Bioalan yritysten vuoristorataa
|
|
- Lasse Pesonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Terveys, tiede ja tulevaisuus TOMI MÄKELÄ Valmistautumista genomilääketieteeseen Kovasta medianäkyvyydestään huolimatta ihmisen genomin selviäminen ei ole mullistanut käytännön lääketiedettä yht äkkisesti tai radikaalisti. Biotekniikan rooli on jo vuosikymmeniä ollut keskeinen useissa lääketieteen edistysaskelissa, kuten rokotteiden, antibioottien ja insuliinin keksimisessä eivätkä geenitkään ihan uusia tulokkaita ole. Muutoksen tuulia puhaltaa kuitenkin käytännön lääketieteessä. Yhä useam pi ta vallinen sai raus ja sen hoi to tai ehkäisy on kytköksissä genomilääketieteeseen. Muutosten kiihtyvä vauhti näkyy myös tutkimuksessa, jossa menestymiseen tarvitaan yhä tiiviimpää ja laajempaa yhteistyötä eri alojen ammattilaisten kesken. Uusien genomisten työkalujen käyttöön saattaminen vaatii lisäksi panostusta käytännön lääkärien ja lääketieteen opiskelijoiden koulutukseen. Bioalan yritysten vuoristorataa muistuttavat osakekurssien muutokset heijastavat niitä kovia odotuksia ja paineita, joita tähän alaan on kohdistettu. Kovat odotukset biotekniikan nousemisesta perustuvat molekyylibiologian ja genetiikan saavutuksiin perustutkimuksen saralla. Näyttöäkin näistä saavutuksista on, kuten imatinibin (Glivec) asema kroonisen myelooisen leukemian täsmälääkehoitona, anti-tnf-alfa-terapiat ja useat vielä loppuvaiheiden tutkimuksissa olevat tuotteet (Joensuu 2002, Veromaa 2003). Ihmisen ja monien muiden lajien genomien selvittäminen on uudella tavalla kasvattanut intoa bioalaa kohtaan. Toiveena on ollut, että tämän»elämän kirjan» tulkitseminen ratkaisisi lääketieteen suuria avoimia kysymyksiä (Peltonen-Palotie 2001, Bell 2003). Puhutaan genomiikasta ja siitä, miten uudet genomilähtöiset mene- telmät ovat muuttamassa lääketiedettä, ja näitä aiheita on käsitelty myös tämän lehden teemanumeroissa (Genomi-teema 16/2000 ja Omiikat-teema 11/2002). Mutta missä mennään genomilääketieteessä, jos asiaa katsotaan ihmisten terveyden edistämisen kannalta? Nopeammin aseita infektiotauteja vastaan mahdollisuus kehitysmaille Näyttöä genomien selvittämisen hyödyistä terveydelle on esimerkiksi rokotteiden kehittämisen alueelta. Hepatiitti B- ja C- ja meningokokkirokotteiden (MenB) kehityksessä kyseisten mikrobilajien genomien kartoitus on ollut ratkaisevassa osassa, ja työ on käynnissä myös mm. klamydian, stafylokokin, malarian aiheuttajan ja yersinian osalta (Weatherall 2003). Genomien selvityksen sivutuotteena kehittyneet nopeat sekvensointitekniikat oli- Helsingin yliopisto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia järjestivät Biomedicumissa seminaarin Terveys, tiede ja tulevaisuus. Tämän seminaarin esitelmät julkaistaan sarjana Aikakauskirja Duodecimissa. Duodecim 2004;120:
2 BRCA KUVA 1. Tautigeenin löytyminen on kuin mäen päältä löytynyt virstanpylväs (BRCA1), jonka kohdalla taudin ratkaisu (linna) tuntuu olevan varsin lähellä. Matka linnaan vie kuitenkin metsän läpi, jossa oikean tien löytäminen vaatii kärsivällisyyttä ja reittien johdonmukaista selvitystä. Kuva Couzinin 2003 mukaan. vat keskeisiä myös uskomattomalla vauhdilla edenneessä SARSin aiheuttajan tunnistamisessa. Genomiikan kehitys- ja tutkimustyön katsotaan usein kuuluvan kehittyneiden maiden intressipiiriin ja näin toimivan kehitysmaita vastaan. Siksi genomiset lähestymistavat eivät ole saavuttaneet kansainvälisten terveysjärjestöjen prioriteettilistan kärkisijoja. Kuitenkin esimerkiksi talassemiassa on pystytty selvittämään eri etnisille taustoille ominaiset mutaatiot, ja tämän seurauksena taudin diagnostiikka ja hoito on tehostunut siinä määrin, että taudin esiintyvyys on selvästi pienentynyt Välimeren maissa, ja sama suuntaus näyttäisi olevan leviämässä Intiaan ja Kaakkois-Aasiaan. Yksinkertaiset diagnostiset testit ja suunnitelmallinen paikalliskoulutus ovat parantaneet leishmaniaasi, dengue- ja leptospiroositilannetta Nicaraguassa ja malariatilannetta Tansaniassa. Malariagenomiprojektin seurauksena on löytynyt viitteitä siitä, että ihmisten alttiudessa sairastua malariaan on geneettistä vaihtelua, mikä voi vaikuttaa merkittävästi malarianehkäisystrategioihin tulevaisuudessa. Jos näitä kehitysmaiden kannalta tärkeitä hankkeita saadaan jatkettua ja laajennettua, genomiikan he2400 delmät eivät ainakaan olisi suurentamassa kuilua pohjoisen ja etelän välillä. Itsestään selvä on myös näiden