Toimintakertomus 2017

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2017 hyväksytty hallituksen kokouksessa kevätkokoukselle esitettäväksi Vuonna 1998 perustetun Imetyksen tuki ry:n perustehtävä on yksilöllisen imetyksen tukeminen tarjoamalla laadukasta vertaistukea ja edistämällä imetysmyönteisiä asenteita yhteiskunnassa. Imetyksen tuki ry toimii Suomessa valtakunnallisesti. Yhdistyksen visio on, että imetys on luonteva osa arkea ja imettävä äiti arvostettu osa yhteiskuntaa. Tavoitteena on, että jokainen äiti voisi imettää toiveidensa mukaisesti. Imetyksen tuki ry:n toiminta pohjautuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja WHO:n imetystä koskeviin ohjelmiin. Tarkoituksensa toteuttamiseksi Imetyksen tuki ry ylläpitää ja kehittää luotettavaa ja laadukasta vertaistukea imetystukiryhmissä, imetystukipuhelimessa ja verkkotukena. Lisäksi yhdistys julkaisee Imetysuutisia-lehteä ja tarjoaa puitteet laktivismille. Laktivismi yhdistää sanat aktivismi ja laktaatio eli imetys. Laktivisti edistää imetystä ja imetysmyönteisiä asenteita tekemällä imetystä näkyväksi, tukemalla vertaisryhmien toimintaa tai osallistumalla yhdistyksen hallintoon ja työryhmiin. 1. YHDISTYS Imetyksen tuki ry:n perusarvoja ovat ilo, lempeys, inhimillisyys ja tunteiden huomioiminen. Toiminnan lähtökohtia ovat: Yhteistyö, joka tarkoittaa avoimuutta, keskustelua, verkostoitumista ja hyvän kierrättämistä. Asiantuntijuus, joka on uskottavaa, kiihkotonta, luotettavaa, tietoon ja kokemukseen perustuvaa sekä ajankohtaista. Lapsi ja perhelähtöisyys, joka tarkoittaa lapsentahtista imetystä, yksilöllisyyttä sekä perheen ja valinnanvapauden kunnioittamista. Tukeminen, jonka perustana on kuuntelu, kiireettömyys ja inhimillisyys sekä WHO:n Baby Friendly -ohjelma. 1.1 Hallinto

2 Vuonna 2017 yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset järjestettiin Helsingissä ja Lapualla. Imetyksen tuki ry:n hallituksen puheenjohtajana toimi Jaana Reinikka. Lisäksi hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt: -Outi Vierola (varapuheenjohtaja) -Katri Pääkkö-Matilainen (rahastonhoitaja) -Lotta Haapala -Anne Kärki -Satu Orajärvi -Anni Pirkola -Linda Leinonen (varajäsen) -Meri Niinimäki (varajäsen, hallituksen sihteeri) Hallituksella oli 11 kokousta, joista seitsemän pidettiin sähköisellä kokousalueella. Hallitus tapasi kokouksia varten neljä kertaa: järjestäytymiskokouksessa Helsingissä, kevätkokouksen yhteydessä 8.4. Helsingissä, suunnittelukokouksessa Helsingissä ja syyskokouksen yhteydessä Lapualla. Kesäkuuhun saakka Imetyksen tuki ry toimisto sijaitsi Helsingissä osoitteessa Kinaporinkatu 2 E 41, Helsinki. Kesäkuun alussa toimisto muutti uuteen osoitteeseen Karjalankatu 2 A, Helsinki. Kokous-, koulutus- ja tapaamistiloja vuokrattiin tarpeen mukaan. 1.2 Henkilöstö ja ulkopuoliset palvelut Imetyksen tuki ry:n henkilöstöön kuului vuonna 2017 toiminnanjohtaja Lotta Viinikka, vapaaehtoistoiminnasta vastaava vertaistukikoordinaattori Anna Groundstroem, kurssi- ja koulutustoiminnasta vastaava koulutuskoordinaattori Niina Mäkinen sekä vertaistukeen liittyvää toimisto-, hallinto- ja viestintätyötä tekevä järjestösihteeri. Järjestösihteerinä ajalla toimi Kaisa Korpela ja alkaen Jenni Viljalinna. Vakinaisen henkilöstön lisäksi yhdistys palkkasi lastenhoitajia ja muuta tilapäistä työvoimaa imetyksen vertaistukeen liittyviin tilaisuuksiin. Imetystukikurssien kouluttajina toimiville imetystukiäideille maksettiin palkkio. Palkkiota maksettiin myös Imetysuutisia-lehden päätoimittajalle ja toimitussihteereille. Yhdistyksen taloushallinto ostettiin Tilitoimisto Leerma Oy:ltä. Tilintarkastuksesta vastasi Jarmo Tähtinen Tilitoimisto Count Deal Oy:stä. Työntekijöiden työterveyshuolto ostettiin Vantaan työterveys liikelaitokselta. Graafisia palveluita Imetyksen tuki ry:lle tuottivat Nettienkelit ja Grafemi Oy. Internet-palvelut hankittiin Capnova Oy:lta. It-tukea ostettiin Expletio Productionsilta. Muitakin ulkopuolisia palveluita ostettiin tarpeen mukaan, esimerkiksi vertaistukimateriaalien eri kielisten versioiden laatimiseen liittyen. Imetysuutisia-lehti painettiin Kirjapaino Ässä Oy:ssä.

