TOIMINTAKERTOMUS buildingsmart Finland

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2016 buildingsmart Finland

2 1(6) Sisällysluettelo 1. Yleistä buildingsmart Finlandin toiminnasta Infra-toimialaryhmän toimintakertomus vuodesta Talo-toimialaryhmän toimintakertomus vuodesta Kaupunki-toimialaryhmän toimintakertomus vuodesta Koulutus- toimialaryhmän toimintakertomus vuodesta

3 2(6) 1. Yleistä buildingsmart Finlandin toiminnasta EPT 22 buildingsmart Finland -päätoimikunta on suomalaisten kiinteistö- ja infra-alan omistajien ja palvelujen tuottajien muodostama yhteistyöfoorumi. Kaikki suomalaiset yritykset, yhteisöt, opetuslaitokset voivat liittyä mukaan sen toimintaan. Nykyisin mukana ovat omistajien lisäksi laajasti suunnittelijat, urakoitsijat, ohjelmistotalot, yliopistot ja korkeakoulut ja muut rakennusalan yritykset. buildingsmart Finlandin toiminta aloitettiin alun perin VTT:n Rakennustekniikan projektina. Vuonna 2004 se siirrettiin Rakennustietosäätiössä toimivaksi päätoimikunnaksi. Alkuperäinen nimi, Suomen IAI Forum, muutettiin kykyiseen muotoonsa vuonna 2007, kun IAI eli International Alliance for Interoperability otti kansainvälisesti käyttöön buildingsmart-brändin. Päätoimikunnan puheenjohtajana on vuodesta 2009 lähtien toiminut arkkitehti SAFA Tomi Henttinen. Toimikunnan tarkoituksena on levittää tietoa tietomallintamisesta ja tukea toiminnassa mukana olevia tietomallipohjaisten prosessien käyttöönotossa. EPT 22 buildingsmart Finland - päätoimikunta on kansainvälisen buildingsmart Nordic Chapterin jäsen ja sen myötä vaikuttamassa myös buildingsmart Internationaliin. bsi tekee työtä rakennusalan ohjelmistojen yhteiskäyttöisyyden lisäämiseksi ja talo- ja infra-alan tietomallistandardien kehittämiseksi. Vuosina 2015 ja 2016 BuildingSMART Finland on ollut mukana implementoimassa kansainvälisiä buildingsmart standardeja CEN standardeiksi. Ensimmäiset mukaan lukien IFC vahvistettiin syksyllä Vuoden 2016 alussa valtiovarainministeriölle toimitettu Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatioehdotus johti lopulta kesäkuussa laajennetussa muodossaan KIRAdigi hankkeeksi. Hakemuksen taakse olivat BuildingSMART Finlandin lisäksi tuossa vaiheessa tulleet mm. Rakli, Rakennusteollisuus RT, Kuntaliitto ja Ympäristöministeriö. Rahoituksen ensimmäinen hakukierros toteutettiin syksyllä ja myös buildingsmart Finland sai sen kautta liikkeelle ensimmäisen KIRAdigi hankkeensa Taloteknisten määräluetteloiden pilotointi rakennusprojekteissa. Muitakin hankkeita ehdittiin jo valmistella ja lisää hakemuksia on luvassa vuoden 2017 puolella. Suomessa toiminnassa on nykyisin mukana yli 100 organisaatiota ja yritystä rakennetun ympäristön eri toimialueilta. Toiminta on jaettu neljään toimialaryhmään: Talo, Infra, Kaupunkisuunnittelu, Koulutus ja vuoden 2016 lopussa uutena perustettu Vakiointiryhmä. Kukin toimialaryhmä toimii itsenäisesti oman, vuosittain laadittavan toimintasuunnitelman ja budjetin puitteissa. Toimialaryhmien lisäksi vuonna 2015 perustettiin yhteinen tiedotusryhmä, joka toimii kaikkien ryhmien yhteisenä mediakanavana.

4 3(6) buildingsmart Finland -edustukset: CEN TC 442 EU BIM task group ACE BIM group CEDR S3 information RIL tietomalliryhmä buildingsmart Nordic Chapter Board buildingsmart International International Council Chapter Leaders Forum Nomination Committee Chapter bsi Alignment Core Team Building Room BIM Guides Terms Task Force IDM Configurator WG: BIM Guidelines WG: People Compliance Infra Room Infra Room steering committee Infra Room, project steering committee Product Room Regulatory Room Standards Committee

