TUNNETKO TYÖEHTOSI? METALLITEOLLISUUTTA SUOMESSA OVAT TASAVERTAINEN KOHTELU

Transkriptio

1 Sisältö TUNNETKO TYÖEHTOSI? Metalliteollisuutta Suomessa ovat... 1 Tasavertainen kohtelu... 1 Työsopimus... 2 Teknologiateollisuuden työehtosopimus Kertakorvaus... 3 Yleiskorotus... 3 Työkohtaiset tuntipalkat... 4 Henkilökohtainen palkan osuus... 4 Erilliset lisät... 4 Säännöllisen työajan tasaaminen... 4 Kolmivuorotyössä työskenteleminen... 4 Ylityö... 4 Sairausajan palkka... 5 Korvausajanjakso... 5 Vuosiloma, vuosilomapalkka, lomakorvaus... 5 Irtisanomisajat... 6 Turvallisuus on oikeus ja velvollisuus... 6 Työsuojeluorganisaatio... 6 Vastuu työturvallisuudesta työnantajalla... 6 Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet... 7 Metallissa et jä ä yksin... 7 Työttömy ysk assa... 8 Liittyminen... 8 Miten menetellä työttömyyden ja lomautuksen sattuessa... 8 Työ- ja vakuutuskausien huomioiminen toisesta eu/eta-maasta... 8 Eu-kansalaisen rekisteröityminen suomessa... 9 Metalliliitto ja luottamushenkilöt auttavat... 9 Yhteystiedot... 9 Tärkeitä linkkejä METALLITEOLLISUUTTA SUOMESSA OVAT teknologiateollisuus (sisältää mm. metallituoteteollisuuden kuten konepajat, telakat, autoteollisuuden, rauta- ja terästeollisuuden, elektroniikka- ja sähköteollisuuden) tietoliikenteen rakentaminen ja huolto auto- ja konealat (sisältää auto- ja konekorjaamot ja myynnin) jalometalli ja koruteollisuus pelti- ja teollisuuseristys malmikaivokset metsäteollisuuden huolto ja korjaamot energia-ala Puolustusministeriön korjaamot. Metallityöväen liiton ammattiosaston jäseneksi voi liittyä jokainen, joka työskentelee näillä aloilla, paitsi toimihenkilöt ja esimiesasemassa olevat, joilla on omat ammattiliittonsa. Liittymislomakkeen ja tietoa jäsenyydestä saat työpaikan luottamusmieheltä, liiton aluetoimistosta ja liiton jäsenrekisteristä. Ammattiliiton jäsenenä sinulla on eräitä etuja, jotka on mainittu myöhemmin tässä esitteessä. Samoin liiton jäsenenä saat neuvoja ja apua, jos työsuhteessa tulee epäselvyyksiä. TASAVERTAINEN KOHTELU Työsopimuslain mukaan työnantaja ei saa asettaa ulkomaista työntekijää huonompaan asemaan kuin suomalaista työntekijää kansallisen alkuperän perusteella. Työsopimuslain lisäksi myös yhdenvertaisuuslaki sisältää säännöksiä työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Myös lähetetyn työntekijän työsuhteessa on noudatettava Suomen lain ja työehtosopimuksen keskeisiä normeja. Sovellettaviksi tulevat mm. keskeiset työaikalain, vuosilomalain ja työsopimuslain säännökset sekä työehtosopimuksen vuosilomaa, työaikaa ja työturvallisuutta koskevat määräykset. Niin ikään noudatettava vähimmäispalkka määräytyy työehtosopimuksen perusteella. Esitteen tiedot on päivitetty lokakuussa 2007.

