Sateenvarjo II Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet

Transkriptio

1 Sateenvarjo II Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet Kuva: Kemijoki Oy Kuva: Pekka Tuuri

2 Sateenvarjohankkeet Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet menetelmäkirjon arviointi ja kehittäminen: Sateenvarjo I Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet: Sateenvarjo II Useita osatutkimuksia eri puolilla Suomea, laaja rahoitus- ja yhteistyöpohja Keskeiset toimijat: Luke, vesivoimateollisuus, MMM ja ELYt Kalatiestrategia, lohi- ja meritaimenstrategia 2 Ohjausryhmän kokous 1/

3 Rahoittajat Kolsin vesivoimatuotanto Oy 3 Ohjausryhmän kokous 1/

4 Tilannekatsaus Lohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetuissa ja luonnontilaisissa joissa: vertailututkimus Kemi- Ounasjoessa ja Tornion-Muonionjoessa 2. Lohikalojen elinkierto, ympäristövirtaama ja elinympäristömallinnus Iijoki 3. Toimivat kalatiet: tehoa lisävesityksellä ja voimalaitosten käytön säädöllä? 4. Kymijoen vaelluskalakantojen elvyttäminen ja vaellusyhteyksien kehittäminen 65 % 20 % 10 % 5 % 4 Ohjausryhmän kokous 1/

5 RAKENNETTUJEN JOKIEN VAELLUSKALAKANTOJEN HOITOTOIMENPITEET: SATEENVARJO II -HANKE Osatyö 1. Lohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetussa ja luonnontilaisessa joessa: vertailututkimus Kemi-Ounasjoessa ja Tornion- Muonionjoessa

6 Tutkimus Osatyössä tutkittiin lohen vaelluspoikasten (smolttien) alasvaellusta ja selviytymistä kahdessa lähekkäisessä, suuressa joessa, joista toinen on luonnontilainen ja toinen rakennettu vesivoiman käyttöön Tutkimuksella pyrittiin saamaan vastauksia smolttivaelluksen ongelmakohtien sijoittumiseen erityisesti rakennetuissa joissa Tutkimustietoa voidaan soveltaa esim. lohen luonnontuotannon elvyttämishankkeissa rakennetuissa vesissä Tutkimus toteutettiin merkitsemällä yhteensä 343 lohen vaelluspoikasta radiolähettimillä ja seuraamalla niiden jokivaellusta

7 Tutkimuskysymykset Eroaako virikekasvatettujen (2-v) vaelluspoikasten selviytyminen ja vaelluskäyttäytyminen rakentamattomalla ja rakennetulla joella? Onko eri ikäisinä (0+, 1-v ja 2-v) istutettujen vaelluspoikasten selviytymisessä ja vaelluskäyttäytymisessä eroja Kemi- Ounasjoella? Ovatko vaikutukset samanlaisia rakentamattomalla ja rakennetulla osuudella? Onko käyttäytyminen erilaista ylimmän voimalaitoksen läheisyydessä?

8 Tutkimusalue Loggeriasemien etäisyydet vapautuspaikasta, km: Loggeriasema MT OK

9 Tornion-Muonionjoella kaikki merkityt kalat virikekasvatettuja (2-v) Kemi-Ounasjoessa virikekasvatettuja (2-v) ja rysällä Ounasjoen sivujoesta Loukisesta pyydystettyjä - rysällä pyydystetyt virikekasvaettuja 0+ tai 1-vuotiaana istutettuja poikasia Virikekasvatetut vaelluspoikaset kuljetettiin merkintäpaikoille vapautuserittäin ja niiden annettiin toipua kuljetuksesta n. 2 vrk ennen merkintää Vaelluspoikasten seuranta tapahtui automaattisilla loggeriasemilla Lisäksi Kemijoen rakennetulla osuudella tehtiin manuaalipaikannuksia heinäkuussa 9 Kuva: O. van der Meer

10 Vaelluspoikasten merkintä Kalat merkittiin koodatuilla radiolähettimillä (Lotek NTQ-32, paino 1,1 g, toiminta-aika n. 55 vrk) Lähetin asetettiin kirurgisesti nukutetun kalan vatsaonteloon Kalat merkittiin vapautuspaikalla ja niiden annettiin toipua sumpuissa n. 2 vrk ennen vapautusta

11 Vaelluspoikasten vapautus Vapautus pvm. Joki Kalojen alkuperä N vapautetut Pituus (mm) Paino (g) Muonion-Tornionjoki virike Ounas-Kemijoki virike Ounas-Kemijoki semivilli, Ounas-Kemijoki semivilli, 1-v Muonion-Tornionjoki virike Ounas-Kemijoki virike Ounas-Kemijoki semivilli, Ounas-Kemijoki semivilli, 1-v Muonion-Tornionjoki virike Ounas-Kemijoki virike Ounas-Kemijoki semivilli, Ounas-Kemijoki semivilli, 1-v

12 Rakentamaton vs. rakennettu joki: vaelluspoikasten selviytyminen Jokien väliset vertailut tehtiin virikekasvatettujen smolttien perusteella Vaelluspoikasten selviytyminen oli rakentamattomalla Ounasjoella jopa korkeampaa kuin Tornion-Muonionjoen ensimmäisellä n. 100 km matkalla (AL2). Selviytyminen, % AL1 AL2 AL3 AL4 MT OK Selviytymisessä jokisuulle (AL4) on kuitenkin huomattava ero, mikä osoittaa selviytymisen olevan heikkoa Kemijoen rakennetulla osalla Virikekasvatettujen vaelluspoikasten selviytyminen Tornion-Muonionjoella (MT) ja Kemi-Ounasjoella (OK) automaattisille kuunteluasemille. Kuvan osuudet laskettu kaikista vapautetuista poikasista ja siinä on mukana kaikkien kolmen vapautuserän poikaset.

