Toimintakertomus 2014

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2014 Imetyksen tuki ry:n perustehtävä on yksilöllisen imetyksen tukeminen tarjoamalla laadukasta vertaistukea ja edistämällä imetysmyönteisiä asenteita yhteiskunnassa. Yhdistyksen visio on, että imetys on luonteva osa arkea ja imettävä äiti arvostettu osa yhteiskuntaa. Vision saavuttamiseksi yhdistys organisoi luotettavaa ja laadukasta imetyksen vertaistukea välittää tutkittua ja ajantasaista tietoa imetyksestä sekä siihen vaikuttavista tekijöistä raskaana oleville ja imettäville äideille ja heidän läheisilleen sekä terveydenhuoltohenkilöstölle ja päättäjille tuo julkiseen keskusteluun tietoa imetyksen kansanterveydellisestä merkityksestä sekä imeväisten ja imettävien äitien tarpeista. Vuonna 2014 vertaistukea tarjottiin useilla foorumeilla, ja erityisesti Facebookin rooli vertaistukikanavana kasvoi ennätysmäisesti. Myös imetyksen vertaistukijoita koulutettiin erilaisilla kursseilla. Työyhteisössä oli henkilövaihdoksia johtuen vanhempainvapaasta sekä Esteetön imetys -projektin päättymisestä. Työyhteisön sisäisiä toimintatapoja pyrittiin kehittämään edelleen ja käytäntöjä vakinaistamaan, jotta edellytykset työnteolle olisivat mahdollisimman toimivat. Imetyksen vertaistukitoiminta ja yhdistyksen hallinto rahoitettiin Raha-automaattiyhdistyksen kohdennetulla toiminta-avustuksella. Yhdistys sai lisäksi paikallisesti järjestettävään toimintaan avustuksia Helsingin, Espoon ja Porvoon kaupungeilta. 1 Toiminnan periaatteet Imetyksen tuki ry:n tarjoama imetyksen vertaistuki on äitilähtöistä ja sitä toteuttavien tukiäitien näköistä. Yhdistys toimii perheen ehdoilla. Yhdistyksen arvoja ovat: Yhteistyö, joka tarkoittaa avoimuutta, keskustelua, verkostoitumista ja hyvän kierrättämistä. Asiantuntijuus, joka on uskottavaa, kiihkotonta, luotettavaa, tietoon ja kokemukseen perustuvaa sekä ajankohtaista.

2 Lapsi ja perhelähtöisyys, joka tarkoittaa lapsentahtista imetystä, yksilöllisyyttä sekä perheen ja valinnanvapauden kunnioittamista. Tukeminen, jonka perustana on kuuntelu, kiireettömyys ja inhimillisyys sekä WHO:n Baby Friendly -ohjelma. Yhdistyksen perusarvoja ovat ilo, lempeys, inhimillisyys ja tunteiden huomioiminen. 2 Yhdistystoiminta Sääntömääräiset jäsenkokoukset järjestettiin Kuopiossa ja Helsingissä. 2.1 Hallitus Imetyksen tuki ry:n puheenjohtajana toimi Jaana Reinikka. Muina hallituksen jäseninä toimivat Noora Askinen (sihteeri saakka), Christina Pönkkö (sihteeri alkaen), Heini Kettunen (vpj), Satu Orajärvi sekä Elina Rauhala. Varajäseninä toimivat Outi Einistö (rahastonhoitaja) ja Meri Niinimäki. Varsinaisena jäsenenä toimi lisäksi Kiia Aarnio eroilmoitukseensa saakka. Hallituksella oli 9 kokousta vuonna Kokouksista viisi pidettiin Maitolaiturilla. Hallitus tapasi järjestäytymiskokouksessa Helsingissä, kevätkokousviikonlopun kokouksessa 6.4. Kuopiossa, tulevaisuussuunnittelukokouksessa Helsingissä ja syyskokousviikonlopun kokouksessa Helsingissä. 