Pohjoinen hyvinvointialue. - Rajakylän kuntalaisilta

Transkriptio

1 Pohjoinen hyvinvointialue - Rajakylän kuntalaisilta

2 Illan ohjelma Kahvi Kahvin lomassa osallistujilla mahdollisuus antaa palautetta ja kehittämisideoita liimalapuille, joista tilaisuuden päätteeksi yhteenveto Tilaisuuden avaus Puheenjohtaja, asiantuntija Maarit Niva Pohjoisen hyvinvointialueen valmistelun eteneminen Kehittämisjohtaja Sirkka-Liisa Olli Palvelupäällikkö Terttu Turunen Kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas Kehittämisideoiden yhteenveto, keskustelu ja kuntalaisten osallisuus jatkosuunnittelussa Puheenjohtaja, asiantuntija Maarit Niva

3 Monituottajuus tuo vaihtoehtoja asiakkaalle Kuntalaisilla on useita eri tapoja ja kanavia asioida hyvinvointipalveluissa Asiakaslähtöisyys Yhteistyötä tehdään moniammatillisesti yli organisaatiorajojen Johtaminen lähemmäs asiakasta Talous hallintaan

4 Hyvinvointikeskukset Kattavan palveluvalikoiman toiminnallisia kokonaisuuksia, joissa väestö pääsääntöisesti asioi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan. Toteutetaan vahvaa poikkihallinnollista ja monialaista työotetta. Palveluita täydentävät kaikkien oululaisten yhteiset erityispalvelut ja monipuoliset sähköiset palvelut Matalan kynnyksen palvelupisteitä tulee olemaan erilaisia sijainnin, palveluiden, etäisyyksien ja väestön palvelutarpeen mukaisesti. Palveluohjauksen painopisteenä on paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden palveluiden järjestäminen ja palveluketjujen koordinointi (kuntakokeilu).

5 Hyvinvointikeskukset ja -pisteet Hyvinvointipalvelut siirtyy neljään hyvinvointialueeseen vuonna Hyvinvointikeskuksia on kuusi: Haukipudas, Tuira, Kiiminki, Myllyoja, Kontinkangas ja Kaakkuri. Haukipudas Yli-Ii Hyvinvointikeskukset käynnistyvät hallinnollisesti ja osin toiminnallisesti vuoden 2016 alusta. Kiiminki Hyvinvointikeskusten tarvittavat muutos- ja peruskorjausinvestoinnit toteutetaan olemassa oleviin tiloihin vuosina Tuira Kontinkangas Myllyoja Ylikiiminki Matalan kynnyksen palveluja koko kaupungin tasolla on suunniteltu 2015 aikana. Osana pohjoisen alueen suunnittelua arvioidaan myös mahdollinen hyvinvointipisteen tarve. Höyhtyän Välke Kaakkuri Oulunsalo Hyvinvointikeskus Osa hyvinvointikeskusta Hyvinvointipiste

6 Pohjoinen hyvinvointialue Haukiputaan hyvinvointikeskus HAUKIPUDAS Martinniemi Jokikylä Haukipudas KELLO Kello Kalimenkylä Tuiran hyvinvointikeskus PATENIEMI Herukka Pateniemi Rajakylä KAIJONHARJU Ritaharju Kuivasjärvi Liikanen Linnanmaa Kaijonharju KOSKELA Taskila Koskela Toppila Alppila PUOLIVÄLINKANGAS Pyykösjärvi Isko Takalaanila Puolivälinkangas Välivainio TUIRA Toppilansaari Hietasaari Tuira Koskikeskus Pikisaari Vihreäsaari

7 Tuiran hyvinvointikeskus Tuirankartano Kangastie 16 Tuiran terveysasema Kangastie 12 Tuirantie 7 Tuirantie 5 Tuirantie 1