hankkeiden potentiaali terveyden edistäjänä globaalisti. Se, miten tätä potentiaalia hyödynnetään, onkin sitten terveydenhuollon päätöksenteon vaikeita ongelmia (Huttunen 2004). Jos ja kun työkalut malarian tai AIDSin eradikoimiseksi ovat biotekniikan avulla käytettävissä, jää vielä nähtäväksi, löytyykö yhteisiä resursseja niiden hyödyntämiseen. Siltojen rakentaminen geenien ja sairauksien välille vaatii kärsivällisyyttä Mikä on uuden genomilääketieteen vaikutus yhteiskuntamme suuriin tappajiin, kuten syöpään, aikuisiän diabetekseen tai sydäntauteihin? Tällä saralla on selkeästi aistittavissa pettymystä ja epäuskoa mm. potilaita hoitavien kliinikoiden taholta. Tämä ei ole mikään ihme, ovathan perustutkijat jo vuosia rummuttaneet syöpä-, astma-, rasva- ja ties mistä geeneistä ilman, että käytännön lääketiede olisi paljonkaan muuttunut potilaan tai kliinikon näkökulmasta. Tutkijan näkökulmasta syytä tähän ei ole vaikea T. Mäkelä
3 Psoriaasi Masennus Skitsofrenia Diabetes Astma Sydäntaudit Syöpä Multippeliskleroosi Perimällä merkittävä osuus Perimällä pienempi osuus KUVA 2. Perimän osuutta eri tautien synnyssä voidaan tarkastella akselilla, jolle yhä useampi tavallinenkin tauti osataan sijoittaa. Perimän tautikohtaisen painoarvon selvittäminen auttaa geneettisten hoitomahdollisuuksien arvioinnissa. Kuva Chakravartin ja Littlen 2003 mukaan. nimetä, sillä geenien toteaminen taudinaiheuttajaksi on usein vasta ensi askel geenin toiminnan selvittämisessä, joka usein vaatii valtavia resursseja ja vuo sien uurastamista. Tästä havainnollistaa erinomaisesti Jennifer Couzinin esittämä BRCA1-geeniin liittyvä vertaus (Couzin 2003). Geenin löydyttyä tuntui ensin melkein siltä kuin se olisi ratkaissut rintasyövän ongelmat (kuva 1). Matkan edetessä selkeältä näyttänyt reitti kohti taudin selvitystä muuttui kuitenkin haaroittuneeksi poluksi synkässä metsässä. Taustalla toimiva BRCA1-geenin biologia ja fysiologia ovatkin huomattavasti monimutkaisempia kuin aluksi oletettiin. Tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö tehty työ olisi arvokasta ja välttämätöntä pidemmällä aikavälillä; usein vain joudutaan kokeilemaan useampaa polkua, ennen kuin linna metsästä löytyy. Kuljettu matka nopeutuu, jos kuten BRCA1:n tapauksessa osa poluista on tuttuja esimerkiksi malliorganismeilla tehdyn perustutkimuksen ansiosta. Selvää tietenkin on, että ilman rohkeaa ja määrätietoista sukellusta metsään linnaa ei koskaan tavoiteta ja että matka vaatii kärsivällisyyttä, jota tässä tapauksessa kysytään eniten potilailta ja hoitavilta kliinikoilta. Perimä ja ympäristö nivoutuvat yhteen Monet kansantautimme eivät selity yhden geenin virheellä perimässä vaan ovat monien geenien aiheuttamia. Lisäksi mutkia matkaan tuo se, että jokaisen yksilöllinen perimä vaikuttaa Valmistautumista genomilääketieteeseen osaltaan mahdollisen sairauden kulkuun. Genomi lääketiede on alue, jolla pyritään arvioimaan sairauksien geneettisten komponenttien ja ihmisten perimän yksilöllisten ominaisuuksien huomioimista hoidoissa (Varmus 2002, Bell 2004). Jo nykyisen tietämyksen valossa pystymme sijoittamaan useita tavallisia sairauksia akselille, jolla perimän osuuden painoarvo vaihtelee suuresta vähäiseen (kuva 2) (Chakravarti ja Little 2003). Psykiatriassa on puhuttu viime aikoina runsaasti geneettisistä komponenteista sairauksien aiheuttajina (Merikangas ja Risch 2003), ja aikuisiän diabeteksen alttiusgeenejä on löydetty hiljattain (Parikh Groop 2004, Silander 2004). Monigeenisissä tai vain osittain perimän ohjaamissa taudeissa esiintyvät»geenimutaatiot» ovat nekin usein vähemmän selkeitä kuin yhden geenin taudeissa. Tätä kuvaa hyvin äskettäin Suomessa löydetty laktoosi-intoleranssiin liittyvä perimämuutos. Intoleranssi korreloi täysin kahden DNA:n»muutoksen» kanssa, mutta nämä muutokset eivät ole selkeästi minkään geenin alueella vaan ja emäsparin etäisyydellä laktaasin hajotukseen liittyvästä geenistä (Enattah ym. 2002, Savilahti ja Järvelä 2002). Nämä»muutokset» eivät aiheutakaan geenin toiminnan lakkaamista tai proteiinin muuttumista vaan ainoastaan vähentävät laktaasia hajottavan geenin mrna:n luentaa (Kuokkanen ym. 2003). Vastaaviin kvantitatiivisesti geenien luentaan vaikuttaviin muutoksiin tulemme törmäämään yhä useammin monigeenisten tautien perimämuutosten selvityksessä. Toinen piirre 2401
