Toimintakertomus vuodesta 2011

Transkriptio

1 Toimintakertomus vuodesta 2011 Imetyksen tuki ry:n perustehtävä on yksilöllisen imetyksen tukeminen tarjoamalla laadukasta vertaistukea ja edistämällä imetysmyönteisiä asenteita yhteiskunnassa. Yhdistyksen visio on, että imetys on luonteva osa arkea ja imettävä äiti arvostettu osa yhteiskuntaa. Vision saavuttamiseksi yhdistys organisoi luotettavaa ja laadukasta imetyksen vertaistukea, välittää tutkittua ja ajantasaista tietoa imetyksestä sekä siihen vaikuttavista tekijöistä raskaana oleville ja imettäville äideille ja heidän läheisilleen sekä terveydenhuoltohenkilöstölle ja päättäjille. Yhdistys tuo julkiseen keskusteluun tietoa imetyksen kansanterveydellisestä merkityksestä sekä imeväisten ja imettävien äitien tarpeista. Vuonna 2011 vertaistukijoita koulutettiin ja vertaistukea järjestettiin imetystukiryhmissä, Imetystukipuhelimessa ja Maitolaituri-foorumilla. Imetystukiryhmien väliseen yhteistyöhön kiinnitettiin huomiota ja teemasta järjestettiin ensimmäinen yhteistyöseminaari. Yhdistyksen hallintorakenteiden kehittämistä jatkettiin voimakkaasti. Yhdistyksen ensimmäinen johto- ja taloussääntö hyväksyttiin hallinnon ohjenuoraksi. Imetyksen vertaistukitoimintaa järjestettiin Raha-automaattiyhdistyksen kohdennetulla toiminta-avustuksella. Esteetön imetys Ci -yhteistyöprojekti vuosille käynnistyi RAY:n rahoituksella. RAY tarkasti yhdistyksen toiminnan ja talouden alkuvuodesta 2011 ja arvioi Imetyksen vertaistukitoiminnon maaliskuussa Kesällä YK:n lapsen oikeuksien komitea auditoi Lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) toteutumista Suomessa. International Baby Food Action Network (IBFAN) pyysi yhdistykseltä näkemyksiä LOS 24. artiklan toteutumisesta Suomessa. Imetyksen tuki ry toimitti lausunnon IBFANin kautta YK:lle. Tässä neljännessä auditoinnissa YK antoi myös imetyksen edistämistä koskevia suosituksia Suomen valtiolle. Edellisten vuosien yhteistyösuhteita vahvistettiin, mm. Imetyspäivä järjestettiin perinteiseen tapaan. Vuonna 2011 käynnistyi Aalto yliopiston VirtualCoach-projekti. Esteetön imetys -hankkeeseen luotiin oma verkosto. Vuonna 2011 imetys sai medianäkyvyyttä merkittävästi aiempia vuosia enemmän. Kela poisti äitiyspakkauksesta Imetys yhteisen matkamme alku -oppaan, mistä Imetyksen tuki ry tiedotti ensimmäisenä. Imetysviikon kansainvälinen teema Puhu Imetyksestä sai paljon näkyvyyttä mediassa. 1 Toiminnan periaatteet Imetyksen tuki ry:n tarjoama imetyksen vertaistuki on äitilähtöistä ja sitä toteuttavien tukiäitien näköistä. Imetyksen tuki ry tuo pienten lasten äitien äänen kuuluviin. Imetyksen tuki ry:n toimintakertomus vuodesta /10

2 Yhdistys toimii perheen ehdoilla. Vauva saa olla äidin mukana toiminnassa ja tukiäitien tapaamisiin pyritään järjestämään lastenhoito. Yhdistys tukee paikallista imetystuki- ja laktivistitoimintaa kautta maan ja tarjoaa vertaistukijoille ja imetyksen edistäjille virtuaalisen kohtauspaikan, Maitolaiturin. Yhdistyksen arvoja ovat: Yhteistyö, joka tarkoittaa avoimuutta, keskustelua, verkostoitumista ja hyvän kierrättämistä. Asiantuntijuus, joka on uskottavaa, kiihkotonta, luotettavaa, tietoon ja kokemukseen perustuvaa sekä ajankohtaista. Lapsi ja perhelähtöisyys, joka tarkoittaa lapsentahtista imetystä, yksilöllisyyttä sekä perheen ja valinnanvapauden kunnioittamista. Tukeminen, jonka perustana on kuuntelu, kiireettömyys ja inhimillisyys sekä WHO:n Baby Friendly -ohjelma. Yhdistyksen perusarvoja ovat ilo, lempeys, inhimillisyys ja tunteiden huomioiminen. 