TOIMINTAKERTOMUS buildingsmart Finland

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2017 buildingsmart Finland

2 1 (8) Sisällysluettelo 1. Yleistä buildingsmart Finlandin toiminnasta Infra-toimialaryhmän toimintakertomus vuodesta Talo-toimialaryhmän toimintakertomus vuodesta Kaupunki-toimialaryhmän toimintakertomus vuodesta Koulutus- toimialaryhmän toimintakertomus vuodesta Vakiointi -toimialaryhmän toimintakertomus vuodesta

3 2 (8) 1. Yleistä buildingsmart Finlandin toiminnasta EPT 22 buildingsmart Finland -päätoimikunta on suomalaisten kiinteistö- ja infraalan omistajien ja palvelujen tuottajien muodostama yhteistyöfoorumi. Kaikki suomalaiset yritykset, yhteisöt, opetuslaitokset voivat liittyä mukaan sen toimintaan. Nykyisin mukana ovat omistajien lisäksi laajasti suunnittelijat, urakoitsijat, ohjelmistotalot, yliopistot ja korkeakoulut ja muut rakennusalan yritykset. buildingsmart Finlandin toiminta aloitettiin alun perin VTT:n Rakennustekniikan projektina. Vuonna 2004 se siirrettiin Rakennustietosäätiössä toimivaksi päätoimikunnaksi. Alkuperäinen nimi, Suomen IAI Forum, muutettiin kykyiseen muotoonsa vuonna 2007, kun IAI eli International Alliance for Interoperability otti kansainvälisesti käyttöön buildingsmart-brändin. Päätoimikunnan puheenjohtajana on vuodesta 2009 lähtien toiminut arkkitehti SAFA Tomi Henttinen. Toimikunnan tarkoituksena on levittää tietoa tietomallintamisesta ja tukea toiminnassa mukana olevia tietomallipohjaisten prosessien käyttöönotossa. EPT 22 buildingsmart Finland -päätoimikunta on kansainvälisen buildingsmart Nordic Chapterin jäsen ja sen myötä vaikuttamassa myös buildingsmart Internationaliin. bsi tekee työtä rakennusalan ohjelmistojen yhteiskäyttöisyyden lisäämiseksi ja talo- ja infra-alan tietomallistandardien kehittämiseksi. Suomessa toiminnassa on nykyisin mukana yli 100 organisaatiota ja yritystä rakennetun ympäristön eri toimialueilta. Toiminta on jaettu viiteen toimialaryhmään: Talo, Infra, Kaupunkisuunnittelu, Koulutus ja Vakiointiryhmä. Kukin toimialaryhmä toimii itsenäisesti oman, vuosittain laadittavan toimintasuunnitelman ja budjetin puitteissa. Toimialaryhmien yhteisenä tiedostuskanavana toimii tiedotusryhmä. Vuoden 2017 alussa uutena sihteerinä aloitti Polina Kiviniemi FCG:ltä. Virkaa aiemmin hoitanut Anna-Riitta Kallinen jatkoi kuitenkin aktiivista toimintaansa erityisesti Talo- ja Koulutusryhmissä ja oli mm. koordinoimassa useiden KIRA-digi hankesuunnitelmien laadintaa. Sihteerin vaihto tapahtui jouhevasti sopivalla liukumalla, kun Anna-Riitan pitkä kokemus oli edelleen käytettävissä erilaisissa käytännön kysymyksissä. Polinan vastuulle siirtyi muiden tehtävien ohella myös tiedotus ja sähköpostiuutiskirjettä julkaistiin säännöllisesti kuukausittain. Vaikka valitettavan monet KIRA-digi hankkeet jäivät toteutumatta, saatiin vuoden 2017 aikana muutama hanke liikkeelle ja kunnialla myös suoritettua. ARK, RAK ja TATE Propertyset hankkeiden tulokset on julkaistu buildingsmart Finlandin verkkosivuilla ja ne ovat avoimesti hankkeiden käytössä. Talotekniikan tietomallipohjainen määrälaskentahanke saatiin niin ikään valmiiksi ja julkaistua, mutta hankkeeseen suunniteltuja pilottiprojekteja ei lopulta löytynyt ja niiltä osin hanke oli pieni pettymys.