4 näihin tauteihin liittyvissä»mutaatioissa» on se, että usein on vaikeaa tai mahdotonta määritellä»normaali» ja»mutanttimuoto». Usein puhutaankin tautiin liittyvistä varianteista. Diagnostiikan ja ehkäisyn merkitys korostuu Edellisen perusteella on helppo todeta, että kansantauteihin liittyvien alleelien tunnistaminen ja hyödyntäminen tulee painottumaan ehkäisyyn ja diagnostiikkaan. Pian laboratoriosta pyydettävä geenitesti on kliinikolle samalla tavalla arvokas taudinkulkua ennustava tekijä kuin esimerkiksi tupakointi, verenpaine tai kolesteroliarvot. Esimerkkejä tällaisista kansantaudeista voisivat olla mm. astma (Laitinen ym. 2004), diabetes (McCarthy 2004, Silander ym. 2004) tai ateroskleroosi (Pajukanta ym. 2004). Jo nyt on nähtävissä, että geneettisten riskiprofiilien kartoitus voi muodostua kolesteroliarvojen mittaamista muistuttavaksi toimenpiteeksi, sillä»genomi terveyskaupat», kuten GeneLink, Sciona tai Genovations, markkinoivat tilattavia geenitestejä, joiden väitetään ennustavan yksilön taipumusta lihomiseen, syöpään, urheilullisuuteen tai ikääntymiseen. Näiden testien markkinointia on tietenkin kritisoitu voimakkaasti, koska tieteellinen näyttö on vielä ristiriitaista ja sekä kliinikoiden että potilaiden on lähes mahdoton ymmärtää testien tuloksia. Riskiprofiilien ohella alttiusalleelien kartoituksella tulee olemaan keskeinen asema sai rauksien tarkemmassa luokittelussa ja hoitojen valinnassa. Geeniprofiilien lisäksi sairastuneiden kudosten (tai joskus verisolujen) transkripto mien (Kallioniemi 2003), proteomien (Baumann ja Meri 2002) ja metabonomien (Brindle ym. 2002) kartoituksella on kasvava merkitys tällä rintamalla ja myös sairauksien ennusteen arvioinnissa. Näistä syöpien ennusteen tarkempi arviointi on ollut vahvimmin esillä, ja ensimmäinen ekspressioprofilointiin perustuva testi on tänä vuonna tarjolla rintasyövän metastasointiriskin arviointiin (Garber 2004). Täsmälääkkeiden yleistyessä myös täsmädiagnostiikan merkitys korostuu: esimerkiksi tiettyä syövässä aktivoitunutta kinaasia vastaan kohdennettu lääke on turha hoito, jos potilaalla ei ole tähän liittyvää mutaatiota (Brugarolas ym. 2003). Valveutunut lääkärikunta on tässä avainasemassa, koska asianmukaista diagnostiikkaa ei ole välttämättä helposti tarjolla eikä lääkeyritysten etujen mukaista ole korostaa lääkkeen mahdollisesti hyvin kapeaa aitoa käyttöaluetta. Priorisointia Genomilääketieteen uudet työkalut tautien ehkäisyyn, diagnostiikkaan ja hoitoon ovat huikean kalliita; esimerkiksi edellä mainitun rintasyövän ekspressioprofilointitestin hinta on dollaria (Oncotype DX, Genomic Health Inc.). Koska resurssit ovat rajalliset, priorisointia tarvitaan tälläkin rintamalla. Kysymyksiä on monia: pitäisikö resursseja suunnata ensisijaisesti niihin sairauksiin, joissa perimän osuus on selkeä, vai niihin, joissa on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa taudin kulkuun? Vaikka jollekin sairaudelle (esim. diabetes, alkoholismi) olisi osoitettavissa selkeä geneettinen komponentti, onko alttiusalleelien kallis tunnistaminen ja vielä kalliimmaksi muodostuva kliinisen merkityksen selvitys investoinnin arvoista, jos kuitenkin ulkoiset tekijät (ruokavalio, alkoholinkäyttö) ovat ratkaisevia ennusteen kannalta? Ainakin lienee selvää, että profilointia ei kannata tehdä, ennen kuin on selkeä näkemys siitä, miten profiloinnin antama tieto tulee konkreettisesti vaikuttamaan potilaan hoitoon tai taudin ehkäisyyn. Jos on olemassa tieto yksittäisen henkilön profiilista (=geneettisestä alttiudesta) vaikkapa alkoholismin suhteen, pitäisikö tällä tiedolla kannustaa potilasta välttämään alkoholinkäyttöä? Näitä kysymyksiä joutuvat terveyspäättäjät ennen pitkää miettimään. Farmakogenetiikka Hoitojen tehostaminen ja lääkkeiden toksisuuden vähentäminen ovat ensimmäisinä kliiniseen lääketieteeseen tulevia genomilääketieteen hedelmiä. Perimää koskevia tietoja tullaan käyttämään hyväksi monella tavalla lääkkeiden tarkennetussa kohdentamisessa ja niiden vaikutusten tehostamisessa. Yksilöllinen vaihtelu useiden lääkkeitä metaboloivien entsyymien alleeleissa 2402 T. Mäkelä