8 Hyvinvointikeskusten saavutettavuus ajassa Saavutettavuus yhteensä yli kuntarajojen 0-6 vuotiaat vuotiaat yli 75 - vuotiaat Väestö yhteensä 5 min min min min Saavutettavuus hyvinvointikeskusalueiden sisällä Oulussa (ko. alueen asukkaat ja ko. hyvinvointikeskuksen saavutettavuus) min 10 min 20 min 30 min Itäinen Pohjoinen Keskinen Eteläinen Saavutettavuuden ulkopuolella Oulussa on n asukasta (1,1 % asukkaista)

9

10 Joukkoliikenne, pohjoinen suunta LINJA 21 Kellon Kiviniemi Oulunsuu LINJA 4 Herukka Iinatti LINJA 4A Herukka - Heikkilänkangas

11 Palveluliikenne, kaikille kuntalaisille avointa joukkoliikennettä Palveluliikenne on osa yleistä joukkoliikennettä ja siinä on erityisesti otettu huomioon ikääntyneiden ja toimintaesteisten henkilöiden tarpeet. Tilaukset tehdään kaikkina vuorokauden aikoina puhelinnumerosta (soittajan oman operaattorin mukainen hinta). Keskus on avoinna arkisin klo Tilaus kannattaa tehdä etukäteen, vaikka jo muutama päivä ennen matkaa, mutta vielä ennen auton lähtöäkin ehtii. Paluukyydin voi tilata samalla kertaa. Matkaa tilattaessa on ilmoitettava nimi, lähtöpaikan osoite sekä matkan päätepiste. Kerro, jos sinulla on mukana liikkumisapuvälineitä tai avustaja. Palveluliikenne on perinteisen linja-autoliikenteen ja taksiliikenteen välimuoto. Asiakas kuljetetaan tarvittaessa läheltä lähelle kaupunkialueella.

12 Palveluliikenteen reitit, pohjoinen suunta Linja 1 Pateniemi-Keskusta-OYS-Keskusta-Pateniemi Linja 3 Kutsuohjattu pohjoinen-tuira-keskusta-oys Linja 16 Herukka-Rajakylä-Tuira-Keskusta (aloittanut ) Palveluliikenteen autot toimivat tilausten perusteella ja lähipalveluperiaatteella. Aikataulun salliessa nouto mahdollista kotiosoitteesta Tilaukset Oulun matkapalvelukeskuksen numerosta Autoissa huomioitu esteetön kulku

13 Palveluliikenteen liikennöintiajat Linja 1 Pateniemi-Keskusta- OYS-Keskusta-Pateniemi, liikennöintiaika 8:40 - n. 14:00 Linja 2 Haapalehto-Tuira- Keskusta-OYS, 8:50 - n. 14:20 Linja 3 Kutsuohjattu Pohjoinen-Keskusta-OYS-Tuira, 8:00 - n. 14:30 Linja 4 Lintula-Keskusta- OYS-Keskusta-Lintula, 8:25 - n. 15:45 Linja 5 Kuivasjärvi-Keskusta-OYS-Keskusta-Kuivasjärvi, 8:30 - n. 13:35 Linja 6 Caritas-koti-OYS-Keskusta-OYS-Caritas-koti- Keskusta, n. 8:00-16:00 (viimeiset tunnit kutsuohjattua) Linja 16 Herukka-Rajakylä-Tuira-Keskusta-OYS, n.10:00 14:00

14 Väestöennusteet hyvinvointikeskuksittain Vuosimuutos keskimäärin Kaakkuri -0,1 % Kiiminki 1,0 % Myllyoja 5,9 % Kontinkangas 0,8 % Haukipudas 1,1 % Tuira 0,3 % Oulu 1,1 %

15

16

17 OULUN KAUPUNGIN IKÄLUOKKATILASTO SUURALUEITTAIN Väestöosuus ikäryhmittäin 100 % 90 % 80 % 11% 9% 11% 10% 5% 6% 9% 10% 1% 4% 5% 4% 5% 6% 8% 8% 8% 8% 70 % 60 % 50 % 51% 52% 54% 54% 54% 49% 52% 52% 52% 75- v v v. 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 6% 12% 16% 4% 16% 4% 3% 3% 3% 2% 7% 5% 4% 2% 1% 2% 6% 7% 7% 9% 12% 5% 4% 4% 2% 5% 10% 10% 3% 5% 5% 3% 4% 9% 11% 3% 3% 11% 7% 8% 14% 12% 10% 10% 10% v v v v. 0-6 v. Kaijonharjun suuralueen väestön ikäjakauma on lapsi- ja nuorisopainotteinen. Pateniemen suuralueella on yli 65-vuotiaita hieman keskimääräistä enemmän.

