Selvitys liikennepalvelulain mukaisista seuranta- ja yhteensovittamistehtävistä

Transkriptio

1 Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 12/2018 Heikki Metsäranta Henriika Weiste Kari Hillo Selvitys liikennepalvelulain mukaisista seuranta- ja yhteensovittamistehtävistä

2

3 Heikki Metsäranta, Henriika Weiste, Kari Hillo Selvitys liikennepalvelulain mukaisista seuranta- ja yhteensovittamistehtävistä Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 12/2018 Liikennevirasto Helsinki 2018

4 Kannen kuva: Tuula Roos / vastavalo.net Verkkojulkaisu pdf ( ISSN-L ISSN ISBN Liikennevirasto PL HELSINKI Puhelin

5 3 Heikki Metsäranta, Henriika Weiste ja Kari Hillo: Selvitys liikennepalvelulain mukaisista seuranta- ja yhteensovittamistehtävistä. Liikennevirasto, Liikenteen palvelut -osasto. Helsinki Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 12/ sivua ja 2 liitettä. ISSN-L , ISSN , ISBN Avainsanat: liikenne, henkilöliikenne, palvelut, seuranta, tilastointi Tiivistelmä Työssä selvitetään liikennepalvelulaissa (320/2017) Liikennevirastolle osoitetun seuranta- ja yhteensovittamistehtävän tavoitteet ja sisältö. Selvityksen tuloksena esitetään seurannan tavoitetila ja suunnitelma seurannan toteuttamisesta ja kehittämisestä kohden tavoitetilaa sekä ehdotus yhteensovittamistehtävän sisällöstä uudessa toimintaympäristössä. Työssä käsitellään henkilöliikenteen liikkumispalveluiden kysyntää ja tarjontaa kuvaavien tietojen tilastointia ja muuta seurantaa tie- ja raideliikenteessä, merenkulussa ja ilmailussa Suomen alueella. Liikkumispalveluita käsitellään liikennepalvelulain määrittelyjen mukaisina. Seuranta- ja yhteensovittamistehtävää katsotaan koko hallinnonalan tarpeiden kannalta ottaen huomioon tehtävien siirtyminen Liikenne- ja viestintävirastoon vuonna Seurannan lähtökohtana on tavoite siitä, että liikenteen viranomaistoiminta, liikennemarkkinoiden sääntely ja liikennepolitiikan valmistelu perustuvat hyvään tietoon liikennejärjestelmän tilasta. Tiedon hyödyntämisen tulisi lopulta johtaa siihen, että kansalaisille voidaan tarjota parempia ja edullisempia liikkumisen palveluja. Jotta voidaan seurata uusien liikkumispalveluiden kehittymistä, tulee aiemmin seurannan ulkopuolelle jääneitä palveluja saada seurannan kohteeksi. Keskeinen haaste on myös vanhojen palveluiden aikasarjojen jatkuminen, joka ei kaikilta osin ole mahdollista. Liikkumispalveluiden seurannan tavoitetila on määritelty vuodelle 2022, johon ajoittuu liikennepalvelulain vaikutusten arviointi. Seurannasta ja yhteensovittamistehtävästä esitetään seuraavat päälinjaukset: 1. Nykyiset toimivat tiedonkeruut ja tilastoinnit käytetään hyödyksi. 2. Olennaisten tietojen rajapinnoista kerätään merkittävä osa liikkumispalvelujen tarjontatiedoista. 3. Traficom ottaa tehtäväkseen taksiliikenteen ja välitystoiminnan kysyntätietojen keruun. 4. Aiemmin tilastoimattomien liikkumispalvelujen kysyntätietojen kerääminen hankitaan Tilastokeskukselta. 5. Liikkumispalveluista julkaistaan vuositilastoa. 6. Liikennejärjestelmän tilakuva esitetään Liikennefakta.fi -palvelussa 7. Yhteensovittamistehtäviä laajennetaan kaikkiin liikkumisen palveluihin. Tavoitetilan saavuttaminen edellyttää selvitys- ja kehitystyötä, jonka tehtäviä on kuvattu raportin lopuksi. Käytännössä kehittämistyö on jo aloitettu aikataulun mukaisen liikenteen olennaisten tietojen koontitietokannan ja raportointityökalujen toteuttamismahdollisuuksien kartoituksella. Myös henkilöliikenteen sidosryhmäyhteistyön kehittäminen on käynnistetty. Kehittämistoimia tehdään yhteystyössä virastojen kesken ja tehtävästä riippuen Tilastokeskuksen sekä joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten ja liikkumispalveluita tuottavien yritysten kanssa.

6 4 Heikki Metsäranta, Henriika Weiste och Kari Hillo: Utredning över uppföljnings- och samordningsuppgifterna enligt lagen om transportservice. Trafikverket, trafiktjänster. Helsingfors Trafikverkets undersökningar och utredningar 12/ sidor och 2 bilagor. ISSN-L , ISSN , ISBN Sammanfattning I detta arbete har man utrett målen med och innehållet i uppföljnings- och samordningsuppgiften som tilldelats Trafikverket enligt lagen om transportservice (320/2017). Som ett resultat av utredningen har man tagit fram en målbild för uppföljningen, utarbetat en plan över hur uppföljningen kunde genomföras och utvecklas i riktning mot målbilden samt gett ett förslag gällande innehållet i samordningsuppgiften i den nya verksamhetsmiljön. Utredningen behandlar statistikföringen av data som beskriver tillgången och efterfrågan på mobilitetstjänster inom persontrafik samt annan uppföljning av vägtrafiken, den spårbundna trafiken, sjöfarten och luftfarten på finskt territorium. Mobilitetstjänsterna behandlas i enlighet med definitionerna i lagen om transportservice. Uppföljnings- och samordningsuppgiften betraktas utgående från hela förvaltningsområdets behov samtidigt som det beaktas att vissa uppgifter överförs till Trafik- och kommunikationsverket Uppföljningen utgår från målet att trafikens myndighetsverksamhet, regleringen av trafikmarknaderna och den trafikpolitiska beredningen grundar sig på god kännedom om transportsystemets tillstånd. Utnyttjandet av data borde i slutändan leda till att medborgarna kan erbjudas bättre och förmånligare mobilitetstjänster. För att man ska kunna följa med utvecklingen av nya mobilitetstjänster, bör sådana tjänster som tidigare lämnats utanför uppföljningen nu inkluderas. En viktig utmaning är också att fortsätta tidsserieanalysen av gamla tjänster, vilket inte är möjligt till alla delar. Målbilden för uppföljningen av mobilitetstjänster har fastställts till 2022, då också konsekvensbedömningen av lagen om transportservice utförs. Om uppföljnings- och samordningsuppgiften framställs följande huvudsakliga linjedragningar: 1. Man drar nytta av den nuvarande fungerande datainsamlingen och statistikföringen. 2. Man samlar in en betydande del av uppgifterna om utbudet av mobilitetstjänster via gränssnitten för väsentlig information. 3. Traficom får i uppgift att samla in data om efterfrågan inom taxitrafiken och förmedlingsverksamheten. 4. Insamlingen av data om efterfrågan på hittills icke statistikförda mobilitetstjänster anskaffas från Statistikcentralen. 5. Det publiceras årsstatistik över mobilitetstjänsterna. 6. Transportsystemets lägesbild visas i tjänsten Liikennefakta.fi. 7. Samordningsuppgifter utvidgas till alla mobilitetstjänsterna. För att uppnå målbilden krävs det utrednings- och utvecklingsarbete och arbetsuppgifterna som krävs beskrivs i slutet av rapporten. I praktiken har utvecklingsarbetet redan påbörjats enligt tidtabellen genom att kartlägga möjligheterna att skapa en databas för insamling av väsentlig trafikinformation samt rapporteringsinstrument. Utvecklingsarbetet sker i samarbete med andra ämbetsverk och, beroende på uppgiften, också med Statistikcentralen samt med de behöriga myndigheterna inom kollektivtrafiken och med företag som producerar mobilitetstjänster.

7 5 Heikki Metsäranta, Henriika Weiste and Kari Hillo: Study on the monitoring and coordination duties according to the Act on Transport Services. Finnish Transport Agency, Traffic Services. Helsinki Research reports of the Finnish Transport Agency 12/ pages and 2 appendices. ISSN-L , ISSN , ISBN Abstract This study examines the goals and contents of the monitoring and coordination duties assigned to the Finnish Transport Agency under the Act on Transport Services (320/2017). The results are a proposed target level of monitoring, a plan for the implementation and development of the target level of monitoring, and a proposal for contents of the coordination duty in the new operating environment. This study deals with the statistics on data describing the supply and demand of mobility services in passenger transport and other monitoring of road and railway transport, maritime transport and aviation within Finnish territory. Mobility services are dealt with in accordance with the definitions in the Act on Transport Services. The monitoring and coordination duty is viewed in light of the demands of the entire administrative sector of the Finnish Ministry of Transport and Communications, and taking into account that certain duties will be transferred to the Finnish Transport and Communications Agency in The monitoring originates from the aim to base the transport authority activities, the regulation of transport markets and preparations for the transport policy on solid knowledge about the state of the transport system. The utilisation of data should ultimately result in the ability to offer citizens better and cheaper mobility services. In order to be able to monitor the development of new mobility services, the services, which have previously been excluded, should now be included. Moreover, a key challenge is to continue the time series analysis of old services, which is not possible in all respects. The target state of monitoring mobility services has been set for 2022, when the impact assessment of the Act on Transport Services will also take place. The following main guidelines on the monitoring and coordination duty have been proposed: 1. The current functional data collections and statistics shall be utilised. 2. A significant part of the supply data of mobility services shall be collected via the interfaces for relevant data. 3. Traficom shall be responsible for collecting demand data of taxi services and brokering and dispatch services. 4. The collection of demand data on mobility services, on which there is no previously compiled statistics, shall be acquired from Statistics Finland. 5. Annual statistics shall be published on mobility services. 6. The situational picture of the transport system shall be displayed at Liikennefakta.fi. 7. Coordination duties shall be expanded to all mobility services. Reaching the target state is going to require a certain amount of studies and development work. The required duties are described at the end of the report. In practice, the development work has already started according to schedule with the examining of the possibilities to implement a database for the compilation of relevant transport data as well as reporting tools. The development work is being carried out in collaboration with other agencies and, depending on the duty, with Statistics Finland and the competent authorities for public transport and companies producing mobility services.

8 6 Esipuhe Työssä on selvitetty liikennepalvelulaissa Liikennevirastolle osoitettujen seuranta- ja yhteensovittamistehtävien tavoitteita, tarpeita, sisältöä ja toimeenpanoa. Työn tuloksena esitetään liikennepalveluiden kysynnän ja tarjonnan tietojen keruun ja hallinnan tavoitetila sekä toimet ja toimintatavat, joilla liikennehallinto etenee kohden tavoitetilaa alkaen. Liikennevirastossa työtä on ohjannut Toni Bärman ja ohjausryhmä, jossa ovat hänen lisäkseen olleet Jenni Eskola ja Markku Pitkänen Liikennevirastosta sekä Pipsa Eklund ja Hanna Strömmer liikenteen turvallisuusvirasto Trafista. Työn konsultteina on ollut yhteenliittymä Strafica Oy ja WayStep Consulting Oy. Konsulttityöstä vastasivat Heikki Metsäranta Strafica Oy:stä (projektipäällikkö) ja Henriika Weiste WayStep Consulting Oy:stä. Työhön osallistui myös Kari Hillo Strafica Oy:stä. Työn sisältöön vaikuttivat useat liikennehallinnon, Tilastokeskuksen ja liikenteen palveluita tuottavien yritysten edustajat haastattelujen, työpajan ja kommentoinnin kautta. Työn tekijät kuitenkin vastaavat työn sisällöstä ja ehdotuksista. Helsingissä helmikuussa 2018 Liikennevirasto Liikenteen palvelut

9 7 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Työn tavoitteet ja rajaukset Toteutustapa Raportissa käytettyjä lyhenteitä SEURANTA- JA YHTEENSOVITTAMISTEHTÄVÄ Säädösperusta Laki liikenteen palveluista (320/2017) Tilastointia ohjaavat säädökset Virastouudistus ja maakuntauudistus Seuranta- ja yhteensovittamistehtävien määrittely Kohteena olevat henkilöliikenteen palvelut SEURANNAN TIETOTARPEET JA TAVOITTEET Liikennepalvelulain tavoitteista johdetut tarpeet Tietotarpeet eri toimijoiden kannalta Tavoitteet tiedonkeruulle ja tietosisällöille NYKYTILAN KUVAUS JA ARVIOINTI Henkilöliikenteen liikkumispalveluiden tilastotiedot Asiakastutkimukset ja liikennetutkimukset Tietojen toimittamisen reunaehdot Yhteensovittamistehtävä Nykytilan arviointi suhteessa tavoitteisiin TAVOITETILA Päälinjaukset Seurantatehtävä Nykyisen tiedonkeruun ja tilastoinnin käyttö Olennaisten tietojen käyttö seurannassa Traficomin uusi tiedonkeruu Tilinpäätöskyselyjen tiedonkeruu Tilastojen julkaisu Erillistutkimukset ja -selvitykset Yhteensovittamistehtävä Tavoitteet ja tehtävän sisältö Yhteensovittamisen muutokset valtakunnallisesti ja alueellisesti ETENEMISPOLKU LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Liite 2 Haastattelut Työpaja

10 8 1 Johdanto 1.1 Työn tavoitteet ja rajaukset Työn tavoitteena on ollut selvittää liikennepalvelulaissa (320/2017) Liikennevirastolle osoitetun seuranta- ja yhteensovittamistehtävän tavoitteet ja sisältö, ja sen pohjalta määritellä ja suunnitella etenkin seurantatiedon sisältöä, keruuprosessia ja hallinnointia. Selvityksen tuloksena esitetään tavoitetila ja suunnitelma, jonka mukaan etenemällä liikkumispalveluiden seurantaa ja yhteensovittamista kehitetään kohden määriteltyä tavoitetilaa. Työssä käsitellään henkilöliikenteen liikkumispalveluiden kysyntää ja tarjontaa kuvaavien tietojen tilastointia ja muuta seurantaa tie- ja raideliikenteessä, merenkulussa ja ilmailussa Suomen alueella. Liikkumispalveluilla tarkoitetaan liikennepalvelulain mukaisesti henkilöiden kuljetuspalveluita, asemia, satamia ja muita terminaaleja, liikennevälineiden vuokraus- ja yhteiskäyttöpalveluita, yleisiä kaupallisia pysäköintipalveluita sekä välityspalveluita näihin liittyvine tietopalveluineen. Liikkumispalveluita kuvaavien tietojen lajeja ja sisältöjä sekä tietojen keräämisen ja raportoinnin menetelmiä käsitellään yleisellä tasolla. Tietojärjestelmien teknisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia tai niiden kehittämistarpeita tarkastellaan asiayhteydet tunnistaen. Liikenteen virastouudistus otetaan huomioon tavoitetilan määrittelyssä. 1.2 Toteutustapa Selvitys on tehty konsulttityönä, johon on kuulunut aiheesta saatavilla olevan kirjallisen aineiston analyysiä sekä vuorovaikutusta liikennehallinnon ja liikkumispalveluita tuottavien yritysten edustajien kanssa haastatteluissa, työpajassa ja kirjallisesti. Tärkeimpinä lähtöaineistoina ovat olleet liikennepalvelulaki ja asetus liikkumispalveluita koskevista olennaisista tiedoista (643/2017) perusteluineen sekä niistä valmistelun aikana saadut lausunnot. Lisäksi on tarkastelu liikenteen tilastoja ja tilastoista ja tietojärjestelmistä tehtyjä selvityksiä. Työn kuluessa tehtiin 16 teemahaastattelua, joihin osallistui yhteensä 26 liikennehallinnon, Tilastokeskuksen ja yritysten edustajaa. Viranomaistahojen haastatteluissa keskityttiin seuranta- ja yhteensovittamistehtävien tavoitteisiin ja tietotarpeisiin. Palvelujen tuottajilta selvitettiin tiedontuotannon mahdollisuuksia, tiedon sensitiivisyyttä, omia tietotarpeita sekä ajatuksia tiedonkeruun toteutuksesta. Selvityksen työpaja pidettiin viranomaistoimijoiden ja Tilastokeskuksen asiantuntijoiden kesken. Siellä tarkennettiin seurannan ja yhteensovittamisen tavoitteita, seurantatiedon käyttötarpeita sekä tietosisältöjä. Yhteenveto haastattelujen ja työpajan tuloksista esitetään liitteissä 1 ja 2.

