HENKILÖKOHTAISIA AVUSTAJIA KOSKEVA VALTAKUNNALLINEN TYÖEHTOSOPIMUS

Transkriptio

1 HENKILÖKOHTAISIA AVUSTAJIA KOSKEVA VALTAKUNNALLINEN TYÖEHTOSOPIMUS Tällä työehtspimuksella määrätään henkilökhtaisten avustajien työsuhteissa nudatettavat vähimmäisehdt. 1 Sveltamisala Tätä työehtspimusta nudatetaan Heta - Henkilökhtaisten Avustajien Työnantajien Liitt ry:n jäsenenä levien vammaisten henkilöiden henkilökhtaisiin avustajiin, jiden palkkaamisesta aiheutuviin kustannuksiin vammainen henkilö saa vammaispalvelulain (laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitimista, /380) perusteella krvausta ja työspimus n tehty avustajan ja vammaisen henkilön tai tämän edustajan välillä. Työehtspimusta vidaan sveltaa sellaiseen lunnlliseen henkilöön, jka timii vammaisen henkilön henkilökhtaisen avustajan työnantajana a. tilanteessa, jssa tälle vammaiselle henkilölle n myönnetty henkilökhtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuviin kustannuksiin krvaus muun lain perusteella tai b. tilanteessa, jssa vammainen henkilö itse tai työnantaja vastaa työntekijöidensä palkkauksesta aiheutuvista kustannuksista. Tätä työehtspimusta ei svelleta palveluasumisyksiköiden tai vastaavien palveluasumista tuttavien rganisaatiiden palveluksessa leviin eikä myöskään kuntien palveluksessa leviin avustajiin. Tätä työehtspimusta ei svelleta myöskään niihin työsuhteisiin, jihin svelletaan Yksityisen ssiaalipalvelualan työehtspimusta, Avaintyönantajat AVAINTA ry työehtspimusta tai Kunnallista yleistä virka- ja työehtspimusta. 2 Työnjht, jakaminen ja järjestäytymisikeus Työnantajalla n ikeus jhtaa ja jakaa työtä sekä ttaa timeen ja siitä erttaa työntekijöitä. Järjestäytymisikeus n mlemmin pulin lukkaamatn. 3 Työsuhteen alkaminen Työspimus n vimassa tistaiseksi, ellei sitä le perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi, jllin n myös perustelut mainittava työspimuksessa. Sveltamishje: Työspimus vidaan tehdä määräaikaiseksi perustellusta syystä, esimerkiksi vakinaisen työntekijän tietyn vusi- tai sairauslman ajaksi tai kunnes vakinainen työntekijä palaa esimerkiksi äitiys-, vanhempain- tai hitvapaalta, eikä etukäteen tiedetä millin vakinainen työntekijä palaa takaisin työhönsä. alitteesta tehty määräaikainen työspimus ei edellytä perusteltua syytä ja vidaan tehdä päättyväksi svittuna ajankhtana. Tällöin työspimukseen n tehtävä maininta siitä, että työspimuksen määräaikaisuus jhtuu työntekijän alitteesta ja tiveesta.

2 Kunnan työnantajalle määräaikaisena antama vammaispalvelulain mukainen henkilökhtaisen avun yksilöpäätös ei le työsuhteen määräaikaisuuden peruste. Työspimus tehdään kirjallisena tai sähköisesti. pääasialliset tehtävät kirjataan työspimukseen. Sveltamishje: Työspimus vidaan tehdä myös sähköpstitse ilman sähköistä allekirjitusta. Tällöinkin siitä n käytävä ilmi työspimukselta edellytettävät tiedt ja se n ltava tulstettavissa siten, että hyväksyntä n tdettavissa viestin lähetystiedista. Työsuhteen alussa vidaan spia enintään neljän kuukauden keajasta, jnka kuluessa työspimus vidaan pulin ja tisin purkaa. Alle 8 kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa keaika saa lla enintään pulet työspimuksen keststa. Työnantajalla n ikeus pidentää keaikaa työspimuslain 1 luvun 4 :n 1 mmentin mukaisesti. Määräaikaisessa työsuhteessa keaika saa pidennyksineen lla krkeintaan pulet työspimuksen keststa, ei kuitenkaan enempää kuin neljä kuukautta. Sveltamishje: Keaikana työspimus vidaan purkaa, jllin työsuhde vidaan päättää työspimuksen irtisanmisaikaa nudattamatta. Sveltamishje: Henkilökhtainen avustaja n alittanut Työsuhteen alussa n svittu neljän (4) kuukauden keajasta. Keaika lasketaan siten, että tässä tapauksessa ke- ajan viimeinen päivä n Työsuhteen päättyminen ja lmautus Työsuhteen päättämiseen ja työntekijän lmauttamiseen nudatetaan työspimuslain määräyksiä, ellei tästä spimuksesta muuta jhdu. Js työnantaja tai työntekijä irtisan tistaiseksi vimassa levan työspimuksen, nudatetaan yhden kuukauden irtisanmisaikaa. Js irtisanttava työsuhde n kestänyt yli viisi vutta, nudatetaan kahden kuukauden irtisanmisaikaa. Määräaikainen työsuhde päättyy ilman irtisanmisaikaa svitun työkauden päättyessä, ellei työspimuksessa le svittu irtisanmismahdllisuudesta ennen määräajan päättymistä. Sveltamishje: Lmautus n tehtävä pääsääntöisesti määräajaksi. Vain pikkeuksellisissa tilanteissa lmautus vidaan tehdä tistaiseksi vimassa levaksi. Esimerkiksi: Työnantaja X n jutunut sairaalaan ja lääkärin tahlta n tdettu, että X:n ktiinpaluu n erittäin epätdennäköistä. Tällöin avustaja X vidaan lmauttaa tistaiseksi. Sveltamishje: Työnantajan kulema ei päätä työsuhdetta. Työnantajan kulinpesän n irtisanttava työsuhde. Irtisanmisaika n 2 viikka, jlta ajalta maksetaan irtisanmisajan palkka. 5 Työaika Henkilökhtaisen avustajan työsuhteissa nudatetaan työaikalakia, jllei tässä spimuksessa le muuta svittu. 1. Yleistyöaika

3 1.1 Säännöllisen työajan pituus Yleistyöajassa työntekijän säännöllinen työaika n enintään 8 tuntia vurkaudessa ja 40 tuntia viikssa tai ennen tämän työehtspimuksen vimaatula svittu lyhyempi työaika. Viikittainen säännöllinen työaika vidaan järjestää myös siten, että se n keskimäärin 40 tuntia viikssa enintään kahdeksan viikn tasittumisjaksssa. Tällöin työntekijän säännöllinen työaika n 2 viikssa enintään 80 tuntia 3 viikssa enintään 120 tuntia 4 viikssa enintään 160 tuntia 5 viikssa enintään 200 tuntia 6 viikssa enintään 240 tuntia 7 viikssa enintään 280 tuntia 8 viikssa enintään 320 tuntia Mikäli säännöllinen työaika n ennen tämän työehtspimuksen vimaantula svittu lyhyemmäksi kuin 40 tuntia viikssa, n tasittumisjaksn enimmäistuntimäärä tu aiemmin svittu säännöllinen työaika kerrttuna tasittumisjaksn viikkjen määrällä. Tasittumisjaksn sisällä ei minkään työviikn työaika saa ylittää 48 tuntia. Sveltamishje: Työviikk n kalenteriviikk, jka alkaa maanantaista ja päättyy sunnuntaihin, ellei työpaikkakhtaisesti le svittu muusta työviikn vaihtumisajankhdasta. 1.2 Säännöllisestä työajasta pikkeaminen työntekijän sustumuksella Tämän khdan mukaisista pikkeavista työaikajärjestelyistä vi spia vain työehtspimuksen allekirjittajajärjestöön (Heta) järjestäytynyt työnantaja. Työehtspimussapulet susittelevat, että työnantaja ja työntekijä tutustuvat Työterveyslaitksen julkaisuun Timivat ja terveet työajat ja allekirjittajajärjestöjen (JHL ja Heta) julkaisemassa Henkilökhtainen avustaja ppaassa leviin esimerkkeihin työvurluettelista ennen kuin spivat säännöllisestä työajasta pikkeamisesta Vurkautisen työajan pidentäminen enintään 16 tuntiin Työnantaja ja työntekijä vivat spia vurkautisen työajan pidentämisestä enintään 16 tuntiin edellyttäen, että Työaika tasittuu tasittumisjaksn (1-8 viikka) kuluessa 1-khdan mukaiseen säännölliseen työaikaan eikä työviikn työaika ylitä 48 tuntia. Työntekijällä n mahdllisuus työaikaan ajittuviin tavanmaisiin päivittäisiin ateriihin (aamiainen, lunas, päivällinen, iltapala) ja kahvitaukihin. Js pääasiassa päiväaikaan sijittuva yli 10 tunnin työvur ei muutin le sisältänyt ulkna liikkumista, järjestetään työntekijälle mahdllisuus vähintään pulen tunnin ulkiluun kuitenkin siten, että hän n tarvittaessa puhelimitse hälytettävissä lyhyellä ajalla avustamiseen. Tauk n tarkitettu virkistykseen eikä ikeuta pitemmälle pistumiseen. Yöaikana työntekijällä n mahdllisuus nukkua mutta n tarvittaessa käytettävissä välttämättömiin avustamistimiin. Js työvur n 12 tuntia tai enemmän, n työvurn edellä ja sen jälkeen ltava vähintään 12 tunnin vurkausilep ja neljän peräkkäisen 12 tunnin työvurn jälkeen vähintään 33 tunnin yhdenjaksinen vapaa (= vurkausilep 9 tuntia +

