Toimintasuunnitelma vuodelle 2008

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma vuodelle 2008 Vuosi 2008 on yhdistyksen yhdestoista toimintavuosi. Vuoden teema on Äiti on tärkeä kansainvälisen imetysjärjestö WABA (World Alliance for Breastfeeding Action) teemaa Mother Support: Going for the Gold seuraten. 1. Päämäärät Imetyksen tuki ry:n päämäärä on, että imetys olisi luonteva osa arkea ja imettävä äiti arvostettu osa yhteiskuntaa. Yhteiskunnan on annettava tukensa imetykselle Lapsen oikeuksien sopimuksen 24. artiklan sekä WHO:n, UNICEF:in ja EU:n imetyksen edistämisohjelmien sitouttamana. Tämä edellyttää muutoksia vauvaperheiden saamaan hoitoon ja kohteluun vanhemmuuden kaikissa vaiheissa: Imetysvalmennusta antavat vain asianmukaisen imetysohjaajakoulutuksen (20 h) saaneet henkilöt. Synnytyssairaaloiden koko henkilökunta on saanut asianmukaisen imetysohjaajakoulutuksen. Imetysohjauksen laatu ja turhaan eli ilman lääketieteellistä syytä annetun lisämaidon määrä nostetaan synnytyssairaaloiden hoidon laatumittareiksi. Synnytyksen jälkeen äiti saa ohjausta ja tukea imetysohjaajakoulutuksen saaneelta henkilöltä. Tuki on äiti- ja perhelähtöistä ja huomioi perheen valinnat riippumatta siitä, haluaako äiti imettää vai ei. Imetyksen erityistilanteissa (vauvan paino ei nouse, normaalista poikkeava synnytys, äidin tai lapsen sairastuminen, keskos- ja monikkosynnytykset yms.) sekä äidin että terveydenhuollon ammattilaisten ulottuvilla tulee olla ammattitaitoinen imetyskeskus. Lähin tällainen on Tukholmassa (Karolinska Universitetssjukhuset 2007). 1 Imetyksen vertaistuki täytyy saada jokaisen äidin ulottuville. Imetystukityö tunnustetaan tärkeäksi osaksi perheille kuuluvia terveyspalveluita Euroopan komission ja WHO:n imetyksenedistämisohjelmissa, ja valtioita kehoitetaan tukemaan tällaista toimintaa. Ohjelmiin kuuluvat sekä äidiltääidille -tuki (mother-to-mother M2M) että koulutettujen vertaistukijoiden (peer councellors) antama tuki. Imetyksen tuki ry:n näkyvimmät tukimuodot ovat peer counsellor -tasoista koulutettujen vertaistukijoiden toimintaa. Nykytilanne, jossa vain 32 % neuvolaterveydenhoitajista on saanut imetysohjaajakoulutuksen (20 h)(stm 2005:22), ei riitä turvaamaan äitien saaman neuvonnan ja ohjauksen laatua. Myös aivan liian harvoissa synnytyssairaaloissa on minkäänlaista yhtenäistä imetyksen tukemisen toimintaohjelmaa, johon henkilöstö olisi sitoutettu. Monet neuvolat ja jopa lapsivuodeosastot ohjaavat äidit ammattiapua vaativissa vauvan ravitsemus- ja imetyskysymyksissä yhdistyksemme vertaistukipalvelujen pariin. Suunta on käännettävä päinvastoin: vertaistukijoille kuuluu myötäeläminen ja vanhemmuuden vahvistaminen perheen uudessa elämäntilanteessa. Ammattilaisten on

