Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Virkkula-Vironniemi

Transkriptio

1 Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Virkkula-Vironniemi

2 Leikin maailma Leikkimisessä on päiväkotiarjen juju ja ydin! Sen avulla jäsennetään maailmaa, tutkitaan, matkitaan ja jäljitellään kohdattua, harjoitellaan tarvittavia taitoja ja ennen kaikkea iloitaan yhdessä. Leikkiminen tuo onnistumisen kokemuksia, elämyksiä ja avaa ovia lukuisiin maailmoihin, innostaa tutkimaan lisää. Hyvä leikki vahvistaa lapsen itsetuntoa ja minäkuvaa. Kokemus omasta osallisuudesta ja siitä, että juuri minä olen tärkeä ja merkityksellinen ajatuksineni ja ideoineni, on olennaista lapsen kehitykselle. Leikeissä oppiminen tapahtuu itsekseen ja se liittyy mielikuvituksen, sosiaalisten taitojen ja emotionaalisen herkkyyden kehittymiseen. Leikkiessä ollaan osa porukkaa ja harjoitellaan itsesäätely- ja vuorovaikutustaitoja, konfliktien ja ongelmien ratkaisemista, sekä aistitaan ja tulkitaan sekä omaa, että kavereiden tunneilmaisua. Leikki kasvattaa kielellistä osaamista, rikastaa sanastoa ja tarjoaa mahdollisuuksia oppia maailmasta. Usein siinä yhdistyy monta oppimisen osa-aluetta: Kauppaleikissä lasketaan ja punnitaan, lempikirjat heräävät eloon, sirkuksessa harjoitellaan tasapainoilua, jaetaan, vuorotellaan, kuunnellaan ja avataan omia ajatuksia. Leikkiessä on lupa kokeilla ja ilmaista. On lupa luoda jotakin omaa, uutta, mielenkiintoista, jännittävää, mitä tahansa! Siinä on turvallista kokeilla ja elää läpi tilanteita, jotka mietityttävät, jännittävät tai tuntuvat jopa vähän pelottavilta. Lähteköön siis mielikuvitus ja ideat lentoon! Pikku kaupunki -leikkipäivät, joissa päiväkotiin syntyy kaupunki ja kaikki leikkivät yhdessä. Leikkiympäristöjen rakennetaan houkutteleviksi ja lasten kiinnostuksen kohteista nouseviksi. Lapset toimivat aktiivisina leikkiympäristöjen suunnittelijoina ja luojina. Leikkivälineet ovat lasten ulottuvilla. Tavaroista, leikkipaikoista ja leluista huolehditaan yhdessä. Kaikella on oma paikkansa ja siivouspäivät, jolloin paikat laitetaan yhdessä kuntoon. Leikkiminen ulkona, liikunnalliset leikit, perinteiset yhteisölliset leikit Aikuisten rooli mukaan heittäytyjinä, kanssaleikkijöinä, leikin ohjaajina, ystävyyssuhteiden kehittymisen mahdollistajina, havainnoijina ja leikkipedagogiikan kehittäjinä. Havainnoidaan leikin alkua ja kehittymistä, ja kuinka lapsi on kiinnittynyt yhteiseen leikkiin. Pikkukaupunkileikki on tämän toimintakauden kehittämiskohde, tavoitteena lisätä lasten osallisuutta leikkien suunnittelussa, leikin rakentamisessa sekä havainnoida lasten sitoutumista ja kuulumista leikkiin. Kehittämisen välineenä käytetään lasten haastatteluja, havainnointia ja vanhemmille suunnattua pop up -iltaa, jossa pohditaan leikin olemusta ja eri ilmiöitä. 2

