Pohjoinen hyvinvointialue. - Ritaharjun kuntalaisilta

Transkriptio

1 Pohjoinen hyvinvointialue - Ritaharjun kuntalaisilta

2 Illan ohjelma Kahvi Kahvin lomassa osallistujilla mahdollisuus antaa palautetta ja kehittämisideoita liimalapuille, joista tilaisuuden päätteeksi yhteenveto Tilaisuuden avaus Puheenjohtaja, asiantuntija Maarit Niva Pohjoisen hyvinvointialueen valmistelun eteneminen Kehittämisjohtaja Sirkka-Liisa Olli Palvelupäällikkö Terttu Turunen Kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas Sivistys- ja kulttuuripalveluiden rooli hyvinvoinnin edistämisessä Hyvinvointipäällikkö Arto Willman Kehittämisideoiden yhteenveto, keskustelu ja kuntalaisten osallisuus jatkosuunnittelussa Puheenjohtaja, asiantuntija Maarit Niva

3 Monituottajuus tuo vaihtoehtoja asiakkaalle Kuntalaisilla on useita eri tapoja ja kanavia asioida hyvinvointipalveluissa Asiakaslähtöisyys Yhteistyötä tehdään moniammatillisesti yli organisaatiorajojen Johtaminen lähemmäs asiakasta Talous hallintaan

4 Hyvinvointikeskukset Kattavan palveluvalikoiman toiminnallisia kokonaisuuksia, joissa väestö pääsääntöisesti asioi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan. Toteutetaan vahvaa poikkihallinnollista ja monialaista työotetta. Palveluita täydentävät kaikkien oululaisten yhteiset erityispalvelut ja monipuoliset sähköiset palvelut Matalan kynnyksen palvelupisteitä tulee olemaan erilaisia sijainnin, palveluiden, etäisyyksien ja väestön palvelutarpeen mukaisesti. Palveluohjauksen painopisteenä on paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden palveluiden järjestäminen ja palveluketjujen koordinointi (kuntakokeilu).

5 Hyvinvointikeskukset ja -pisteet Hyvinvointipalvelut siirtyy neljään hyvinvointialueeseen vuonna Hyvinvointikeskuksia on kuusi: Haukipudas, Tuira, Kiiminki, Myllyoja, Kontinkangas ja Kaakkuri. Haukipudas Yli-Ii Hyvinvointikeskukset käynnistyvät hallinnollisesti ja osin toiminnallisesti vuoden 2016 alusta. Kiiminki Hyvinvointikeskusten tarvittavat muutos- ja peruskorjausinvestoinnit toteutetaan olemassa oleviin tiloihin vuosina Tuira Kontinkangas Myllyoja Ylikiiminki Matalan kynnyksen palveluja koko kaupungin tasolla suunniteltu vuoden 2015 aikana. Höyhtyän Välke Kaakkuri Hyvinvointikeskus Osa hyvinvointikeskusta Erillisiä uusia hyvinvointipisteitä ei lisätä vuoden 2016 aikana Oulunsalo Hyvinvointipiste

6 Pohjoinen hyvinvointialue Haukiputaan hyvinvointikeskus HAUKIPUDAS Martinniemi Jokikylä Haukipudas KELLO Kello Kalimenkylä Tuiran hyvinvointikeskus PATENIEMI Herukka Pateniemi Rajakylä KAIJONHARJU Ritaharju Kuivasjärvi Liikanen Linnanmaa Kaijonharju KOSKELA Taskila Koskela Toppila Alppila PUOLIVÄLINKANGAS Pyykösjärvi Isko Takalaanila Puolivälinkangas Välivainio TUIRA Toppilansaari Hietasaari Tuira Koskikeskus Pikisaari Vihreäsaari

7 Tuiran hyvinvointikeskus Tuirankartano Kangastie 16 Tuiran terveysasema Kangastie 12 Tuirantie 7 Tuirantie 5 Tuirantie 1

8 Haukiputaan hyvinvointikeskus Simppulantie, valmistuminen vuoden 2016 loppuun mennessä Tuomikoti vanhusten asumisen vuokrarivitalo Leppäkoti, Koivukoti, Pihlajakoti tehostettu palveluasuminen Simppulankartano tehostettu palveluasuminen, suun terveydenhuolto, kuntoutus Entinen hoivaosasto neuvola, päivätoiminta, perheneuvola, puheterapia, avogeriatria, astma-diabeteshoito, lasten fysioterapia, sosiaalipalvelut, kotihoito Terveyskeskus lääkärin ja hoitajan vastaanotto

