RAPAKALLIO- JA MOREENINÄYTTEENOTON JALOMETALLITULOKSET INARIN NAUKUSSUON ALUEELLA VUONNA 1991
|
|
- Tommi Parviainen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3812/-91/1 (Koskee: 3811) Inari Naukussuo Pekka A. Nurmi, Pekka Huhta ja Pertti Hakala Espoo RAPAKALLIO- JA MOREENINÄYTTEENOTON JALOMETALLITULOKSET INARIN NAUKUSSUON ALUEELLA VUONNA 1991
2 RAPAKALLIO- JA MOREENINÄYTTEENOTON JALOMETALLI- TULOKSET INARIN NAUKUSSUON ALUEELLA VUONNA 1991 Pekka A. Nurmi, Pekka Huhta ja Pertti Hakala Geologian tutkimuskeskus TIIVISTELMÄ Inarin Naukussuolta otettiin Illem-porakoneella yhteensä 148 Moreenin ja 124 rapakallionäytettä 68 pisteestä käyttäen Lisäksi otettiin 68 isoa (5-18 kg) moreeninäytettä kierreterällä samoista pisteistä. Näytteenotto suoritettiin kahdelta linjalta 250 m:n pistevälein tihentäen kummallakin linjalla olevan korkealentomagneettisen anomalian kohdalla 50 m:iin. Linjat sijoittuvat välittömästi Lemmenjoen tunnetun kullanhuuhdonta-alueen lounaispuolelle. Näytteistä analysoitiin sekä hienofraktiosta että kokonaisjauhatuksen jälkeen kulta, platina palladium ja tellurium liekittömällä atomiabsorptiospetrometrillä käyttäen alhaisia määritysrajoja. Isot moreeninäytteet huuhdottiin Gold Hound - spiraalirikastimella ja laskettiin raskasfraktion kultahiput. Tulosten perusteella jalometallien yleinen pitoisuustaso on intermediaaristen - ultramafisten kivien luonnehtimalla Naukussuolla alhainen Sen sijaan kummankin magneettisen anomalian kohdalla jalometallipitoisuudet ovat selvästi kohonneet. Puskuojalta alkavan päälinjan anomalian moreeninäytteet sisältävät runsaasti kultahippuja ( kpl/20 kg), mutta analysoidut kulta- ja platinametallipitoisuudet ovat vain heikosti anomaalisia Tämä johtunee hienon kullan liukenemisesta ja saostumisesta rapautumisprosesseissa. Magneettinen anomalia selittyy hornblendiittisen pyrokseniittisen kiven sisältämästä magnetiittipirotteesta. Toisen linjan pienempi magneetti anomalia johtuu pyrokseniittisestä ultramafisesta intruusiosta, joka on erityisesti rapakallionäytteiden hienofrahtioanalyysien perusteella selvästi anomaalinen Pt:n, Pd:n, Au:n ja Te:n suhteen. Myös muiden analysoitujen fraktioiden jalometallipitoisuudet ovat kohonneita, mutta moreenin raskasfraktiosta ja rapakallionäytteiden hieistä ei tavattu platinaryhmän alkuaineiden mineraaleja. Analysoidut pitoisuudet vastaavat platinametallien suhteen kertaisa rikastumista taustapitoisuuteen nähden. Näytteenoton tuloksena on paikallistettu sekä kullan että platinametallien suhteen anomaaliset kohteet. Vaikka Naukussuon alue ei sijaintinsa vuoksi olekaan ekonomisessa mielessä korkealle priorisoitava malminetsintäkohde, olisi anomalioiden selvittämisellä tieteellistä mielenkiintoa. Jatkotoimenpiteinä suositellaan pienialaista magneettista maastomittausta ja anomalioiden lävistämistä syväkairauksella. Raportti M 19/3812/-91/1
3 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä 2 1. Johdanto 4 2. Näytteenotto ja analysointi 7 3. Tulokset Geologiset havainnot Kulta Palladium ja platina Tellurium Suositukset jatkotoimenpiteiksi Kirjallisuusviitteet Liiteluettelo 15
4 1. JOHDANTO Lemmenjoen alue on ollut tunnettu kullanhuuhdonnastaan 1940-luvun lopulta alkaen, ja toiminta jatkuu edelleen monin paikoin koneellistettuna. Tyypillistä alueen kullalle on ollut suurien hippujen satunnainen esiintyminen laajalla alueella. Geologian tutkimuskeskus (GTK) teki Lapissa pitkään tutkimuksia ja 1960-luvulla placerkullan alkuperän selvittämiseksi. Tutkimusmetodeina olivat lähinnä kultahippujen yksityiskohtainen luokittelu, sekahippujen tutkimus, kivilaskut, sedimenttien hivenainemääritykset, jne. Vilho Saarinen on laatinut tutkimuksista useita raportteja, ja Ervamaa (1975) teki yhteenvedon sekahippututkimuksista. Näissä töissä ei kuitenkaan pystytty yksiselitteisesti määrittelemään kullan alkuperää eikä kalliosta löydetty esiintymiä. Vuonna 1990 kullankaivaja Veijo Minkkinen löysi valtaukseltaan Riuhtuäytsin latvoilta (kuva 1) kaksi lohkaretta, joiden pinnalla oli näkyviä kultahippuja. Juonikvartsilohkareen tarkemmat tutkimukset osoittivat kuitenkin, että hippuja esiintyi vain pinnassa, ehkä mekaanisesti kiinnittyneinä. Havainto herätti silti uudelleen mielenkiinnon Lemmenjoen kullan alkuperän selvittämiseksi. Kullan lisäksi on huuhdonnan yhteydessä tehty yleisesti havaintoja pienistä kirkkaista hipuista, jotka on tunnistettu platinaryhmän mineraaleiksi (Vuorelainen ja Törnroos, 1986). Kullankaivajat eivät ole kiinnittäneet asiaan erityistä huomiota mm. hippujen pienen koon vuoksi, mutta vuonna 1990 Kari Merenluoto luovutti GTK:lle tutkimuksia varten siltä talteen otettuja, oletettuja platinahippuja. Mineraloginen tutkimus osoitti hippujen olevan pääasiassa ferroplatinaa ja plating-arsenideja, joskin myös harvinaisempia platinametallimineraaleja tavattiin (line 1). Geologisin perustein on todennäköistä, että platina ja kulta eivät ole ainakaan yksinomaan peräisin samoista lähteistä. Osastonjohtaja J. Talvitien aloitteesta päätettiin aloittaa vuonna 1990 pienimuotoinen hanke Lemmenjoen kullan ja platinan alkuperän selvittämiseksi. Asiasta neuvoteltiin aluejohtaja A. Silvennoisen kanssa, ja tutkimus suoritettiin yhteistyössä Pohjois-Suomen aluetoimiston kanssa. Tutkimus jakautui kahteen osaan siren, että Lemmenjoen konekaivajilta saaduista, suurehkoista sekahipuista tehtiin yksityiskohtainen mineraloginen selvitys hippujen alkuperän selvittämiseksi. Näyteaineisto tarjosi ensimmäistä kertaa mahdollisuuden tutkia suuria sekahippuja modernein menetelmin. Tuloksista on tehty raportti M 16/3812/91/1 (Kinnunen 1991).