4 3 (8) Vuoden 2017 alussa perustettu Vakiointiryhmä järjesti heti alkuvuodesta muutaman työpajan, joissa oli erittäin innostunut osanotto. Vuoden aikana erilaiset nimikkeistö-, luokittelu, sanasto- jne. hankkeet kerättiin yhteen ja niistä aloitettiin valmistella kokonaisehdotusta KIRA-digille. Infraryhmän toiminta jatkui edellisten vuosien tapaan aktiivisena. Syksyllä käynnistettiin vuoden 2018 InfraBIM Open tapahtuman valmistelu. Tapahtuman tavoitteet olivat varsin kunnianhimoiset, ja siitä kehkeytyikin kaikkien aikojen suurin buildingsmart Finlandin järjestämä tilaisuus ja panostus siihen laajeni nopeasti yli toimialaryhmärajan. Osallistuminen kansainväliseen standardointityöhön on edelleen muutamien yksittäisten henkilöiden varassa. Infra sektorilla tilanne on hieman muita toimialoja parempi, mutta muilla osa-alueilla meidän tulee jatkossa panostaa resurssipohjan laajentamiseen. Kokonaisuudessaan toiminnan nostaminen sellaiselle tasolle, että meillä on omaa täysipäivästä henkilökuntaa ja mahdollisuus rahoittaa erilaisia standardointihankkeita, vaatii tulevina vuosina ponnisteluja sekä jäsentuottojen että ulkoisen rahoituksen osalta.

5 4 (8) 2. Infra-toimialaryhmän toimintakertomus vuodesta 2017 Infra toimialaryhmän työhön osallistui yli 60 bsfinlandin organisaatiota. Toiminta jakautui johtoryhmän alaiseen strategiatyöskentelyyn, kehittämis-, ohje- ja standardointiryhmän toimintaan sekä eri organisaatioiden koulutukseen osallistumisena luennoitsijoina ja viestintään. Infratoimiaryhmän viestintäryhmä siirtynyt vuonna 2017 toimimaan osana koko bsf:n viestintää. Infra-toimialaryhmän puheenjohtajana toimi Juha Liukas Sitowise Oy:stä, kehitysryhmän puheenjohtajana Tiina Perttula Ramboll Finland Oy:stä, standardointiryhmän Juha Hyvärinen VTT:ltä ja ohjeryhmän Harri Mäkelä. Viestinnästä vastasi Kimmo Laatunen Weladosta. Johtoryhmässä on heidän lisäkseen ollut edustus infra eri sektoreilta. Huhtikuussa Infra-toimialaryhmän alaryhmäksi perustettiin vesihuoltoryhmä, joka keskittyy vesihuollon tietomallinnuksen kehittämiseen. Vesihuoltoryhmän puheenjohtajana toimii Pentti Janhunen HSY:stä. BuildingSMART Finlandin Inframallintamisen päivä helmikuussa 2017 keräsi laajan suosion. Paikalla oli tupa täynnä 130 henkilöä ja tilaisuuden videolähetystä netissä seurasi yli 70 katsojaa. Monipuolinen ja ajankohtainen läpileikkaus inframallintamisen tilanteeseen käytännön esimerkein keräsi kiitosta. Kansallisen inframallintamisen päivän jälkeen syntyi idea laajentaa se kansainväliseksi. Suomalaiset toimijat totesivat kansainvälisistä BIMtapahtumaista puuttuvan infraan keskittyvän tapahtuman. Vuoden loppupuolisko bsf Infran toiminnassa painottuikin vahvasti InfraBIM Open 2018-tapahtuman järjestelyihin. Vuoden 2017 toiminnassa korostui lisäksi aktiviteetit KIRAdigi-hankkeen ja muiden kehityshankkeiden puitteissa. Ponnisteluista huolimatta vuoden 2017 aikana KIRAdigirahoitusta ei saatu harmonisointityöhön, mutta osa kokeiluhankkeista tuotti pohjatyötä mallinnusohjeiden, nimikkeistöjen ja tiedonsiirron kehittämiseen. Syyskuussa salintäyteinen yleisö kokoontui infra-alan KIRA-digin ja buildingsmart Finlandin Infratyöpajaan Helsingissä. Kaikkiaan 14 hanketta esitteli tavoitteitaan ja tuloksiaan. Hankkeet kattoivat koko infran elinkaaren maankäytön suunnittelusta kunnossapitoon. Kehitysryhmä laati toimintaohjeet bsf:n kehitystyöhön liittyvien kehityshankkeiden (mm. selvitysten, opinäytetöiden tai pilottien) koordinoimiseksi. Hankkeiden on sovittava bsf:n avoimen tiedonvälityksen periaatteisiin ja alan yhteiseen kehittämiseen, tuettava Roadmapia. Lisäksi pyritään terävöittämään hankkeiden tavoitteita ja lopputuloksia palvelemaan kokonaiskuvaa. Hankkeista ja hankeehdotuksista raportoitiin säännöllisesti kehitysryhmän kokouksissa. BuildingSMART Finlandin sivuille perustettiin T&K-sivu ( joilta löytyy lisätietoja pilottihankkeista. Vuonna 2017 järjestettiin kolme kaikkia YIV-ohjeita koskevia yleisiä työpajoja päivitystyön käynnistämiseksi (osallistujia n. 15 hlöä). YIV-ohjeisen aikaisemmat 12 osaa päätettiin selkeyttää viiteen: 1 Yleiset vaatimukset, 2 Lähtötiedot, 3 Suunnittelu, 4 Rakentaminen, 5 Kunnossapito. Lisäksi sovittiin järjestettävän työpaja ohjeiden osakokonaisuuksien

