TUNNETKO TYÖEHTOSI.

Transkriptio

1 TUNNETKO TYÖEHTOSI

2 Tiedot on päivitetty huhtikuussa Sisältö Metalliteollisuutta Suomessa ovat... 4 Tasavertainen kohtelu... 5 Työsopimus... 6 Teknologiateollisuuden työehtosopimus Työntekijän palkka Työkohtaiset tunti- ja kuukausipalkat...12 Henkilökohtainen palkanosuus...13 Yleiskorotukset, ilta-ja yövuorolisät...13 Työskentely varsinaisen työpaikan ulkopuolella...14 Päiväraha...14 Ateriakorvaus...15 Asunnon hankkiminen...16 Säännöllinen työaika ja tasaaminen Kolmivuorotyössä työskenteleminen...18 Ylityö...19 Sairausajan palkka Sairaan lapsen hoito Vuosiloma, vuosilomapalkka, lomakorvaus Loma ja sairaus Irtisanomisajat Turvallisuus on oikeus ja velvollisuus Työsuojeluorganisaatio Työnantajalla vastuu työturvallisuudesta Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet...31 Metalliliitossa et jää yksin Työttömyyskassa Liittyminen Työttömyyden ja lomautuksen sattuessa Työ- ja vakuutuskausien huomioiminen toisesta EU/ETA-maasta EU-kansalaisen rekisteröityminen Suomessa Metalliliitto ja luottamus henkilöt auttavat toteuttamaan sovitut työehdot Yhteystiedot Tärkeitä linkkejä, katso takakansi.-

3 METALLITEOLLISUUTTA SUOMESSA OVAT teknologiateollisuus (sisältää mm. metallituoteteollisuuden kuten konepajat, telakat, autoteollisuuden, rauta- ja terästeollisuuden, elektroniikka- ja sähköteollisuuden) tietoliikenteen rakentaminen ja huolto auto- ja konealat (sisältää auto- ja konekorjaamot ja myynnin) jalometalli- ja koruteollisuus pelti- ja teollisuuseristys malmikaivokset metsäteollisuuden huolto ja korjaamot energia-ala puolustusministeriön korjaamot TASAVERTAINEN KOHTELU Työsopimuslain mukaan työnantaja ei saa asettaa ulko - maista työntekijää huonompaan asemaan kuin suomalaista työntekijää kansallisen alkuperän perusteella. Myös yhdenvertaisuuslaki sisältää säännöksiä työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Myös lähetetyn työntekijän työsuhteessa on noudatettava Suomen lain ja työehtosopimuksen keskeisiä normeja. Sovellettaviksi tulevat mm. keskeiset työaikalain, vuosilomalain ja työsopimuslain säännökset sekä työehtosopimuksen vuosilomaa, työaikaa ja työturvallisuutta koskevat määräykset. Niin ikään noudatettava vähimmäispalkka määräytyy työehtosopimuksen perusteella. Metallityöväen Liiton ammattiosaston jäseneksi voi liittyä jokainen, joka työskentelee näillä aloilla, paitsi toimihenkilöt ja esimiesasemassa olevat, joilla on omat ammattiliittonsa. Liittymislomakkeen ja tietoa jäsenyydestä saat työpaikan luottamusmieheltä, liiton aluetoimistosta, liiton jäsenrekisteristä ja osoitteesta Ammattiliiton jäsenenä sinulla on eräitä etuja, jotka on mainittu myöhemmin tässä esitteessä. Samoin liiton jäsenenä saat neuvoja ja apua, jos työsuhteessasi tulee epäselvyyksiä. 4 5