3 1.3 Jäsenet Imetyksen tuki ry:n jäsenmäärä kääntyi maltilliseen laskuun usean vuoden voimakkaan kasvun jälkeen. Vuoden 2017 aikana Imetyksen tuki ry:n jäsenmäärä väheni noin 90 jäsenellä: -jäsenmäärä oli 900 (879 varsinaista jäsentä ja 21 kannatusjäsentä) -jäsenmäärä oli 811 (798 varsinaista jäsentä ja 13 kannatusjäsentä) Vuoden 2017 lopussa jäsenistä 810 oli henkilöjäseniä, yhteisöjäseniä oli yksi. Vuoden aikana yhdistykseen liittyi 68 uutta jäsentä, eroavia jäseniä oli 45. Maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi eronneeksi katsottiin 116 jäsentä. Jäsenmaksun suuruus oli 20 euroa, kannatusjäsenmaksu oli 40 euroa. Vuonna 2017 oli mahdollista maksaa yhdellä kertaa myös kolmen vuoden jäsenmaksu, joka oli kolme kertaa vuoden jäsenmaksun suuruinen. Sähköpostiosoitteensa ilmoittaneille jäsenille lähetettiin kaksi sähköistä Itunen-uutiskirjettä. Jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet saivat myös vuoden aikana ilmestyneet Imetysuutisia-lehden kaksi numeroa. 1.4 Talous Imetyksen tuki ry sai vuonna 2017 Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää STEA:n kohdennettua toiminta-avustusta euroa imetyksen tukemiseen koulutetun vertaistuen ja tukimateriaalien avulla. Helsingin kaupungilta saatiin 3000 euron avustus helsinkiläisiin kohdistuvaan imetyksen vertaistukitoimintaan. Lisäksi saatiin Espoon kaupungilta 500 euron avustus ja Porvooon kaupungilta 400 euron avustus paikalliseen imetystukitoimintaan. Vertaistukitoimintaa rahoitettiin myös perimällä sitouttava kurssimaksu imetystukikurssien osallistujilta. Imetyksen lohtukirjaa ja Imetysopasta myytiin kiinnostuneille. Varainhankintatuotteina myynnissä oli mm. heijastimia, rintanappeja ja kangaskasseja. Varainhankinnan keskeisin osa oli jäsenmaksutuotot, joita kertyi vuonna 2017 yhteensä ,00 euroa. Jäsenmaksutuottojen määrä laski vuoteen 2016 verrattuna noin 8000 euroa, mihin vaikutti jäsenmäärän pienentymisen lisäksi myös jäsenmaksuaktiivisuuden vähentyminen. Merkittävä osa jäsenmaksutuotoista käytettiin Imetysuutisia-lehden rahoittamiseen. Lehti sai jonkin verran omia tuottoja mainosmyynnistä sekä vuositilausten myynnistä. Jäsenmaksutuotoilla hankittiin myös uusia PR- ja varainhankintatuotteita: rintanappeja, kangaskasseja, heijastimia ja liivinsuojia sekä tuettiin Imetyksen Suomi 100 -tapahtuman järjestämistä Seinäjoella

4 Imetyksen tuki ry:n kokonaistuotot julkiset avustukset mukaan luettuina olivat ,82 euroa ja kokonaiskulut olivat ,73 euroa. Tilikauden tulos oli 402,09 euroa ylijäämäinen. Tase oli ,52 euroa. Imetyksen tuki ry:ltä jäi vuonna 2017 käyttämättä Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää STEA:n kohdennettua toiminta-avustusta ,22 euroa. Asiaan vaikutti mm. se, että matkakulut ja syksyn 2017 keskeisen koulutusviikonlopun kulut olivat arvioitua pienemmät, sekä se, että henkilövaihdoksista johtuen toimistossa ei ollut järjestösihteeriä elokuussa ja syyskuussa. Koska STEA:n ak-avustuksen käyttöaika on kaksi vuotta, käyttämättä jäävä avustus siirtyi käytettäväksi vuonna Jäsenyydet Imetyksen tuki ry oli jäsenenä seuraavissa järjestöissä ja verkostoissa: -Hyvinvointialan liitto (ennen Sosiaalialan työnantajat ry) -SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry -Naisjärjestöjen keskusliitto -Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry -Puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunta PuhEet -The World Alliance for Breastfeeding Action WABA -International Baby Food Action Network IBFAN (kansainvälinen äidinmaidonkorvikkeiden ja vauvanruokien markkinointia ja mainontaa koskevan koodin valvontaverkosto) 2. IMETYKSEN VERTAISTUKI 2.1 Imetyksen vertaistukitoiminta ja toiminnan periaatteet Yhdistys organisoi valtakunnallista, koulutettua imetyksen vertaistukitoimintaa. Toiminnan tavoitteena on tukea perheitä imetyksen haasteissa ja vanhemmuudessa, kun perheessä eletään vauva- ja pikkulapsiarkea. Maksutonta tukea antavat vapaaehtoiset imetystukiäidit yhdistyksen tukimuotojen kautta. Tukea annetaan pääosin suomeksi, mutta myös englanniksi, ruotsiksi, venäjäksi ja muilla kielillä. Vuoden aikana eri kielellä annettu tuki vahvistui livetuen, verkkotuen sekä sähköisen tietomateriaalin osalta. Imetyksen tuki ry:n tarjoama vertaistuki on asiantuntevaa ja lähtee tuettavan äidin ja lapsen tarpeista ja perheen imetystoiveista. Imetystukea ohjaavat imetystuen eettiset periaatteet sekä imetyksen vertaistuen rajaukset.