2.2 Talous Imetyksen tuki ry sai vuonna 2014 kohdennettua toiminta-avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä imetyksen vertaistukeen ja sen kehittämiseen sekä Ci-projektiavustusta Esteetön imetys -projektiin (projekti päättyi ). Vertaistukikoulutuksiin osallistuvilta perittiin koulutukseen sitouttava kurssimaksu. Ensi- ja turvakotien liitto ja Folkhälsan maksoivat Imetyksen tuelle jokaisesta Imetys ilman stressiä -projektin koulutuksesta 720 euroa/kurssi kattamaan kurssin järjestämisestä aiheutuvia kuluja. Tukiäidin opas Laktivistin opas -kirjaa sekä Esteetön imetys -projektin tuotoksena vuonna 2013 julkaistua Imetyksen lohtukirjaa myytiin kiinnostuneille. Yhdistys sai Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston 5000 euron avustuksen helsinkiläisiin äiteihin kohdistuvaan vertaistukitoimintaan, Espoon kaupungilta 500 euron avustuksen espoolaisiin kohdistuvaan toimintaan sekä Porvoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnalta 600 euron avustuksen paikalliseen vertaistukitoimintaan sekä valokuvanäyttelyn järjestämiseen. Jäsenlehteä rahoitettiin mainostila- ja irtonumeromyynnillä. Rintanappeja ja kangaskasseja myytiin varainhankintatuotteina. Toiminnan kokonaistuotot julkiset avustukset mukaan luettuina olivat ,54 euroa, kokonaiskulut ,45 euroa. Tilikauden tulos oli 156,09 euroa ylijäämäinen taseen ollessa ,27 euroa. Yhdistyksen taloushallinto ostettiin Tilitoimisto Leerma Oy:ltä. Tilintarkastuksesta vastasi Jarmo Tähtinen Tilitoimisto Count Deal Oy:stä.

3 2.3 Toimitilat Imetyksen tuki ry vuokrasi kahta toimistohuonetta. Helsingin toimisto vuokrattiin Sexpo Säätiöltä osoitteesta Kinaporinkatu 2 E 41, Helsinki. Jyväskylän toimisto vuokrattiin kesäkuuhun 2014 asti osoitteesta Ahlmanninkatu 2 E, Jyväskylä. Tämän jälkeen Jyväskylässä ei ole ollut toimistoa, Jyväskylän toimistoirtaimisto on säilössä vuokratussa varastotilassa. Kokous- ja tapaamistiloja vuokrattiin tarpeen mukaan. 2.4 Henkilöstö ja ulkopuoliset palvelut Imetyksen tuki ry:n henkiöstö vuonna 2014 oli: toiminnanjohtaja Maarit Kuoppala saakka (37,5 h/vko) toiminnanjohtaja Aino Sarkia alkaen (28 h/vko) vertaistukikoordinaattori Liisa Ansio (22 h/vko, vanhempainvapaan alkamiseen saakka) vertaistukikoordinaattori Anna Groundstroem (22 h/vko, alkaen 28 h/vko) projektipäällikkö (Esteetön imetys -projekti) Leena Pikkumäki saakka (37,5 h/vko), jonka jälkeen projektin loppumisen myötä työsuhde päättyi järjestösihteeri Henriikka Sundell alkaen (28 h/vko). Vakinaisen henkilöstön lisäksi yhdistys palkkasi mm. kouluttajia ja lastenhoitajia yhdistyksen tilaisuuksiin. Työntekijöiden työterveyshuolto on ostettu Vantaan työterveys liikelaitokselta ja Jyväskylässä Työterveys Aallolta. Graafisia palveluita Imetyksen tuki ry:lle tuottivat Nettienkelit ja Grafemi. Strategiatyö ostettiin Humap oy:ltä. Joomlan ylläpitopalvelut ostettiin Clicker oy:ltä. Internetpalvelintilasta