5 vaikuttaa merkittävästi monien lääkkeiden metaboliaan, ja se, ettei tätä tietoa vielä käytetä rutiinimaisesti hyväksi, on enemmänkin hidasliikkeisyyttä sekä lääkärikunnan että potilaiden osalta. Huomiota herättävänä esimerkkinä tästä hidasliikkeisyydestä ovat Yhdysvalloissa erityistä huomiota on saavuttanut lasten akuutissa lymfaattisessa leukemiassa käytettävä 6-merkaptopuriini (6-MP) ja suoliston tulehdussairauksissa ja reumassa käytettävä atsatiopriini, joka metaboloituu kehossa 6-MP:ksi. Näitä kumpaakin lääkettä metaboloi TPMT-geenin koodaama entsyymi, joka on yhdellä 300 potilaasta homotsygoottisesti viallinen. Lääkkeen antaminen tällaiselle potilaalle voi johtaa hengenvaarallisiin tilanteisiin, mutta siitä huolimatta FDA ei vaadi kaupallisen geenitestin (PRO-PredictRx TPMT, Prometheus Inc.) suorittamista ennen lääkityksen aloittamista. Yllättäen merkittävin geenitestien vastustaja Yhdysvalloissa on ollut pediatrikunta, joka on ollut huolissaan siitä, että geenitestien rutiinimainen suorittaminen antaisi näille lääkkeille epäedullisen leiman (Marshall 2003). Depressio- ja psykoosilääkkeitä käyttäville on tulossa sytokromi P450-geenien CYP2D6 CYP2C19 alleeleja analysoiva mikrosirudiagnostiikkaan perustuva testi (AmpliChip CYP450, Roche Molecular Diagnostics), joka auttaa hoitojen ja lääkeannosten valinnassa. Myös lääkitykseen reagoimattomien potilaiden seulonta mahdollistuu useiden lääkkeiden osalta. Tälläkin rintamalla priorisointikysymykset nousevat nopeasti esiin, sillä esimerkiksi TPMT-testin hinta on noin 400 dollaria. Lopuksi Turhautuminen siihen, ettei genomilääketieteen läpimurto ole vielä toteutunut klinikassa, on ymmärrettävä. Siitä huolimatta on aivan selvää, että genomilääketieteen merkitys kasvaa jatkuvasti. Odotettua monimutkaisempi biologia on tässä muutoksessa vain hidastava tekijä. Vaikka olemme vielä alkutaipaleella molekyylibiologian ja geneettisen tiedon integroimisessa fysiolo giaan ja patologiaan, tämä on tulevaisuuden suunta, johon nykyään investoidaan. Menestyminen tulee vaatimaan translationaalista tutkimusta, jossa tiimityötä tekee laaja joukko matematiikan, tilastotieteiden, bioinformatiikan ja systeemibiologian osaajia ja lopulta ehkä tärkeimpinä»feneetikkoina» toimivat kliinikot. Työ on haasteellista ja vaatii ennakkoluulotonta siltojen ylittämistä kaikkiin suuntiin alkaen koulutuksesta ja yhteisen kommunikaatiokielen löytämisestä. Maailmanlaajuista huolta aiheuttaa nykyään se, että lääketieteen perusopinnoissa näitä asioita huomioidaan aivan liian vähän, ja sama koskee myös tukevia tieteenaloja, kuten matemaattisia aloja. Genominlaajuisten tutkimusasetelmien vuoksi myös tutkimuksen resursointiin kohdistuu paineita. Suomen Akatemian ja EMBL:n tekemä aloite kansainväliset mittapuut täyttävästä molekyylilääketieteen tutkimusinstituutista olisi tärkeä askel oikeaan suuntaan, ja sen ottamatta jättäminen olisi iso virhe. Kirjallisuutta Baumann M, Meri S. Proteomiikka ja sen sovellukset. Duodecim 2002; 118: Bell J. Predicting disease using genomics. Nature 2004;429: Bell JI. The double helix in clinical practice. Nature 2003;421: Brindle JT, Antti H, Holmes E, ym. Rapid and noninvasive diagnosis of the presence and severity of coronary heart disease using 1H-NMRbased metabonomics. Nat Med 2002;8: Brugarolas J, Clark JW, Chabner B. Using rationally designed drugs rationally Lancet 2003;361: Chakravarti A, Little P. Nature, nurture and human disease. Nature 2003; 421: Couzin J. The twists and turns in BRCA s path. Science 2003;302: Enattah NS, Sahi T, Savilahti E, Terwilliger JD, Peltonen L, Järvelä I. Identification of a variant associated with adult-type hypolactasia. Nat Genet 2002;30: Garber K. Genomic medicine. Gene expression tests foretell breast cancer s future. Science 2004;303: Huttunen J. Sars, huumeet ja Golf-virran suunta. Duodecim 2004;120: Joensuu H. Tyrosiinikinaasin estäjä GIST-kasvainten täsmähoitona. Duodecim 2002;118: Kallioniemi A. Geenisirut kristallipallona. Duodecim 2003;119: Kuokkanen M, Enattah NS, Oksanen A, Savilahti E, Orpana A, Järvelä I. Transcriptional regulation of the lactase-phlorizin hydrolase gene by polymorphisms associated with adult-type hypolactasia. Gut 2003;52: Laitinen T, Polvi A, Rydman P, ym. Characterization of a common susceptibility locus for asthma-related traits. Science 2004;304: Lokki M. HLA ja infektiot. Duodecim 2004 (painossa). Marshall E. Preventing toxicity with a gene test. Science 2003;302: Valmistautumista genomilääketieteeseen 2403