11 9 1.3 Raportissa käytettyjä lyhenteitä API = Ohjelmointirajapinta (Application Programming Interface) on määritelmä, jonka mukaan eri ohjelmat voivat tehdä pyyntöjä ja vaihtaa tietoja keskenään. Avoin rajapinta = Liikennepalvelulain mukaan avoin rajapinta tarkoittaa sitä, että tiedot ovat saatavissa tietojärjestelmään luodun yhteyden kautta koneluettavassa ja helposti muokattavassa vakiotietomuodossa vapaasti käytettäväksi. Rajapintoihin voi liittyä käyttöehtoja. JLST = Julkisen liikenteen suoritetilasto (tulevalle suoritetilastolle käytetään nimitystä Liikkumispalveluiden suoritetilasto). JUKU = Liikenneviraston ylläpitämä joukkoliikenteen rahoitus-, kustannus- ja suoritetietojen keräys- ja seurantajärjestelmä. Liikennefakta = Trafin ylläpitämä liikenteen turvallisuuden, markkinoiden, ympäristövaikutusten ja toimintavarmuuden seurantatietosivusto (liikennefakta.fi). LPL = Liikennepalvelulaki = Laki liikenteen palveluista. NAP = National Access Point, liikkumispalvelukatalogi olennaisten tietojen rajapinnoista. PSA liikenne = EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisesti järjestetty joukkoliikenne. SVT = Suomen virallinen tilasto. TK = Tilastokeskus. Traficom = Vuoden 2019 toimintansa aloittava Liikenne- ja viestintävirasto, johon siirtyvät nykyinen Trafi ja Viestintävirasto sekä nykyisen Liikenneviraston toimintoja. TVV = Joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen. VALLU = Valtakunnallinen liikennelupajärjestelmä; ELY-keskusten ja muiden liikennelupa-asioissa toimivaltaisten lupaviranomaisten ylläpitämä ja käyttämä yhteinen rekisteri.

12 10 2 Seuranta- ja yhteensovittamistehtävä 2.1 Säädösperusta Laki liikenteen palveluista (320/2017) Liikennepalvelulain (IV, 1 luku 1 ) mukaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on yleinen valvontaviranomainen, joka arvioi liikennejärjestelmän toimivuutta ja tämän lain vaikutuksia ja raportoi säännöllisesti liikennejärjestelmän tilasta. Liikennevirastolle laki (IV, 1 luku 2 ) osoittaa tehtäväksi seurata liikkumispalveluiden kysyntää ja tarjontaa ja sovittaa yhteen liikkumispalveluiden kehittämistä. Tietojen saamiseksi laissa annetaan velvoitteita liikkumispalveluja tarjoaville yrityksille ja viranomaisille: Liikkumispalvelun tarjoajalla on velvollisuus liike- ja ammattisalaisuuden estämättä toimittaa määräajoin harjoittamansa liikenteen tarjontaa ja toteutunutta kysyntää koskevat tiedot seuranta- ja yhteensovittamistehtävän hoitamiseksi sekä tilastointia ja tutkimusta varten. Henkilöliikenteen kuljetuspalvelun tarjoajan on lisäksi ilmoitettava säännöllisesti tarjottavan palvelun aloittamisesta, lopettamisesta ja olennaisista muutoksista Liikennevirastolle viimeistään 60 päivää ennen suunnitelman toteuttamista siltä osin kuin tiedot eivät ole saatavilla rajapinnoista. Tiedot on toimitettava maksutta. Liikennevirastolla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus luovuttaa saamiaan tietoja toiselle viranomaiselle, jos ne ovat välttämättömiä sille laissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi. Liikennevirastolla on oikeus salassapitovelvollisuuden estämättä saada toiselta viranomaiselta tietoja, jotka ovat välttämättömiä seuranta- ja yhteensovittamistehtävien toteuttamiseksi. Liikennevirasto on toteuttanut joukkoliikenteen seurantaa ja yhteensovittamista joukkoliikennelain (869/2009) perusteella 1. Liikennepalvelulain myötä tehtävä laajenee kattamaan joukkoliikenteen lisäksi muun muassa taksiliikenne, autonvuokraus- ja yhteiskäyttöpalvelut sekä pysäköintipalvelut. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat seuranneet taksiliikennelain (217/2007) perusteella taksiliikenteen kysyntää ja säädelleet tarjontaa. Liikennepalvelulain myötä taksiliikenteen lupahallinto siirtyy Trafiin ja seurantavastuu siis Liikennevirastolle. 1 Joukkoliikennelain 57 mukaan liikenteenharjoittajalla on ollut velvollisuus liike- ja ammattisalaisuuden estämättä luovuttaa harjoittamansa liikenteen tarjontaa ja toteutunutta kysyntää sekä talouttaan koskevia tietoja liikenne- ja viestintäministeriölle valtakunnallisen liikenteen palvelutason määrittelyä varten sekä Liikennevirastolle tai sen toimeksiannosta toimivalle taholle tilastointia, tutkimusta ja kehittämistä varten.

13 11 Liikennepalvelulaissa on seurannan kannalta uutta liikkumispalveluiden tarjoajien velvoite avata olennaiset tiedot 2 avoimissa rajapinnoissa (III, 2 luku, 1 ). Liikennevirasto kokoaa rajapinnat rajapintakatalogiin (National Access Point, NAP) ja tarjoaa pienille toimijoille tarkoitetun teknisen palvelun rajapintojen avaamiseen Tilastointia ohjaavat säädökset Liikennepalvelulain voimaantulo ei muuta liikennehallinnon lakisääteisiä tilastointivelvoitteita. Liikennevirasto on yksi tilastolain (280/2004) tunnistamista tilastoja tuottavista viranomaisista. Tilastolain mukaan viranomaisen tulee laatia toimialaansa koskevia tilastoja hallussaan olevista, muihin tarkoituksiin kerätyistä tiedoista tai vapaaehtoisuuden perusteella tilastotarkoitukseen kerätyistä tiedoista. Tilastolaissa ei oteta tarkemmin kantaa yksittäisiin tietolajeihin. Alusliikennelain (623/2005) mukaan Liikennevirasto laatii tilastoja alusten liikennöinnistä Suomen satamissa sekä aluksissa kuljetettavista matkustaja- ja tavaramääristä. Meriliikenteen tietojen keräämisessä, tilastojen laatimisessa ja tiedonkeruun tulosten lähettämisessä noudatetaan meriliikenteen tilastodirektiiviä (2009/42/EY). Liikennevirasto lähettää tiedonkeruun tulokset Euroopan komissiolle. Alusliikennelaki velvoittaa alusten omistajat tai heidän edustajansa toimittamaan tarvittavat tiedot. Rautatielaki (304/2011) velvoittaa rautatieyritykset toimittamaan Liikennevirastolle tarvittavat tiedot tilastointia ja tutkimusta varten. Liikennevirasto tuottaa rautatietilaston lisäksi tilastotietoja muun muassa EU:n tilastoviranomaiselle Eurostatille sen antamien määrittelyjen mukaisesti. Tiedonantovelvollisuus pohjautuu EU:n tilastosäädökseen (EY 223/2009). Eurostatille toimitetaan rautatieliikenteen tilastotietoja tiheimmillään neljästi vuodessa. Joissakin rautatieliikenteen tunnusluvuissa Eurostatin määritelmät eroavat Suomessa käytössä olevista määritelmistä ja tilastoista. Eurostatille myös toimitetaan sellaisia tunnuslukuja, joita Suomessa ei tilastoida. 2.2 Virastouudistus ja maakuntauudistus Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ja Viestintäviraston sekä Liikenneviraston viranomaistehtävät yhdistetään vuoden 2019 alusta uuteen Liikenne- ja viestintävirastoon (jäljempänä raportissa Traficom). Tämän hetken tietojen mukaan liikennehallinnon tilastointitehtävien koordinointi kuuluu jatkossa Traficomin tehtäviin. Muutos otetaan tässä työssä huomioon kuvattaessa seurannan tavoitetilaa ja siihen etenemiseksi tarvittavia toimia. Nykytilan kuvauksessa puhutaan nykyisistä virastoista. Liikennepalvelulain Liikennevirastolle osoittamaa seuranta- ja yhteensovittamistehtävää katsotaan koko hallinnonalan tarpeiden kannalta. 2 Liikennepalvelulain mukaan henkilöliikenteen liikkumispalveluiden tarjoajan on annettava liikkumispalvelua koskevat olennaiset ajantasaiset tiedot saataville avoimen rajapinnan kautta. Olennaisista tiedoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella liikkumispalveluita koskevista olennaisista tiedoista (643/2017). Liikennepalvelulain II vaiheen (HE 145/2017) lisäyksen mukaisesti Liikennevirasto avaa saamansa tiedot sekä tekemänsä tilastot ja tutkimukset avoimen rajapinnan kautta koneluettavassa muodossa vapaasti käytettäväksi. Avattavien tietojen on oltava sellaisessa muodossa, että niistä ei pysty tunnistamaan yksittäisiä käyttäjiä, eikä liike- tai ammattisalaisuutta vaaranneta.

14 12 Maakuntauudistus muuttaa toteutuessaan hallintoa, toimintatapoja ja toimijoiden rooleja. Uusien, itsehallinnollisten maakuntien on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2020 alussa. Samalla lakkaavat nykyiset ELY-keskukset, aluehallintovirastot AVI:t ja maakuntien liitot. ELY-keskuksissa L-vastuualueilla hoidetut tehtävät siirtyvät pääsääntöisesti hoidettaviksi maakunnissa. 3 Poikkeuksena ovat valtakunnalliset tehtävät, jotka siirtyvät L-vastuualueelta Traficomiin ja liikenteen elinkeinoluvat (taksilupa, henkilöliikennelupa ja tavaraliikennelupa), jotka siirtyvät niin ikään Traficomiin. Maakuntauudistuksen jälkeen maakunnat voivat itsenäisesti päättää, kuinka joukkoliikennepalvelut järjestetään toimivalta-alueellaan, vai järjestetäänkö niitä lainkaan. Maakuntauudistuksen myötä myös Liikenneviraston ohjausyhteys alueelliseen joukkoliikenteeseen katkeaa ELY-keskusten lakkautuksen myötä, ja tällä voi olla vaikutuksia yhteensovittamistehtävään. Virastouudistus ja maakuntauudistus sekä useita lakiuudistuksia (kuten laki liikenteen palveluista ja laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä) ovat käynnissä samaan aikaan. Ei ole kaikilta osin selvää, mitä seurannan kannalta merkityksellisiä muutoksia näistä kaikista erikseen ja yhdessä seuraa. Tässä työssä on keskitytty seuranta- ja yhteensovittamistehtävien kannalta keskeisiin muutoksiin, siltä osin kuin ne ovat vuoden 2018 alussa olleet tiedossa. 2.3 Seuranta- ja yhteensovittamistehtävien määrittely Liikenneviraston seuranta- ja yhteensovittamistehtävä määritellään liikennepalvelulain IV osan 1 luvun 2 :ssä. Tehtävän sisältönä on seurata liikkumispalveluiden kysyntää ja tarjontaa ja sovittaa yhteen liikkumispalveluiden kehittämistä. Tätä varten Liikenneviraston tulee koota kysyntä- ja tarjontatietoja tilastointia ja tutkimusta varten sekä koota aikataulutetun joukkoliikenteen muutostiedot muita viranomaisia varten, mikäli tiedot eivät ole saatavilla rajapinnoista. Seurantatehtävällä tarkoitetaan tässä liikennepalvelulain mukaisten liikkumispalveluiden kysynnän ja tarjonnan tiedonkeruuta. Seurantaan kuuluvat nykyinen tilastotuotanto (rautatietilasto, alusliikennetilasto), liikenne- ja asiakastutkimukset (HLT, kansalaiskysely) sekä erillisselvitykset. Seurannalla vastataan tilastointivelvoitteisiin ja tuotetaan tietoa liikennejärjestelmän tilan seurantaan sekä liikennepalvelulain vaikutusten arviointiin. Seurantatehtävän avulla mahdollistetaan, että liikenteen viranomaistoiminta, liikennemarkkinoiden sääntely ja liikennepolitiikan valmistelu perustuvat hyvään tietoon liikennejärjestelmän tilasta. Tavoitteena on, että tiedon avulla kansalaisille voidaan tarjota parempia ja edullisempia liikkumisen palveluja. 3 Asiaa on käsitelty mm. selvityksessä Toimintamalleja henkilöliikenteen järjestämiseksi maakuntauudistuksessa (Liikennevirasto 2017).

15 13 Liikennejärjestelmä (henkilö- ja tavaraliikenne, infra, käyttövoima, sääntely) Henkilöliikenne (ml. henkilöautot) Henkilöliikenteen liikkumispalvelut (ml. autonvuokraus ym.) Julkinen henkilöliikenne, matkustajaliikenne (ml. vesija ilmaliikenne) Julkisen henkilöliikenteen eri muodot Seuranta- ja tilastointitehtäviä Trafin rooli yleisenä valvontaviranomaisena Kokonaisseuranta ja raportointi liikennejärjestelmän tilasta Erikseen liikenteen markkinoiden seuranta (yksityiskohtana taksihintojen seuranta) Lakisääteiset ja sopimusten sekä EU-tason ohjeiden mukaiset velvollisuudet toimittaa tietoja kansainvälisiin tilastoihin (OECD, Eurostat, IRTAD) ja vertailuihin Henkilöliikenteen, matkustajaliikenteen ja julkisen liikenteen henkilökilometrit Henkilöliikennetutkimuksen ohjeet Liikenneviraston seuranta- ja yhteensovittamistehtävä Liikennevirasto seuraa liikkumispalveluiden kysyntää ja tarjontaa ja sovittaa yhteen liikkumispalveluiden kehittämistä Liikenneviraston velvollisuus tuottaa tilastoja vastuullaan olevista toiminnoista yleistä käyttöä varten (tilastolaki, laki Liikennevirastosta): väylät, tie- ja rautatieliikenne, julkinen henkilöliikenne EU asetuksen velvoite toimittaa tietoja rautatieliikennemarkkinoiden seurantaan Matkustajamäärät, lipputulot ja tuet PSA ja kaupallinen eroteltuna Tarjontatietdot, kuten junakilometrit Kuva 2.1 Liikkumispalveluiden seuranta osana liikennejärjestelmän seurantaa. Yhteensovittamistehtävällä tarkoitetaan Liikenneviraston toimintaa henkilöliikenteen eri toimijoiden yhteistyön koordinoinnissa, toimintatapojen ja ohjeistusten laadinnassa ja viestinnässä, tiedon hankinnassa ja jakamisessa. Käytännön työssä tarvittavien asiakirjojen ja tiedonhallinnan työkalujen kehitystä ja tarjontaa. Yhteensovittaminen on luonteeltaan ennakoivaa toimintaa. 2.4 Kohteena olevat henkilöliikenteen palvelut Henkilöliikenteen palveluita käsitellään tässä raportissa liikennepalveluita koskevien säädösten ja niiden perustelujen mukaisesti määriteltynä ja jäsenneltynä. Henkilöliikenteen liikkumispalveluita ovat liikennepalvelut ja niihin välittömästi liittyvät tukipalvelut, kuten kuljetusten välityspalvelut, liikenteen tietopalvelut ja pysäköintipalvelut. Liikennepalveluita ovat kuljetuspalvelut sekä ajoneuvojen vuokrauspalvelut ja yhteiskäyttöautot. Yhdistämispalveluja ovat eri liikkumispalveluita paketoivat ja yhdistelevät palvelut, joita kutsutaan liikennepalelulain perusteluissa MaaS-palveluiksi.

16 14 Taulukko 2.1 Henkilöliikenteen palveluiden jäsentely tässä työssä. Henkilöliikenteen palvelujen jäsentely liikennepalveluja ja olennaisia tietoja käsittelevissä säädöksissä LIIKKUMIS- PALVELUT YHDISTÄMIS- PALVELUT Liikennepalvelut Liikennepalveluja tukevat palvelut Yhdistämispalvelut Henkilöiden kuljetuspalvelut Liikennevälineiden vuokraus- ja kaupalliset yhteiskäyttöpalvelut Välityspalvelut Terminaalipalvelut Pysäköintipalvelut Liikkumispalveluja korvausta vastaan yhdistävät palvelut Tässä raportissa käytetty tarkennus Rautateiden henkilöliikenne Linja-autoliikenne Raitiovaunu- ja metroliikenne Taksiliikenne Ilmailun henkilöliikenne Merenkulun henkilöliikenne Moottoriajoneuvojen vuokrauspalvelut Kaupunkipyörät Kuljetuspalveluiden välityspalvelut Rautatieasemien matkustajapalvelut Linja-autoasemien matkustajapalvelut Lentoasemien matkustajapalvelut Satamien matkustajapalvelut Yleiset kaupalliset pysäköintipalvelut Muun palvelun yhteydessä tarjottavat pysäköintipalvelut Kadunvarsipysäköinti Yhdistämispalveluja päätoimena tarjoavat palvelut Muun palvelun yhteydessä tarjottavat yhdistämispalvelut Liikkumispalveluista suurin osa on kuljetuspalveluita, joita tarkastellaan seurannassa ja tilastoinnissa tyypillisesti kulkumuodoittain. Kulkumuotojen sisällä henkilöliikennemarkkinat voidaan jakaa liikenteen tyypin mukaan pienemmiksi osamarkkinoiksi, joista osa selittyy maantieteellisellä ulottuvuudella ja osa toimintamallin tai järjestämistavan ja toiminnan tarkoituksen perusteella. Rautateiden henkilöliikenne Kaupallinen henkilöjunaliikenne voidaan maantieteellisen ulottuvuuden perusteella jakaa lähiliikenteeseen ja kaukoliikenteeseen, joka puolestaan jakautuu kotimaan liikenteeseen ja kansainväliseen liikenteeseen. Kaukoliikenne on pitkämatkaista kaupunkien tai muiden keskusten ja taajamien välistä valtakunnallista liikennettä. Tilastoinnissa kauko- ja lähiliikenne erotetaan lipputyypin mukaan. Lähiliikennealue ulottuu tällä hetkellä Helsingin seudun ostaman liikenteen (Siuntioon asti) lisäksi Tampereelle ja Lahteen. Rautateiden henkilöliikennettä harjoittaa tällä hetkellä yksinoikeudella VR Oy. Toiminnan liikevaihto oli 380 M vuonna HSL osti junaliikennettä 85 M :lla ja LVM tuki 30 M :lla. Junaliikenteen kilpailuttamista valmistellaan. Toimialaluokituksessa (TOL 2008) rautateiden henkilöliikenne sisältyy toimialoihin rautateiden henkilöliikenne, kaukoliikenne sekä paikallisliikenne.