maksettiin osuuskunta Katto-Menylle. It-tukea ostettiin Expletio Productionsilta. Työnohjaus ostettiin Luotain Consulting Oy:ltä. 2.5 Jäsentoiminta ja Imetysuutisia- lehti Imetyksen tuki ry:llä oli yhteensä 499 jäsentä (481 varsinaista jäsentä ja 18 kannatusjäsentä). Vuoden aikana erosi 14 jäsentä. Vuoden lopussa jäseniä oli 557 (532 varsinaista jäsentä ja 25 kannatusjäsentä). Syksyllä järjestettiin jäsenhankintakampanja, jonka tavoitteena oli kasvattaa jäsenmäärää. Jäsenmaksun suuruus oli 20 euroa, ja kannatusjäsenmaksun 40 euroa. Vuonna 2014 pystyi maksamaan myös kolmen vuoden jäsenmaksun, joka oli kolme kertaa vuoden jäsenmaksun suuruinen. Sähköpostiosoitteensa ilmoittaneille jäsenille lähetettiin 6 sähköistä Itunen-uutiskirjettä. Lisäksi lähetettiin kaksi jäsenkirjettä. Jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet saivat vuoden aikana ilmestyneet Imetysuutisia-lehden numerot. Imetysuutisia-lehdestä ilmestyi kaksi numeroa, jotka päätoimitti Heini Kettunen. Huhtikuussa ilmestynyt lehti käsitteli imetysaiheista koulutusta. Lokakuussa ilmestyneessä lehdessä teemana oli imetys, parisuhde ja seksuaalisuus sekä romaninaisen imetys.

4 2.6 Jäsenyydet Yhdistys on Sosiaalialan työnantajaliiton jäsen ja liitosta on saatu vuoden aikana lakiapua. Tämän lisäksi yhdistys on Naisjärjestöjen keskusliitto ry:n, Kultti ry:n, Soste Suomen sosiaalija terveys ry:n, WABA:n, IBFAN:in sekä Osuuskunta Katto-Menyn jäsen. Yhdistys kuuluu myös PuhEet-neuvottelukuntaan (Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunta). Neuvottelukunta huolehtii siitä, että sen piiriin hyväksyttyjen auttavien palvelujen toiminta toteutuu mahdollisimman laadukkaana ja eettisesti perustellusti. 3 Imetyksen vertaistuki Imetyksen tuki ry:n tarjoaman koulutetun vertaistuen muotoja ovat: valtakunnallinen Imetystukipuhelin eri puolilla Suomea kokoontuvat imetystukiryhmät internetin vertaistukipalvelut Maitolaituri-foorumilla sekä Facebookissa. Muiden tukimuotojen lisäksi imetystukiäidit järjestävät imetysaiheisia tapahtumia, vierailevat synnytyssairaaloiden vierihoito-osastoilla, pitävät imetyksen vertaisvalmennuksia yhteistyössä terveydenhuollon kanssa sekä vastaavat perheiden tukipyyntöihin omalla puhelimellaan, sähköpostillaan tai tekemällä kotikäyntejä. Vuosi 2014 oli vertaistuen osalta kasvun ja aktivoitumisen aikaa. Imetystiedon peruskursseille osallistui runsaasti tukityöstä kiinnostuneita äitejä ja suuri osa heistä tuli mukaan toimintaan. Koulutettuja tukiäitejä oli aktiivisessa toiminnassa mukana vuoden alussa noin 140. Vuoden päättyessä tukiäitejä oli 190. Vuonna 2014 eri tukimuotojen ja tapahtumien kautta tukiäidit kontaktoivat aikuista ja lasta. Imetystukea annettiin eri tukimuotojen kautta 8850 imettävälle perheelle. 