5 Vuonna 2017 imetystukiäidit vastasivat tukipyyntöön. Tukiäidit kohtasivat vuoden aikana aikuista ja lasta eri tukimuotojen ja tapahtumien kautta. 2.2 Imetystukiäidit Imetyksen tuki ry:n imetystukiäiti on vapaaehtoinen, koulutettu vertaistukija. Hänellä on omakohtaista kokemusta imetyksestä. Hän on saanut tehtäväänsä yhdistyksen järjestämän koulutuksen ja sitoutunut imetystuen eettisiin periaatteisiin. Yhdistyksessä voi toimia imetystukiäitinä eri tukimuodoissa. Moni tukiäiti toimii esimerkiksi ryhmänvetäjänä ja lisäksi päivystäjänä verkko- tai puhelintuessa. Imetystukiäitinä toimimisen lisäksi muita vertaistuen vapaaehtoistehtäviä ovat uusien tukiäitien kouluttaminen ja mentorointi. Yhdistyksen vertaistukitoiminta kasvoi koulutustoiminnan myötä vuoden 2017 aikana. Vuoden alussa imetystukiäitejä oli mukana 440, joista aktiiviseen toimintaan osallistui noin 350. Vuoden aikana tehtiin aktiivisuuskysely, jolla kartoitettiin yhdistyksen tukitoimintaan osallistuvien vapaaehtoisten määrää ja aktiivisuutta. Työ jatkuu vuoden 2018 aikana. Yhdistyksen imetystukiäidit saivat tukea vapaaehtoistyöhönsä yhdistyksen koordinaattoreilta, kouluttajatukiäideiltä sekä toisilta tukiäideiltä. Työnohjauksellista tukea annettiin puhelimitse, sähköpostitse ja yhdistyksen järjestämissä tapahtumissa. Yksi tuen väylä oli myös tukiäitien oma keskusteluryhmä verkossa sekä tukiäiti-illat osalla paikkakunnista. Vuonna 2017 aloitti tukiäitien työnohjausryhmä yhdellä paikkakunnalla ja yhdistyksen mentorointitoiminnalle luotiin yhtenäinen malli. Ensimmäinen mentorointiryhmä aloittaa tammikuussa Yhdistyksen työntekijöiden kanssa tukiäidit purkivat erityisesti haastavia tukikontakteja ja tukitilanteita. Osa haastavista tukikontakteista siirtyi Imetyksen tuki ry:n toimiston jatkohoidettaviksi, jolloin työntekijä selvitti ammattilaistahon johon perhe voi ottaa yhteyttä. 2.3 Tukimuodot Imetyksen tuki ry:n ylläpitämät tukimuodot ovat: imetystukiryhmät eri puolella Suomea imetyschat imetystukipuhelin Näiden tukimuotojen lisäksi imetystukiäidit kohtasivat tuettavia äitejä perhevalmennuksissa, synnytyssairaaloiden vierihoito-osastoilla ja lapsiperheille suunnatuissa tapahtumissa ja tapaamisissa. Osalla paikkakunnista tukiäidit antoivat yksilöllistä tukea äideille esimerkiksi neuvolayhteistyön kautta Imetystukiryhmät Imetystukiryhmä tai imetyskahvila on avoin vertaistukiryhmä, joka on tarkoitettu odottaville ja imettäville äideille sekä heidän puolisoilleen, lapsilleen ja läheisilleen.

6 Tukiryhmät kokoontuivat noin 60 paikkakunnalla 1-2 kertaa kuukaudessa. Ryhmiä ohjasivat koulutetut imetystukiäidit. Osalla paikkakunnista mukana on ollut myös apuohjaajia, jotka odottavat peruskoulutuksen alkamista ja auttavat ryhmän käytännön järjestelyissä sekä harjoittelevat ryhmän ohjaamista kokeneemman tukiäidin tuella. Pienillä paikkakunnilla osa tukiäideistä piti imetystukipäivystystä kunnan, seurakunnan tai järjestön organisoimassa perhekerhossa. Imetystukiryhmän kävijätiedot ilmoitti 57 ryhmää. Ryhmätoimintaan osallistui yhteensä 286 ryhmänohjaajaa. Imetystukiryhmät kokoontuivat vuoden aikana 576 kertaa. Ryhmien kokoontumisissa kävi vuoden aikana 6451 henkilöä, joista aikuisia oli 3453 ja lapsia Valtaosa lapsista oli vauva- tai taaperoikäisiä. Imettävien perheiden äitien, vauvojen, sisarusten ja puolisoiden lisäksi ryhmissä kävi isovanhempia, tukihenkilöitä ja odottavia äitejä. Ryhmissä vieraili myös asiantuntijavieraita, jotka alustivat keskustelua. Lisäksi osa tukiryhmistä oli valinnut tapaamiskerroille erilaisia imetykseen ja vauvaperhe-elämään liittyviä teemoja. Ryhmissä vahvimmin nousseet aiheet, joihin äidit toivoivat tukea olivat imetyksen alkuvaiheessa imetyskipu, vääränlainen imuote, maidon riittävyys ja lisämaidoista eroon pääseminen. Muutaman kuukauden ikäisten vauvojen kohdalla perheiden haasteena oli vauvan käyttäytyminen rinnalla ja rintaraivarit. Nukkuminen, lapsen yöheräily ja riittävä levonsaanti vauvaperheessä oli toistuva keskustelun aihe monessa tukiryhmässä Imetystukipuhelin Imetystukipuhelin on valtakunnallinen, anonyymi tukimuoto, joka mahdollistaa tuen saajalle kiireettömän kohtaamisen ja kehittää tukijan aktiivisen kuuntelun taitoa. Vuonna 2017 Imetystukipuhelin päivysti yhtenä päivänä viikossa, 1-2 tuntia kerrallaan. Imetystukipuhelimeen soitettiin noin 1800 puhelua, joista vastattiin 159 puheluun. Puhelimessa päivysti 23 päivystäjää, joista jokainen teki päivystämisen ohella myös muuta tukityötä. ImetysChatin käyttöönotto vähensi vuoden aikana jonkin verran tukipuhelimen soitto- ja päivystäjämääriä. Puhelinpäivystyksestä tiedotettiin perheille yhdistyksen internet-sivuilla, sosiaalisen median kautta Facebookissa sekä flyereilla ja käyntikorteilla, joita jaettiin perheille suoraan tai neuvoloiden ja synnytyssairaaloiden kautta Verkkotuki Yhdistyksen verkkotuen kehittämistä jatkettiin vuoden 2017 aikana ja uudistukset osoittautuivat onnistuneiksi. Uutena tukimuotona aloitti anonyymi imetystukichat. Hiljentynyt Maitolaituri-keskustelufoorumi poistui käytöstä. Imetysaiheista keskustelua käytiin yhdistyksen ylläpitämässä sosiaalisen median vertaistukiyhteisössä Facebookissa.

