Hyvinvointipalvelut. Valtuustokoulutus Kirsti Ylitalo-Katajisto, hyvinvointijohtaja

Transkriptio

1 Hyvinvointipalvelut Valtuustokoulutus Kirsti Ylitalo-Katajisto, hyvinvointijohtaja

2 Menojen kasvu on taittunut 9,00% 8,00% 8,10% Palvelumalli ,00% 6,00% 5,00% 5,30% 6,00% 5,90% 7,40% kumulatiivisen kasvun taittuminen > 200 M 4,00% 3,00% 2,00% 2,10% 2,95% 1,7 % 1% 1,8 % 1,00% 0,00% -1,00% TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2017 TA ,63% -0,4 % Asukaskohtaisten kustannusten vuosikasvu (%).

3 Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet vuosille Hyvinvointikeskusten toimivuus - erilaiset innovatiiviset ratkaisut hyvinvointikeskusten palvelujen monitoimijaiseen tuottamiseen - integraatio Tietojohtamisen kansallinen kärki - - välineitä myös tulevaan maakunnan ja peruskunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen kokonaisuuteen Osana OuluHealth ekosysteemiä ja kansallisten linjausten mukaisesti digitaalisuuden, sähköisten palveluiden ja teknologian voimakas kehittäminen ja hyödyntäminen Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu kansalliseksi kärkimaakunnaksi

4 Keskeiset tavoitteet 2018 Kotona asumisen tukeminen Varautuminen ikäihmisten palvelutarpeen kasvuun Hyvinvointikeskusten toimivuus Asiakaspalvelu -kyky Tuloskunto Sote- ja maakuntauudistukseen valmistautuminen Sähköisten palveluiden ja teknologian voimakas kehittäminen Lapsiperheiden palveluiden kehittäminen arjen toimintaympäristöissä

5 Hyvinvointipalvelujen menot järjestämistavoittain TA ,385 M Hyvinvointipalvelujen menot järjestämistavoittain TA ,385 M Avustukset 4 % Erikoissairaanhoito 38 % Yksityiset palveluntuottajat 14 % ja palveluseteli 4 %, yht. 18 % Kunnat, kuntayhtymät ym. 2 % Oma palvelutuotanto 38 %

6 Toimintamenot ilman erikoissairaanhoitoa TA ,0 M Hyvinvointipalvelujen toimintamenot TA 2018 (ilman erikoissairaanhoitoa) 391,0 M Henkilöstömenot 39 %; 153,8 M Asiakaspalvelujen ostot ja palveluseteli 30 %; 117,7 M Muut toimintamenot 0,4 %; 1,4 M Muut vuokramenot 1 %; 3,0 M Tilavuokramenot 6 %; 24,1 M Avustukset 7 %; 27,9 M Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 %; 12,6 M Muut palvelujen ostot 13 %; 50,5 M

7 Hyvinvointipalvelujen tulot TA ,0 M Maksutulot 56 % Hyvinvointipalvelujen tulot TA ,0 M Tuet ja avustukset 3 % Vuokratulot 5 % Myyntitulot 36 % Maksutulot: sisältää asiakkailta perittävät asiakasmaksut Myyntitulot: mm. myyntituotot kunnilta ja kuntayhtymiltä ym.; sotainvalidien ja - veteraanien korvaukset Valtiokonttorilta; lääkäreiden koulutuskorvaukset; pakolaisten korvaukset Tuet ja avustukset: mm. hankkeiden valtionavustukset; Kelan työterveystulot Vuokratuotot: mm. asuntojen vuokrat

8 Monituottajuus tuo vaihtoehtoja asiakkaalle Kuntalaisilla on useita eri tapoja ja kanavia asioida hyvinvointipalveluissa Asiakaslähtöisyys Yhteistyötä tehdään moniammatillisesti yli organisaatiorajojen Johtaminen lähemmäs asiakasta Talous hallintaan