3.1 Imetystukipuhelin Imetystukipuhelin tekee imetystuesta aidosti valtakunnallista ja helposti tavoitettavaa. Vuonna 2014 Imetystukipuhelin päivysti 1-4 päivänä viikossa, 1-2 tuntia kerrallaan. Imetysviikolla 42 tukipuhelin päivysti tunnin ajan päivittäin. Imetystukipuhelimeen soitettiin noin 2500 puhelua, joista vastattiin 490 puheluun. Puhelimessa päivysti 24 päivystäjää, joista jokainen teki päivystämisen ohella myös muuta tukiäitityötä. Imetystukipuhelimen toimintaa mainostettiin sosiaalisessa mediassa sekä käyntikorteilla, joita jaettiin perheille suoraan tai neuvoloiden ja synnytyssairaaloiden kautta. 3.2 Vertaistuki imetystukiryhmissä Imetystukiryhmien kävijätietoja ja muita tukikontakteja ilmoitti 32 ryhmää. Ohjaajia näissä ryhmissä toimi yhteensä 127. Imetystukiryhmät kokoontuivat vuoden aikana 332 kertaa. Ryhmätapaamisissa kävi yhteensä 3488 imetystukea hakevaa ihmistä, joista aikuisia oli 1839 ja lapsia Valtaosa lapsista oli 2-6 kuukauden ikäisiä vauvoja. Imettävien perheiden: äitien, vauvojen, sisarusten ja

5 puolisoiden lisäksi ryhmissä kävi myös isovanhempia, tukihenkilöitä ja odottavia äitejä. Ryhmissä vieraili myös asiantuntijavieraita, jotka alustivat keskustelua. Imetystukiryhmät tekivät yhteistyötä paitsi terveydenhuollon, myös kuntien varhaiskasvatuspalvelujen, seurakuntien lapsityön, MLL:n paikallisyhdistysten, kätilöyhdistysten ja lapsiperhetoimintaa organisoivien yhdistysten kanssa. Näitä olivat Tampereen Napapiiri ry, Mammakeidas ry ja KiVa ry. Yhteistyötä tehtiin myös muiden imetystukiryhmien, synnytysdoulien ja kantoliinatukihenkilöiden kanssa. 3.3 Facebookin ja Maitolaiturin vertaistukikeskustelu Imetyksen tuki ry:n Facebook-ryhmään tuli vuoden 2013 lopulla yhä enemmän tukipyyntöjä. Tammikuussa 2014 ryhmä muutettiin avoimesta suljetuksi jäsenten yksityisyyden suojan takia. Suljetussa ryhmässä kirjoitukset eivät näy ryhmän ulkopuolisille. Facebook-ryhmän jäsenmäärä nousi vuoden aikana 4000 henkilöllä (tammikuussa 1100 jäsentä, joulukuun lopussa 5100 jäsentä). Tukipyyntöjä ryhmään tuli alkuun muutama päivässä ja vuoden loppua kohti jo yli 20 päivässä. Nopeatempoiselle tuelle on tarvetta ja tätä uutta tukimuotoa kehitettiin vuoden aikana mahdollisimman toimivaksi ja turvalliseksi niin tuen pyytäjien kuin tukiäitien kannalta. Ryhmässä vakiinnutettiin käytäntö, jossa Tukipyyntö-tekstillä varustettu keskustelunaloitus rauhoitettiin vain yhdistyksen tukiäitien vastattavaksi ja muihin aloituksiin voivat vastata kaikki. Ryhmän hyvä ilmapiiri, luotettavuus ja imetystukiäitien antama tuki sai runsaasti kiitosta ryhmän jäseniltä. Vuoden aikana imetystukiäidit antoivat Facebook-ryhmässä tukea arviolta 4350 tukipyyntöön. Tukiviestejä pyyntöihin kirjoitettiin arviolta Lisäksi tukiäidit osallistuivat ryhmässä kaikille ryhmän jäsenille avoimiin vertaistukikeskusteluihin. Maitolaituri on nettikohtaamispaikka, jossa on helppo saada vertaistukea imetyksen eri vaiheessa äitinä, tukiäitinä ja laktivistina. Keskustelufoorumilla voi tutustua ja osallistua vapaaehtoistyöhön. Jäsenalueella on myös mahdollisuus keskustella yhdistyksen toiminnasta. Äitejä