3 Ajattelu, oppiminen, tutkiminen ja oppimisen ympäristöt Oppiminen on elinikäistä, monimuotoista ja sitä tapahtuu kaikkialla! Uteliaisuus, kiinnostus ympäröivää maailmaa kohtaan, halu tietää ja kokeilla ja luottamus omaan itseen alkavat kasvaa jo varhain. Oppiminen kumpuaa uteliaisuudesta ja ihmettelystä. Miksi jokin asia tapahtuu? Miten on mahdollista, että? Mitä tapahtuu, jos? Tehdään hypoteeseja, olettamuksia ja arvauksia. Erilaisia tapoja oppia on useita, joten hyvä oppimisympäristö ja -tilanne antaa mahdollisuuden käyttää erilaisia oppimistapoja. Siinä ei etsitä ennalta määrättyä yhtä oikeaa vastausta. Tutkitaan, leikitään, iloitaan ja kokeillaan yhdessä. Vuosittain vaihtuva teema innostaa erilaisille ilmaisukeinoille, ja tutkimaan ja ihmettelemään. Yhteisessä seikkailussa tarvitaan jokaista, saadaan ystäviä, opitaan maailmasta, tehdään rohkeita tekoja ja onnistutaan. Teemassa näkyy aika, menneisyys ja tulevaisuus sekä meitä ympäröivä maailma. Olennainen osa oppimista ja sen ympäristöjä ovat toiset lapset. Vertaisten kanssa peilataan omaa oppimista ja osaamista, löydetään uusia ilmiöitä ja kysymyksiä ja näkökulmia. Kun toimitaan yhdessä, opitaan tuntemaan itseä ja omaa ajattelua. Keskustellaan, leikitään, kokeillaan, havainnoidaan ja saadaan tukea toisilta. Aikuinen tukee yhdessä toimimisen prosessia kiinnostuneena ja innostavana mallina. Näin toimien tulee tuntea lapset mahdollisimman hyvin: miten kukakin oppii, mitkä asiat kiehtovat ja kiinnostavat lapsia tällä hetkellä, millaiset ovat heidän tapansa ja valmiutensa toimia, ajatella ja ilmaista sekä tehdä havaintoja. Pienryhmät ja tutkimusryhmät Projektityöskentely, ilmiöpohjaisuus, lasten ideoista kumpuavat projektit, joita lapset ja aikuiset vievät yhdessä eteenpäin Lasten kehitystarpeet ja -vaiheet pedagogisen suunnittelun pohjana Aikuisen rooli havainnoijana, kuuntelijana, innostajana, kipinän sytyttäjänä, mahdollistajana, yhteisen dialogin edistäjänä ja dokumentoijana Havainnointi, lasten haastattelut ja lasten kokoukset Ilmiöiden ja seikkailuiden äärelle meneminen: mennään sinne, missä tapahtuu! Erilaisten oppimistapojen tiedostaminen ja huomioiminen osana pedagogista suunnittelua ja oppimisympäristöjen rakentamista Opetellaan yhdessä, kuinka ihmetellään, muodostetaan kysymyksiä ja kuinka opitaan oppimaan. Virkkulassa vuoden teemana on Valo ja Varjo ja Vironniemessä vuoden teemana Vesi. 3