2 Yhdistystoiminta Sääntömääräiset jäsenkokoukset järjestettiin Helsingissä ja Jyväskylässä. Molemmissa jäsenkokouksissa hyväksyttiin sääntömuutoksia. Kevätkokouksessa muutettiin yhdistyksen nimenkirjoittajia koskevaa pykälää. Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi muutoksen Syyskokouksessa sääntöjä muutettiin laajemmin. Tärkein muutos on hallituksen jäsenten kauden kasvattaminen kaksivuotiseksi. Samalla joitakin sanamuotoja selkeytettiin. Muutokset ovat rekisteröitävänä PRH:ssa. Kevätkokouksessa käsiteltiin myös yhdistyksen johto- ja taloussääntöä, jota tarkennettiin. 2.1 Hallitus Imetyksen tuki ry:n puheenjohtajana toimi Katriina Pitkäjärvi. Muina hallituksen jäseninä toimivat Liisa Ansio, Tanja Kaipainen, Tanja Koskinen (vpj), Anne Kärki, Kaisa Pikkarainen (sihteeri), Christina Pönkkö ja Kirsi Vanhamaa (rahastonhoitaja). Varajäseninä toimivat Riikka Ikonen ja Sari Peura. Hallituksella oli 16 kokousta vuonna Kokouksista 12 pidettiin Maitolaiturilla. Hallitus tapasi järjestäytymiskokouksessa Espoossa 15.1., kevätkokousviikonloppuna Espoossa 13.3., Jyväskylässä kesätapaamisessa ja syyskokouksen yhteydessä Jyväskylässä Hallinnon kehittäminen Johto- ja taloussäännön päivitykset hyväksyttiin pienin muutoksin kevätkokouksessa. Voimassa oleva johto- ja taloussääntö vietiin jäsenten nähtäväksi Maitolaiturin jäsenalueelle, jossa se jatkossakin on luettavissa. 2.3 Talous Imetyksen tuki ry sai kohdennettua toiminta-avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä imetyksen vertaistukeen ja sen kehittämiseen sekä Ci-projektiavustusta Esteetön imetys - projektiin vuonna Vertaistukikoulutuksiin osallistuvilta perittiin koulutukseen sitouttava kurssimaksu. Vertaistukitoiminnossa tuotettuja Äiti, minulla on nälkä -julisteita myytiin neuvoloille ja synnytyssairaaloille. Imetyksen tuki ry:n toimintakertomus vuodesta /10

3 Yhdistys sai Espoon kaupungilta 500 euron avustuksen espoolaisiin kohdistuvaan toimintaan sekä Porvoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnalta 300 euron avustuksen Porvoon imetystukiryhmän toimintaan ja kehittämiseen. Jäsenlehteä rahoitettiin mainos- ja irtonumeromyynnillä. Yhdistyksen varainhankintatuotteina oli perinteiset Imetysviikon rintanapit, lisäksi nettisivuille myytiin yhtä mainospaikkaa. Yhdistyksen perustajan ja vuoden 2010 Ritvaksi valitun Ritva Kuusiston työnantaja Raittiuden ystävät ry lahjoitti Kuusiston eläköitymismuistamiset Imetyksen tuki ry:lle. Lahjoituksen käytöstä päätetään vuonna Toiminnan kokonaistuotot julkiset avustukset mukaan luettuina olivat ,43 euroa, kokonaiskulut ,58 euroa ja tilikauden tulos 1548,85 euroa ylijäämäinen. Budjetin mukaista alijäämää ei tehty. Raha-automaattiyhdistys teki Imetyksen tuki ry:n toiminnan ja talouden tarkastuksen tammikuussa Tarkastusraportin mukaan avustukset on käytetty avustusehtojen mukaisesti. Yhdistyksen taloushallinto ostettiin Tilitoimisto Leerma Oy:ltä. Tilintarkastuksesta vastasi Jarmo Tähtinen Tilitoimisto Count Deal Oy:stä. 2.4 Toimitilat Imetyksen tuki ry vuokrasi käyttöönsä kaksi toimistohuonetta. Helsingin toimisto vuokrattiin Sexpo Säätiöltä osoitteesta Malminkatu 22 E, Helsinki. Jyväskylän toimisto vuokrattiin Perhehoitoliitto ry:ltä osoitteesta Ilmarisenkatu 17 A, Jyväskylä. Kokousja tapaamistiloja vuokrattiin tarpeen mukaan. 