Toimintakertomus vuodesta 2010

Transkriptio

1 Toimintakertomus vuodesta 2010 Imetyksen tuki ry:n tehtävä on yksilöllisen imetyksen tukeminen tarjoamalla laadukasta vertaistukea ja edistämällä imetysmyönteisiä asenteita yhteiskunnassa. Yhdistyksen visio on, että imetys on luonteva osa arkea ja imettävä äiti arvostettu osa yhteiskuntaa. Vision saavuttamiseksi yhdistys tarjoaa luotettavaa ja laadukasta imetyksen vertaistukea, välittää tutkittua ja ajantasaista tietoa imetyksestä sekä siihen vaikuttavista tekijöistä raskaana oleville ja imettäville äideille ja heidän läheisilleen sekä terveydenhuoltohenkilöstölle ja päättäjille. Yhdistys tuo julkiseen keskusteluun tietoa imetyksen kansanterveydellisestä merkityksestä sekä imeväisten ja imettävien äitien tarpeista. Vuosi 2010 oli monien tapahtumien vuosi: Yhdistyksen rahoitus pieneni reilulla kolmanneksella vuoteen 2009 verrattuna, vaikka vertaistuen kysyntä jatkoi kasvuaan. Imetyksen vertaistukitoiminta siirtyi Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamasta projektista kohdennetulla toiminta-avustuksella rahoitetuksi toiminnaksi. Yhdistyksen hallintoa alettiin kehittää määrätietoisesti käynnistämällä työ toimintakulttuurin kirjaamiseksi johto- ja taloussääntöön. Vapaaehtoisten, erityisesti imetystukiäitien, välistä yhteistyöstä vahvistettin järjestämällä useita tapaamisia eri puolilla Suomea. Vuosien aikana solmitut yhteistyösuhteet synnyttivät Esteetön imetys -projektin, joka sai joulukuussa 2010 myönteisen rahoituspäätöksen vuosille Yhdistys kutsuttiin mukaan vuonna 2011 alkavaan Aalto-yliopistossa toteutettavaan VirtualCoach-projektiin. Toiminnan periaatteet Imetyksen tuki ry:n toimintaa leimaa kolme periaatetta: omakohtaisuus, kokemuksellisuus ja dialogisuus. Vertaistuki on äitilähtöistä ja sitä toteuttavien tukiäitien näköistä. Imetyksen tuki ry tuo pienten lasten äitien äänen kuuluviin. Yhdistys toimii perheen ehdoilla. Vauva saa olla äidin mukana toiminnassa ja tukiäitien tapaamisiin isommille lapsille pyritään järjestämään hoitaja. Yhdistys tukee paikallista imetystuki- ja laktivistitoimintaa kautta maan ja tarjoaa virtuaalisen kohtauspaikan, jossa imetystä voi edistää välimatkojen ja aikarajoitusten yli, omalta kotikoneelta. Yhdistyksen arvoja ovat: Yhteistyö, joka tarkoittaa avoimuutta, keskustelua, verkostoitumista ja hyvän kierrättämistä. Asiantuntijuus, joka on uskottavaa, kiihkotonta, luotettavaa, tietoon ja kokemukseen perustuvaa sekä ajankohtaista. Lapsi ja perhelähtöisyys, joka tarkoittaa lapsentahtista imetystä, yksilöllisyyttä sekä perheen ja valinnanvapauden kunnioittamista. Tukeminen, jonka perustana on kuuntelu, kiireettömyys ja inhimillisyys sekä WHO:n Baby Friendly -ohjelma. Yhdistyksen perusarvoja ovat ilo, lempeys, inhimillisyys ja tunteiden huomioiminen. Yhdistystoiminta Sääntömääräiset jäsenkokoukset järjestettiin Helsingissä ja Jyväskylässä. 1 /6