6 McCarthy MI. Progress in defining the molecular basis of type 2 diabetes mellitus through susceptibility-gene identification. Hum Mol Genet 2004;13:R Merikangas KR, Risch N. Will the genomics revolution revolutionize psychiatry? Am J Psychiatry 2003;160: Pajukanta P, Lilja HE, Sinsheimer JS, ym. Familial combined hyperlipidemia is associated with upstream transcription factor 1 (USF1). Nat Genet 2004;36: Parikh H, Groop L. Candidate genes for type 2 diabetes. Rev Endocr Metab Disord 2004;5: Peltonen-Palotie L. Miten perimähankkeen valmistuminen vaikuttaa mahdollisuuksiimme selvittää sairauksien patogeneesiä? Duodecim 2001;117: Raivio K. Parempaan elämään. Duodecim 2004;120: Savilahti E, Järvelä I. Uutta tietoa laktoosi-intoleranssista. Duodecim 2002;118: Siebold C, Hansen BE, Wyer JR, ym. Crystal structure of HLA-DQ0602 that protects against type 1 diabetes and confers strong susceptibility to narcolepsy. Proc Natl Acad Sci U S A 2004;101: Silander K, Mohlke KL, Scott LJ, ym. Genetic variation near the hepatocyte nuclear factor-4 alpha gene predicts susceptibility to type 2 diabetes. Diabetes 2004;53: Varmus H. Getting ready for gene-based medicine. N Engl J Med 2002; 347: Veromaa T. Taikaluodeista oikeiksi lääkkeiksi immunoterapiaa apteekin hyllyltä. Duodecim 2003;119: Weatherall DJ. Genomics and global health: time for a reappraisal. Science 2003;302: TOMI MÄKELÄ, professori tomi.makela@helsinki.fi Helsingin biolääketieteellinen tutkijakoulu, molekyyli- ja syöpäbiologian tutkimusohjelma Biomedicum Helsinki, biolääketieteen laitos PL 63, Helsingin yliopisto 2404
Genominen lääketiede. Mikä on genomilääketiede? Dan Lindholm, BiolääketieteenLaitos 2kerros. HUGOnjälkeen1. Genomilääketiede.
Mikä on genomilääketiede? Dan Lindholm, BiolääketieteenLaitos 2kerros Dan Lindholm Genominen lääketiede Genomiprojektit Ihmisgenomi - geenien ja niiden erojen Taudinaiheuttajien genomit - diagnostiikka
LisätiedotMitä julkisen terveydenhuollon pitäisi tarjota?
Mitä julkisen terveydenhuollon pitäisi tarjota? -tasa-arvo, priorisointi ja eettinen näkökulma. Helena Kääriäinen Tutkimusprofessori 17.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esimerkki genomiikan ulkopuolelta:
LisätiedotMiten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?
ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi
LisätiedotBiopankit miksi ja millä ehdoilla?
Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine
LisätiedotTietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?
Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta
LisätiedotArvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä
Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia
LisätiedotSuomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013
Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve
LisätiedotFarmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa
Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen
LisätiedotHuippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä
Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta
LisätiedotKansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen
Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja
LisätiedotGenomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus
Kuka omistaa genomitiedon - työpaja 12.09.2014 Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kristiina Aittomäki, prof., ylilääkäri HUSLAB, Helsingin yliopisto Genomistrategia työryhmä
LisätiedotGenomitieto kliinikon apuna nyt ja tulevaisuudessa
Genomitieto kliinikon apuna nyt ja tulevaisuudessa Helena Kääriäinen Tutkimusprofessori 19.3.2014 Genomitieto / Helena Kääriäinen 1 Mistä kliinikosta puhumme? Kliinisistä geeneetikoista eli perinnöllisyyslääkäreistä?
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotHoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.
Lisätiedot5. Henkilökohtainen diagnostiikka ja hoito
5.2.2013 5. Henkilökohtainen diagnostiikka ja hoito Ohjelman tutkimusaiheet ovat infektiot ja tulehdussairaudet sekä syöpäsairaudet. Näiden tutkimusaiheiden osalta ohjelman tavoite on siirtää terveydenhuollon
LisätiedotVoidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?
Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Duodecimin vuosipäivä 14.11.2014 Veikko Salomaa, LKT, tutkimusprofessori 21.11.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sidonnaisuudet Ei ole 21.11.2014 Esityksen
LisätiedotSustainable well-being
Mitä kuluttajat ajattelevat geenitesteistä? Biopankit osaksi hoito- ja elintapasuosituksia Sustainable well-being Subtitle Name Date 0.0.2015 Tuula Tiihonen, Johtava asiantuntija, Sitra, Hyvinvoinnin palveluoperaattori
LisätiedotMiten väestötutkimuksista ja biopankeista saadaan tietoa yksilöllisestä sairausriskistä?