4 TYÖSOPIMUS Työsuhteesta työntekijän ja työnantajan tulee tehdä työ sopimus, jossa työnantaja sitoutuu tarjoamaan ja työn tekijä tekemään työtä sopimuksessa sovituin yksityis kohdin. Työsuhteen aikana voi tulla epäselvyyksiä siitä, mitä työ suhteen alussa on sovittu. Siksi on sekä työn antajalle että työntekijälle edullista laatia työsopimus kirjallisesti. Tähän on myös lakiin perustuva oikeus. Epäkohtien selvittäminen on huomattavasti helpompaa, kun asiat on kirjattu selkeästi. Riitatapauksissa suullista sopimusta on vaikea todistaa oikeaksi. Työsopimuslomakkeen voi tulostaa eri kielillä Metalli työväen Liiton kotisivulta tai osoitteesta Työsopimukseen on hyvä kirjata seuraavaa: Työnantaja: Merkitään työnantajan virallinen nimi. Kirjainlyhenne tai tuotteen nimi ei riitä. Työnantajan koti- tai liikepaikka: Koti- ja liike paikka ja liikepaikan osoite, jotta työnantaja löydetään myöhemminkin. Työntekijä ja henkilötunnus: Henkilötunnus on tarpeen työntekijän yksilöimiseksi, jotta esim. eläke-, vakuutusja sosiaaliturvamaksut menevät oikein. Työntekijän osoite: Osoite on tarpeen, jotta työ n antaja tarvittaessa voi pitää yhteyttä ja toimittaa tiedotteita työntekijälle. Työnteon alkamisajankohta: Se päivä, jolloin työn tekeminen aloitetaan. Merkittävä myös, onko sopimus toistaiseksi voimassa oleva (jatkuva) vai määräaikainen työsopimus. Lähtökohtaisesti työ sopimus on voimassa toistaiseksi. Perustellusta syystä työsopimus voidaan tehdä määräajaksi. Jos näin tehdään, työsopimukseen kirjataan määräaikaisen työsopi muksen peruste eli se perus teltu syy, miksi työsopimus tehdään määräaikaiseksi, esim. sijaisuus tai työntekijän oma pyyntö. Määräaikaisen työsopimuksen kesto merkitään kalenteriajan mukaan. Jos päättymisaikaa ei tiedetä, merkitään se seikka, jonka perusteella päättyminen määräytyy. Työsuhteessa voidaan sopia koeajasta, jonka aikana kumpikin osapuoli voi päättää työsuhteen syytä ilmoittamatta ja ilman irtisanomisaikaa. Mikäli koeajasta sovitaan, sen pituus merkitään sopimukseen. Koeajan pituudeksi voidaan sopia pääsääntöisesti enintään nel jä kuukautta. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. 6 7

5 Työn tekopaikka tai selvitys periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri kohteissa: Merkitään se paikka, jossa työntekijä pää asiallisesti työskentelee tai josta käsin hän suorittaa työnsä. Pääasialliset työtehtävät: Merkitään pääasialliset työtehtävät tai niitä kuvaava tehtävänimike. (Tarvittaessa työnantaja voi ohjata tehtäväksi muitakin töitä, kunhan järjestää vaaditun perehdyttämisen. Väliaikainen toiseen tehtävään siirto ei alenna palkkaa.) Sovellettava työehtosopimus: Merkitään se toimialan työehtosopimus, jota työnantaja noudattaa. (Työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen kesken eri toimialoilla solmitaan satoja työehtosopimuksia.) Työstä maksettava palkka ja muu vastike: Merkitään palkan määräytymisen peruste, joka voi olla aikaperuste, suoritusperuste (urakka) tai joku muu peruste. Palkka työsuhteen alussa: Merkitään peruspalkan rahamäärä tai työehtosopimuksen mukainen palkkaluokka, palkkaryhmä tms. (Neljän kuukauden jälkeen työnantaja määrittelee palkan henkilökohtaisen osuuden, mikä on 3 25 % työkohtaisesta palkasta.) Palkanmaksukausi: Jos aikapalkan perusteena on viikkoa lyhyempi aika, palkka on maksettava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja muussa tapauksessa kerran kuukaudessa. Palkanmaksupäivät: Palkka on maksettava palkanmaksu kauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Jos palkka erääntyy maksettavaksi arkilauantaina tai eräinä juhlapäivinä, palkka on maksettava edellisenä arki päivänä. Työsopimuksessa on hyvä ilmetä myös, milloin palkka maksetaan työsuhteen päättyessä. Palkka maksetaan tilille: Merkitään pankin nimi ja sen tilin numero, jolle palkka maksetaan. Työaika: Säännöllinen työaika työaikalain mukaan on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Jos työ sopimuksessa sovittu työaika alittaa työaikalain ja työ ehtosopimuksen viikkotyöajan, on kysymys osa-aikatyöstä. Vuosiloma: Vuosiloman pituus, lomapalkka, lomaraha ja muut vuosilomaan liittyvät ehdot määräytyvät vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan. Työsopimukseen merkitään, mikäli näiden lisäksi on sovittu jotain muuta. Irtisanomisaika: Työsuhteen päättämisestä on sekä työnantajan että työntekijän ilmoitettava etukäteen. Irtisanomisaika määräytyy lain ja työehtosopimuksen mukaan, jollei siitä muuta sovita. Sovittaessa on merkittävä erikseen kummankin osapuolen noudatettava irtisanomisaika. Muut sopimusehdot: Myös muut kuin edellä mainitut työsopimuksen kannalta olennaisina pidettävät tiedot on saatettava työntekijän tietoon merkitsemällä ne työsopimukseen. 8 9