2 Kevätkokouksessa käsiteltiin ylimääräisinä asioina yhdistyksen tarkennettu toimintasuunnitelma ja budjetti sekä valittiin hallitus toteuttamaan toimintasuunnitelmaa. Syyskokouksessa käsiteltiin ylimääräisenä asiana ehdotus yhdistyksen johto- ja taloussäännöksi, ja päätettiin jatkaa sen työstämistä kokouksessa käydyn keskustelun pohjalta. Hallitus Yhdistyksen hallituksessa alkaen olivat Tanja Borodulin (pj), Marika Koskilahti-Viita (vpj), Jaana Reinikka (sihteeri), Eveliina Lindell (rahastonhoitaja) ja muina hallituksen jäseninä Seela Engman, Minna Haataja, Meri Ovaskainen ja Laura Rönkkö sekä varajäseninä Pirita Hakomäki ja Pauliina Paakala. Tämä hallitus piti kolme Maitolaiturikokousta. Yhdistyksen kehitys valtakunnalliseksi vaikuttajaksi ei aina tapahdu ongelmitta. Imetyksen tuki ry:ssä tämä todellisuus konkretisoitui vuoden 2010 alussa. Eveliina Lindell erosi hallituksesta Pauliina Paakala, Pirita Hakomäki, Laura Rönkkö, Minna Haataja, Meri Ovaskainen, Tanja Borodulin, Seela Engman ja Marika Koskilahti-Viita erosivat hallituksesta Uusi hallitus valittiin Imetyksen tuki ry:n kevätkokouksessa käsiteltiin sääntömääräisten asioiden lisäksi yhdistyksen tarkennettu toimintasuunnitelma ja budjetti sekä valittiin puheenjohtaja ja uusi hallitus vuodelle Puheenjohtajaksi valittiin Katriina Pitkäjärvi, hallituksen jäseniksi Liisa Ansio, Tanja Kaipainen, Tanja Koskinen (rahastonhoitaja), Sari Peura, Jaana Reinikka (sihteeri, asti), Kirsi Vanhamaa (vpj) sekä varajäseniksi Anne Kärki ja Kaisa Pikkarainen. Tämä hallitus kokoontui vuoden 2010 aikana 12 kertaa, joista kaksi kasvotusten: Laukaassa ja Jyväskylässä syyskokouksen yhteydessä Hallitus järjesti itselleen myös kaksi työnohjauskertaa, ensimmäisen Laukaassa ja toisen Tampereella Hallinnon kehittäminen Johto- ja taloussääntötyöryhmä teki syyskokoukselle luonnoksen Imetyksen tuki ry:n johto- ja taloussäännöstä. Se dokumentoi yhdistyksessä noudatettuja hallintokäytäntöjä ja sen tavoitteena on tuoda uusia selkeitä hallintorutiineja käyttöön ja näkyväksi. Työryhmään kuuluivat hallituksesta Liisa Ansio ja Kirsi Vanhamaa, työntekijät Maarit Kuoppala ja Leena Pikkumäki sekä yhdistyksen jäsen Tallamaria Maunu. Talous Imetyksen tuki ry sai vuonna 2010 kahta Raha-automaattiyhdistyksen avustusta. Imetyksen kuumalinja -projekti sai RAY:n C-avustusta yhteensä 12216,74 euroa. Yhdistys sai RAY:ltä kohdennettua toiminta-avustusta (Ak-avustus) imetyksen vertaistuen kehittämiseen euroa, mistä käytettiin 86662,96 euroa. Yhdistys sai myös 1000 euron avustuksen Helsingin kaupungilta helsinkiläisten äitien imetyksen tukemiseen. Ekokauppa Ruohonjuuren maaliskuun kampanjatuotteena oli Weledan imetystee, josta tuotto (415,53 e) tilitettiin kokonaisuudessaan yhdistykselle toimintaa tukemaan. Luonnonlapsi ry valitsi Imetyksen tuki ry:n vuoden 2010 hyväntekeväisyyskohteekseen ja lahjoitti 427 euroa yhdistyksen toiminnan jatkumisen varmistamiseksi. Joulukuussa yksityishenkilö halusi kiittää suurenmoisia imetystukihenkilöitä lahjoituksella. Lahjoituksia käytettiin tukiäitien virkistämiseen