5 Kuva 1. Naukussuon moreeni- ja rapakallionäytteenottolinjat, kullanhuuhdontavaltaukset ja merkittävimmät korkealentomageettiset anomaliat.
6 Toisaalta päätettiin suorittaa rajoitettua näytteenottoa moreenista ja rapakalliosta jalometalliesiintymien paikallistamiseksi. Tutkimusalueeksi valittiin Naukussuo mm. seuraavin perustein: 1. Naukussuolla ei ole valtauksia, ja se sijaitsee välittömästi Puskuojan valtausten lounaispuolella (kuva 1), joilta on löydetty useita suuria hippuja ja kultapitoisuus on muutenkin niin korkea, että K. Merenluodolla on tarkoitus aloittaa konekaivaukset. Lisäksi Puskujärven koillispuolelta (tarkka löytöpaikka ei ole tiedossa) on löydetty pieni ultraemäksinen lohkare (ks. liite 7, hienumero 33169), jonka pinnassa havaittiin kolme näkyvää kultahippua. Mikäli placer-kullan ja/tai platinan rikastumisprosessissa on jäätikkökuljetuksella merkittävää vaikutusta, täytyy lähtöalueen sijaita Naukussuolla tai alueen moreenissa pitäisi olla ainakin heikosti anomaalisia pitoisuuksia vielä pitemmän kuljetuksen seurauksena. 2. Jos kulta on paikallista, kuten monet nykyään olettavat, varsinainen kultapotentiaalinen alue voi jatkua myös suoraan Naukussuolle, koska maasto-olosuhteiden vuoksi asiaa ei ole voitu selvittää perinteisin menetelmin. Lisäksi näytteenotolla haluttiin saada yleistä tietoa rapakallion esiintymisestä maaston painanteissa eli suoalueiden alla. 3. Naukussuota luonnehtivat geologisesti granuliitin kontaktissa olevat sedimentogeeniset liuskeet ja mafiset trivet, joita ilmentävät korkealentomagneettiset anomaliajaksot ja yksittäiset pienehköt, mutta voimakkaat anomaliat. Osa näistä voi johtua kultapitoisesta hydroterimisestä magnetiitista, koska huuhdonta-alueilta tavataan runsaasti magnetiittihematiitti-götiitti-lohkareita. Toisaalta anomaliat voivat liittyä plating-potentiaalisiin mafisiin intruusioihin. Lisäksi vihreäkivivyöhykkeet ovat jo sinänsä potentiaalisia kultaesiintymille. 4. Alueellisen geokemiallisen kartoituksen (1 näyte/4km 2 ) tulokset osoittavat, että granuliitin lounaiskontaktin liuskealue on selvästi anomaalinen palladiumin ja telluriumin suhteen. Näytteenotto päätettiin suorittaa tekemällä kaksi tunnustelulinjaa karttalehdille ja siten, että päälinja on suoraan Puskuojan jatkona, jäätikön nuorimmassa kuljetussuunnassa ja kulkee voimakkaan magneettisen anomalian (A-anomalia) ja koko suoalueen yli (kuva 1). Toinen, lyhyempi linja sijaitsee yhdensuuntaisena päälinjan luoteispuolella ja kulkee pienem-
7 män, pyöreähkön magneettisen anomalian (B-anomalia) yli. Alunperin oli suunniteltu myös kolmas linja kulkemaan lyhyemmän linjan luoteispuolella sijaitsevan vielä heikomman anomalian (C-anomalia) yli, mutta kevään tulo esti näytteenoton sen osalta. Näytettä suunniteltiin otettavan noin 90 pisteestä, ja ajateltiin olevan parempi käyttää suhteellisen harvaa näyteväliä hankkeen tunnusteluluonteen vuoksi ja laajemman alueen tutkimiseksi. Toisaalta päätettiin ottaa mahdollisimman edustavia näytteitä, joten anomaalisuuden pitäisi tulla ainakin heikkona esille jo harvalla näytteenotolla. Aikaisemmin Lemmenjoen alueelta otettujen moreeninäytteiden perusteella tiedettiin, että moreenin hienoaineksessa kultapitoisuudet eivät kohoa, vaikka moreenissa onkin useita kymmeniä kultahippuja 20 kg:n näytteessä, minkä vuoksi isojen näytteiden otto ja raskasfraktion mahdollisten jalometallihippujen tutkiminen katsottiin tärkeäksi. 2. NÄYTTEENOTTO JA ANALYSOINTI Näytteenottoon joka tehtiin välisenä aikana Metsähallituksen Luonnonsuojelualuetoimiston erillisluvalla (Ls 524/65/91), osallistuivat E. Mäntylä ja M. Kinisjärvi Pohjois- Suomen aluetoimistolta sekä P. Hakala työn valvojana maaperäosastolta. Näyttenottajat asuivat Tele-yhtiöltä vuokratussa talossa Pokassa, ja työmaalle kuljettiin lumikelkalla Repojoelta, josta matkaa kertyi noin 30 km:ä. Tutkimuskohteen sijainti ja haluttu näytetyyppi rajoittivat näytteenottokalustoa ja asettivat sille erityisvaatimuksia. Käytössä oli Pohjois-Suomen aluetoimiston tela-alustainen Illern-porausyksikkö. Liikkuvuutensa vuoksi se oli sopiva tähän kohteeseen. Pienikokoisena ja ketteränä se pystyi myös välttämään ympäristövahingot, mikä tällä Lemmenjoen kansallispuiston rajoitusosalla on erityisen tärkeää. Yli metrin paksuinen pakkaslumikerros haittasi kuitenkin porausyksikön liikkumista ja niinpä 250 metrin matkaan saattoi kulua kaksi tuntia. Porausyksikössä on hydraulinen iskuvasara ja tangostona käytettiin 45 mm:n geotankoja. Pohjanäyte (rapakallio) otettiin hammastetulla läpivirtausterällä, jolly saadaan cm:n pituinen, halkaisijaltaan 35 mm:ä oleva näyte, joka painaa noin 600 grammaa. Moreeninäytteet otettiin Auger-tyyppisellä kierreterällä, jonka pilaus on 140 cm:ä (kierreosa 100 crm:ä) ja halkaisija 80 mm:ä. Sillä saadaan näytteenä noin kuusi litraa sekoittunutta moreenia. Syvimmistä rei'istä otettiin näytettä kaksi terällistä.
