Lupahakemuksen tarkoittamia toimintoja on harjoitettava (myös mahdol lis ten aliurakoitsijoiden osalta) vireilletulleen maa-ai nesten ottamislupahakemuksen ja siihen liitetyn ot ta mis suun ni telman, ja täsmennetyn ot ta mis suun ni tel man ja kai van nais jä te huol to suun ni tel man sekä ha ke muk ses ta an ne tuis ta lau sun nois ta esitetetyn vastineen mu kai ses ti, ellei lu pa mää räyk sis tä muu ta johdu. Jos maa-aineslain, ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla an ne taan lupamääräyksiä ankarampia tai poikkeavia säännöksiä, on nii tä tämän luvan estämättä noudatettava. Lupa on voimassa saakka. Toiminnan olennainen muut tami nen edel lyt tää uuden luvan hakemista. Päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta valittamalla Itä-Suo men hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Lupapäätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huoli mat ta, ellei valitusviranomainen toisin määrää. Lautakunta perii euron lupamaksun rakennus- ja ym pä ris tö lauta kun nan hyväksymän taksan Maa-ai nes lu pa ha kemuk sen käsittely kohdan perusteella. Lupamaksuun sisältyy haet tavaan ottamismäärään perustuva euron maksu (0,015 eu roa / m³ktr) sekä lupahakemuksen käsittelymaksu 380 euroa. Hakemuksen vireilletulo- ja lupapäätöksen julkipanokuulutuksen julkai se mi ses ta ei aiheudu perittäviä kuluja (kuulutukset on julkaistu vain Sa von lin nan kaupungin virallisella ilmoitustaululla). Luvan saajan on toimitettava lupaviranomaiselle maa-aineslain 12 :n mukainen vakuus lupamääräysten noudattamiseksi ennen maa-ai nes ten ottamisen aloittamista ja viimeistään kaksi (2) kuu kaut-

8 ta tämän lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Vakuuden suu ruus euroa annetaan rakennus- ja ym pä ris tö lau ta kun nan hyväksymän taksan 5.1 :n mukaisesti. Maksujen suuruus on laskettu muutetun suunnitelman mukai ses ti. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kunnes kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämien toimenpiteiden toteutus on lop pu tarkas tuk ses sa hyväksytty. Kun vakuus on toimitettu, voidaan ai kai semman luvan yhteydessä toimitettu vakuus palauttaa. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Toimenpiteet: Tiedoksi: Hakijat Teknisen toimialan hallintopalvelut / laskutus Terveydensuojeluviranomainen Rakennusvalvontaviranomainen Etelä-Savon ELY-keskus Kaavoitusviranomainen Muistutuksen esittäjä