4 Vuorovaikutus, ilmaisu ja kulttuurinen moninaisuus Vuorovaikutustaidoilla, eli kyvyllä ilmaista itseään ja ymmärtää muita, on suuri merkitys identiteetin kehittymiselle, toimintakyvylle ja hyvinvoinnille. Harjoittelemme toisen asemaan asettumista, opettelemme tarkastelemaan asioita eri perspektiiveistä ja ratkaisemaan ristiriitatilanteita rakentavasti. Toiminta yhteistyössä muiden kanssa luo mahdollisuuksia harjoitella vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja eri tilanteissa ja erilaisten ihmisten kanssa. Lapset oppivat toinen toisiltaan. Yhdessä he jakavat tietoja, taitoja ja kokemuksia, kyselevät toisiltaan ja väittelevät. Kasvattajat kohtaavat jokaisen lapsen yksilönä huomioiden jokaisen tarpeet ja kehitysvaiheet. Ilmapiirin tulee olla kiinnostunut, kysymyksiin kannustava, tilaa antava, lapsesta iloitseva,kiireetön ja keskustelua arvostava. Tehtävänämme on tukea lasten ilmaisun kehittymistä monipuolisesti. Me tutustutamme lapset eri ilmaisumuotoihin ja taiteenaloihin elämysten, kokemusten ja tarinoiden kautta. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen edistävät lasten oppimisedellytyksiä, sosiaalisia taitoja ja myönteistä minäkuvaa, sekä valmiuksia ymmärtää ja jäsentää ympäröivää maailmaa. Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät, kun lapset tutkivat, tulkitsevat ja luovat merkityksiä erilaisia ilmaisun taitoja harjoittelemalla. Kyky kuvitella ja luoda mielikuvia on keskeistä myös lapsen eettisen ajattelun kehittymiselle. Päiväkoti ei ole erillinen, suljettu paikka, vaan yhteydessä ympäröivään maailmaan. Lapsen käsitykset ja kokemukset eivät kehity ainoastaan kotona ja päiväkodissa, vaan tarvitaan avoin suhtautuminen koko maailmaan. Lapsia rohkaistaan tutustumaan toisiin ihmisiin, kieliin ja kulttuureihin. On tärkeää saattaa lapset suomalaisen kulttuuriperinnön ja helsinkiläisyyden äärelle, unohtamatta moninaisen kulttuurin laajempaa merkitystä. Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa vuorovaikutus on avointa ja siihen panostetaan ja kannustetaan keskustelemalla, kyselemällä ja kohtaamalla. Olennaista on kasvattajien sensitiivisyys, uteliaisuus, havainnointi, muistaminen, arvostaminen ja yksilöllisyyden huomioiminen. Meillä on aina avoimet ovet. Yhteisöllinen toimintatapa on avainasemassa. Itseilmaisu vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja taidekokemuksena Kuulluksi tuleminen ja kuuleminen, ikäryhmän omat lasten kokoukset ja osallisuus Rikkaan ja monitasoisen vuorovaikutusympäristön luominen Herkkyys erilaisille viesteille ja ilmaisutavoille Elämykset, kokemukset, mielikuvitus, tarinat ja kielen rikkaus, huumori, yhteinen tarina, teematyöskentely toimintatapana, roolihahmot Me ja maailma Vietämme kulttuuriperintöön liittyviä juhlia ja tapahtumia (suomalaiseen kulttuuriin ja päiväkodin omaan perinteeseen). Monipuolista yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa Taidenäyttelyt, konsertit, museot, teatteri, retket 4

5 Osallisuus ja vaikuttaminen Osallisuus on nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemusta yhteisössä. Se perustuu neuvotteluun, yhteistoiminnallisuuteen, vaikuttamiseen sekä yhteiseen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jokaisella lapsella on oikeus iloita itsestään ja kokea toimijuutta. Minä osaan, pystyn ja haluan, minua kuunnellaan ja ajatuksillani on merkitystä! Ajatteleminen, omiin kokemuksiin uskominen ja oman mielipiteen ilmaiseminen vaativat rohkeutta. Kun opimme arvostamaan ja pitämään itsestämme, annamme itsestämme myös muille. Näin yksilöstä tulee osa yhteisöä. Lapsen näkemys itsestään heijastelee pitkälti sitä, miten hän kokee itsensä muiden joukossa. Lapsi tulee mielellään mukaan ja sitoutuu leikkiin ja yhteiseen tekemiseen. Tarvitaan mahdollisuuksia valita omaa osallistumista, saada tietoa tilanteista, vaikuttaa päätöksiin, ilmaista näkemystään ja ajatuksiaan. Lasta tulee tukea oman ikätason mukaan saamaan ja ottamaan aktiivinen osa yhteisössä. Heidän pitää tuntea, että he osaavat tehdä ja saavat toteuttaa aloitteitaan. Toimimalla yhdessä toisten kanssa lapsi löytää omat ajatuksensa, vahvuutensa ja oman tapansa oppia. Oman roolin löytyminen vaatii aikaa, erilaisia kokeiluja ja uusia näkökulmia. Päiväkoti toimii paikkana, jossa perheet tutustuvat toisiinsa. Haluamme tukea perheiden yhteistyötä ja tehdä tutustumisen helpoksi ja luontevaksi. Yhteinen päämäärä auttaa. Päiväkoti on yhteisö johon kuuluu niin lapset henkilökunta kuin koko perhekin. Yhteistyöllä saamme paljon aikaan. Mutkaton ja yhteinen paikka perheille Aikuinen kuuntelee lapsia, heidän ajatuksiaan ja auttaa heitä kehittämään ja mahdollistamaan ideoitaan pedagogisen lähestymistavan kautta. Aikuisen rooli huomioijana ja aktivoijana, läsnäolo Lasten kokoukset Lapset aktiivisina toiminnan suunnittelijoina ja toteuttajina Vanhempainillassa ja lasten vasu-keskusteluissa, sekä erilaisissa vuoden tapahtumissa yhteistyötä ja pohdintaa lapsen elämään kuuluvista tärkeistä asioista Unelmien päiväkoti -haastattelut lapsille ja vanhemmille 5