17 15 Linja-autoliikenne Linja-autoliikenne jaetaan liikennöinnin alueellisen luonteen mukaan kaukoliikenteeseen ja paikallisliikenteeseen. Kaukoliikenne on kaupunkien välistä pitkämatkaista liikennettä ja paikallisliikenne kunnan, työssäkäynti- tai talousalueen sisäistä liikennettä. Paikallisliikenteestä on tilastoinnissa eroteltu suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen sisäinen liikenne. Järjestämistavan perusteella julkinen (kaikille avoin) linja-autoliikenne on markkinaehtoista liikennettä (ilman julkista tukea) tai palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaan järjestettävää liikennettä (sisältää julkista tukea tai viranomaisen määrittämän yksinoikeuden). Julkisen linja-autoliikenteen lisäksi on tilausliikennettä, joka voi olla viranomaisten hankkimaa (esimerkiksi koulukuljetuksia) tai markkinaehtoista (kotimaan ja ulkomaan linja-automatkailu). Suomessa on satoja linja-autoliikennettä harjoittavia yrityksiä, joista suurin osa on pieniä (1 5 autoa). Linja-autoliikenteen liikevaihto oli M vuonna 2015, josta 488 M (45 %) oli valtion tai kuntien rahoitusta. Toimialaluokituksessa (TOL 2008) linja-autoliikenne sisältyy toimialoihin säännöllinen linja-autojen kaukoliikenne, paikallisliikenne, linja-autojen tilausliikenne sekä muualla luokittelematon muu maaliikenteen henkilöliikenne (esimerkiksi tilausliikenteenä hoidetut koulukuljetukset). Raitiovaunu- ja metroliikenne Raitiovaunu- ja metroliikennettä on toistaiseksi ainoastaan Helsingin seudulla HSL:n tilaamana ja HKL-liikelaitoksen tuottamana. Syksystä 2017 lähtien metroliikenne on ulottunut myös Espoon puolelle. Tulevina vuosina raitiotieliikenne laajenee Espooseen ja raitiotietä rakennetaan myös Tampereelle. Raitiovaunuliikenteen liikevaihto oli 51 M ja metroliikenteen 28 M vuonna Toimialaluokituksessa (TOL 2008) raitiovaunu- ja metroliikenne ovat osa toimialaa paikallisliikenne. Taksiliikenne Taksiliikenne on ammattimaista ja asiakkaan määräämällä tavalla harjoitettua tilausliikennettä, joka edellyttää taksilupaa. ELY-keskukset ovat vahvistaneet vuosittain kuntakohtaiset taksilupien enimmäismäärät, ja taksiluvan haltija on velvollinen harjoittamaan liikennettä ensisijaisesti taksilupaan merkityllä asemapaikalla. Vuonna 2016 Suomessa oli noin taksiliikennettä harjoittavaa yritystä. Taksiliikenteen määräsääntely poistuu liikennepalvelulain myötä Tämän jälkeen taksiliikenteen harjoittamiseen tarvitaan taksiliikennelupa tai ilmoitus lupaviranomaiselle taksiliikenteen harjoittamisesta tavara- tai henkilöliikenneluvalla. Taksiliikenne tapahtuu pääasiallisesti paikallisliikenteenä. Toiminta jakautuu kahteen erityyppiseen toimintamalliin: sopimustaksiin ja niin sanottuun tolppataksiin. Tolppataksin asiakas voi tilata suoraan kadulta tai puhelulla, tekstiviestillä tai sovelluksen avulla taksikeskuksen kautta. Sopimustaksit puolestaan tilataan etukäteen ja tilaus voi olla säännöllisesti toistuva, esimerkiksi koulukuljetukset. Taksiliikenteen liikevaihto oli M vuonna Toimialaluokituksessa (TOL 2008) taksiliikenne on oma toimialansa

18 16 Ilmailun henkilöliikenne Ilmailun henkilöliikenne jaetaan alueellisesti kotimaan ja ulkomaan liikenteeseen. Toinen keskeinen jako on reittiliikenne ja tilausliikenne. Vuonna 2016 Suomessa oli noin 80 matkustajalentoliikennettä harjoittavaa yritystä, joista 28 harjoitti säännöllistä lentoliikennettä. Tilastoinnissa lentoliikenteessä erotellaan matkustajat saapuviin, lähteviin ja lentoa vaihtaviin matkustajiin. Matkustajalentoliikenteen liikevaihto oli M vuonna Toimialaluokituksessa (TOL 2008) erotellaan 5110 matkustajalentoliikenne, säännöllinen lentoliikenne ja tilauslentoliikenne. Merenkulun henkilöliikenne Merenkulun henkilöliikenteestä valtaosa on risteilyliikennettä Itämerellä. Kotimaan matkustajavesiliikenne koostuu Lounais-Suomen saariston yhteysalusliikenteestä ja paikallisristeilyistä sekä kaupunkilauttaliikenteestä. Vuonna 2016 Suomessa oli noin 200 merenkulun henkilöliikennettä harjoittavaa yritystä, joista 65 toimi sisävesiliikenteessä. Merenkulun henkilöliikenteen liikevaihto oli M vuonna 2016 (josta sisävesiliikenne 10 M ). Toimialaluokituksessa (TOL 2008) erotellaan meriliikenteen henkilökuljetus, rannikkovesiliikenteen henkilökuljetus ja sisävesiliikenteen henkilökuljetus. Liikennevälineiden vuokraus ja kaupalliset yhteiskäyttöpalvelut Perinteinen autonvuokraus on auton tai muun kulkuneuvon tarjoamista käyttöön vuorokausi-, viikko- tai kuukausivuokralla. Pitkäaikaista vuokrausta kutsutaan leasingiksi. Yhteiskäyttöauto on autonvuokrauksen erityismuoto, jossa minimivuokrausaika on alle vuorokauden mittainen ja vuokraa maksetaan esimerkiksi tunti- tai minuuttiperusteisesti. Yhteiskäyttöautoille on lisäksi ominaista, että autot ovat hajasijoitettuna toiminta-alueella ja ne otetaan käyttöön itsepalveluna. Vuonna 2016 Suomessa oli noin 350 ajoneuvojen vuokraus- ja leasingtoimintaa harjoittavaa yritystä. Toimialaluokituksessa (TOL 2008) autonvuokraus ja yhteiskäyttöautot ovat osa toimialaa autojen ja kevyiden moottoriajoneuvojen vuokraus ja leasing, jonka liikevaihto oli 516 M vuonna Välityspalvelut Välityspalvelu on määritelty liikennepalvelulaissa liikkumispalveluksi, joka välittää korvausta vastaan muiden toimijoiden yksittäisiä kuljetuspalveluja ja voi samalla välittää myös oman yrityksen kuljetuspalveluja. Taksien tilausvälityskeskukset (noin 40 kpl vuonna 2016) ovat käytännön esimerkkejä välityspalveluista. Toimialaluokitus (TOL 2008) ei erottele välityspalveluja. Taksien tilauskeskusten toiminta sisältyy taksiliikenteen toimialaan. Terminaalipalvelut Henkilöliikenteen terminaalipalvelut ovat linja-autoasemien, rautatieasemien, satamien ja lentoasemien matkustajapalveluita, kuten lippupalvelua ja aikatauluneuvontaa.

19 17 Toimialaluokituksessa (TOL 2008) terminaalipalveluita sisältyy toimialoihin linja-autoasemat, muu maaliikennettä palveleva toiminta (rautatieasemien matkustajapalvelut), satamat (matkustajaterminaalipalvelut) ja ilmaliikennettä palveleva toiminta (matkustajaterminaalipalvelut). Linja-autoasemien liikevaihto oli 81 M vuonna Muista mainituista toimialoista terminaalipalveluita ei saa eroteltua. Pysäköintipalvelut Pysäköintipalvelu tarkoittaa kaupallista pysäköintialueiden ja -laitosten toimintaa. Pysäköintipalveluja ovat myös matkailuvaunujen talvisäilytys ja polkupyörien pysäköintialueiden toiminta. Liikennepalvelulain perusteluissa pysäköintipalveluista mainitaan erityisesti liityntäpysäköinti, joka liittää pysäköinnin osaksi matkaketjuja. Vuonna 2016 Suomessa oli 127 maksullista pysäköintiä harjoittavaa yritystä. Toimialaluokituksessa (TOL 2008) pysäköintipalveluiden toimiala on maksullinen pysäköinti. Toimialan liikevaihto oli 117 M vuonna Tähän lukuun eivät sisälly hotellien, tavaratalojen ym. asiakkailleen tarjoamat pysäköintipalvelut eikä kunnallinen kadunvarsipysäköinti.

20 18 3 Seurannan tietotarpeet ja tavoitteet 3.1 Liikennepalvelulain tavoitteista johdetut tarpeet Liikennepalvelulain mukaisesti seurantatehtävän tulee tuottaa tietoa tilastointia ja tutkimusta varten. Tilastoinnissa tietotarpeita ohjaavat viranomaisen tarkemmin määrittelemätön velvoite tuottaa tilastoja toimialastaan sekä erityiset velvoitteet tuottaa tietoja Eurostatin ja OECD:n tilastoihin. Liikkumispalveluiden kysynnän ja tarjonnan seurannan tulee myös tuottaa tietoa Trafille liikennejärjestelemän tilan seurantaan ja liikennepalvelulain vaikutusten arviointia silmällä pitäen. On aiheellista pohtia, kuinka seurantatehtävän avulla voidaan laajemmin palvella liikennepalvelulain yleisten tavoitteiden toteutumisen arviointia. Seurantatehtävän yhtenä keskeisenä tavoitteena voidaan pitää tietojen tuottamista liikennepalvelulain tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja vaikutusten arviointia varten. Liikennepalvelulain keskeisenä tavoitteena ovat asiakaslähtöiset liikennepalvelut. Liikennepalvelulaille on asetettu myös seuraavia tavoitteita: Tukea uusien palvelumallien syntymistä ja näin vastata entistä paremmin käyttäjien tarpeisiin. Tarkastella liikennejärjestelmää yhtenä kokonaisuutena sekä helpottaa markkinoille tuloa ja järjestelmän eri osien yhteentoimivuutta. Edistää uuden teknologian, digitalisaation ja uusien liiketoimintakonseptien käyttöönottoa. Avoimella datalla ja tietovarantojen paremmalla hyödyntämisellä luodaan edellytyksiä uusille liiketoimintaideoille. Keventää sääntelyä ja toimijoiden hallinnollista taakkaa. Parantaa markkinoiden toimivuutta ja helpottaa markkinoille pääsyä. Purkaa kilpailua rajoittavaa lainsäädäntöä ja keventää julkista ohjausta. Mahdollistaa henkilö- ja tavarakuljetusten yhdistäminen. Uusien palvelumallien syntymistä voidaan arvioida seuraamalla uusien palveluiden ja palvelumallien määrää, käyttäjien määrä ja käytön määrää sekä kansalaisten tyytyväisyyttä palveluihin. Markkinoille tulon helppouden arviointi edellyttää laadullista tutkimusta. Muutokset eri palveluiden toimijoiden lukumäärässä sekä liikevaihdossa ja julkisen rahoituksen määrässä indikoivat markkinoiden ja palveluiden kehitystä ja volyymia. Liikennejärjestelmän eri osien yhteentoimivuutta voitaisiin kuvata eri kulkutavoista muodostuneitten matkaketjujen määrää seuraamalla. Matkaketjuja koskevaa tietoa ei seurannasta ole toistaiseksi saatavissa, mutta tulevaisuudessa voi yhdistelypalvelujen tuottajilla olla matkaketjujen määrää ja laatua kuvaavaa seurantatietoa. Uuden teknologian, digitalisaation ja uusien liiketoimintakonseptien käyttöönottoa voidaan arvioida selvittämällä uusien liikkumispalveluiden ominaisuuksia, määrää ja käyttöä.

21 19 Avoimen datan ja tietovarantojen hyödyntämistä ja käyttöä voidaan mahdollisesti selvittää erillisselvityksin selvittämällä avoimen datan ja tietokantojen hyödyntäjien ja tietojen luovuttajien lukumäärää sekä tietojen määrää. Henkilö- ja tavarakuljetusten yhdistämistä ei pystytä systemaattisesti seuraamaan, vaan asia vaatisi erillisselvityksiä. Osaa liikennepalvelulain tavoitteista on mahdollista arvioida jo nykyisin kerättävien seurantatietojen avulla, mutta erityisesti uusien liikkumisen palveluiden ja sovellutusten arviointia varten tarvitaan uusia seurantatapoja. Lain tavoitteiden toteutumisen seurannassa voidaan edetä vaiheittain. Alkuvaiheessa riittää, että tunnistetaan, millaisia analysointitarpeita nyt seurantatehtävässä kerättävälle tiedolle voi jatkossa tulla. 3.2 Tietotarpeet eri toimijoiden kannalta Seurantatiedolla on useita eri käyttökohteita ja hyödyntämismahdollisuuksia. Tavoitteena on, että kerättävä tieto palvelee laajasti eri toimijoita ja täydentää toimijoiden mahdollisia muita omia seurantatietoja. Kerättävää tietoa tulee voida käyttää entistä paremmin asiakastarpeita vastaavien palveluiden tuottamiseen. Liikennepalveluita tuottavat yritykset saavat pääosin tarvittavat seurantatiedot omista järjestelmistään. Liikennepalveluja tuottavat yritykset tarvitsevat lisäksi vertailutietoa omasta suoritteesta suhteessa muihin toimijoihin sekä tietoa markkinoiden kehittymisestä arvioidakseen oman liiketoimintansa kehittämismahdollisuuksia. Liikennepalveluita tuottavien yritysten kannalta kiinnostavaa on erityisesti alueellinen tieto. Kiinnostavia tietoja ovat palveluntarjoajien lukumäärä ja liikevaihto, palvelujen käyttö ja aikasarjat. Markkinoille tuloa harkitsevat yritykset voivat hyödyntää samoja alueellisia seurantatietoja kuin markkinoilla jo toimivatkin yritykset. Seurantatiedot palvelevat osana yritysten muita tietoja uuden liiketoiminnan edellytysten arviointia. Kiinnostavia tietoja ovat ainakin tieto alueittain toteutuneista palveluista, palveluiden käyttäjämäärät sekä käyttäjämäärien kehittyminen. Sekä jo toimivia, että markkinoille tulevia yrityksiä voidaan palvella julkisella vuosittain tuotettavalla tilastotiedolla. Lisäksi liikkumispalvelukatalogi (NAP) on yritysten käytettävissä. Joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset tarvitsevat tietoja palvelujen seurantaan, suunnitteluun, hankintaan ja yhteistyöhön. Tiedon pohjalta on mahdollista arvioida julkisen rahoituksen tehokkuutta ja vaikuttavuutta alueittain. Joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset saavat tietoa liikennepalveluiden tuottajilta sopimusperusteisesti osana sopimusten seurantaa. Tällaisia tietoja ovat kuukausittain saatavat sopimusliikenteen tarjonta ja kysyntätiedot. Lisäksi keskeinen tietolähde on joukkoliikenteen tunnuslukuseuranta (JUKU), jonka pohjalta voidaan tehdä alueellisia vertailuja. Markkinaehtoisesta liikenteestä on tarpeen saada yksityiskohtaista tietoa tarjonnasta ja sen muutoksista riittävän ajoissa, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat suunnitella ja hankkia PSA-liikennettä. Lisäksi kiinnostaa kokonaiskysyntä, jossa on mukana myös markkinaehtoinen liikenne.