7 Perinpohjaisesti uudistetun imetys.fi-verkkosivuston kävijämäärä kaksinkertaistui vuoteen 2016 verrattuna, ja sivuston sisällöistä ja toimivuudesta tuli paljon myönteistä palautetta. ImetysChat aloitti toimintansa imetys.fi -verkkosivustolla. Chat päivysti vuoden aikana 3-6 päivänä viikossa, 1-2 tuntia kerrallaan. Vuoden aikana chat-päivystäjinä toimi 80 imetystukiäitiä, joiden kanssa tuettavat äidit keskustelivat kahden kesken. Chatin kautta tukea sai vuoden aikana 3977 henkilöä. Yhdistyksen Facebook-ryhmässä käytiin vuoden aikana vilkasta imetyskeskustelua äitien ja tukiäitien kesken. Vertaistukea etsittiin imetyksen ongelmatilanteisiin vastasyntyneestä leikki-ikäiseen lapseen saakka. Tukea pyydettiin myös rintojen terveyteen liittyviin kysymyksiin, vieroitukseen sekä erilaisiin elämänmuutoksiin ja sosiaalisiin paineisiin, joita äidit pohtivat imetyksen kannalta. Ryhmän ylläpitoon osallistui 15 imetystukiäidin moderaattoritiimi. Facebook-ryhmän jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana noin 7200 henkilöllä, ryhmän jäsenmäärä vuoden lopussa oli noin Imetysaiheisia keskusteluavauksia tehtiin ryhmään arviolta Tukiäidit osallistuivat vuoden aikana arviolta 5000 imetystukikeskusteluun antaen vertaistukea monipuolisiin imetyksen haasteisiin ryhmän jäsenille. Imetyksen verkkotuen kokonaisuuteen kuuluvat myös -sivuston vertaistukimateriaalit. Verkkosivustolla oli vuoden 2017 aikana keskimäärin noin kävijää kuukaudessa. 2.4 Imetystuen muut kanavat Tukiryhmien, Imetystukipuhelimen ja verkkotuen lisäksi imetystukiäidit kohtaavat perheitä ja antavat imetystukea tapahtumissa sekä neuvola- ja synnytyssairaalayhteistyön kautta synnytyssairaaloissa ja neuvolan perhevalmennuksissa tukiäidit järjestivät tai osallistuivat 130 imetysaiheiseen tapahtumaan, joissa kohdattiin arviolta 1680 aikuista ja lasta. Tapahtumat olivat perhepiknikkejä, perhekahvilavierailuja, imetysaiheisia pop up -tapahtumia kauppakeskuksissa, kirjastoissa ja sairaaloissa, imetyskahviloita sekä lapsiperheille järjestettyjä tapahtumia, kuten paikallisia messuja ja lastentarvikekirpputoreja. Tapahtumia järjestettiin ympäri vuoden. Aktiivisinta toiminta oli imetysviikolla lokakuussa. Imetyksen tuki ry oli mukana myös Lapsimessuilla Helsingissä. Yhdistys toteutti messujen imetyspisteen ja tuotti perheille suunnattua ohjelmasisältöä Neuvola-lavalle kaikkina messupäivinä. Messuilla oli esillä Esteetön imetys -hankkeessa toteutettu Imetyshetkiä-näyttely, joka kiersi vuoden aikana myös muilla paikkakunnilla. Lapsimessuilla tukiäidit kohtasivat ja tukivat kolmen päivän aikana noin 1200 äitiä. Tukiäidit osallistuivat neuvoloiden perhevalmennusten imetysvalmennusosioon kahdeksalla paikkakunnalla. Tukiäitien osuus käsitteli pääosin vertaistukitoiminnan esittelyä ja osin myös