6 Tapaturmavakuutus: Työnantajan on lain mukaan vakuutettava työntekijänsä tapaturman varalta. Työ sopimusta solmittaessa on hyvä selvittää, missä vakuutusyhtiössä vakuutus tehdään. Työsuhteen ehtoja koskevat tiedot voidaan antaa myös viittaamalla sovellettavaan lakiin tai työehtosopimukseen. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS Työehtosopimus on Metallityöväen Liitto ry:n (työntekijäliiton) ja Teknologiateollisuus ry:n (työnantajaliiton) välillä solmittu sopimus, jossa turvataan työntekijälle työsuhteen vähimmäisehdot. Viimeisin Teknologiateollisuuden työehtosopimus allekirjoitettiin Se on tullut voimaan ja päättyy TYÖNTEKIJÄN PALKKA Työehtosopimuksen mukaan työntekijän palkka määräytyy työnvaativuuden ja henkilökohtaisen pätevyyden perusteella. Työnvaativuudessa huomioidaan työn oppimisaika, vastuu ja olosuhteet. Henkilökohtaisessa osuudessa huomioidaan työntekijän työsuoritus ammatinhallinnan, monitaitoisuuden, työtuloksen ja huolellisuuden perusteella

7 TYÖKOHTAISET TUNTI- JA KUUKAUSIPALKAT Käytettäessä yhdeksää työnvaativuusryhmää (TVR) työkohtaiset palkat ovat alkaen seuraavat: Työnvaativuusryhmä (TVR) Työkohtainen tuntipalkka, senttiä/tunti Työkohtainen kuukausipalkka, euroa/kk HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSUUS Jokaiselle työntekijälle määritellään viimeistään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta henkilökohtainen palkanosuus. Se on suuruudeltaan vähintään 3 % ja enintään 25 % työntekijän työkohtaisesta palkanosuudesta. Työntekijälle selvitetään henkilökohtaisen palkanosuuden määräytymisperusteet. Työtehtävät ovat vaativuudeltaan erilaisia: tämä tarkoittaa sitä, että sekä vaativissa että vähemmän vaativissa töissä ja työtehtävissä voi esiintyä eritasoisia pätevyyksiä. YLEISKOROTUKSET, ILTA- JA YÖVUOROLISÄT Työehtosopimuksella sovitut yleiskorotukset sekä ilta- ja yövuorolisät tulee selvittää työpaikan luottamusmieheltä, Metalliliiton aluetoimistosta tai liiton edunvalvonnasta. Lisäksi korotukset löytyvät voimassa olevasta työehtosopimuksesta jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien iltavuorolisä (esim. kello ) on 115 senttiä/tunti ja yövuorolisä (esim. kello ) on 211 senttiä/tunti

8 TYÖSKENTELY VARSINAISEN TYÖPAIKAN ULKOPUOLELLA Työnantaja korvaa tarpeelliset matkakustannukset, jotka syntyvät matkustettaessa komennuspaikalle tai sieltä takaisin silloin, kun työ tehdään yli 10 kilometrin etäisyydellä työntekijän varsinaisesta työpaikasta ja asunnosta. Matkakustannukset korvataan yleisten kulkuneuvojen mukaan tai, jos niin sovitaan, oman auton käytöstä maksetaan kilometrikorvaus. Päiväraha on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa. ( Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. PÄIVÄRAHA Kun työ tehdään yli 40 kilometrin etäisyydellä työntekijän varsinaisesta työpaikasta ja asunnosta, päivärahaa maksetaan kultakin matkavuorokaudelta seuraavasti: Osapäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia. Kokopäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia. ATERIAKORVAUS Ateriakorvaus on 1/4 kokopäivärahasta. Korvaus maksetaan silloin, kun työ tehdään yli 10 kilometrin etäisyydellä työntekijän varsinaisesta työpaikasta ja asunnosta, työntekijällä ei ole mahdollisuutta aterioida varsinaisella työpaikallaan tai kotonaan eikä työpaikalla anneta ilmaista ruokaa. Vähintään kahdella ja enintään kuudella tunnilla täyden matkavuorokauden ylittävästä vajaavuorokaudesta maksetaan osapäiväraha