varten Maitolaiturilla on avoin vertaistukialue, jonne voivat kirjoittaa rekisteröityneet käyttäjät. Suurinta osaa keskusteluista voi lukea vierailijanakin. Vertaistukea äidiltä äidille -alueelle kirjoitettiin 159 tukipyyntöä. Vastauksia näihin tukiketjuihin kertyi 650. Alueen vertaistukiketjuja luettiin yhteensä yli kertaa, joten imetystieto ja -tuki levittäytyvät tätä kautta hyvin laajalle. Aktiivisimpia keskustelualueita olivat Alle puolivuotiaan vauvan imetys, Imetys muun ruoan ohella ja Imetyspettymykset. 3.4 Muut tukikontaktit sekä tapahtumat Tukiäitien suoria tukikontakteja ilmoitti 93 tukiäitiä. Tukiäidit olivat antaneet imetystukea sähköpostitse 696 kertaa, henkilökohtaisella puhelimellaan 1169 kertaa ja kotikäynneillä perheiden luona 137 kertaa. Nettitukea tukiäidit antoivat 2991 tukikontaktille. Tukiäidit osallistuivat tai järjestivät 60 imetysaiheista paikallistapahtumaa, joissa kohdattiin

6 1043 aikuista ja lasta. Tapahtumat olivat perhepiknikkejä, perhekahvilavierailuja, imetysaiheisia flash mobeja, pop up -tapahtumia kauppakeskuksissa ja kirjastoissa, imetyskahviloita sekä lapsiperheille järjestettyjä tapahtumia, kuten Turun Babyboom & Kidz -messut ja Hämeenlinnan imetysryhmän järjestämä 1+1=3 -tapahtuma. Tukiäidit järjestivät myös yhteisiä talkoita, joiden avulla nostatettiin yhteishenkeä ja tiedotettiin omasta toiminnasta. Etelä-Pohjanmaalla leivottiin tapahtumiin tissipipareita ja ommeltiin lahjoituskankaista liivinsuojia, joihin oli liitetty vertaistuen yhteystiedot. Liivinsuojia jaettiin synnyttäneille äideille synnytyssairaalassa ja neuvoloissa. Hämeenlinnassa vertaistuen yhteystiedot painatettiin kangaskasseihin, joita myytiin yhdessä imetysasento-oppaan kanssa. 3.5 Yhteistyö terveydenhuollon kanssa Imetyksen edistämisen toimintaohjelman vakiintuessa osaksi kuntien ja sairaanhoitopiirien toimintaa, osa neuvoloista ja synnytyssairaaloista on lähtenyt kehittämään yhteistyötä imetystukiäitien kanssa. Imetystukiäidit ovat vuoden aikana vierailleet luennoimassa imetyksen vertaistuesta kätilöille ja kätilöopiskelijoille muun muassa Helsingissä, Porvoossa ja Jyväskylässä. Lisäksi tukiäitejä osallistui Imetyksen tuki ry:n edustajina alueellisiin yhteistyöpalavereihin mm. Turussa, Oulussa ja Jyväskylässä. Yhteistyöpalaverit kokosivat yhteen imetyksen kanssa tekemisissä olevia toimijoita: synnytyssairaalan, neuvolan ja oppilaitosten henkilökuntaa sekä järjestöjen edustajia. Yhteistyöpalavereja organisoi Folkhälsanin ja Ensi- ja turvakotien liiton Imetys ilman stressiä -hanke. Tukiäidit pitivät imetysvalmennuksia yhteistyössä neuvolan kanssa 8 paikkakunnalla. Tukiäidit pitivät yhteensä 59 valmennusta, joihin osallistui 711 tulevaa vanhempaa. Lisäksi useissa ryhmissä suunnattiin odottajille imetysvalmennuspainotteisia iltoja 2-4 kertaa vuodessa. Tukiäidit vierailivat synnytyssairaaloiden lapsivuodeosastoilla viidellä paikkakunnalla. Osastovierailuilla kohdattiin 203 äitiä ja vauvaa. 