8 Jokaisesta pisteestä otettiin kaksi pohjanäytettä (kallio tai rapakallio) ja kaksi moreeninäytettä geokemiallisia tutkimuksia varten. Lisäksi otettiin kierreterällä iso näyte raskasmineraalitutkimuksiin. Yhteensä näytteitä otettiin 340 kpl. Pisteväli näytteenotossa oli 250 metriä. Kahdessa kohteessa pisteväliä tihennettiin magneettisenanomalian kohdalla 50 m:ksi. Kaikkiaan reikiä porattiin 68 kpl ja näytteenottolinjojen yhteispituus oli 13 kilometriä (liite 2). Nyt käytössä ollut kierreteränäytteenotin sopii erityisesti alueille. Moreenit soiden alla ovat yleensä märkiä ja plastisia, jolloin terä pystyy tunkeutuessaan siirtämään lohkareita tieltään ja läpäisemään paksujakin maapeitteitä. Eräissä pisteissä todettiin kierreterän tunkeutuneen alla olevaan rapakallioon jopa kolmen metrin syvyyteen. Kuivilla moreenimailla kierreterän käyttö rajoittuu 2-3 miin. Rapakallio- ja moreeninäytteistä seulottiin hienoaines ja tehtiin myös kokonaisjauhatus rutiinimenetelmillä Pohjois-Suomen aluetoimistossa. GTK:n Rovaniemen laboratorio analysoi näytteistä Au:n, Pt:n, Pd:n ja Te:n pitoisuudet grafiittiuuniatomiabsorptiospektrometrillä (Niskavaara ja Kontas, 1990). Kultahiput rikastettiin isoista moreeninäytteistä (painot vaihtelivat kg) Gold Hound - spiraalirikastimella. Rikastusmenetelmän on tarkemmin selostanut Huhta (1989). Näytteistä jäljelle jäänyt yli kahden millimetrin kivifraktio on tällä hetkellä varastoitu GTK:ssa Espoossa. Raskasmineraalifraktiot tutkittiin stereomikroskoopilla ja samalla mitattiin kultahippujen koot. Hippujen lukumäärät on standardoitu vakiokokoiseen 20 kg:n näytteeseen. Hipuista lasketuissa kultapitoisuuksissa on myös otettu huomioon näytteen oikea paino. Laskennassa hiput on arvioitu pallomaisiksi rakeiksi toisin kuin Huhta (1989) on esittänyt koska näin laskien hippujen on todettu paremmin edustavan punnitsemalla saatuja oikeita pitoisuuksia. 3. TULOKSET Analyysitulokset ja näytteiden kenttätiedot ovat liitteissä (3-5) yhdessä raskasmineraalitulosten, hippujen lukumäärien ja niistä lasketun näytteiden kultapitoisuuden kanssa Geologiset havainnot
9 Tutkimusalueella esiintyy yleisesti rapakalliota ja se tavoitettiin 57 pisteessä, "terve" kallio oli viidessä pisteessä ja näytteenotto pysähtyi moreeniin kuudessa pisteessä. Maapeite tutkimusalueella oli yleensä 5-7 metriä ja paksuimmillaan 16,5 metriä, ts. selvästi paksumpi kuin Lemmenjoen kullanhuuhdonta-alueilla, jossa se yleensä on 1-2 metriä Yksityiskohtainen kivilajimääritys rapakallionapeista on vaikeaa, mutta 11 näytteestä teetettiin ohuthieet tarkempaa tutkimusta varten (liite 6). Yleisesti ottaen kivet ovat keskirakeisia, koostumukseltaan valtaosin intermediaarisia - ultramafisia sekä rakenteeltaan syväkivimäisiä ja joskus granoblastisia, mutta ainakin osa voi edustaa uudelleen kiteytyneitä suprakrustisia kiviä. Felsisten kivien (graniitit, granuliitit ja kiilleliuske) osuus on vähäinen. Magneettisen B-anomalian kivi on petrografisesti lähinnä diopsidista ja hypersteenistä koostuva ultramafiitti (kuva 2, liite 6). A- anomalian alueelta otetuissa näytteissä on yleisesti hienorakeista magnetiittia, ja kivi on koostumukseltaan pyrokseniitti - hornblendiitti. Kuva 2. Ohuthiekuva mangeettisen B-anomalian (ks. kuva 1) ultramafiitin rapakallionäytteestä (no ) Kulta Moreenin raskasfraktiosta löytyi yleisesti muutamia kultahippuja, mutta ainoat voimakkaasti anomaaliset näytteet ovat A-anomalian tihennyksestä, mihin muodostuu merkittävä ja yhtenäinen anomalia (liitteet 7-8). Päälinjana on myös vähäisempiä rikastumia, erityisesti Puskuojan puoleisessa päässä. Näytteen kultahippumääriä 636 kpl saattaa olla kontaminaatiosta johtuen kpl liian suuri. Tähän näytteeseen joutui mukaan spiraalin pintamateriaaliin
10 tiukasti tarttuneita edellisestä ajosta peräisin olevia pieniä (0,04-0,06 mm) hippuja. Laskettuun kultapitoisuuteen näillä hipuilla ei ole suurta merkitystä (5-10 ppb). Kultahippujen raekoot vaihtelivat 0,02-0,45 mm:iin ollen keskimäärin 0,08-0,10 mm:ä. Keskimääräinen raekoko on huomattavasti pienempi kuin kullanhuuhtojien valtauksilta saatu arvo 0,20-0,40 mm:ä. Prosentuaaliset jakaumat eri raekokoluokkiin 0,1 mm:n välein on esitetty kuvassa 3. Rapakallio- (Rp, yhteensä 50 hippua) ja rapakalliomoreeninäytteet (RpMr, yhteensä 148 hippua) on otettu Y. Korhosen valtaukselta Miessijoelta ja moreenin (Mr, yhteensä 371 hippua) hippujen jakauma on laskettu A-anomalian tihennyksestä otetuista näytteistä. Tällä perusteella A-anomalian mineralisaatio ei näyttäisi edustavan Lemmenjoen alueen tyypillistä placer-kullan lähtöaluetta. Kuva 3. Kultahippujen prosentuaalinen raekokojakauma Lemmenjoen alueella. Geokemiallisten näytteiden Au-pitoisuudet ovat alhaisia, joskin korkeimmat pitoisuudet sitoutuvat osittain A-ja B-anomaliaan ja poikkeavat selvästi taustapitoisuudesta (tausta on 1-2 ppb). Rapakallionäytteiden hienoaineksen korkeimmat pitoisuudet (4-5 ppb) keskittyvät B-anomalian tihennykseen ja A-anomalian kohdalla on myös yhden pisteen nousu (liite 9). Jauhettujen rapakallionäytteiden anomaaliset pisteet (3 kpl, 3,5-7 ppb) eivät korreloi hienoainespitoisuuksien kanssa (liite 10). Jauhetun moreenin korkein pitoisuus (9 ppb) sijoittuu keskelle A-anomalian tihennystä (liite 11), mutta hienofraktion pitoisuudet alueella ovat alhaisia (liite 12). Kummassakin aineksessa on selvää anomaalisuutta päälinjan alussa, lähellä Puskuojaa. B-anomalian kohdalla on hyvin heikkoa nousua (2,5-5 ppb) yksittäisissä pisteissä.