8 imetystietoa. Tukiäidit osallistuivat yhteensä 54 valmennukseen, joihin osallistui 652 tulevaa vanhempaa. Tukiäidit vierailivat synnytyssairaaloiden lapsivuodeosastoilla kuudella paikkakunnalla. Osastovierailuilla tuettiin yhteensä 258 vastasynnyttänyttä äitiä alkuvaiheen imetyksessä. Toisinaan tukiäidit antavat perheille henkilökohtaista tukea, jos tukiryhmän tapaamisen ohessa ilmenee akuuttia vertaistuen tarvetta tai perhe hyötyy verkko- ja puhelintuen lisäksi henkilökohtaisesta tuesta omalla asuinpaikkakunnallaan. Tällaisia tukikontakteja ilmoitti 285 imetystukiäitiä. Yhteensä vuoden aikana hoidettiin henkilökohtaisen tuen kautta tukikontaktia. 2.5 Koulutus Imetyksen tuki ry järjesti imetystukiäideille ja yhdistyksen vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille koulutuksia, joiden tarkoituksena oli kouluttaa yhdistyksen toimintaan uusia vertaistukijoita, ylläpitää tiedollista imetysosaamista sekä kehittää tukemisen ja vuorovaikuttamisen taitoja. Koulutukset ovat tärkeä osa tukiäitien tukemista, toiminnan arviointia ja imetystuen kehittämistä. Vuonna 2017 erityisenä tavoitteena oli toiminnassa jo mukana olevien vertaistukijoiden saaman tuen kehittäminen, ja uusia tulijoita toimintaan otettiin hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Käytännössä kuitenkin imetystuen peruskursseja järjestettiin enemmän kuin imetystuen jatkokursseja, koska tietyille alueille tarvittiin uusia tukiäitejä toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Lisäksi joitain suunniteltuja jatkokursseja jouduttiin myös perumaan, koska kouluttajatukiäitejä ei niille löytynyt. Uuden tukimuodon, ImetysChatin, käyttöönotto helmikuussa 2017 vaati koulutuksen järjestämistä isolle osalle toiminnassa mukana olevista vertaistukijoista. Chat-koulutuksia järjestettiin osana muita koulutuksia ja tukiäitipäiviä sekä etäkoulutuksina verkossa Imetystuen peruskurssi Imetystuen peruskurssi on nelipäiväinen koulutuspaketti, joka antaa tuleville vertaistukijoille tiedollisen perusosaamisen imetyksestä sekä perehdyttää yhdistyksen vapaaehtoistoimintaan. Vuonna 2017 vapaaehtoistoimintaan oli hakijoita enemmän kuin toimintaan oli mahdollista ottaa mukaan ja koulutusten hakujärjestelmää kehitettiin niin, että kurssien osallistujat valittiin lyhyen alkuhaastattelun perusteella. Vuonna 2017 järjestettiin 7 Imetystuen peruskurssia. Keväällä kursseja järjestettiin Kemissä, Kuopiossa ja Kouvolassa. Syksyllä imetystuen peruskursseja oli vielä Kokkolassa, Hämeenlinnassa, Hyvinkäällä ja Helsingissä. Yhteensä Imetystuen peruskursseille osallistui 120 henkilöä Imetystuen jatkokurssi Imetystuen jatkokurssi syventää imetystietoa, vahvistaa vapaaehtoisten vuorovaikutusosaamista ja perehdyttää imetystuen kaikkiin tukimuotoihin. Valtaosa kurssille tulijoista on toiminnassa jo mukana olevia imetystukiäitejä, mutta kurssille voi tulla myös

9 ilman aiempaa kokemusta Imetyksen tuki ry:n vertaistukitoiminnasta, mikäli hakijalla on soveltuva pohjakoulutus imetyksestä ja edellytyksiä yhdistyksen vapaaehtoistoimintaan. Imetystuen jatkokursseja järjestettiin 2017 yhteensä 4: Seinäjoella, Helsingissä, Lahdessa ja Oulussa. Vuoden aikana Imetystuen jatkokursseille osallistui 45 henkilöä Kouluttajakoulutus Yhdistyksen kursseilla kouluttaville ja kouluttamisesta kiinnostuneille imetystukiäideille järjestettiin jo perinteeksi muodostunut kaksipäiväinen kouluttajakoulutus tammikuussa Koulutukseen osallistui 26 henkilöä. Kouluttajakoulutuksen lisäksi koulutuskoordinaattori perehdytti osaa kouluttajista henkilökohtaisesti. Lisäksi kaikkiin kouluttajiin pidettiin yhteyttä kurssien järjestelyyn ja toteutukseen liittyen Valtakunnalliset tukiäitipäivät Tukiäitipäivät ovat yksi- tai kaksipäiväinen täydennyskoulutustapahtuma, joka kokoaa yhteen imetystukiäitejä ympäri Suomen oppimaan, verkostoitumaan ja virkistymään. Kaikille vapaaehtoisille avoimia tukiäitipäiviä järjestettiin vuonna 2017 kahdet, huhtikuussa ja lokakuussa. Samoina viikonloppuina pidettiin myös Imetyksen tuki ry:n sääntömääräiset kokoukset. Kevään yksipäiväiseen tapahtumaan Helsingissä osallistui lähes 70 imetystukiäitiä ja noin 20 lasta. Syksyn tukiäitipäivät järjestettiin leirikeskusviikonloppuna Lapualla ja mukana oli noin 40 yhdistyksen vapaaehtoista ja 30 lasta. Kevään tukiäitipäivässä aiheena oli äidinmaidon lypsäminen ja äidin jaksaminen keskosarjessa, josta puhui sairaanhoitaja, TtM, tohtorikoulutettava Riikka Ikonen. IBCLC, kätilö Johanna Koivisto HUS:sta jakoi osaamistaan tukiäideille vastailemalla kysymyksiin imetyksen erityistilanteista. Imetyksen tuki ry:n koordinaattorit toivat tuoreita imetyskuulumisia Pohjoismaisesta imetyskonferenssista Oslosta. Syksyn tukiäitipäivillä Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry:n edustaja luennoi synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Imetyksen tuki ry:n koordinaattorit pohjustivat imetyspettymysaihetta ja haastattelivat aiheen tiimoilta tukiäideistä koostuvaa kokemusasintuntijapaneelia. Historianopettaja, imetystukiäiti Katri Pääkkö-Matilainen valotti esityksessään imetyksen historiaa Suomessa ja Euroopassa. Imetystukiäidit pääsivät miettimään vapaaehtoistyötä työpajoissa, joiden aiheena oli tukiäitien vapaaehtoistyöyhteisöjen haasteet ja ratkaisut, oma äitiys ja tukiäitiys sekä jaksaminen ja hyvinvointi imetystukityössä Alueelliset tukiäititapahtumat Vuonna 2017 vahvistettiin eri puolilla Suomea tapahtuvaa imetyksen vertaistukitoimintaa järjestämällä alueellisia tapahtumia. Niiden tarkoituksena oli tarjota yhdistyksen vapaaehtoisille imetystukiäideille mahdollisuuksia paikallistoiminnan suunnitteluun, verkostoitumiseen, keskinäiseen vertaistukeen, kouluttautumiseen ja virkistäytymiseen. Vapaaehtoiset imetystukiäidit suunnittelivat ja organisoivat tapahtumat itse, oman alueensa