22 20 Liikennehallinnon viranomaiset tarvitsevat seurantatietoa julkisen rahoituksen tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointiin valtakunnallisesti ja alueittain. Kiinnostuksen kohteina ovat liikennejärjestelmän ja liikenteen palveluiden kehittämistavoitteiden arviointi sekä liikennepalvelulain vaikutusten seuranta. Oleellista tietoa ovat tarjonta ja kysyntätieto kokonaisuudesta (erityisesti ennen-jälkeen muutokset), palveluntarjoajien lukumäärä ja liikevaihto. Liikennehallinnon viranomaisia palvelevat liikennejärjestelmän ajan tasalla oleva tilakuva ja vuositilastot sekä tilastojen pohjalta tehdyt analyysit. Tietoa liikenteen kysynnästä tarvitaan myös liikennemallien ja -ennusteiden laadintaan. Poliittisten päättäjien mielenkiinnon kohteena on julkisen rahoituksen tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointi alueittain. Tavoitteena on ymmärryksen lisääminen sääntelyn vaikutuksista ja liikennemarkkinoiden toimivuudesta. Tätä varten tarvitaan ymmärrettävää (alueellista) perustietoa ja vertailutietoa palveluiden tarjonnan ja kysynnän kehityksestä. Päättäjiä pystytään parhaiten palvelemaan tilastoaineiston pohjalta laadittavilla valmiilla analyyseillä. Media ja markkinointi tarvitsevat helposti ymmärrettävää ja selkeää perustietoa palveluiden tarjonnan ja kysynnän kehityksestä. Parhaiten mediaa palvelevat tilastoaineiston pohjalta laadittavat valmiit analyysit. 3.3 Tavoitteet tiedonkeruulle ja tietosisällöille Seurannan lähtökohtana on tavoite siitä, että liikenteen viranomaistoiminta, liikennemarkkinoiden sääntely ja liikennepolitiikan valmistelu perustuvat hyvään tietoon liikennejärjestelmän tilasta. Tiedon hyödyntämisen tulisi lopulta johtaa siihen, että kansalaisille voidaan tarjota parempia ja edullisempia liikkumisen palveluja. Kuvassa 3.1 esitetään synteesi tiedonkeruun ja tietosisältöjen tavoitteista liikenteen viranomaisten ja liikkumispalveluja tuottavien yritysten näkökulmista. Tavoitteiden taustalla vaikuttavat säädösperusta ja edellä tarkennetut tietotarpeet yleisesti ja eri toimijoiden kannalta. Tavoitteiden määrittelyyn ovat vaikuttaneet myös haastatteluissa (liite 1) ja työpajassa (liite 2) esitetyt näkökohdat ja käydyt keskustelut.

23 21 Voidaan seurata uusien liikkumispalveluiden kehittymistä. Vanhojen palveluiden aikasarjat jatkuvat. Sopimusliikenteestä saadaan tarkkaa tietoa korvausperusteiksi sekä suunnittelun ja järjestämisen avuksi. Liikenteen viranomaiset Markkinaehtoisten palvelujen kysynnästä ja tarjonnasta saadaan tietoa palveluiden suunnittelun ja järjestämisen avuksi. Saadaan muodostettua liikkumispalveluiden kysynnän ja tarjonnan aluetyypeittäin eroteltava tilakuva.. Kerätyt tiedot ovat laadultaan hyviä ja vertailukelpoisia. Tietojen perusteella voidaan täyttää tältä osin tilastointivelvoitteet. Tietopyynnöt ovat selkeästi esitetyt ja perustellut. Samaa tietoa kysytään vain kerran. Liikkumispalveluiden tuottajat saavat tietoa omista suoritteistaan suhteessa muihin toimijoihin. Liikkumispalveluja tuottavat yritykset Liike- tai ammattisalaisuuksia sisältäviä tietoja ei välitetä eteenpäin muodossa, jossa yksittäinen yritys on tunnistettavissa. Pyydetyt tiedot ovat selvitettävissä kohtuullisella vaivalla. Tietojen toimittamiskanava on helppokäyttöinen ja luotettava. Kuva 3.1 Liikkumispalveluiden seurannan tiedonkeruun ja tietosisältöjen tavoitteita vuodelle 2022.

24 22 4 Nykytilan kuvaus ja arviointi 4.1 Henkilöliikenteen liikkumispalveluiden tilastotiedot Rautateiden henkilöliikenteen tietoja kerätään VR:n myynninseurannasta ja muusta seurannasta, HSL:n matkakorttiaineistosta sekä HSL:n lähijunaliikenteen automaattisista laskennoista. Raitiovaunu- ja metroliikenteen tiedot kerätään HSL:n matkakorttiaineistosta ja HKL:n tietojärjestelmistä. Tietoja hyödynnetään suunnittelussa, sopimusten seurannassa sekä lähtöaineistoina kansainvälisiin, valtakunnalliseen ja toimijoiden omiin tilastoihin. Linja-autoliikenteen tärkein kokonaisuutta (markkinaehtoinen liikenne ja sopimusliikenne) tärkeimmät tietolähteet ovat linja-autoyritysten lippu- ja maksujärjestelmistä saatava tieto ja liikenteenharjoittajien muut omat seurannat. Tiedot käsittelevät mm. myyntituloja, ajokilometrejä ja matkoja, mutta myös kapasiteettia. Tiedot kerää Tilastokeskus yritysten tilinpäätöskyselyssä. Linja-autojen sopimusliikenteestä kerätään tarkkoja seurantatietoja. ELY-liikenteessä lähtöjä, linjakilometrejä, lipputuloa ja nousijamääriä/matkoja koskevia tietoja kerätään sopimusseurannassa kuukausittain sekä lisäksi kolme kertaa vuodessa autoissa toteutettavilla matkustajalaskennoilla. Kaupunkiliikenteessä tietolähteenä toimii Waltti-data tai muu kaupunkien matkakorttiaineisto sekä muu yritysten sopimusten pohjalta tuottama tieto. Tietoa hyödynnetään sopimusten seurannassa, suunnittelussa ja kilpailutusten valmistelussa sekä Julkisen liikenteen suoritetilaston ja JUKUtietopalvelun aineistona. Taksiliikenteen liikevaihto ja ammattiajokilometrit saadaan taksiluvan haltijoiden (noin yritystä) taksamittareista. Tiedot on kerännyt kunkin alueen lupaviranomainen eli ELY-keskus. Koko maan tiedot on koonnut Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus. Tilastokeskus on kerännyt taksiyrityksistä tietoja Verohallinnon elinkeinoveroaineistosta ja alv-tilitysten aineistoista, joihin Tilastokeskuksella on pääsy. Tietoja on hyödynnetty lupakiintiöpäätöksissä, Taksiliiton omissa seurannoissa sekä Julkisen liikenteen suoritetilastossa. Ilmailun henkilöliikenteestä saadaan tietoa lennonjohdon lentotapahtumien seurannasta ja lentoasemien huolintayhtiöiden seurannasta. Seurattavia tietoja ovat matkustajamäärät ja koneiden nousut ja laskeutumiset lentoasemittain. Tiedon kerää Finavia. Merenkulun henkilöliikenteestä saadaan matkustajamäärätietoa matkustajaliikennettä harjoittavien yritysten omaista seurannoista. Tiedon kerää Liikennevirasto kotimaan vesiliikennetilastoa varten. Moottoriajoneuvojen vuokrauspalveluista ja ajoneuvojen yhteiskäytön maksullisista välityspalveluista saadaan liikevaihtotietoa Tilastokeskuksen keräämässä elinkeinoveroaineistossa. Kaupunkipyöräjärjestelmistä saadaan tietoa kaupunkipyöräjärjestelmän omistajilta (HKL, Espoo, Turku, muut kaupungit). Seurattavia tietoja ovat pyörien määrä, vuokrausten määrä ja ajosuorite.

25 23 Kuljetuspalveluiden välityspalveluista on olemassa tietoa taksiliikenteestä. Taksiliitto on koonnut tietoja taksivälityskeskusten välittämistä kyydeistä. Tiedot eivät ole julkisia. Terminaalien matkustajapalvelujen tietoja, kuten linja-autoasemien, lentoasemien ja satamien matkustajapalveluista kerätään tietoa osana elinkeinoveroaineistoa. Lisäksi Matkahuolto ylläpitää linja-autoasemien matkustajapalveluihin liittyvää tietoa. Pysäköintipalveluiden kysynnästä ja tarjonnasta ei ole tilastoja. Tilastokeskus kerää verohallinnon toimeksiannosta tietoja yleisistä kaupallisista pysäköintipalveluista osana elinkeinoveroaineistoa. Kadunvarsipysäköinnistä saadaan tietoa kaupunkien omista (teknisen toimialan) seurannoista. Muun palvelun yhteydessä tarjottavista pysäköintipalveluista ei ole olemassa tilastointia. 4.2 Asiakastutkimukset ja liikennetutkimukset Liikennevirasto selvittää kysely- ja haastattelututkimuksilla asiakkaiden ja sidosryhmien näkemyksiä. Asiakkaille suunnattuja tutkimuksia ovat muun muassa liikennejärjestelmää koskeva kysely kansalaisille sekä elinkeinoelämän asiakastutkimus. Niillä selvitetään asiakkaiden tyytyväisyyttä ja arvostuksia yli kulkumuotorajojen. Tienkäyttäjätyytyväisyyskysely, jäänmurron palvelutasotutkimus ja rautateiden matkustajainformaatiotutkimus ovat esimerkkejä yhteen kulkumuotoon kohdistuvista tutkimuksista. Sidosryhmätutkimuksella ja innovaatiomittauksella tutkitaan eri sidosryhmien ja palveluntuottajien näkemyksiä. (Liikennevirasto 2018.) Kuva 4.1 Liikenneviraston asiakastutkimukset (Liikennevirasto 2018). Liikkumispalveluiden asiakastutkimuksia ovat joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten asiakastyytyväisyystutkimukset, Kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjes-

26 24 telmään ja matkaketjuihin -tutkimus, matkustuskäyttäytymistutkimukset sekä liikennöitsijöiden tekemät kyselyt. Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimuksien avulla pyritään tunnistamaan alueellisen joukkoliikenteen kehittämistarpeita. Toisaalta tutkimukset tarjoavat konkreettisen välineen muun muassa liikennöinnin laadun seurantaan. Tutkimukset ja seuranta voidaan jakaa (i) vain joukkoliikenteen käyttäjiin ja käyttöön kohdistuviin tutkimuksiin ja seurantaan sekä (ii) koko väestöön kohdistuviin tutkimuksiin. Vain joukkoliikenteen käyttäjiin kohdistuvat tutkimukset ja seuranta ovat yleensä joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten tekemiä. Koko alueen väestöön kohdistuvat tutkimukset käsittelevät yleensä laajemmin tyytyväisyyttä kaupungin palveluihin ja liikennejärjestelmään tai vastaajien kulkumuotovalintoja. Lähes kaikki suurimmat kunnalliset ja seudulliset joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset seuraavat asiakastyytyväisyyttä joko joukkoliikennevälineissä tai internetissä toteutettavien asiakastyytyväisyystutkimusten avulla säännöllisesti vuosittain tai ajokausittain (ks. Kiiskilä ja Frösèn 2016). Yksittäisistä teemoista kerätään tietoa myös täsmäkyselyjen avulla, joita laaditaan esimerkiksi linjasto- ja palvelutasosuunnitelmien laadinnan yhteydessä. ELY-keskukset eivät nykytilanteessa tee toistuvia asiakastyytyväisyystutkimuksia, vaan kyselyitä ja mittauksia tehdään pääsääntöisesti erilaisten hankkeiden ja muutosten yhteydessä. Taksiliikenteen markkinoihin kohdistuu liikennepalvelulain myötä erityistä mielenkiintoa. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on selvittänyt eri tahojen kokemuksia liikennepalvelulain tuomiin muutoksiin ennen uudistuksen voimaantuloa ja tekee vastaavan selvityksen lain voimaantulon jälkeen (Trafi 2017). Kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjestelmään ja matkaketjuihin -tutkimus on toteutettu kahden vuoden välein vuodesta 2011 saakka. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää suomalaisten tyytyväisyyttä liikennejärjestelmään ja liikkumiseen kokonaisuudessaan ja sen eri osa-alueisiin Matkustuskäyttäytymistä tutkitaan valtakunnallisella henkilöliikennetutkimuksella (HLT). Lisäksi kaupunkiseuduilla on tehty omia henkilöliikennetutkimuksia tai kevennettyjä liikkumiskyselyjä. Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus on tehty viime aikoina noin viiden vuoden välein. Seuraava valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus julkaistaan keväällä Tutkimuksen tihentämistä kevennetyllä menettelyllä selvitetään. Henkilöliikennetutkimus antaa yleiskuvan suomalaisten liikkumisesta ja liikkumisen taustoista sekä henkilöliikennematkojen väestöryhmittäisistä, alueellisista ja ajallisista vaihteluista. Käytettyjä tunnuslukuja ovat muun muassa eri kulkutapojen osuus kaikista matkoista, suoritteesta tai matkoihin käytetystä ajasta, matkaluku, matkojen pituudet ja niihin käytetty aika sekä tietoa matkojen tarkoituksesta. Kevennettyjen liikkumiskyselyiden tarkoituksena on tuottaa kustannustehokkaasti tietoa kunnan tai kaupunkiseudun liikkumisesta ja tyytyväisyydestä liikennejärjestelmään. Liikkumista voidaan tutkia joko kulkutapojen käyttöä mittaavalla toistuvuuskysymyksellä tai yksinkertaistetulla matkapäiväkirjalla.

27 25 Osa liikennöitsijöistä seuraa asiakastyytyväisyyttä ja tekee asiakastyytyväisyyskyselyitä esimerkiksi osana laatujärjestelmäänsä. Trafi (2016) kehittää tieliikenteen kuljetusyrityksille vastuullisuusmallia, joka on vapaaehtoinen johtamis- ja menettelytapamalli, jonka tavoitteena on edistää ammattiliikenteen turvallisuuskulttuuria ja ympäristön kannalta vastuullista toimintatapaa. Henkilöliikenteen vastuullisuusmallin piiriin kuuluvat joukkoliikenne- ja taksiyritykset. 4.3 Tietojen toimittamisen reunaehdot Liikkumispalveluyrityksillä ja heitä edustavilla järjestöillä on toisistaan eroavia mahdollisuuksia tuottaa kysyntä- ja tarjontatietoja. Toiminnan koko on yksi erottava tekijä. Isoilla yrityksillä (esimerkiksi VR) on omaa toiminnan seurantaa ja tilastointia, jolloin tietojen toimittaminen eteenpäin on teknisesti helppoa. Toisena ääripäänä ovat tuhannet pienet taksiyritykset, joista suuri osa on yksityisiä elinkeinonharjoittajia. Taksamittarista ja tilinpidosta luettavat perustiedot on mahdollista toimittaa, mutta muun tiedon hankkiminen on käytännössä vaikeaa. Liikkumispalveluita tuottavilta yrityksiltä voi ylipäätään saada tietoa vain niiden omasta toiminnasta (tarjotut palvelut ja niiden myynti). Sen sijaan palveluiden käytön palvelutasoa (odotusajat, matkaajat, koettu laatu ja hinta) pitää selvittää kuluttajilta erillisselvityksin. Joka toinen vuosi tehtävä kysely kansalaisten tyytyväisyydestä (Kiiskilä ja Tuominen 2017) on yksi valtakunnallinen tietolähde koetun laadun seurantaan. Liikkumispalveluja tuottavat yritykset pitävät pääsääntöisesti kaikkea kysyntää kuvaavaa tietoa sensitiivisenä Markkinoilla kilpaileville yrityksille tiedot omien palvelujen myynnistä ja myös palvelujen tarjonnan yksityiskohdista ovat yleensä luonteeltaan liikesalaisuuksia. Kilpailuasetelma voi kuitenkin jossain tapauksissa syntyä myös yrityksen ja viranomaisen välillä siitä, järjestetäänkö liikenne markkinaehtoisena vai PSA-liikenteenä. Liikennepalvelulaki velvoittaa antamaan tietoja viranomaiselle liikesalaisuuden estämättä, mutta käytännössä oikeaa tietoa ei saa ilman yrityksen myötämielisyyttä. Yrityksen kannalta on tärkeää tietää melko tarkkaan luovutetun tiedon käyttötarkoitus, ja yritykselle pitää jäädä mahdollisuus estää tiedon käyttö sille itselle haitallisella tavalla. Liikesalaisuuden määritelmä on yleisesti ottaen melko avoin ja eri toimijoilla voi olla erilaisia käsityksiä liikesalaisuuden luonteesta. Toisaalta liikkumispalveluyrityksillä on intressejä saada tietoa oman liiketoimintansa tuotantopanokseksi. Parhaillaan valmisteilla on uusi liikesalaisuuslaki, jossa säädettäisiin liikesalaisuuden määritelmästä sekä liikesalaisuuden oikeudettomasta hankkimisesta, käyttämisestä ja ilmaisemisesta. Laissa säädettäisiin myös sallituista liikesalaisuuden hankkimistavoista ja siitä, millä edellytyksillä väärinkäytöksistä ja laittomasta toiminnasta voidaan ilmoittaa liikesalaisuuden suojasta huolimatta. EU:n liikesalaisuusdirektiivin täytäntöönpanon määräaika päättyy , jolloin ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan viimeistään voimaan.