9 Hyvinvointikeskusmalli etenee Päätökset palveluverkosta tehty ja niitä viedään täytäntöön Sähköisiä palveluja ja hyvinvointikeskusten perustason palveluita lisätään Alueellista, poikkitoimijaista yhteistyötä syvennetään Käytetään yhteistä alueellista tietopohjaa väestön hyvinvoinnin tilasta ja kohdennetaan toimenpiteitä yhteisiin tavoitteisiin Valmistaudutaan sote-muutokseen asiakaspalvelukykyä vahventamalla Asiakasosallisuutta palveluiden kehittämisessä lisätään Kirsti Ylitalo-Katajisto

10 Hyvinvointikeskukset ja -pisteet Hyvinvointikeskuksia on kuusi: Haukipudas, Tuira, Kiiminki, Myllyoja, Kontinkangas ja Kaakkuri. Tuiran hyvinvointikeskuksen peruskorjaus ja Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen perhekeskuksen peruskorjauksen investoinnit etenevät. Hiukkavaaran väestönkasvuun vastataan Myllyojan alueella uudenlaisilla palvelukonsepteilla, mm. neuvolatoiminnalla monitoimitalon yhteydessä. Rajakylän ja Kaijonharjun hyvinvointipisteet käynnistyvät vuoden 2018 aikana, palveluja erityisesti lapsiperheille ja ikäihmisille. Haukipudas Sijoituspaikat tarkentuvat Tuira Kontinkangas Höyhtyän Välke Oulunsalo Kaakkuri Myllyoja Yli-Ii Kiiminki Ylikiiminki Hyvinvointikeskus Osa hyvinvointikeskusta Hyvinvointipiste

11 Esimerkkinä Kiimingin hyvinvointikeskusalueen asiakkaan (asukkaan, väestön) palvelut

12 Sosiaalisen hyvinvoinnin tavoitteet 2018 Hyvinvointikeskusten sosiaalityö vahventuu ja integroituu muiden hyvinvointikeskuspalvelujen kanssa Perustoimeentulotuen siirryttyä Kelalle, tiivis yhteistyö Kelan kanssa takaa, että kunnallisia sosiaalipalveluita tarvitsevat saavat palvelunsa joustavasti Erityisryhmien asumispalveluiden rakennemuutos jatkuu: kotiin suuntautuvat palvelut lisääntyvät, tehostettu palveluasuminen vähenee Lapsiperheiden palvelut: oikea-aikaiset ja tarkoituksenmukaiset palvelut hyvinvointikeskuksista (kotipalvelu ja perhetyö), tavoitteena lastensuojeluasiakkuuksien sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän vähentyminen lastensuojeluperheille suunnataan intensiivistä perhetyötä erityistason palveluissa kehitetään etenkin nuoriin kohdistuvia palveluita, tavoitteena lastensuojelun laitospalveluiden vähentyminen Alaikäisten maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Täysi-ikäisten siirtyminen itsenäiseen asumiseen ohjaajapalveluiden ja sosiaalityön tukemana.

13 Osuus (%) väestöstä 0,33 0,34 0,33 0,33 0,34 0,36 0,36 0,37 0,36 0,37 0,40 0,41 0,41 0,41 0,40 0,42 0,43 0,44 0,44 0,45 0,49 0,49 0,50 0,51 0,51 0,54 0,54 0,54 0,55 0,60 0,65 0,65 0,66 0,68 0,69 Kehitysvammaisten henkilöiden suhteellinen osuus väestöstä vuosina ,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Kehitysvammahuollon Kuusikko-vertailu

14 Kehitysvammahuollon nettokustannukset asiakasta kohti vuosina vuoden 2016 rahan arvossa HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Kehitysvammahuollon Kuusikko-vertailu

15 Vuosikustannukset VpL:n palveluista ja tukitoimista asiakasta kohti vuosina vuoden 2016 rahan arvossa HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO

16 Kodin ulkopuolelle vuoden aikana sijoitettuna olleiden 0-17-vuotiaiden osuus saman ikäisestä väestöstä vuosina Lastensuojelun Kuusikko-vertailu