9 ASUNNON HANKKIMINEN Työnantaja selvittää ennen työntekijän työkomennukselle lähtöä asunnon saannin mahdollisuudet komennuspaikka kunnalla tai sen lähistöllä tai varaa tarvittaessa työntekijälle sieltä asunnon. Asunnossa tulee olla normaali kalustus, liinavaatteet sekä olosuhteisiin nähden riittävät sosiaali- ja virkistys tilat. Mikäli työnantaja komennuspaikkakunnalla kiinteässä työkohteessa järjestää työntekijälle asunnon, tulee työn antajan tähän tarkoitukseen hankkiman majoitus kaluston olla sellaista, että asumistilaa kutakin majoitettavaa työntekijää kohti on vähintään 10 m 2 ja huoneeseen majoitetaan komennuspaikkakunnan olosuhteet huomioon ottaen enintään yksi henkilö. Jos työntekijän työkomennus samassa työkohteessa kestää enintään viikon ajan, voidaan samaan huoneeseen majoittaa kaksi henkilöä. Tällöin asumistilaa on oltava vähintään 13 m 2. Jos työkomennus katkeaa työntekijän viikonloppu kotimatkojen vuoksi, mutta hän työskentelee samassa työkohteessa keskeytyksen jälkeenkin, tulee työnantajan järjestää hänelle asunto pääsäännön mukaisesti. Työnantajan hankkimassa majoitukseen käytetyssä asuntovaunussa tulee olla asumistilaa 7 m 3 majoitettua työntekijää kohti. SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA TASAAMINEN Työaika Työskennellessä normaalisti täysiaikaisesti eli 40-tuntisin työviikoin, tulee työaika päivä- ja kaksivuorotyössä tasata siten, että se on enintään kalenterivuoden aikana: 2015 keskimäärin 36,4 tuntia viikossa keskimäärin 36,5 tuntia viikossa keskimäärin 36,2 tuntia viikossa keskimäärin 36,2 tuntia viikossa. Keskimääräinen viikkotyöaika toteutuu antamalla työajantasaamisvapaata (pekkasia) 12,5 päivää kalenterivuodessa. Keskimääräinen viikkotyöaika kolmivuorotyössä Säännöllinen työaika on keskimäärin keskeytyvässä 3-vuorotyössä 35,8 tuntia viikossa ja keskeytymättömässä 3-vuorotyössä 34,9 tuntia viikossa. Keskimääräiset viikkotyöajat toteutetaan etukäteen laadittavalla työtuntijärjestelmällä. Työajan tulee enintään vuoden, pääsääntöisesti kalenterivuoden, pituisena ajanjaksona tasoittua keskimäärin edellä mainittuihin määriin viikossa

10 KOLMIVUOROTYÖSSÄ TYÖSKENTELEMINEN Keskeytyvä kolmivuorotyö tarkoittaa työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa niin, että työskentely keskeytyy viikon - vaihteen ajaksi. Keskeytymätön kolmivuorotyö tarkoittaa työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa niin, että työskentelyä ei keskeytetä viikon vaihteen ajaksi. Yrityksen tuotantotarpeiden ja käytännön vuoksi arkipyhä viikkojen työaika vaihtelee sen mukaisesti, keskeytetäänkö työt arkipyhinä. Työajan tasaamislisät ja niiden maksaminen Työajan lyhentäminen on toteutettu ansiotasoa alentamatta siten, että päivä- ja kaksivuorotyön työntekijä ansaitsee jokaiselta tehdyltä säännöllisen työajan tunnilta sentti määräisen lisän, joka on 6,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä keskituntiansiosta. keskeytyvässä kolmivuorotyössä se on 11 % ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 14,3 %. työajan tasaamislisä maksetaan palkkamaksukausittain, ellei paikallisesti muuta sovita. Kuukausipalkkaisen työntekijän työaika lyhennetään kuukausipalkkaa alentamatta. YLITYÖ Ylityön tekeminen tarkoittaa, että tehdään sovitun säännöllisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävää työtä ja tästä työstä maksetaan ylityökorvaus. Työehtosopimuksen mukaan työntekijälle maksetaan työpalkan lisäksi ylityöstä ylityökorvausta seuraavasti: vuorokautisesta ylityöstä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta ylityötunneilta 100 % ylityökorvaus keskituntiansion mukaan. viikoittaisesta ylityöstä kahdeksalta ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 % ja seuraavilta ylityötunneilta 100 % ylityökorvaus keskituntiansiosta. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä maksetaan työpalkan ja mahdollisten ylityölisien lisäksi lain mukaisena sunnuntaityökorotuksena kultakin työtunnilta lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta. Mikäli työntekijälle ei ole annettu työaikalain edellyttämää viikkovapaata, on sovittava, korvataanko menetetty viikkovapaa antamalla vastaava vapaa vai maksetaanko siitä rahakorvaus, joka on työpalkan sekä mahdollisten ylityö- ja sunnuntaityölisien lisäksi 100 % keskituntiansiosta niiltä työtunneilta, joina viikkovapaata on rikottu

11 SAIRAUSAJAN PALKKA Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työn antajalle sairastumisestaan. Työnantaja maksaa työn tekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtä, sairausajan palkkaa keskituntiansion mukaisesti. Alle kuuden kuukauden työsuhteessa on yhden päivän karenssi (aika, jona sairausajan palkkaa ei makseta). Mikäli on kyse työtapaturmasta, karenssipäivää ei ole. Korvausajanjakso Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta Kalenteriajanjakson pituus 28 päivää 3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää 5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää 10 vuotta tai kauemmin 56 päivää Edellytyksenä sairausajan palkan maksamiselle on, että työntekijä on sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi estynyt tekemästä työtä, työkyvyttömyydestä esitetään työnantajan hyväksymä selvitys, sairausajan palkan perusteet ja määrä on hyväksyttävästi selvitetty. Vaikka työsuhde ei olisi vielä kestänyt yhtäkään kuukautta, on työntekijällä rajoitettu oikeus saada sairausajan palkkaa, joka on työehtosopimuksessa määritelty