6 5 (8) yhteensovittamiseen ja ryhmien välisen yhteistyön tehostamiseen (osallistujia 30 hlöä). Päivitysten kirjoitustyön toteuttamiseksi jokaisen eri ohjeosan työstämiseksi järjestettiin erillisiä työpajoja ryhmien vetäjien toimesta. Päivitystyötä jatketaan vuonna Standardointiryhmän vastuualueisiin kuuluivat nimikkeistötyö, Inframodel-ylläpito ja - kehitys sekä kv. standardointityö. InfraBIM-nimikkeistön osalta on valmisteltu päivitysversiota 1.7, joka sisältää korjauksia ja pienehköjä täydennyksiä. Merkittävin työpanos on tehty ns. Rakentaja-nimikkeistön kokoamaisessa. Sen on tarkoitus toimia InfraBIM-nimikkeistön alanimikkeistönä, jossa tarkoitettu erityisesti työmaan ja siellä käytettävien mittalaitteiden tarpeisiin. Nimikkeistötyössä on lisäksi osallistuttu Vakiointi-ryhmän laajempaan työhön. Inframodel-formaatin version 4 määrittelyjä täydennettiin ja tarkennettiin edelleen. Lisäksi valmisteltiin esimerkkiaineistoja ja käyttöohjeen päivittämistä. Teknologiatoimittajat aloittivat IM4:n implementoinnin toteutustyötä. Inframodel4:n osalta julkaistiin julkilausuma, jossa Liikennevirasto ja suuret kaupungit edellyttävät alkaen Inframodel4-standardin käyttämistä kaikissa uusissa suunnittelu- ja toteutushankkeissa. Lähtökohtaisesti tämä vaatimus koskee tilaajalle luovutettavaa aineistoa. Näin varmistetaan, että tieto on ohjelmistoriippumattomassa avoimessa muodossa kaikkien hankkeen jatkosuunnitteluun ja rakentamiseen osallistuvien käytössä. KIRAdigi-kokeilussa oli myös Inframodel4:n liittyviä pilotteja. Kansainvälinen standardointi erityisesti bsi:n InfraRoomissa on aktiivista. Kaksi IFC infralaajennusten perusmäärittelyjä tekevää projektia valmistunut ja niiden tulokset julkaistiin vuonna 2017 IFC4.1 versiossa: Alignment v1.1 (väylägeometrian määrittelyn laajentaminen) Infra overall architecture (kaikille infra-laajennuksille yhteisten perusmäärittelyjen kehittäminen) Lisäksi valmistui Alignment deployment (väylägeometrian pilotointi ohjelmistoissa), sekä Asset management requirements (omaisuuden hallinnan vaatimusten määrittely IFC laajennuksille/käytölle). IFC Bridge-projekti (sillan määrittely perustuen pääosin ranskalaisten kansalliseen kehityshankkeeseen) käynnistyi vuoden 2017 alussa ja kestää vuoden 2018 loppuun. Lisäksi seuraavat IFC-kehitysprojektit olivat käynnistysvaiheessa: Road (tien määrittelyt perustuen pääosin korealaisten kansalliseen kehityshankkeeseen) Rail (radan määrittelyt perustu en pääosin kiinalaisten kansalliseen kehityshankkeeseen) Ports and Harbours (satama- ja vesitiemäärittelyt perustuen pääosin kiinalaisten aloitteeseen) Common Schema (edellä mainittujen hankkeiden koordinointi ja niille yhteisten käsitteiden määrittely) Ratakehitys päätettiin siirtää 2018 perustettavan RailRoomin alle.