2 TYÖSOPIMUS Työsuhteesta työntekijän ja työnantajan tulee tehdä työsopimus, jossa työnantaja sitoutuu tarjoamaan ja työntekijä sitoutuu tekemään työtä sopimuksessa sovituin yksityiskohdin. Työsuhteen aikana saattaa tulla epäselvyyksiä siitä mitä työsuhteen alussa on sovittu, joten on sekä työnantajalle että työntekijälle edullista laatia työsopimus kirjallisesti. Siihen on myös lakiin perustuva oikeus. Epäkohtien selvittäminen on huomattavasti helpompaa, kun asiat on kirjattu selkeästi. Riitatapauksissa suullista sopimusta on vaikea todistaa oikeaksi. Työsopimuslomakkeen voi tulostaa eri kielillä Metallityöväen liiton kotisivulta tai osoitteesta Työsopimukseen on hyvä kirjata seuraavaa: Työnantaja: Merkitään työnantajan virallinen nimi. Kirjainlyhenne tai tuotteen nimi eri riitä. Työnantajan koti- tai liikepaikka: Koti- ja liikepaikka ja sen osoite, jotta työnantaja löydetään myöhemminkin. Työntekijä ja henkilötunnus: Henkilötunnus on tarpeen työntekijän yksilöimiseksi, jotta esim. eläke-, vakuutus- ja sosiaaliturvamaksut menisivät oikein. Työntekijän osoite: Osoite on tarpeen, jotta työnantaja tarvittaessa voi pitää yhteyttä ja toimittaa tiedotteita työntekijälle. Työnteon alkamisajankohta: Se päivä, jolloin työn tekeminen aloitetaan. Onko sopimus toistaiseksi voimassa oleva (jatkuva) vai määräaikainen työsopimus. Lähtökohtaisesti työsopimus on voimassa toistaiseksi. Perustellusta syystä työsopimus voidaan tehdä määräajaksi. Jos näin tehdään, työsopimukseen kirjataan määräaikaisen työsopimuksen peruste eli se perusteltu syy, miksi työsopimus tehdään määräaikaiseksi, esim. sijaisuus tai työntekijän oma pyyntö. Määräaikaisen työsopimuksen kesto merkitään kalenteriajan mukaan. Jos päättymisaikaa ei tiedetä, merkitään se seikka, minkä perusteella päättyminen määräytyy. Työsuhteessa voidaan sopia koeajasta, jonka aikana kumpikin osapuoli voi päättää työsuhteen syytä ilmoittamatta ja ilman irtisanomisaikaa. Mikäli koeajasta sovitaan, sen pituus merkitään sopimukseen. Koeajan pituudeksi voidaan sopia pääsääntöisesti enintään neljä kuukautta. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Työn tekopaikka tai selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri kohteissa: Merkitään se paikka, jossa työntekijä työskentelee pääasiallisesti tai josta käsin hän suorittaa työnsä. Pääasialliset työtehtävät: Merkitään pääasialliset työtehtävät tai niitä kuvaava tehtävänimike. (Tarvittaessa työnantaja voi ohjata tehtäväksi muitakin töitä kunhan järjestää vaaditun perehdyttämisen. Väliaikaisen toiseen tehtävään siirron ei tule alentaa palkkaa.) Sovellettava työehtosopimus: Merkitään se toimialan työehtosopimus, jota työnantaja noudattaa. (Työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen kesken eri toimialoilla solmitaan satoja työehtosopimuksia.) Työstä maksettava palkka ja muu vastike: Merkitään palkan määräytymisen peruste, joka voi olla aikaperuste, suoritusperuste (urakka) tai joku muu peruste. Palkka työsuhteen alussa: Merkitään peruspalkan rahamäärä tai työehtosopimuksen mukainen palkkaluokka, palkkaryhmä tms. (Neljän kuukauden jälkeen työnantaja määrittelee palkan henkilökohtaisen osuuden, mikä on 3-20 % työkohtaisesta palkasta.) Palkanmaksukausi: Jos aikapalkan perusteena on viikkoa lyhyempi aika, palkka on maksettava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja muussa tapauksessa kerran kuukaudessa. Palkanmaksupäivät: Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Jos palkka erääntyy maksettavaksi arkilauantaina tai eräinä juhlapäivinä, palkka on maksettava edellisenä arkipäivänä. Sopimuksessa on hyvä ilmetä myös milloin palkka maksetaan työsuhteen päättyessä. Palkka maksetaan tilille: Merkitään pankin nimi ja tilin numero, jolle palkka maksetaan. Työaika: Säännöllinen työaika työaikalain mukaan on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Jos työsopimuksessa sovittu työaika alittaa työaikalain ja työehtosopimuksen viikkotyöajan, on kysymys osa-aikatyöstä. Vuosiloma: Vuosiloman pituus, lomapalkka, lomaraha ja muut vuosilomaan liittyvät ehdot määräytyvät vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan. Merkitään, mikäli näiden lisäksi on sovittu jotain muuta. Irtisanomisaika: Työsuhteen päättämisestä on sekä työnantajan että työntekijän ilmoitettava etukäteen. Irtisanomisaika määräytyy lain ja työehtosopimuksen mukaan, jollei siitä muuta sovita. Sovittaessa on merkittävä erikseen kummankin osapuolen noudatettava irtisanomisaika. Muut sopimusehdot: Muutkin kuin edellä mainitut työsopimuksen kannalta olennaisina pidettävät tiedot on saatettava työntekijän tietoon merkitsemällä ne työsopimukseen. Tapaturmavakuutus: Työnantajan on lain mukaan vakuutettava työntekijänsä tapaturman varalta. Työsopimusta solmittaessa on hyvä selvittää, missä vakuutusyhtiössä vakuutus tehdään. Työsuhteen ehtoja koskevat tiedot voidaan antaa myös viittaamalla asianomaiseen lakiin tai työehtosopimukseen.