4 vapaapäivä 24 tuntia) Vurkautisen työajan pidentäminen yli 16 tuntiin ja vurkausilevn siirtäminen Sellaisessa työssä, jssa avuntarve n yli 16 tuntia vurkaudessa ja aktiivinen avustamisen tarve painttuu saan työvursta tai n aika-ajittaista työvurn aikana, vivat työnantaja ja työntekijä spia vurkautisen enimmäistyöajan pidentämisestä tuntiin edellyttäen, että Työaika tasittuu tasittumisjaksn (1-8 viikka) kuluessa 1-khdan mukaiseen säännölliseen työaikaan. Työvurn pituus vi lla krkeintaan 48 tuntia eikä työviikn työaika saa ylittää 48 tuntia. Työntekijällä n mahdllisuus työaikaan ajittuviin tavanmaisiin päivittäisiin ateriihin (aamiainen, lunas, päivällinen, iltapala) ja kahvitaukihin. Js pääasiassa päiväaikaan sijittuva yli 10 tunnin työvur ei muutin le sisältänyt ulkna liikkumista, järjestetään työntekijälle mahdllisuus vähintään pulen tunnin ulkiluun kuitenkin siten, että hän n tarvittaessa puhelimitse hälytettävissä lyhyellä ajalla avustamiseen. Tauk n tarkitettu virkistykseen eikä ikeuta pitemmälle pistumiseen. Yöaikana työntekijällä n mahdllisuus nukkua, mutta n tarvittaessa käytettävissä välttämättömiin avustamistimiin. 16 tuntia ylittävää vura vi välittömästi edeltää krkeintaan kaksi työvura ja vapaan ennen vurn alkua n ltava vähintään 12 tuntia. Vura n seurattava välittömästi vähintään 33 tunnin vapaa (= vurkausilep 9 tuntia + vapaapäivä 24 tuntia). Mikäli spimus n tarkitettu lemaan vimassa yli yhden tasittumisjaksn, n se tehtävä kirjallisesti ja siihen n merkittävä, kuinka mnta yli 16 tunnin työvura työntekijälle tulee kunkin työvurluetteln kuluessa ja miten työaika tasataan. Mikäli vurkautisen työajan pidentäminen kskee vain yhtä tasittumisjaksa, vidaan kirjallisena spimuksena pitää myös mlempien sapulten etukäteen hyväksymää ja allekirjittamaa työvurluettela. Tistaiseksi vimassa leva spimus vidaan mlemmin pulin irtisana yhden kuukauden irtisanmisajalla. Js irtisanmishetkellä meneillään leva tasittumisjaks päättyy yli kuukauden kuluttua, palataan 1 -khdan mukaisiin työajan järjestelyihin tasittumisjaksn päätyttyä Vurkautisesta työajasta ja lepajista pikkeaminen matkjen aikana Tiselle paikkakunnalle tai ulkmaille suuntautuvan matkan ajaksi vivat työnantaja ja työntekijä spia vurkautisesta työajasta ja lepajista tämän työehtspimuksen määräyksistä piketen enintään 30 vurkauden pituiseksi ajaksi tai js avustajan työaika n 24 tuntia vurkaudessa ja avustamisesta matkalla vastaa kknaisuudessaan yksi avustaja, enintään 16 vurkauden pituiseksi ajaksi. Mikäli matkalla mukana levan/levien tai muiden työntekijöiden työaikja ei pystytä tasaamaan nrmaalin käytössä levan tasittumisjaksn kuluessa, vidaan tilapäisesti ttaa käyttöön pidempi, enintään 16 viikn mittainen tasittumisjaks. Työnantajan tulee ennen matkan alkua laatia työvurluettel työajan tasaamiseksi tarvittavalle tasittumisjakslle (pituus enintään 16 viikka). Js työajan tasaamiseen tarvitaan 9 viikn tai tätä pidempi tasittumisjaks, n työvurluettel laadittava vähintään 8 viiklle ja lpun tasittumisjaksn salta tasittumissuunnitelma, jsta ilmenee vähintään kunkin työntekijän viikktyöaika. Tasaussuunnitelma n täydennettävä päivittäisillä työajilla viimeistään viikka ennen sen alkamista.

5 Sveltamishje: Mikäli muita työntekijöitä ei lmauteta matkan ajaksi, edellyttää työaikajärjestelyt yleensä spimista myös heidän kanssaan. Jtta kenenkään viikktyöaika matkan ulkpulisella tasausjaksn ajalla ei mudstuisi työntekijän jaksamisen kannalta haitallisen pitkäksi, vidaan työajan tasaamiseksi spia tettavaksi käyttöön nrmaalia pidempi tasittumisjaks. Matka-aika tai sa siitä vidaan myös spia annettavaksi muille kuin matkalla mukana levalle/leville työntekijöille vusilmana, mikäli se vusilmalain mukaan n mahdllista. Matka saattaa ajittua työvurluetteln alkuun, lppuun tai mihin tahansa aikaan. Työajan tasaamiseen vidaan käyttää kk matkan ulkpulelle jäävää työvurluetteln/tasausjaksn aikaa. Näin llen, mikäli matka sattuu esimerkiksi listan puliväliin, vidaan tasausta suunnitella listalle j ennen matkan alkua. Ennen spimista n työntekijälle selvitettävä matkustamisen ja matkakhteen lsuhteet. Spimus n tehtävä kirjallisesti ja siitä n käytävä ilmi päivittäisen työajan pituus, mahdlliset matkan aikaiset vapaapäivät sekä miten työaika tasittumisjakslla tasataan. Kirjallisena spimuksena vidaan pitää myös sapulten etukäteen hyväksymää ja allekirjittamaa, kk tasittumisjaksn kattavaa työvurluettela. Edellytyksenä spimiselle n, että aktiivinen avustamisen tarve painttuu saan työvursta tai n aika-ajittaista työvurn aikana ja että Työntekijällä n mahdllisuus tavanmaisiin päivittäisiin ateriihin (aamiainen, lunas, päivällinen, iltapala) ja kahvitaukihin. Js pääasiassa päiväaikaan sijittuva tunnin työvur ei muutin le sisältänyt ulkna liikkumista, järjestetään työntekijälle mahdllisuus vähintään pulen tunnin ulkiluun kuitenkin siten, että hän n tarvittaessa puhelimitse hälytettävissä lyhyellä ajalla avustamiseen. Tauk n tarkitettu virkistykseen eikä ikeuta pitemmälle pistumiseen. Js vurkautinen työaika n yli 16 tuntia, järjestetään työntekijälle vähintään yksi pulen tunnin ja yksi tunnin mittainen lep- ja ulkilutauk 7.00 ja välisenä aikana. Työntekijällä n mahdllisuus nukkua yöaikaan yhdenjaksisesti vähintään 7 tuntia mahdllisia lyhyitä avustamishetkiä lukuun ttamatta. Js matka kestää yli yhden täyden vurkauden n sitä edeltävän vapaan ltava vähintään 12 tuntia ja sen jälkeisen vapaan vähintään 33 tuntia (=vurkausilep 9 tuntia + vapaapäivä 24 tuntia). Mikäli mahdllista, tulee viikklepsäännöksiä nudattaa myös matkan aikana. Js tämä ei le mahdllista, tulee kunakin viikkna vähintään yhtenä vurkautena rajittaa työntekijän työtehtävät välttämättömiin avustamistehtäviin. Js matka kestää yli 16 vurkautta, tulee jkaiseen 14 matkapäivään sisältyä vähintään yksi viikkleppäivä. Matkan aikana saamatta jääneet viikkvapaapäivät annetaan välittömästi matkan päätyttyä. Js työajan tasaamisesta muilta sin ei päästä yksimielisyyteen, annetaan tasausvapaat välittömästi matkan jälkeen saamatta jääneiden viikkvapaapäivien kanssa. Ylityöt määräytyvät työehtspimuksen mukaisesti laaditun työvurluetteln ja tteutuneiden työtuntien perusteella. 2. Jakstyöaika 2.1 Säännöllisen työajan pituus jakstyössä Tämän työehtspimuksen njalla työnantajan n mahdllista teettää jakstyötä. Jakstyössä työntekijän säännöllinen työaika n klmen viikn pituisena ajanjaksna enintään 120 tuntia tai