2.5 Henkilöstö ja ulkopuoliset palvelut Imetyksen tuki ry:llä oli yksi kokoaikainen ja kaksi osa-aikaista työntekijää vuonna Toiminnajohtajana (30 h/vk) toimi Maarit Kuoppala. Esteetön imetys -projektia johti vertaistukipäällikkö Leena Pikkumäki. Vertaistukitoiminnan sihteeri (20 h/vk) Liisa Ansio aloitti työnsä Imetyksen tuki ry sai toimistonhoitajaksi Edlira Veijalaisen Espoon järjestöjen yhteisön Sektori-hankkeen kautta alkaen. Imetysuutisia-lehden päätoimittajana toimi Marika Viita asti. Vakinaisen henkilöstön lisäksi yhdistys on palkanut kouluttajia ja lastenhoitajia yhdistyksen tilaisuuksiin. Työntekijöiden työterveyshuolto on ostettu Vantaan työterveys liikelaitokselta ja Jyväskylän seudun työterveydeltä. Työntekijöiden työnohjausta on ostettu Kehityspiikki Oy:ltä. Graafisia palveluita Imetyksen tuki ry:lle tuottivat Nettienkelit ja Grafemi. Tarinapuun tekstien editointi tilattiin Valmiixiviestintäpalvelusta. 2.6 Jäsentoiminta ja Imetysuutisia-lehti Imetyksen tuki ry:llä oli 519 henkilöjäsentä ja 18 kannatusjäsentä Jäsenmaksunsa maksoi 263 jäsentä vuonna Vuoden aikana yhdistykseen liittyi 41 uutta henkilöjäsentä ja 4 kannatusjäsentä. Yhdistyksellä oli 574 jäsentä, joista 551 varsinaista jäsentä ja 23 kannatusjäsentä Imetyksen tuki ry:n toimintakertomus vuodesta /10

4 Jäsenmaksun suuruus oli 15 euroa, ja kannatusjäsenmaksun 30 euroa. Imetyksen tuki ry:n jäsenrekisteri uudistettiin vuonna Imetyksen tuki ry:n jäsenten jäsenedut tarkistettiin ja päivitettiin kesällä Jäsenetukäytäntö ohjeistettiin. Jäsenedut löytyvät yhdistyksen nettisivuilta. Vuoden aikana sähköpostiosoitteensa jäsenrekisteriin ilmoittaneille jäsenille lähetettiin kuusi sähköistä Itunen-uutiskirjettä. Lisäksi lähetettiin kaksi jäsenkirjettä, ensimmäinen helmikuussa ja toinen lokakuussa. Jäsenmaksunsa makseneet jäsenet saivat myös vuoden aikana ilmestyneet Imetysuutisia-lehden numerot. Imetysuutisia-lehdestä ilmestyi kaksi numeroa. Numeroiden teemat olivat Imetys, matkustus ja kantaminen kesäkuussa sekä Puhu imetyksestä lokakuussa. Lehdet toimitti noin kymmenen vapaaehtoisen jäsenen työryhmä. Päätoimittajana toimi Marika Viita ja toimitussihteerinä Jaana Reinikka, taittajana Riikka Käkelä-Rantalainen, joka uudisti lehden ulkoasua. Lehden toimituksen ja yhdistyksen hallinnon edustajista koostunut Lehden tukiryhmä piti vuoden aikana kolme skype-palaveria. Maitolaiturin jäsenalueella keskusteltiin vilkkaasti kautta vuoden. 3 Imetyksen vertaistuki Imetyksen tuen tarjoaman koulutetun vertaistuen muotoja ovat imetystukiryhmät ja tukiäitien antama vertaistuki, imetyksen vertaisvalmennus, Imetystukipuhelin sekä Internetin vertaistukipalvelut. Imetystukiäitien vapaaehtoistyötä tuetaan koulutuksissa ja seminaareissa sekä tukiäitien tapaamisissa. Tukiäidin aarrearkku Maitolaiturilla on tukiäitien vertaisfoorumi tapaamisten välillä. Imetyksen vertaistuki tavoittaa suhteellisen pienen osan vuosittain synnyttävistä naisista. Toisaalta vertaistuki laajenee usein tukea saaneen äidin koko elämän piiriin. Äidit jakavat tietojaan ja kokemuksiaan toisille äideille ja voimaantuvat omassa imetyksessään niin, että yhä useampi äiti voi lopettaa imetyksen tyytyväisenä imetystaipaleeseensa. 3.1 Imetystukiryhmät ja tukiäitien antama vertaistuki Imetystukiryhmien ja imetystukiäitien keskinäisen verkoston vahvistaminen oli yksi vuoden 2011 päätavoitteista. Elokuussa järjestettiin Tampereella imetystukiryhmien yhteistyöseminaari (ks. tarkemmin Seminaarit ja muut tapaamiset). Imetystukiryhmien kävijätietoja ja muita tukikontakteja ilmoitti 22 ryhmää. Nämä ryhmät olivat kokoontuneet 238 kertaa. Aikuisia kävijöitä ryhmissä kirjattiin 1481 aikuista ja lapsia 1191, joista 114 oli alle kuusiviikkoisia. Aikuisista äidin puolisoita tai tukihenkilöitä oli 21. Äitien, vauvojen ja puolisoiden