mm. syyskokouksen yhteydessä. Yhdistys kiittää saamistaan lahjoituksista. Vuoden rintanappimyynti oli menestys. Riikka Käkelä-Rantalainen suunnitteli vuoden 2010 napeiksi neljä erilaista Äidiltä äidille -rintanappia. Netin kautta nappimyyntiä hoiti Salla Toikka, joka postitti rintanappeja ja markkinoi niitä myös sähköpostitse. Imetysuutisia-lehti rahoitettiin mainos- ja irtonumeromyynnillä ja jäsenmaksurahoituksella. Lehden mainosmyynti tuotti 1801,00 euroa. Jaana Reinikka organisoi mainosmyyntiä. Varainhankintatuotteina myytiin rintanappeja ja Imetyksen aika -kirjoja. Myynnin tuotto oli 2323,10 euroa, josta yli 2000 euroa saatiin rintanapeista. 2 /6

3 Toiminnan kokonaistuotot julkiset avustukset mukaan luettuina olivat ,66 euroa, kokonaiskulut ,18 euroa ja tilikauden tulos 2575,52 euroa alijäämäinen. Tulos oli kokonaisuudessaan kevätkokouksessa 2010 hyväksytyn budjetin mukainen. Imetyksen tuki ry:n kirjanpidon hoiti helsinkiläinen Tilibic Oy. Tilintarkastuksesta vastasi Jarmo Tähtinen Tilitoimisto Count Deal Oy:stä. Toimitilat Imetyksen tuki ry on vuokrannut toimistohuonetta Sexpo Säätiöltä osoitteesta Malminkatu 22 E, Helsinki alkaen yhdistys vuokrasi toisen toimistohuoneen Perhehoitoliitto ry:ltä osoitteesta Ilmarisenkatu 17 A, Jyväskylä. Kokous- ja tapaamistiloja on vuokrattu tarpeen mukaan. Henkilöstö Imetyksen tuki ry:llä oli vuoden 2010 aikana kolme osa-aikaista työntekijää: tiedottaja Kirsi Vanhamaa asti sekä sijaisena helmi-maaliskuussa, projektipäällikkö ja 1.4. alkaen toiminnanjohtaja Maarit Kuoppala sekä koulutussuunnittelija ja 1.4. alkaen vertaistukipäällikkö Leena Pikkumäki. Kirsi Vanhamaa toimi työntekijöiden lähiesimiehenä huhtikuusta alkaen. Lehden päätoimittajana toimi Marika Viita. Lisäksi yhdistys on palkanut kouluttajia ja lastenhoitajia yhdistyksen tilaisuuksiin. Työntekijöiden työterveyshuolto on ostettu Vantaan työterveys liikelaitokselta ja Jyväskylän seudun työterveydeltä. Jäsentoiminta jäseniä oli yhteensä 502, joista kannatusjäseniä 19. Vuoden aikana uusia jäseniä liittyi yhteensä 111. Kesäkuussa erotettiin yhteensä 52 jäsentä (joista 5 kannatusjäsentä) kahden peräkkäisen maksamattoman jäsenmaksun vuoksi. Yhdistyksellä oli 519 henkilöjäsentä, joista 367 maksanutta henkilöjäsentä ja 18 kannatusjäsentä Jäsenmaksun suuruus oli 15 euroa, ja kannatusjäsenmaksun 30 euroa. Helmikuussa järjestettiin jäsenhankintakampanja, jonka aikana liittyi 12 uutta jäsentä. Tammikuussa yhdistyksen toiminnasta kerättiin palautetta sähköisellä jäsenkyselyllä. Kyselyyn vastasi yhteensä 71 jäsentä. Vuoden aikana sähköpostiosoitteensa jäsenrekisteriin ilmoittaneille jäsenille lähetettiin neljä sähköistä uutiskirjettä, jotka nimettiin Itusiksi. Lisäksi lähetettiin kaksi jäsenkirjettä, helmikuussa ja lokakuussa. Uusina kirjeinä aloittivat tukiäideille suunnattu Tuulikki ja imetyksen edistäjien Laktivisti-kirje. Molempia lähetettiin kerran vuoden lopulla. Jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet saivat kaksi