5 4(6) 2. Infra-toimialaryhmän toimintakertomus vuodesta 2016 Infra toimialaryhmän työhön osallistui noin 50 bsfinlandin organisaatiota. Toiminta jakautui johtoryhmän alaiseen strategiatyöskentelyyn, kehittämisryhmän toimintaan, YIV- ohjeiden palautteen keruuseen ja päivitystyön suunnitteluun, standardointityön jatkamiseen inframodelin ja infrabim-nimikkeistö osalta, kansainväliseen työhön bsinternationalin toiminnassa, eri organisaatioiden koulutukseen osallistumisena luennoitsijoina ja viestintään. Johtoryhmä ja toimialan aktiivit henkilöt päivittivät strategiatyössä inframallintamisen roadmapia painottaen vuosina tehtäviä asioita. Kehittämisryhmä tuotti lukuisia kehittämisideoita ja valitsi niistä muutamia aiheita tulevaan kehittämiseen ja ehdotettavaksi mm. Kiradigi-ohjelman kokeiluihin. YIV ohjeiden päivitystyön suunnittelu kohdistettiin vuonna 2015 julkaistuihin osiin 1-7 painottaen kuntasektoria koskevia asioita, kuten maisemasuunnittelun ja -rakentamisen asioita. Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Lahden kaupunkien infra-toimialaoilta kerättiin palautetilaisuuksissa sisältöä päivitystyöhön. Standardointiryhmässä täydennettiin helmikuussa 2016 julkaistun Inframodel-formaatin version 4 määrittelyjä (skeemat: inframodel.fi ja dokumentointi: cic.vtt.fi/inframodel) käyttäjiltä tulleiden kommenttien perusteella, ja vuoden lopussa määrittelyt koottiin yhteen buildingsmart.fi -sivuston alle. Ryhmässä myös valmisteltiin Inframodel 4 -version uusien toiminnallisuuksien implementointia ja pilotointia ehdotettavaksi mm. Kiradigi-ohjelman kokeiluihin. Kansainvälisessä standardoinnissa osallistuttiin buildingsmart Internationalin työhön, jonka tuloksena syntyi ehdotus IFC 4.1 versioksi, joka sisältää perusmäärittelyt infra-kohteiden geometrian mallintamiselle (linjaukset, viiva-, pinta- ja tilavuusmallit) ja nimikkeistökoodien käytölle. Lisäksi tuettiin tulevien IFC-spesifikaation laajennushankkeiden valmistelua: IFC Bridge (käynnistynyt 2017), sekä IFC Road ja IFC Rail (käynnistynevät 2017). InfraBIM-nimikkeistöstä täydennettiin ja siitä julkaistiin versio 1.6, jossa nimikkeistöä on laajennettu ensisijaisesti peruskaturakenteiden ja vesiväyläverkostojen osalta. Samalla on täydennetty luokitusta reunalinjojen sekä maastomallin ja maaperämallin pintojen osalta. Ohjetta on päivitetty vastaamaan Infra-rakennusosanimikkeistössä (2014) tulleita muutok- sia. Inframallintamisen viestintä oli aktiivista eri infra-alan tilaisuuksissa ja infrabim.fi sivuston avulla. Blogikirjoituksia julkaistiin lukuisia, video-esimerkkejä erilaista inframallintamisen hyödyntämisestä julkaistiin. Inframallintamisen päivä valmisteltiin vuonna 2016 ja toteutettiin BSF:n viestinnän kokonaisuudistuksessa infrabim.fi -sivuston asiat siirrettiin buildingsmart.fi -sivuston yhteyteen. Infratoimialaryhmän viestintäryhmä osallistui aktiivisesti bsf:n viestintäryhmän toteutuksen suunnitteluun. Infratoimialaryhmän viestintäryhmä siirtyy hallitusti osaksi bsf:n viestintäryhmää vuonna 2018.