lisäksi ryhmissä kävi odottavia äitejä, terveydenhoitajia, terveydenhoitaja- ja kätilöopiskelijoita ja asiantuntijavieraita, jotka alustivat illan keskustelua. Tukiäitien suoria tukikontakteja ilmoitti tänä vuonna 35 tukiäitiä (vrt. 65 tukiäitiä v. 2010). Tukiäidit ovat antaneet imetystukea sähköpostilla 270 kertaa, puhelimella 270 kertaa, tekstiviestinä 287 kertaa ja kotikäynteillä 76 kertaa. Sairaalan lapsivuodeosastolla tukiäidit vierailivat 48 kertaa. Lisäksi jokainen tilastonsa ilmoittanut ryhmä oli osallistunut paikallisiin tapahtumiin, kuten esimerkiksi messuihin, kirpputoreihin ja lapsiperheiden tapahtumiin. Useimmat ryhmät tekivät tiivistä yhteistyötä neuvoloiden kanssa. Myös perhekerhot ja perhekahvilat olivat tavallisia vierailupaikkoja. Imetyksen tuki ry:n toimintakertomus vuodesta /10

5 Tärkeimpiä alueellisia yhteistyökumppaneita ovat neuvolat, oman alueen synnytyssairaala, Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisyhdistykset ja seurakuntien lapsityö. 3.2 Imetystukipuhelin Imetystukipuhelin tekee imetystuesta aidosti maanlaajuista ja helposti tavoitettavaa. Imetystukipuhelin päivysti tänä vuonna 3 tai 4 päivänä viikossa, useammin kuin yksikään ryhmä voi kokoontua. Imetystukipuhelin antaa eri puolilla Suomea asuville tukiäideille mahdollisuuden antaa imetystukea omasta kodista käsin. Imetystukipuhelimeen soitettiin 6656 puhelua, joista vastattiin 564 puheluun. Puhelimessa päivysti 38 päivystäjää. Imetystukipuhelimeen vastattujen puheluiden määrä ei ollut vuonna 2011 yhtä suuri kuin edellisinä vuosina. Tähän reagoitiin arvioimalla toimintaa, lisäämällä tukiäideille tarjottavaa tukea sekä ideoimalla yhdessä vapaaehtoisten kanssa tukitoimia, toiminnan tehostamista ja seurantaa. Vastattujen puhelujen määrä kasvoi näiden tukitoimien myötä. Imetystukipuhelimen soittajista suurin osa oli äitejä, jotka soittivat omasta aloitteestaan. Tavallisimmin soittajalla oli alle puolivuotias vauva ja puhelu käsitteli imetyksen ja vanhemmuuden tukemista. Suurimmassa osassa puheluita päivystäjät arvioivat äitien mielialan huomattavasti paremmaksi puhelun lopussa kuin se oli ollut puhelun alkaessa. 3.3 Maitolaiturin vertaistukikeskustelu Maitolaituri on nettikohtaamispaikka, josta on helppo saada vertaistukea imetyksen eri vaiheessa, äitinä, tukiäitinä ja laktivistina. Keskustelufoorumilla voi tutustua ja osallistua vapaaehtoistyöhön. Jäsenalueella on mahdollisuus keskustella yhdistyksen toiminnasta. Äitejä varten Maitolaiturilla on avoin vertaistukialue, jonne voivat kirjoittaa rekisteröityneet käyttäjät. Maitolaiturin vertaistukialueelle kirjoitettiin 445 keskustelunavaukseen yhteensä 2505 viestiä vuonna Nämä vertaistukikeskustelut ovat avoimesti kaikkien luettavissa. Suosituimpia vertaistukialueita olivat Alle puolivuotiaan imetys 162 keskustelun aloituksella, 1003 vastauksella ja lukukerralla sekä Imetys muun ruuan ohella 78 keskustelun aloituksella, 366 vastauksella ja lukukerralla. Lukukertojen ja kirjoitettujen viestien suhdetta tarkastelemalla voidaan päätellä, että Maitolaituri tarjoaa runsaasti vertaistukea myös sellaisille äideille, jotka eivät itse kirjoita viestejä Maitolaiturille, mutta käyvät lukemassa muiden kirjoittamia viestejä. Maitolaiturin jäsenalueella on erilaisia ryhmiä yhdistys- ja jäsentoimintaa varten. Tukiäidin aarrearkku on vertaistukijoiden yhteistyöfoorumi, jossa tukiäidit saavat ohjausta ja tukea toisilta vertaistukijoilta ja yhdistyksen työntekijöiltä sekä jakavat kokemuksia vertaistukityöstä. Maitolaiturin rakenne uudistettiin vuonna