3.6 Koulutus Imetyksen tuki ry järjestää kaikille kiinnostuneille avoimia koulutuksia, joiden tarkoituksena on antaa ajantasaista imetystietoa sekä kouluttaa uusia imetystukiäitejä. Koulutukset ovat tärkeä osa tukiäitien tukemista, toiminnan arviointia ja imetystuen kehittämistä Vertaistukikoulutus Koulutustoiminta oli vuonna 2014 vilkasta. Imetystiedon peruskursseja järjestettiin 12, joista 7 oli Ensikodin doulille suunnattuja yhteistyökursseja. Peruskurssin suoritti yhteensä 160 naista. Jatkokursseja, eli Imetystukiäitikursseja järjestettiin kaksi. Jatkokursseille osallistui 31 tukiäitiä. Kurssit jatkuvat vuoden 2015 puolelle. Vuoden 2013 Imetystukiäitikurssilta valmistui lokakuussa 2014 yhteensä 9 tukiäitiä. Yhteensä kaikille 15 kurssille osallistui vuoden aikana 200 henkilöä. Koulutusmateriaalia päivitettiin niin perus- kuin jatkokurssin osalta. Myös kouluttajien materiaalia päivitettiin ja kehitettiin vastaamaan paremmin kouluttajatukiäitien tarpeita.

7 3.6.2 Koulutusyhteistyö Vuonna 2013 alkanutta koulutusyhteistyötä jatkettiin Imetys ilman stressiä -hankkeen kanssa. Imetys ilman stressiä on Ensi- ja turvakotien liiton sekä Folkhälsanin yhteinen projekti, jonka osana on Doula varhaisen imetyksen tukijana -koulutus. Imetyksen tuki ry tarjoaa koulutukseen Perustietoa imetyksestä -kurssia vastaavan koulutuksen, jonka lisäksi doulat saavat Ensi- ja turvakotien liitolta lisäkoulutusta tukemiseen ja reflektiiviseen työotteeseen. Imetys ilman stressiä -hankkeen yhteistyökoulutuksia järjestettiin seitsemällä paikkakunnalla: Hämeenlinnassa, Oulussa, Turussa, Lahdessa, Kuopiossa, Taavetissa ja Joensuussa. Koulutuksiin osallistui yhteensä 97 henkilöä. Kurssipalautteen mukaan doulat ovat kokeneet kurssin tarpeelliseksi. Osana projektia järjestettiin Turussa ja Oulussa verkostotapaamiset, joihin osallistui alueellisia imetyksen tukemisen parissa työskenteleviä työntekijöitä äitiys- ja lastenneuvoloista, synnytyssairaaloista ja vapaaehtoisjärjestöistä. Tapaamisten tarkoituksena oli pohtia yhdessä mahdollisuutta perustaa alueellinen yhteistyöverkosto eri imetystuen toimijoiden välille. Myös Imetyksen tuki osallistui tapaamisiin Kouluttajien koulutus Myös vapaaehtoiskouluttajille järjestettiin koulutusta ja perehdytystä. Imetystiedon peruskurssin ja Imetystukiäitikurssin kouluttajamateriaalia uudistettiin ja ajantasaistettiin. Yhdistys järjesti kaksipäiväisen kouluttajakoulutuksen Helsingissä tammikuussa Koulutukseen osallistui 23 kouluttamisesta kiinnostunutta ja kouluttajana jo toimivaa tukiäitiä. Lisäksi kouluttajat saivat perehdytystä kouluttamiseen ennen kurssin alkua, ja heihin oltiin yhteydessä kurssin aikana. 