Ehdotus kansalliseksi kalatiestrategiaksi

Transkriptio

1 Ehdotus kansalliseksi kalatiestrategiaksi Valtakunnallisen rakennettujen jokien vaelluskalafoorumin Vaelluskalaseminaari , Keminmaa Kalatalousylitarkastaja Jouni Tammi Maa- ja metsätalousministeriö kala- ja riistaosasto

2 Kalatiestrategiahankkeen organisaatio Hankkeen päävalmistelijana Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Yhteistyötahoina Thule-instituutti, ELY-keskukset (Pohjois- Pohjanmaa ja Uusimaa) ja MMM Ohjausryhmänä toimii MMM:n asettama kehittämisryhmä: MMM, YM, Energiateollisuus ry, RKTL, SYKE, ELYkeskukset (Pohjois-Pohjanmaa ja Uusimaa), Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Suomen Ammattikalastajaliitto ry, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry, Kalatalouden Keskusliitto ry

3 Tilannekatsaus Hanke käynnistettiin maa- ja metsätalousministeriössä syksyllä 2009 Ehdotus oli lausunnolla huhtikuussa 2011, lausuntoja saatiin yhteensä 58 kappaletta. Ehdotusta on tarkistettu lausuntojen perusteella MMM on neuvottelut ehdotuksesta TEM:in ja YM:n kanssa Tavoitteena on että ehdotus hyväksytään valtioneuvostossa (VN:n periaatepäätös) Kehittämisryhmän tulee toimittaa esityksensä kansalliseksi kalatiestrategiaksi vuoden loppuun mennessä.

4 Lähtökohdat strategiatyön käynnistämiselle Hallitusohjelma (Vanhanen II): "Hallitus pyrkii säilyttämään kestävät kalakannat merialueilla ja sisävesistöissä rakennetut vesistöt mukaan lukien" Vesienhoidon tavoitteet (VPD) Kansainväliset ja kansalliset suojeluvelvoitteet Yhteiskunnan arvostuksen muutokset Ekosysteemipalveluiden säilyttämisen periaatteet Kalakantojen hoidon painopisteen siirtäminen luonnonlisääntymistä tukeviin toimenpiteisiin

5 Mitä strategialla tavoitellaan? (1) Päämäärien toteutumista: Uhanalaiset vaelluskalakannat vahvistuvat elinvoimaisiksi ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta Vahvistuneet vaelluskalakannat aikaansaavat myönteisiä sosioekonomisia vaikutuksia ja parantavat mahdollisuuksia kestävään kalastukseen

6 Mitä strategialla tavoitellaan? (2) Ohjausvaikutuksia toimijakentässä: Kalateiden tarpeen arviointiin ja kohteiden arvottamiseen liittyvien kysymysten selventäminen Resurssien kohdentaminen vaikuttaviin hankkeisiin Yhteistoiminnan tukeminen ja parantaminen hankkeiden edistämiseksi Vaelluskalojen elvyttämiseen liittyvien muiden tukitoimien toteutumisen edistäminen osana kalatieratkaisuja

7 Strategian sisältö

8 Visio Elinvoimaiset vaelluskalakannat lisääntyvät luonnossa mahdollistaen monimuotoisuuden säilymisen ja kestävän kalastuksen Toiminta-ajatus Kalataloushallinnossa ja muualla toimikentässä siirretään painopistettä istutuksista kalojen luontaisen lisääntymiskierron ylläpitämiseen ja palauttamiseen Päämäärät Uhanalaiset vaelluskalakannat vahvistuvat elinvoimaisiksi ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta Myönteiset sosioekonomiset vaikutukset ja parantuneet mahdollisuudet kestävään kalastukseen Toimintalinjat 1. Kalatiehankkeiden monitavoitteinen arviointi ja priorisointi 2. Yhteistyön lisääminen keskeisten intressiryhmien välillä hankkeiden edistämiseksi 3. Velvoitehoidon suuntaaminen kalojen luontaista elinkiertoa tukevaksi 4. Säännöstelykäytäntöjen kehittäminen 5. Kattavalla kalastuksensäätelyllä riittävä kalamäärä lisääntymisalueille 6. Tutkimuksen ja seurannan lisääminen 7. Vaelluskalojen elinolosuhteiden parantaminen ja suojeleminen monipuolisilla tukitoimilla Kalatiestrategian rakenne