Uudistusta koordinoivat Salla Toikka, Christina Pönkkö ja Leena Pikkumäki Imetyksen vertaisvalmennukset Imetyksen edistämisen toimintaohjelman vakiintuessa osaksi kuntien ja sairaanhoitopiirien toimintaa useat neuvolat ovat innostuneet kehittämään yhteistyötä imetystukiäitien kanssa. Imetysvalmennukset olivat keskeinen yhteistyön muoto. Kunnat tarjosivat näitä erityisesti esikoistaan odottaville perheille. Tukiäitien pitämissä valmennuksissa näkökulmana oli äiti- ja vauvalähtöinen imetys, jossa keskeistä on vauvan viesteihin vastaaminen ja imetys osana tavallista vauva-arkea. Imetyksen tuki ry:n toimintakertomus vuodesta /10

6 Tukiäidit pitivät valmennuksia esimerkiksi Jyväskylässä, Mäntsälässä, Vantaalla, Raahessa, Jalasjärvellä ja Lapualla. Yhteensä imetystukiryhmät ovat osallistuneet 49 imetysvalmennuksen pitämiseen. Lisäksi useissa ryhmissä suunnattiin odottajille imetysvalmennuspainotteisia iltoja 2-4 kertaa vuodessa. 3.5 Koulutus Imetyksen tuki ry järjestää koulutuksia äideille ja muille kiinnostuneille sekä tukiäideille. Koulutuksilla on tärkeä osa tukiäitien tukemisessa, toiminnan arvioinnissa ja imetystuen kehittämisessä Vertaistukikoulutus Imetystiedon peruskursseja järjestettiin vuoden aikana Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Keravalla ja Tampereella. Lisäksi järjestettiin yksi Imetystiedon peruskurssi nettityöskentelynä. Muutamat tukiäidiksi aikovat suorittivat tukiäitikurssin tenttimällä. Imetystukiäitikursseja järjestettiin Helsingissä, Jyväskylässä, Tampereella ja Oulussa. Osa kurssilaisista valmistui vuoden 2011 aikana, osan harjoittelu jatkuu vielä vuoden 2012 alussa. Imetystiedon peruskurssin suoritti yhteensä 42 naista, joista 8 suoritti kurssin nettisovelluksen ja kolme tentti kurssin. Tukiäitikursseille osallistui 23 naista, joista valmistui vuoden loppuun menessä 10, muiden suoritukset valmistuvat vuoden 2012 aikana kurssisuunnitelmien mukaisesti Kouluttajien koulutus Myös vapaaehtoiskouluttajille järjestettiin koulutusta ja virkistystä. Kouluttajien kesäpäivä järjestettiin Tampereella kesäkuussa. Kesäpäivä oli virkistys- ja koulutuspäivä, johon oli kutsuttu alustaksi ProMaman toiminnanjohtaja Ritva Passiniemi. Vanhoille ja uusille kouluttajille järjestettiin koulutusviikonloppu syyskuussa. Viikonlopun tavoitteena oli kursseihin ja kouluttamiseen perehtyminen sekä koulutusten arviointi kouluttajien ja kurssilaisten näkökumista. Koulutuksessa oli myös Muodonmuutos-työpaja, jonka ohjasi Noora Askinen. Työpajan yhteydessä pohdittiin monimuotoisia ja monipuolisia metodeita käsitellä imetystä koulutuksissa. Kouluttajien koulutuksessa kerättyä palautetta käytetään koulutusten kehittämiseen. Koulutuksen aikana lapsille oli omaa ohjelmaa. Kouluttajien koulutuksiin osallistui yhteensä 17 tukiäitiä, joista 9 osallistui kouluttajien kesäpäivään ja 8 kouluttajien koulutusviikonloppuun, lisäksi koulutuksiin osallistui 11 lasta Täydennyskoulutus Tukiäidit toivovat vuosittain täydennyskoulutusta. Tänä vuonna täydennyskoulutusta tarjottiin tukiäititapaamisissa ja muiden koulutusten yhteydessä. (Ks. Seminaarit ja muut tapaamiset sekä Puhu imetyksestä -imetysviikko.) Tukiäidit osallistuivat myös omilla paikkakunnillaan järjestettyihin yhdistysten, sairaanhoitopiirien tai ammattikorkeakoulujen imetysaiheisiin koulutuksiin sekä asiantuntijavieraina että koulutettavina. Imetyksen tuki ry:n toimintakertomus vuodesta /10