3 TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS Työehtosopimus on Metallityöväen Liitto ry:n (työntekijäliiton) ja Teknologiateollisuus ry:n (työnantajaliiton) välillä solmittu sopimus, jossa turvataan työntekijälle työsuhteen vähimmäisehdot. Viimeisin Teknologiateollisuuden työehtosopimus allekirjoitettiin Se on tullut voimaan ja päättyy Vuoden 2009 palkankorotuksista neuvotellaan keväällä mennessä. Lisäksi tarkastetaan sopimuskauden jatkamista jälkeiselle ajalle. PALKKOJEN KOROTTAMINEN 2007 Kertakorvaus Liittojen välillä on sovittu kertakorvauksen suuruudesta, joka on 350 euroa. Kertakorvaus maksetaan työntekijöille viimeistään seuraavin edellytyksin: Työsuhde on yhdenjaksoinen, alkanut viimeistään ja on voimassa Osa-aikaiselle työntekijälle kertakorvauksen määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa. Paikallisesti voidaan sopia toisinkin kertakorvauksen maksuajankohdasta ja maksun jaksottamisesta. Korvaus on maksettava vuoden 2007 loppuun mennessä. YLEISKOROTUS 2007 Työntekijöiden palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa tai lähinnä sen jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 30 senttiä tunnilta kuitenkin vähintään 3,4 %. Työpaikkakohtainen erä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta työntekijöiden palkkojen korottamiseen käytetään yritys- tai työpaikkakohtainen erä, jonka suuruus on 0,7 % tai 1,0 % vuoden 2006 neljännen neljänneksen keskimääräisestä keskituntiansiosta kerrottuna yrityksen tai toimipaikan työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärällä. Mikäli erän käyttötavasta sovitaan liittojen yhteisen ohjeistukseen perustuen, on erä 1,0 %:n suuruinen. Ellei erän käytöstä sovita, on erä 0,7 %. Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotellaan paikallisesti ja samalla selvitetään luottamusmiehelle erän määräytymisperusteet ja suuruus. TYÖKOHTAISET TUNTIPALKAT 2007 Käytettäessä yhdeksää työnvaativuusryhmää (TVR) työkohtaiset tuntipalkat (senttiä/tunti) ovat seuraavat sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on tai lähinnä sen jälkeen: Työnvaativuusryhmä (TVR) kuntien kalleusluokka PALKKOJEN KOROTTAMINEN 2008 YLEISKOROTUS 2008 kuntien kalleusluokka 2 Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa tai lähinnä sen jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,5 %. Työpaikkakohtainen erä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta on yritys- tai työpaikkakohtainen erä 1,0 % tai1,6 % vuoden 2007 neljännen neljänneksen keskimääräisestä keskituntiansiosta kerrottuna yrityksen tai toimipaikan työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärällä. Mikäli erän käyttötavasta sovitaan liittojen yhteiseen ohjeistukseen perustuen, on käytettävä erä 1,6 %. Ellei erän käytöstä sovita, on käytettävä erä 1,0 %. Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotellaan paikallisesti ja samalla selvitetään luottamusmiehelle erän määräytymisperusteet ja suuruus.

4 TYÖKOHTAISET TUNTIPALKAT 2008 Käytettäessä yhdeksää työnvaativuusryhmää (TVR) työkohtaiset tuntipalkat (senttiä/tunti) ovat seuraavat sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on tai lähinnä sen jälkeen: Työnvaativuusryhmä (TVR) kuntien kalleusluokka HENKILÖKOHTAINEN PALKAN OSUUS kuntien kalleusluokka 2 Jokaiselle työntekijälle määritellään viimeistään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta henkilökohtainen palkan osuus. Se on suuruudeltaan vähintään 3 % ja enintään 20 % työntekijän työkohtaisesta palkan osuudesta. Työntekijälle selvitetään henkilökohtaisen palkan osuuden määräytymisperusteet. Työtehtävät ovat vaativuudeltaan erilaisia, tämä tarkoittaa sitä, että sekä vaativissa ja että vähemmän vaativissa töissä ja työtehtävissä voi esiintyä eritasoisia pätevyyksiä. Työpaikkakohtaisesti työntekijöille määriteltyjen henkilökohtaisten palkan osuuksien prosenttilukujen keskiarvon tulee olla 9-14 %:n välillä. ERILLISET LISÄT tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien iltavuorolisä (esim. kello 14-22) on 103 senttiä/tunti ja yövuorolisä (esim. kello 22-06) on 190 senttiä/tunti. ERILLISET LISÄT tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien iltavuorolisä (esim. kello 14-22) on 106 senttiä/tunti ja yövuorolisä (esim. kello 