12 SAIRAAN LAPSEN HOITO Työntekijällä on oikeus saada palkallista tilapäistä vapaata alle 10-vuotiaan oman lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi. Korvaus lyhyen tilapäisen poissaolon ajalta maksetaan kuten sairausajan palkka. Poissaolon kesto voi olla 1, 2, 3 tai 4 työpäivää kerrallaan. VUOSILOMA, VUOSILOMAPALKKA, LOMAKORVAUS Työntekijä ansaitsee vuosilomaa vuosilomalain mukaisesti. Lomanmääräytymisvuosi on välinen aika. Lomaa ansaitaan riippuen työsuhteen kestosta: työsuhteessa lomanmääräytymisvuonna alle vuoden 2 lomapäivää/ kuukausi työsuhteessa lomanmääräytymisvuonna yli vuoden 2,5 lomapäivää/ kuukausi Lomapäivien ansaitsemisen edellytykset: työpäiviä ja/tai työssäolon veroisia päiviä vähintään 14 päivää kuukaudessa sopimuksen mukaan työssä vähintään 35 tuntia kuukaudessa. Vuosiloma annetaan kesälomakautena ( ). Yli 24 päivän menevä osa voidaan antaa talvilomakautena ( )

13 Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä annetaan työntekijälle, mikäli tuotantotekniset syyt eivät perustellusti muuta vaadi tai paikallisesti toisin sovita, 24 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika välisenä aikana vuosilomaa varten. Työehtosopimuksen mukaan tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio. (Lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaettuna vastaavien työtuntien lukumäärällä.) Kuukausipalkalla työskentelevän vuosilomapalkka lasketaan siten, että kuukausipalkka jaetaan 25:llä ja kerrotaan vuosilomapäivillä. Vuosilomakertymää, -palkkaa ja -korvausta koskevia säännöksiä voidaan kuvata seuraavilla kaavioilla: Sopimuksen mukainen työaika Lomapalkka/lomakorvaus Kertymä > 14 pv/kk lomapalkkasopimus 2 tai 2,5 pv/kk < 14 pv/kk, mutta > 35 t/kk < 14 pv/kk < 35 tuntia/kk 9 % jos työsuhde < 1 vuosi 11,5 % jos työsuhde > 1 vuosi 9 % jos työsuhde < 1 vuosi 11,5 % jos työsuhde > 1 vuosi 2 tai 2,5 pv/kk oikeus vapaaseen, vuosilomalaki 8 2 pv/kk Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan

14 LOMA JA SAIRAUS Jos olet työkyvytön vuosilomasi alkaessa tai sen aikana, loma siirretään pyynnöstäsi myöhempään ajankohtaan ensimmäisestä sairauspäivästä alkaen. IRTISANOMISAJAT Työnantajan on työsopimuksen irtisanoessaan noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja: Lomallaan sairastuneen tulee viipymättä antaa työnantajalle selvitys työkyvyttömyydestään ja pyytää vuosilomaansa siirrettäväksi. Vuosiloman siirryttyä työntekijä on sairauslomalla. Työsuhde jatkunut keskeytyksettä enintään vuoden yli vuoden mutta enintään 4 vuotta yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta yli 12 vuotta Irtisanomisaika 2 viikkoa 1 kuukausi 2 kuukautta 4 kuukautta 6 kuukautta Työntekijän on työsopimuksen irtisanoessaan noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä enintään 5 vuotta yli 5 vuotta Irtisanomisaika 2 viikkoa 1 kuukausi 26 27