7 3.6 Seminaarit ja muut tapaamiset Vuonna 2011 tavoite oli lisätä tukiäitien välisiä kontakteja. Tätä tavoitetta toteutettiin järjestämällä tukiäitien tapaamisia jäsenkokousten yhteydessä sekä kutsumalla imetystukiryhmien ohjaajia elokuussa Tampereella pidettyyn yhteistyöseminaariin. Ryhmien yhteistyöseminaarissa arvioitiin imetystukityön eri muotoja laajasti ja kriittisesti. Seminaarin innostuneessa tunnelmassa vahvistui yhteinen perustehtävä ja saatiin hyviä eväitä toiminnan kehittämiseen. Yhdistyksen kevätkokouksen yhteydessä oli tukiäititapaaminen, jossa aihetta alusti vuoden 2010 Ritvaksi valittu Ritva Kuusisto. Tapaamisen teema oli Jokainen perhe on monikulttuurinen. Alustuksessa pohdittiin, kuinka äiti voi voimaantua omassa imetyksessään kohtaamaan pelkonsa ja löytämään ilon ja tyytyväisyyden. Syyskokouksen yhteydessä oli tukiäititapaaminen, jonka teema oli Viestintä imetystukityön tukena. Jäsenkokouksen jälkeisenä päivänä järjestettiin tukiäideille Esteetön imetys -projektin pilotointina yhdistyksen ensimmäinen Oma imetys -koulutuspäivä. Ks. Esteetön imetys - projekti. Lisäksi järjestettiin kaksipäiväinen kouluttajien koulutus, joka järjestettiin Jyväskylässä (ks Kouluttajien koulutus). Valtakunnallisia tapaamisia ja seminaareja järjestettiin viisi, joihin osallistui yhteensä 82 tukiäitiä ja 47 lasta. 4 Laktivismia eli imetyksen edistämistä Imetyksen vertaistuen toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina. Suurimmat muutokset koskevat imetyksestä julkaistun tiedon määrää, laatua ja jakelua sekä tapaa, jolla äitien on lupa puhua imetyksestään. Imetyksen tuki ry sai vuonna 2011 resursseja vaikuttaa imetyksen edistämiseen, ks. Esteetön imetys -projekti. 4.1 Puhu imetyksestä -imetysviikko Imetysviikkoa vietettiin perinteiseen tapaan viikolla 42. The World Alliance for Breastfeeding Action (WABA) oli valinnut vuoden teemaksi Talk to me! Breastfeeding - a 3D Experience. Teema suomennettiin ytimekkäästi Puhu imetyksestä. Viikon päätapahtuman Imetyspäivän järjestivät yhteistyössä Imetyksen tuki ry, Metropolia ammattikorkeakoulun kätilökoulutus, Suomen kätilöliitto ry ja Suomen vauvamyönteisyyskouluttajat ry Helsingissä. Imetyksen tuki ry:n vapaaehtoiset kirjoittivat tiedotteen Imetysviikosta. Tiedote sai julkisuutta, ja Imetysviikko näkyi ja kuului mediassa sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Imetyksen tuen työntekijöitä ja vapaaehtoisia haastateltiin mm. useisiin Yleisradion ohjelmiin eri kanavilla, Radio Deihin ja useisiin paikallisiin lehtiin ja radioihin. Vuoden Ritvaksi 2011 valittiin kätilö, IBCLC, imetyskoordinaattori ja yhdistyksen aikaisempi puheenjohtaja Katja Koskinen. Yhdistys kiinnitti valinnalla huomiota Katja Koskisen tapaan puhua imetyksestä niin, että vauvaperheitä hoitavien ammattilaisten imetysohjauspuhe ja imetystukiäitien vertaispuhe täydentävät toisiaan. Koskinen on korostanut äitien ja vauvojen kuuntelemista ja huomioon ottamista lämpimällä ja monitasoisella tavalla. Imetysviikolla käynnistyi Kuvita imetys -kilpailu, jonka avulla yhdistys hakee monipuolista ja uutta kuvallista ilmaisua imetykselle. Kilpailuaika päättyy tammikuussa Imetystukiryhmät järjestivät paikallisia tapahtumia mm. Lahdessa, Joensuussa, Jyväskylässä, Porvoossa ja Seinäjoella. Imetyksen tuki ry:n toimintakertomus vuodesta /10