22-06) on 195 senttiä/tunti. SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN TASAAMINEN Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaan säännöllinen työaika päivä- ja kaksivuorotyössä on vuonna 2008 keskimäärin 36,6 tuntia viikossa (1732 tuntia vuosi). Kolmivuorosopimuksen mukaan säännöllinen työaika keskeytyvässä 3-vuorotyössä on keskimääräinen 35,8 tuntia viikossa (1688 tuntia vuosi) sekä keskeytymättömässä 3-vuorossa 34,9 tuntia viikossa (1645 tuntia vuosi). Säännöllisen työajan tulee tasoittua keskimääräisiin viikkotyöaikoihin ja tasoittumisjakson enimmäispituus on kalenterivuosi tai 52 viikon pituinen jakso. Ellei työpaikalla muuta sovita, toteutetaan työajan tasaaminen pitämällä vapaata työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan. Työajan lyhentäminen on toteutettu ansiotasoa alentamatta siten, että päiväja kaksivuorotyön työntekijä ansaitsee jokaiselta tehdyltä säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, joka on 6,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä keskituntiansiosta. (Tarkempi laskentaohje keskituntiansiosta työehtosopimuksen 11 ). Keskeytyvässä kolmivuorossa se on 11 % ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 14,3 %. Työajan tasaamislisä maksetaan palkkamaksukausittain, ellei paikallisesti muuta sovita. Kuukausipalkkaisen työntekijän työaika lyhennetään kuukausipalkkaa alentamatta. KOLMIVUOROTYÖSSÄ TYÖSKENTELEMINEN Keskeytyvä kolmivuorotyö tarkoittaa työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa niin, että työskentely keskeytyy viikonvaihteen ajaksi. Keskeytymätön kolmivuorotyö tarkoittaa työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa niin, että työskentelyä ei keskeytetä viikonvaihteenkaan ajaksi. Yrityksen tuotantotarpeiden ja käytännön vuoksi arkipyhäviikkojen työaika vaihtelee sen mukaisesti, keskeytetäänkö työt arkipyhinä. YLITYÖ Ylityön tekeminen tarkoittaa, että tehdään sovitun säännöllisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävää työtä ja siitä työstä maksetaan ylityökorvaus. Työehtosopimuksen mukaan työntekijälle maksetaan työpalkan lisäksi ylityöstä ylityökorvausta seuraavasti: vuorokautisesta ylityöstä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta ylityötunneilta 100 % ylityökorvaus keskituntiansion mukaan, ellei ole paikallisella sopimuksella sovittu yhdestä ylityöprosentista. viikoittaisesta ylityöstä kahdeksalta ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 % ja seuraavilta ylityötunneilta 100 % ylityökorvaus keskituntiansiosta, ellei ole paikallisella sopimuksella sovittu yhdestä ylityöprosentista.

5 Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä maksetaan työpalkan ja mahdollisten ylityölisien lisäksi lain mukaisena sunnuntaityökorotuksena kultakin työtunnilta lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta. Mikäli työntekijälle ei ole annettu työaikalain edellyttämää viikkovapaata, on sovittava, korvataanko menetetty viikkovapaa antamalla vastaava vapaa vai maksetaanko siitä rahakorvaus, joka on työpalkan sekä mahdollisten ylityö- ja sunnuntaityölisien lisäksi 100 % keskituntiansiosta niiltä työtunneilta jolta viikkovapaata on rikottu. SAIRAUSAJAN PALKKA Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtä, sairausajan palkkaa keskituntiansion mukaisesti. Alle kuuden kuukauden työsuhteessa on yhden päivän karenssi (aika, jona palkkaa ei makseta). Mikäli on kyse työtapaturmasta, karenssipäivää ei ole. Edellytyksenä sairausajan palkan maksamiselle on, että - työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään yhden kuukauden; - työntekijä on sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi estynyt tekemästä työtä; - työkyvyttömyydestä esitetään työnantajan hyväksymä selvitys; - sairausajan palkan perusteet ja määrä on hyväksyttävästi selvitetty. Korvausajanjakso Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden alkua Kalenteriajanjakson pituus on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta 28 päivää 3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää 5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää 10 vuotta tai kauemmin 56 päivää VUOSILOMA, VUOSILOMAPALKKA, LOMAKORVAUS Työntekijä ansaitsee vuosilomaa vuosilomalain mukaisesti. Lomanmääräytymisvuosi