11 Raskasfraktion hippumääriin verrattuna analysoidut Au-pitoisuudet ovat hyvin alhaisia, mikä edelleen vahvistaa käsitystä hienon kullan lähes täydellisestä uuttumisesta rapautumisprosesseissa tällä alueella. Kinnusen (1991) tutkimus antaa osaltaan vahvoja viitteitä Lemmenjoen alueen isojen hippujen synnystä alhaisen lämpötilan sekundaarisissa prosesseissa. Toisaalta jauhetut näytteet oust niin pieniä (< 100 g) ja fysikaalisista ominaisuuksistaan johtuen kultahippujen hienontuminen jauhatuksessa niin heikkoa, että myöskin jauhetun fraktion keskipitoisuudet näyttävät pysyvän alhaisina Palladium ja platina Palladiumilla on hyvin selvä anomaliakeskittymä magneettisen B-anomalian tihennyksessä kaikissa aineksissa. Korkeimmat pitoisuudet saatiin rapakallionäytteiden hienoaineksesta (140 ja 190 ppb), mikä vastaa yli 50-kertaista rikastumista taustaan verrattuna (liite 13). Korkein pitoisuus jauhetussa rapakalliossa on 94 ppb vastaten noin 100-kertaista rikastumista (liite 14). Rapakallionäytteissä on selvää anomaalisuutta myös magneettisen A-anomalian kohdalla joskin taso on alhaisempi. Muilla alueilla rapakallion Pd-pitoisuudet ovat alhaisia. Moreenin Pd-pitoisuudet ovat selvästi alhaisempia kuin rapakallion, mutta korkeat pitoisuudet keskittyvät selvästi B-anomalian kohdalle (liitteet 15-16). Muutamat päälinjan yksittäiset pisteet ovat myös anomaalisia, mutta eivät liity A-anomaliaan. Rapakallion hienoaineksen Pt-pitoisuudet ovat korkeimmillaan B-anomalian kohdalla, jossa rikastumiskerroin on parhaimmillaan 65-kertaa tausta (13 ppb, liite 17). A-anomalian tihennyksessä on yksi anomaalinen piste (8 ppb), mutta muilla alueilla hienoaineksen pitoisuudet ovat alhaisia. Edellisestä poiketen jauhetun rapakallion Pt-maksimit (6-11 ppb) keskittyvät päälinjan lounaispäähän ja magneettisten anomalioiden tihennysten kohdalla ei ole selvää pitoisuuksien nousua lukuun ottamatta B-anomalian koillispuoleista 5 ppb:n pistettä (liite 18). Moreenin hienofraktion Pt-pitoisuudet ovat alhaisia (maksimi 3 ppb) eivätkä ne korreloi rapakallion pitoisuuksien kanssa, joskin osa heikosti anomaalisista pitoisuuksista sijoittuu päälinjan lounaispäähän samalle alueelle kuin jauhetun rapakallion anomaliat (liite 19).
12 Moreenin raskasfraktion mikroskooppitarkastelussa ei varmuudella havaittu platinaryhmän mineraaleja eikä niistä ollut myöskään merkkejä B-anomalian ultramafisesta kivestä tehdyn hieen EDS-tutkimuksessa (liite 6). Toisaalta Puskujärven alueelta löydetyn, kultahippuja sisältävän lohkareen todennäköinen lähtöpaikka on 2 km:ä järven lounaispuolella sijaitseva B-anomalia. Vaikka hippuja ei moreeni- ja rapakallionäytteistä löytynytkään, geokemialliset tulokset viittaavat siihen, että platinametallit eivät ole uuttuneet yhtä helposti hienoaineksesta kuin kulta Tellurium Rapakallion molempien analysoitujen ainesten maksimi Te-pitoisuus (hienofraktio 210 ja jauhettu 150 ppb) sijoittuu B-anomalian koillispuoleiseen pisteeseen, joka on anomaalinen myös platinametallien suhteen (liitteet 20-21). Jauhetussa aineksessa myös seuraavaksi korkeimmat pitoisuudet esiintyvät tihennyksissä, mutta hienoaineksessa on lievää nousua muuallakin. Moreenin hienoaineksen Te-anomaliakuva on hajanainen, joskin A-anomalian kohdalla on selvästi kohonneita pitoisuuksia (liite 22). 4. SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI Näytteenotto osoittaa että tutkituista magneettisista anomalioista A on selvästi kulta-anomaalinen ja B Pt-Pd-Au-Te-anomaalinen. Naukussuon syrjäinen sijainti Lemmenjoen kansallispuiston alueella asettaa ekonomisessa mielessä alueen malmiesiintymille selvästi tavanomaista suuremmat vaatimukset. Jalometallimineralisaatioiden paikallistamisella ja primaaristen esiintymien tutkimisella olisi kuitenkin tieteellistä merkitystä, mikä voisi edistää vastaavien aiheiden etsinnässä muillakin alueilla. Lisänäytteenotto rapakalliosta ja moreenista ei auta selvittämään primaaristen mineralisaatioiden luonnetta, joskin se tarkentaisi anomaliakuvioita. Tämän vuoksi ehdotetaan anomalioiden tutkimista kairaamalla. Magneettiset anomaliat olisi syytä tarkentaa maastomittauksin muutamalla profiililla. Magneettiset anomaliat (ja jalometallianomaliat) voitaisiin sen jälkeen lävistää syväkairauksella. Tarvittavat kairausresurssit ovat alle 1000 m.