8 4.2 Imetyksen politiikkaa Eduskuntavaalit olivat maaliskuussa Imetyksen tuki ry kysyi nettisivujensa vaalikoneella ehdokkaiden näkemyksiä mm. imetyksen todellisuudesta ja Lapsen oikeuksien sopimuksen 24 artiklan toteutumisesta Suomessa. Vaalikoneeseen vastasi 117 ehdokasta. Kysely aktivoi yhdistyksen jäseniä keskustelemaan imetykseen liittyvistä poliittisista kysymyksistä ehdokkaiden kanssa. YK:n lapsen oikeuksien komitea auditoi Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista Suomessa keväällä Yhdistys antoi IBFANin pyynnöstä kansalaisjärjestönäkökulmasta lähestyvän raportin imetyksestä Suomessa. YK:n komitea antoi Suomen valtiolle suosituksia myös imetyksen edistämisestä. Komitea kiitti imetyksen edistämisen kansallista toimintaohjelmaa, mutta esitti huolen imetyksen vähäisyydestä. On suuri vahinko, että suurin osa imetystiedosta on vain netissä. Valtion tulisi komitean suositusten mukaan vahvistaa imetyksestä tiedottamista ja imetyskoulutusta, mukaan lukien imetysvalmennukset. Perheille tulisi tarjota helposti saatavaa tietoa imetyksen eduista ja korvikeruokinnan haitoista. Yhdistys oli Naisjärjestöjen keskusliitto ry:n, Kultti ry:n, WABA:n ja IBFAN:in jäsen. 5 Esteetön imetys -projekti RAY:n rahoittaman Esteetön imetys -projektin perustehtävä on tunnistaa imetyksen esteet ja vaikuttaa niihin yhdistysyhteistyön avulla. Projektin käynnistymisvuonna laadittiin kolmivuotinen tarkka tavoitesuunnitelma ja sen työvälineitä. Kevätkaudella projektin puitteissa reagoitiin myös ajankohtaiseen imetyksen esteeseen. Projekti tuo yhteen erilaisia potilas- ja perhejärjestöjä imetystä edistämään. Tutustumisvaiheen tavallinen kysymys kuului: tiedättekös te, että imetys ei kaikilla vain onnistu. Imetys ja imetystuki nähdään normina, joka vaatii kaikkia äitejä sopeutumaan samaan imetyssuositusten muottiin. Imetyksen vertaistuki on yksilöllistä ja äitilähtöistä, ja Imetyksen tuki ry tietää, että tarinoita on yhtä monta kuin äitejä vauvoineen. 5.1 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Esteetön imetys -projektissa Imetyksen tuki ry tiedotti Kelan äitiyspakkauksen sisällön muutoksesta ensimmäisenä. Kela poisti äitiyspakkauksesta Suomen kätilöliitto ry:n tuottaman Imetys Yhteisen matkamme alku -imetysvihkosen. Imetyksen tuki ry:n tiedote sai runsaasti julkisuutta keväällä Olimme yhteydessä myös Kelan äitiyspakkausavustusraatiin, joka ei päätöstään muuttanut. Uudelle eduskunnalle lähetettiin tiedote, jossa kerrottiin imetyksen merkityksestä kansanterveydelle. Tiedote kertoi kansanedustajille myös Kelan äitiyspakkauspäätöksen merkityksestä ja vetosi päättäjiin, jotta oppaille järjestyisi korvaava jakelu. Imetyksen tuki ry julkaisi Lasten oikeuksien päivänä Tarinapuun, jossa on satoja pieniä imetystarinoita ja kymmeniä pitkiä novelleja imetyksestä. Tarinapuu ei arvota eikä opeta. Se antaa tunnistamisen tunteita ja ravistelee irti omasta kokemuksesta. ( 5.2 Projektin yhteistyökumppanit Projektin yhteistyökumppaneina on useita kansalaisjärjestöjä, joiden näkökulma imetykseen liittyy äidin sairauteen, terveyteen ja kehonkuvaan tai vauvan erityisyyteen, useaan vauvaan tai odottamattomiin haasteisiin sekä kriiseihin, mielenterveyteen ja voimavaroihin: Imetyksen tuki ry:n toimintakertomus vuodesta /10

9 1) äitilähtöiset imetyshaasteet: Diabetesliitto, Kynnys ry, Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, ProMama ry, Suomen Kilpirauhasliitto ry, Suomen Migreeniyhdistys ry ja Syömishäiriöliitto-Syli ry 2) vauvalähtöiset imetyshaasteet: Kevyt Keskosvanhempien yhdistys ry, Leijonaemot ry, Suomen huuli-suulakihalkiopotilaat Suhupo ry, Suomen Monikkoperheet ryja Sydänlapset ja -aikuiset ry 3) kriiseihin liittyvät imetyshaasteet: Mielenterveyden keskusliitto, Tukinet.net ja Äimä ry. Projektin käynnistysvuoteen kuului tutustumista yhteistyöyhdistyksiin, niiden henkilöstöön ja toimintalogiikkaan. Yhteistyö painottui ensimmäisen