on välinen aika. Lomaa ansaitaan riippuen työsuhteen kestosta: työsuhteessa lomanmääräytymisvuonna alle vuoden työsuhteessa lomanmääräytymisvuosina yli vuoden 2 lomapäivää/kuukausi 2,5 lomapäivää/kuukausi Lomapäivien ansaitsemisen edellytykset: - työpäiviä ja /tai työssäolonveroisia päiviä vähintään14 päivää kuukaudessa - sopimuksen mukaan työssä vähintään 35 tuntia kuukaudessa. Vuosiloma annetaan kesälomakautena ( ). Yli 24 päivän menevä osa voidaan antaa talvilomakautena ( ). Työehtosopimuksen mukaan tuntipalkkaisen työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio. (Lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaettuna vastaavien työtuntien lukumäärällä). Kuukausipalkalla työskentelevän vuosilomapalkka lasketaan siten, että kuukausipalkka jaetaan 25:llä ja kerrotaan vuosilomapäivillä. Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan. Vuosilomakertymää, -palkkaa ja -korvausta koskevia säännöksiä voidaan kuvata seuraavilla kaavioilla: sopimuksen mukainen työaika lomapalkka / lomakorvaus kertymä > 14 pv/kk lomapalkkasopimus 2 / 2,5 pv/kk < 14 pv/kk, 9 % jos työsuhde < 1 v. 2 / 2,5 pv/kk mutta > 35 t/kk 11,5 % jos työsuhde > 1 v. < 14 pv/kk < 35 t/kk 9 % jos työsuhde < 1 v. 11,5 % jos työsuhde > 1 v. oikeus vapaaseen, vuosilomalaki 8 2 pv/kk Vaikka työsuhde ei olisi vielä kestänyt yhtäkään kuukautta, on työntekijällä rajoitettu oikeus saada sairausajan palkkaa, joka on työehtosopimuksessa määritelty. SAIRAAN LAPSEN HOITO (alle 10-vuotiaan) Sairaan lapsen hoidosta on uudet määräykset sovittu työehtosopimuksessa. Ota yhteyttä luottamusmieheen, aluetoimistoon tai liiton edunvalvonnan palvelunumeroon lisätietoja varten.

6 IRTISANOMISAJAT Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä enintään vuoden yli vuoden mutta enintään 4 vuotta yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta yli 12 vuotta Irtisanomisaika 2 viikkoa 1 kuukausi 2 kuukautta 4 kuukautta 6 kuukautta Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja: TURVALLISUUS ON OIKEUS JA VELVOLLISUUS Työntekijä voi menettää terveytensä tapaturmissa työpaikalla, jossa on paljon vaaratekijöitä. Niitä ei saa vähätellä. Terveyttä ei voi ostaa eikä sitä saa korvauksillakaan takaisin. Siksi turvallisuus työpaikalla on jokaiselle tärkeä asia. Jokaisella työntekijällä on oikeus tehdä työtä turvallisesti. Turvallisuuden säilyminen edellyttää, että jokainen työntekijä tietää vaaratekijät ja seuraa työympäristöään. Havaituista puutteista ja vaaratilanteista pitää ilmoittaa lähimmälle esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle, jotta ne korjattaisiin. Jokainen työntekijä on myös velvollinen tekemään oman työnsä turvallisesti. Kukaan ei saa vaarantaa omaa eikä toisten työntekijöiden terveyttä. Työpaikalla laadittuja turvallisuusohjeita on noudatettava. Työpaikalla pitää kunnioittaa muita työntekijöitä, heidän työtään ja omaisuuttaan. Kiusanteko ja häirintä eivät kuulu työpaikalle. Työsuhde jatkunut keskeytyksettä enintään 5 vuotta yli 5 vuotta Irtisanomisaika 2 viikkoa 1 kuukausi TYÖSUOJELUORGANISAATIO Työntekijät valitsevat keskuudestaan työpaikan työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiehen edustajikseen työsuojeluyhteistyöhön työnantajan kanssa. Isommissa yrityksissä työnantaja nimittää työsuojelupäällikön, joka käytännössä vastaa turvallisuudesta työpaikalla. Jos työntekijöitä on vähintään 20, työpaikalla valitaan työsuojelutoimikunta tai sovitaan muulla tavoin yhteistyön järjestämisestä. Työsuojelutoimikunta laatii vuosittaisen toimintasuunnitelman ottaen huomioon työpaikan työsuojelun toimintaohjelman, jonka laatiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Jos esiin tulleita epäkohtia ei saada ratkaistua työpaikalla, työsuojelupiirin velvollisuus on puuttua niihin. Työsuojelupiiri on sosiaali- ja terveysministeriön alainen työsuojelusäännösten noudattamista valvova ja työpaikkojen omaa työsuojelutyötä tukeva aluehallintoviranomainen. VASTUU TYÖTURVALLISUUDESTA TYÖNANTAJALLA Työnantaja tai sen edustaja vastaa työturvallisuuslain perusteella annettujen säännösten noudattamisesta työpaikalla. Työnantajan velvollisuutena on mm. varmistaa työntekijöidensä opastaminen, perehdyttäminen ja riittävä ammattitaito. Samoin työnantajan tulee tiedottaa jokaiselle työntekijälle niistä haitta- ja vaaratekijöistä, joita työntekijän työ voi muille aiheuttaa. Yrityksen johto antaa työsuojelun yleiset toimeenpanomääräykset työpaikalla. Samoin työnantaja laatii ja julkaisee tarkemmat työturvallisuusohjeet ja järjestää työturvallisuusvalvonnan sekä välittää työturvallisuustietoutta työpaikalla. Osa yrityksen johtamista on turvallisten koneiden ja laitteiden hankinta ja nii-