13 Mittaus ja kairaus voidaan toteuttaa vain talvella ja toimenpiteet vaativat lupaa Metsähallituksen Luonnonsuojelualuetoimistolta. Kairaus olisi käytännöllisintä suorittaa esimerkiksi Kalajoen Timanttikairaus Ky:n kevyellä ja helposti liikuteltavalla yksiköllä pitkien etäisyyksien ja maastovahinkojen estämisen vuoksi. POKA-tyyppinen kairaus ei ole riittävän tehokasta, koska paksun rapautumisen vuoksi tarvitaan suhteellisen syviä reikiä. Ainakin B-anomalia on todennäköisesti mahdollista lävistää yhdellä m:ä pitkällä reiällä, jolloin varmistettaisiin rapautumattomien näytteiden saanti. Maapeitteen paksuus (mukaan lukien pehmeä rapakallio) vaihtelee A-anomalian kohdalla lounaisreunan 16 mistä keskiosan ja koillisreunan 4-5 miin. B-anomalian kohdalla paksuus on reunoilla 7-10 m:ä ja keskellä maksimissaan 15 m:ä. Mahdollisesti pehmeän rapakallion alla olevasta palarapakalliosta ei ole tietoa. Kairauksen huuhteluvesi on saatavissa anomalioiden vieressä olevista lammista. Kulkeminen työmaalle on käytännöllistä tehdä lumikelkalla Repojoelta, josta matkaa tulee noin 30 km:ä. Mikäli laajemmat tutkimukset tulevat myöhemmin ajankohtaiseksi, olisi alueen matalalentomittaus tärkeää magneettisten anomalioiden kohdentamiseksi ja alueen. yleisen rakenteen selventämiseksi. Mahdollisten uusien anomalioiden jatkotutkimuksessa Illern-näytteenotto on hyvä tunnustelumenetelmä, koska ainakin kullan osalta raskasfraktion hiput näyttävät olevan luotettavampi menetelmä kuin pelkkä kemiallinen analysointi. Pekka A. Nurmi Pekka Huhta Pertti Hakala
14 5. KIRJALLISUUSVIITTEET Ervamaa, P. (197. Selostus Tankavaaran ja Morgamin alueen sekahipuista tehdystä alustavasta tutkimuksesta. Julkaisematon raportti, Geologian tutkimuskeskuksen keskusarkisto, M 17/Sdk/Ir/52/2, 5 s. Huhta, P Moreenin raskasmineraalit malminetsinnän apuna. With an English summary: Till heavy minerals in ore prospecting. Geologi 41,(3), Kinnunen, K.A. (1991). Lemmenjoen alueen irtokullan alkuperäiskivilajien määritys sekahippujen petrografian perusteella. Julkaisematon raportti, Geologian tutkimuskeskuksen keskusarkisto, M 16/3812/91/1, 31 s. Niskavaara, H. & Kontas, E. (1990). Reductive coprecipitation as a separation' method for the determination of gold, palladium, platinum, rhodium, silver, selenium, and tellurium in geological samples by graphite furnace atomic absorption spectrometry. Anal. Chim. Acta 231, pp Vuorelainen, Y. & Törnroos, R. (1986). Platinum-group element alloy spherules from alluvial deposits in Finnish Lapland. N. Jb. Mineral. Mh. 9, pp
15 6. LIITELUETTELO 1. Lemmenjoen Miessin platinahippujen mikroanalysaattoritutkimuksen tulokset. 2. Moreeni- ja rapakallionäytteenottopisteiden numerointi. 3. Isojen moreeninäytteiden raskasfraktion kultahipputulokset ja näytepisteiden koordinaatit. 4. Rapakallionäytteiden Au-, Pd-, Pt- ja Te-tulokset. 5. Moreeninäytteiden Au-, Pd-, Pt- ja Te-tulokset. 6. Rapakallionäytteiden petrografinen tutkimus. 7. Kultahippujen esiintyminen Naukussuon moreeninäytteissä (laskettuna kpl/20 kg). 8. Kultahippujen koon ja lukumäärän perusteella laskettu moreenin kultapitoisuus Naukussuon moreeninäytteissä. 9. Kultapitoisuus (ppb) Naukussuon Rapakallionäytteiden hienofraktiossa. 10. Kultapitoisuus (ppb) Naukussuon jauhetuissa rapakallionäytteissä. 11. Kultapitoisuus (ppb) Naukussuon jauhetuissa moreeninäytteissä 12. Kultapitoisuus (ppb) Naukussuon moreeninäytteiden hienofraktiossa. 13. Palladiumpitoisuus (ppb) Naukussuon Rapakallionäytteiden hienofraktiossa. 14. Palladiumpitoisuus (ppb) Naukussuon jauhetuissa rapakallionäytteissä. 15. Palladiumpitoisuus (ppb) Naukussuon moreeninäytteiden hienofraktiossa. 16. Palladiumpitoisuus (ppb) Naukussuon jauhetuissa moreeninäytteissä.