9 Hyvinvointikeskusten saavutettavuus ajassa Saavutettavuus yhteensä yli kuntarajojen 0-6 vuotiaat vuotiaat yli 75 - vuotiaat Väestö yhteensä 5 min min min min Saavutettavuus hyvinvointikeskusalueiden sisällä Oulussa (ko. alueen asukkaat ja ko. hyvinvointikeskuksen saavutettavuus) min 10 min 20 min 30 min Itäinen Pohjoinen Keskinen Eteläinen Saavutettavuuden ulkopuolella Oulussa on n asukasta (1,1 % asukkaista)

10 Väestöennusteet hyvinvointikeskuksittain Vuosimuutos keskimäärin Kaakkuri -0,1 % Kiiminki 1,0 % Myllyoja 5,9 % Kontinkangas 0,8 % Haukipudas 1,1 % Tuira 0,3 % Oulu 1,1 %

11

12

13 Oulun kaupungin väestö ikäluokittain Asukasluku ikäluokittain *oletuksena sama kasvuprosentti kuin vuosina v ,66 % 0-17 v ,77 % 7-64 v. 65+ v ,53 % 1,00 % tot 2014 tot 2015 ennuste * 2016 TA * 75+ v ,43 % 85+ v ,69 %

14 OULUN KAUPUNGIN IKÄLUOKKATILASTO SUURALUEITTAIN Väestöosuus ikäryhmittäin 100 % 90 % 80 % 11% 9% 11% 10% 5% 6% 9% 10% 1% 4% 5% 4% 5% 6% 8% 8% 8% 8% 70 % 60 % 50 % 51% 52% 54% 54% 54% 49% 52% 52% 52% 75- v v v. 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 6% 12% 16% 4% 16% 4% 3% 3% 3% 2% 7% 5% 4% 2% 1% 2% 6% 7% 7% 9% 12% 5% 4% 4% 2% 5% 10% 10% 3% 5% 5% 3% 4% 9% 11% 3% 3% 11% 7% 8% 14% 12% 10% 10% 10% v v v v. 0-6 v. Kaijonharjun suuralueen väestön ikäjakauma on lapsi- ja nuorisopainotteinen. Pateniemen suuralueella on yli 65-vuotiaita hieman keskimääräistä enemmän.

15 OULUN KAUPUNGIN IKÄLUOKKATILASTO SUURALUEITTAIN Väestömäärä ikäluokittain Tuira Puolivälinkangas Koskela Pateniemi Kaijonharju Haukipudas Kello v v v v v v v. 75- v. Yhteensä 0-6 v v v v v v v. 75- v. Tuira Puolivälinkangas Koskela Pateniemi Kaijonharju Haukipudas Kello Pohjoinen alue yhteen

16 Asuntokunnat henkilöluvun mukaan 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 7+ 6 henkilöä 5 henkilöä 4 henkilöä 3 henkilöä 2 henkilöä 1 henkilö 0 % Kaijonharjun ja Pateniemen alueella on yli 2 henkilön talouksia (perheitä) keskimääräistä enemmän. Asuntokunnat henkilöluvun mukaan

17 Työttömyysaste hyvinvointialueilla 20,0 % Työttömyysaste % 18,0 % 17,3 % 16,0 % 14,0 % 15,4 % 14,1 % 12,7 % 15,7 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Keskinen Itäinen Eteläinen Pohjoinen Oulu Työttömyysaste

18 Työttömyysaste pohjoisen hyvinvointialueen suuralueilla 25,0 % 20,0 % 23,2 % 21,8 % 20,6 % 15,0 % 16,4 % 12,7 % 16,7 % 13,2 % 15,7 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Tuira Puolivälinkangas Koskela Pateniemi Kaijonharju Haukipudas Kello Oulu Pateniemen ja Kaijonharjun alueilla on muihin pohjoisen suuralueisiin nähden matala työttömyysaste. Työttömyysaste

19 Lastensuojelun asiakkaiden osuus vuotiaasta väestöstä 20,0 % 18,0 % 16,9 % 17,7 % 16,8 % 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 10,1 % 6,6 % 6,8 % 6,4 % 9,0 % 8,4 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Lastensuojelun asiakkuuksia on Kaijonharjun alueella vähän ja Pateniemen alueella hieman keskimääräistä enemmän. sisältää kaikki lastensuojelutarpeen selvitykset, myös ne jotka eivät johtaneet lastensuojelun asiakkuuteen