2 otettava hoitovastuu vaikeista ja erityistietoa vaativista imetyskysymyksistä. Ammattiapua vaativia puheluita oli 12 % vuonna 2006 Imetystukipuhelimen vastatuista puheluista (Honkanen 2007). Näistä soittajista suuri osa kertoo saaneensa numeron ja soittokehotuksen neuvolasta. Yhdistyksen tavoitteena on toimia aktiivisesti siten, että jokainen suomalainen perhe saa asianmukaista ohjausta ja tukea imetykseen ja vauvan ruokintaan. 2. Tavoitteet Yhdistyksen tavoitteena on osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja sellaisiin työryhmiin, joissa suunnitellaan vauvaperheiden saaman hoidon ja kohtelun laatuun liittyviä ratkaisuja. Näitä ovat mm. terveydenhuollon ammattilaisten saama perus- ja täydennyskoulutus sekä synnytyssairaala- ja neuvolatyötä arvioivat ja suunnittelevat työryhmät. Yhdistyksen tavoitteena on luoda rakenteet, joiden avulla imetyksen vertaistuki on jokaisen sitä haluavan äidin ulottuvilla. Tämä edellyttää riittävää koulutusta, työnohjausta ja virkistäytymistä imetystukiäideille ja vertaistuen tukitoimia tekeville vapaaehtoisille. Imetyksen kuumalinja -projektissa kehitetään vertaistukityötä, mutta yhdistyksen rakenteiden ja vertaistuen tukitoimien kehittämiseen yhdistyksellä ei vielä ole rahoitusta. Yhdistys on vuosia toiminut esimerkkinä siitä, miten äitiys ja aktiivisuus voidaan yhdistää luontevasti: myös pienten lasten äidit voivat osallistua aktiivisesti vertaistukityöhön ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Yhdistyksen konkreettisena pitkäntähtäimen tavoitteena on saada Imetystalo. Imetystalo on imetystiedon keskus, jossa kohtaavat äidit, vertaistukijat, terveydenhuollon ammattilaiset, vauvaperheiden ja imetyksen edunvalvojat. Sen kautta ammattilaiset saavat suoraa palautetta äideiltä ja vertaistukijoilta äitien saamasta hoidosta ja kohtelusta. Imetystaloon rakennetaan arvostettu imetysalan kirjasto ja tietopalvelu, josta päättäjät, oppilaitosten opiskelijat, tutkijat ja muut kiinnostuneet voivat lainata aineistoja. Imetystalossa on tilaa vertaistukiryhmille, vertaisten ja muiden vapaaehtoisten työnohjaukselle ja vapaaehtoisten mukana olevien isompien lasten lapsiparkille. Imetystalossa on työtilat yhdistyksen työntekijöille. Sieltä voidaan vuokrata vastaanottotiloja imetykseen perehtyneille yleis-, lasten- ja naistentautien lääkäreille sekä imetysohjaajille. Tavoitteiden saavuttamiseksi yhdistys vuonna 2008: kehittää organisaatiota - selkeyttämällä yhdistyksen toimintakulttuuria ja tehostamalla yhdistyksen toimintaa. Kehittämistyöhön sitoutuvat sekä työntekijät projektiensa kautta että vuosikokouksessa valittava hallitus muiden yhdistyksessä toimivien vapaaehtoisten tuella. - huolehtimalla Imetystukipuhelimen toiminnan laadusta ja vakiinnuttamisesta 2 - kehittämällä Imetyksen kuumalinja -projektissa Imetystukipuhelimen perusrakenteita Maanlaajuisen maitopiirin ja vuoden 2007 viitoittamaan suuntaan. - ylläpitämällä ja kehittämällä Imetystukipuhelinta ja muita imetystuen vertaistukipalveluita Imetyksen kuumalinja tukea perheille, tietoa päättäjille -projektissa kiinnittäen erityistä huomiota vertaistukihenkilöiden työnohjaukseen ja virkistymiseen sekä näihin osallistumisen edellytysten turvaamiseen (mm. matkakulujen korvaaminen pitkämatkalaisille). - vahvistamalla yhdistyksen edunvalvontajärjestöluonnetta käynnistämällä opintopiirin imetyksen yhteiskunnalliseen asemaan ja asenteisiin vaikuttamiseksi. luo jatkuvuutta ja tekee imetystä näkyväksi - tekemällä Maitotaito-imetysvalmennuspakettia Sosiaali- ja terveysministeriön Terveyden edistämisen keskuksen rahoittaman Imetyksen turvaverkko ja tietopaketti -projektin turvin vuosina suunnittelemalla imetyksen vertaistukijoiden koulutusta Imetyksen turvaverkko ja tietopaketti - projektissa