Imetysuutisia-lehteä, ensimmäisen kesäkuun alussa ja toisen lokakuun alussa. Vuoden ensimmäinen numero kertoi imetyksestä maailmalla ja vauvamyönteisyysohjelmasta Suomessa. Toinen numero kertoi monipuolisesti sekä äidin että vauvan unesta ja nukkumisesta imetysaikana. Molempia numeroita teki noin kymmenen aktiivin työryhmä. Yhdistyksen jäsenkortit uudistettiin alkuvuonna. Niiden voimassaoloaika muutettiin koko jäsenyyden ajan kestäväksi sen sijaan, että ne vaihtuisivat vuosittain. Jäsennumero toimii myös jatkossa jäsenmaksun viitenumerona. Maitolaiturin jäsenalueella keskusteltiin vilkkaasti kautta vuoden. Maitolaiturin ja nettikyselyn avulla käytiin arvokeskustelua, jonka tuloksena yhdistyksen vuoden 2011 toimintasuunnitelmaan kirjattiin yhdistyksen toiminnan periaatteet ja arvot. Joulukuussa kerättiin jäsenten toiveita ja ehdotuksia Maitolaiturin netikettiä varten nettikyselyllä. 3 /6

4 Imetyksen vertaistuki Imetystukipuhelin Imetystukipuhelimeen soitettiin 6891 puhelua, joista vastattiin 913 puheluun. Puheluiden määrä kasvoi noin kahdella tuhannella vuoteen 2009 nähden. Syksyn 2009 kampanjointi näkyi erityisesti kevätkauden aikana lisääntyneissä soittoyrityksissä. Puhelimessa päivysti 40 tukiäitiä. Imetystukiryhmät Imetystukiryhmien kävijätietoja ja muita tukikontakteja ilmoitti 29 ryhmää. Nämä ryhmät olivat kokoontuneet 342 kertaa. Aikuisia kävijöitä ryhmissä kirjattiin 2104 ja lapsia 1642, joista 348 oli alle kuusiviikkoisia. Tukiäitien suoria tukikontakteja ilmoitti tänä vuonna 65 tukiäitiä (vrt. 87 tukiäitiä v. 2009). Tukiäidit ovat antaneet imetystukea sähköpostilla 299 kertaa, puhelimella 428 kertaa, tekstiviestinä 167 kertaa ja kotikäynteinä 132 kertaa. Tukiäitiä kohti tukikontakteja oli vuonna 2010 enemmän kuin vuonna Sairaalan lapsivuodeosastolla tukiäidit vierailivat 31 kertaa. Messuilla, neuvolassa, ja perhekerhossa vierailuja tilastoitiin 91 kertaa. Perhevalmennuksia tukiäidit pitivät 37 kertaa. Imetystukiryhmille myönnettiin 75 euron tuki toimintaan. Tämän rahan sai kuitteja vastaan. Yhdistys suositteli tukiäitejä käyttämään rahat virkistäytymiseen, kuten tapaamiseen, keskusteluun ja toiminnan suunnitteluun. Eri puolilla Suomea tukiäidit tapasivat tämän avustuksen myötä toisiaan. Vaihtoehtona rahalle pystyi valitsemaan materiaalipaketin, johon kuului Duodecimin kustantama Deufelin ja Montosen Onnistunut imetys -kirja sekä Kätilöliitolta vuoden 2011 alussa ilmestyvä DVD. Paikallisten ryhmien vetäjien tapaamisten lisäksi avustettiin kahta vantaalaisten ryhmänvetäjien organisoimaa alueellista tukiäititapaamista, jotka järjestettiin Keravalla Untolan toimintakeskuksessa. Nämä tapaamiset oli suunnattu kaikille Uudellamaalla asuville tukiäideille. Tukiäideille järjestettiin myös valtakunnallinen tapaaminen ja toimintapäivä syyskokouksen yhteydessä Jyväskylässä. Tapaamisessa kerrottiin kokemuksia imetystuesta eri puolilta Suomea. Toimintapäivässä visioitiin yhdistyksen viisivuotisstrategiaa. Helsingin seudun tukiäitien ja