13 Virikekasvatetuista vaelluspoikasista, jotka selviytyivät vapautuspaikalta AL3- loggerille, jokisuulle selviytyi: - MT: 91,3 % - OK: 12,4 % Rakennetulla Kemijoen jokiosuudella selviytyminen oli 7-kertaa heikompaa kuin samalla matkalla vapaalla Tornionjoella Selviytyminen, % 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 MT Virikekasvatettujen lohen vaelluspoikasten selviytyminen voimalaitosalueella (AL3-AL4) vapautuserittäin (MT=Tornion-Muonionjoki, OK=Kemi-Ounasjoki). Prosenttiosuudet laskettu AL3-loggerille selviytyneistä vaelluspoikasista. OK

14 Kasvatetut vs. luonnosta pyydystetyt: vaelluspoikasten selviytyminen Kemijoella selvitettiin eroja selviytymisessä eri ikäisinä jokeen istutettujen vaelluspoikasten välillä Virike: laitoskasvatus smolttivaiheeseen (2-v) ja istutus tutkimuksen alkaessa Semivilli 0+: istutus kesän vanhana jokipoikasena, pyydystettiin rysällä Loukisesta Semivilli 1-v: istutus 1-v ikäisenä jokipoikasena, pyydystettiin rysällä Loukisesta Selviytyminen, % 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 AL1 AL2 AL3 AL4 virike semivilli, 0+ semivilli, 1-v Vaelluspoikasten selviytyminen Kemi-Ounasjoella. Kuvan osuudet laskettu kaikista vapautetuista ja siinä on mukana kaikkien kolmen vapautuserän vaelluspoikaset

15 Kasvatetut vs. luonnosta pyydystetyt: vaelluksen ongelma-alueet rakennetulla jokiosuudella Manuaalipaikannuksissa AL3 - AL4 välille jääneistä vaelluspoikasista löydettiin 73 % Eniten vaelluspoikasia jäi Petäjäskosken patoaltaalle, missä vaellus pysähtyi useimmiten Petäjäisen padon yläpuolelle

16 Yksityiskohtaiset tulokset työstetään julkaisukäsikijoitukseksi (tiedejulkaisu) talven aikana ja tiedotetaan kotimaisessa mediassa

17 Osatyö 2 Arvioidaan Iijoen mahdollisen lisärakentamisen ja virtaamajärjestelyjen (=Kollaja) vaikutuksista lohi- ja taimenkantojen elvyttämismahdollisuuksiin Elinkierto + populaatiomallinnus: arvioidaan kokonaisvaltaisesti lohen elinkiertoa nousuvaelluksen, kudun, jokipoikasvaiheen ja vaelluspoikasten alasvaelluksen aikana suhteessa elinympäristömuuttujiin. Eri elämänvaiheita tarkastellaan sekä erikseen että yhdessä populaatiomallinnuksen avulla Ympäristövirtaaman määritys: määritetään usealla eri menetelmällä Iijoen vanhan uoman alueelle ympäristövirtaama. Ympäristövirtaamalla tarkoitetaan määrällisesti, laadullisesti ja ajallisesti riittävää virtaamaa, jolla joen ekosysteemin hyvä tila turvataan. Osatyö valmistuu ja raportoidaan talvella Ohjausryhmän kokous 1/

18 Osatyö 3 Selvitetään voimalaitosten turbiinien ja kalateiden houkutusvirtaamien käytön sekä kalateiden sisäänkäyntien sijainnin vaikutusta lohien hakeutumiseen kalateiden edustoille ja itse kalateihin Tutkimus toteutetaan keskeisiltä osiltaan Merikosken kalatiessä, mutta lisäinformaatiota hankitaan pienemmässä mittakaavassa myös Isohaaran uudelta kalatieltä Työssä hyödynnetään laajasti olemassa olevia tutkimusaineistoja molemmilta kohteilta Osatyö käynnistetty, kenttätyöt vasta kaudella Ohjausryhmän kokous 1/

19 Osatyö 4 Osahankkeen päätavoitteena on tuottaa käytännössä sovellettavaa tutkimustietoa Kymijoen vaelluskalakantojen elvyttämisen sekä siihen liittyvän kalatiesuunnittelun ja - kehittämisen tueksi Koivukosken voimalaitoksen kalatien toimivuuden kehittäminen Korkeakosken kalatien toimivuuden selvittäminen Koivukosken ja Korkeakosken alakanavien 3D-mallinnus Kalateiden seurantajärjestelmien kehittäminen (mm. PIT-järjestelmä) Lohen luonnonvaraisen poikastuotannon määrä ja laajuus Vaelluskalakantojen kotiuttamisedellytysten kehittäminen Osatyö käynnistetty, kenttätyöt vasta kaudella Ohjausryhmän kokous 1/

20 Toimintasuunnitelma 2016 Osatyö 1: Kemi-Ounas vs Tornio-Muonio smoltti Tulosten raportointi ja tieteellisen käsikirjoituksen laadinta Osatyö 2: Kollaja tarkastelut Työn loppuun saattaminen ja tulosten raportointi Osatyö 3 (Kalatiet ja houkutusvirtaamat) Kenttätyöt Oulujoella (ja Isohaarassa) PIT- ja painelähettimet Tulosten analysointi ja tieteellisen käsikirjoituksen laadinta Osatyö 4: Kymijoen vaelluskalakantojen elvyttäminen Kenttätyöt Koivukoskella ja Korkeakoskella PIT, sähkökalastukset ja 3D-mallinnus 20 Ohjausryhmän kokous 1/

21 Kiitos!