7 den turvallisuuden jatkuva valvonta. Työnjohdon on turvattava ja varmistettava turvalliset toimintaedellytykset työpaikalla. Työnantajan tehtävänä on hankkia ja huoltaa työntekijöille tarvittavat henkilökohtaiset suojaimet. Johdon velvollisuus on valita pätevät ja työturvallisuutta tuntevat esimiehet työpaikalle. Esimiehet valvovat määräysten ja ohjeiden noudattamista Yrityksen tulee myös varmistaa tiedon kulku omille toimittajilleen työturvallisuuteen liittyvissä asioissa. TYÖNTEKIJÄN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Jokainen työntekijä on velvollinen noudattamaan annettuja turvallisuusohjeita ja käyttämään tarvittavia suojavälineitä. Jokaisen tulee poistaa mahdollisuuksiensa mukaan havaitsemansa vaaratilanteet ja ilmoittaa niistä esimiehille, jotta niiden toistuminen ehkäistäisiin. Mikäli työntekijä ei itse voi poistaa vaaraa, siitä on ehdottomasti tiedotettava muille. Työpaikalla ei ilman erityistä syytä saa poistaa tai kytkeä pois päältä suojalaitteita. Ohje- tai varoitusmerkintöjä ei myöskään saa poistaa eikä peittää. Työntekijällä on oikeus pidättyä työstä, jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle. Työstä pidättymisestä tulee ilmoittaa omalle esimiehelle niin pian kuin mahdollista. Pidättyminen ei saa rajoittaa työntekoa laajemmalti kuin työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta on välttämätöntä. METALLISSA ET JÄÄ YKSIN Metallityöväen Liitto on metallityöläisten oma etujärjestö. Se on Suomen vahvin ammattiliitto, johon kuuluu noin ammattilaista eli noin 90 % alan työntekijöistä. Kun kuuluu liittoon, ei todellakaan ole yksin. Metalli pitää työntekijän puolta hankalissakin tilanteissa. Liittoon kuulumisesta on monenlaista etua: Liitto neuvottelee alalle työehtosopimuksen. Luottamusmies on työpaikan työntekijöiden edunvalvoja. Luottamusmiehen saavat valita keskuudestaan työpaikan Metalliin järjestäytyneet työntekijät. Häneen voi olla yhteydessä missä tahansa ongelmassa, joka liittyy työsuhteeseen. Luottamusmies saa käyttää työaikaa pelkästään työntekijöiden asioiden ja etujen hoitamiseen. Yli 400 työntekijän yrityksissä on kokopäivätoiminen pääluottamusmies. Työsuojelu on keskeinen osa Metalliliiton edunvalvontaa. Yli 10 hengen työpaikoilla tulee lain mukaan valita työsuojeluvaltuutettu työntekijöiden keskuudesta, myös muilla työpaikoilla on työntekijöillä oikeus valita valtuutettu. Jos työsuhteeseen liittyvä riita ei ratkea neuvotellen, liitto myöntää tarvittaessa oikeusapua. Koulutus: Metalliliitolla on Tampereen Terälahdessa oma koulutuskeskus Murikka, joka tarjoaa kaikille liiton jäsenille mahdollisuuden opiskella ilmaiseksi mm. edunvalvonta-asioita, järjestötoimintaa, kieliä, tietotekniikkaa ja työoikeutta. Kurssit majoituksineen ja ruokailuineen ovat Metallin jäsenille ilmaisia. Lisätietoja saa osoitteesta Myös alueet ja ammattiosastot järjestävät runsaasti koulutusta. Metallin jäsenkortti on samalla vakuutuskortti vapaa-ajalla ja matkoilla. Metallilla on Pyhätunturilla tunturihotelli Metallikero ja Loviisassa leirintäalue Metalliranta. Liitto tarjoaa myös monenlaisia lomia. Ammattiosastoilla on lisäksi omia vapaa-ajanviettopaikkoja. Jäsenkortilla saa erilaisia jäsenetuja, esimerkiksi alennuksia bensasta ja matkoista sekä tietyin ehdoin myös pankkipalveluista. Metalliliiton jäsenlehti Ahjo ilmestyy 24 numeroa vuodessa ja se postitetaan jokaiselle jäsenelle kotiin. Liiton kalenteri ja alennus työväenlehden tilauksesta kuuluvat myös jäsenetuihin. Solidaarisuus: myös heikommassa asemassa olevan asioita ajetaan. Se on ammattiyhdistysliikkeen tärkeimpiä periaatteita. Solidaarisuussopimuksen mukaan Euroopan Metallityöläisten Yhteisjärjestön EMY:n jäsenliitot auttavat jokaista johonkin näistä liitoista kuuluvaa metallityöläistä riippumatta siitä, missä EU-maassa hän työskentelee.