3 - tuomalla julkiseen keskusteluun tietoa imetyksen kansanterveydellisestä merkityksestä sekä imeväisten ja imettävien äitien tarpeista. Väestötasolla korostamme imetyksen kiistattomia terveysetuja myös länsimaissa. Näitä ovat mm. ylipainosairauksien, diabeteksen ja rintasyövän ehkäisy. Aktivoi jäsenistöään - tarjoamalla uusia osallistumismuotoja perhevapaita viettäville aktiivisille äideille yhdistyksen vapaaehtoistoiminnassa - tiedottamalla ja kertomalla yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa imetykseen vaikuttavista tekijöistä odottaville ja vauvaperheille Imetysviikolla Yhteistyökumppaneita ovat mm. Suomen kätilöliitto ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian kätilökoulutus. - järjestämällä jäsentoimintaa sekä julkaisemalla jäsenille ja yleisölle suunnattua Imetysuutisia-lehteä. 3. Imetystukitoiminta Imetystukea annetaan imetystukiryhmissä, Imetystukipuhelimessa, skypessä, irc-kanava #imetystuella sekä Maitolaituri-webfoorumilla. Lisäksi yksittäisillä tukiäideillä on omia kontaktejaan. Tukikontaktien määrä tilastoidaan ja niiden sisällöstä kerätään tietoa. Imetystukea annetaan sitä kysyville, tuki ei ole sidottu yhdistyksen jäsenyyteen. Imetystuki on maksutonta. Ammattimaista imetysohjausta tarvitsevien Imetystukipuhelujen määrä on kaksinkertaistunut vuodessa. Siksi vertaisten imetystietotaito on pidettävä korkeana ja heitä on tuettava työnohjauksellisin keinoin. Yhdistyksen kouluttamien imetystukiäitien pitää osata tunnistaa ja ennakoida myös vauvan niukasta ravinnonsaannista johtuvia vaaratilanteita. Vuoden 2007 aikana tukitoimintamme piiri on yltänyt myös uusille alueille: niille naisille ja perheille, jotka ovat pettyneet imetyksessään. Imetystuella voi olla annettavaa myös imettämättömille, sillä pettymyksestä puhuminen ja sen syiden ymmärtäminen vapauttaa voimavaroja. Imetystukitoiminnan kehittäminen jatkuu vuonna 2007 alkaneissa projekteissa kahdesta näkökulmasta. Imetyksen kuumalinja -projektissa kehitetään Imetystukipuhelinta ja imetyksen vertaistukitoimintaa Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella. Imetyksen turvaverkko ja tietopaketti -projektissa vaikutetaan imetysvaikeuksia ennaltaehkäisevästi, sillä projektissa toteutetaan uutta imetysvalmennuspakettia odottajille Terveyden edistämisen keskuksen rahoituksella. Yhdistyksen koulutusta uudistetaan vuoden aikana. Puhelinpäivystäjäja imetystukiryhmänvetäjäkoulutukset erotetaan toisistaan. Perustietoa imetyksestä -kurssia kehitetään edelleen. Koulutusta kehitetään osana yhdistyksen projekteja. Imetysilmapiiriin vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi käynnistetään opintopiiri. Kaikille äideille avoimet imetystukiryhmät kokoontuvat pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Kesäkuukausina järjestetään avoimia perhepiknikkejä, kun säännöllisesti kokoontuvat ryhmät lomailevat. Imetystukiryhmät toimivat taloudellisesti itsenäisesti. Yhdistys avustaa aktiivisia ryhmiä sekä rohkaisee paikallisia toimijoita hakemaan kunnilta avustuksia toimintakuluihin. Uusien ryhmien perustamista tuetaan yhdistyksen toimittaman Ryhmänperustamiskansio, opas imetystukiryhmää perustavalle - kansion avulla. Uusien imetystukimuotojen kehittämistä tuetaan. Resurssien sallimissa rajoissa koulutuksen ja tiedotuksen tarpeisiin kootaan kirjastoa ja seurataan imetystä koskevaa tutkimusta sekä alan tapaamisia ulkomailla ja Suomessa. 3

4 4. Tiedotus, vaikuttaminen, yhteistyö Vuoden teema, Äiti on tärkeä on esillä kaikessa tiedottamistoiminnassa. Tiedottamista tapahtuu monella tasolla: jäsenlehdessä ja -kirjeessä, mediatiedottein ajankohtaisista aiheista, suorilla kontakteilla järjestöihin ja poliitikkoihin sekä osallistumalla tapahtumiin, kuten Kätilö- ja Neuvolapäiviin. Yhdistys aikoo parantaa yhteistyötään eri sosiaali- ja terveysalojen toimijoiden kanssa. Imetysviikolla Äiti on tärkeä -teema tuo esiin sen, että imettävät äidit ovat osa aktiivisesti toimivaa yhteiskuntaa. Nainen voi toimia vauvan kanssa ja vauvan ehdoilla sekä kehittää elämänhallinta- ja työelämävalmiuksiaan. Imetys ei ole este. Samalla tuodaan esille imetyksen merkitystä kansanterveyttä edistävänä keinona, että imetyksen sujumiseen on saatavissa apua ja että sen kulkuun voi vaikuttaa. Yhdistyksen toiminta ja palvelut tulevat tutummiksi kohderyhmille. Vuoden teeman kautta etsitään uusia väyliä uusien lapsiperheiden pariin, kuullaan heidän toiveistaan ja odotuksistaan ja kutsutaan mukaan uusia vapaaehtoisia ja toiminnan kehittäjiä. Tämä turvaa yhdistyksen vaikuttamis- ja vertaistukitoiminnan jatkuvuuden. Imetysviikon tapahtumia on suunnitteilla mm. pääkaupunkiseudulla ja Jyväskylässä, Oulussa, Kuopiossa, Kajaanissa ja Kuhmossa. Yhdistys tekee yhteistyötä järjestöjen ja terveydenhuollon tahojen kanssa. Yhdistyksen edustaja tarjoaa näkökulman ja kokemuksen Kansanterveyslaitoksen asettamaan Imetyksen edistämisen asiantuntijatyöryhmään. Yhdistys pyrkii vaikuttamaan myös sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevan neuvolaasetuksen sisältöön imetysohjauksen osalta. 5. Imetyksen edunvalvonta Yhdistyksen tavoitteena on, että kaikissa Suomen sairaanhoitopiireissä noudatettaisiin WHO:n ja Unicefin vauvamyönteisyysohjelmaa ja näyttöön perustuvia hoitokäytäntöjä imetysohjauksessa. Yhdistys haluaa, että EU:n imetyksen edistämisohjelmat otetaan käyttöön Suomessa. Yhdistys pyrkii osallistumaan Sosiaali- ja terveysministeriön imetystä koske-viin hankkeisiin ja seuraa niiden toteutumista aktiivisesti. Yhdistys jatkaa imetyksen suojelun ja edistämisen kannalta aktiivista roolia tuoden julkiseen keskusteluun ja yhteiskunnallisten päättäjien tietoon imetystä sivuavia ongelmia