laktivistien aktivoimispäivä järjestettiin isäinpäivän aattona. Pikkujoulut ja talkoopuuhaa oli toimistolla Joulumuistamisena aktiiveille lähetettiin imettävä äiti ja vauva paperinukkeina, sekä hamuiluaukeama kaksipäiväisen Lyydian nälkäviesteistä. Lahjat toteutti graafikko Riikka Käkelä- Rantalainen. Koulutus Imetystiedon peruskursseja järjestettiin vuoden aikana Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Oulussa ja Seinäjoella. Kurssin suoritti yhteensä 37 naista. Imetystukiäitikurssi järjestettiin Helsingissä. Kurssille osallistui 11 naista. Kouluttajan kesäpäivä järjestettiin perustietokurssin nykyisille ja uusille kouluttajille Tampereella heinäkuussa. Päivään osallistui 9 naista. Kesällä käynnistettiin koulutuksen kehittämistyöryhmä. Työryhmä pohtii kouluttajavalintakriteerejä ja kurssiuudistuksia. Työryhmä päätti, että perus- ja imetystukiäitikursseja täydentämään tarvitaan matalan kynnyksen lyhytkurssi ja tukiäideille täydennyskoulutuksia. Työryhmä totesi, että laktivistit kaipaavat omaa koulutusta. Sellaista päätettiin kehittää Joensuun paikallistoiminnan kurssin pilotoinnin pohjalta. Työryhmän jäseninä aloittivat Liisa Ansio, Nina Backman, Leena Pikkumäki ja Jaana Reinikka. Reinikan tilalle tuli Karoliina Palmu-Hietanen lokakuussa. RAY:n lähettämään laajaan koulutusselvitykseen vastattiin syyskuussa. Tiimiin osallistuivat hallitus, työntekijät ja koulutuksen kehittämistyöryhmä. Imetystukiäitien ohjaus ja tukeminen Vertaistuen voima läpäisi teemana koko vuoden. Tukiäidit tarvitsevat tukea toisiltaan. Samalla tavalla kuin imetystuki on äitilähtöistä, myös tukiäitien tukea kehitettiin tukiäitilähtöiseksi. 4 /6

5 Työryhmissä, nettikyselyillä, tapaamisissa ja kontakteissa sekä Maitolaiturin tukiäitialueella kysyttiin tukiäideiltä itseltään toiveita ja näkemyksiä. Tapaamisten ja jatkokoulutusten tarve toistui keskusteluissa. Myös tukimateriaalia ja koostetta netin tärkeimmistä imetystietolähteistä toivottiin. Työryhmät ottivat nämä toiveet huomioon tavoitteissaan ja toiminnassaan. Tukiäidin opas päivitettiin. Jaana Reinikka ja Marika Viita uudistivat jo olemassa olleen aineiston. Tämän pohjalta opas päätettiin laajentaa aineistoksi, joka tukisi entistä laajemmin paikallisten ryhmien toimintaa ja ottaisi huomioon imetystuen kaikki kanavat. Oppaaseen kirjoitettiin myös ohjeistuksia erilaisia kriisitilanteita varten. Oppaan tavoitteeksi määriteltiin tukiäitien yhteisöllisyyden ja keskinäisen tuen vahvistaminen. Tukiäideillä on toisensa ja yhdistyksen tuki takanaan. Paikallisen toiminnan ja valtakunnallisen imetyksen edistämisen tukiaineistosta kasvoi Laktivistin opas, jossa kerrotaan mm. talkoista ja yhteisestä ideoinnista, tiedottamisesta, vaikuttamisesta ja varainhankinnasta. Oppaiden yhteensä noin 80-sivuisen käsikirjoituksen laati vertaistukipäällikkö Leena Pikkumäki. Tekstejä kommentoivat hallitus ja vapaaehtoiset koelukijat. Yhdistyksen arvojen ja omien eettisten periaatteiden todettiin olevan