6 kahden viikn pituisena ajanjaksna enintään 80 tuntia. Työvurn pituus n enintään 10 tuntia vurkaudessa, yövurssa 12 tuntia vurkaudessa. Työnantaja ja työntekijä vivat myös spia enintään 15 tunnin työvursta jakstyössä. Sveltamishje: Yövurlla tarkitetaan vura, jsta vähintään klme tuntia ajittuu kl ja kl väliselle ajalle. 2.2 Säännöllisestä työajasta pikkeaminen työntekijän sustumuksella Tämän khdan mukaisista pikkeavista työaikajärjestelyistä vi spia vain työehtspimuksen allekirjittajajärjestöön (Heta) järjestäytynyt työnantaja. Työehtspimussapulet susittelevat, että työnantaja ja työntekijä tutustuvat Työterveyslaitksen julkaisuun Timivat ja terveet työajat ja allekirjittajajärjestöjen (JHL ja Heta) julkaisemassa Henkilökhtainen avustaja ppaassa leviin esimerkkeihin työvurluettelista ennen kuin spivat säännöllisestä työajasta pikkeamisesta Vurkautisen työajan pidentäminen enintään 16 tuntiin Työnantaja ja työntekijä vivat spia vurkautisen työajan pidentämisestä enintään 16 tuntiin edellyttäen, että Työaika tasittuu 2.1 -khdan mukaiseen säännölliseen työaikaan eikä työviikn työaika ylitä 48 tuntia. Työntekijällä n mahdllisuus työaikaan ajittuviin tavanmaisiin päivittäisiin ateriihin (aamiainen, lunas, päivällinen, iltapala) ja kahvitaukihin. Js pääasiassa päiväaikaan sijittuva yli 10 tunnin työvur ei muutin le sisältänyt ulkna liikkumista, järjestetään työntekijälle mahdllisuus vähintään pulen tunnin ulkiluun kuitenkin siten, että hän n tarvittaessa puhelimitse hälytettävissä lyhyellä ajalla avustamiseen. Tauk n tarkitettu virkistykseen eikä ikeuta pitemmälle pistumiseen. Yöaikana työntekijällä n mahdllisuus nukkua mutta n tarvittaessa käytettävissä välttämättömiin avustamistimiin. Js työvur n 12 tuntia tai enemmän, n työvurn edellä ja sen jälkeen ltava vähintään 12 tunnin vurkausilep ja neljän peräkkäisen 12 tunnin työvurn jälkeen vähintään 33 tunnin yhdenjaksinen vapaa (= vurkausilep 9 tuntia + vapaapäivä 24 tuntia). Sveltamishje: Kun käytössä n jakstyö ja työnantaja ja työntekijä spivat yli 15 tunnin työvursta, sillä viiklla, jlle n svittu yli 15 tunnin työvur, ei työviikn pituus saa lla yli 48 tuntia Vurkautisen työajan pidentäminen yli 16 tuntiin ja vurkausilevn siirtäminen Sellaisessa työssä, jssa avuntarve n yli 16 tuntia vurkaudessa ja aktiivinen avustamisen tarve painttuu saan työvursta tai n aika-ajittaista työvurn aikana, vivat työnantaja ja työntekijä spia vurkautisen enimmäistyöajan pidentämisestä tuntiin edellyttäen, että Työaika tasittuu 2.1 -khdan mukaiseen säännölliseen työaikaan. Työvurn pituus vi lla krkeintaan 48 tuntia eikä työviikn työaika saa ylittää 48 tuntia. Työntekijällä n mahdllisuus työaikaan ajittuviin tavanmaisiin päivittäisiin ateriihin (aamiainen, lunas, päivällinen, iltapala) ja kahvitaukihin. Js pääasiassa päiväaikaan sijittuva yli 10 tunnin työvur ei muutin le sisältänyt ulkna liikkumista, järjestetään työntekijälle mahdllisuus vähintään

7 pulen tunnin ulkiluun kuitenkin siten, että hän n tarvittaessa puhelimitse hälytettävissä lyhyellä ajalla avustamiseen. Tauk n tarkitettu virkistykseen eikä ikeuta pitemmälle pistumiseen. Yöaikana työntekijällä n mahdllisuus nukkua, mutta n tarvittaessa käytettävissä välttämättömiin avustamistimiin. 16 tuntia ylittävää vura vi välittömästi edeltää krkeintaan kaksi työvura ja vapaan ennen vurn alkua n ltava vähintään 12 tuntia. Vura n seurattava välittömästi vähintään 33 tunnin vapaa (= vurkausilep 9 tuntia + vapaapäivä 24 tuntia). Mikäli spimus n tarkitettu lemaan vimassa yli yhden jakstyön jaksn, n se tehtävä kirjallisesti ja siihen n merkittävä, kuinka mnta yli 16 tunnin työvura työntekijälle tulee kunkin työvurluetteln kuluessa ja miten työaika tasataan. Mikäli vurkautisen työajan pidentäminen kskee vain yhtä jakstyön jaksa, vidaan kirjallisena spimuksena pitää myös mlempien sapulten etukäteen hyväksymää ja allekirjittamaa työvurluettela. Tistaiseksi vimassa leva spimus vidaan mlemmin pulin irtisana yhden kuukauden irtisanmisajalla. Sveltamishje: Kun käytössä n jakstyö ja työnantaja ja työntekijä spivat yli 16 tunnin työvursta, sillä viiklla, jlle n svittu yli 16 tunnin työvur, ei työviikn pituus saa lla yli 48 tuntia Vurkautisesta työajasta ja lepajista pikkeaminen matkjen aikana Tiselle paikkakunnalle tai ulkmaille suuntautuvan matkan ajaksi vivat työnantaja ja työntekijä spia vurkautisesta työajasta ja lepajista tämän työehtspimuksen määräyksistä piketen enintään 30 vurkauden pituiseksi ajaksi tai js avustajan työaika n 24 tuntia vurkaudessa ja avustamisesta matkalla vastaa kknaisuudessaan yksi avustaja, enintään 16 vurkauden pituiseksi ajaksi. Sveltamishje: Jaksn enimmäistyöaikaa ei matkan aikana tarvitse nudattaa, kunhan työaika tasittuu tässä khdassa tarkitetun mukaisesti. Ennen spimista n työntekijälle selvitettävä matkustamisen ja matkakhteen lsuhteet. Spimus n tehtävä kirjallisesti ja siitä n käytävä ilmi päivittäisen työajan pituus, mahdlliset matkan aikaiset vapaapäivät sekä miten työaika tasataan. Kirjallisena spimuksena vidaan pitää myös sapulten etukäteen hyväksymää ja allekirjittamaa, kk tasittumiseen tarvittavien jaksjen kattavaa työvurluettela. Edellytyksenä spimiselle n, että aktiivinen avustamisen tarve painttuu saan työvursta tai n aika-ajittaista työvurn aikana ja että Työntekijällä n mahdllisuus tavanmaisiin päivittäisiin ateriihin (aamiainen, lunas, päivällinen, iltapala) ja kahvitaukihin. Js pääasiassa päiväaikaan sijittuva tunnin työvur ei muutin le sisältänyt ulkna liikkumista, järjestetään työntekijälle mahdllisuus vähintään pulen tunnin ulkiluun kuitenkin siten, että hän n tarvittaessa puhelimitse hälytettävissä lyhyellä ajalla avustamiseen. Tauk n tarkitettu virkistykseen eikä ikeuta pitemmälle pistumiseen. Js vurkautinen työaika n yli 16 tuntia, järjestetään työntekijälle vähintään yksi pulen tunnin ja yksi tunnin mittainen lep- ja ulkilutauk 7.00 ja välisenä aikana.