15 TURVALLISUUS ON OIKEUS JA VELVOLLISUUS Työntekijä voi menettää terveytensä tapaturmissa työ - paikalla, jossa on paljon vaaratekijöitä. Niitä ei saa vähätellä. Terveyttä ei voi ostaa eikä sitä saa korvauksillakaan takaisin. Siksi turvallisuus työpaikalla on jokaiselle tärkeä asia. Jokaisella työntekijällä on oikeus tehdä työtä turvallisesti. Turvallisuuden säilyminen edellyttää, että jokainen työntekijä tietää vaaratekijät ja seuraa työympäristöään. Havaituista puutteista ja vaaratilanteista pitää ilmoittaa välittömästi lähimmälle esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle, jotta ne korjattaisiin. Asiallinen työ ympäristö on turvallinen ja tuottava. Jokainen työntekijä on myös velvollinen tekemään oman työnsä turvallisesti. Kukaan ei saa vaarantaa omaa eikä toisten työntekijöiden terveyttä. Työpaikalla laadittuja turvallisuusohjeita on noudatettava. Työpaikalla pitää kunnioittaa muita työntekijöitä, heidän työtään ja omaisuuttaan. Kiusanteko ja häirintä eivät kuulu työpaikalle. TYÖSUOJELUORGANISAATIO Työntekijät valitsevat keskuudestaan työpaikan työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiehen edustajikseen työ suojelu yhteistyöhön työnantajan kanssa. Työnantaja nimittää työsuojelupäällikön, joka käytännössä vastaa turvallisuudesta työpaikalla. Jos työntekijöitä on vähintään 20, työpaikalla valitaan työsuojelutoimikunta tai sovitaan muulla tavoin yhteistyön järjestämisestä. Työsuojelutoimikunta laatii vuosittaisen toimintasuunnitelman ottaen huomioon työpaikan työsuojelun toimintaohjelman, jonka laatiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Jos esiin tulleita epäkohtia ei saada ratkaistua työpaikalla, aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen velvollisuus on puuttua niihin. Aluehallintoviraston työ suojelun vastuualue on sosiaali- ja terveysministeriön alainen työsuojelusäännösten noudattamista valvova ja työpaikkojen omaa työsuojelutyötä tukeva aluehallintoviranomainen

16 TYÖNANTAJALLA VASTUU TYÖTURVALLISUUDESTA Työnantaja tai sen edustaja vastaa työturvallisuuslain perusteella annettujen säännösten noudattamisesta työpaikalla. Työnantajan velvollisuutena on mm. varmistaa työn - tekijöidensä opastaminen, perehdyttäminen ja riittävä ammattitaito. Samoin työnantajan tulee tiedottaa jokaiselle työntekijälle niistä haitta- ja vaaratekijöistä, joita työntekijän työ voi muille aiheuttaa. Yrityksen johto antaa työsuojelun yleiset toimeenpanomääräykset työpaikalla. Samoin työnantaja laatii ja julkaisee tarkemmat työturvallisuusohjeet ja järjestää työturvallisuusvalvonnan sekä välittää työturvallisuustietoutta työpaikalla. Osa yrityksen johtamista on turvallisten koneiden ja laitteiden hankinta ja niiden turvallisuuden jatkuva valvonta. Työnjohdon on turvattava ja varmistettava turvalliset toimintaedellytykset työpaikalla. Työnantajan tehtävänä on hankkia ja huoltaa työntekijöille tarvittavat henkilökohtaiset suojaimet. Johdon velvollisuus on valita pätevät ja työturvallisuutta tuntevat esimiehet työpaikalle. Esimiehet valvovat määräysten ja ohjeiden noudattamista. Yrityksen tulee myös varmistaa tiedon kulku yhteisellä työpaikalla työturvallisuuteen liittyvissä asioissa. TYÖNTEKIJÄN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Jokainen työntekijä on velvollinen noudattamaan annettuja turvallisuusohjeita ja käyttämään tarvittavia suojavälineitä. Jokaisen tulee poistaa mahdollisuuksiensa mukaan havaitsemansa vaaratilanteet ja ilmoittaa niistä esimiehille, jotta niiden toistuminen ehkäistäisiin. Mikäli työntekijä ei itse voi poistaa vaaraa, siitä on ehdottomasti tiedotettava muille. Työpaikalla ei ilman erityistä syytä saa poistaa tai kytkeä pois päältä suojalaitteita. Ohje- tai varoitusmerkintöjä ei myöskään saa poistaa eikä peittää. Työntekijällä on oikeus pidättäytyä työstä, jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle. Työstä kieltäytymisestä tulee ilmoittaa omalle esimiehelle niin pian kuin mahdollista. Kieltäytyminen ei saa rajoittaa työntekoa laajemmalti kuin työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta on välttämätöntä