linjassa Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnan PuhEet-periaatteiden kanssa. Tukiäidin opas kytkettiin PuhEet-prosessiin tuomalla siinä tukiäitien tiedoksi PuhEetperiaatteet. Kun vapaaehtoiset tuntevat PuhEet-periaatteet, yhdistys voi hakea PuhEet-jäsenyyttä. Vapaaehtoistyö imetystukiäitinä on aktiivisten naisten tapa ylläpitää ja vahvistaa työelämätaitoja perhevapaa-aikana. Yhä useampi vapaaehtoinen pyytää aktiivisuustodistuksia vapaaehtoistyöstään. Aiemmin pöytäkirjojen liitteisiin yms. tiedostoihin kerättyjen tietojen yhteen kokoamiseksi käynnistettiin työ Imetyksen tuki ry:n imetystukiäitirekisterin kokoamiseksi. Sen tietosuojaseloste hyväksyttiin hallituksen kokouksessa Vuoden aikana tehtiin suunnitellun nettisivu-uudistuksen ensimmäinen vaihe. Vanhojen sivujen aineisto syötettiin uudelle alustalle. Kotisivujen visuaalinen ilme ja laajan aineiston rakenne suunniteltiin uudelleen. Kotisivu-uudistusta vetivät Riikka Käkelä-Rantalainen ja Jaana Reinikka. Maitolaiturin uudistustyöryhmä aloitti työskentelyn kesällä. Maitolaituri päätettiin muuttaa uudelle tekniselle alustalle ja sen rakennetta päätettiin selkiyttää. Työryhmään osallistuivat Sirpa Jyväkorpi, Jyrki Kuoppala, Anni Laine, Leena Pikkumäki, Christina Pönkkö, Jaana Reinikka (lokakuuhun saakka) ja Salla Toikka. Uudistuksen päätavoite on luoda Maitolaiturista kohtaamisen ja kokemuksellisen vertaistuen paikka, jossa kävijät viihtyvät vauvaperhe-elämän ja vapaaehtoisuuden eri vaiheissa. Kymmenes askel - äidiltä äidille Imetysviikkoa vietettiin perinteiseen tapaan viikolla 42. The World Alliance for Breastfeeding Action (WABA) oli valinnut vuoden teemaksi Breastfeeding - just ten steps! The baby friendly way eli WHO:n vauvamyönteisyysohjelma, josta Imetyksen tuki ry korosti kymmenettä askelta, imetyksen vertaistukea. Viikon päätapahtuman Imetyspäivän järjestivät Imetyksen tuki ry, Metropolia ammattikorkeakoulun kätilökoulutus ja suun terveydenhuollon koulutusohjelma, Suomen terveydenhoitajaliitto ry, Suomen kätilöliitto ry ja Suomen vauvamyönteisyyskouluttajat ry. Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula lähetti päivään videotervehdyksen. Avauspuheen piti kansanedustaja Janina Andersson aiheenaan Imetyspolitiikan kymmenen askelta. Päivässä julkistettiin yhdistyksen tunnuspalkinto, Vuoden Ritva, jonka sai ensimmäisenä Ritva Kuusisto ansioistaan imetyksen ja vauvamyönteisyysohjelman edistäjänä. Imetyspäivää juhlittiin myös muualla. Oulun yliopistollisessa sairaalassa, jossa tukiäiti Saara Leppälä piti Imetyksen tuen puheenvuoron. Porvoossa imetystukiäidit jakoivat imetysviikolla synnyttäneille äideille ruusuja ja yhdistyksen kortteja. Satakunnan Kätilöyhdistys yhteistyössä Satakunnan Keskussairaalan synnytysyksikön kanssa tarjosi jalanjälkiprintin imetysviikolla syntyneiden vauvojen toisesta jalasta. Jalanjäljistä koottiin myös taideteos kaikkien nähtäville sairaalaan. Joensuussa järjestettiin julki-imetystapahtuma kauppakeskus Iso Myyssä yhteistyössä 5 /6