9 Vesipuitedirektiivin asettamat tavoitteet sekä muut kansainväliset ja kansalliset sopimukset ja suositukset Tarpeet kalojen vaellusyhteyden palauttamiseksi Kalakantojen uhanalaisuus Tarkentunut tietämys kalakantojen uhanalaisuudesta, laitoskasvatuksen geneettisistä haittavaikutuksista, lohijokien poikastuotantopotentiaalista ja istutuspoikasten eloonjäännistä Poikastuotantopotentiaali Sosioekonominen merkitys Lisääntymisalueiden kunnostus Säännöstelyn kehittämishankkeet Yhteensopivuus kalateiden kanssa Pienten nousuesteiden purkaminen Uusien voimalaitosten lupakäsittely Veden laadun parantaminen Uudet säännöstelyluvat Muut vaelluskalakantoja elvyttävät ja suojelevat toimenpiteet Säännöstelykäytäntöjen kehittäminen Kalatiehankkeiden priorisointi Vaelluskalakantojen elvyttäminen kalatiestrategian avulla Rahoituksen järjestäminen Yhteistyön lisääminen Vesivoimayhtiöt Kalakantojen velvoitehoidon ohjaaminen ja kehittäminen Viranomaiset Kunnat Kalastusalueet Kalastusoikeuden haltijat Kalastajajärjestöt Ympäristöjärjestöt Kalatalousmaksut Istutukset Ylisiirrot Luontainen lisääntyminen Kalatiestrategian toimintalinjat ja Vaelluspoikasten kuolleisuus niihin liittyviä käsitteitä ja toimijoita Tutkimuksen ja seurannan lisääminen Poikastuotantoalueiden määrä ja laatu Kalateiden toimivuus Kalastuksen säätelyn kehittäminen Ammatti- ja vapaaajankalastajat Kalastuslainsäädännön uudistaminen Hallinto

10 Toimintalinjat Toimintalinja 1. Kalatiehankkeiden monitavoitteinen arviointi ja priorisointi Strategiassa painotettu seuraavia kriteereitä: - kalakantojen uhanalaisuus ja alkuperäisyys - poikastuotantopotentiaali - sosioekonominen merkitys Arviointityötä jatkettava mm. osana vesienhoitotyötä Strategiassa esille nostettujen kalatiekohteiden ja merkittävien kalakantojen nimeäminen on ollut haasteellista - arvoperusteet eri kohteiden välillä voivat vaihdella huomattavasti.

11 Toimintalinja 2. Yhteistyön lisääminen keskeisten intressiryhmien välillä hankkeiden edistämiseksi Jokikohtaiset yhteistyöryhmät Vesienhoidon yhteistyöryhmät Rahoitusmahdollisuudet yleisluontoisesti Vaelluskalafoorumi Ympäristömerkki, mm. Ekoenergiamerkki

12 Toimintalinja 3. Velvoitehoidon suuntaaminen kalojen luontaista elinkiertoa tukevaksi Osa velvoiteresursseista kalojen luonnonlisääntymistä tukeviin toimenpiteisiin Kalatalousvelvoitteen muuttaminen kalatalousmaksuksi Kalatalousmaksun uudelleenkohdentaminen käyttösuunnitelman avulla Velvoitteiden muutokset ja tarkistukset Ekologinen virtaama, lainsäädännön kehittämistarpeet

13 Toimintalinja 4. Säännöstelykäytäntöjen kehittämisessä huomioidaan kalan kulun ja lisääntymisen tarpeet Tavoitteena säännöstelyn kehittämishankkeissa on vedenkorkeuksien ja virtaamien saattaminen vastaamaan paremmin vesistöjen käytölle ja ympäristön tilalle asetettuja moninaisia, osin ristiriitaisia tavoitteita Hankkeiden vapaaehtoisuus Parhaimmillaan säännöstelykäytännöt ottavat huomioon kalan kulun ja lisääntymisen tarpeet ja edistävät vesienhoidossa määritellyn parhaan saavutettavissa olevan tilan toteutumista Pien- ja minivesivoimaloiden ongelmat - vaihtoehtojen selvittäminen Vanhojen uomien vesitys