18 Väestöosuus ikäryhmittäin Pateniemen suuralueen kaupunginosissa % 90 % 4% 7% 6% 9% 10% 11% 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 54% 54% 54% 7% 5% 5% 9% 4% 5% 4% 4% 8% 4% 8% 6% 10% 9% 7% Herukka Pateniemi Rajakylä Herukka Pateniemi Rajakylä Pateniemen suuralue

19 Väestöosuus ikäryhmittäin Kaijonharjun suuralueen kaupunginosissa % 90 % 3% 2% 5% 7% 6% 5% 1% 0% 3% 1% 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 50% 59% 59% 56% 52% 5% 3% 4% 2% 6% 3% 5% 15% 3% 21% 29% 5% 9% 10% 1% 2% 4% 18% 22% 3% 1% 8% 11% 7% Kaijonharju Kuivasjärvi Liikanen Linnanmaa Ritaharju Kaijonharju Kuivasjärvi Liikanen Linnanmaa Ritaharju Kaijonharjun suuralue

20 OULUN KAUPUNGIN IKÄLUOKKATILASTO SUURALUEITTAIN Väestömäärä ikäluokittain Tuira Puolivälinkangas Koskela Pateniemi Kaijonharju Haukipudas Kello v v v v v v v. 75- v. Yhteensä 0-6 v v v v v v v. 75- v. Tuira Puolivälinkangas Koskela Pateniemi Kaijonharju Haukipudas Kello Pohjoinen alue yhteen

21 Asuntokunnat henkilöluvun mukaan 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 7+ 6 henkilöä 5 henkilöä 4 henkilöä 3 henkilöä 2 henkilöä 1 henkilö 0 % Kaijonharjun ja Pateniemen alueella on yli 2 henkilön talouksia (perheitä) keskimääräistä enemmän. Asuntokunnat henkilöluvun mukaan

22 Työttömyysaste hyvinvointialueilla 20,0 % Työttömyysaste % 18,0 % 17,3 % 16,0 % 14,0 % 15,4 % 14,1 % 12,7 % 15,7 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Keskinen Itäinen Eteläinen Pohjoinen Oulu Työttömyysaste

23 Työttömyysaste pohjoisen hyvinvointialueen suuralueilla 25,0 % 20,0 % 23,2 % 21,8 % 20,6 % 15,0 % 16,4 % 12,7 % 16,7 % 13,2 % 15,7 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Tuira Puolivälinkangas Koskela Pateniemi Kaijonharju Haukipudas Kello Oulu Pateniemen ja Kaijonharjun alueilla on muihin pohjoisen suuralueisiin nähden matala työttömyysaste. Työttömyysaste

24 Lastensuojelun asiakkaiden osuus vuotiaasta väestöstä 20,0 % 18,0 % 16,9 % 17,7 % 16,8 % 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 10,1 % 6,6 % 6,8 % 6,4 % 9,0 % 8,4 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Kaijonharjun alueella on lapsia ja nuoria enemmän kuin muilla pohjoisen suuralueilla (28,6%/23%). Pateniemen alueella lapsia ja nuoria on n. 25% väestöstä. Lastensuojelun asiakkuuksia on Kaijonharjun alueella vähän ja Pateniemen alueella hieman keskimääräistä enemmän. sisältää kaikki lastensuojelutarpeen selvitykset, myös ne jotka eivät johtaneet lastensuojelun asiakkuuteen

25 Terveysaseman peittävyys ,0% 50,0% 40,0% 41,6% 39,6% 37,9% 45,8% 38,5% 46,1% 41,5% 39,0% 48,0% 38,9% 40,6% Rajakylä Kaijonharju Tuira 32,9% Tuira yhteensä 30,0% Haukipudas Kaakkuri 20,0% Oulunsalo Kaakkuri yhteensä 10,0% Myllyoja Kiiminki 0,0% Kontinkangas Oulu Kaijonharjun terveysaseman peittävyys on Oulun matalin. Rajakylän terveysaseman peittävyys on keskimääräistä korkeampi.