6 Liekku ry:n kanssa. Laktivismia eli imetyksen edistämistä Hoitotyön tutkimuskeskus julkaisi hoitotyön suosituksen Raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen äidin sekä perheen imetysohjaus, johon yhdistys oli antanut oman lausuntonsa. Lausunnossa keskityttiin vertaistuen näkökulmaan ja kommentoitiin suositusta niiltä osin, joihin yhdistys katsoi voivansa ottaa kantaa. Hoitotyön suositus vahvistaa ammatillisen imetysohjauksen ja imetyksen vertaistuen yhteistyötä. Yhdistys laati sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä lausunnon asetusluonnokseen imeväisten ja pikkulasten ruokintaa koskevasta kaupallisesta tiedotusaineistosta. Tapahtumia vuoden aikana: Hämeenlinnalaiset opiskelijat järjestivät vauvojen kyselytunnin, jossa paikalla oli paikallisia päättäjiä ja äitejä. Yhdistys rahoitti tilaisuuden kahvituksen. Vapaaehtoistoimintaa esittelevillä Menu-messuilla Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla jaoimme koulutuskalenteria. Laktivistitapaamisia järjestettiin syyskokouksen yhteydessä Jyväskylässä ja Helsingissä Perhekeskus Ruusulassa. Vuoden tiedotteet: Tammikuussa 2010 yhdistys kommentoi allergiauutisointia. Huhtikuussa julkaistiin perhevapaakannanotto. Äitienpäiväkirjeellä kiitimme ja kannustimme tukiäitejä ja tukea tarvitsevia äitejä toukokuussa. Kaksplus-lehden numerossa 8/2010 oli Puheenvuoro-sarjassa toiminnanjohtaja Maarit Kuoppalan näkemys perhevapaauudistuksesta sekä imetyksen ja työelämän kohtaamisista. Puheenvuoron aineksia koostettiin Maitolaiturin jäsenalueella, jossa osallistujat keskustelivat aiheesta monipuolisesti ja asiantuntevasti. Imetysviikon aikaan yhdistys lähetti kaksi tiedotetta. Imetysviikon tiedote korosti, että vertaistukea tulee olla saatavilla valmennuksesta vieroitukseen, imetyksen kaikissa vaiheissa. Iloksemme saimme tiedottaa myös, että pitkäaikainen graafikkomme Riikka Käkelä-Rantalainen menestyi European Women's Lobbyn eli Euroopan naisjärjestöjen suurimman kattojärjestön valokuvauskilpailussa "Minun maailmani: Näkemyksiä 2000-luvun feminismistä / My World: Visions of 21st Century Feminism". Kuva on Imetyksen tuki ry:n Vauvojen vaalitentin media-aineistoa vuodelta Yhdistys oli WABA:n ja IBFAN:in jäsen. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Imetyksen edistämisen toimintaohjelman seurantaryhmässä yhdistystä edusti kätilö ja tukiäiti Minna Haataja. Esteetön imetys -projektiin saatiin puoltolausuntoja ja yhteistyösuunnitelmia useilta yhdistyksiltä, mm. Mielenterveyden keskusliitolta, Kynnys ry:ltä ja Kätilöliitolta. Suosituksen kirjoitti myös Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Lokakuussa saimme iloisia uutisia: jälleen kuusi uutta terveydenhuollon ammattilaista on suorittanut IBCLC-tutkinnon. On arvokasta ja myönteistä kehitystä, että imetyksen asiantuntijoita on vähitellen enemmän saatavilla sekä yksittäisten äitien avuksi että kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien imetyskoulutusten vetäjiksi. 6 /6