8 Työntekijällä n mahdllisuus nukkua yöaikaan yhdenjaksisesti vähintään 7 tuntia mahdllisia lyhyitä avustamishetkiä lukuun ttamatta. Js matka kestää yli yhden täyden vurkauden n sitä edeltävän vapaan ltava vähintään 12 tuntia ja sen jälkeisen vapaan vähintään 33 tuntia (=vurkausilep 9 tuntia + vapaapäivä 24 tuntia). Mikäli mahdllista, tulee viikklepsäännöksiä nudattaa myös matkan aikana. Js tämä ei le mahdllista, tulee kunakin viikkna vähintään yhtenä vurkautena rajittaa työntekijän työtehtävät välttämättömiin avustamistehtäviin. Js matka kestää yli 16 vurkautta, tulee jkaiseen 14 matkapäivään sisältyä vähintään yksi viikkleppäivä. Matkan aikana saamatta jääneet viikkvapaapäivät annetaan välittömästi matkan päätyttyä. Js työajan tasaamisesta muilta sin ei päästä yksimielisyyteen, annetaan tasausvapaat välittömästi matkan jälkeen saamatta jääneiden viikkvapaapäivien kanssa. Mikäli matkalla mukana levien työntekijöiden työaikja ei pystytä tasaamaan nrmaalin käytössä levan jaksn kuluessa, vidaan työaika tasittaa useamman jaksn aikana. Js käytössä vat 2 viikn pituiset jakst, tulee työajan tasittua keskimäärin 80 tuntiin jaksssa enintään 8 jaksn aikana. Js käytössä vat 3 viikn pituiset jakst, tulee työajan tasittua keskimäärin 120 tuntiin jaksssa enintään 5 jaksn aikana. Työnantajan tulee ennen matkan alkua laatia työvurluettel työajan tasaamiseksi tarvittaville jaksille. Js käytössä vat 2 viikn pituiset jakst ja työajan tasaamiseen tarvitaan 5 jaksa tai enemmän, n työvurluettel laadittava vähintään 4 jakslle. Js käytössä vat 3 viikn pituiset jakst ja työajan tasaamiseen tarvitaan 4 jaksa tai enemmän, n työvurluettel laadittava vähintään 3 jakslle. Kummassakin tapauksessa ylittäville jaksille n tällöin laadittava tasaussuunnitelma, jsta ilmenee vähintään kunkin työntekijän jaksn työaika. Tasaussuunnitelma n täydennettävä päivittäisillä työajilla viimeistään viikka ennen viidennen jaksn alkua, js käytössä n 2 viikn pituiset jakst tai viikka ennen neljännen jaksn alkua, js käytössä vat 3 viikn pituiset jakst. a) Ennalta tiedetty matka eli matkan alku suu jakslle, jka ei le alkanut Js jaks, jlle matkan alku suu, ei le vielä alkanut, työajan tasittumista kskeva ajanjaks alkaa aina jaksn ensimmäisestä päivästä, ja viimeistään sen jakstyön jaksn alusta, jlle matkan alku sijittuu. Sellaisella jakslla, jlle matka suu vain sittain, vi jaksn enimmäistyöaika ylittyä vain sillin, kun ylitys kknaisuudessaan jhtuu matkalla tehdystä työstä. Sveltamishje: Työajan tasaamiseen vidaan käyttää kk matkan ulkpulelle jäävää työvurluetteln aikaa. Matkan sisältävään työvurluetteln vidaan siis suunnitella työajan tasaamista j ennen matkan alkua. Esimerkki: Työnantaja n ilmittanut työntekijän työvurt klmelle täydelle jakslle (3 x 3 vk). Työnantaja saa tietnsa työmatkan ensimmäisen ilmitetun jaksn viimeisellä viiklla. Matka sijittuu viimeisen ilmitetun jaksn ensimmäiselle viiklle. Näin llen matkan alku suu jakstyön jakslle, jka ei vielä le alkanut. Työnantaja tarvitsee matkan aikana apua 24 tuntia vurkaudessa. Matkan sisältävä ajanjaks vi alkaa jk ilmitetun tisen tai klmannen jakstyön jaksn alusta. Meneillään leva jaks tehdään aiemmin ilmitetun työvurluetteln mukaisesti. Työnantaja spii työntekijän kanssa työvurluetteln muuttamisesta. Matkan ajan työjärjestelyt vat seuraavat:

9 Jaks 1 Viikk J 2 V J 3 V J 4 V Ilmitettu 60 h 10 h 50 h 60 h 10 h 50 h 60 h 10 h 50 h Jaks 1 Viikk J 2 V J 3 V 1 (matka) 2 3 J 4 V Tteutunut 60 h 10 h 50 h 60 h 10 h 50 h 168 (24x7) h 0 h 0 h 20 h 20 h 32 h b) Mikäli matkan alku suu jakslle, jka n alkanut Työnantajan n svittava työntekijän kanssa sekä matkan ajan työaikajärjestelyistä että työvurluetteln muuttamisesta. Js matka ajittuu kknaan tai sin meneillään levalle jakstyön jakslle, kyseisen jaksn siihen asti tehdyt työtunnit lasketaan kknaisuudessaan mukaan tuntimäärään, jka tulee tasata. Muulla kuin edellä mainitulla jakslla, jlle matka suu vain sittain, vi jaksn enimmäistyöaika ylittyä vain sillin, kun ylitys kknaisuudessaan jhtuu matkalla tehdystä työstä. Esimerkki: Työnantaja n suunnitellut jakstyötä klmen viikn jakslle seuraavasti: Vk 1 60 h (ma-la 10 h/vrk) Vk 2 40 h (ti-pe 10 h/vrk) Vk 3 20 h (ti-pe 5 h/vrk) Työnantaja saa tietnsa jaksn 1 viiklle 3 (ma-su) sijittuvan työmatkan viikn 2 maanantaina. Työnantaja tarvitsee matkan aikana henkilökhtaista apua 24 h / vrk. Työnantaja n j antanut työvurluetteln jakslle 2. työajan n tasituttava keskimäärin enintään 120 tuntiin jaksssa. Jaksn 1 viiklla 1 ja 2 tehty työ n laskettava mukaan tähän tasitettavaan tuntimäärään. Työajan tasaamiseen tarvitaan vähintään 3 jaksa. J 1 V J 2, V J 3 V Ilmitettu 60 h 40 h 20 h 60 h 40 h 20 h J J J V 1 Tehty työ humiidaan matkan työaikaa tasattaessa Tehty työ humiidaan matkan työaikaa tasattaessa Matka V 1 V 1 Tteutunut 60 h 40 h 168 h 0 h 0 h 20 h 22 h 25 h 25 h Ylityöt määräytyvät työehtspimuksen mukaisesti laaditun työvurluetteln ja tteutuneiden työtuntien perusteella.