26 Terveysaseman peittävyys ikäryhmittäin 2015

27 Sosioekonominen tila alueittain Oulun kaupungissa

28 Terveysaseman valintojen syyt vuonna 2015 (tammi-elokuu) terveysasemittain (n=2565) Tuiran terveysasema Sepän terveysasema Rajakylän terveysasema Oulunsalon terveysasema Osoitteen mukainen hyvinvointikeskus tai terveysasema Myllyojan terveysasema Kontinkankaan hyvinvointikeskus Kiimingin hyvinvointikeskus Kaijonharjun terveysasema Kaakkurin terveysasema Tyytyväinen aiemmin saamaani palveluun En ollut tyytyväinen joten vaihdoin Tuttava suositellut Laaja palveluvalikoima Henkilökunnan hyvä palvelu Sijainti lähellä kotiani Sijainti lähellä työpaikkaani Sopii muuhun asiointisuuntaani Hyvät julkiset liikenneyhteydet Helppo asioida omalla autolla Höyhtyän terveysasema Haukiputaan terveysasema 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tuiran terveysaseman valintaa on perusteltu: 1. terveysaseman sijainnilla lähellä kotia 2. tyytyväisyydellä aiemmin saatuun palveluun 3. laajalla palveluvalikoimalla Kaijoharjun terveysaseman valintaa on perusteltu: 1. terveysaseman sijainnilla lähellä kotia 2. tyytyväisyydellä aiemmin saatuun palveluun 3. sopii muuhun asiointisuuntaan Rajakylän terveysaseman valintaa on perusteltu: 1. terveysaseman sijainnilla lähellä kotia 2. tyytyväisyydellä aiemmin saatuun palveluun 3. henkilökunnan hyvällä palvelulla Haukiputaan terveysaseman valintaa on perusteltu: 1. terveysaseman sijainnilla lähellä kotia 2. tyytyväisyydellä aiemmin saatuun palveluun 3. helpolla asioinnilla omalla autolla

29 Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Oulun työterveys Oma kansio Hyvinvoinnin ylläpito, luotettava terveystieto, omahoito, testit, valmennus

30 Asiakaspalaute Palveluita käyttäneiden palaute on pääsääntöisesti hyvää Toukokuun 2015 kyselyssä kaikkien palvelujen vastausten keskiarvo 4,2 (asteikko 1-5) Positiivisia asioita: Hyvän palvelu, työntekijöiden ammattitaito, asiallinen kohtelu ja asioiden luottamuksellinen käsittely Kehittämistarpeita nähdään eniten: Palvelujen saatavuus ja yhteydensaanti, riittävä tiedon, neuvonnan ja ohjauksen saaminen, hoidon jatkuvuus Omahoidosta saatu palaute myönteistä: Yleisarvosana Hyvä/erittäin hyvä/erinomainen 79,3% vastaajista Kohtalainen/heikko 20,7% vastaajista Käyttö on turvallista, vähentänyt tarvetta käynteihin ja puhelinkontakteihin; helpottanut asiointia ja nopeuttanut avun saantia

31 Tuiran hyvinvointikeskus Hyvinvointikeskuksessa hoitajien ja lääkäreiden vastaanotto Ajanvaraukseton ja kiireetön Mielenterveys- ja päihdetyö, fysioterapian ja sosiaalityön palveluja lisätään hyvinvointikeskuksessa. Neuvola ja perhepalvelut toimivat alueella Ikäihmisten kotihoito ja mahdolliset uudet toiminnat ovat hyvinvointikeskuksen toimintaa Ohjaus ja neuvonta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Laboratorio