10 tarpeet huomioiden. Alueellisia tapahtumia järjestettiin vuoden aikana kuudella paikkakunnalla ja niihin osallistui arviolta 90 imetystukiäitiä. 2.6 Vertaistukimateriaalit Imetystukimateriaaleja oli tarjolla erityisesti sähköisessä muodossa imetys.fi -verkkosivustolla, jossa oli vuoden lopussa lähes viisikymmentä tietoiskua ja artikkelia imetyksen vertaistuen kannalta tärkeistä aiheista. Vuonna 2017 aloitettiin työ vertaistukimateriaalien tuottamiseksi myös muille kielille. Materiaaleja käännettiin ruotsiksi, englanniksi sekä venäjäksi. Imetys.fi -sivuille lisättiin ruotsin-, englannin- ja venäjänkieliset osiot sekä tulostettavia englannin- ja venäjänkielisiä tukimateriaaleja. Monikielisyyteen liittyvä kehitystyötä jatketaan vuonna Painetussa muodossa jaossa oli materiaalia neljällä kielellä. Suomenkielisenä oli imetyksen vertaistuesta tiedottava flyer, Imetyksen tietopisarat -sarjan osia, vauvan nälkäviestintää havainnollistava Hamuiluaukeama-juliste sekä Lisämaitojen purkusuunnitelma näkyväksi -kampanjassa tuotetut vauvantahtisen pulloruokinnan ohje ja lisämaitojen vähentämisen tueksi tarkoitettu vähennyspäiväkirja. Englanninkielisenä oli kolme Imetyksen tietopisarat -sarjan osaa sekä vauvantahtisen pulloruokinnan ohje. Venäjänkielisenä oli kaksi Imetyksen tietopisarat -sarjan osaa sekä vauvantahtisen pulloruokinnan ohje. Ruotsinkielisenä oli saatavana vauvantahtisen pulloruokinnan ohje sekä vähennyspäiväkirja. Imetysviikon tapahtumia varten toteutettiin isompi tukimateriaalipostitus tukemaan paikallisten imetystukiryhmien järjestämien tapahtumien toteutusta. Vertaistukimateriaaleja jaettiin myös muissa tapahtumissa ja lapsiperheitä tavoittavissa paikoissa ympäri vuoden. 3. YHTEISTYÖ JA IMETYKSEN EDISTÄMINEN 3.1 Järjestöt ja verkostot Vuonna 2017 Imetyksen tuki ry teki yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja lapsiperhetoimijoiden kanssa ja oli mukana useissa imetystoimijoiden verkostoissa mm. Helsingissä, Turussa ja Oulussa. Folkhälsanin ja Ensi- ja turvakotien liiton yhteinen Imetys ilman stressiä - Amning utan stress -hanke päättyi helmikuussa 2017 loppuseminaariin. Imetyksen tuki ry oli hankkeen ohjausryhmän jäsen. Hankkeen päätteeksi julkaistiin artikkelikokoelma, johon Imetyksen tuki osallistui imetyksen koko kaarta kuvaavalla artikkelilla Imetyksen aikamatka. Muu yhteistyö järjestöjen kanssa liittyi erityisesti Kansallisen imetyspäivän seminaarin järjestämiseen, Imetysrauha -kampanjaan sekä asiantuntijatiedonvaihtoon.

11 Suomen kätilöliitto ry ja Suomen Terveydenhoitajaliitto olivat yhteistyökumppaneina Imetysviikon toteutuksessa. Suomen Kätilöliiton kanssa toteutettiin yhteistyössä myös Täällä saa imettää -kampanja, jossa yrityksille ja julkisille tiloille on tilattavissa tarra, jonka avulla ne voivat viestiä toimintansa imetysmyönteisyydestä. Metropolia ammattikorkeakoulun kätilökoulutuksen kanssa yhteistyö painottui Kansallisen imetyspäivän seminaarin järjestämiseen ja opiskelijoiden projekteihin osallistumiseen. Imetyksen tuki ry oli myös mukana Kalliolan Nuoret ry:n Nuoret äidit -toiminnan asiantuntijaryhmässä sekä moniammatillisessa Imetys ja uni -verkostossa. Suomen monikkoperheet ry:n kanssa yhteistyötä tehtiin imetyksen edistämiseksi kaksos- ja muissa monikkovauvaperheissä. Tukiäidit vierailivat mm. monikkovalmennuksissa pääkaupunkiseudulla. Sexpo Säätiön kanssa yhteistyö oli asiantuntijaosaamisen vaihtoa järjestö- ja koulutustoimintaan liittyvissä asioissa ja yhteisiin sisältöihin liittyen. Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry:n kanssa tehtiin koulutusyhteistyötä. 3.2 Yhteistyö paikallisesti Imetyksen tuki ry:n paikallisesti toimivia yhteistyökumppaneita olivat mm. ovat Jyväskylän Imetystukiryhmä ry, Hämeenlinnan Imetysryhmä ry, Suojasa ry, Lapsis ry, Kalliolan nuoret ry, Tampereen Napapiiri ry, Suojaisa ry, Lapsis ry, Allergialapset ry, Kiintymysvanhemmuusperheet ry, Kestovaippayhdistys sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisyhdistykset. Imetystukiryhmät tekivät monipuolista yhteistyötä paikallisissa imetystoimijoiden verkostoissa. Neuvoloiden, synnytyssairaaloiden ja imetyspoliklinikoiden lisäksi yhteistyötä tehtiin kuntien varhaiskasvatuspalvelujen, seurakuntien lapsityön, paikallisten kätilöyhdistysten ja lapsiperhetoimintaa organisoivien yhdistysten kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös muiden imetystukiryhmien, synnytysdoulien ja kantoliina- ja allergiatukihenkilöiden kanssa. Helsingissä Imetyksen tuki ry oli mukana Metropolia AMK:n järjestämässä venäjänkielisille perheille suunnatussa perhevalmennuksessa. Koulutuskoordinaattori vastasi valmennuksen imetysosuudesta. Monikulttuurisen imetystukitoiminnan järjestämisestä haettiin kokemuksia Helsingissä järjestämällä kolme Baby Date -tapaamista yhdessä Helsingin kaupungin Kohtaamiskahviloiden ja Kulttuurikeskus Caisan kanssa.