10 3. Työaika pissaljen ja vusilmien yhteydessä 3.1 Ennen työvurluetteln laatimista tiedssa levat työpäiviksi sattuvat pissalt Ennen työvurluetteln laatimista tiedssa levat työpäiviksi sattuvat pissalpäivät lyhentävät viikn, tasittumisjaksn tai jakstyön jaksn työaikaa täydessä työajassa 8 tunnilla ja sa-aikatyössä keskimääräisen päivittäisen työajan verran. Viikn, tasittumisjaksn tai jakstyön jaksn lisä- ja ylityökynnys alenee vastaavalla tuntimäärällä. Js työaika n määritelty työspimuksessa kuukautta khden, ennen työvurluetteln laatimista tiedssa leva työpäiväksi sattuva pissalpäivä lyhentää kuukausittaista työaikaa siten, että työspimuksen mukainen kuukauden työaika jaetaan luvulla 21,75. Sveltamishje: Luku 21,75 saadaan kertmalla työviikn työpäivien lukumäärä (5) luvulla 4,35 (kuukauden keskimääräinen viikkmäärä kalenterivuden aikana). 3.2 Työvurluetteln vahvistamisen jälkeen tietn tulevat pissalt Työvurluetteln vahvistamisen jälkeen tietn tulevat pissalt alentavat lisä- ja ylityökynnystä työvurluetteln merkittyjen pissalaikjen työtuntien mukaisesti. 6 Työvurluettel Työvurluettel laaditaan yleistyöajassa vähintään täydelle viiklle tai pidempää tasittumisjaksa käytettäessä kk tasittumisjakslle (1-8 viikka) ja jakstyössä kk jaksn ajalle (2 tai 3 viikka). Työvurluettel n saatettava työntekijän / työntekijöiden tietn hyvissä ajin ja vähintään viikka ennen kunkin luetteln alkua. Tasittumisjaks tai jakstyössä käytettävä jaks sekä työvurluettel alkavat aina maanantaista ellei työviikn alkamisajankhdasta tisin svita kirjallisesti. Työvurluettelsta n käytävä ilmi työntekijän työ- ja vapaapäivät, säännöllisen päivittäisen työajan alkamisen ja päättymisen ajankhdat sekä rukatauk, mikäli työntekijä vi sen aikana vapaasti pistua työpaikaltaan. Käytettäessä 4,6 tai 8 viikn tasittumisjaksa, vivat työnantaja ja työntekijä spia siitä, että työvurt merkitään kellnaikineen ainastaan tasittumisjaksn ensimmäisen pulikkaan salta (2,3 tai 4 viikka) ja tisen pulikkaan salta riittää merkittäväksi työpäivät. Tällöin työvurluettel n täydennettävä tisen pulikkaan päivittäisillä työajilla siten, että ne vat työntekijän nähtävillä viikka ennen tasittumisjaksn tisen pulikkaan alkua. Sveltamishje: Tämä menettelytapa n tarkitettu mahdllistamaan työaikasuunnittelun kannalta riittävän pitkien tasausjaksjen käytön sillinkin, kun työnantaja man työnsä, piskelunsa, yhteiskunnallisen sallistumisensa tai niihin verrattavissa levan syyn vuksi ei vi tietää tarkkaa päivittäistä avustamisaikaa ja/tai sen ajittumista kk tasittumisjaksn ajalle. Työvurluettela vidaan muuttaa vain svittaessa tai työn teettämisedellytyksissä tapahtuvan ennalta arvaamattman muutksen takia. Myös viimeksi mainitussa tilanteessa muutksesta n pyrittävä spimaan ja siitä tulee ilmittaa työntekijälle mahdllisimman varhain. Työvurluettela laadittaessa n humiitava seuraavat asiat:

11 1. Vurkauden säännöllinen työaika järjestetään rukatauka lukuun ttamatta yhdenjaksiseksi, ellei le perusteltua syytä muuhun menettelyyn. 2. Epätarkituksenmukaisen lyhyitä työvurja tulee välttää. Alle neljän tunnin työvurja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai työstä jhtuva perusteltu syy tätä edellytä tai vammaispalvelulain mukaisesta avustajapäätöksestä seuraa, että työvur jää tätä lyhemmäksi. 3. Työvura ei saa merkitä alkavaksi tai päättyväksi kell välisenä aikana ilman perustelua syytä (esim. ulkmaanmatkjen lentajankhdat). 7 Lepajat Rukatauk Js työvurn pituus ylittää 6 tuntia, varataan työntekijälle mahdllisuus rukailuun työaikana. Työnantaja ja työntekijä vivat myös spia vähintään pulen tunnin rukatausta, jnka aikana työntekijä saa vapaasti pistua työpaikalta. Mikäli työntekijä saa pistua työpaikalta rukataun aikana, ei rukatauka lueta työaikaan. Js työaika ylittää vurkaudessa 10 tuntia, työntekijällä n ikeus pitää puli tuntia kestävä lep- aika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen. Kahvitauk Sveltamishje: mukanaan tuman ruuan ja juman säilyttämistä ja lämmittämistä varten tulee tarvittaessa lla asianmukaiset laitteet. (VNa työpaikkjen turvallisuus ja terveysvaatimuksista) Työntekijälle järjestetään työvurn aikana mahdllisuus yhteen työaikana pidettävään 10 minuutin kahvitaukn kutakin täyttä neljää tuntia khden. Vurkausilep Sveltamishje: Js avuntarpeen lunne n sellainen, että työntekijän jatkuvalunteinen läsnäl n vammaiselle henkilölle välttämätöntä, n työtehtävät kahvitaun aikana kuitenkin rajattava välttämättömimpiin. Työntekijälle annetaan jkaisen työvurn alkamisesta seuraavan 24 tunnin aikana vähintään yhdeksän tunnin pituinen keskeytymätön lepaika , 1.2.2, ja khtien mukaisissa työaikajärjestelyissä lepaika n vähintään kahdeksan tuntia ja khtien mukaisten työaikajärjestelyjen aikana vidaan vurkausilep siirtää annettavaksi muuna päivänä tasittumisjaksn tai jakstyössä työajan tasaamiseen tarvittavien jaksjen kuluessa. Viikittainen vapaa-aika Työntekijälle annetaan vähintään 35 tunnin keskeytymätön viikklep kunakin kalenteriviikkna. Työviikk järjestetään keskimäärin enintään viisipäiväiseksi. Viikn tinen vapaapäivä eli viikkvapaa sijitetaan viikkleppäivän yhteyteen, elleivät työjärjestelyt muuta edellytä. Sveltamishje: Viikklevn pituus n 35 h ja viikkvapaan yksi kknainen vurkausi ( ). Viikkvapaan siirtäminen Sillin kun käytössä vat viikka pitemmät tasittumisjakst tai jakstyö, vidaan

12 viikkvapaa antaa muuna viikkna saman tasittumisjaksn tai jakstyön jaksn sisällä kuitenkin siten, että työntekijälle annetaan yhteensä vähintään kaksi vapaapäivää (jk viikklep tai viikkvapaa) jka tinen viikka. Viikklevn siirtäminen Viikklep vidaan yksittäiseltä kalenteriviiklta siirtää. Viikklep n tällöin annettava sitä kalenteriviikka edeltävällä tai seuraavalla kalenteriviiklla, jlta se n siirretty. Js käytössä vat tasittumisjakst tai jakstyö, n viikklep lisäksi annettava saman tasittumisjaksn tai jakstyön jaksn sisällä. Js viikklepa siirretään työntekijällä vi lla enintään 8 työpäivää peräkkäin. Esimerkki 1: työaika n järjestetty jakstyönä (120 h / 3 viikka). Käytössä vat klmen viikn jakst. Työntekijällä n täysi työaika. Työnantaja n suunnitellut työviikt seuraaville kahdelle jakslle seuraavasti: Jaks 1* Viikk 1: VL1 VV1 VV2 VV3 Viikk 2: VL2 VL3 8 (VL2 + VL3 väh. 70 tuntia) Viikk 3: Jaks 2 Viikk 1: VV VL1 8 Viikk 2: Viikk 3: VL VL3 VV2 VV3 *VL = Viikklep; VV = Viikkvapaa Esimerkki 2: Työnantaja käyttää viiden viikn tasittumisjaksja. työaika n 150 h viiden viikn jaksssa. Työnantaja n suunnitellut työvurt seuraaville kahdelle tasittumisjakslle seuraavasti: Tasittumisjaks 1* Viikk 1: VL1 VV1 VV2 VV3 Viikk 2: VL VL3 VV4 Viikk 3: Viikk 4: 5 VL VL5 VV5 Viikk 5: Tasittumisjaks 2 Viikk 1: 8 6 VL VV1 Viikk 2: Viikk 3: 6 VL VL3 VV2 Viikk 4: Viikk 5: VL4 6 6 VL5 VV3 VV4 VV5 *VL = Viikklep; VV = Viikkvapaa Svittaessa pikkeavista työaikajärjestelyistä matkan ajaksi vidaan tästä säännöksestä piketa ja khtien mukaisesti. 8 Arkipyhät Pitkäperjantai, tinen pääsiäispäivä, juhannusaatt sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, juluaatt, julupäivä ja tapaninpäivä vat ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviä.