16 17. Platinapitoisuus (ppb) Naukussuon Rapakallionäytteiden hienofraktiossa. 18. Platinapitoisuus (ppb) Naukussuon jauhetuissa rapakallionäytteissä. 19. Platinapitoisuus (ppb) Naukussuon moreeninäytteiden hienofraktiossa. 20. Telluriumpitoisuus (ppb) Naukussuon Rapakallionäytteiden hienofraktiossa. 21. Telluriumpitoisuus (ppb) Naukussuon jauhetuissa rapakallionäytteissä. 22.Telluriumpitoisuus (ppb) Naukussuon moreeninäytteiden hienofraktiossa.
17 Liite 1 Lemmenjoen alueen Miessijoen platinahippujen mikroanalysaattoritutkimuksen tulokset. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto Perustutkimukset/Mikroanalysaattorilaboratorio Bo Johanson, Lassi Pakkanen Mikroanalysaattoritutkimus Raskaita mineraalirakeita (harmaita - kellertävän harmaita) on otettu talteen kullanhuuhdonnan yhteydessä K. Merenluodon valtaukselta Miessiltä Lemmenjoen alueelta. Kaksi näytettä saatiin tutkittavaksi, toinen vuodelta 1989 ja toinen vuodelta Näytteiden mineraalirakeiden epäiltiin sisältävän platinaryhmän alkuaineita. Näytteet tutkittiin ensin stereomikroskoopin avulla ja ryhmiteltiin rakeet värinsä sekä muotonsa mukaan. Rakeet liimattiin alustalle ja tutkittiin elektronimikroanalysaattorin energiadispersiivisella spektrometrilla (EDS). Näyte vuodelta 1989: EDS tutkimukseen poimittiin stereomikroskoopin avulla 19 raetta. Tutkimuksen tulos on seuraava: -Pt, As (9 raetta) -Pt, Fe (6 raetta) -Au (1 rae) -Pt, Pd, S (1 rae) -Os, Ir, Ru (1 rae) Koko raenäytteestä suurin osa koostuu Pt,Fe (ferroplatinasta), % on Pt,As. Pt,Fe-rakeet ovat muita suurempia ja usein pyöristyneitä. Väriltään ne ovat kellertävän harmaita. PtAs-rakeet muodostavat paikoin omamuotoisia kiteitä ja niillä on voimakas kiilto (murtuvat helposti). Väri on harmaa. Os,Ir,Ru-rakeet ovat siniharmaita. Pt,Pd,S-rakeet ovat kellertävän harmaita. Näyte vuodelta 1990: Poimittiin 13 raetta EDS-tutkimukseen. Todettiin että raenäyte on hyvin samanlainen kuin edellinen. Tutkimuksen tulos on seuraava: -Pt, Fe (5 raetta) -Pt, Pd, Fe (1 rae) -Pt, As (4 raetta) -Au, Pd (1 rae) + Pt, Cu (sama rae) -Os, Ir, Ru (2 raetta) Kuten näytteessä vuodelta 1989 tässäkin suurin osa rakeista koostuu Pt,Fe:sta (ovat myös kooltaan suurimmat). Noin 20% rakeista koostuu Pt,As:sta, loput mineraalilajit esiintyvät yksittäisinä rakeina. Au,Pd-rakeet ovat kellertäviä ja PtPdFe-rakeet harmaita.
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
Lisätiedot- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989
Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
Lisätiedot30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/1834/-91/2/10 Enontekiö Ruossakero Au Jorma Isomaa 11.03.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-88. Tutkimusalueet sijaitsevat
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotN:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet
RAUTARUUKKI OY MOREENIGEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET YLI - KIRVESMAAN N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81 Tut kimu sa lue Laatija Jakelu Yli- Kirvesmaa Reutuoj a E. Korvuo OU mal RO ma l Kunta
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
LisätiedotSODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET
M06/3723/-79/1/10 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Malmiosasto 5.12.1979 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET Johdanto Valtausalueella
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06 / 3231 / -85 / / 10 JUVA Lumpeinen Hannu Makkonen 5.12.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA PUILETTILAMPI 1, KAIV.REK. NO. 3856/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3714/90/3/10 Sodankylä Puilettilampi Tapani Mutanen 5.12.1990 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA PUILETTILAMPI 1, KAIV.REK. NO. 3856/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotRAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen
RAPORTTITIEDOSTO N:O 3426 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ISONKYRÖN KUNNAN ORISBERGIN ALUEEN MALMITUTKIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUEITA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka 8.9.1988 GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS RIIMINOJALLA SODANKYLÄN KUNNASSA VUOSINA 1980 1984 2 TIIVISTELMÄ
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :
Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta
LisätiedotRAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART
ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN
Lisätiedott\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi
t\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi 28.2.1995 GEOKEMIALLISEN SINKKI-KUPARIAIHEEN TUTKIMUKSET RUUKIN NIEMELÄSSÄ 1992-1994 Sisällysluettelo
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotOUTOKUMPU OY MALMINETSINTX
Q Q K OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX M. Isohanni/TIH 15.6.1983 1 (3) TUTKIMUSRAPORTTI Ni-kriittisten lohkareiden lähtöpaikan selvittely Sievin Petäistön alueella, Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOMUMPU OY 0 K MALMINETSINTX
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotRIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
Lisätiedot07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M 19/3323,3314, 3312/- 92/1/1Q, Kiuruvesi, Pielavesi, Pihtipuda s MM-projekt i Jarmo Nikande r 5.2.1992 MM-PROJEKTIN MALMIENNUSTEKOHTEIDEN TUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN, PIELAVEDEN
LisätiedotPAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA
LisätiedotRAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO
J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto
LisätiedotLapin Malmi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS. Valtaus KUSKOIVA 6; kaiv.rek.nro 3278/1, KTM nro 484/460/81
Lapin Malmi KAVOSLAN 19 :N MUKANEN TUTKMUSTYOSELOSTUS Valtaaja Rautaruukki Oy Valtaus KUSKOVA 6; kaiv.rek.nro 3278/1, KTM nro 484/460/81 Lääni Lapin lääni - Kunta Salla a Johdanto Suoritetut tutkimukset
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotRAPORTTI 062/ A/MK/ Martti Kokkola/tk MOREENITUTKIMUS KULLAA SILKUSSUO Tutkimusalueen sijainti