17 METALLILIITOSSA ET JÄÄ YKSIN Metallityöväen Liitto on metallityöläisten oma etujärjestö. Se on Suomen vahvin ammattiliitto, johon vuoden 2014 lopussa kuului noin ammattilaista eli noin 81 % alan työntekijöistä. Kun kuulut liittoon, et todellakaan ole yksin. Metalliliitto pitää työntekijän puolta hankalissakin tilanteissa. Liittoon kuulumisesta saat monenlaisia etuja: Liitto neuvottelee alalle työehtosopimuksen. Luottamusmies on työpaikan työntekijöiden edun valvoja. Häneen voi olla yhteydessä missä tahansa ongelmassa, joka liittyy työsuhteeseen. Luottamusmies saa käyttää työaikaa työntekijöiden asioiden ja etujen hoitamiseen. Yli 400 työntekijän yrityksissä on kokopäivätoiminen pääluottamusmies. Luottamusmiehen saavat valita keskuudestaan työpaikan Metalliliittoon järjestäytyneet työntekijät. Muiden SAK:laisten liittojen ammattiosastojen jäsenet voivat osallistua vaaliin, jos he eivät valitse omia luottamusmiehiä. Työsuojelu on keskeinen osa Metalliliiton edun valvontaa. Vähintään 10 hengen työpaikoilla tulee lain mukaan valita työsuojeluvaltuutettu työntekijöiden keskuudesta. Myös alle 10 hengen työpaikoilla on työntekijöillä oikeus valita työsuojeluvaltuutettu. Jos työsuhteeseen liittyvä riita ei ratkea neuvotellen, liitto myöntää tarvittaessa oikeusapua. Koulutus: Metalliliitolla on Tampereen Terälahdessa oma koulutuskeskus Murikka, joka tarjoaa kaikille liiton jäsenille mahdollisuuden opiskella ilmaiseksi mm. edunvalvonta-asioita, järjestötoimintaa, tietotekniikkaa ja työoikeutta. Kurssit majoituksineen ja ruokailuineen ovat liiton jäsenille ilmaisia. Lisätietoja saa osoitteesta Myös alueet ja ammattiosastot järjestävät runsaasti koulutusta. Liiton jäsenkortti on samalla vakuutuskortti vapaaajalla ja matkoilla. Liitto tarjoaa myös monenlaisia lomia. Metalliliitolla on Pyhätunturilla tunturihotelli Metallikero ja Loviisassa leirintäalue Metalliranta. Ammattiosastoilla on lisäksi omia vapaa-ajanviettopaikkoja. Jäsenkortilla saa erilaisia jäsenetuja, esimerkiksi alennuksia polttoaineista ja matkoista sekä tietyin ehdoin myös pankkipalveluista. Metalliliiton jäsenlehti Ahjo ilmestyy 16 kertaa vuo dessa ja se postitetaan jokaiselle jäsenelle kotiin. Liiton kalenteri ja alennus työväenlehden tilauksesta kuuluvat myös jäsenetuihin. Solidaarisuus: Myös heikommassa asemassa olevan asioita ajetaan. Se on ammattiyhdistysliikkeen tärkeimpiä periaatteita

18 Solidaarisuussopimuksen mukaan IndustriAll European Trade Unionin (EIA) jäsen järjestöjen jäsenillä on oikeus järjestön solidaarisuus sopimuksen mukaisesti saada jäsenpalvelua, jos he työskentelevät tilapäisesti muualla kuin siinä maassa, jossa ovat liiton jäseninä. Edellytyksenä on, että tila päisessä työskentelymaassa oleva liitto on EIA:n jäsenjärjestö. Metalliliiton jäsenet maksavat jäsen maksua, josta päätetään vuosittain. Vuonna 2015 jäsen maksu on 1,75 % verotettavasta tulosta. Jäsenmaksu on täysi mää räisesti vähennyskelpoinen verotettavasta tulosta. Metalliliittoon liittyessään työntekijä liittyy samalla Metalli työväen Työttömyyskassaan. Siitä on hyötyä, jos työnantaja lomauttaa tai irtisanoo työsuhteen. TYÖTTÖMYYSKASSA LIITTYMINEN Palkansaajakassan jäseneksi pääsee Suomessa työssä oleva työttömyysturvalain soveltamisalaan kuuluva henkilö, joka ei ole täyttänyt 68:aa vuotta ja joka työskentelee sellaisessa ammatissa tai sellaisella työalalla, joka kuuluu kassan toiminnan piiriin. Suomessa työskentelevä ulkomaalainen henkilö voi liittyä Suomessa työttömyyskassan jäseneksi, vaikka henkilöä ei katsota Suomessa asuvaksi. Suomeen ulkomailta lähe tettynä työntekijänä tuleva ei voi liittyä Suomessa työttömyyskassan jäseneksi, koska hän kuuluu lähettäjämaan sosiaaliturvan piiriin. Työttömyysetuuden saaminen edellyttää kuitenkin sitä, että henkilö asuu Suomessa. Kansaneläkelaitos ratkaisee sen, onko henkilöä pidettävä Suomessa asuvana