20 Terveysaseman peittävyys ,0% 50,0% 40,0% 30,0% 41,6% 32,9% 39,6% 37,9% 45,8% 38,5% 46,1% 41,5% 39,0% 48,0% 38,9% 40,6% Rajakylä Kaijonharju Tuira Tuira yhteensä Haukipudas 20,0% Kaakkuri Oulunsalo Kaakkuri yhteensä 10,0% Myllyoja Kiiminki 0,0% Kontinkangas Oulu Kaijonharjun terveysaseman peittävyys on Oulun matalin. Rajakylän terveysaseman peittävyys on keskimääräistä korkeampi.

21 Sosioekonominen tila alueittain Oulun kaupungissa

22 Terveysaseman valintojen syyt vuonna 2015 (tammi-elokuu) terveysasemittain (n=2565) Tuiran terveysasema Sepän terveysasema Rajakylän terveysasema Oulunsalon terveysasema Osoitteen mukainen hyvinvointikeskus tai terveysasema Myllyojan terveysasema Kontinkankaan hyvinvointikeskus Kiimingin hyvinvointikeskus Kaijonharjun terveysasema Kaakkurin terveysasema Tyytyväinen aiemmin saamaani palveluun En ollut tyytyväinen joten vaihdoin Tuttava suositellut Laaja palveluvalikoima Henkilökunnan hyvä palvelu Sijainti lähellä kotiani Sijainti lähellä työpaikkaani Sopii muuhun asiointisuuntaani Hyvät julkiset liikenneyhteydet Helppo asioida omalla autolla Höyhtyän terveysasema Haukiputaan terveysasema 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tuiran terveysaseman valintaa on perusteltu: 1. terveysaseman sijainnilla lähellä kotia 2. tyytyväisyydellä aiemmin saatuun palveluun 3. laajalla palveluvalikoimalla Kaijoharjun terveysaseman valintaa on perusteltu: 1. terveysaseman sijainnilla lähellä kotia 2. tyytyväisyydellä aiemmin saatuun palveluun 3. sopii muuhun asiointisuuntaan Rajakylän terveysaseman valintaa on perusteltu: 1. terveysaseman sijainnilla lähellä kotia 2. tyytyväisyydellä aiemmin saatuun palveluun 3. henkilökunnan hyvällä palvelulla Haukiputaan terveysaseman valintaa on perusteltu: 1. terveysaseman sijainnilla lähellä kotia 2. tyytyväisyydellä aiemmin saatuun palveluun 3. helpolla asioinnilla omalla autolla

23 Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Oulun työterveys Oma kansio

24 Hyvinvoinnin ylläpito, luotettava terveystieto, omahoito, testit, valmennus

25 Sähköinen terveystarkastus terveytesi tukena Itsenäiseen terveyden- ja hyvinvoinnin seurantaan ja parantamiseen Ennen terveystarkastuskäyntiä Vanhempien sähköinen terveystarkastus lasten ja koululaisten terveystarkastuksen osana

26 Luotettavaa tietoa, aina uusin tieto - Keskeiset kansansairaudet - Voi kerrata ja opetella rajattomasti - Kun olet sairastunut - Kun omaisesi sairastaa - Kun haluat lisää tietoa - Ohjeita hyvinvoinnin tueksi

27 Otometri kotikäyttöinen korvatulehdusmittari Helpottaa lapsen tilan arviointia ja seurantaa Vähentää yhteydenottotarvetta terveyspalveluihin Ammattilaisille lisätietoa päätöksenteon tueksi Käyntien väheneminen, ammattilaisten resurssien parempi kohdentaminen

28 Asiakaspalaute Palveluita käyttäneiden palaute on pääsääntöisesti hyvää Toukokuun 2015 kyselyssä kaikkien palvelujen vastausten keskiarvo 4,2 (asteikko 1-5) Positiivisia asioita: Hyvän palvelu, työntekijöiden ammattitaito, asiallinen kohtelu ja asioiden luottamuksellinen käsittely Kehittämistarpeita nähdään eniten: Palvelujen saatavuus ja yhteydensaanti, riittävä tiedon, neuvonnan ja ohjauksen saaminen, hoidon jatkuvuus Omahoidosta saatu palaute myönteistä: Yleisarvosana Hyvä/erittäin hyvä/erinomainen 79,3% vastaajista Kohtalainen/heikko 20,7% vastaajista Käyttö on turvallista, vähentänyt tarvetta käynteihin ja puhelinkontakteihin; helpottanut asiointia ja nopeuttanut avun saantia