3.7 Valtakunnalliset Tukiäitipäivät Valtakunnallisia Tukiäitipäiviä järjestettiin kevät- ja syyskokouksen yhteydessä. Keväällä täydennyskoulutuspäiviä oli yksi, syksyllä kaksi. Tapahtumiin osallistui 72 tukiäitiä ja 46 lasta eri puolelta Suomea. Kevään tukiäitipäivässä Kuopiossa Sh, TtM ja kouluttajatukiäiti Riikka Ikonen kertoi mitä imetyksen tukijan tulisi tietää pulloruokinnasta sekä lapsentahtisesta pulloruokinnasta. Syksyn tukiäitipäivässä Helsingissä vierailevina puhujina oli seksuaalineuvoja Marja Kihlström Sexpo-säätiöstä sekä toimintaterapeutti Annukka Moilanen Refluksilapset ry:stä. Tämän lisäksi Sh, TtM ja kouluttajatukiäiti Riikka Ikonen kertoi keskosvauvan imetyksestä. 4 Laktivismia eli imetyksen edistämistä Imetyksen vertaistuen toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina. Suurimmat muutokset koskevat imetyksestä julkaistun tiedon määrää, laatua ja jakelua sekä tapaa, jolla äidit puhuvat imetyksestään. 4.1 Imetysviikko Imetysviikkoa vietettiin totuttuun tapaan viikolla 42. The World Alliance for Breastfeeding Action (WABA) oli valinnut vuoden teemaksi Breastfeeding: A Winning Goal - For Life! joka suomennettiin muotoon Imetys - eväät koko elämäksi! Vuoden Ritvaksi 2014 valittiin suomalaiset äidinmaidon luovuttajat.

8 Imetysviikolla julkaistiin tiedote otsikolla Synnytysten keskittäminen uhkaa äidinmaidon luovutusta ja imetysohjausta. Imetysviikolla osallistuttiin Metropolia ammattikorkeakoulun järjestämään Imetysseminaariin, jossa toiminnanjohtaja piti esitelmän aiheesta Imetyksen merkitys globaalista näkökulmasta. Tapahtumassa jaettiin ja myytiin yhdistyksen tuotteita. Paikallistoiminta oli Imetysviikolla runsasta ja toimintaa järjestettiin yli 10 paikkakunnalla. Tukiäidit päivystivät synnytyssairaaloiden vierihoito-osastoilla sekä kävivät tervehdyskäynneillä neuvolassa ja perhekahviloissa. 6 Yhteistyö Imetyksen tuki ry teki yhteistyötä paikallisten imetystukea järjestävien yhdistysten kanssa. Näitä yhteistyökumppaneita olivat mm. Jyväskylän imetystukiryhmä ry, Tampereen Napapiiri ry, Liekku ry Joensuusta, Kiintymysvanhemmuusperheet ry Seinäjoelta ja Mammakeidas ry Turusta. Imetystukiryhmien osalta yhteistyötä tehtiin mm. MLL:n paikallisyhdistysten kanssa. Muita yhteistyökumppaneita olivat Ensi- ja turvakotien liitto sekä paikalliset Ensi- ja turvakotiyhdistykset, Folkhälsan, Sexpo-säätiö, Suomen Monikkoperheet, Refluksilapset ry, Mielenterveyden keskusliitto. Vuonna 2014 alettiin tehdä yhteistyönä Imetysuutisten lehtivaihtoa Kätilöliiton lehden sekä Tehy-lehden kanssa. 7 Viestintä Imetyksen tuki ry:n ryhmä Facebookissa jatkoi kasvuaan: vuoden 2014 lopussa jäsenmäärä oli 5100 henkilöä ja uusia jäseniä oli vuoden aikana tullut yhteensä Muita viestintäkanavia olivat tukiäitien oma ryhmä, korvikekoodiryhmä Facebookissa ja Imetyksen tuki ry:n Facebook-sivu. Yhdistyksen viestintää Twitterissä aktivoitiin vuoden 2014 lopulla. Imetyksen tuki ry:n jäsenille lähetettiin yhteensä kuusi Itunen-jäsenkirjettä, joissa kerrottiin yhdistyksen ajankohtaisista asioista. Imetysviikon tiedotteessaan yhdistys nosti esiin synnytysten keskittämisen haasteet erityisesti äidinmaidon luovutuksen ja imetysohjauksen näkökulmasta.