17 Terveyspalveluiden tavoitteet 2018 Hyvinvointikeskusten ja -pisteiden vaikuttavuus Palvelut asiakasryhmittäin sujuva yhteydensaanti, monikanavainen ohjaus ja neuvonta akuutti- ja ajanvarausvastaanoton kehittäminen paljon palveluita tarvitsevien yhteistyö (sosiaalipalvelut, ikäihmiset, siku, työllisyys, 3. sektori) Erityisosaaminen tukee perustasoa (mm. geriatria, kuntoutus, mielenterveys ja päihde) Lapsiperheiden palvelut arkiympäristössä (perhekeskus/ hyvinvointineuvola ja hyvinvointikoulu) Sähköisten palveluiden ja etäteknologian voimakas kehittäminen Sähköisten ajanvarausten laajentaminen ja uusien ratkaisujen käyttöönotto (mm. omatoiminen oirearviointi) Erityis- ja perustason yhteensovittaminen osana sote-uudistusta Päällekkäisten ja rinnakkaisten palveluiden arviointi jatkuu (lasten- ja nuorisopsykiatria, mielenterveys- ja päihdepalvelut) Päivystysasetuksen tuomat muutokset = todellinen yhteispäivystys Sairaaloiden profilointi ja yhteistyö (OKS ja OYS)

18 Sairastavuusindeksi/ Kela koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa indeksi ,8 88,8 107,9 96,6 98,0 88,5 Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilasto- ja rekisterimuuttujaan: kuolleiden osuus väestöstä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus vuotiaista erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä

19 Oulu on 6. halvin tarvevakioiduissa kustannuksissa suurten ja keskisuurten kuntien vertailussa (v. 2015: 8. halvin) Palvelutarpeiden laskennassa on huomioitu väestön ikä- ja sukupuolirakenne, sairastavuus sekä sosioekonominen asema. Tarvevakiointi alentaa ikävakioituja kustannuksia, jos palvelujen tarve on ollut keskimääräistä suurempi.

20 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kustannukset 18-vuotta täyttänyttä asukasta kohden v. 2016, M Oulun kustannukset ( / yli 18 v.) kuusikkokaupunkien keskiarvoa vastaavalla tasolla

21 Erikoissairaanhoidon menojen kasvu TP 2013, TP 2014, TP 2015, TP 2016, ennuste 2017 ja TA Kasvu ollut keskim. 4,2 %, 8,7 M vuodessa (v ,8 %, 10,4 M ) Erikoissairaanhoidon menot Kasvu vuodesta ,1 % Kasvu 0,8 % TA ja TP *) 2014 TA ja TP *) 2015 TA ja TP *) 2016 TA ja TP 2017 TA ja ennuste TAES 2018 Alkuperäinen TA Tilinpäätös Ennen Palvelumallissa asetettuja tavoitteita kasvu keskim. 5,5 %/v. *) Esh-menoja oikaistu tässä siten, että omasta toiminnasta PPSHP:lle siirtyneiden toimintojen menot on lisätty esh-menoiksi myös vertailuvuosille vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Tilinpäätösennuste 232,4 M, ylitystä 6 M

22 Ikäihmisten palveluiden tavoitteet 2018 Ikäihmisten määrä kasvaa (yli 75v 5,4 %) ja palvelutarve lisääntyy Palvelutarpeen kasvuun vastataan edukkaammalla kustannuksella ( /65v laskee) Kotona asuu 92 % 75 vuotta täyttäneistä Keinot: Palveluohjaus Ennaltaehkäisy, mm. omaishoitajien terveystarkastukset Kotihoidon kasvuun varautuminen 24/7-yhteydensaantimahdollisuus tietyille ryhmille Turvahälytykset omaksi toiminnaksi (palvelee myös e.m.) Kotikuntoutus Laitoshoitoa vähennetään asteittain ja varaudutaan tehostetun palveluasumisen kasvuun