ja näkökulmia. Yhdistys seuraa koko yhteiskunnan tasolla imetysasian edistymistä ja pyrkii vaikuttamaan, että Suomi valtiona aktiivisesti toteuttaisi Lapsen oikeuksien sopimuksen 24. artiklaa. Suomi toimittaa kesällä 2008 uuden selvityksen YK:n Lapsen oikeuksien sopimusta valvovalle komitealle. Yhdistys antaa näkemyksensä erityisesti 24. artiklan toteutumisesta Suomessa ja pyrkii tässä yhteistyöhön Lapsiasiavaltuutetun, Ulkoministeriön ja Lastensuojelun keskusliiton kanssa. Vaikuttamistyön kehittämiseksi yhdistys perustaa opintopiirin otsikolla "IMETYS, YHTEIS- KUNTA, ASENTEET...", jonka kautta kehitetään yhdistyksen yhteiskunnallista toimintaa ja koulutusta. 4

5 6. Kansainväliset yhteydet ja korvikekoodiasiat Yhdistys on IBFAN:in (International Baby Food Action Network) eli kansainvälisen äidinmaidonkorvikkeiden ja vauvanruokien markkinointia ja mainontaa koskevan koodin valvontajärjestön jäsen. Yhdistyksellä on oma IBFAN-yhteyshenkilö, joka yhteistyössä IBFANtyöryhmän kanssa kokoaa Suomen tilanteesta vuosittain raportin ja lähettää sen pääjärjestölle. Työryhmä seuraa aktiivisesti korvikkeiden markkinointia Suomessa ja puuttuu tarvittaessa esiintyviin rikkomuksiin ottamalla yhteyttä valvoviin viranomaisiin. Yhteistyötä tehdään myös yhdistyksen ulkopuolisten korvikekoodin valvonnasta kiinnostuneiden kuluttajien ja Eviran kanssa. Tarpeen mukaan IBFAN-työryhmä laatii myös kannanottoja vuoden aikana esille tuleviin kysymyksiin. 7. Imetyksen tuki ry:n ammattilaistyöryhmä Imetyksen tuki ry:n ammattilaistyöryhmä on imetyksen edistämisestä kiinnostuneiden terveydenhuoltoalan ammattilaisten yhteistyöfoorumi. Ryhmä organisoi opintopiirejä IBCLC-tutkintoa suorittaville. IBCLC, International Board Certified Lactation Consultant, on kansainvälinen, arvostettu tutkinto imetyksen ammattilaisille. Ryhmä tiedottaa WHO-korvikekoodin sisällöstä terveydenhuollon henkilöstölle ja tarttuu koodirikkeisiin terveydenhuollossa napakoin ottein. Tavoitteena on laatia lehtikirjoituksia imetykseen liittyvistä aiheista mm. eri ammattilehtiin. Terveydenhoitajien, kuten myös muidenkin vauvaperheitä kohtaavien ammattilaisten, imetyskoulutuksen taso ja määrä huolestuttavat ammattilaistyöryhmän jäseniä. Ryhmä etsii keinoja vaikuttaa imetyskoulutuksen saatavuuteen ja kattavuuteen. 8. Toiminnan rahoitus Yhdistyksen perustoiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla, lehden ilmoitusmyynnillä ja muilla mahdollisilla avustuksilla tai lahjoituksilla. Espoon ja Helsingin toimintaa kehitetään kaupunkien tarkoitusta varten myöntämillä järjestöavustuksilla. Projektit toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen ja Sosiaali- ja terveysministeriön Terveyden edistämisen keskuksen myöntämillä projektirahoituksilla. 5