19 TYÖTTÖMYYDEN JA LOMAUTUKSEN SATTUESSA Jos jää työttömäksi tai tulee lomautetuksi, tulee välittömästi ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Metallityöväen Työttömyyskassasta saa lisätietoja siitä, miten työttömyyspäivärahaa haetaan ja mitä liitteitä hakemukseen tarvitaan. Ansiopäivärahan saamisen edellytyksenä on, että henkilö on ollut työttömyyskassan jäsenenä vähintään 26 viikkoa välittömästi ennen työttömyyttä. Jäsenyysaikana henkilön tulee lisäksi täyttää työssäoloehto. Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on ollut työttömyyttä edeltävän 28 kuukauden tarkastelujakson aikana vähintään 26 kalenteriviikkoa työssäoloehdon täyttävässä työssä. Työssäoloehto täyttyy, kun työaika on ollut vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkka työehtosopimuksen mukainen. TYÖ- JA VAKUUTUSKAUSIEN HUOMIOIMINEN TOISESTA EU/ETA-MAASTA Jos etuuden saaminen edellyttää tiettyjä työttö myys - vakuu tus- tai työskentelykausia, myös muun jäsenvaltion alueella täytetyt työttömyysvakuutus- ja työs kentelykaudet otetaan huomioon. Edellytyksenä muussa EU/ ETA-maassa hankittujen kau sien huomioon ottamiselle on yleensä, että henkilö on työs ken nellyt tie tyn ajan siinä maassa, jossa hän hakee työttö myys turvaa. Suomessa edel lytetään työttömyyspäivärahan saa miseksi, että hakija on ennen työttö mäksi jäämistään työskennellyt Suomessa vähintään neljä viikkoa työssäoloehdon täyttävässä työssä. Kun henkilö siirtyy EU/ETA-maasta Suomeen, työttömyyskassaan liittymisen pitää tapahtua kuukauden kuluessa siitä, kun hänen työttömyysvakuutuksensa toisen EU/ETAmaan työttömyysturvajärjestel mässä päättyy, jotta hän voi lukea EU/ETA-maan työhistorian sa hyväkseen. Pohjoismaiden välillä siirtymäaika on kahdeksan viikkoa silloin kun jäsen on paluumuuttaja, eli muuttaa takaisin Suomeen viiden vuoden sisällä lähdöstään. EU/ETA-maassa tehdystä työstä tulee aina esittää lomake U

20 EU-KANSALAISEN REKISTERÖITYMINEN SUOMESSA EU-kansalaisen sekä Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaisen on rekisteröidyttävä kolmen kuukauden Suomessa oleskelun jälkeen. Rekisteröinti tapahtuu paikallispoliisissa lukuun ottamatta Pohjoismaiden kansalaisia, joiden rekisteröinti tapahtuu maistraatissa pohjoismaisen muuttokirjan perusteella. Rekisteröitymisestä saa kirjallisen todistuksen. Metalliliitto ja LUOTTAMUS HENKILÖT auttavat toteuttamaan sovitut työehdot Selvitä, onko työpaikalla valittu työntekijöiden luottamusmies. Hän auttaa tarvittaessa neuvotteluissa työnantajan kanssa. Selvitä myös, onko työpaikalla valittu työsuojeluvaltuutettu. Hänelle tulee ilmoittaa vaaratilanteet työpaikalla. Metallityöväen Liittoon saa tarvittaessa yhteyden lähimmän ammattiosaston, liiton aluetoimiston tai liiton keskustoimiston kautta. YHTEYSTIEDOT Helsingin ja Uudenmaan aluetoimisto Hakaniemenranta 1 C, 2. krs, Helsinki Puh Faksi Varsinais-Suomen aluetoimisto Humalistonkatu 6, 3. krs, Turku Puh l Faksi Satakunnan aluetoimisto Isolinnankatu 24, 2. krs, Pori Puh l Faksi Päivystys Raumalla, puh Aittakarinkatu 1, Rauma keskiviikkoisin Hämeen aluetoimisto Kasarmikatu 7 B, 2. krs, Hämeenlinna Puh l Faksi Pirkanmaan aluetoimisto Rautatienkatu 10, 7. krs, Tampere Puh l Faksi Kymen aluetoimisto Matkakuja 6, 2. krs, Kotka Puh l Faksi Savo-Karjalan aluetoimisto Kauppakatu 48, 2. krs, Varkaus Puh l Faksi Keski-Suomen aluetoimisto Kauppakatu 18 B 19, Jyväskylä Puh l Faksi Vaasan aluetoimisto Vaasanpuistikko 15 B 28, Vaasa Puh l Faksi Oulun aluetoimisto Mäkelininkatu 31, 4. krs, Oulu Puh l Faksi Päivystys Kajaanissa, puh Ratakatu 29 B 15, Kajaani, kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona Lapin aluetoimisto Länsiranta 7 B 13, Tornio Puh l Faksi Päivystys Rovaniemellä, puh Rovakatu 26 A 8, Rovaniemi, kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona Metallityöväen Liitto ry Hakaniemenranta 1 PL 107, Helsinki Puhelinvaihde Toimistoaika ma pe Sähköpostiosoite: metalli.posti@metalliliitto.fi, etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Edunvalvonnan palvelunumero Puh ma pe Jäsenpalvelu Puh ma pe Faksi Metallityöväen Työttömyyskassa Postiosoite PL 116, Helsinki Puhelinvaihde Työttömyyskassan palvelunumero Puh ma pe Faksi