14 Toimintalinja 5. Kattavalla kalastuksen säätelyllä riittävä kalamäärä lisääntymisalueille Vesistökohtaiset elvytyshanketta tukevat suunnitelmat kalastuksen järjestämiseksi elvytyshankkeen vaikutusalueella, vaelluskalakannan elinkierron kaikissa vaiheissa Rauhoitusalueet ja -ajat, pyydystekninen säätely, sallittujen tai kiellettyjen pyyntimenetelmien määrittely sekä pyyntikiintiöt Jokisuun kalastusjärjestelyt avainasemassa Perämerellä terminaalikalastuksen uudelleenarviointi Kalastuslain uudistus: kalan kulun turvaaminen - nykyistä tehokkaammat keinot Kalastuksen valvonta, lakiuudistus mahdollistaa valvonnan tehostamisen

15 Toimintalinja 6. Tutkimus ja seuranta avainasemassa Luonnonkierron onnistumismahdollisuuksiin liittyvän tutkimuksen lisääminen Kalateiden suunnitteluun liittyvän tutkimuksen lisääminen Kalateiden toimivuuden seuranta

16 7. Muut vaelluskalakantoja elvyttävät ja suojelevat toimenpiteet Kaikkiin toimenpiteisiin ja tukitoimiin sitoutuminen Tuki-istutukset Kunnostustoimet vesistössä ja valuma-alueella Poikasten alasvaellusta parantavat toimenpiteet

17 Kalatiehankkeiden arviointiprosessi A. Biologis-tekninen tarkastelu LÄHTÖKOHDAT JA TARPEET KALATIEN RAKENTAMISELLE B. Sosioekonominen tarkastelu Asettavatko kansalliset / kansainväliset sopimukset tai kalojen uhanalaisluokitukset paineita kalatien rakentamiseksi? Edellyttääkö vesipuitedirektiivin mukaisen hyvän ekologisen tilan saavuttaminen kalatien rakentamista? Onko alueellinen tai paikallinen tahtotila riittävän voimakas kalatiehankkeen käynnistämiselle? Tutkimus- ja selvitystyö Onko uhanalainen kalakanta pelastettavissa vähäiselläkin poikastuotantoalueen lisäyksellä? Onko vaellusesteen yläpuolella paljon hyvälaatuisia poikastuotantoalueita? Ovatko kalatien tuomat yhteiskunnalliset ja taloudelliset hyödyt merkittäviä? Saadaanko eri osapuolten tavoitteet sovitettua yhteen? Vaikutusten kokonaisarviointi Päätöksenteon prosessi kalateiden rakentamishankkeissa RAKENNETAAN KALATIE EI RAKENNETA KALATIETÄ

18 Kalatiehankkeen toteutus Aloite Paikalliset tahot Viranomaiset Merkittävä vaelluskalavesistö Jokikohtainen yhteistyöryhmä Suunnittelu Virkatyö, EU-projektityö, kilpailutettuna konsultilla ym. Biologis-tekninen sekä sosioekonominen tarkastelu tarpeiden mukaan Kalatietyyppi, kalatien sijoittaminen Suunnittelun rahoitus Kalataloudelliset kunnostusvarat, EU-hanke ym. Luvan tarpeen selvittäminen ELY:n vesilain valvojalta Valmistelu Luvan hakeminen AVI:sta Hakijalla oltava omistus- tai käyttöoikeus suurimpaan osaan alueesta sekä veden johtamisoikeus Vesilain edellyttämät selvitykset Rakentamisen rahoitus EAKR, kunnat, voimayhtiot jne. Toteutus Kalatien rakennuttaja Voimalaitosluvan haltija tai vesioikeudellisen luvan ulkopuolinen taho Virkatyö, EU-projektityö tai kilpailutettuna konsultilla Kalateiden toiminnan seurannan ja ylläpidon järjestäminen Tarvittaessa useiden kalateiden rakentaminen vaiheittain