29 Tuiran hyvinvointikeskus Hyvinvointikeskuksessa on edelleen hoitajien ja lääkäreiden vastaanotto, ja suun terveydenhuolto. Mielenterveys- ja päihdetyö ja fysioterapeutin palveluja lisätään hyvinvointikeskuksessa Neuvola ja perhepalvelut toimivat alueella (perhekeskus?) Ikäihmisten kotihoito ja mahdolliset uudet toiminnat ovat hyvinvointikeskuksen toimintaa Sosiaalityö muuttaa myös hyvinvointikeskuksen tiloihin Laboratorio säilyy Tuirassa.

30 Haukiputaan hyvinvointikeskus Haukiputaalla on edelleen hoitajien ja lääkäreiden vastaanotto, akuutti vastaanotto, mielenterveysyksikkö, neuvola, perhepalvelukeskus, puheterapia, fysioterapia, suun terveydenhuolto, nuorten päihdeasema ROAD 14 sekä kotihoito ja asumispalveluyksiköt (joista erillinen selvitys). Sosiaalityö muuttaa myös hyvinvointikeskuksen tiloihin. Laboratorio säilyy Haukiputaalla.

31 Tuiran työikäisten ja ikäihmisten palvelujen suunnittelun lähtökohtia Vastaanotot Lääkärin ja hoitajan ajanvarauksettomalle vastaanotolle tullaan akuuteissa tai uusissa vaivoissa Akuuttivastaanotolla on tulevaisuudessa mahdollisuus psykiatrisen hoitajan, sosiaalityöntekijän ja fysioterapeutin vastaanottoon. Kiireettömällä vastaanotolla hoidetaan sovitut seurantakäynnit. Erilaisia uusia ryhmätoimintoja uusia tapoja asiakkaalle osallistua Sosiaalityö muuttaa hyvinvointikeskuksen tiloihin Tarvittaessa jos asiakas tarvitsee niin hänelle nimetään omahoitaja/ vastuutyöntekijä ja tehdään yhdessä asiakkaan kanssa palvelusuunnitelma Tehdään saumatonta yhteistyötä eri toimijoiden kanssa

32 Suunnitellaan uusia sähköisiä palveluita - ideoita Akuuttivastaanoton sujuvuuteen ja jonojen hallintaan, siten että odotusajat olisivat kaikissa tilanteissa kohtuulliset haetaan uusia toimintatapoja, joita pilotoidaan ennen uuden hyvinvointikeskuksen avaamista Esimerkkejä: Itseilmoittautuminen kela-kortilla: asiakas kirjoittaa samalla tulosyyn, jonka mukaan hän ohjautuu suoraan eri ammattilaiselle (sh, psyk.sh, fysioterapeutti, sosiaaliohjaaja) Akuuttivastaanoton jonottamista helpotetaan avaamalla ajanvarausta osin omahoitopalvelun kautta nettiin; odottaminen tapahtuu kotona Omahoitopalveluun lisätään lapsiasiakkaille akuuttiasioissa ajanvarausmahdollisuus esim. 1,5-2 tunnin aikana aamuisin Kiireettömien asioiden hoito/ajanvaraus omahoitopalvelun kautta Asiakas täyttää ennakkoon sähköisen hyvinvointikyselyn, jonka perusteella tehdään hoidon tarpeen arvio -> hoitaja voi soittaa asiakkaalle tarvittaessa tai antaa ajan suoraan tarvittavalle ammattilaiselle tai ohjata tarvittaviin palveluihin

33 Ikäihmisten palvelujen suunnittelun lähtökohtia Kotihoito sisältää kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja lisäksi tukipalveluita esim. ateriapalvelut, turvapalvelut, pyykkipalvelut, kauppapalvelu, kylvetyspalvelut Kotona pärjäämisen palveluita suunnitellaan monialaisella yhteistyöllä asiakkaiden ja omaisten kanssa yhteistyössä Yhteistyötä seurakunnan ja järjestöjen kanssa kehitetään edelleen, mm. erilaisia ryhmätoimintoja. Liikuntatoimi myös tärkeä yhteistyökumppani

