Toimivatko kalatiet? - Projekti loppusuoralla

Transkriptio

1 Toimivatko kalatiet? - Projekti loppusuoralla Jaakko Erkinaro, Panu Orell, Aki Mäki-Petäys Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalafoorumi Kotka

2 Vaelluspoikaset Nousukalat

3 Toimivatko kalatiet? RKTL:n rakennettujen jokien tutkimusohjelman hanke MMM:n ja RKTL:n rahoittama, Painottuu Perämereen laskeviin suuriin rakennettuihin jokiin Osahankkeet: 1. Vaelluskalojen hakeutuminen kalatiehen ja niiden vaelluskäyttäytyminen (Oulujoen Merikoski) 2. VAKI-kalalaskurin luotettavuus kalateiden seurannassa 3. Perämeren jokien kalatiet: biologinen yhteenveto kalateiden toiminnasta ja mahdollisista ongelmista, jokia Suomesta ja Ruotsista 4. Suomen kalateiden seuranta, kohteiden kartoitus ja suositukset

4 Oulujoen Merikosken merkintätutkimus Tavoitteena selvittää: Oulujoen Merikosken kalatien toimivuutta Oulujoen istutushoidon kehittämismahdollisuuksia PIT-tekniikan (Passive Integrated Transponder) mahdollisuuksia kalatiekohteissa Kysymyksiä: Kuinka suuri osa alakanavan lohista ja taimenista hakeutuu ja selvittää kalatien? Onko kalatiehen hakeutumisessa viivettä? Milloin ja mihin Oulujoen istutusvelvoitteen lohet kannattaa istuttaa? Voidaanko ja kannattaako PIT-tekniikkaa hyödyntää kalatieseurannoissa?

5 Merikosken voimalaitos Yläkanava Ohijuoksutusluukut Luonnonuoma

6 PIT Passive Integrated Transponder Merkit: 2-4 /kpl Vastaanotin, tallennusyksikkö: 3000 Antennit + muut tarvikkeet: 1000

7 Tuloksia Merikosken PIT-tutkimus PIT-menetelmä soveltuu erinomaisesti kalatieseurantoihin ja -tutkimuksiin PIT-merkin lukuetäisyys on lyhyt (< 1m ), mutta kalateissä kalojen on kuljettava varsin pienistä aukoista Menetelmä vaatii tapauskohtaista säätämistä Voimalaitoksen ja metallit aiheuttavat jonkin verran ongelmia (magneetti- ja sähkökentät) Merikosken kalatiehen hakeutuu vain osa aikuisista lohista ja taimenista PIT-merkityistä lohista n % selvittää kalatien Istutuspaikan merkitys? 1/3 jokeen, 2/3 jokisuulle Merkittävä viive kalatiehen hakeutumisessa Keskimäärin 23 vrk (2011) Kalatien läpiuinti keskimäärin 60 h, suurta vaihtelua Smoltti-istukkaiden istutusajankohdan ja istutuspaikan merkityksestä kertymässä tietoja 2012 alkaen PIT- ja T-merkittiin yhteensä lohen vaelluspoikasta v Istutuspaikat Montta (joki) ja Vihreäsaari (jokisuun merialue) Kolme istutusajankohtaa

8 Kalateiden toimivuus, tuloksia Merikoskelta Suuri vuosien välinen vaihtelu Merikosken kalatien nousulohien määrissä 2009: 110 kpl 2011: 524 kpl 2012: >500 kpl Lohi nousee kalatien kautta erittäin myöhään Päänousu vasta syys-lokakuussa, juuri ennen kutuaikaa MUTTA, elokuussa 2012 nousi yli 200 lohta! LOHI

9 Kalateiden toimivuus Merikoski Merikosken kalatie vaikuttaa valikoivalta nousureitiltä 2009: 100 koirasta, 4 naarasta 2010: 275 koirasta, 10 naarasta 2011: 496 koirasta, 24 naarasta Kalatiestä nousee pääosin pieniä (1-2kg) yhden merivuoden koiraslohia 2012: voimakkaat ohijuoksutukset houkuttelivat lisää isoja lohia kalatiehen kalatien lisävesityksen vaikutus?

10 Kalateiden toimivuus muut joet Merikoskella ja Isohaaralla alustavien analyysien perusteella merkittäviä ongelmia Kummastakin joesta puuttuu patojen yläpuolelle leimautunut vaelluskalakanta Istutukset tehdään pääosin jokisuille Nousukalakanta vinoutunut, pääosin pientä koiraslohta Miten sujuu Uumaja- ja Pitejoella, joissa luonnonkannat jäljellä? Aineiston kokoaminen ja analyysi käynnissä Alustavien analyysien mukaan molempien jokien kalateistä nousee huomattavasti runsaammin isoja naaraslohia ja nousukannat ovat siten tasapainoisempia Miten sujuu luonnontilaisella Kalixjoella? Jockfallissa kalatie luonnonputouksen yhteydessä Minkälainen on kalatien kautta nouseva populaatio ja miten nousu ajoittuu Miten poikkeaa rakennetuista joista? Miten sujuu Kymijoella? Koivukoskella hyvin ainakin 2012!

11 Lohien vaellus Pohjois-Ruotsin kalateissä Uumajajoen Stornorforssilla ennätysvuosi 2012: kalatiestä nousi n lohta ja taimenta

12 Tavoitteet: Kalateiden toimivuus: biologinen yhteenveto usealta joelta Yhteenveto Perämeren alueen kalateiden toimivuudesta ja mahdollisista ongelmista Erilaisia jokia: luonnonkanta/viljelykanta, kalatien sijainti, istutuskäytännöt, säännöstely jne: Merikoski, Isohaara, Stornorrfors (Uumajajoki), Sikfors (Piteälven) ja Jockfall (Kalixälven) ehkä Tornionjoki ja Simojoki referensseinä Kysymyksiä: Kuinka paljon kalatien käyttäjämäärät vaihtelevat vuosittain? Mihin ajankohtaan kalojen nousu ajoittuu? Onko vuosien välillä eroja? Mikä on kalatietä nousevien lohien koko- ja sukupuolijakauma? Mikä merkitys on kalatien yläpuolelle leimautuneella luonnonkannalla kalatien toimivuuteen?