7 6 (8) Paikkatiedon standardoinnin puolella Open Geospatial Consortiumin (OGC) julkaiseman Land and Infrastructure Conceptual Model Standardin (käsitemalli) määrittely InfraGMLstandardiksi (implementointistandardi) julkaistiin vuonna Eurooppalaisella tasolla tietomallinnuksen standardointia tehdään myös CEN/TC Building Information Modelling (BIM) ja CEN/TC Geographic Information komiteoissa. 3. Talo-toimialaryhmän toimintakertomus vuodesta 2017 Ylläpitovaiheen tietomallinnuksen hyödyntämisen ohjeistuksen työstäminen käynnistettiin Talo-ryhmän sisäisillä työpajoilla, joiden pohjalta käynnistettiin tietomallit ylläpidossa selvitys vuoden 2016 puolella. VTT:n toteuttamassa selvityksessä kartoitettiin tietomallien käyttötarpeita eri kiinteistönpidossa mukana olevien tahojen näkökulmasta. Selvitystyötä jatkettiin laajentamalla vastaajatahoja sairaanhoitopiirien edustajiin, ja selvityksen tulokset julkaistiin vuoden 2017 alussa pidetyssä seminaarissa. Selvityksen pohjalta aloitettiin kansallisen tietosisältömäärittelyn määrittely rakentamisesta ylläpitoon. Edellisvuonna valmistuneen talonrakennuksen geosuunnitteluohjeen jatkotyöstämisestä aloitettiin neuvottelut Kira-digi-hankkeeseen liittyen. Rahoituspäätöksen pitkittymisestä johtuen ohjeen jatkotyöstö eteni hitaasti. Vuoden 2017 aikana aloitettiin kansallisten mallinnuksen tietosisältöjen määritys arkkitehti- ja rakenne- ja taloteknisen suunnittelun osalta. Hankkeeseen saatiin rahoitus Kira-Digi-ohjelmasta. Määritysten tavoitteena on kuvata tiedonsiirrossa käytetyn IFCtiedoston sisältöjä koneluettavuuden saavuttamiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa työ keskittyi suunnittelusta rakentamiseen -vaiheeseen. Testikäyttöön tarkoitettu käsikirjoitusversio julkaistiin kesäkuussa. Ohjeen jatkotyöstöä hidasti rahoituspäätösten pitkittyminen. Vuoden 2017 aikana toteutettiin selvitys talotekniikan määrälaskentaohjeen käytöstä, tavoitteena oli kuvata toimintamalli tietomallinnusta hyödyntävästä urakkakilpailutuksesta. Soveltuvien hankkeiden löytäminen osoittautui haastavaksi, ja selvitys toteutettiin jo toteutettujen hankkeiden aineistoja hyödyntäen. Tammikuussa bsf:n johtoryhmä täydennettynä Talo-ryhmän urakoitsijoista koostuvan ryhmän kanssa tapasi Estonian Digital Construction Clusterin jäseniä tiedonvaihdon merkeissä.