6 Toiminnan pedagoginen dokumentointi Toiminnan dokumentointi on keino tehdä näkyväksi lapsen ajattelua ja oppimista. Dokumentaation avulla kuvataan arjen ja juhlan hetkiä, edistymisen askelia, harjoittelua, onnistumista ja yhdessä toimimista. Lasten kanssa voidaan tarkastella ja muistella lapsille tärkeitä asioita, katsella oppimisen polkuja sekä palata edellisiin tai merkityksellisiltä tuntuviin asioihin ja projekteihin. Näkyväksi tehdyillä kuvauksilla kasvatetaan lasten ylpeyttä ja itsevarmuutta omasta ajattelustaan. On tärkeää, että lapset näkevät heille ajankohtaisten ja opettelun alla olevien asioiden olevan niin arvokkaita ja merkityksellisiä, että ne halutaan tuoda muidenkin nähtäviksi. Esillä olevat kuvat, valokuvat, kertomukset, teokset ja ajatukset myös ruokkivat uusia ajatuksia ja antavat kipinän esimerkiksi tutkia ja tarkastella jotakin lisää, jatkaa yhteistä seikkailua tai muistella yhdessä koettuja asioita. Vanhempien tai muiden tärkeiden ihmisten kanssa kuvia ja muita dokumentteja tarkastellessaan lapsi voi itse kertoa päiväkodin tapahtumista, leikeistä, retkistä ja projekteista. Kasvattajalle dokumentointi tarjoaa mahdollisuuden asioiden uudelleen tarkasteluun, toiminnan pedagogiseen suunnitteluun sekä oman työn laadun arviointiin. Kehittämisen kohteena on löytää yhteisen pohdinnan tuloksena, mitä dokumentoidaan ja kenen näkökulmasta sekä miten dokumentointi saadaan luontevaksi osaksi päiväkodin arkea kuvaa, tekstiä ja tarinaa hyödyntäen. Tavoitteena on myös kehittää rakenteita, jotta lapsi saa olla aktiivisesti mukana dokumentoinnissa. Valokuvat, videot, haastattelut, lasten työt ja havainnointi Työntekijän itsearviointi ja tiimien dokumenttien arviointi Lähetämme kuukausittain perheille pedagogisia kirjeitä, joiden avulla toteutamme itsearviointia. Kuvaamme toimintaa pedagogisesta näkökulmasta, yksikön eri tiimit lukevat toistensa kirjeitä ja käyttävät kannustavaa palautetta. Vanhempia rohkaistaan kysymään lasten kokemuksista, ajatuksista sekä olemaan uteliaita lasten tekemisistä ja elämästä päiväkodissa. Oliko toiminta pedagogisesti perusteltua ja varhaiskasvatussuunnitelmien mukaista? Huomataan vuorovaikutus lasten kanssa, ryhmässä vallitseva ilmapiiri, pedagogiset työtavat, toiminnan sisältö tai oppimisympäristöt. Dokumentoidaan prosesseja ja yhteisiä juttuja, tunnistetaan lapsen kiinnostuksen kohteet leikissä ja arjessa. Lasten kasvun kehityksen ja oppimisen edellytysten toteutuminen. 6

7 Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2-tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä, joissa toimintasuunnitelma tehdään. 7