8 Liittoon kuulumisesta koituu myös velvollisuuksia. Etuja ei valvota ilman kustannuksia. Siksi jäsenet maksavat jäsenmaksua, joka päätetään vuosittain. Vuonna 2006 jäsenmaksu on 1,6 % verotettavasta tulosta. Jäsenmaksun voi vähentää verotettavasta tulosta. Metalliliittoon liittyessään työntekijä liittyy samalla Metallityöväen Työttömyyskassassaan. Siitä on hyötyä, jos työnantaja lomauttaa tai irtisanoo työsuhteen. TYÖTTÖMYYSKASSA LIITTYMINEN Palkansaajakassan jäseneksi pääsee Suomessa työssä oleva työttömyysturvalain soveltamisalaan kuuluva henkilö, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta ja joka työskentelee sellaisessa ammatissa tai sellaisella työalalla, joka kuuluu kassan toiminnan piiriin. Suomessa työskentelevä ulkomaalainen henkilö voi liittyä Suomessa työttömyyskassaan jäseneksi vaikka henkilöä ei katsota Suomessa asuvaksi. Suomeen ulkomailta lähetettynä työntekijänä tuleva ei voi liittyä Suomessa työttömyyskassan jäseneksi, koska hän kuuluu lähettäjämaan sosiaaliturvan piiriin. Työttömyysetuuden saaminen edellyttää kuitenkin sitä, että henkilö asuu Suomessa. Kansaneläkelaitos ratkaisee sen, onko henkilöä pidettävä Suomessa asuvana. MITEN MENETELLÄ TYÖTTÖMYYDEN JA LOMAUTUKSEN SATTUESSA Jos henkilö jää työttömäksi tai tulee lomautetuksi, hänen tulee välittömästi ilmoittautua työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Työvoimatoimistoon tulee ottaa mukaan irtisanomisilmoitus tai lomautustodistus sekä työtodistus. Metallityöväen Työttömyyskassasta saa lisätietoja siitä, miten työttömyyspäivärahaa haetaan ja mitä liitteitä hakemukseen tarvitaan. Ansiopäivärahan saamisen edellytyksenä on, että henkilö on ollut työttömyyskassan jäsenenä vähintään 10 kuukautta välittömästi ennen työttömyyttä. Jäsenyysaikana henkilön tulee lisäksi täyttää työssäoloehto. Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on ollut työttömyyttä edeltävän 28 kuukauden tarkastelujakson aikana vähintään 43 kalenteriviikkoa työssä, missä työaika on ollut vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkka työehtosopimuksen mukainen. TYÖ- JA VAKUUTUSKAUSIEN HUOMIOIMINEN TOISESTA EU/ETA-MAASTA Jos etuuden saaminen edellyttää tiettyjä työttömyysvakuutus- tai työskentelykausia, myös muun jäsenvaltion alueella täytetyt työttömyysvakuutus- ja työskentelykaudet otetaan huomioon. Edellytyksenä muussa EU/ETA-maassa hankittujen kausien huomioon ottamiselle on yleensä, että henkilö on työskennellyt tietyn ajan siinä maassa, jossa hän hakee työttömyysturvaa. Suomessa edellytetään työttömyyspäivärahan saamiseksi, että hakija on ennen työttömäksi jäämistään työskennellyt Suomessa vähintään neljä viikkoa sellaisessa työssä, joka täyttää työssäoloehdon vaatimukset Kun henkilö siirtyy EU/ETA-maasta Suomeen, työttömyyskassaan liittymisen pitää tapahtua kuukauden kuluessa siitä, kun hänen työttömyysvakuutuksensa EU/ ETA-maan työttömyysturvajärjestelmässä päättyy, jotta hän voisi lukea EU/ETAmaan työhistoriansa hyväkseen. Pohjoismaiden välillä siirtymäaika on kahdeksan viikkoa. EU/ETA-maassa tehdystä työstä tulee aina esittää lomake E 301.