Miten väestötutkimuksista ja biopankeista saadaan tietoa yksilöllisestä sairausriskistä? Markus Perola, LT, dosentti THL, KATO, Kansantautien geenien tutkimusyksikkö, kvantitatiivisen genetiikan ryhmä
LisätiedotKenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?
Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen
LisätiedotSidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma. Heikki Pälve toiminnanjohtaja
Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma Heikki Pälve toiminnanjohtaja Sidonnaisuudet Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kokoomus puolueen jäsen Mitä muuta katsotaan merkitykselliseksi??? Yritystoiminta
LisätiedotUusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi
Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx keystocancer.fi FI/FMI/1810/0067 Lokakuu 2018 FoundationOne CDx -geeniprofilointi FoundationOne CDx on kattava geeniprofilointipalvelu, jossa tutkitaan syöpäkasvaimen
LisätiedotKliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014
Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa
LisätiedotBIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT
BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy
LisätiedotUusia mahdollisuuksia FoundationOne
Uusia mahdollisuuksia FoundationOne FI/FMI/1703/0019 Maaliskuu 2017 FoundationOne -palvelu FoundationOne on kattava genomianalysointipalvelu, jossa tutkitaan 315 geenistä koko koodaava alue sekä 28 geenistä
LisätiedotPÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea
TIIA TALVITIE FM Tiedottaja, Fimea PÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea Syövän lääkehoitojen kehittäminen vaatii KOKO ALAN DIALOGIA Täsmälääkkeet
LisätiedotFarmakogeneettinen paneeli Geenitestillä tehokas ja turvallinen lääkehoito
Farmakogeneettinen paneeli Geenitestillä tehokas ja turvallinen lääkehoito VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Farmakogenetiikka mitä ja miksi? Lääkehoitoihin tiedetään liittyvän huomattavaa yksilöllistä vaihtelua,
LisätiedotParkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa.
1 1/2011 Parkinsonin taudin perinnöllisyys Geenien ja ympäristötekijöiden vuorovaikutus sairastumisen taustalla Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla
LisätiedotTranslationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten?
Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Mikko Hiltunen, FT, dosentti Tutkimusjohtaja, Akatemiatutkija Kliininen lääketiede Neurologia, ISY mikko.hiltunen@uef.fi Translationaalinen tutkimus, mitä?
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotApril 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi
April 21, 2015 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland Tutkimus Soveltaminen Miten ihmiset suhtautuvat geenitietoonsa KardioKompassi tutkimuksesta opittua Mari Kaunisto, FIMM 16.4.2015 Sitran teettämä
LisätiedotTupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.
Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotSairauksien ennustemallit tarkentuvat laskennallisten menetelmien ansiosta
Sairauksien ennustemallit tarkentuvat laskennallisten menetelmien ansiosta Laskennallisilla menetelmillä voidaan data-aineistosta nykyään päätellä keillä on riski sairastua esimerkiksi diabetekseen tai
LisätiedotGenomitiedolla lisää terveitä elinvuosia HL7 Finland Personal Health SIG työpaja
Genomitiedolla lisää terveitä elinvuosia HL7 Finland Personal Health SIG työpaja 31.10.2018 Kimmo Aro Negen Oy, Toimitusjohtaja +358 40 149 3210 kimmo.aro@negen.fi MITKÄ ASIAT VAIKUTTAVAT TERVEYTEEN JA
LisätiedotKTL:n väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita
KTL:n väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 19.11.2008 27.11.2008 1 Suomen vahvuudet Korkeatasoinen ja tasa-arvoinen terveydenhuolto Väestön suhtautuminen tutkimukseen ja tulosten
LisätiedotSyöpäjärjestöt. Sopeutumisvalmennus Neuvonpalvelut. Syöpätutkimuksen rahoittaminen
Potilaan näkökulma Syöpäjärjestöt Suomen Syöpäyhdistys ja Suomen Syöpäsäätiö Suomen Syöpäyhdistys = 12 alueellista ja kuusi valtakunnallista potilasyhdistystä. Suomen Syöpäyhdistys ylläpitää Suomen Syöpärekisteriä.
LisätiedotGeeneistä genomiin, mikä muuttuu? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm
Geeneistä genomiin, mikä muuttuu? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm 5 ATCACACACACACAGTCCTGACGTGC 3! 3 TAGTGTGTGTGTGTCAGGACTGCACG 5! Informaatioteknologian mullistus 1978 2013 2048? Molekyylibiologian
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotAvainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.
Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki
LisätiedotMolekyyligenetiikka. Arto Orpana, FT dos. apulaisylikemisti
Molekyyligenetiikka Arto Orpana, FT dos. apulaisylikemisti Molekyyligenetiikka Pikaperusteet Miten meillä Automaation aika Geenitestien käyttö Mihin menossa Molekyyligenetiikka: pikaperusteet DNAn rakennevirheet
LisätiedotTerveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta
Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa
LisätiedotPredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT
PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti
LisätiedotTALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI
TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI Biopankkitoiminnan tavoitteet ja periaatteet Edistää lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä sekä toimia henkilökohtaisen lääketieteen veturina Turvata
LisätiedotHarvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä
Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä Helena Kääriäinen Perinnöllisyyslääkäri Tutkimusprofessori 19.10.2018 Geenitiedosta genomitietoon / Helena Kääriäinen 1 Sidonnaisuudet
LisätiedotGeneettisen tutkimustiedon
Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016
LisätiedotBioinformatiikan maisteriohjelman infotilaisuus Exactum D122
Bioinformatiikan maisteriohjelman infotilaisuus 15.11.2007 Exactum D122 Bio- ja lääketieteiden opiskelu MBImaisteriohjelmassa Outi Monni, Dos, FT Biolääketieteen laitos 15.11.2007 Bioinformatiikan maisteriohjelma
LisätiedotLataa Tartu toimeen - ehkäise diabetes. Lataa
Lataa Tartu toimeen - ehkäise diabetes Lataa ISBN: 9789522453532 Sivumäärä: 70 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.41 Mb Diabetes on ryhmä sairauksia, joihin liittyy pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri.