ryhmän järjestöihin ja muutamien järjestöjen kanssa järjestettiin yhteisiä tilaisuuksia (imetystuki-ilta, kouluttajien koulutus). Projektista tiedotettiin yhdistyksen jäsenlehdessä ja muutamassa yhteistyökumppanin lehdessä. Projektin alkuvaiheessa havaittiin projektin riskiksi sen pirstaloituminen useisiin pieniin osaprojekteihin, jos Imetyksen tuki ry toimii kunkin järjestön kanssa kahdenvälisesti. Huomattiin myös, että uudet kurssipäivät ja työskentelytavat eivät houkuttele mukaan ilman suunnitelmallista juurrutustyötä ja tiedotusta. Työskentelyn tueksi laadittiin tarkka vaihesuunnitelma työvälineineen. 5.3 Projektin päätavoitteet Yhteistyön rakentamisen ja tutustumisen välineeksi päätettiin imetysaiheinen kirja, jossa käsitellään imetyksen haasteita ja moninaisuutta kokemusasiantuntijuuden näkökulmasta. Kirjalle tehtiin selkeä rakenne- ja työryhmäsuunnitelma. Kirjan työryhmien vapaaehtoisten työskentelyn tueksi päivitettiin Laktivistin opas, joka antaa pohjatiedot imetykseen vaikuttamisesta. Toiseksi tavoitteeksi määriteltiin syventää yhteistyötä vauvajärjestöjen kanssa. Päätettiin laatia valokuvakorttisarja, joka tuo esiin vauvan imetyksen takaa ja tukee vuorovaikutusta. Tähän neuvoteltiin alustavasti uusia yhteistyökumppaneita Pesäpuu ry:stä ja Ensi- ja turvakotien liitosta. Projektin kolmas tavoite on Oma imetys -päivä, jonka avulla järjestöjen äitijäsenet voivat käsitellä imetystä ja lastensa vauvavuosia voimauttavasti. Oma imetys -päivään laadittiin aineistoa ja sitä pilotoitiin ensimmäisen kerran tukiäitien ja laktivistien kesken syyskokousviikonloppuna. Pilottipäivän vetivät tukiäidit Nina Backman ja Karoliina Palmu- Hietala. Osallistujat antoivat innostunutta palautetta. Päivä toi imetystukeen kokemuksellisuutta ja omakohtaisia voimavaroja herättävää työskentelyä. 5.4 Monitoimijainen ohjausryhmä Esteetön imetys -projektin Ohjausryhmä rekrytoitiin projektisuunnitelman mukaisesti. Siihen kuuluvat Kynnys ry:n vpj Amu Urhonen, Suomen Monikkoperheiden Ulla Kumpula, MTKL:n kuntoutussuunnittelija Markku Lehto, järjestöyhteistyön asiantuntija STKL:n Anne Laimio, imetyksen ammattilaisasiantuntija IBCLC Ritva Kuusisto ja Imetyksen tuen hallituksen edustaja Riikka Ikonen. Ohjausryhmä kokoontui ja Ensimmäisessä tapaamisessa tutustuttiin ja keskusteltiin ohjausryhmän roolista. Toisessa tapaamisessa arvioitiin ensimmäistä vuotta. Ohjausryhmä totesi, että projekti on ensimmäisen toimintavuoden jälkeen hallitussa vaiheessa: on laadittu hyvät työvälineet ja tehty relevantteja valintoja. Imetyksen tuki ry:n toimintakertomus vuodesta /10

10 6 Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Imetyksen tuki ry oli kaksivuotisen Aalto-yliopiston VirtualCoach hyvinvoinnin polut - hankkeen yhteistyökumppani. Hanke toteutetaan Aalto-yliopiston Teknisellä korkeakoululla Tietojenkäsittelytieteen laitoksella yhteistyösssä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Imetyksen tuki ry oli mukana hankkeeseen tehdyssä imetyskyselyssä, johon saatiin kahden kuukauden aikana 1100 vastausta. VirtualCoach-hankkeessa aloitettiin imetysaiheinen sosilogian väitöskirjatyö. Yhdistys oli imetyksen vertaistuen asiantuntijaroolissa mukana Pia Seivon ja Metsämarja Aittokosken Imetyksen aika -imetysopetus-dvd-hankkeessa. Imetyksen tuki ry teki yhteistyötä paikallisten imetystukea järjestävien yhdistysten kanssa. Näitä yhteistyökumppaneita olivat Jyväskylän imetystukiryhmä ry, Tampereen Napapiiri ry, Liekku ry Joensuusta ja Mammakeidas ry Turusta. Imetyksen tuki ry:n toimintakertomus vuodesta /10