13 Js yllämainittuja päiviä ei le vitu antaa työntekijälle vapaaksi, maksetaan arkipyhäpäivänä tehdyiltä työtunneilta nrmaalin kuukausi- tai tuntipalkan lisäksi kaksinkertainen tuntipalkka, jka sisältää arkipyhäkrvauksen vapaapäivän menetyksestä sekä sunnuntaityökrvauksen. Palkalliseen arkipyhävapaaseen ja arkipyhäkrvaukseen n ikeutettu työntekijä, jnka työsuhde kestää vähintään kaksi viikka tai tarvittaessa töihin kutsuttavan työjaks, jka sisältää arkipyhän, kestää vähintään kaksi viikka. Vusilman, sairauslman tai muun svitun palkallisen vapaan sisään jäävä arkipyhä ei ikeuta ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään tai arkipyhäkrvaukseen. Sveltamishje: Työehtspimuksen mukainen arkipyhä ei kuitenkaan kuluta vusilmapäivää. Sveltamishje: Js työntekijä n sairauslmalla arkipyhän, jka lisi llut hänelle työvurluetteln mukaan työvur, maksetaan hänelle tältä päivältä nrmaali tuntipalkka. Työvurluetteln laadinnassa ja lisä- ja ylitöitä laskettaessa kukin vapaana annettu arkipyhä vastaa tuntimäärältään työntekijän keskimääräistä päivittäistä työaikaa (svittu viikktyöaika jaettuna 5:llä). Sveltamishje: Palkka vapaana annetulta arkipyhältä Kun palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa tehtyjen tuntien perusteella, maksetaan työntekijän arkipyhävapaalta hänen nrmaali tuntipalkkansa kuin hän lisi llut töissä keskimääräisen päivittäisen työaikansa verran (svittu viikktyöaika/5). Js työntekijälle ei le määritelty viikittaista, tasittumisjaksttaista tai jakstyössä jaksn työaikaa, lasketaan keskimääräinen päivätyöaika siten, että arkipyhävapaata lähinnä edeltävän täyden 12 viikn tsiasiallisesti tehdyt työtunnit jaetaan luvulla 60 (= 12 viikka x 5 työpäivää). Mikäli työsuhde ei le kestänyt täyttä 12 viikka, lasketaan keskimääräinen päivätyöaika jakamalla työsuhteeseen sisältyneiden täysien viikkjen työtunnit vastaavaan aikaan sisältyvillä, kalenterinmukaisilla työpäivillä (5 työpäivää/viikk). Kun palkka maksetaan säännöllisesti kuukausittain, työntekijälle maksetaan nrmaali kuukausittain maksettava palkka vähentämättömänä. Vapaan humiiminen tasittumisjaksn tai jakstyön jaksn työajassa Työvurluetteln laadinnassa ja lisä- ja ylityötä laskettaessa kukin vapaana annettu arkipyhä vastaa tuntimäärältään työntekijän keskimääräistä päivittäistä työaikaa (svittu viikktyöaika jaettuna 5:llä). Arkipyhä alentaa siten kyseisellä viiklla, tasittumisjakslla tai jakstyön jakslla tehtävää tdellista työaikaa. Arkipyhänä tehdyn työn vaikutus lisä- ja ylityökynnykseen Kska arkipyhäkrvaus sisältää nrmaalin tuntipalkan ja sunnuntaityökrvauksen lisäksi krvauksen menetetystä arkipyhävapaasta, ei arkipyhä alenna lisä- ja ylityökynnystä. Lisäja ylityötä syntyy, js tasittumisjaksn tai jakstyössä jaksn työaika arkipyhänä tehtyine tunteineen ylittää 9 :ssä määritellyt työajat. Esimerkkejä Avustaja A n vakinaisessa työsuhteessa ja hänen työaikansa n 40 tuntia viikssa. Itsenäisyyspäivä n tiistaina. A ei le töissä itsenäisyyspäivänä, vaan se n hänelle vapaapäivä. Itsenäisyyspäivältä maksettava palkka n 40/5 = 8 tunnin mukainen palkka. Kska vapaana annettava arkipyhä humiidaan työvurluetteln laadinnassa keskimääräisen työpäivän pituisena, vidaan A:lle merkitä kyseiselle viiklle (muille päiville) työtunteja yhteensä 40 8 = 32 tuntia.

14 Ylityötä syntyy, js työaika ylittää 32 tuntia, kska vapaana annettu arkipyhä humiidaan ylitöitä laskettaessa. Js A tekee 32 tunnin sijasta 35 tuntia, lasketaan ylityötunnit seuraavasti: 35 tuntia + arkipyhävapaan 8 tuntia = 43 tuntia. Ylityöraja n 40 tuntia, jten ylityötä syntyy 3 tuntia. A:n työvurluettela laadittaessa n humiitava myös se, että kyseiselle viiklle n arkipyhävapaan lisäksi sisällytettävä vähintään 35 tunnin viikkleppäivä. Avustaja B:n työaika n 40 tuntia viikssa. Vapun päivä n keskiviikk ja B n sillin töissä 8 tuntia. Vapun päivältä B:lle maksetaan 3 x 8 tunnin eli yhteensä 24 tunnin palkka (sisältää nrmaalin tuntipalkan, sunnuntaityökrvauksen ja arkipyhäkrvauksen). Avustaja B tekee vappuviiklla töitä yhteensä vapunpäivä mukaan lukien 40 tuntia. Ylitöitä ei synny, kska yli- työkynnys 40 tuntia ei ylity. (Arkipyhänä tehty työ n tullut krvattua palkkaan sisältyvällä arkipyhäkrvauksella). Avustaja C:llä n tistaiseksi vimassa leva työspimus ja hän timii avustajana tarvittaessa vaihtelevin tuntimäärin. Hän n töissä Itsenäisyyspäivän sisältävä työjaks kestää vähintään kaksi viikka, jten C n ikeutettu arkipyhävapaaseen tai arkipyhäkrvaukseen. Itsenäisyyspäivä n hänelle vapaapäivä. Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka kyseisen työjaksn keskimääräisen työpäivän pituuden mukaan. Avustaja D:llä n tistaiseksi vimassa leva työspimus ja hän timii avustajana tarvittaessa vaihtelevin tuntimäärin. Hän n töissä Kska arkipyhän sisältävä työjaks ei kestä täyttä kahta viikka, ei D:llä le ikeutta ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään eikä arkipyhäkrvaukseen. Maanantaina, jka n tapaninpäivä, D:lla ei le töitä, vaan hän n vapaalla. Tapaninpäivä n hänelle nrmaali viikkleppäivä tai viikn tinen vapaapäivä eikä siltä makseta palkkaa. Js D lisi töissä tapaninpäivänä, maksettaisiin siitä nrmaalin tuntipalkan lisäksi sunnuntaityökrvaus. Arkipyhäkrvausta ei makseta. 9 Lisätyö ja ylityö Lisätyön teettäminen edellyttää työntekijän sustumusta. Ylityötä saadaan teettää työntekijän sustumuksella ja lain sallimissa rajissa. Lisätyö Lisätyöksi luetaan työ, jta sa-aikainen työntekijä tekee svitun työajan lisäksi työehtspimuksen mukaiseen enimmäistyöaikaan asti. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka tehdyltä työtunnilta. 1. Ylityö yleistyöajassa Ylityötä n työnantajan alitteesta tehty työ, jka ylittää 5 :n 1 -khdan mukaiset työajat. Tasittumisjaksttaista ylityötä syntyy, kun yhden viikn tasittumisjakslla työaika ylittää 40 tuntia viikssa tai pidempää tasittumisjaksa käytettäessä työaika ylittää tasittumisjaksn säännöllisen työajan. vajaalla tasittumisjakslla työaika ylittää 5 4 khdan mukaisesti määräytyvän ylityökynnyksen. Sveltamishje: Tasittumisjakslla tarkitetaan khdan taulukn mukaisia tasittumisjaksja. Js käytössä n 1 viikn tasittumisjaks, n viikn enimmäistyöaika 40 tuntia ja tämän määrän ylittävä työ n ylityötä. Js käytössä n 2 viikn tasittumisjaks, n tasittumisjaksn enimmäistyöaika 80 tuntia, mutta yksittäisen viikn työaika enimmäistyöaika n tällöinkin 48 tuntia.