32 Ikäihmisten palvelut Ennalta ehkäisevä työ ja sairauksien hyvä hoito Esimerkkinä kaatumisen ennaltaehkäisy, ikäihmisten hoitoon perehtyneen hoitajan vastaanotto, geriatrin konsultaatiot hyvinvointikeskuksissa Kotona selviytymisen tukeminen, tarvittaessa monialaiset hoito- ja palvelusuunnitelmat Kotihoidon henkilökunta on hyvinvointikeskuksessa Yhteistyö kuntalaisten parhaaksi eri toimijoiden kesken joustavaa, ollaan saman katon alla Yhteistyötä seurakunnan, järjestöjen kanssa kehitetään edelleen, merkittävä osa ennaltaehkäisyä Erilaiset ryhmätoiminnat esim. yhteistyö liikuntatoimen kanssa Matalan kynnyksen ohjauspalvelut

33 Lasten ja nuorten palvelut Äitiys- ja lastenneuvola, kouluterveydenhuolto, perhetyö Tavoitteena on siirtää lapsille, nuorille ja lapsiperheille suunnattujen palveluiden painopistettä ennaltaehkäiseviin ja kevyempiin palveluihin ja tukea heitä arjen kasvu- ja kehitysympäristöissä, esim. varhaiskasvatuksen tiloissa Yhteistyötä koulun ja varhaiskasvatuksen kanssa kehitetään Hyvinvointikeskuksessa on mahdollista järjestää moniammatillinen tuki heti apua tarvitsevalle lapselle, nuorelle ja tarvittaessa hänen perheelleen. Hyvinvointikeskukset ovat alueellisia yksiköitä ja niissä tunnetaan alueen erityispiirteet

34 Suunnittelua Alueilla, joilla on paljon lapsiperheitä (esim. Ritaharju) neuvolapalvelu osin alueen tiloissa (esim. varhaiskasvatuksen tiloissa) Nykyisen Rajakylän terveysaseman alueella verenohennuslääkkeitä käyttäville laboratoriopalvelu ja lääkeannostusten määritys Ikäihmisten hoitoon perehtyneen hoitajan suunnitellut vastaanotot, esim. muistiasiakkaat, huonokuntoiset ikäihmiset Erilaiset ryhmätoiminnat, esim. Honkapirtin hyödyntäminen Alueella neuvontaa/ ohjausta, esim. liikuntapalvelujen ja hyvinvointipalveluiden toimijat

35 Suunnitellaan uusia sähköisiä palveluita - ideoita Akuuttivastaanoton sujuvuuteen ja jonojen hallintaan, siten että odotusajat olisivat kaikissa tilanteissa kohtuulliset haetaan uusia toimintatapoja, joita pilotoidaan ennen uuden hyvinvointikeskuksen avaamista Esimerkkejä: Itseilmoittautuminen kela-kortilla: asiakas kirjoittaa samalla tulosyyn, jonka mukaan hän ohjautuu suoraan eri ammattilaiselle (sh, psyk.sh, fysioterapeutti, sosiaaliohjaaja) Akuuttivastaanoton jonottamista helpotetaan avaamalla ajanvarausta osin omahoitopalvelun kautta nettiin; odottaminen tapahtuu kotona Kiireettömien asioiden hoito/ajanvaraus omahoitopalvelun kautta Asiakas täyttää ennakkoon sähköisen hyvinvointikyselyn, jonka perusteella tehdään hoidon tarpeen arvio -> hoitaja voi soittaa asiakkaalle tarvittaessa tai antaa ajan suoraan tarvittavalle ammattilaiselle tai ohjata tarvittaviin palveluihin

36 Haukiputaan hyvinvointikeskus Haukiputaalla on edelleen hoitajien ja lääkäreiden vastaanotto, akuutti vastaanotto, mielenterveysyksikkö, neuvola, perhepalvelukeskus, puheterapia, fysioterapia, suun terveydenhuolto, nuorten päihdeasema ROAD 14 sekä kotihoito ja asumispalveluyksiköt (joista erillinen selvitys). Sosiaalityö muuttaa myös hyvinvointikeskuksen tiloihin. Laboratorio säilyy Haukiputaalla.

37 Anna palautetta