Martti Kokkola/tk 23.3.1993 RAPORTTI 062/1143 12A/MK/1993 2 MOREENITUTKIMUS KULLAA SILKUSSUO Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen suoritus,tutkimusaluesijaitsee.kullaan - Lavian välisen
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotRAPORTTI ,3732,3741. Lapin MalmiIE Korvuo. Jakelu GEOKEMIAN NAYTTEENOITO KEVA~ALVELLA 1997 VALTAUSALUEILLA HUUTAMOAAPA JA HAAPASELKÄ
RAPORTTI 06213714,3732,3741 /EKI97 Lapin MalmiIE Korvuo Jakelu Kemin kai :~, : GEOKEMIAN NAYTTEENOITO KEVA~ALVELLA 1997 VALTAUSALUEILLA HUUTAMOAAPA JA HAAPASELKÄ Sodan kyla, Huutamoaapa ja Haapasel k2
LisätiedotVenetekemän malmitutkimuksista
~ U 5 --k- ~~, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-80/1/10 Venetekemä Juha Jokinen 30. Väliraportti Venetekemän malmitutkimuksista Pieksämäen mlk. 30.04.1980 Juha Jokinen VÄLIRAPORTTI VENETEKEMÄN MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
LisätiedotRIUTTASKORVEN AG-PB-ZN-CU-MINERALISAATION JATKEIDEN ETSIMINEN KURUN AUKEEAHOLLA
RAPORTTITIEDOSTO N:O 2949 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2213/-89/1/10 Kuru Aukeeaho Niilo Kärkkäinen 9.2.1991 RIUTTASKORVEN AG-PB-ZN-CU-MINERALISAATION JATKEIDEN ETSIMINEN KURUN AUKEEAHOLLA TAUSTA Tavoitteena
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotSELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2744/-80/1/10 Koskee: 3722 Kittilä Jyskälaki Veikko Helppi 21.4.1980 SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979 Johdanto Tutkimusten
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU
LisätiedotM 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO. Johdanto. Alueen maaperä
M 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Alueen maaperä Geokemiallinen näytteenotto - kalustot - näytteiden preparointi ja analysointi Analyysitulosten esittäminen Yhteenveto
LisätiedotTUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3712/-86/1/10 Kittilä Haurespää Olavi Auranen 3.12.1986 TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N:0 3280 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotM19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander
ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA
Lisätiedot- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi
TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) 060/3234 08, ll/umv/1989 NAYTTEENOTON TULOKSET KOHTEITTAIN 4.1 Homeselka 3234 08B 4.2 Perhonlaht i 3234 08B 4.3 Lamsniemi 3234 08C, D 4.4 Loskunvuori 3234 11B 4.5 Menginniemi 3234
LisätiedotPetri Rosenberg 17.3.2000
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3714/90/4/10 Sodankylä Keivitsa Tapani Mutanen 17.12. 1990 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotARNSTOKAPPAI. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/96/1/10 PAAVOLA Esko Iisalo
ARNSTOKAPPAI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/96/1/10 PAAVOLA Esko Iisalo 15.9.1996 Paavolan alueen kohteelliset geokemialliset tutkimukset 1994-1996 SISÄLLYSLUETTELO sivu TUTKIMUSALUE
LisätiedotNTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :
NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET HÄMEENKYRÖN LAVAJÄRVEN ALUEELLA VUONNA 1996.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4982 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2124/2000/ 1 /10 HÄMEENKYRÖ Lavajärvi Petri Rosenberg 23.3.2000 KULTATUTKIMUKSET HÄMEENKYRÖN
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/341V-95/1/10 Kärsämäki-Haapavesi Myllyviidanperä Kaj Västi
ARKE J ' `'t`t'r'j"~ : 1L.4.`. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/341V-95/1/10 Kärsämäki-Haapavesi Myllyviidanperä Kaj Västi 20.3.1995 KUPARIMALMILOHKAREIDEN LÄHTÖPAIKAN ETSINNÖISTÄ
LisätiedotGEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3
GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL
LisätiedotTepsa ja Palojärvi: Kohteellisten moreeninäytteiden uudelleenanalysointi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmit ja teollisuusmineraalit Espoo 5/2019 Tepsa ja Palojärvi: Kohteellisten moreeninäytteiden uudelleenanalysointi Anne Taivalkoski GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5/2019 GEOLOGIAN
LisätiedotKauhajärven geokemialliset maaperätutkimukset Aimo Hartikainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio Arkistoraportti 163/2013 12.12.2013 Kauhajärven geokemialliset maaperätutkimukset Aimo Hartikainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala
RAPORTT 1 080/2143 09/AAK/1989 JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala 2 1. 08. 2006 KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELQSTUS KUHMOINEN, MARKKAVUORI 1, kaivosrekisterinumero
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85
RAPORTTITIEDOSTO N:O 2435 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2124/-87/2/10 Ylöjärvi, Tampere, Kangasala Olli Sarapää 28.10.1987 KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 1. JOHDANTO Työn tarkoituksena
LisätiedotKAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA:
m E Korvuo mpu Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö OKMEIarkisto Outokumpu KAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA
Lisätiedot0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4)
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK 26.2.1986 2 (4) LOHKARE-ETSINTA KOTALAHDEN YMPARISTOSSA 1985 Yleistii Kotalahden kaivokselta kaakkoon, Sarkiniemessä,.on matalalentomittauksissa todettu
LisätiedotPUSKUOJAN KULLAN JA KVARTSIN MUODOSTAMISTA SEKAHIPUISTA
Geologian tutkimuskeskus Malmiosasto, M 19/3812/95/1 3812 07 INARI 8.02.1995 PUSKUOJAN KULLAN JA KVARTSIN MUODOSTAMISTA SEKAHIPUISTA Kari A. Kinnunen 1 Kullan ja muiden mineraalien muodostamat sekahiput
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN
LisätiedotVOLFRAMIMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNAN LAHNASELLA VALTAUSALUEMIMA KOLULAHTI 1 (kaiv. rek. N:o 3584/1)
M 06/3311/-89/1/10 Viitasaari Lahnanen Jarmo Nikander 29.8.1989 VOLFRAMIMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNAN LAHNASELLA VALTAUSALUEMIMA KOLULAHTI 1 (kaiv. rek. N:o 3584/1) 2 AIKAISEMMISTA TUTKIMUKSISTA