9 EU-KANSALAISEN REKISTERÖITYMINEN SUOMESSA EU-kansalaisen sekä Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaisen on rekisteröidyttävä kolmen kuukauden Suomessa oleskelun jälkeen. Rekisteröinti tapahtuu paikallispoliisissa lukuun ottamatta Pohjoismaiden kansalaisia, joiden rekisteröinti tapahtuu maistraatissa pohjoismaisen muuttokirjan perusteella. Rekisteröitymisestä saa kirjallisen todistuksen. METALLILIITTO JA SITÄ EDUSTAVAT LUOTTAMUSHENKILÖT AUTTAVAT TOTEUTTAMAAN SOVITUT TYÖEHDOT Selvitä, onko työpaikalla valittu työntekijöiden luottamusmies. Hän auttaa tarvittaessa neuvotteluissa työnantajan kanssa. Selvitä myös, onko työpaikalla valittu työsuojeluvaltuutettu. Hänelle tulee ilmoittaa vaaratilanteet työpaikalla. Metallityöväen liittoon saa tarvittaessa yhteyden lähimmän ammattiosaston, liiton aluetoimiston tai liiton keskustoimiston kautta. yhteystiedot Helsingin ja Uudenmaan toiminta-alue Helsingin ja Uudenmaan aluetoimisto Hakaniemenranta 1 C 2. krs, Helsinki Puh: Faksi: Varsinais-Suomen ja Satakunnan toiminta-alue Varsinais-Suomen aluetoimisto Humalistonkatu 6 3. krs, Turku Puh: Faksi : Satakunnan aluetoimisto Isolinnankatu krs, Pori Puh: Faksi: Päivyst ys: Rauma keskiviikkoisin Aittakarinkatu 18, Rauma Puh: (02) Hämeen ja Pirkanmaan toiminta-alue Hämeen aluetoimisto Kasarmikatu 7 B 2. krs, Hämeenlinna Puh: Faksi : Pirkanmaan aluetoimisto Rautatienkatu krs, Tampere Puh: Faksi: Kymen ja Savo-Karjalan toiminta-alue Kymen aluetoimisto Matkakuja 6 2. krs, Karhula Puh: Faksi: Päivystys parillisina keskiviikkoina Imatralla Einonkatu 3, Imatra Puh. (05) Faksi (05) (työpaikkakäynnit ) Päivystys parittomina keskiviikkoina Lappeenrannassa Liisankatu 6, Lappeenranta Puh. (05) Faksi (05) (työpaikkakäynnit ) Savo-Karjalan aluetoimisto Kauppakatu 48, 2. krs, Varkaus Puh: Faksi:

10 Vaasan ja Keski-Suomen toiminta-alue Keski-Suomen aluetoimisto Jyväskylän Järjestöjen talo, 3. krs Kalevankatu 4, Jyväskylä Puh: Faksi: Vaasan aluetoimisto Vaasanpuistikko 15 B 28, Vaasa Puh: Faksi: Päivystys parillisella viikolla Kokkolassa Pitkänsillankatu 23, Kokkola Puh. (06) keskiviikkoisin Päivystys parittomalla viikolla Seinäjoella Puistopolku 10 L 3, Seinäjoki Puh. (06) Faksi (06) keskiviikkoisin Päivystys parillisella viikolla Pietarsaaressa Tehtaankatu 13, Pietarsaari Puh. (06) Keskiviikkoisin tärkeitä linkkejä osoite, josta saat runsaasti lisää tietoa ammattiliittojen keskusjärjestön kotisivu, jossa on useilla kielillä lisää tietoa tärkeää perustietoa maahanmuuttajille yhteiskunnan toiminnasta ja mahdollisuuksista Suomessa 12 kielellä työministeriön kotisivu, jossa on tietoa maahanmuuttajille venäjäksi, viroksi ja englanniksi otsikon Maahanmuutto alla sekä maahanmuuttajien asioita käsittelevä lehti otsikoiden Julkaisut -> Monitorilehti alla (suomeksi, ruotsiksi, venäjäksi ja englanniksi) kansaneläkelaitoksen kotisivu, jossa on tietoa sosiaaliturvasta Suomessa (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi) työttömyyskassojen yhteisjärjestön kotisivu, jossa on tietoa työttömyysturvasta (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi) Oulun ja Lapin toiminta-alue Oulun aluetoimisto SAK:n Ay-keskus Mäkelininkatu krs, Oulu Puh: Faksi: Päivystys Kajaanissa Ratakatu 29 B 15, Kajaani puh. (08) keskiviikkoisin Lapin aluetoimisto Länsiranta 7 B 13, Tornio Puh: Faksi Päivystys Rovaniemellä Rovakatu 26 A 8, Rovaniemi puh. (016) keskiviikkoisin Metallityöväen Liitto ry Käyntiosoite: Hakaniemenranta 1 Puhelin (vaihde) Postiosoite: PL 107, Helsinki Edunvalvonnan palvelunumero Toimistoaika (lauantaisin suljettu) Jäsenpalvelu Sähköposti: metalli.posti@metalliliitto.fi Telekopio Metallityöväen työttömyyskassa Postiosoite: PL 116, Helsinki Puhelin (vaihde) Työttömyyskassan palvelunumero (arkisin kello ) Telekopio