34 Lasten ja nuorten palvelujen suunnittelun lähtökohtia Äitiys- ja lastenneuvola, kouluterveydenhuolto, perhetyö ja lastensuojelu toimivat hyvinvointikeskusalueella - > perhekeskus toimintamalli Tavoitteena on siirtää lapsille, nuorille ja lapsiperheille suunnattujen palveluiden painopistettä ennaltaehkäiseviin ja kevyempiin palveluihin ja tukea heitä arjen kasvu- ja kehitysympäristöissä. Tärkeä varhainen tuki. Yhteistyö koulun ja päiväkotien kanssa on keskiössä perheiden hyvinvoinnin tukemisessa Hyvinvointikeskuksessa on mahdollista järjestää moniammatillinen tuki tuen tarpeessa olevalle lapselle tai nuorelle sekä perheelle ilman viivytyksiä. Hyvinvointikeskuksissa tunnetaan alueen erityispiirteet ja niissä on mahdollisuus parempaan yhteistyöhön alueen muidenkin kuin kunnallisten toimijoiden kanssa, kuten järjestöt, seurakunnat, asukastuvat, yritykset.

35 Haukiputaan työikäisten ja ikäihmisten palvelut Vastaanotot Lääkärin ja hoitajan ajanvaraukseton vastaanotto, akuuteissa tai uusissa vaivoissa mahdollisuus psykiatrisen hoitajan, sosiaalityöntekijän konsultaatioon ja fysioterapeutin vastaanottoon. Kiireetön vastaanotto: hoidetaan hoitosuunnitelman mukaiset käynnit ja sairauksien seurantakäynnit. Tarvittaessa nimetään omahoitaja/ vastuutyöntekijä jos asiakas tarvitsee ja tehdään yhteinen palvelusuunnitelma Erilaiset ryhmätoiminnat, sähköisten palvelujen kehittäminen, omahoito uusia tapoja asiakkaalle osallistua Mielenterveyskeskus, psykiatrisen hoitajien vastaanotot, ennaltaehkäisevä työ, psykiatrin konsultaatiot Sosiaalityö muuttaa hyvinvointikeskuksen tiloihin, saumaton yhteistyö eri toimijoiden kanssa Yhteistyö työllisyyspalveluiden kanssa

36 Ikäihmisten palvelut Kotihoidon tilat ovat edelleen hyvinvointikeskuksessa Kotihoito sisältää kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja lisäksi tukipalveluita esim. ateriapalvelut, turvapalvelut, pyykkipalvelut, kauppapalvelu, kylvetyspalvelut Palvelukodit jatkavat :...mitä tällä hetkellä on, Seniorineuvola jatkaa, ikäihmisten päivätoiminta muuttaa hyvinvointikeskuksen tiloihin Yhteistyö eri toimijoiden kanssa joustavaa, ollaan saman katon alla Yhteistyötä seurakunnan, järjestöjen kanssa kehitetään edelleen, erilaiset ryhmätoiminnat

37 Lasten ja nuorten palvelut Äitiys- ja lastenneuvola, kouluterveydenhuolto, perhetyö Tavoitteena on siirtää lapsille, nuorille ja lapsiperheille suunnattujen palveluiden painopistettä ennaltaehkäiseviin ja kevyempiin palveluihin ja tukea heitä arjen kasvuja kehitysympäristöissä Yhteistyötä koulun ja päiväkotien kanssa kehitetään osana hyvinvointikeskus toimintamallia Haukiputaan perhepalvelukeskus: lasten ja nuorten tutkiminen, hoito ja ohjaus. Saadaan lisää toimijoita silloin, kun lapsella tai nuorella on ongelmia. Tärkeä varhainen puuttuminen Hyvinvointikeskuksessa on mahdollista järjestää moniammatillinen tuki heti syrjäytymisuhan alla olevalle lapselle, nuorelle ja tarvittaessa hänen perheelleen. Lisäksi hyvinvointikeskukset ovat alueellisia yksiköitä ja niissä tunnetaan alueen erityispiirteet sekä tavoitetaan alueen moniosaajat ja alueelliset kolmannen sektorin toimijat.

38 Muita palveluita Laboratorio säilyy Haukiputaalla Matalan kynnyksen palveluita toteutetaan väestön palvelutarpeen mukaisesti luontevassa fyysisessä asiointipisteessä yhdessä järjestöjen, seurakuntien, työllisyyspalveluiden, sivistys- ja kulttuuripalveluiden, Oulu 10 toiminnan ja yhteisötoiminnan kanssa. Yhteistyö kuntalaisten kanssa palveluiden kehittämisessä tärkeä Liikuntatoimi-Jatuli

39 Anna palautetta