12 3.3 Yhteistyö terveydenhuollon kanssa Vuonna 2017 Imetyksen tuki ry teki yhteistyötä neuvoloiden, synnytyssairaaloiden ja muiden imetykseen liittyvien julkisen terveydenhuollon toimijoiden kanssa liittyen imetystuen kehittämiseen. Tärkeä osa yhteistyötä oli myös vertaistukityössä esiin nousseiden näkökulmien ja teemojen tuominen terveydenhuollon imetystoimijoiden tietoisuuteen, kun imetysohjausta ja vauvamyönteisyyttä kehitetään. Imetyksen tuki ry:n koordinaattorit ja imetystukiäidit vierailivat vuoden 2017 aikana luennoimassa erilaisista imetysaiheista ja esittelemässä imetyksen vertaistukea kätilöille, terveydenhoitajille, lasten- ja perushoitajille sekä terveydenhuoltoalojen opiskelijoille muun muassa Helsingissä, Seinäjoella, Tampereella, Turussa, Kuopiossa ja Lappeenrannassa. Lisäksi yhdistyksen työntekijöitä ja tukiäitejä osallistui Imetyksen tuki ry:n edustajina alueellisiin imetystoimijoiden yhteistyöverkostoihin mm. pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa, Oulussa Seinäjoella ja Jyväskylässä. Verkostot kokosivat yhteen imetyksen kanssa tekemisissä olevia toimijoita: synnytyssairaalan, neuvolan ja oppilaitosten henkilökuntaa sekä järjestöjen edustajia. Vauvan päivänä syyskuussa imetystukiäidit tapasivat perheitä neuvoloiden järjestämissä tapahtumissa mm. Helsingissä ja Espoossa. Yhdistyksen tuottamia imetysluottamusaiheisia koulutusmateriaaleja hyödynnettiin synnytyssairaaloiden ja neuvoloiden henkilökunnan lisäkoulutuksissa mm. pääkaupunkiseudulla ja Turussa. 3.4 Imetysviikko Pohjoismaista imetysviikkoa vietettiin viikolla 42 lokakuussa. The World Alliance for Breastfeeding Action (WABA) oli valinnut vuoden teemaksi Sustaining Breastfeeding Together, joka käännettiin muotoon Imetyksen tukena yhdessä. Imetyksen tuki ry osallistui Kansallisen imetyspäivän seminaarin järjestämiseen yhdessä Ensi- ja turvakotien liiton, Folkhälsanin, Metropolia ammattikorkeakoulun, Suomen Kätilöliiton, Suomen Terveydenhoitajaliiton sekä Vauvamyönteisyyskouluttajat ry:n kanssa. Seminaari järjestettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun tiloissa Bulevardilla Helsingissä. Tilaisuudessa oli yli 100 osallistujaa eri puolilta Suomea. Lisäksi tilaisuutta oli mahdollista seurata internetin välityksellä. Imetysviikolla Imetyksen tuki ry myönsi Imetyksen edistämisen palkinnon Oulun yliopistollisen sairaalan ja Oulun kaupungin yhteistyössä kehittämälle imetysohjauksen yhtenäiselle toimintamallille, joka edistää imetystä vahvistamalla perheiden saamaa imetysohjausta jo raskausajasta lähtien. Toimintamalli tarjoaa terveydenhuollon ammattilaisille laadukkaita imetysohjausmateriaaleja ja tiivistää neuvoloiden ja synnytyssairaalan yhteistyötä, ja yhteistyötä tehdään myös imetyksen vertaistukijoiden

13 kanssa. Näin luodaan hyvä alku imetykselle sairaalassa ja tuetaan imetyksen jatkumista perheen kotiuduttua. Imetysviikolla järjestettiin kolmatta kertaa peräkkäin Folkhälsanin ja Ensi- ja turvakotien liiton käynnistämä Imetysrauha - Amningsfred -kampanja. Vuonna 2017 Imetyksen tuki ry oli vetovastuussa Imetysrauha -kampanjan koordinoinnista ja kampanjan sosiaalisen median viestinnän suunnittelusta. Kampanjan viestejä pidettiin esillä Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä kampanjaviikon aikana. Imetysrauha-kampanja nostaa esille tavallisten perheiden imetysarjen ja monimuotoisen imetyksen arvokkuuden tarinoiden, kuvien ja videoiden avulla. Paikallistoiminta oli Imetysviikolla runsasta, ja imetystukiäidit järjestivät toimintaa 18 paikkakunnalla: Helsingissä, Huittisissa, Jyväskylässä, Kaarinassa, Kotkassa, Kuopiossa, Kuusamossa, Mäntässä, Orivedellä, Oulussa, Pieksämäellä, Porissa, Porvoossa, Raumalla, Seinäjoella, Suomussalmella, Torniossa ja Ylöjärvellä. Useat tapahtumat toteutettiin yhteistyössä paikallisten kätilö- ja lapsiperheyhdistysten kanssa. Tukiäidit päivystivät pop up -pisteillä ja imetyskahviloissa sekä esittelivät imetystä ja vertaistukitoimintaa kirjastoissa ja kauppakeskuksissa. 3.5 Imetyksen Suomi 100 -tapahtuma Imetyksen tuki ry juhlisti Suomen 100-vuotista historiaa järjestämällä Seinäjoella hotelli-ravintola Almassa luento- ja keskustelutilaisuuden. Järjestäjänä toimivat Seinäjoen imetystukiryhmän vapaaehtoiset imetystukiäidit Lotta Haapala, Minna Mäkinen ja Katri Pääkkö-Matilainen. Tilaisuuden avasi historian opettaja, imetystukiäiti Katri Pääkkö-Matilainen luennolla imetyksen historiasta Suomessa. Tämän jälkeen koulutuskoordinaattori Niina Mäkinen piti tietoiskun imetyksen nykytilanteesta Suomessa ja Pohjoismaissa. Lopuksi oli paneelikeskustelu imetyksen tulevaisuudesta Suomessa, joho n osallistuivat: -Sirkka-Liisa Dunder-Kuusisto, sh, imetyskouluttaja, imetyksen aluekoordinaattori, IBCLC -Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, Vauvamyönteisyysohjausryhmän puheenjohtaja -Päivi Autio, kätilö, Seinäjoen keskussairaalan imetyspoliklinikka -Anna Groundstroem, vertaistukikoordinaattori, Imetyksen tuki ry -Immanuel Grönlund, laktivisti-isä -Tarja Ahokas-Heikkilä, historian opettaja ja imetystykiäiti, paneelikeskustelu vetäjä Imetyksen Suomi 100 -tilaisuus välitettiin suorana yhdistyksen Facebook-sivuille, josta tallenteet ovat myös jälkikäteen katseltavissa. 4. TOIMINNAN ARVIOINTI Vuonna 2017 Imetyksen tuki ry teki järjestämästään vertaistukitoiminnasta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:lle Tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksen (TVS) liittyen vuosiin Selvityksen pohjana käytettiin tuloksia vuosittaisista