6 Yhdistyksen hallitus Yhdistystä johtavat puheenjohtaja ja hallitus yhdistyksen sääntöjen mukaisesti. Yhdistys toimii valtakunnallisesti, ja siten myös hallituksessa on eri alueiden edustajia. Näin varmistetaan, että yhdistys saa tietoa imetysohjauksen kehityksestä eri puolilla maata. Suuri osa hallituskeskustelusta käydään netissä, yhdistyksen Maitolaituri-foorumin suljetulla hallitusalueella. Hallituksen kokouksia järjestetään vuoden aikana kuusi kertaa. Lisäksi järjestetään yksi viikonlopun kestävä kehittämisseminaari yhdessä yhdistyksen työntekijöiden kanssa. Jäsentoiminta Yhdistyksellä oli vuoden 2007 lopulla yhteensä 405 jäsentä, joista kannatusjäseniä 16. Uusia jäseniä vuoden 2007 aikana liittyi 96, joista kannatusjäseniä kuusi. Vuonna 2008 on tarkoituksena edelleen 9. Yhdistystoiminta aktiivisesti rekrytoida uusia jäseniä. Yhdistyksen jäsenet ovat imetystuen antajia ja kehittäjiä, myös tavallisia äitejä. Osa on terveydenhuollon ammattilaisia. Joukossa on myös isiä. Yhdistyksen palvelut ovat myös muiden kuin jäsenten käytettävissä. Yhdistyksen jäsenistä noin kolmannes osallistuu aktiivisesti vapaaehtoistoimintaan: osa vertaistukijoina, osa vertaistukityötä vahvistavia toimintoja tehden. Imetyksen tuki ry:n toimintaan voi osallistua lasten kanssa ja lasten ehdoilla. Vapaaehtoisten panos mitä erilaisimmissa tehtävissä ja työryhmissä on korvaamaton. Vuoden 2007 aikana yhdistyksen tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi on tunnistettu vapaaehtoisista huolehtiminen, ja tähän paneudutaan myös vuonna Yhdistyksessä toimii vapaaehtoisia sekä vertaistukitoiminnassa että erilaisissa vertaistukitoiminnan ja yhdistyksen olemassaolon mahdollistavissa tukitoiminnoissa ja muussa aatteellisessa toiminnassa. Näitä toimintaryhmiä ovat lehtityöryhmä, tiedotustyöryhmä, jäsentoiminnan kehittäjät, uusien äititoimintojen ideoijat ja kehittäjät, yhdistyksen organisaatiota ja sääntöjä kehittävät henkilöt sekä yhdistyksen ammattilaisjäsenet, jotka edistävät imetystä työpaikoillaan, kuten äitiyshuollon parissa. Kymmenen vuoden aikana koulutukset ja virkistäytymiset on järjestetty osallistuvien omalla kustannuksella. Suuret matkakulut ovat monen tukiäidin osallistumisen este, sillä tukiäitejä on eri puolilla maata ja heistä suuri osa liikkuu lastensa kanssa. Tähän yhdistys etsii ratkaisua. Yhdistys lähettää jäsenilleen tarvittaessa jäsenkirjeitä. Imetysuutisia-lehti kahdesti vuodessa on yhdistyksen jäsenetu. Vuonna 2008 yhdistys jatkaa kahta meneillään olevaa projektiaan imetystietouden ja -tuen vahvistamiseksi Suomessa. Yhdistyksen vuonna 2007 alkaneet projektit tiivistetysti: Imetyksen kuumalinja (RAY alkaen 2007) tähtää ennen kaikkea Imetystukipuhelimen toiminnan 10. Projektit vahvistamiseen ja kehittämiseen. Imetystukipuhelin on tae siitä, ettei yhdenkään äidin tarvitse sanoa: "ei ollut ketään keneltä kysyä, eikä ketään kenelle kertoa". Projektin myötä tämän päivän perheiden kokemukset välitetään päättäjille, järjestöille ja terveydenhuollon toimijoille. 6 Imetyksen turvaverkko ja tietopaketti (Tekry alkaen 2007) etsii tavan, jolla imetyksestä kerrotaan ja keskustellaan odottavien perheiden kanssa. Tavoitteena on luoda heille itseluottamusta ja realistisia odotuksia. Projektin toinen tehtävä on kehittää yhdistyksen koulutusta vastaamaan perheiden tarpeita.