Lisätiedot0outd<umpu ... RAPORTT I 062/ A/MK/96 Martti Kokkola. Jakelu. Kisko, Iilijarvi Karttalehti A GEOKEMIALLINEN MOREENITUTKIMUS
-- 0outd
LisätiedotSUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Olli Sarapää 02.10.2000 Raportti M89/2000/2 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4577 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI,
LisätiedotArseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet
Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden
LisätiedotKAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS
/ E Sandberg KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Ilomantsi Pahakala, kaiv.rek.n:o 7576/1 Ktl. 4244 08 Sijanti 1:800 000 Pahakala 7576/1 1 (8) / E Sandberg 2 (8) / E Sandberg 3 (8) / E Sandberg
LisätiedotLapin MalmiIE Korvuo. Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ ' OKMEILM Rovaniemi
Lapin MalmiIE Korvuo Jakelu Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ Ru~o~ ' OKMEILM Rovaniemi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS LAPIN LMNISSA SODANKYMN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 58, kaiv.rek.nro
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/06/4522/-88/1/10 Kuusamo Kouvervaara Erkki Vanhanen 13.05. 1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/2/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 20.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KAA- RESTUNTURI 1, KAIV. REK. N:0 2878/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3714/-85/1/10 Sodankylä Kaarestunturi Ilkka Härkönen 10.12.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KAA- RESTUNTURI 1, KAIV. REK. N:0 2878/1 SUORITETUISTA
LisätiedotYHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia Savitaipaleen Kuolimojärven alueella. Aiheen tutkimuksiin antoivat ky
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3132/-84/1/10 Savitaipale Boris Lindmark 16.02.1984 SCHEELIITTITUTKIMUKSET SAVITAIPALEELLA KESÄLLÄ 1982 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia
LisätiedotKENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA
O U T O K U M P U Oy ~alminetsintä KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA ROVANIEMI MLK KUOHUNKI Ttitkimusalueen sijainti Tutkimusten tarkoitus ja suoritus Tulosten tarkastelua Tutkimusalue sijaitsee
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa 1.11.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RUOSSAKERO 1, 2 JA 3, KAIV. REK. N:O 3451/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA POHJASVAARA II, KAIV. REK. N:O 4432/2 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4613/-91/1/10 Kuusamo Hangaslampi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA POHJASVAARA II, KAIV. REK. N:O 4432/2 TEHDYISTÄ
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotTUTKIMUSALUEEN SIJAINTI Tutkimusalue sijaitsee 8 km Haapajärven keskustasta etelään, Pihtiputaan ja Reisjärven teiden välisellä alueella, karttalehdel
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2343/-92/1/10 HAAPAJÄRVI Katajaperä Jarmo Nikander 30.12.1992 325 "3 HAAPAJÄRVEN KATAJAPERÄN PGE-PITOISISTA LOHKAREISTA JA PINTAMOREENIN PGE-TUTKIMUKSISTA KARTTALEHDELLÄ 2343
LisätiedotKUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/4523/-90/1/10 Kuusamo Vitikkolampi Erkki Vanhanen 15.10.1990 KUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA 1989 1990 2 YHTEENVETO Aihe malminetsintöiden
LisätiedotOutokumpu Oy luovutti GTK:n käyttöön aluetta koskevan geologisen, geokemiallisen ja geofysikaalisen perusaineiston sekä aiemmat U-tutkimustulokset.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/2741/-88/1/60 Kittilä, Muonio Pahtavuoma Kari Pääkkönen 3.3.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN JA MUONION KUNNISSA VALTAUSALUEILLA KOLVA- KERO 1-3, KAIV. REK. N:O 3315
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 19/2544/-91/1/10 Koskee: 3522 Tervola Vähäjoki Seppo Rossi
1(16) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 19/2544/-91/1/10 Koskee: 3522 Tervola Vähäjoki Seppo Rossi 10.1.1991 KORTTELIVAARAN KULTALOHKAREAIHEEN (M 19/3522/-89/1/10) JATKOTUTKIMUKSINA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.
M 19/4523/2001/1 Geologian tutkimuskeskus Raportti 4.10.2001 Marjatta Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl
Tutkimustyöselostus 080145231JJV103 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl IKME Kaivoslain 19 :n mukainen tutkimustyöselostus Kuusamon Kuparivaaran alueella valtauksilla Kuparivaara 1-3 suoritetuista
LisätiedotGeokemian Au anomalian tutkimus Tammelan Susikkaassa Pekka Sipilä, Pekka Huhta, Niilo Kärkkäinen
GTK Etelä-Suomen Yksikkö Espoo GTK 122/2014 Geokemian Au anomalian tutkimus Tammelan Susikkaassa 2011-2012 Pekka Sipilä, Pekka Huhta, Niilo Kärkkäinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Susikas GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Lisätiedotn m:n välein. Näytteet esikäsiteltfin
Seppo Penninkilampi/R~L GEOKEMIALLINEN TARKISTUSNÄYTTEENOTTO KUHMON, VUOSANGAN ALUEELLA. (,L,TC),:UP~P\J Toukokuussa v. 1983 suoritetun maastotarkistuskäynnin (VO, U W, SEP) yhteydessa kerattiin joitakin
LisätiedotKAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN YMPÄRISTÖSSÄ, KL , 07, O8, , 03, JA 08 VUONNA 1992
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/2631/-93/2/82 (Liittyy 2633 ja 2732) Tervolan ympäristö Teollisuusmineraalit Antero Karvinen 17.12.1993 KAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN
Lisätiedot2 tutkittu alue n. 3 km
Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10 Rantasalmi Osikk o Olavi Kontoniemi 04.06.1992 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA OSIKKO, 1, KAIV.REK.NRO 4048/1, OSIKKO 2, KAIV.REK.NRO
LisätiedotOn maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla
On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI
Lisätiedot1. Johdanto. elektronimikroanalysaattorilla. 2. Naytteet
ALUSTAVA RAPORTTI Geologian tutkimuskeskus Malmiosasto M 41/2743/96/1 &b Suurikuusikko, Kittila Kari Kojonen, Bo Johanson, Lassi Pakkanen, Riitta Juvonen 28.10.1996 Selostus Suurikuusikon Au-malmiaiheen
Lisätiedot