8 7 (8) 4. Kaupunki-toimialaryhmän toimintakertomus vuodesta 2017 Kaupunkiryhmä jatkoi vuoden aikana tiivistä yhteistyötä Kuntien paikkatiedon yhteistyöryhmän (KPY) kanssa. Ryhmän säännöllisiin tapaamisiin osallistui vuoden aikana säännöllisesti noin 30 kaupunkia, viranomaistahoa ja yritystä jakaen kokemuksia ja keskustellen käynnissä olevista hankkeista. Tehtiin valmistelutyötä tammikuussa 2018 pidettävää kaupunkien tietoaineistojen turvallisuutta käsitellyttä seminaaria varten. 5. Koulutus- toimialaryhmän toimintakertomus vuodesta 2017 Tavoitteenamme on tietomallinnuskoulutuksen vieminen Suomen rakennusalan oppilaitoksiin kaikille eri tasoille, sekä monipuolisten oppimisympäristöjen ja oppimateriaalien tuottaminen alan tarpeisiin. Lisäksi henkilökohtaisen BIM-osaamisen määrittely, todentaminen ja sertifioiminen ovat koulutuksen toimialaryhmän pyrkimyksiä. Ympäristöministeriön kanssa sovitun Kira-digi -rahoituksen viivästymisestä johtuen koulutusryhmän pyrkimykset vaadittavien BIM-osaamisten sisällöistä ovat edelleen keskeneräisiä. Myös muiden kehityshankkeiden tilanne on sama. Muissa yhteyksissä olemme toimineet mm.: osallistumalla muiden toimialaryhmien kokouksiin eri tahoilla ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on jäsenistöllä käynnissä yrityslähtöisiä tutkimus- ja kehityshankkeita, joiden tuloksia jaetaan bsf-sivustolla eri oppilaitoksissa julkaistaan vuosittain useita kymmeniä tietomalliaiheisiin liittyviä opinnäytetöitä, jotka tehdään yleensä yrityksille, näistä pyritään viestimään bsfsivustolla jatkuva BIM-täydennyskoulutus yritysten henkilöstölle on oppilaitoksissa käynnissä lisäksi järjestettiin koulutuksen teemapäivä Rakennustiedon tiloissa. Läsnä oli yli 60 buildingsmartin jäsentä eri toimialaryhmistä. Tilaisuus järjestettiin ja rahoitettiin omakustanteisesti ja jäsenistön myötävaikutuksella. Keynote puhujana oli Dr. Ricardo Codinhoto, Senior Lecturer, The University of Bath, Department of Architecture and Civil Engineering, joka kertoi rakentamisen digitalisaation koulutuksen tilanteesta Britanniassa.

9 8 (8) Ohjelmassa kuultiin myös jäsenistön ansiokkaiden Case-kohteiden esittelyä talon- ja infrarakentamisen sekä kaupunkisuunnittelun alueilta. Lisäksi ohjelmassa esiteltiin Koulutuksen kansallisia hankkeita ja buildingsmartin toimintaa. Tapahtuma saavutti suosiota ja päädyttiin ottamaan jokavuotiseksi tapahtumaksi. 6. Vakiointi -toimialaryhmän toimintakertomus vuodesta 2017 Toimialayhmän työskentelyn pääpaino oli kiinteistö- ja rakentamisalan harmonisointitarpeiden tunnistamisessa. Varsinaisten kokousten lisäksi ryhmä järjesti työpajoja eri osapuolten näkökulmien selvittämiseksi. Toimikunta laati selvityksen tunnistetuista harmonisointitarpeista KIRA-digin strategiselle johtoryhmälle mahdollisten KIRA-digi harmonisointihankkeiden valmistelua varten. Lisäksi toimialaryhmä kartoitti kansainvälisiä käytäntöjä liittyen luokituksiin ja nimikkeistöihin. Lokakuussa ryhmä järjesti pohjoismaisen seminaarin luokituksista. Ryhmä myös osallistui yhteispohjoismaisen ja balttialaisen EU BIM -hankkeen valmisteluun. Vakiointi -toimialaryhmän puheenjohtajana toimi Juho Kess RAKLIsta ja sihteerinä Petri Neuvonen Rakennustietosäätiöstä.