28 Yhteensovittamistehtävä Liikennevirasto sovittaa liikkumispalveluiden kehittämistä yhteen jo nykyisin. Joukkoliikennelaki (869/2009) on velvoittanut viranomaisia yhteistyöhön toistensa, muiden kuntien ja maakuntien liittojen kanssa sekä palvelutason määrittelyssä että palvelujen suunnittelun valmistelussa. Liikennevirasto ohjaa ja koordinoi ELY-keskusten joukkoliikennetoimintaa sekä valtakunnallisia joukkoliikenteen kehittämishankkeita. Painopisteinä ovat henkilöliikenteen palveluiden kehittäminen ja joukkoliikenteen tiedonhallinnan kehittäminen. Keskeisiä yhteensovittamistehtäviä ovat olleet alan yhteistyön koordinointi, lippu- ja maksujärjestelmäkehityksen yhteensovittaminen, osallistuminen erilaisiin kehittämishankkeisiin, hyvistä käytännöistä ja toimintamalleista viestiminen sekä ohjeiden ja suositusten laatiminen. Liikennevirasto koordinoi myös liikenteen järjestämiseen liittyviä tehtäviä kuten yhtenäisten hankinta-asiakirjojen ja sopimusmallien laatimista. Liikenneviraston on myös edistänyt joukkoliikenteen palvelutason määrittelyä valtakunnallisesti yhtenäiseksi. Matkaketjujen sujuvuuteen Liikennevirasto vaikuttaa osaltaan osallistumalla matkakeskusten, asemien ja näihin liittyvän matkustajainformaation sekä liityntäliikenteen suunnitteluun yhdessä eri toimijoiden kanssa. Joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten käytännön yhteistyötä on edistetty valtakunnallisissa, säännöllisissä joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten tapaamisissa, joiden koollekutsujana on ollut Liikennevirasto. Tärkeä yhteensovittamisen foorumi on ollut myös joukkoliikenteen valtakunnallisten eri toimijoiden perustama JOUSI-yhteistoimintaryhmä, jonka vetäjänä Liikennevirasto toimii. JOUSIryhmän tavoitteena on matkaketjujen toimivuuden varmistaminen ja edistäminen, kaupunkiseudun joukkoliikenteen vetovoiman lisääminen sekä toimialan markkinoiden ja yleisen toimivuuden tukeminen. JOUSI-ryhmä kehittää ja edistää asiakaslähtöisen palvelukokonaisuuden rakentumista sekä alan houkuttelevuutta ja osaamista. Ryhmän toiminnassa ovat mukana Linja-autoliitto, Paikallisliikenneliitto, Kuntaliitto sekä edustus liikenteenharjoittajilta, suurilta ja keskisuurilta kaupunkiseuduilta, ELYkeskuksista, Liikennevirastosta, VR:ltä, Liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä TVV Lippu- ja maksujärjestelmä Osakeyhtiöltä. Joukkoliikenteen koordinoinnin ja yhteistyön tavoitteet kohdistuvat sekä palveluiden tuottajiin että palveluiden käyttäjiin. Liikenteenharjoittajien tulisi olla helppo tulla alalle ja osallistua tarjouskilpailuihin. Matkustajien kannalta tavoitteena ovat sujuvat matkaketjut ja joukkoliikenteen palveluiden saaminen helppona palvelukokonaisuutena riippumatta siitä, miten palvelut tuotetaan. 4.5 Nykytilan arviointi suhteessa tavoitteisiin Tärkein tiedonkeruun kehittämistarve kohdistuu uusien liikkumisen palveluiden tilastotietoihin, joita ei vielä nykyisin ole saatavissa. Nykyisen tiedonkeruun muita haasteita ovat jossain määrin tietojen keräämisen päällekkäisyydet. Alueellisessa liikennejärjestelmätyössä on jossain määrin koettu haasteeksi, että markkinaehtoisen linjaautoliikenteen kysynnästä ei ole tietoa, ja kokonaiskuva kysynnän kehittymisestä jää tältä osin vajaaksi.

29 27 Jotta voidaan seurata uusien liikkumispalveluiden kehittymistä, tulee aiemmin seurannan ulkopuolelle jääneitä palveluja saada seurannan kohteeksi. Keskeinen haaste on myös vanhojen palveluiden aikasarjojen jatkuminen, joka ei kaikilta osin ole mahdollista. Linja-autoliikenteen sopimusliikenteen seurannassa tulee yritysten toimittamat seurantatiedot saada paremmin käyttöön, joka mahdollistaisi erillisistä matkustajalaskennoista luopumisen ELY-liikenteessä. Taulukossa 4.1 on tarkemmin arvioitu nykyisen tiedonkeruun ja tilastoinnin kehittämistarpeita suhteessa viranomaisen tavoitteisiin. Taulukko 4.1 Nykyisen tiedonkeruun ja tilastoinnin arviointi viranomaisten tavoitteiden kannalta. Tavoite Arvio nykytilasta Kehittämistarpeita ja ehdotuksia uuteen seurantamalliin Voidaan seurata uusien liikkumispalveluiden kehittymistä. Vanhojen palveluiden aikasarjat jatkuvat. Sopimusliikenteestä saadaan tarkkaa tietoa korvausperusteiksi sekä suunnittelun ja järjestämisen avuksi. Markkinaehtoisten palvelujen kysynnästä ja tarjonnasta saadaan tietoa palveluiden suunnittelun ja järjestämisen avuksi. Saadaan muodostettua liikkumispalveluiden kysynnän ja tarjonnan aluetyypeittäin eroteltava tilakuva. Kerätyt tiedot ovat laadultaan hyviä ja vertailukelpoisia. Tietojen perusteella voidaan täyttää tältä osin tilastointivelvoitteet. Saatavilla ainoastaan koko toimialoja (joista uudet palvelut huonosti eroteltavissa) koskevia yritystilastotietoja (TK). Kysyntä- ja tarjontatietoja ei kerätä. Valmiudet tietojen toimittamiseen vaihtelevat. JLST:n aikasarjojen jatkuvuudessa on jo ollut haasteensa. Suoriteluvut perustuvat (liian) vanhoihin keskimatkanpituuksiin. Aluejako on muuttunut ja vaatii tulkintaa. Aiempien vuosien raakatiedot ovat löydettävissä. Toimivaltaisten (pl. LVM) sopimusliikenteiden seuranta on kaupunkiliikenteessä kuukausittaista ja tieto kootaan JUKUun. ELY-liikenteen tietoja kerätään kuukausittain ja matkustajalaskennoista 3 krt/vuosi. Matkustajalaskennat kootaan VALLU:un (yksityiskohtaisesti) ja edelleen JUKU:un. Kuukausittaista seurantaa ei hyödynnetä, koska sopiva järjestelmä puuttuu. Tarjontatieto on tarkkaa. Kysyntätietoa ei ole tavoitteen mukaisella tarkkuustasolla (paitsi junaliikenne rataosittain). Valmiudet näin tarkan kysyntätiedon tuottamiseen ovat huonot. Kysyntätieto nähdään liikesalaisuutena. Tämä on mahdollista JLST:n aluetyyppijaolla valtakunnallisesti 2 vuoden takaisesta tilanteesta. Tavoite on jokseenkin mahdoton toteuttaa nykyisillä tiedonkeräystavoilla ja aluejako vaatii päivittämistä Toteutuu SVT-tilastoissa ja myös JLST tehdään Tilastokeskuksen asiantuntijoiden toimesta. Tietojen laadussa on tosin monia haasteita. Aiemmin seurannan ulkopuolelle jääneitä palveluja pitää saada seurannan kohteeksi. Rajapinnat on hyödynnettävä tietolähteenä. Yrityksiltä kysyttävien tietojen sisällön määrittely vaatii lisäselvityksiä. Tulevassa tilastoinnissa ei pidä lukkiutua aiempiin aikasarjoihin, mutta keskeisten jatkuvuudesta olisi huolehdittava. Aiemmista raakatiedoista on (osin) mahdollista tuottaa uusien jäsentelyjen mukaisia tietoja. Sopimusliikenteiden kuukausittaista seurantaa aletaan käyttää tietolähteenä kaikkien viranomaisten liikenteessä. Matkustajalaskennoista luovutaan. Rajapinnoista saatava tieto antaa tarjontatietojen seurantamahdollisuuden. Tiedon kerääminen ei ole vielä teknisesti ratkaistu. Markkinaehtoisen liikenteen kysyntätietoja ei sensitiivisyyden takia voi julkaista kovin tarkalla tasolla. Valtakunnallisesti tällainen tietojen yhdistely on tavoiteltavaa jatkossakin. Uusista palveluista kuten pysäköinnistä kiinnostaa myös tarkempi aluejako (kaupunki). Tilastokeskuksella voisi olla laaja rooli tiedon hankinnan ja tilastoinnin toteuttajana. Myös virastossa tarvitaan tilastointiasiantuntemusta omaan tiedonkeruuseen, tilastointiin ja tilastopalveluiden tilaajana.

30 28 Liikkumispalveluita tuottavien yritysten kannalta on tärkeää kehittää tiedonkeruumenetelmiä entistä selkeämmäksi ja yrityksiä vähemmän työllistäviksi. Tietopalveluiden sisältöä ja käytettävyyttä tulee kehittää yritysten näkökulmasta, jotta myös tietojen hyödyntäminen on yrityksille hyödyllistä ja houkuttelevaa. Taulukossa 4.2 on arvioitu nykyisen tiedonkeruun ja tilastoinnin kehittämistarpeita liikkumispalveluita tuottavien yritysten tavoitteiden kannalta. Taulukko 4.2 Nykyisen tiedonkeruun ja tilastoinnin arviointi liikkumispalveluita tuottavien yritysten tavoitteiden kannalta. Tavoite Arvio nykytilasta Kehittämistarpeita ja ehdotuksia uuteen seurantamalliin Tietopyynnöt ovat selkeästi esitetyt ja perustellut. Samaa tietoa kysytään vain kerran. Liikkumispalveluiden tuottajat saavat tietoa omista suoritteistaan suhteessa muihin toimijoihin. Liike- tai ammattisalaisuuksia sisältäviä tietoja ei välitetä eteenpäin muodossa, jossa yksittäinen yritys on tunnistettavissa. Pyydetyt tiedot ovat selvitettävissä kohtuullisella vaivalla. Tietojen toimittamiskanava on helppokäyttöinen ja luotettava. Rautatietilastoinnissa kunnossa. Tilastokeskuksen tilinpäätöskyselyssä ja sopimusliikenteiden tiedontoimituksissa (la) osin samoja tietoja, mutta kokonaiskuvan saamiseksi tiedot on kysyttävä erikseen. Taksiliitto ja Linja-autoliitto välittävät TK:lta saamiaan tietoja jäsenistölleen. Muut eivät. Nykyisissä seurannoissa TK ja TVV:t vastaavat siitä, että tietosuoja on kunnossa. Tilastokeskuksen tilinpäätöskysely linja-autoyrityksille koetaan työlääksi. JLST keruuprosessi on kaikkiaan raskas eri osapuolille. Nykyisiä tiedonkeruita kannattaa hyödyntää: Rautatieliikenne, sopimusliikenteiden seuranta, linjaautoyritysten tp-kysely. Tavoite on keskeinen uuden tiedonkeruun suunnittelussa. Seurantaa voisi kehittää yrityksille houkuttelevaksi (vrt. majoitustilasto 4 ) Markkinaehtoisten toimijoiden näkökulmasta Tilastokeskus olisi neutraali sensitiivisen tiedon (kysyntätieto) kerääjä. Seurannassa tulisi mahdollisimman paljon hyödyntää nykyisiä tiedonkeruita (ellei niitä pysty korvaamaan kattavasti yksinkertaisemmalla tavalla). Sähköisten aineistojen (kuten olennaisten tietojen rajapinnat ja verohallinnon aineistot) laaja hyödyntäminen on toivottavaa. 4 Tilastokeskus tekee kuukausittain kyselyn yli 20 vuodepaikan majoitusliikkeiden perustiedoista, tarjolla olevasta kapasiteetista, kapasiteetin käytöstä ja majoituspalvelujen käyttäjistä. Lisäpalveluna Tilastokeskus tuottaa erillisten sopimusten mukaisesti tietoja esimerkiksi Helsingin hotellien omista tiedoista suhteessa valitun vertailuotoksen keskiarvoon.

31 29 5 Tavoitetila 5.1 Päälinjaukset Liikkumispalveluiden seurantatehtävän tavoitetilaa on määritelty vuodelle 2022, johon ajoittuu liikennepalvelulain vaikutusten arviointi. Seurantaa ei kuitenkaan ole mietitty vain lain vaikutusten arviointia silmällä pitäen vaan laajemmin liikennejärjestelmän seurannan ja liikennehallinnon tilastointivelvoitteiden kannalta. Seurannasta löydetään todennäköisesti vielä tunnistamattomia kehityssuuntia ja -tarpeita sen jälkeen, kun liikennepalvelulaki on ollut jonkin aikaa voimassa ja nähdään, miten liikkumispalveluiden markkinat kehittyvät. Seurantaa varten kerättävästä tiedosta esitetään seuraavat neljä päälinjausta (kts. tarkemmat kuvaukset luvusta 5.2): 1. Nykyiset toimivat tiedonkeruut ja tilastoinnit käytetään hyödyksi. Toiminnassa olevilla seurannoilla on tässä käsiteltävää seurantatehtävää laajempia tilastovelvoitteista johtuvia tarpeita ja perusteluja. Samalla niistä saadaan liikkumispalveluista sekä kysyntää että tarjontaa kuvaavia tietoja, jotka on syytä käyttää hyväksi seurannan tehokkuuden takia ja päällekkäisen tiedonkeruun välttämiseksi. 2. Olennaisten tietojen rajapinnoista kerätään merkittävä osa liikkumispalvelujen tarjontatiedoista. Laki velvoittaa liikkumispalveluiden tuottajia olennaisten tietojen avaamiseen. On perusteltua edellyttää, että liikennehallinto pyrkii hyödyntämään tätä tietoa mahdollisimman laajasti eikä varsinkaan lähde esimerkiksi tilastokyselyillä selvittämään rajapinnoissa kerrottuja tietoja erikseen. Rajapintojen käyttö tilastotiedon lähteenä edellyttää kuitenkin vielä määrittely- ja kehitystyötä sekä rajapintojen ja tietosisältöjen standardointia. Tiedonkeruuta lisätään vaiheittain. 3. Traficom ottaa tehtäväkseen taksiliikenteen ja välitystoiminnan kysyntätietojen keruun. Taksiliikenteen lupasääntely ja valvonta yleisemminkin siirtyvät vuonna 2018 ELY-keskuksilta Trafiin ja vuonna 2019 Traficomiin. On luontevaa, että siellä on myös vastuu taksiliikenteen tietojen keruusta ja tilastoinnista. 4. Aiemmin tilastoimattomien liikkumispalvelujen kysyntätietojen kerääminen hankitaan Tilastokeskukselta. Tilastokeskus on neutraali (sensitiivisen) kysyntätiedon kerääjä pysäköinti-, autonvuokraus- ja yhteiskäyttöautopalveluiden tuottajille. Liikkumispalveluiden seurannan vastuu on Traficomilla, joka hankkii palvelun Tilastokeskukselta. Seurannan toteutus vaatii esiselvityksiä ja suunnittelua. Seurantaa lisätään vaiheittain. Liikkumispalveluista edellä kuvatulla tavalla kerätyt tiedot esitetään julkaistavaksi seuraavien linjausten mukaisesti: 5. Liikkumispalveluista julkaistaan vuositilastoa. Julkisen liikenteen suoritetilaston tilalle tulee enemmän tilastojulkaisun kaltainen liikkumispalveluiden vuositilasto. Tilastosta vastaa Traficom, joka hankkii tilaston laadintaan palvelua Tilastokeskukselta. Vuositilaston sisältöä laajennetaan vaiheittain.

32 30 6. Liikennejärjestelmän tilakuva esitetään Liikennefakta.fi-palvelussa. Liikennefakta.fi on liikennejärjestelmän tilan seurannan ajantasaisin tietolähde. Siellä julkaistaan keskeiset tiedot suoritetilastosta (vuosittain) sekä mahdollisesti tiheämmin päivitettävät tarjontatietojen tilastotunnusluvut. Liikennepalvelulain velvoittaman liikkumispalveluiden kysynnän ja tarjonnan seurannan ohella liikennehallinto tekee yleistä liikenteen ja liikkumisen tutkimusta ja seurantaa, kuten valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus ja tieliikenteen kehityksen seuranta. Näiden tuloksista saadaan joitakin liikkumispalveluiden kysyntää kuvaavia tietoja osaksi liikennejärjestelmän tilan seurantaa. 7. Seurantatietoja täydennetään erillistutkimuksin. Seurantatehtävän mukaisen liikkumispalveluiden kysynnän ja tarjonnan seurannan tueksi ja lisäksi tarvitaan erillistutkimuksia palveluiden laadun laajempiin kartoituksiin, tilastojen kehittämiseen ja vaikutusarviointiin. Kaikkiaan seurantatehtävä painottuu riittävän kattavan ja laadukkaan tilasto- ja seurantatiedon tuottamiseen. Tietojen hyödyntäminen politiikan valmistelussa ja suunnittelussa edellyttää niiden analyysiä ja tulkintaa. Tilastokeskuksen uudet tilinpäätöskyselyt TIETO- LÄHTEET TIEDON KERUU API API API TARJONTATIETO Olennaisten tietojen avoimet rajapinnat Luettelo Liikennehallinnon uudet tilastokyselyt Sopimusliikenteiden seuranta (toimivaltaiset) Liikkumispalvelujen tuottajien ja järjestäjien omat seurannat KYSYNTÄTIETO Liikennehallinnon tilastokyselyt Tilastokeskuksen tilinpäätöskyselyt TIETO- VARASTOT Seurannan koontitietokanta rajapinnoista NAP Joukkoliikenteen tunnuslukujen tietokanta JUKU Tilastokeskuksen tilastotietokannat Liikennehallinnon tilastotietokannat TIEDON RAPORTOINTI i Tarjonnan tunnuslukujen raportointi Liikkumispalvelujen suoritetilasto Vuositason tunnuslukujen päivitys LiikenneFAKTA Värikoodi Olemassa jo nykytilassa Tulossa 2018 alusta alkaen Valmisteltava 2018 alkaen Kuva 5.1 Yleiskuva ehdotetusta seurannan tavoitetilasta Yhteensovittamistehtävän merkitys tulee kasvamaan toimijakentän muuttuessa. Yhteensovittamistehtävästä linjataan seuraavaa. 8. Liikennevirasto käynnistää henkilöliikenteen sidosryhmäyhteistyön kehittämisen. Lähtökohtana on liikennepalvelulain toimeenpanon tukeminen, yhteensopivuus Liikenneviraston asiakkuustoimintamallin kanssa sekä muun liikenteenhallinnon kanssa tehtävän yhteistyön huomioiminen.