14 arviointikyselyistä, joissa kartoitetaan kokemuksia imetyksen vertaistukitoiminnan vaikutuksista työntekijöiden, vapaaehtoisten, yhteistyökumppanien ja kohderyhmän osalta. TVS:ssä todettiin, että imetyksen vertaistukitoiminnan tavoitteet saavutettiin keskittymällä perustoiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Arviointikyselyjen vastausten mukaan imetystukea saaneet perheet kokivat tuen laadukkaaksi, asiantuntevaksi ja ystävälliseksi. Perheet pystyivät vertaistuen avulla ratkomaan imetyksen ongelmatilanteita eli tuki vastasi kohderyhmän tarpeisiin. STEA:lta saadun palautteen mukaan imetyksen vertaistukitoiminta on TVS:n perusteella laadukasta ja strukturoitua. STEA:n arvion mukaan toimintaa on kehitetty sidosryhmän tarpeita ja kehittämisehdotuksia kuunnelllen, ja tukimuotoja on kehitetty siten, että tuki tavoittaa mahdollisimman monet sitä tarvitsevat. 5. VIESTINTÄ Yhdistyksen tärkeimmät viestintäkanavat ovat -internet-sivusto, yhdistyksen sivu ja sosiaalisen median ryhmä Facebookissa sekä yhdistyksen Twitter- tili. Myös Instagram-tiliä aktivoitiin käyttöön vuoden 2017 aikana. Imetyksen tuki ry:n Facebook-ryhmä jatkoi kasvuaan lopussa jäsenmäärä ryhmässä oli noin henkilöä, uusia jäseniä ryhmään oli vuoden aikana tullut noin Yhdistyksen Facebook-sivuilla oli vuoden lopussa noin 4000 seuraajaa. Vuoden lopussa Twitterissä seuraajia oli noin 260 ja Instagramissa 330. Imetys.fi -sivuilla oli vuonna 2017 keskimäärin noin kävijää kuukaudessa. Koko vuoden luetuin artikkeli koski äidinmaidon säilytystä. Vuoden 2016 lopussa visuaalisesti, rakenteellisesti ja sisällöllisesti uudistettujen www-sivujen sisältöjen kehittämistä ja laajentamista jatkettiin koko vuoden 2017 ajan. Imetyksen vertaistukea tarjoava ImetysChat aloitti verkkosivustolla helmikuussa. Imetystuen tarvitsijoiden ja yhdistyksen jäsenten käytössä ollut sähköinen keskustelufoorumi Maitolaituri poistui käytöstä syksyn alussa. Erillinen keskustelufoorumi oli muuttunut viestintävälineenä ja verkkotuen alustana vanhanaikaiseksi, ja Maitolaiturin kävijämäärä ja viestinnällinen merkitys olivat jo pitkään olleet vähäisiä. Vuonna 2017 Imetyksen tuki ry lähetti yhden mediatiedotteen, jonka aiheena oli Pohjoismaisen imetysviikon teema ja tapahtumat. Lisäksi -verkkosivuston uutisosiossa julkaistiin vuoden aikana yli 20 uutista, jotka liittyivät imetyksen vertaistuen tapahtumiin ja ajankohtaisiin imetysasioihin. Imetyksen tuki ry sai vuonna 2017 kuukausittain medianäkyvyyttä, ja järjestön työntekijät olivat asiantuntijoina lehti-, TV- ja radiohaastatteluissa liittyen mm. imetyspettymykseen,

15 julkiseen imettämiseen sekä Kansainvälisen imetysviikon teemoihin. Imetystukiryhmät saivat näkyvyyttä paikallislehdissä eri puolilla Suomea. Mediaosumia vuonna 2017 oli yhteensä 34. Imetysuutisia-lehdestä ilmestyi kaksi numeroa. Lehden päätoimittajana toimi Liisa Ansio. Huhtikuussa ilmestynyt Imetysuutisia 1/2017 käsitteli imetystä monikkoperheissä. Muita aiheita olivat mm. sote-uudistus vauvaperheen näkökulmasta sekä terveydenhoitajille tehty kysely mahdollisuuksista antaa riittävän hyvää imetysohjausta. Imetysuutisia 2/2017 ilmestyi lokakuussa. Lehden teemoja olivat imetyksen tukeminen eri tavoin, rintamaidon koostumus, taaperoimetys ja tandem-imetys.