19 Kalatierakentamisen kärkikohteet (1) Taulukko 1. Alueellisten kalatalousviranomaisten nimeämiä kärkikohteita kalojen vaellusyhteyden palauttamiselle. Listaus vaellusyhteydestä hyötyvistä kalalajeista rajoittuu lohikaloihin. Joki tai vesistöreitti Voimalaitos tai pato Keskeisimmät lohikalalajit Kemijoki Taivalkoski, Lohi, Ossauskoski, meritaimen, Petäjäskoski, siika Valajaskoski Iijoki Raasakka, Lohi, Maalismaa, meritaimen, Kierikki, siika Pahkakoski, Haapakoski Kymijoki Korkeakoski Lohi, meritaimen, siika Saavutettavat lisääntymisalueet Ounasjoki Iijoen keski- ja yläjuoksu Anjalankosken alapuoliset koski- ja virtapaikat Lisätieto Isohaarassa jo kaksi kalatietä; Ounasjoki suojeltu erityislailla; Natura Koskiensuojelulaki joen keskija yläjuoksulla Koskiensuojelulaki, Natura Lestijoki Korpelan koski Meritaimen Lestijoen yläjuoksu Koskiensuojelulaki; Natura Lapväärtinjoki- Meritaimen Koskiensuojelulaki; Natura Isojoki Eteläjoki- Noormarkunjoki Kiskonjoki Mustionjoki Siuntionjoki Sandgrundfors, Holmfors, Pärusfors, Storfors Sahakoski, Makkarakoski, Hanhijoen säännöstelypato Koskenkoski, Hålldamin säännöstelypato Åminnefors, Billnäs, Peltokoski, Mustionkoski Munksin säännöstelypadot Meritaimen Meritaimen Meritaimen, lohi Lapväärtinjoki- Isojoen keski- ja yläjuoksu Koko Eteläjoki- Noormarkunjoki- ja Kynäsjoki Kiskonjoen keski- ja yläjuoksu Mustionjoki ja yläpuoliset jokialueet Meritaimen Kirkkojoki Natura Suunnitelmat olemassa; Noormarkunjoen Myllykoski koskiensuojelulaissa Koskiensuojelulaki Natura: jokihelmi- ja vuollejokisimpukka

20 Kalatierakentamisen kärkikohteet (2) Joki tai Voimalaitos tai Keskeisimmät Saavutettavat vesistöreitti pato lohikalalajit lisääntymisalueet Virojoki Kantturankoski Meritaimen Virojoen keski- ja yläjuoksu Tainionvirta Virtaankoski Nuoramoistenkoski Järvitaimen Sysmän reitin keskija yläjuoksu Saarijärven reitti Leuhunkoski, Hietama Järvitaimen Saarijärven reitin keskijuoksu Mäntyharjun Voikoski, Järvitaimen Mäntyharjun reitin reitti Kissakoski kosket Hyrynsalmen Leppikoski, Järvitaimen reitti Seitenoikea Joroisvirran reitti Liunankoski Järvitaimen Huutokoski, Suihkolanjoki Nilsiän reitti Karjalankoski, Järvitaimen Juankoski, Lastukoski, Atro Uvan, Luvan ja Syväjoen sivureitit Puntinjoki, Keyritynjoki, Petäisjoki, Tiilikanjoki, Nurmijoki Lisätieto Leuhunkosken yläpuoli reitistä koskiensuojelulaissa Puuskankoski koskiensuojelulaissa Juankoski-Karjalankoski nousuesteenä Puntijoelle, Keyritynjoelle, ja Petäisjoelle; lisäksi Lastukoski ja Atro Tiilikan- ja Nurmijoelle Pielisjoki Kuurna, Kaltimo Järvilohi Koitajoki Koitajokeen saatava lisävirtaamaa ja emokalojen määrä tavoitellulle tasolle Lieksanjoki Hiitolanjoki Lieksankoski Pankakoski Kangaskoski, Lahnasenkoski, Ritakoski Järvilohi Järvitaimen Järvilohi Pielisen reitin kosket Hiitolanjoen yläosa, Silamusjoki, Torsanjoki Koskiensuojelulaki Natura

21 Kalatierakentamisen kärkikohteet

22 Kalatiestrategia hallitusohjelmassa Alkuperäisten ja uhanalaisten vaelluskalakantojen suojelemiseksi hallitus toteuttaa laadittua kalatie-strategiaa. Toteutetaan tarvittavat toimenpiteet vaelluskalakantojen suojelemiseksi. Edistetään jokien kala- ja luonnontaloudellista kunnostamista ja toteutetaan kalatiestrategia. Vesivoimalaitosten jatkoluvat sidotaan toimivien kalateiden rakentamiseen tai sovittavalla siirtymäajalla muihin kalatiestrategiassa mainittuihin toimenpiteisiin.

23 Kiitos!