33 Seurantatehtävä Nykyisen tiedonkeruun ja tilastoinnin käyttö Nykyiset tilastot ja niiden tiedonkeruu hyödynnetään osana valtakunnallista liikkumispalveluiden seurantaa. Hyödynnettäviä vuositilastoja ovat Rautatietilasto, Kotimaan vesiliikennetilasto, Finavian liikennetilastot ja Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastot rautateiden kaukoliikenteestä ja taksiliikenteestä. Toimivaltaisten viranomaisten hankkimien sopimusliikenteiden kuukausittaisen seurannan tuottamat tiedot hyödynnetään niiden raportointiportaali JUKUn kautta. Kaikilla tässä hyödynnettävillä seurannoilla ja tilastoilla on seurantatehtävää laajempia käyttötarpeita, kuten rautatieliikenteen ja vesiliikenteen EU-tason tilastointi. Sopimusliikenteiden seurantatietoja puolestaan käytetään muun muassa korvausten kohdentamisessa ja maksuperusteina sekä liikenteen suunnitteluun ja kilpailutusten valmisteluun. Alueelliset yritystoimintatilastot tuottavat tietoa useista liikkumispalveluista. Linjaautoliikenteen tilinpäätöskyselyyn ehdotetaan nykyistä selkeämpää jaottelua markkinaehtoinen liikenne/sopimusliikenne. Hankintatapa (suorahankinta vs. kilpailutus) ei sen sijaan ole seurannan kannalta merkittävä tieto. Markkinaehtoinen liikenne on aiemmin katsottu kaikki kaukoliikenteeksi. Jatkossa markkinaehtoinen liikenne kannattaisi jaotella aluetyypeittäin samoin kuin sopimusliikenne. Sopimusliikennettä koskeva tieto saadaan viranomaisilta ja sitä on hyödynnetty Julkisen liikenteen suoritetilastossa, koska viranomaisen tieto on aluetyyppikohtaista. Tilinpäätöskyselyä ei ole käytetty sopimusliikenteen osalta lähteenä päällekkäisyyksien välttämiseksi. Koko liikenteen pitää kuitenkin olla yrityskohtaisessa kyselyssä, jotta saadaan koko liikevaihto selville. Linja-autoliikenne Markkinaehtoinen liikenne Sopimusliikenne Pitkämatkainen joukkoliikenne Muu joukkoliikenne Suurten kaupunkiseutujen liikenne Keskisuurten kaupunkiseutujen liikenne Kuva 5.2. Ehdotus linja-autoliikenteen luokittelusta Julkisen liikenteen suoritetilastossa. Eri liikkumispalveluiden (koetusta) laadusta saadaan tietoa kahden vuoden välein toistettavasta asiakastutkimuksesta, jossa selvitetään kansalaisten tyytyväisyyttä matkaketjuihin. Tutkimuksen tulokset esitetään kulkumuodoittain ja erilaisilla alueellisilla rajauksilla. Monet liikkumispalvelut ovat eroteltavissa, mutta tältä osin kyselyssä on myös kehittämistarpeita. Koetusta laadusta saadaan lisäksi tietoa taksiliikenteen ennen jälkeen-tutkimuksesta sekä joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten tekemistä asiakastyytyväisyystutkimuksista.

34 32 Taulukko 5.1 Ehdotus nykyisen tiedonkeruun ja tilastojen käytöstä seurannassa. Palvelu Saatavat tiedot Tarkkuustaso Päivitys Tietolähde Kaukoliikenteen liikevaihto Kaukoliikenne (toimiala 49100); alueellinen erottelu Vuosittain mahdollinen Tilastokeskuksen alueellinen yritystilasto Rautateiden henkilöliikenne HSL-liikenteen liikevaihto Kauko- ja lähiliikenteen ostojen liikevaihto Matkat Henkilökilometrit Junakilometrit Vaunukilometrit HSL:n ostama junaliikenne Vuosittain LVM:n ostama liikenne Rataverkon yhteysväli Kaukoliikenne Lähiliikenne Vuosittain Vuosittain HSL:n tilinpäätös Valtion talousarvio / Ostosopimus Rautatietilasto Liikevaihto Toimipaikat Toimiala, seutukunta, kunta Vuosittain Tilastokeskuksen alueellinen yritystilasto Taksiliikenne Liikevaihto Toimiala, seutukunta, kunta 4 kertaa vuodessa Tilastokeskuksen aineisto (verohallinnon alvtietokannoista) Ajoneuvot Istumapaikat Kaikki linja-autoyritykset; PSA-liikenne, muu liikenne Vuosittain Tilastokeskuksen aineisto (tilinpäätöskyselyn vastauksista) Linjaautoliikenne Ilmailun henkilöliikenne Merenkulun henkilöliikenne Raitiovaunu- ja metroliikenne Kaupunkipyörät Myyntitulot Ajokilometrit Matkat Lähdöt Linjakilometrit Lipputulo Matkat Keskikuorma Max-kuorma Matkat Keskikuorma Max-kuorma Matkustajat Koneiden nousut ja laskeutumiset Kaikki linja-autoyritykset; markkinaehtoinen liikenne ja sopimusliikenne erikseen, kaukoliikenne, kaupunkien sopimusliikenne, Vuosittain maaseutusopimusliikenne, palveluliikenne, tilausliikenne ELYjen (maakuntien) sopimusliikenne; Vuosittain Sopimus, linja/reitti, vuoro (lähtö) Kaupunkiviranomaisten sopimusliikenne; Sopimus, linja, vuoro, pysäkki Vuosittain Tilastokeskuksen aineisto (tilinpäätöskyselyn vastauksista), Toimivaltaisten omat seurannat; JUKU Toimivaltaisten omat seurannat; JUKU Toimivaltaisten omat seurannat; JUKU Lentoasema Vuosittain Finavian liikennetilastot Matkustajamäärä Vesistöalue Vuosittain Vaunukilometrit Vaunupäivät Matkustajat (nousut) Keskimatkanpituus Matkat (vuokraukset) Ajetut kilometrit Kaupungeittain Kunta Vuosittain Vuosittain Kotimaan vesiliikennetilasto HSL:n matkalippuaineisto, oma seuranta, tilastointi (jatkossa myös Tampere) Kaupunkipyöräkaupunkien oma seuranta ja tilastointi

35 Olennaisten tietojen käyttö seurannassa Rajapinnoista saatavat tarjontatiedot on tavoitteena hyödyntää liikkumispalveluiden seurannassa mahdollisimman kattavasti. Olennaisten tietojen jakamisvelvoite tulee voimaan 2018 alussa 5. Vie kuitenkin aikansa, ennen kuin liikkumispalveluita tuottavat yritykset ovat avanneet rajapintansa. Alussa tietojen ilmoittamistavat vaihtelevat ja yhdenmukaisten standardien ja rajapintojen kehittyminen vievät aikaa. Tässä suunnitelmassa pidetään tavoitteena sitä, että liikkumispalveluiden olennaiset tiedot olisivat saatavilla koneluettavista rajapinnoista ja käytettävissä tilastointiin vuoteen 2022 mennessä. Tavoitteeseen edetään vaiheittain, ja eteneminen voisi tapahtua esimerkiksi seuraavasti: Vuoden 2018 päättyessä valtaosa liikkumispalveluiden rajapinnoista on avattu ja aikataulunmukaisesta liikenteestä voidaan tuottaa markkinaehtoisen liikenteen muutostietoja toimivaltaisille viranomaisille ja tilastotunnuslukuja. Vuoden 2019 loppuun mennessä tilastointi laajenee taksiliikenteeseen, välityspalveluihin ja terminaalipalveluihin ja vuoden 2020 aikana vuokraus- ja pysäköintipalveluihin. Tässä ehdotuksessa arvioidaan, että seurantaa ja tilastointia varten olisi tehtävä tarjontatietojen koontitietokanta. Koontitietokanta on välttämätön, jotta liikkumispalveluiden tarjontatieto saadaan kerättyä talteen seurannan tunnuslukujen tuottamiseksi. Koontitietokanta palvelee Liikennevirastolle määrättyä seurantatehtävää ja se on tietojen jatkuvuuden ja saatavuuden takia oltava viranomaisen omaisuutta. Koontitietokannassa voi osin hyödyntää kokemuksia ja osaamista nykyisen joukkoliikenteen koontitietokannan rakenteista ja toiminnasta. Koontitietokannan käytöstä tilastotiedon lähteenä ei ole vielä kokemuksia. Tietokannasta laskettavat tilastotunnusluvut vaativat määrittelytyötä ja raportointityökalun kehittämistyötä. Tavoitetilassa rajapinnoista luetaan keskeiset tarjontatiedot seurannan koontitietokantaan, josta tehdään määräajoin (esimerkiksi neljästi vuodessa) tilastokyselyjä. Kyselyjen tulokset tallennetaan tilastotietokannaksi, josta saadaan tiedot tilastojulkaisuihin, liikennejärjestelmän tilan seurantaan sekä suunnitteluun ja tutkimukseen. Erityistarpeena on aikataulunmukaisen liikenteen muutokset, joista on saatava tieto kyseisen alueen toimivaltaiselle viranomaiselle tiedon ilmaannuttua rajapintaan tai yrityksen ilmoituksesta. Tarjontamuutokset pitää liikennepalvelulain mukaan ilmoittaa erikseen viimeistään 60 päivää ennen muutoksen voimaantuloa, ellei tieto ole saatavissa avoimesta rajapinnasta. Muutosten seuraamiseksi on toteutettava tekniset ratkaisut, joilla pystyy seuraamaan aikataulun mukaisen tarjonnan muita kuin kausiluonteisia muutoksia ja raportoimaan niistä. Liikennevirasto teetti syksyllä 2017 pilotin, jossa nykyisen koontikannan dataa visualisoitiin tiedon louhinnan työkaluilla. Eteneminen pilotoinnista täysimittaiseen tuotantokäyttöön vaatii kuitenkin vielä aikaa ja kehittämistyötä. 5 Tietojen avaaminen on osa EU nk. multimodaaliasetuksen (Multimodal Travel Information Services, MMTIS) täytäntöönpanoa. Multimodaaliasetuksella tavoitellaan kansallisia matkatiedon yhteyspisteitä, joiden kautta eri toimijat saavat nopeasti tiedot matkatiedon rajapinnoista ja kansallisista reitityspalveluista. Tällaisten palvelujen tulisi olla saatavilla kaikilla EU:n verkoilla vuoden 2023 joulukuuhun mennessä. Suomi on etenemässä asetuksen toimeenpanossa ensimmäisten maiden joukossa.

36 34 Taulukko 5.1 Ehdotus olennaisten tietojen käytöstä seurannassa. Palvelu Seurattavia tietoja Tarkkuustaso Tilastotunnuslukujen raportoinnin tiheys Käytössä (tavoite) Lähdöt (vuorot) Rautateiden henkilöliikenne Matka-aika rataosittain ja asemittain Esteetön tarjonta Aikataulun mukainen tarjonta Vuosittain 2019 Hinnoitteluperusteet Lähdöt (vuorot) Raitiovaunu- ja metroliikenne Esteetön tarjonta Kaupungeittain Vuosittain 2019 Matka-aika Toimijoiden määrä Taksiliikenne (markkinaehtoinen) Hinnoitteluperusteet kunnittain Esteetön tarjonta Yhdistetään toiminta-alueista 4 kertaa/v 2020 Vertailuhinta Markkinaehtoinen linja-autoliikenne, tar- Aikataulun muutos Linja/aikataulu (tarkka) Heti muutoksen tapahtuessa jontatiedot 2019 Lähdöt (vuorot) Aikataulun mukainen tarjonta Kaikki linjaautoliikenne, tarjonta- Esteetön tarjonta yhteysväleittäin Matka-aika Muun kuin aikataulun mukaisen tiedot Hinnoitteluperusteet liikenteen tiedot 4 kertaa/v 2019 Aikataulun mukainen tarjonta seen Ilmailun henkilöliikenne Hinnoitteluperusteet Reittilennot ja tilauslennot erik- Lähdöt (vuorot) lentoasemittain (ja kohteittain); 4 kertaa/v 2019 Merenkulun henkilöliikenne Moottoriajoneuvojen vuokrauspalvelut Kaupunkipyörät Henkilökuljetuspalveluiden välityspalvelut Yleiset kaupalliset pysäköintipalvelut Rautatieasemien matkustajapalvelut Linja-autoasemien matkustajapalvelut Lentoasemien matkustajapalvelut Satamien matkustajapalvelut Lähdöt Hinta Kapasiteetti Hinta Pyörien määrä Palveltava alue Välitettävissä oleva kapasiteetti Hinta Pysäköintipaikat Hinnoitteluperusteet Sisätilat Muita laatutekijöitä Esteettömyys Sisätilat Muita laatutekijöitä Esteettömyys Esteettömyys Muita laatutekijöitä Esteettömyys 4 kertaa/v 4 kertaa/v 2019 Kunta 4 kertaa/v 2021 Kunta 4 kertaa/v 2020 Kunta 4 kertaa/v 2020 Kunnittain 4 kertaa/v 2021 Asemittain 4 kertaa/v 2020 Asemittain 4 kertaa/v 2020 Lentoasemittain 4 kertaa/v 2020 Satamittain (henkilöliikennesatamat) 4 kertaa/v 2020

37 Traficomin uusi tiedonkeruu 6 Taksiliikennettä harjoittavat yritykset ovat toimittaneet vuosittain ELY-keskukselle tiedon ammattikilometreistä ja liikevaihdosta lupakiintiöiden tarkistusta varten. Tiedot saadaan tilastoitua asemapaikoittain (kunnittain). Vuoden 2017 tilastotiedot taksiliikenteestä kerätään vielä ELY-keskuksen toimesta vuoden 2018 keväällä ennen uuden lain voimaantuloa. Näitä tietoja käytetään vuoden 2017 suoritetilaston koostamisessa. Lupa-asiat ja niitä hoitavat henkilöt siirtyvät vuonna 2018 Trafiin ja vuoden 2019 alusta Traficomiin, jolla on vastuu taksiliikenteen kehityksen seurannasta ja valvonnasta laajemminkin. Traficom on tämän takia luonteva taho jatkamaan tiedonkeruuta taksiliikenteestä. Tilastokeskus on tuottanut (Taksiliitolle) 4 kertaa vuodessa tiedon taksiyritysten liikevaihdosta. Tiedot louhitaan verohallinnon alv-tilitysten tietokannasta. Tämä on kiinnostava tieto jatkossakin. Taksialan muutoksiin kohdistuu suuri kiinnostus ja useammin kuin vuosittain saatava tieto (olennaisten tietojen lisäksi) on tarpeen. Henkilökilometrien määrittämiseksi tilastossa tarvitaan keskiarvotietoa matkustajien määrästä ja matkojen pituuksista. Nykyisessä tilastoinnissa laskelmat tehdään vuoden 1995 tutkimuksen perusteella. Uutta suoritetilastointia varten tarvitaan erillistutkimus näiden tietojen ajanmukaistamiseksi. Välityspalveluista on vaikea kerätä tietoa tilinpäätöskyselyn yhteydessä, koska välitystoimintaa tehdään useiden toimialaluokkien sisällä. Traficomin on siksi perusteltua kerätä myös välityspalvelujen kysyntää kuvaavat tiedot suoraan yrityksiltä. Taulukko 5.2 Ehdotus liikenne- ja viestintäviraston (Traficom) uudesta tiedonkeruusta. Palvelu Selvitettävät tiedot Tarkkuustaso Keräystiheys Tiedon keräys Liikevaihto Toimipaikat Toimiala, seutukunta, kunta Vuosittain Tilastokeskuksen alueellinen yritystilasto Taksiliikenne Liikevaihto Toimiala, seutukunta, kunta 4 kertaa vuodessa Tilastokeskuksen aineisto (verohallinnon alvtiedoista) Pääasiallinen Ammattiajokilometrit toiminta-alue (kunta) Vuosittain Traficom pyytää taksiyrityksiä toimittaman tiedon edellisen vuoden kilometreistä Alue (olennaisten Kuljetuspalveluiden välityspalvelut Liikevaihto Välitetyt kuljetukset tietojen toimialue), kuljetuksen tyyppi (juna, la, taksi); kunta Vuosittain Traficom pyytää yrityksiä toimittamaan edellisen vuoden tiedot Ajoneuvojen yhteiskäytön maksulliset välityspalvelut Liikevaihto Välitetyt käyttökerrat Alue (olennaisten tietojen toimialue) Vuosittain Traficom pyytää yrityksiä toimittamaan edellisen vuoden tiedot 6 Traficomin nykyisestä jatkuva tiedonkeruu käsiteltiin luvussa