6 5(6) 3. Talo-toimialaryhmän toimintakertomus vuodesta 2016 Vuoden 2016 alussa julkaistiin YTV:tä täydentävät tilaajan mallinnustarkkuusohjeet arkkitehti- ja rakennesuunnittelun osalta. Ohjeet on tarkoitettu avuksi hankintoja palvelevan arkkitehti- ja rakennesuunnittelun tietomallipohjaista hankintaa varten. Ohje tarkentaa eri rakennusosien mallinnustapaa ja -tarkkuutta, ja kuvaa tiedonsiirrossa käytetyn IFC-tiedoston sisältöjä. Tammikuussa 2016 julkaistiin myös talotekniikan määrälaskentaohje, jossa kuvataan talotekniikan mallinnuksen vaatimukset sekä toimintamalli tietomallinnusta hyödyntävästä urakkakilpailutuksesta. Lisäksi julkaistiin ohje talotekniikan huomioimisesta muiden suunnittelualojen mallinnuksesta. Viimeksi mainittu ohje on tehty yhteistyössä SKOLin kanssa. Edellä luetellut ohjeet on julkaistu Rakennustiedon julkaisemina RT-kortteina sekä ovat saatavilla Building Smart Finlandin nettisivuilta. Keväällä 2016 käynnistyi talonrakennuksen geosuunnitteluohjeen käsikirjoitus yhteistyössä SGY:n tietomallitoimikunnan kanssa. Käsikirjoitus valmistui loppuvuodesta ja sen jatkotyöstämisestä aloitettiin neuvottelut Kira-digi-hankkeeseen liittyen. Ylläpitovaiheen tietomallinnuksen hyödyntämisen ohjeistuksen työstäminen käynnistettiin Taloryhmän sisäisillä työpajoilla, joiden pohjalta käynnistettiin tietomallit ylläpidossa selvitys. VTT:n toteuttamassa selvityksessä kartoitettiin tietomallien käyttötarpeita eri kiinteistönpidossa mukana olevien tahojen näkökulmasta. Selvitystyötä jatkui laajentamalla vastaajatahoja sairaanhoitopiirien edustajiin, jonka johdosta tulosten saanti siirtyi vuoden 2017 puolelle. Kesäkuussa Talo-ryhmän urakoitsijoista koostuva ryhmä tapasi Japanin Building Smartin jäseniä tiedonvaihdon merkeissä. 4. Kaupunki-toimialaryhmän toimintakertomus vuodesta 2016 Kaupunkiryhmä jatkoi vuoden aikana tiivistä yhteistyötä Kuntien paikkatiedon yhteistyöryhmän (KPY) kanssa. Ryhmän säännöllisiin tapaamisiin osallistui vuoden aikana säännöllisesti noin 30 kaupunkia, viranomaistahoa ja yritystä. Vuonna 2014 käynnistyneen KM3D-yhteishankkeen viimeiset tuotokset työstettiin vuoden aikana ja julkaistiin buildingsmart Finlandin kotisivuilla. Keskeisinä poimintoina: - rakennusten IFC-mallin muodostamiseen laadittu ohjeistus, jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa kaupunkimallissa hyödynnettävän IFC-mallin tietosisältöä ja toimia ohjeena rakennussuunnittelijalle. Ohjeen laati Petri Kokko / Sova3D Oy. - Kaupunkimallinnuksen kansainvälisen CityGML-siirtoformaatin ja kansallisen KuntaGMLskeeman kriittinen vertailu ja suositukset jatkokehitykselle. Selvityksen laati Pasi Lappalainen / Nosto Consulting Oy. KM3D-hankkeen päätavoite, kansallinen kaupunkimalliohje, julkaistiin Paikkatietomarkkinoilla marraskuussa. Markkinoilla järjestettiin julkaisun yhteydessä kaupunkimalliklinikka, jossa keskustelua kaupunkien kaupunkimallinnuksen käytännöistä käytiin Kaupunkiryhmän jäsenorganisaatioiden toimesta.

7 6(6) 5. Koulutus- toimialaryhmän toimintakertomus vuodesta 2016 Tavoitteenamme on tietomallinnuskoulutuksen vieminen Suomen rakennusalan oppilaitoksiin kaikille eri tasoille, sekä monipuolisten oppimisympäristöjen ja oppimateriaalien tuottaminen alan tarpeisiin. Lisäksi henkilökohtaisen BIM-osaamisen määrittely, todentaminen ja sertifioiminen ovat koulutuksen toimialaryhmän pyrkimyksiä. Alkuvuodesta perustettiin koulutusryhmän oheen laajennetulla kokoonpanolla oma työryhmä valmistelemaan vaadittavien BIM-osaamisten toimialakohtaisia sisältöjä Kira-digi -kokeilun kehityshankkeeksi. Ryhmän pohdintojen tulosten perusteella sisältöjä ja määrityksiä tarkennettiin koulutusryhmässä ja harkittiin osaamisen todentamisen ja sertifioinnin keinoja. Kira-digi -hankkeen yhteydessä asian tärkeys tunnistettiin ministeriössä ja alalla. Kehityshankkeiden käytännön toteutuksen valmistelu on käynnissä yhdessä ympäristöministeriön edustajien kanssa ja tarkoitus on saada hankkeita liikkeelle vielä tänä vuonna. Muissa yhteyksissä olemme toimineet mm.: osallistumalla muiden toimialaryhmien kokouksiin osallistumalla Estonia Digital Clusterin Suomen vierailuun osallistumalla buildingsmart Nordic Chapterin Suomen vierailuun eri tahoilla ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on jäsenistöllä käynnissä yrityslähtöisiä tutkimus- ja kehityshankkeita, joiden tuloksia jaetaan bsf sivustolla eri oppilaitoksissa julkaistaan vuosittain useita kymmeniä tietomalliaiheisiin liittyviä opinnäytetöitä, jotka tehdään yleensä yrityksille, näistä pyritään viestimään bsf sivustolla ensimmäinen suomenkielinen tietomallinnuksen oppikirja julkaistiin lokakuussa eri oppilaitosten välille on syntynyt BIM-koulutusyhteistyötä esimerkiksi Ylempään AMKtutkintoon jatkuva BIM-täydennyskoulutus yritysten henkilöstölle on oppilaitoksissa käynnissä