LisätiedotYleisten tautien ja ominaisuuksien genetiikka kansantautien perimä ja sen merkitys
Yleisten tautien ja ominaisuuksien genetiikka kansantautien perimä ja sen merkitys Markus Perola, LT, geneettisen epidemiologian tutkimusprofessori THL, KATO, GETY markus.perola@thl.fi Määritelmiä L3/13.9.2012
LisätiedotYleisten tautien ja ominaisuuksien genetiikka kansantautien perimä ja sen merkitys
Yleisten tautien ja ominaisuuksien genetiikka kansantautien perimä ja sen merkitys Markus Perola, LT, geneettisen epidemiologian tutkimusprofessori THL, KATO, GETY markus.perola@thl.fi Määritelmiä L3/28.8.2013
LisätiedotNaudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus
Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja
LisätiedotUreakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille
Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille www.e-imd.org Mikä on ureakierron häiriö/orgaanishappovirtsaisuus? Kehomme hajottaa syömämme ruoan tuhansien kemiallisten reaktioiden avulla ja
LisätiedotErikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala
Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala 2017 Pitkäaikaissairaan terveys- ja hoitosuunnitelma
LisätiedotTerveelliset elämäntavat
Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina
LisätiedotFarmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto
Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Auttaako lääkehoito? 10 potilasta 3 saa avun 3 ottaa lääkkeen miten sattuu - ei se
LisätiedotTasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi
Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tärkeää tietoa TASIGNA-hoidosta Mitä TASIGNA ON? TASIGNA on reseptilääke, jota käytetään Philadelphia-kromosomipositiivisen kroonisen myelooisen leukemian
LisätiedotTieteellinen yhteistyö lääkekehityksessä merkittävistä geenivarianteista (IPHG)
16 BIOPANKKI 16 BIOPANKKI... 1 16.001 Tieteellinen yhteistyö lääkekehityksessä merkittävistä geenivarianteista (IPHG)... 2 16.002 Samuli Ripatti et al.... 2 16.003 Aarno Palotie et al.... 3 16.004 Josine
LisätiedotPelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas
Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas Hoidamme potilasta, mieti siis: indikaatio standari- / mukautetun hoidon todennäköinen lopputulos syövän hoidon kannalta
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotParemman elämän puolesta
Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä
LisätiedotRINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA
RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA Johanna Mattson dosentti ylilääkäri, vs. toimialajohtaja HYKS Syöpäkeskus 28.11.2016 1 RINTASYÖPÄ SUOMESSA 5008 uutta tapausta vuonna 2014 Paikallinen rintasyöpä
LisätiedotBIOHIT OYJ. globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys
BIOHIT OYJ globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys 1 Biohit lyhyesti Biohit Oyj on globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys. Biohitin missio on "Innovating
LisätiedotMitä kuuluu MALLIMAAHAN?
Thomas Babington Macaulay: "Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku." Mitä kuuluu MALLIMAAHAN? Professori Jukka Westermarck, LT Biotekniikan keskus Biolääketieteen laitos Turun Yliopisto https://tiedeedella.blogspot.fi
LisätiedotKymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?
Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan
LisätiedotIhmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen
Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen
LisätiedotTampereen BIOPANKKI. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten
Tampereen BIOPANKKI Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten Pyydämme sinulta suostumusta näytteiden ja sinua koskevien tietojen keräämiseksi Tampereen Biopankkiin ja käytettäväksi biopankkitutkimukseen.
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala
1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET
TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotJokaisesta sairausgeenistä saa lisätietoa klikkaamalla kyseisen sairauden kohtaa ohjelmassa.
Genoscoopper julkaisi MyCatDNA-testin 13.06.2018. MyCatDNA-testi voidaan ottaa niin rodullisesta kuin roduttomasta kissasta ja kaiken ikäisistä kissoista. Testi tarkistaa jokaisesta kissasta yli 40 eri
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotKokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008
KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama
LisätiedotLataa Liikuntalääketiede. Lataa
Lataa Liikuntalääketiede Lataa ISBN: 9789516564015 Sivumäärä: 699 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.84 Mb Liikuntalääketiede on uusimpaan tieteelliseen näyttöön perustuva alan oppi- ja käsikirja. Liikuntalääketieteellisen
LisätiedotHarvinaissairauksien hoito Suomessa. Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö
Harvinaissairauksien hoito Suomessa Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö Mitä ovat harvinaiset sairaudet? Määritelmä vaihtelee maittain, EU:n virallisen määritelmän
LisätiedotAjankohtaista HIVlääkeresistenssistä. Inka Aho 11.02.2015
Ajankohtaista HIVlääkeresistenssistä Inka Aho 11.02.2015 HIV:n resistenssin tutkiminen Genotyyppinen resistenssi Lääkkeiden kohteena olevan proteiinin sekvenssin selvittäminen M184V Mutaatioiden merkitys
LisätiedotMitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana
LisätiedotGeenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen
Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL 19.11.2016 Juha Partanen Geenisakset 2 2 N A T U R E V O L 5 2 2 4 J U N E 2 0 1 5 Sisältö Geenimuokkaus: historiallinen perspektiivi Geenisakset
LisätiedotSuomalaista bioteknologiaa kansainväliseen lääkehoitoon. FIT Biotech Oy toimitusjohtaja Kalevi Reijonen Osakesäästäjien Keskusliitto 28.10.