38 Tilinpäätöskyselyjen tiedonkeruu Tilastokeskus on neutraali (sensitiivisen) kysyntätiedon kerääjä palveluille, jotka eivät ole luvanvaraisia ja joita liikenneviranomainen ei erityisesti valvo. Tässä ehdotetaan, että pysäköinti-, autonvuokraus- ja yhteiskäyttöautopalveluiden tuottajille kehitetään linja-autoalan kyselyn kaltainen tilinpäätöskysely palvelujen kysynnästä. Sen tuottamista tiedoista tuotetaan näiden liikkumispalveluiden kysynnän tilastotunnusluvut. Tilastokeskus voi myös tuoda pysäköinti- ja vuokraustoimialoille matkailua vastaavaa palvelua, jossa yritykset saavat tietoja verrokkimarkkinoista. Tällöin seurannen tiheyttä voi olla perusteltua lisätä. Liikkumispalveluiden valtakunnalliseen seurantaan riittää tämän ehdotuksen mukaan tietojen keruu vuosittain. Uutta tiedonkeruuta aiemmin tilastoimattomista palveluista pitää lähestyä ensin erillisselvityksin. Tiedonkeruu ja tietosisällöt ovat perusteltua suunnitella yhdessä liikennehallinnon, Tilastokeskuksen ja palveluiden tuottajien edustajien kanssa. Liikkumispalveluiden seurannan vastuu on Traficomilla, joka hankkii palvelun Tilastokeskukselta. Taulukko 5.3 Ehdotus Traficomin Tilastokeskukselta hankkimasta tilinpäätöskyselyihin perustuvasta tiedonkeruusta. Palvelu Selvitettävät tiedot Tarkkuustaso Keräystiheys Tiedon keräys Moottoriajoneuvojen vuokrauspalvelut Yleiset kaupalliset pysäköintipalvelut Liikevaihto Vuokrausten määrä Vuokrattunaoloaika Ajetut kilometrit Liikevaihto Pysäköintien määrä Pysäköintiaika Toimiala, seutukunta, kunta Toimiala, seutukunta, kunta Vuosittain Vuosittain Tilastokeskus selvittää verottajan tietokannoista ja täydentävin kyselyin Tilastokeskus selvittää verottajan tietokannoista ja täydentävin kyselyin Tilastojen julkaisu Julkisen liikenteen suoritetilasto kootaan vielä vuoden 2016 tiedoista kevyenä versiona sekä vuoden 2017 tiedoista laajuudeltaan nykyistä suoritetilastoa vastaavana. Tämän jälkeen tilastoa kehitetään liikkumispalveluiden vuositilastoksi. Liikkumispalveluiden suoritetilasto tehdään nykyistä raporttiformaattia enemmän tilastojulkaisun muotoiseksi. Vuositilastosta vastaava taho on Traficom, joka hankkii tilaston tuotannon Tilastokeskukselta. Tiedot julkaistaan pdf-raporttina ja Px-web-taulukkotietokantoina käyttö- ja API-liittymineen. Julkaistavat tiedot ovat julkisten tilastojen mukaisessa tarkkuustasossa ja eivät sisällä liikesalaisuuksien kaltaista tietoa. Liikkumispalveluiden tilastotiedot julkaistaan myös osana Traficomin vastuulla olevaa liikennejärjestelmän kokonaisseurantaa. Sitten kun olennaisten tietojen rajapinnoista luettuja tarjontatietoja voidaan tuottaa tilastoluvuiksi, on niitä mahdollisuus päivittää tilan seurantaan esimerkiksi neljännesvuosittain. Kyselyillä hankittujen tie-

39 37 tojen päivitystiheys on vuosi. Liikennefakta.fi on liikennejärjestelmän tilan seurannan ajantasaisin tietolähde Erillistutkimukset ja -selvitykset Erillistutkimuksia tarvitaan tilastoinnin ohella esimerkiksi palveluiden laadun laajempiin kartoituksiin, vaikutusarvioinnin tueksi, täydentämään tilastoissa alkuvaiheessa olevia tietopuutteita sekä esiselvityksinä uudelle tiedonkeruulle. Erillisselvityksiä on tehty esimerkiksi pyöräilystä (Salermo ym. 2016) ja yhteiskäyttöautoista (käynnissä alkuvuonna 2018). Tämän työn yhteydessä on havaittu tarpeita ainakin seuraaville erillisselvityksille: Taksiliikenteen ammattiajokilometrien ja liikevaihtotietojen keruu vuodelta 2017 tulevaa tilastointia varten ennen lain ja markkinoiden muutosta Kartoitus autonvuokrausta harjoittavista toimijoista sekä heidän mahdollisuuksistaan tuottaa tietoja palvelujen kysynnästä Vastaava selvitys kaupallisesta pysäköintitoiminnasta Tutkimus taksiliikenteen keskikuormituksista ja keskimatkanpituuksista henkilöliikenteen kilometrien tarkempaa laskemista varten Selvitys linja-automatkojen keskipituuksista Selvitys kadunvarsipysäköinnistä ja muiden toimintojen yhteydessä olevasta maksullisesta pysäköinnistä Selvitys yhdistämispalvelujen käytöstä ja vaikutuksista liikkumistottumuksiin. Lisäksi osana liikennepalvelulain tavoitteiden toteutumisen seurantaa kannattaisi selvittää erillistutkimuksena avoimen datan käyttöä ja käyttökokemuksia sekä rajapinnoista saatavien tietojen hyödyntäjiä, heidän käyttämiään tietoja ja käyttökokemuksia. Yhdistelyjen henkilö- ja tavarakuljetusten määrä ei selviä tilastoinnista, ja jossain vaiheessa asiaa tulee selvittää erillisselvityksillä. 5.3 Yhteensovittamistehtävä Tavoitteet ja tehtävän sisältö Liikenneviraston yhteensovittamistehtävän keskeisimmät tavoitteet ovat liikennepalvelulain toteutuminen ja eri toimijoiden näkemyksien yhteensovittaminen sekä alan yleinen kehittäminen. Tavoitteena on saada alan toimijat keskustelemaan asioista sekä saada eri osapuolet hyötymään yhteistyöstä ja alan kehittämisestä. Yhteensovittamistehtävässä tärkeitä ovat tällöin myös hyvistä toimintatavoista viestiminen ja toimijoiden ohjaus. Tämä mahdollistaa viranomaisten päällekkäisen toiminnan välttämisen ja resurssitehokkaan toiminnan. Resurssitehokkuuteen liittyy myös tavoite liikennejärjestelmän tehokkaasta hyödyntämisestä sekä julkisen rahan oikea kohdentaminen ja tehokas käyttö.

40 38 Liikennevirasto on käynnistänyt henkilöliikenteen sidosryhmäyhteistyön kehittämisen syksyllä Henkilöliikenteen sidosryhmäyhteistyöhön liittyen Liikennevirasto toteutti joulukuussa 2017 sidosryhmäkyselyn liikkumisen palveluiden tarjoajille. Vastauksia kyselyyn saatiin 142 kappaletta. Kyselyssä kartoitettiin yhteistyömenetelmien lisäksi myös mihin aihealueisiin liittyen alan toimijat haluaisivat tehdä Liikenneviraston kanssa yhteistyötä. Viisi eniten kannatusta saanutta aihealuetta olivat: 1. Alan yleinen kehittäminen (esim. kehittämishankkeet ja pilotit), 2. Viranomais- ja markkinaehtoisen liikenteen yhteensovittaminen ja palvelutasokysymykset 3. Lippu- ja maksujärjestelmän yhteentoimivuus 4. Olennaiset tiedot (olennaisten tietojen rajapintakatalogi, NAP) 5. Informaatiojärjestelmien yhteentoimivuus Lisäksi Liikennevirasto on kartoittanut viranomaistoimijoiden näkemyksiä yhteisissä palavereissa ja tapaamisissa. Liikennehallinnon toimijoiden näkemyksiä kartoitettiin lyhyesti tämän selvityksen työpajassa. Liikenneviraston yhteensovittamistehtävä muodostuu seuraavista osakokonaisuuksista: Alan yhteistyön koordinointi ja yleinen kehittäminen o Viranomais- ja markkinaehtoisen toiminnan yhteensovittaminen o Verkostoihin osallistuminen ja niiden vetäminen (esimerkiksi JOUSIryhmä) o Lainsäädännön tulkinnat ja ohjeistus o Kehittämishankkeista sekä hyvistä käytännöistä ja toimintamalleista viestiminen o Kehittämishankkeiden toteutus ja pilotit sekä toimijoiden kehittämishankkeiden rahoitus o Kansainvälinen yhteistyö Tietojärjestelmät ja -palvelut o Olennaisten tietojen rajapintakatalogin (NAP) kehittäminen o Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus o Standardien ja tietoformaattien kehittämiseen osallistuminen o Avoimen datan hyödyntäminen ja julkaisu Viranomaistoiminnan tuki o Viranomaisten verkostot ja yhteistyöryhmät o Viranomaisten koordinointi, ohjeistus ja yhteiset käytännöt (esimerkiksi palvelutaso, hankinnat) o Viranomaisten tietojärjestelmät (esimerkiksi JUKU) Yhteensovittamisen muutokset valtakunnallisesti ja alueellisesti Viraston nykyinen viranomaisohjaus ja koordinointi (ELY-keskukset, kaupunkitoimivaltaiset viranomaiset) jatkuvat osin nykyisellään, mutta viraston rooli muuttuu koordinoivampaan suuntaan. Mahdollisesti maakuntauudistuksen myötä joukkoliikenteen toimivalta siirtyy ELY-keskuksilta maakunnille, jolloin Liikenneviraston suora ohjausyhteys alueelliseen joukkoliikenteeseen katkeaa. ELY-keskukset ovat tuoneet esille, että yhteinen valtakunnallinen koordinointi on välttämätöntä myös jatkossa riippumatta siitä, kuinka kullakin alueella toimivaltakysymykset organisoidaan. Alueellisiin tehtäviin kuuluu lukuisia kokonaisuuksia, joita kannattaa koordinoida valtakunnalli-

41 39 sesti. Esimerkiksi liikenteen hankintaan, sopimusten seurantaan ja joukkoliikenteen yleiseen kehittämiseen liittyvät tehtävät ovat tällaisia. Yleisesti siirtyminen suorasta ohjauksesta koordinointiin tarkoittaa, että Liikenneviraston työssä on huomioitava laajemmin erilaiset sidosryhmät ja tehtävät ovat osin suoraa ohjeistusta yleisemmällä tasolla. Liikennehallinnon toimijoille voi syntyä uusia haasteita ja tarpeita uudentyyppiselle yhteistoiminnalle markkinaehtoisten liikennepalvelujen lisääntymisen myötä. Tavoitteena on edellytysten luominen markkinaehtoisille palveluille ja julkisen vallan ja yritysten roolien selkeyttäminen. Liikennepalvelulaki lähtee monessa kohdin siitä, että markkinaehtoinen toiminta on ensisijaista ja viranomaisten toiminta tulee sopeuttaa siihen. Esimerkiksi liikenteenhankinnoissa markkinaehtoisen liikenteen tarjonta tulee ottaa huomioon nykyistä painokkaammin. Yhteensovittamistehtävä laajenee joukkoliikenteestä kattamaan kaikkien liikkumispalvelujen kehittämistä. Uudistuksen myötä kehittämisyhteistyöhön tulee mukaan Liikennevirastolle uusia sidosryhmiä, kuten taksiliikenteen ja uusien liikkumispalvelujen tuottajat. Tästä aiheutuu tarve verkostoyhteistyön kehittämiselle siten, että Liikennepalvelulain toimeenpanon kannalta keskeiset tahot ovat edustettuina verkostoissa. Lisäksi Liikennevirastolla on oltava tuntemusta eri tahojen toiminnasta ja markkinoista. Liikennevirasto on kehittämässä liikkumispalveluiden tarjoajien kanssa tehtävää sidosryhmäyhteistyötä. Myös alueellisten toimijoiden työhön tulee mukaan uusia sidosryhmiä. Valtakunnallisen yhteistyön merkitys kasvaa entisestään, koska alueilla tuskin on mahdollista syvälliseen kehittämisyhteistyöhön liikennepalveluiden laajan tuottajajoukon kanssa. Yhteensovittamistehtävällä voidaan keskeisesti vaikuttaa kansalaisten ja palveluntuottajien tasapuoliseen kohteluun eri puolella maata. Yhteistyö ja koordinointi alueiden välillä on toivottavaa myös liikkumispalveluiden tuottajien näkökulmasta. Valtakunnalliset toimijat eivät halua eri alueilla osallistua erityyppisiin ja vaatimuksiltaan kovin erilaisiin tarjouskilpailuihin tai sopimuksiin. Yhteensovittaminen hankinnoissa lisää tarjouskilpailujen houkuttelevuutta ja edistää osaltaan kilpailun lisääntymistä. Joukkoliikenteen palvelutason määrittely ei enää ole lakisääteistä, mutta palvelutaso joudutaan jatkossakin alueilla määrittämään liikenteen suunnittelun ja hankintojen pohjaksi. Määrittelyissä kannattaa hyödyntää soveltuvin osin valtakunnallisia kriteereitä, jotta vertailtavuus eri alueiden välillä säilyisi ja alueet pystyisivät paremmin hyödyntämään toistensa kokemuksia. Tämä edellyttää valtakunnallisten ohjeiden ja kriteerien päivittämistä jatkossakin.

42 40 6 Etenemispolku Tavoitetilan saavuttaminen vuoteen 2022 mennessä edellyttää välitöntä toimeen ryhtymistä. Kehittämistyö onkin jo aloitettu aikataulun mukaisen liikenteen olennaisten tietojen koontitietokannan ja raportointityökalujen toteuttamismahdollisuuksien kartoituksella. Seuraavat kehittämistoimet ja niiden aikataulut ovat luonteeltaan tavoitteellisia ja tarvittavia tehtäviä osoittavia. Käytännössä toteutettavissa olevat asiat ja aikataulut selviävät kunkin tehtävän tarkemmassa suunnittelussa ja toimeenpanossa. 1. Liikennevirasto määrittelee ja toteuttaa koontitietokannan olennaisten tietojen rajapinnoista. Koontitietokanta tarvitaan, koska avoimissa rajapinnoissa annettua tarjontatietoa ei ole järkevää kerätä erikseen tilastollisilla menetelmillä. Koontikanta vaaditaan myös siksi, että markkinaehtoisen liikenteen muutokset voidaan havaita ja tiedottaa niistä toimivaltaisille viranomaisille. Reittiliikennelupamenettelyn päättymisen myötä tätä tietoa ei enää koosteta muualle (VALLU). Koontitietokanta sisältää ensimmäisessä vaiheessa GTFS-muotoisen aikataulun mukaisen liikenteen tiedot. Kehitystyön tavoitteena on, että kaikista olennaisia tietoja jakavista liikkumispalveluista saadaan ajan myötä tietoja koontitietokantaan tilastointia varten. Työ on alkanut syksyllä 2017 ja se jatkuu ainakin kevään 2018, mahdollisesti pidempäänkin. 2. Liikennevirasto toteuttaa aikataulutetun liikenteen tarjontatietojen raportointityökalun. Ensin pitää määritellä täsmällisesti, miten (mm. tässä työssä osoitettuja) tunnuslukuja koontitietokannasta tuotetaan. Perustunnuslukuina ovat lähdöt, vuoromäärät ja linjakilometrit, mutta tarkempia määrittelyä tarvitaan esimerkiksi alueellisiin ja ajallisiin rajauksiin. Liikennetarjonnan kehityksen myöhempiä analyysejä varten tarjonnan tunnusluvut olisi perusteltua tallentaa esimerkiksi neljännesvuosittain maakunnittain, suurimmat kaupunkiseudut eroteltuina sekä maakuntakeskusten välisiltä yhteysväleiltä poikkileikkaustietona. Tunnuslukujen raportointiin pitää toteuttaa automatiikka, mutta sen lisäksi tarvitaan toimintamalli tiedon laadun varmistukseen (tarkistuslista, vastuuhenkilö). Työ aloitetaan kevään ja kesän 2018 kuluessa. 3. Liikennevirasto tekee olennaisten tietojen seurantaan aikataulunmukaisen liikenteen muutosten ilmaisimen. Aikataulunmukaisen liikenteen muutosten havainnointiin rajapinnoista tarvitaan automatiikka. Sen pitäisi pystyä tunnistamaan yrityksen esittämistä tiedoista sellaiset muutokset, jotka vastaavat liikennepalvelulain 60 vrk ilmoitusvelvollisuutta. Automatiikan lisäksi tarvitaan toimintatapa tietojen ilmoittamisesta kyseisen alueen toimivaltaiselle viranomaiselle. Työ on alkanut syksyllä 2017 ja se jatkuu ainakin kevään Liikennevirasto käynnistää henkilöliikenteen sidosryhmäyhteistyön kehittämisen. Lähtökohtana on liikennepalvelulain toimeenpanon tukeminen, yhteensopivuus Liikenneviraston asiakkuustoimintamallin kanssa sekä muun liikenteenhallinnon kanssa tehtävän yhteistyön huomioiminen (etenkin Trafi). Työ on käynnistetty syksyllä 2017 ja se valmistuu vuoden 2018 aikana. 5. ELY-keskukset keräävät taksiliikenteen ammattiajokilometrit ja liikevaihtotiedot vuodelta Tiedot pitää kerätä talteen tulevaa tilastointia varten ennen lain ja markkinoiden muutosta ELY-keskusten suunnitelmissa on toteuttaa tämä tiedonkeräys. Lupatehtävien ja -henkilöiden siirtyessä Trafiin siirtyvät taksiliikenteen tilastotiedot mukana. Valtakunnallinen vastuutaho asiassa on Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus. Työ toteutetaan kevään 2018 kuluessa.