15 Päivittäistä ja viikittaista ylityötä syntyy, kun vurkautinen 8 tunnin enimmäistyöaika ylittyy tai js vurkautisesta työajasta n svittu khdan mukaisesti ja svittu työaika ylittyy. viikittainen 48 tunnin enimmäistyöaika ylittyy, ei kuitenkaan khdan mukaisen matkan aikana. Sveltamishje: Viikittaisen 48 tunnin raja n käytössä vain, kun työnantaja käyttää kahden tai useamman viikn tasittumisjaksja. Tällöinkin työajan n siis tasituttava 40 tuntiin viikssa tasittumisjaksn aikana, jtta ylityötä ei synny. Riippumatta siitä, nk ylityö syntynyt tasittumisjaksttaisen työajan ylityksestä tai päivittäisen tai viikittaisen enimmäistyöajan ylittymisestä, krvataan se tasittumisjaksittain tasittumisjaksn pituuden perusteella seuraavasti: tasittumisjaksn pituus 50 %:lla krtettu palkka 100 %:lla krtettu palkka 1 viikk 6 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta 2 viikka 12 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta 3 viikka 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta 4 viikka 24 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta 5 viikka 30 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta 6 viikka 36 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta 7 viikka 42 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta 8 viikka 48 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta Sveltamishje: khdan mukaan työaika vi lla enintään 8 tuntia vurkaudessa ja 40 tuntia viikssa. Työaika vidaan järjestää myös siten, että viikktyöaika 1 8 viikn tasittumisjakslla n keskimäärin 40 tuntia viikssa. Tällöinkin vurkautinen työaika vi lla enimmillään 8 tuntia. Js vurkautinen työaika ylittää 8 tuntia, n se ylityötä, vaikka tasittumisjaksn säännöllinen työaika ei ylittyisikään. Esimerkki 1 ylityön syntymisestä, kun käytössä n klmen viikn tasittumisjaks: laadittu lista: / v v / v / v v v / = 120 t tteutunut: / vv/ v / v v / = 130 t => ylityötä 10 tuntia , ja khtien mukaan järjestäytynyt työnantaja vi spia työntekijän kanssa vurkautisen työajan pidentämisestä. Tällöin vurkautinen ylityökynnys n svittu enimmäistuntimäärä. Esimerkki 1 ylityön syntymisestä, kun työnantaja ja työntekijä vat spineet vurkautisen enimmäistyöajan pidentämisestä 12 tuntiin ja käytössä n klmen viikn tasittumisjaks: laadittu lista: / v v / v v v / v v / = 120 t tteutunut: / v v / v vv/ v / = 128 t => ylityötä 8 tuntia Esimerkki 2, jssa syntyy yli 48 tuntia yhtenä tasittumisjaksn viikkna, mutta muutin jäädään tasittumisjaksn työaikaan. Esimerkki ylityön syntymisestä, kun käytössä n klmen viikn tasittumisjaks: laadittu lista: / v v (40 h) / v (48 h) / v v v (32 h) / = 120 h tteutunut: / v v (40 h) / v (50 h) / v v v (30 h) / = 120 h =>

16 jaksttaista ylityötä ei syntynyt, mutta 2. viiklta syntyy viikittaista ylityötä 2 tuntia. 2. Ylityö jakstyössä Jakstyössä ylityötä syntyy, kun jaksn työaika ylittää 5 :n 2.1 -khdan mukaisen jaksn enimmäistyöajan. Sveltamishje: Työehtspimuksen 5 :n 2.1 -khdan mukaisessa jakstyössä ei synny päivittäistä tai viikittaista ylityötä. Työnantajan n kuitenkin varmistettava, että vurkausilep, viikittainen vapaa-aika ja keskimäärin viisipäiväinen työviikk tteutuvat jakstyössä tämän työehtspimuksen mukaisesti. Esimerkki: Työnantaja n ilmittanut 3 viikn jaksn työajat siten, että ensimmäisellä viiklla työtä n 48 tuntia, tisella viiklla työtä n 50 tuntia ja klmannella viiklla 22 tuntia. Viiklla yksi n svittu 16 tunnin työvursta. Yllättäen viiklla yksi työnantaja nkin tarvinnut työntekijää 50 tuntia. Jaksittaista ylityötä syntyy 2 tuntia, ja se krvataan 8 2 -khdan taulukn mukaisesti. Jakstyössä ylityö krvataan jaksn pituuden perusteella seuraavasti: Jaksn pituus 50 %:lla krtettu palkka 100 %:lla krtettu palkka 2 viikka 12 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta 3 viikka 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta Esimerkki: Esimerkki ylityön syntymisestä, kun jaksn pituus n klme viikka: laadittu lista: / v v (58 h) / v (48 h) / v v v v (11 h) / =120 h tteutunut: / v v (60 h) / v (48 h) / v v v v (13 h) / =124 h => ylityötä 4 tuntia 10 Muut työaikakrvaukset Sunnuntaityö Sunnuntaityöstä, jlla tarkitetaan sunnuntaina, uudenvudenpäivänä, lppiaisena, pitkäperjantaina, pääsiäislauantaina, 2. pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helatrstaina, juhannusaattna, juhannuspäivänä, pyhäinpäivänä, itsenäisyyspäivänä, juluaattna, julupäivänä ja tapaninpäivänä tehtyä työtä, maksetaan sunnuntaityökrtuksena tehdyiltä tunneilta 100 %:lla krtettu perustuntipalkka. Sunnuntaityö alkaa sunnuntaina kl ja päättyy kl Lauantaityö Lauantaina tehdyiltä tunneilta maksetaan 20 %:lla krtettu perustuntipalkka. Lauantaityökrtusta ei makseta sillin, js samalta ajalta maksetaan sunnuntaityökrtus. Iltatyö Kell ja välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyökrvauksena 15 %:lla krtettu perustuntipalkka

17 Yötyö Yötyötä n työ, jta tehdään kell 23:n ja 6 välisenä aikana. Yötyötä saadaan teettää sillin, kun avustamisen tarvetta n myös yöaikaan. Yötyöstä maksetaan yötyökrvauksena 30 %:lla krtettu perustuntipalkka 11 Palkat 1. Palkan määräytyminen henkilökhtainen tuntipalkka ja kkemuslisä määräytyvät tämän työehtspimuksen liitteenä levan palkkaspimuksen mukaisesti. Työnantajalla n velvllisuus siirtyä 11 :n 2-khdan mukaiseen palkkaryhmittelyyn Palkkaryhmittely 2.1. Palkkaryhmä A Palkkaryhmä A:n määrittely Työntekijä kuuluu palkkaryhmään A, js hänen työtehtävänsä eivät le sellaisia, että ne ikeuttaisivat palkkaryhmän B mukaiseen tuntipalkkaan. Tällöin työntekijälle maksetaan vähintään palkkaryhmän A mukaista vähimmäistuntipalkkaa Palkan määräytyminen Palkan määräytyminen henkilökhtainen tuntipalkka ja kkemuslisä palkkaryhmässä A määräytyvät tämän työehtspimuksen liitteenä levan palkkaspimuksen mukaisesti. Palkan määräytyminen henkilökhtainen tuntipalkka ja kkemuslisä palkkaryhmässä A määräytyvät tämän khdan (Palkan määräytyminen ) sekä työehtspimuksen liitteenä levan palkkaspimuksen mukaisesti. Työehtspimukseen sidttu kuntakhtainen perustuntipalkka n alkaen seuraava - Pääkaupunkiseutu: Js kunnassa nudatettu tähän työehtspimukseen sidttu perustuntipalkka n alle 10,55 eura, krtetaan perustuntipalkka ,55 eurn. Muussa tapauksessa kunnassa nudatettu tähän työehtspimukseen sidttu perustuntipalkka säilyy ennallaan saakka. Pääkaupunkiseudulla tarkitetaan tässä työehtspimuksessa Helsinkiä, Espta, Vantaata sekä Kauniaista. Sveltamishje: Js työntekijän tavanmainen työntekpaikka n pääkaupunkiseudulla, maksetaan työntekijälle tuntipalkka vähintään pääkaupunkiseudun vähimmäistuntipalkan mukaan.