Suomalaista bioteknologiaa kansainväliseen lääkehoitoon. FIT Biotech Oy toimitusjohtaja Kalevi Reijonen Osakesäästäjien Keskusliitto 28.10.2015 Tärkeää tietoa Tämä esitys saattaa sisältää tulevaisuutta
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotTietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?
Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen 20.2.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimus helpottuu ja hankaloituu + Tiedon käsittely ja monet laboratoriomenetelmät kehittyvät tuottaen
LisätiedotSuomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF
POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet
LisätiedotKutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA
Kutsu Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät lääketieteellisen tiedekunnan Leena
LisätiedotPERINNÖLLINEN ALTTIUS RINTA-, MUNASARJA- JA KOHTUSYÖVÄLLE
PERINNÖLLINEN ALTTIUS RINTA, MUNASARJA JA KOHTUSYÖVÄLLE RINTASYÖPÄ Vuosittain diagnosoidaan yli 1,600,000 uutta rintasyöpätapausta maailmanlaajuisesti. Keskimäärin yksi kahdeksasta naisesta saa rintasyöpädiagnoosin
LisätiedotLataa Diabetes. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Diabetes Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa Diabetes Lataa ISBN: 9789516564022 Sivumäärä: 544 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.93 Mb Diabeteksen hoidon tavoitteena on hyvä elämä diabeteksesta huolimatta. Hoidon sujumisen ratkaisevat diabeetikon
LisätiedotGeenitestit voivat auttaa lääkehaittojen
Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 TEEMAT Geenitestit voivat auttaa lääkehaittojen ehkäisyssä Annikka Kalliokoski Ihmisen perimän vaihtelu voi osaltaan selittää, miksi tietty henkilö saa haittavaikutuksen
LisätiedotGeenitutkmukset lääkehoidon tukena. Jari Forsström, Toimitusjohtaja Abomics Oy
Geenitutkmukset lääkehoidon tukena Jari Forsström, Toimitusjohtaja Abomics Oy Sama annos ei sovi kaikille Lääkehoidon turvallisuudesta Lääkehoidon ongelmien osuus kaikista terveydenhuollon suorista kustannuksista
LisätiedotLataa Kohti terveempää ikääntymistä - Ilkka Vuori. Lataa
Lataa Kohti terveempää ikääntymistä - Ilkka Vuori Lataa Kirjailija: Ilkka Vuori ISBN: 9789522912794 Sivumäärä: 351 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.15 Mb Ikä tuo ja vie edellytyksiä laadukkaaseen elämään.
LisätiedotEdellytykset genomitiedon tehokkaalle hyödyntämiselle. Jaakko Yrjö-Koskinen Future Care
Edellytykset genomitiedon tehokkaalle hyödyntämiselle Jaakko Yrjö-Koskinen Future Care 2017 26.10.2017 Geenitutkimuksen edistyminen Ihmisen perimän läpiluenta 1990 2003 Sairausmekanismien ymmärtäminen
LisätiedotFarmakokinetiikka. Historiaa. Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät. Farmakogenetiikka. Vierasainemetabolian vaiheet
Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Farmakogenetiikka Pekka Rauhala 2013 Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Muut sairaudet Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Farmakogenetiikka Tutkii
LisätiedotMitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä. Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen
Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä Antti Viitanen Toimitusjohtaja Novartis Finland Oy 11.11.2016 Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen Huomio resursseista ja rakenteista
LisätiedotTerveys ja hyvinvointi
Terveys ja hyvinvointi 1. Henkilökohtainen lääketiede/personalized medicine 2. Hoitojen yksilöillistyminen (personalized medicine) ja julkinen terveydenhuolto 3. Personalized nutrition, in particular the
LisätiedotVastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka
Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei
LisätiedotMitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma
LisätiedotLiikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden
LisätiedotFarmakokinetiikka. Farmakogenetiikka. Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät. Lääkevasteen yksilöllisyys. Farmakogenetiikka
Potilaita, joilla sama diagnoosi Lääkevasteen yksilöllisyys Farmakogenetiikka Pekka Rauhala 2012 Hyvä lääkevaste Huono vaste - vaihda lääkettä Toksisuus suuri - vaihda lääkettä tai pienennä annosta Poikkeavan
LisätiedotVaikutamme terveysalan kasvuun 12.2.2015, Mikko Alkio
Vaikutamme terveysalan kasvuun 12.2.2015, Mikko Alkio Introvertti Seminaarivaiheessa oleva Ongelmakeskeinen Suomi 1 Avautuminen 2 Ikääntyminen on Suomelle ongelma 3 Vaikuttavuus? Lääketutkimus Terveysteknologia
Lisätiedotvauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit
vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä
Lisätiedot