43 41 6. ELY-keskukset tekevät SEITTI-kyselyt kuntien rahoituksesta Viime vuodesta koottavaa suoritetilastoa varten tarvitaan tiedot kuntien kuljetuspalveluhankinnoista. Tietojen keruu vie tarkistuskierroksineen aikaa, mutta tietojen saamiseen ei ole lähivuosina muuta vaihtoehtoa. Keruu aloitetaan huhti-toukokuussa Tilastokeskus tekee tilinpäätöskyselyn linja-autoyrityksille. Tilinpäätöskysely vuodesta toteutetaan vielä entisellä lomakkeella. Tiedot tarvitaan vuodesta 2017 laadittavaan julkisen liikenteen suoritetilastoon. Kyselystä vastaa Tilastokeskus ja se toteutetaan huhti-toukokuussa Liikennevirasto, Trafi ja Viestintävirasto suunnittelevat tulevan tilastoinnin toimintalinjat. Yhdistettävillä virastoilla on tilastoinnissa ja seurannoissa nykyisin omat vastuunsa, toimintatapansa ja linjauksensa. Tulevassa virastossa nämä on sovitettava yhteen. Seurannan jatkuvuuden kannalta yhdistämistyö on syytä aloittaa jo nykyisissä virastoissa. Yhteistyömalli Tilastokeskuksen kanssa on yksi ratkaistava kysymys. Työ tehdään syksyn 2018 kuluessa. 9. Tilastokeskus päivittää linja-autoliikenteen tilinpäätöskyselyn lomakkeen. Nykyinen tilinpäätöskyselylomake on tarpeellista päivittää, jotta sopimusliikenteen ja markkinaehtoisen liikenteen erottelu saadaan selvemmäksi tilastointia varten. Liikennetyypit päivitetään kyselyssä nykyisen säädännön ja käytännön mukaisiksi. Kevään 2018 kyselyä varten päivitystä ei enää ehdi tehdä, jolloin tavoitteena on saada päivitetty lomake vuoden 2018 tietojen kyselyyn keväällä Kyselyn päivitys on perusteltua tehdä yhteistyössä Tilastokeskuksen, Liikenneviraston ja Linja-autoliiton kanssa vuoden 2018 kuluessa. 10. Tilastokeskus kokoaa julkisen liikenteen suoritetilaston Perinteinen JLST kootaan viimeisen kerran vanhalla formaatilla. Tilasto on samalla liikennepalvelulakia edeltävän ajan tilinpäätös julkisen liikenteen suoritteista ja rahoituksesta. Tilastosta vastaava taho on Liikennevirasto, joka hankkii työn Tilastokeskukselta. Työ tehdään vuoden 2018 aikana painottuen loppusyksyyn. 11. Traficom tekee tilastokyselyt vuoden 2018 tiedoista. Tilastokyselyjen kohteena ovat taksiliikenne ja välityspalvelut. Tiedonkeruusta ja tietojen käsittelystä vastaa Traficom. Tiedonkeruu tehdään huhti-toukokuussa Traficom tekee kehitysprojektin tarjonnan tilastotunnuslukujen tuottamisesta olennaisten tietojen rajapinnoista (muut kuin GTFS-muotoiset tiedot). Selvityksen perusteella tehdään menetelmä ja toimintamalli tarjontatietojen tilastointiin vastaavalla tavalla kuin aikataulunmukaisessa liikenteessä (tehtävässä 2). Toteutus ja toimeenpano vuonna Traficom tekee selvityksen autonvuokrausalalta. Liikenneviraston yhteiskäyttöautoselvitys valmistuu alkuvuonna 2018, ja siitä saadaan tietoa osasta autonvuokrausalaa. Tämä ehdotu tarkoittaa kaikki autonvuokrausta harjoittavat toimijat kattavan selvityksen laatimista. Lähtökohtana hyödynnetään myös yhteiskäyttöautoselvityksen tulokset. Selvityksessä kartoitetaan yritysten mahdollisuudet tuottaa tietoja palvelujen kysynnästä. Tiedon laatu-, vertailtavuus- ja sensitiivisyyskysymykset otetaan huomioon. Lopputuloksena esitetään tilinpäätöskyselyn lomake. Selvityksen päävastuutahona on Traficom, mutta se tehdään yhteistyössä Tilastokeskuksen sekä pysäköintialaa edustavien liittojen kanssa. Työ ajoitetaan kevääseen 2019.

44 Traficom tekee selvityksen kaupallisesta pysäköintitoiminnasta. Selvityksessä kartoitetaan alan toimijat ja heidän mahdollisuutensa tuottaa tietoja pysäköinnin kysynnästä. Tiedon luotettavuus arvioidaan. Tiedon laatuun, vertailtavuuteen ja sensitiivisyyteen kiinnitetään huomiota. Lopputuloksena on tilinpäätöskyselyn lomake. Selvityksen päävastuutahona on Traficom, mutta se tehdään yhteistyössä Tilastokeskuksen sekä pysäköintialaa edustavien liittojen kanssa. Työ tehdään syksyllä Tilastokeskus tekee tilinpäätöskyselyt vuoden 2018 tiedoista. Vuoden 2018 aikana laadittuja kyselylomakkeita käyttäen kerätään kysyntätiedot linja-autoliikenteestä, autonvuokrauksesta ja kaupallisesta pysäköinnistä. Tiedonkeruun tekee Tilastokeskus Traficomin toimeksiannosta huhti-toukokuussa Traficom tekee tutkimuksen taksiliikenteen keskikuormituksista ja keskimatkanpituuksista (hlö-km:ien laskemista varten). Tilastoinnissa tarvittavat parametrit perustuvat 1990-luvulla tehtyyn tutkimukseen. Uudet tiedot on perusteltua selvittää tilanteessa, jossa taksiliikennemarkkinat ovat ehtineet muotoutua uuteen tilanteeseen. Toteutus syksyllä 2020 tai myöhemmin. 17. Traficom tekee selvityksen linja-automatkojen keskipituuksista. Selvitys toteutetaan nykyaikaista dataa hyödyntämällä. Tietoa tarvitaan suoritteiden laskemisessa. Toteutus syksyllä 2020 tai myöhemmin. 18. Traficom tekee selvityksen kadunvarsipysäköinnistä ja muiden toimintojen yhteydessä olevasta maksullisesta pysäköinnistä. Kartoitetaan toimijat ja heidän mahdollisuutensa tuottaa tietoja pysäköinnin kysynnästä ja tuloista. Selvityksen perusteella ratkaistaan, miten nämä pysäköintipalvelut olisi perusteltua ottaa seurantaan. Selvityksestä vastaa Traficom ja se tehdään yhdessä Suomen pysäköintiyhdistyksen ja asiaan kuuluvien muiden toimijoiden kanssa. Toteutus vuonna Ehdotetut toimenpiteet aikatauluineen ja vastuutahoineen esitetään taulukossa 6.1. Tehtävien päävastuu on osoitetulla virastolla, joka voi käyttää ostopalveluita. Tilastokeskukselle osoitetut tehtävät toteutetaan ostopalveluna viraston tilauksesta, mutta Tilastokeskuksella on myös rooli valtion tilastotoimen yleisviranomaisena. Aikataulu osoittaa tehtävän aloittamisen, mutta toteutus voi jatkua pidempään. Taulukko 6.1 Yhteenveto ehdotetun etenemispolun aikataulusta I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV Vastuu 1. Olennaisten tietojen koontitietokanta Livi 2. Aikataulutetun liikenteen tarjontatietojen raportointityökalu Livi 3. Aikataulunmukaisen liikenteen muutosten ilmaisin Livi 4. Sidosryhmäyhteistyön kehittäminen Livi 5. Taksiliikenteen kilometrit ja liikevaihto vuodelta 2017 ELY:t 6. Seitti-kyselyt kuntien rahoituksesta 2017 ELY:t 7. Tilinpäätöskysely linja-autoyrityksille TK, Livi 8. Virastojen tilastoinnin toimintalinjat Livi, Trafi, Vivi 9. Linja-autoliikenteen tilinpäätöskyselyn päivitys TK, Livi 10. Julkisen liikenteen suoritetilasto 2017 TK, Livi 11. Tilastokysely taksiliikenteestä ja välitystoiminnasta 2018 Traficom 12. Olennaisten tietojen tilastotunnuslukujen keruun laajennus Traficon 13. Selvitys autonvuokrausalasta Traficom 14. Selvitys kaupallisesta pysäköinnistä Traficom 15. Tilinpäätöskyselyt 2018 tiedoista TK, Traficom 16. Selvitys taksiliikenteen keskikuormituksista ja keskimatkoista Traficom 17. Selvitys linja-automatkojen keskipituuksista Traficom 18. Selvitys kadunvarsipysäköinnistä Traficom

45 43 Lähteet Alusliikennelaki (623/2005) Joukkoliikennelaki (869/2009) Kiiskilä K ja Frösen N (2016). Linja-autoliikenteen toistuvat asiakastyytyväisyyskyselyt. Malli kyselyn toteuttamiseen. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 54/2016. Kiiskilä K ja Tuominen J (2017). Kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjestelmään ja matkaketjuihin. Kyselytutkimus Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 45/2017. Liikennevirasto (2017). Toimintamalleja henkilöliikenteen järjestämiseksi maakuntauudistuksessa. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 46/2017. Liikennevirasto (2018). (viitattu ) Laki liikenteen palveluista (320/2017) Rautatielaki (304/2011) Salermo M, Hublin P, Aalto-Setälä N, Suomela H, Hämäläinen T, Antikainen J (2016) Pyöräily palveluistuvassa liikennejärjestelmässä. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 29/2016. Trafi (2018). Taksimarkkinoiden vapautumisen ennen jälkeen tutkimus Trafin tutkimuksia 2/2018. Taksiliikennelaki (217/2007) Tilastokeskus, tilastollinen toimialaluokitus TOL (viitattu ) Tilastolaki (280/2004)

46

47 Liite 1 Haastattelut Haastattelun kohde Helkama-Rent Oy (Avis ja Budget) Kyyti Group LAL Liikennevirasto LVM MaaS Global Paikallisliikenneliitto POPELY Q-Park Taksiliitto Tampereen Aluetaksi Tilastokeskus Trafi Uber Finland UUDELY VR Haastatellut henkilöt Timo Orilähde Pekka Niskanen, Filip Djupsjöbacka, Paavo Moilanen Mikko Saavola Harri Lahelma Laura Eiro, Susanna Metsälampi Sami Pippuri Minna Soininen Ari Hoppania Juha Sirelius, Ismo Rein Ville Jaakola Helvi Liukkaala Juha-Pekka Konttinen, Ossi Nurmi, Matti Kokkonen Pietari Pentinsaari, Laura Riipinen, Hanna Strömmer Joel Järvinen, Robert Toivalainen Anne Vierimaa, Seppo Nikkanen Leena Keisanen, Minna Schalin Tekijät saivat haastatteluista useita selvitystyön sisältöä evästäviä tietoja ja näkemyksiä. Yksityiskohtaiset kirjaukset tehtiin työn tekijöiden käytettäväksi ja ohjausryhmän nähtäväksi. Keskeiset viestit työn sisällön kannalta olivat seuraavat: Seurantatehtävästä Tarvitaan uudetkin liikkumispalvelut kattava kuva liikennejärjestelmän toimivuudesta Ajantasaisuus ja alueellisuus tavoiteltavia Seurantatarpeita, velvoitteita ja tiedonkeruuta pitää miettiä laajempina kokonaisuuksina Yrityksillä on intressi antaa palvelujen saatavuustieto avoimesti Kaikki kysyntätieto ja osin tarjontatieto ovat lähtökohtaisesti sensitiivistä Markkinoiden avaaminen tekee kysyntätiedosta entistä strategisempaa Vertailukelpoisuus ja laadunvalvonta huolehdittava. Yhteensovittamistehtävästä Markkinaehtoisen liikenteen kysyntätiedon välitys tvv-alueille Yhtenäinen järjestelmä tietojen toimittamiseen Liikennejärjestelmän tiedonkeruun kokonaiskoordinointi Rajapintojen tukipalvelut Terminologian yhdenmukaisuus Valtakunnalliset hankintaohjeet (mm. kalustovaatimukset).

48

49 Liite 2 / 1 (2) Työpaja Selvityksen työpaja pidettiin Liikenneviraston, Trafin, LVM:n ja Tilastokeskuksen edustajien kesken. Työpajaan osallistuivat ohjausryhmän (ks. esipuhe) lisäksi Joel Karjalainen LVM:stä, Hannu Kuikka liikennevirastosta, Pietari Pentinsaari ja Laura Riipinen Trafista sekä Juha-Pekka Konttinen Tilastokeskuksesta. Työpajassa keskusteltiin seuranta- ja yhteensovittamistehtävän tavoitteista, seurannasta tarvittavien tietojen sisällöistä sekä etenemispolusta tavoitteisiin pääsemiseksi. Seuraavassa on yhteenveto työpajan keskustelujen tuloksista. Seurantatehtävän tavoitteet Lainsäädännön tavoitteiden, toimivuuden ja vaikutusten sekä velvoitteiden täyttymisen arviointi. Lisätään ymmärrystä liikkumispalveluiden markkinoista. Tuotetaan yrityksille liiketoimintaa edistävää tietoa. Toimiiko liikennejärjestelmä? Käytetäänkö liikennejärjestelmää tehokkaasti (myös infraa)? Kohtaavatko tarjonta ja kysyntä? onko markkinapuutteita? jääkö kysyntää piiloon? täytyykö viranomaisen puuttua? Käytämmekö julkista rahaa oikein? Kohdennetaanko tuet tehokkaasti? Parantuivatko käyttäjien palvelut? Ovatko ne edullisempia kuin aiemmin? Kuka hyötyy, kuka kärsii? Miten liikkumispalvelut kehittyvät (lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä)? Yhteensovittamistehtävän tavoitteet Etukäteen tehtävää, proaktiivista toimintaa (tehdään ennakoivasti asioita, joita seurannan puolella voidaan osoittaa). Julkisen vallan ja yritysten roolin selkeyttäminen. Luodaan edellytyksiä markkinaehtoisille palveluille avoin data/yhteensovittaminen: Livin rautateiden avoin data, esimerkkinä taksirenki-appi (junien kulun seuranta ja täsmäyttäminen asemalle). Liikennejärjestelmän/liikkumispalvelujen yhteentoimivuuden edistäminen/ varmistaminen, matkaketjut, liput. Kansalaisten ja palveluntuottajien tasapuolinen kohtelu Tehokkuus: liikennejärjestelmän tehokas käyttö julkisen rahan tehokas käyttö viranomaisen päällekkäisen toiminnan ja seurannan välttäminen kustannussäästöt. Tavoitteena saada toimijat keskustelemaan asioista ja saada kaikki hyötymään; hyvistä toimintatavoista viestiminen ja ohjaus. Asiakaskokemuksen parantaminen.

50 Liite 2 / 2 (2) Seurantatiedon käyttöarvo eri toimijoiden kannalta Yrityksille: Tuotetaan lisäarvoa yrityksille, motivoidaan palvelutarjoajia Tarvitaanko NAP-porkkana, jolla pääsee käsiksi raporttipankkiin, toisaalta tietojen toimittamisen ja avaamisen lakivelvoite? TK:n markkinaosuustilasto hyvä esimerkki. Kaikilta tärkeimmiltä toimijoilta saadaan tiedot, koska markkinaosuustiedon saanti motivoi tuottamaan oikeaa tietoa. Toimivaltaisille viranomaisille: työn tukeminen, viranomainen saa kokonaiskäsityksen. Poliittisen päätöksenteon tuki ja seuranta (esim. uudet liikkumispalvelut). Media ja markkinointi. Tarvitaan selkeää ja laadukasta tietoa palvelemaan liikennejärjestelmän seurantaa (ja ymmärrystä) ja pitkällä tähtäimellä kehittämistä. Merkitys palvelun käyttäjille on tärkeintä! Näkökulmia tiedon keruuseen ja raportointiin Kaikki tiedonkeräys pitää olla motivoitua (tuottaa hyötyä). Aluejakoja mietittäessä otettava huomioon yhdisteltävyys eri tutkimuksiin (aluerakenne, laatututkimukset jne.). Datan tarkkuuden suhteen tavoitteet eivät saisi olla liian kunnianhimoisia. Raporttimuoto ei niinkään tärkeää, mieluummin annetaan tietoa rekistereistä käyttöön (tietokanta). Päätehtävä on tiedon jakaminen, mutta erilliset yhteenvedot erilaisiin käyttötarpeisiin myös tarpeellisia. Mieluiten jo olemassa olevia kanavia ja tietoteknisiä ratkaisuja hyödyntäen/ avaamalla + täydentäminen otantatutkimuksin. Kyselyjen rasittavuuden minimointi. Datasta kauppatavaraa pidemmällä aikajänteellä. Tietosuoja-asetus muuttuu.

51

52 ISSN-L ISSN ISBN