18 - Muu Sumi: Js kunnassa nudatettu tähän työehtspimukseen sidttu perustuntipalkka n alle 10,40 eura, krtetaan perustuntipalkka ,40 eurn. Muussa tapauksessa kunnassa nudatettu tähän työehtspimukseen sidttu perustuntipalkka säilyy ennallaan saakka. Työntekijöiden henkilökhtaisia tuntipalkkja krtetaan sekä pääkaupunkiseudulla että muualla Sumessa vähintään 8 sentillä Js työntekijän henkilökhtaisen tuntipalkan krtus kunnan perustuntipalkan krtuksen jälkeen n alle 8 senttiä, tehdään työntekijän henkilökhtaiseen tuntipalkkaan krtus siten, että krtus kknaisuudessaan n vähintään 8 senttiä. Esimerkki (pääkaupunkiseutu) tuntipalkka ennen kunnan peruspalkan krtusta tuntipalkka kunnan perustuntipalkan krtuksen jälkeen tuntipalkkaan lisäksi tehtävä krtus lpullinen tuntipalkka 10,30 eura 10,55 eura 0 eura 10,55 eura 10,79 eura 10,79 eura 0,08 eura 10,87 eura Esimerkki (muu Sumi) tuntipalkka ennen kunnan perustuntipalkan krtusta tuntipalkka kunnan perustuntipalkan krtuksen jälkeen tuntipalkkaan lisäksi tehtävä krtus lpullinen tuntipalkka 10,35 eura 10,40 eura 0,03 eura 10,43 eura 10,39 eura 10,40 eura 0,07 eura 10,46 eura 10,50 eura 10,50 eura 0,08 eura 10,58 eura Palkan määräytyminen alkaen Tämän työehtspimuksen mukainen vähimmäistuntipalkka palkkaryhmässä A n alkaen - pääkaupunkiseudulla 10,85 eura - muualla Sumessa 10,70 eura. Sveltamishje: Kuntakhtaisista perustuntipalkista luvutaan ja siirrytään yllä mainittuihin valtakunnallisiin vähimmäistuntipalkkihin Työntekijöiden henkilökhtaisia tuntipalkkja krtetaan sekä pääkaupunkiseudulla että muualla Sumessa vähintään 7 sentillä Js työntekijän henkilökhtaisen tuntipalkan krtus edellä mainittujen vähimmäistuntipalkkjen käyttööntn yhteydessä n alle 7 senttiä, tehdään työntekijän henkilökhtaiseen tuntipalkkaan krtus siten, että krtus kknaisuudessaan n vähintään 7 senttiä. Esimerkki (pääkaupunkiseutu) tuntipalkka ennen kunnan peruspalkan krtusta tuntipalkka kunnan perustuntipalkan krtuksen jälkeen tuntipalkkaan lisäksi tehtävä krtus lpullinen tuntipalkka 10,55 eura 10,85 eura 0 eura 10,85 eura 10,87 eura 10,87 eura 0,07 eura 10,94 eura

19 Esimerkki (muu Sumi) tuntipalkka ennen kunnan perustuntipalkan krtusta tuntipalkka kunnan perustuntipalkan krtuksen jälkeen tuntipalkkaan lisäksi tehtävä krtus lpullinen tuntipalkka 10,40 eura 10,70 eura 0 eura 10,70 eura 10,68 eura 10,70 eura 0,05 eura 10,75 eura 10,72 eura 10,72 eura 0,07 eura 10,79 eura kkemuslisä määräytyy tämän työehtspimuksen 11 :n 2.3 -khdan mukaisesti alkaen. 2.2 Palkkaryhmä B Palkkaryhmä B:n määrittely Työntekijä kuuluu palkkaryhmään B, js hänen työtehtäviinsä pysyvästi sisältyy sellaisia hidllisia tehtäviä, jtka vaativat erityistä saamista tai kulutusta. Tällöin työntekijälle maksetaan vähintään palkkaryhmän B mukaista vähimmäistuntipalkkaa. Sveltamishje: Erityistä saamista tai kulutusta vaativilla hidllisilla tehtävillä tarkitetaan esimerkiksi hengityskneen käytössä avustamista tai itsenäistä lääkkeiden jakamista Palkan määräytyminen Palkan määräytyminen Tämän työehtspimuksen mukainen vähimmäistuntipalkka palkkaryhmässä B n alkaen - pääkaupunkiseudulla 11,85 eura - muualla Sumessa 11,70 eura. Pääkaupunkiseudulla tarkitetaan tässä työehtspimuksessa Helsinkiä, Espta, Vantaata sekä Kauniaista. Js työntekijän kuuluu palkkaryhmään B, n työnantajalla velvllisuus maksaa vähintään palkkaryhmän B mukaista vähimmäistuntipalkkaa viimeistään tehdyistä työtunneista alkaen. Työntekijöiden henkilökhtaisia tuntipalkkja krtetaan sekä pääkaupunkiseudulla että muualla Sumessa vähintään 8 sentillä Js työntekijän henkilökhtaisen tuntipalkan krtus palkkaryhmään B siirtymisen yhteydessä n alle 8 senttiä, tehdään työntekijän henkilökhtaiseen tuntipalkkaan krtus siten, että krtus kknaisuudessaan n vähintään 8 senttiä. Esimerkki (pääkaupunkiseutu) tuntipalkka ennen tuntipalkka palkkaryhmään B palkkaryhmään B sijittamista sijittamisen jälkeen tuntipalkkaan lisäksi tehtävä krtus lpullinen tuntipalkka 10,79 eura 11,85 0 eura 11,85 eura 12,00 eura 11,85 0,08 eura 12,08 eura

20 Esimerkki (muu Sumi) tuntipalkka ennen kunnan perustuntipalkan krtusta tuntipalkka palkkaryhmään B sijittamisen jälkeen tuntipalkkaan lisäksi tehtävä krtus lpullinen tuntipalkka 10,35 eura 11,70 0 eura 11,70 eura 11,65 11,70 0,03 eura 11,73 eura 12,26 12,26 0,08 eura 12,34 eura kkemuslisä määräytyy tämän työehtspimuksen 11 :n 2.3 -khdan mukaisesti alkaen. Sveltamishje: Js työnantaja siirtyy tämän työehtspimuksen mukaiseen palkkaryhmittelyyn ennen , n työntekijälle maksettava kkemuslisällä krtettu tuntipalkka 11 :n 2.3 khdan mukaisesti edellytysten muutin täyttyessä palkkaryhmittelyn käyttöönttpäivänä tehdyistä työtunneista alkaen. Palkan määräytyminen alkaen Tämän työehtspimuksen mukainen vähimmäistuntipalkka palkkaryhmässä B n alkaen - pääkaupunkiseudulla 12,05 eura - muualla Sumessa 11,90 eura. Työntekijöiden henkilökhtaisia tuntipalkkja krtetaan palkkaryhmässä B sekä pääkaupunkiseudulla että muualla Sumessa vähintään 7 sentillä Js työntekijän henkilökhtaisen tuntipalkan krtus palkkaryhmän B vähimmäistuntipalkan krtuksen yhteydessä n alle 7 senttiä, tehdään työntekijän henkilökhtaiseen tuntipalkkaan krtus siten, että krtus kknaisuudessaan n vähintään 7 senttiä. Esimerkki (pääkaupunkiseutu) tuntipalkka ennen vähimmäistuntipalkan vimaantula tuntipalkka vähimmäistuntipalkan muutksen jälkeen tuntipalkkaan lisäksi tehtävä krtus lpullinen tuntipalkka 11,85 eura 12,05 eura 0 eura 12,05 eura 12,00 eura 12,05 eura 0,02 eura 12,07 eura Esimerkki (muu Sumi) tuntipalkka ennen vähimmäistuntipalkan vimaantula tuntipalkka vähimmäistuntipalkan muutksen jälkeen tuntipalkkaan lisäksi tehtävä krtus lpullinen tuntipalkka 11,70 eura 11,90 eura 0 eura 11,90 eura 11,85 11,90 0,02 eura 11,92 eura 12,34 12,34 0,07 eura 12,41 eura 2.3 Kkemuslisä työehtspimuksen mukainen tuntipalkka nusee heisten taulukiden