23 Väestön kasvu ikäryhmittäin Muutos Muutos % 2017 arvio Muutos Muutos % 2018 arvio Muutos Muutos % , , , , , , , , , , , ,5 koko väestö , , ,1 alle 18 v , , , , , ,9 Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2018 arviot Tilastokeskus ja kaupungin väestösuunnite

24 Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttäneiden 75 vuotta täyttäneiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä Kuusikossa joulukuussa 2016 (ikävakioimaton ja ikävakioitu) OULUSSA KATTAVIMMAT PALVELUT, ERITYISESTI AVOPALVELUT 24

25 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti Kuusikossa vuonna 2016 (ikävakioimaton ja ikävakioitu) OULUSSA KUSTANNUKSILTAAN KORKEIMMAT PALVELUT 25

26 Henkilöstötavoitteet 1. Henkilöstön määrä ja rakenne optimaalinen suhteessa muutoksiin 2. Työpanoksen tuottavuus nousee 3. Henkilöstöä ja esimiehiä tuetaan muutoksessa 4. Henkilöstön osaamista vahvistetaan 5. Uudelleensijoitustoimintaa kehitetään 6. Sijaisrekrytointia parannetaan

27 Viitekehyksenä CAF Laatujärjestelmä Toteutuslogiikkana PDCA Vastataan lakien vaatimuksiin: - Laadunhallinta - Omavalvonta - Asiakas- ja potilasturvallisuus - Riskienhallinta Dokumentaatio IMS Mittaritieto DW

28 Digitaaliseen muutokseen valmistautuminen 1. Uudistettavat toimintamallit ja pilotit 2. Tehostettavat, digitalisoitavat sisäiset prosessit 3. Asiakkaille tarjottavat sähköiset palvelut - Oulun kaupunki kansallisen kehityksen kärjessä

29 OuluHealth ainutlaatuinen ekosysteemi OuluHealth on kansainvälisesti tunnettu kokeilukulttuuristaan ja kyvystään tuottaa innovatiivisia ratkaisuja globaaleihin hyvinvoinnin haasteisiin

30 OuluHealth Kampus Public sector >200 companies Academia

31 Sähköisten palveluiden kehittämisen taustaa... Ikääntyvä väestö Palvelut saatavilla 24/7 90% käyttää sosiaalija terveyspalveluja satunnaisesti Kiinnostus hyvinvoinnin ylläpitoon on kasvanut Omahoitoon sitoutuminen parantaa hoidon tuloksia

32 Oulun Omahoitopalvelu Ajanvaraukset Turvallinen viestintä Laboratoriotulosten katselu Terveyskortti ja kotimittausten seuranta Luotettava terveystieto Esitietolomakkeet neuvolaan Terveystarkastus Valmennusohjelmat Oulunomahoito video

33 Oulun Omahoitopalvelu Ajanvaraukset Turvallinen viestintä Laboratoriotulosten katselu Terveyskortti ja kotimittausten seuranta Luotettava terveystieto Esitietolomakkeet neuvolaan Terveystarkastus Valmennusohjelmat Oulunomahoito video

34 Noin 93,000 rekisteröitynyttä käyttäjää 2/3 Naisia Aktiiviset käyttäjät yli 15,500 kuukausittaista kävijää Tehtyjen ajanvarausten määrä kasvanut 70% vuodesta v Ajanvarausta laajennetaan kokoajan Suosituimmat palvelut: ajanvaraukset laboratoriotulosten katselu viestintä Arvioitu säästö 1 milj.

35 Tulevaisuuden sähköinen asiointi Tilanteen tarkistus Kipua- tai muita oireita Aiemmat potilastiedot Tulos Perustelut ja lisätietoa Toimintasuositus A B yksilölliset hoitoohjeet ajanvaraus fysioterapeutille C virtuaaliset ryhmävalmennukset diagnoosit lääkitys laboratotiotulokset

36 Hallitus päätti neuvottelussaan jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulee voimaan alkaen. Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018

37 Kiitos!