13 VAKI riverwatcher Oulujoki, Merikoski Kymijoki, Koivukoski (2kpl) Kemijoki, Isohaara (uusi)

14 VAKI-laskuri luotettavuus ja mahdollisuudet VAKI-laskuri havaitsee kalat erittäin suurella todennäköisyydellä Merikoskella VAKI-laskurin havaitsemistehokkuus oli 99,7 % (21 vrk satunnaisotos) Silhuettikuvat (> 40 cm kalat) tunnistettavissa lohikaloiksi > 90 %:sesti Lajinmääritys on vaikeaa ilman kamerayksikköä Kamera auttaa mm. sukupuolten määrityksessä Kamera mahdollistaa myös esim. kalamerkkien tai jopa eväleikkauksien havaitsemisen VAKI-laskuri on käyttökelpoinen ja suositeltava monitorointimenetelmä kalatieseurantoihin Kannattaa huomioida jo kalatien suunnittelussa ja budjetoinnissa Suomessa jälleenmyyjänä Kala- ja vesitutkimus Oy

15 Varhaissukukypsät minilohet Oulujokisuulle ja kalatiehen nousee varhaissukukypsiä post-smoltteja cm sukukypsiä koiraslohia Tavataanko muilla istutusjoilla? Ei tunneta Itämeren alueen luonnonpopulaatioissa Istutushoidon ongelma

16 Johtopäätöksiä: kalateiden toiminta Vaelluskalojen nousu kalateiden kautta on useimmiten hankalaa Viive kalatiehen hakeutumisessa voi olla merkittävä ongelma Usean kalatien joissa pienetkin kalatietappiot kertautuvat Kymijoella suuri potentiaali, vain yksi pato ohitettava laajoille lisääntymisalueille pääsemiseksi Kalatiet saatava houkutteleviksi myös isoille kalayksilöille (naaraat) Kalatiet suosivat usein pieniä lohia Isojen vs. pienien kalojen vaellusreitin hakukäyttäytyminen erilaista? Ongelmasta viitteitä myös Norjasta (Laerdal, Neiden) Kalatien ja käytön suunnittelu tärkeää Sisäänkäynnin sijainti, muoto ja putouskorkeus Houkutusvirtaama ja virrannopeus sisäänkäynnissä Voimalan käyttö (mm. turbiinikohtaiset juoksutukset) Yhteistyö voimayhtiöiden kanssa avainasemassa

17 Johtopäätöksiä: kalatiet ja seuranta Kalatiestrategia ja kalatierakentaminen Vaelluskalojen luonnonkierron elvyttäminen haasteellista useimmissa rakennetuissa joissamme Patojen yläpuolelle leimautunut luonnonkanta ensiarvoisen tärkeä Kantojen elvyttäminen vaatii kalateiden ohella laajoja tukitoimenpiteitä Kymijoki vahva kärkikohde: vain yksi voimalaitos ohitettavana (minimissään), luonnontuotantoa jo olemassa Kalatieseurantoja tehostettava maanlaajuisesti Tällä hetkellä seurannat heikosti järjestetty melkein kaikilla kalateillä Kuka ottaa vastuun? Miten ja kuka rahoittaa? Mitä kohteita priorisoidaan? VAKI-laskuri oivallinen puoliautomaattinen seurantavaihtoehto, muita menetelmiä? Tilannekartoitus ja suosituksia MMM:lle alkuvuodesta 2013

18 Tulevia julkaisuja aihepiiristä Nousulohien käyttäytyminen voimalaitosten alakanavissa kalatiehen hakeutumiseen vaikuttavat tekijät: kirjallisuuskatsaus (RKTL:n työraportteja) VAKI-kalalaskurin luotettavuus ja hyödyntämismahdollisuudet kalateiden seurannassa (RKTL:n tutkimuksia ja selvityksiä) Toimivatko kalatiet? Oulujoen Merikosken kalatietutkimukset v (RKTL:n työraportteja) Toimivatko kalatiet? Biologinen yhteenveto Pohjanlahteen laskevien jokien kalateiltä (RKTL:n työraportteja + tieteellinen artikkeli) Early sexual maturation and return to freshwater in reared Atlantic salmon post-smolts in the northern Baltic Sea (tieteellinen artikkeli)

19 Jatkohankeaihio: Vesivoiman ja kalateiden käytön yhteensovittaminen teknis-taloudellis-biologinen tarkastelu Operatiivinen malli voimalaitosten käytöstä kalateiden toimivuuden optimoimiseksi Kalatien käyttöaika, turbiinien käyttö, lisävesitys Näkökulmat: voimantuottamisen vuosikello, kalan vaellusrytmi Kalatietekniikkaa: vesisäiliöt, vesipulssit, veden käytön optimointi, lisävesitys Teknis-taloudellinen tarkastelu, vaihtoehtojen kustannusvaikutukset Uudet kalatietutkimukset: Merikoski, Isohaara(!), Koivukoski(?) Entiset kalatietutkimukset (Toimivatko kalatiet, Sateenvarjohanke ) Kirjallisuusselvitys: tekniset ratkaisut, taloudellisten vaikutusten arviointi Rahoitus: Energiateollisuus ry, MMM, PVO, Fortum, Oulun Energia..muut voimayhtiöt?, EAKR, RKTL